Tutkimuksen tausta ja toteutus
Positiivinen psykologia on länsimaissa vahvistunut tieteenalan suuntaus, joka on viime vuosina vahvistanut asemaansa kasvatustieteissä. Positiivinen psykologia on perinteisesti tutkinut onnellisuutta, mutta myöhemmin onnellisuus on korvattu kukoistuksen käsitteellä. Positiivinen psykologia perustaa toimintansa tunteiden ja vahvuuksien tunnistamiseen sekä niiden vahvistamiseen erilaisin itseen kohdistuvin tekniikoin. Suosiostaan huolimatta positiivista psykologiaa kohtaan on esitetty laajaa kritiikkiä erityisesti yhteiskuntatieteissä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet sen olevan liian yleistävää ja typistävän rakenteelliset ongelmat yksilöiden puutteiksi ja vajavuuksiksi. Positiivista psykologiaa oikeutetaan yksilön ja yhteisöjen hyvinvoinnin näkökulmasta, mutta toimiakseen se edellyttää, että yksilöt ovat tietynlaisia ja toimivat jollain ennalta määrätyllä tavalla.
Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää, millaista ideaalisubjektia positiivinen psykologia diskursiivisena käytäntönä rakentaa ja miten koulu osallistuu tämän ideaalin rakentamiseen. Aineistonani oli Positiivisen psykologian voima -teos, jota käytetään myös kasvatustieteen opinnoissa. Tutkin oppikirjaa Foucault’sta inspiroituneesti diskursiivisesti hallinnan ja psy-tiedon käsitteiden kanssa. Tutkielmani ei pyri esittämään totuutena sitä, millainen on ideaalisubjekti, vaan tavoitteeni on ollut tarkastella ilmiötä valitsemastani yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Tutkielman tulokset
Tutkielmani tuloksissa rakentui positiivinen ideaalisubjekti, joka on kukoistava ja aktiivinen. Kukoistava ideaalisubjekti on analyysini mukaan positiivinen omat tunteensa hallitseva ja terve yksilö. Ideaalisubjekti ei hätkähdä vastoinkäymisistä, vaan niistä muodostuu osa yksilön henkilökohtaista kasvutarinaa. Ideaalisubjekti ei kuitenkaan työstä vain omaa mieltään vaan toimii aktiivisesti myös muussa elämässä, kuten töissä ja opinnoissa. Aktiivisen ideaalisubjektin diskurssissa yksilö näyttäytyy yrittäjämäisenä, elämänsä haltuun ottavana tekijänä. Aktiivisuuden diskurssissa rakennetaan samalla ajatusta siitä, että jokainen voi selättää vaikeudet, jonka jälkeen tulevaisuudessa häämöttää aina jotain hyvää. Tämä hyvä voidaan saavuttaa kuitenkin vain yksilön oman aktiivisen toiminnan kautta, joka tarkoittaa itseen kohdistuvan hallinnan sisäistämistä. Tuloksissani koulusta rakentui tehokas paikka tietynlaisen ideaalin ihmisyyden rakentamiseksi tunne- ja vahvuustaitojen avulla. Jatkuva itsensä kehittämisen vaatimus ja hyvän elämän tavoittelu tulee kuitenkin sulkeneeksi osan ihmisistä ulkopuolelle, sillä se ei ole lupauksistaan huolimatta mahdollinen jokaiselle.
Noora Paananen
Positiivinen psykologia ideaalisubjektin rakentajana – diskursiivinen tutkimus positiivisen psykologian oppimateriaalista