Taustaa
Tekijyys on noussut tapetille Maker-liikkeen nousun myötä. Esimerkiksi Tekijätilat kuten kirjastojen Värkkäämöt ovat yhä suositumpia, ja myös kasvatuksen ja koulutuksen saralla pyritään saada ratkaisuja siihen miten ennakoida tulevaisuutta ja opettaa kansalaisten silloin tarvitsemia taitoja (2000-luvun taitoja). Näihin vastaa mm. opetussuunnitelmien laaja-alaisen oppimisen tavoitteet sekä teknologiakasvatus. Myös Carol Dweckin kasvun ja pysyvyyden mielenlaadusta tehdyt tutkimukset ovat herättäneet meidät huomaamaan kuinka mielenlaaduilla on yhteys henkilön haluun ja kykyyn oppia ja omaksua asioita. Näiden aatteiden ja tutkitumusten ristivaikutuksessa on syntynyt ajatus tekijyyden mielenlaadusta. Tekijyyden mielenlaatu tarkoittaa henkilön omaan tekijyyteen liitettävää ajattelutapaa, joka on näkyvissä tämän puheesta ja käyttäytymisestä. Tekijyyden mielenlaatua on tutkittu varsin vähän aiemmin ja silloinkin vain aikuisilla ja jo kouluikäisillä lapsilla, joten lähdin tutkimuksessani tarkastelemaan varhaiskasvatusikäisiä lapsia: miten tekijyyden mielenlaatu ja sen osatekijät ilmenevät varhaiskasvatusikäisillä lapsilla?
Tekijyyden mielenlaadun osatekijät
Tekijyyden mielenlaadusta ei ole määritelty vakiintuneita osatekijöitä, joten tutkielmani aluksi minun oli ensin yhtenäistettävä ne kirjallisuuden perusteella sekä muokattava niiden ilmenemisen indikaattorit vastaamaan varhaiskasvatusikäisiä lapsia. Tekijyyden mienelaadun osatekijöiksi muodostui: kasvun mielenlaatu ja sinnikkyys; sitoutuminen; jakaminen ja yhteisö; leikki ja uteliaisuus; sekä luovuus. Päiväkodin monialaisessa teknologiaprojektissa videoidun aineiston ja kirjallisuuden perusteella määrittelin tekijyyden mielenlaadun osatekijät ja kuinka ne ilmenevät kohderyhmälläni abduktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Jokaista määrittelemääni tekijyyden mielenlaadun osatekijää näkyi aineistosta. Analysoidessani aineistoa huomasin myös, että tekijyyden mielenlaadun osatekijät ovat myös yhteydessä ja vaikuttavat toistensa ilmenemiseen. Tämän vuoksi tutkimukseeni nousi myös toinen tutkimuskysymys: miten tekijyyden osatekijät ovat yhteydessä toisiinsa?
Osatekijät vaikuttavat toisiinsa
Huomasin, että yhden osatekijän ilmeneminen ennusti toista: (1) kasvun mielenlaatu limittyy osittain sitoutumisen kanssa, sillä myös kirjallisuuden mukaan sitoutuminen on todennäköisempää kasvun mielenlaadun omaavilla henkilöillä. (2) Sitoutumunen edelsi aineistossa usein leikin ja uteliaisuuden sekä jakamisen ja yhteisön indikaattorien ilmenemistä, ja nämä osatekijät taas limittyivät ja vaikuttivat toistensa ilmentymiseen. (3) Leikin ja uteliaisuuden sekä jakamisen ja yhteisön osatekijät edelsivät luovuuden ilmenemistä, sillä leikki ja materiaalien tutkiminen johtivat aineistossa uusiin ajatuksiin ja luoviin kokeiluihin, sekä muilta ryhmän jäseniltä otettiin mallia omiin ideoihin.
Jatkossa
Tekijyyden mielenlaadun osatekijät voidaan nähdä osana haluttavia 2000-luvun taitoja. Tämän takia sen kasvattamista voitaisiin tietoisesti harjoittaa jo varhaiskasvatuksesta asti. Tämä oli kuitenkin yhden päiväkotiryhmän (12 lasta) otos ja tekijyyden mielenlaatu on varsin tuore tutkimuksen kohde, joten sitä tulisi tutkia enemmän ja laajemmin otoksin, esimerkiksi pitkittäistutkimusella. Tämä tutkimus kuitenkin antaa osviittaa tekijyyden mielenlaadun ominaisuuksista ja vaikutuksista varhaiskasvatusikäisillä lapsilla aiheena, jota olisi tärkeä tutkia enemmän.
Iina Pärssinen
Tekijyyden mielenlaatu lapsilla varhaiskasvatuksen monialaisessa teknologiaprojektissa