Tutkimuksen taustaa
Kristilliset koulut ovat luonnollinen osa Suomen perusopetusjärjestelmää ja vertautuvat tavallisiin peruskouluihin. Kristilliset koulut ja yksityiset koulut ilmiönä yleensä ovat kuitenkin vähemmän tunnettuja ja herättävät uteliaisuutta ja ihmettelyä. Yksityisiä kouluja on erilaisia, joiden erot voivat perustua joko omistajuuteen; yksityinen, valtio tai kuntayhtymä. Eroja on myös siinä ovatko koulut erityiseen kieleen perustuvia vai perustuvatko ne johonkin erityiseen pedagogiikkaan tai maailmakatsomukseen.
Tutkimukseni mielenkiinto kohdistui kristillisten koulujen oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelmään ja erityisopettajan työnkuvan ja roolien kuvauksiin. Erityisopettajien käsitykset ja kokemukset oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteutumisesta ja omasta työnkuvastaan ja roolista muodostivat työni aineiston.
Tutkimuksen toteutus
Vastauksia näihin kysymyksiin etsittiin sähköisen tutkimuskyselyn avulla, joka lähetettiin 22:lle kristillisten koulujen erityisopettajille. Vastauksia kertyi kaiken kaikkiaan 12. Tutkimusasetelmana oli tapaustutkimus ja monimenetelmäinen tutkimusote, jossa määrällinen aineisto raportoitiin ja laadullinen aineisto analysoitiin hyödyntämällä fenomenologis-hermeneuttista sisällönanalyysia ja luotiin teemoittelun kautta tyyppikuvaukset.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkimusten tulosten perusteella oppimisen ja koulunkäynnin tuki näyttäisi vastausten valossa olevan sekä vakiintunutta että kehittyvää. Kouluissa kehitetään tuen järjestelmää, mutta myös haasteita ilmenee. Perusopetuksen ohjausjärjestelmä velvoittaa yhtä lailla yksityisiä kuin julkisiakin peruskouluja järjestämään kaikki lain edellyttämät tukitoimet. Kristilliset koulut eivät näyttäisi poikkeavan oppimisen ja koulunkäynnin tuen osalta olennaisesti muista suomalaisista peruskouluista.
Erityisopettajien työnkuvaa kuvailtiin tyyppikuvausten kautta, jotka tiivistävät työnkuvan myönteiset ja kielteiset puolet. Tyypittelyissä myönteinen ja kielteinen kuvaus edustavat erityisopettajan työn erilaisia toteutumisen mahdollisuuksia. Ne muodostavat tulkinnallisen kuvauksen tutkimuksen tapauksesta, erityisopettajien työstä. Selkeä erottelu kahden kuvauksen välillä nostaa esille työnkuvan myönteiset puolet, mutta myös sellaisia kipukohtia, joihin jokainen (erityisopettaja) voi samaistua. Suhteet ja erilaiset kohtaamiset ovat tärkeitä erityisopettajan työssä. Tyyppikuvaukset perustuvat suhteisiin. Roolit nimettiin suhteiden perusteella oppilaita kohtaaviksi ja työyhteisöä kohtaaviksi. Oppilaita kohtaavat roolit ovat seuraavat: monipuolisten mahdollisuuksien antaja ja arjen tärkeä aikuinen. Työyhteisöä kohtaavat roolit ovat luotettu työkaveri ja yhteistyön edistäjä. Epätoivottavia rooleja ovat yksin puurtaja ja arvostusta vaille jäävä. Tutkimuksen tuloksena syntyneet tyypittelyt ovat koskettavia ja samaistuttavia. Ne ovat mahdollisia kuvauksia, niitä ei tule ymmärtää suorana kuvauksena yhdestäkään kristillisen koulun erityisopettajasta.
Erityisopettajien työhön vaikuttaa kristillisissäkin kouluissa kiire ja resurssien ajoittainen niukkuus. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen toimivuudessa ei ole kyse pelkästään erityisopettajien erityisosaamisesta, vaan koko koulua koskettavasta ilmiöstä. Koulunkäynnin ja oppimisen tuen mahdollistavina tekijöinä kristillisissä kouluissa voidaan nähdä olevan suomalaisten opettajien ja erityisopettajien korkea koulutus ja hyvä yhteistyö. Rajoittavina tekijöinä voidaan nähdä ajalliset ja taloudelliset resurssit, kehittymättömät toimintamallit ja kehittämistyön puutteet.
Oppimisen ja koulukäynnin tukea kristillisissä kouluissa olisi mielenkiintoista tutkia laajemmin. Näkökulmana voisi olla johtamisen ja kehittämisen näkökulmat, kuntien väliset erot, kristillisten koulujen väliset laajemmat vertailut tai koulujen paikallisten opetussuunnitelmien sanoitukset opetuksen ja koulunkäynnin tukee liittyen.
Pauliina Vesterinen Erityisopettaja kristillisessä koulussa- Selvitys oppimisen ja koulunkäynnin tuesta