Inkluusio on käsite, johon on voinut törmätä mediassa usein viime vuosina perusopetusta koskevan uutisoinnin ja keskustelun yhteydessä. Perusopetuksen toteuttamista ohjaa inkluusion arvot, eli ajatukset kaikkien oppilaiden yhdenvertaisuudesta ja tarvittavan tuen tuomisesta oppilaan lähikouluun. Tämän vuoksi luokanopettajien työhön kuuluu monenlaisten oppilaiden tuen tarpeiden huomioiminen työssään, sillä yhä suurempi osa erityistä tukea tarvitsevista oppilaista opiskelee tavallisissa luokissa.
Tutkimuksen tavoite ja toteutus
Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, millaista on pitkään työssäolleiden luokanopettajien suhtautuminen inkluusiota kohtaan, eli kaikkien oppilaiden opettamisesta samassa luokassa sekä se, miten luokanopettajien suhtautuminen inkluusioon on pitkän työuran aikana muuttunut. Vaikka opettajien suhtautumista inkluusioon on tutkittu runsaasti, vähemmän on tutkittu työuran aikana tapahtuvaa muutosta, ja aikaisemmat tutkimukset ovat painottuneet määrälliseen tutkimustapaan. Tutkimukseni oli laadullinen tutkimus, ja tutkimusta varten haastattelin kuutta luokanopettajaa, joilla kaikilla oli vähintään kymmenen vuoden opettajakokemus.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkimuksessa mukana olleet luokanopettajat pohtivat suhtautumistaan inkluusioon yleisesti ja myös konkreettisesti opettajan työn sekä oppilaiden näkökulmasta. Jokainen opettaja suhtautui inkluusioon enemmän positiivisesti kuin negatiivisesti. Yksikään tutkimuksessa mukana ollut opettaja ei kuitenkaan kannattanut inkluusiota automaattisesti hyvänä toimintatapana kaikille oppilaille. Opettajat suhtautuivat inkluusioon myös kriittisesti, esimerkiksi resurssien puute nähtiin haasteena inkluusion toteutumiselle.
Eniten opettajien suhtautumiseen inkluusiota kohtaan olivat vaikuttaneet omat kokemukset opettajan työstä. Myös erityisopettajaksi kouluttautuminen oli muokannut suhtautumista. Uran alussa koettu epävarmuus ja tietämättömyys oli muuttunut työuran edetessä rohkeudeksi, ja työura oli lisännyt ymmärrystä oppilaiden ja perheiden moninaisuuteen sekä opettajuuteen. Esihenkilöiden tuki ja riittävät resurssit nähtiin tärkeänä asiana inkluusion toimimisessa, samoin myös opettajan omat asenteet tukea tarvitsevia oppilaita kohtaan. Tutkimuksessani tuli ilmi se, että inkluusion toteutus vaatii ennen kaikkea yhteistyötä ja tarvittavia resursseja, kuten riittävästi henkilökuntaa sekä myös taitoa monenlaisten oppilaiden kohtaamiseen.
Mirjami Lipponen
“Tosi monelle toimii ja sitten on kuitenkin se vähemmistö, jolle mun mielestä ei toimi” : Pitkän työuran tehneiden luokanopettajien suhtautuminen inkluusioon ja suhtautumisessa tapahtuneet muutokset työuran aikana