Tutkimustehtävä. Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, minkälainen merkitys lasten koulun jälkeisellä iltapäivätoiminnalla on lapsen sekä perheen arjen ja hyvinvoinnin tukemisessa. Tavoitteena tutkielman avulla on tuoda esille laadukkaaseen iltapäivätoimintaan kuuluvia tekijöitä, joilla arkea ja hyvinvointia voidaan tukea. Iltapäivätoimintaa sekä sen yhteyksiä hyvinvoinnin tukemiseen liittyen on tutkittu vähän. Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että lapsen ja vanhempien välisellä hyvinvoinnilla on vahva yhteys. Jonkun perheenjäsenen hyvinvointi tai pahoinvointi vaikuttaa muuhunkin perheeseen. Iltapäivätoiminnalla on aiempien tutkimusten mukaan suuri merkitys vanhempien työ- ja perhe-elämän yhdistämisessä sekä lapsen yksinäisen ajan vähentämisessä koulupäivän jälkeen. Iltapäivätoiminnalla on myös tärkeä merkitys lapsen sosiaalisten suhteiden ja terveellisten elämäntapojen vahvistamisessa.
Tutkimuksen toteutus. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluina haastattelemalla kahdeksaa Grani Tenniksen järjestämään liikunnalliseen Tennis- ja mailapelikoulu -iltapäiväkerhoon osallistuvien lasten vanhempaa. Tutkimusasetelma oli fenomenografinen, eli tavoitteena oli ymmärtää ja kuvata vanhempien antamia merkityksiä tutkittavalle ilmiölle. Aineisto analysoitiin hyödyntäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimustulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa nousi esille iltapäivätoiminnan tärkeä merkitys lapsen ja perheen arjen rytmittämisessä sekä hyvinvoinnin tukemisessa. Toiminta mahdollistaa ennen kaikkea vanhemmille täysipäiväisen työssä käymisen. Vanhemmat kokivat tärkeäksi, että lapsella on jokin turvallinen paikka, jossa voi viettää aikaa koulupäivän jälkeen vanhempien ollessa vielä töissä. Vanhempien hyvinvointia tuki myös se, että arkea ei kuormita ylimääräinen suunnittelu liittyen lapsen yksinäisen ajan vähentämiseen. Lapsen ja vanhempien hyvinvoinnilla koettiin olevan myös vahva yhteys. Iltapäivätoiminta tukee erityisesti lapsen sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Iltapäivätoiminnassa on mahdollista viettää ohjatusti aikaa muiden lasten kanssa ja harjoitella muun muassa yhdessä toimimisen taitoja, itsesäätelyä ja toiminnanohjausta.
Pohjautuen osan kokemuksiin myös koulujen omista iltapäiväkerhoista, iltapäivätoimintaa tulisi vanhempien mielestä yleisesti vielä Suomessa kehittää paremmin vastaamaan jokaisen lapsen ja perheen tarpeita. Ensinnäkin ohjaajia tulisi olla toiminnassa riittävästi suhteessa lapsimäärään, jotta jokainen lapsi on mahdollista huomioida ja kohdata tasa-arvoisesti yksilönä. Ohjaajilla tulisi myös olla taitoa toimia erilaisten lasten ja tuen tarpeiden kanssa, jota voitaisiin tukea esimerkiksi nykyistä tarkemmilla ohjaajan työn pätevyysvaatimuksilla. Jokaiselle lapselle tulee tasa-arvoisesti varmistaa turvallinen paikka kehittyä ja kasvaa. Koska iltapäivätoiminta on maksullista, sitä tulisi kehittää myös niin, että sen hyödyntäminen olisi mahdollista jokaiselle sitä tarvitsevalle perheelle taloudellisista resursseista huolimatta.
Koska iltapäivätoimintaa ja sen yhteyksiä hyvinvointiin on tutkittu Suomessa ja kansainvälisesti vähän, tutkimusta tulisi edelleen lisätä tähän liittyen. On tärkeä tietää, mitkä asiat tukevat lapsen ja perheen hyvinvointia, jotta niitä voitaisiin kehittää ja parantaa. Myös erilaisista iltapäivätoiminnan järjestämistavoista tulisi tehdä enemmän tutkimusta, eli minkä tyyppinen iltapäivätoiminta tukee parhaiten lapsen hyvinvointia ja jaksamista.
Tekijä: Jannica Almén
Tutkielman nimi: Iltapäivätoiminta lapsen ja perheen arjen sekä hyvinvoinnin tukijana