Tavoitteet
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten Ainscowin ym. (2006) malli erilaisista inkluusiokäsityksistä sopii kuvailemaan Yleisradion (Yle) sivuilta kerätyn uutisaineiston eri ulottuvuuksia. Aineiston uutiset käsittelivät peruskoulun erityisopetusta ja tuen tarvetta. Inkluusio on yksi keskeinen koulutuksen arvoja ohjaava tekijä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tutkimuksissa erityisopetus ja inkluusio kietoutuvat usein yhteen ja inkluusiolla on erilaisia määritelmiä. Tässä työssä erityisopetusta tarkasteltiin osana inkluusiota ja analysoitiin valitun inkluusiomallin mukaan. Tutkielmassa analysoitiin, mitä eri inkluusion ulottuvuuksia aineistosta on löydettävissä. Työssä tarkasteltiin myös sitä, mistä eri ryhmistä tuen tarpeen ja erityisopetuksen yhteydessä puhutaan ja sitä, millaisia eroja ja samankaltaisuuksia ryhmien väliltä oli löydettävissä.
Menetelmät
Tämän kvalitatiivisen työn tutkimusaineistona oli Ylen verkkosivuilta kerätyt erityisopetukseen liittyvillä aihetunnisteilla merkityt uutiset vuosilta 2011–2021 (N=164). Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkielman tuloksia
Tämän tutkielman tulokset osoittivat, että valittu malli erilaisista inkluusiokäsityksistä sopi hyvin analyysin lähtökohdaksi. Erityisopetus näyttäytyi yhtäältä oppilasryhmien kautta ja toisaalta arvoina ja toimintana kohti kaikille inklusiivisempaa koulua. Nämä vastaavat niitä erilaisia inkluusion ulottuvuuksia, jotka ovat läsnä myös analyysin lähtökohdaksi valitussa mallissa. Uutisaineistossa käsiteltiin monipuolisesti erilaisia tuen tarpeessa olevia oppilasryhmiä. Oppilasryhmien monipuolisuutta voidaan pitää merkkinä siitä, että uutisissa on onnistuttu huomioimaan hyvin erityisopetuksen ja tuen tarpeen piiriin kuuluvat erilaiset oppilasryhmät. Oppilasryhmien välillä ei ollut löydettävissä suuria eroavaisuuksia, vaan ryhmien kohdalla toistuivat seuraavat kolme teemaa: 1) tukikeinot, 2) tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen taustalla olevat asiat sekä 3) tuen järjestämistä koskevat puutteet. Aineistossa oppilasryhmät olivat vahvemmin esillä kuin arvot ja koko koulun inklusiivisuutta lisäävät toimintatavat. Inkluusiota ja erityisopetusta käsittelevissä tutkimuksissa tukea tarvitsevan oppilaan sijoituspaikka usein korostuu. Oppilaan sijoituspaikkaa koskeva keskustelu oli vahvasti läsnä myös tämän tutkielman aineistossa. Jatkossa olisi kiinnostava tutkia esimerkiksi uutisointia erityisopetuksesta ja tuen tarpeesta muissa Pohjoismaissa; näyttäytyykö uutisointi samojen ulottuvuuksien ja oppilasryhmien kautta, vai onko jotain eroavaisuuksia löydettävissä verrattuna suomalaiseen uutisointiin.
Ruut Visti
Erityisopetus ja tuen tarve: erilaiset inkluusion ulottuvuudet peruskoulun erityisopetusta käsittelevissä uutisissa