Perheiden arki kodeissa sisältää monia kotitöitä. Lapsen tai lasten syntymän myötä perheeseen tulee kotitöiden ohelle paljon lapsiin liittyviä muistettavia ja huolehdittavia asioita, jotka muuttavat hieman muotoaan lasten kasvamisen myötä. Jotta kodin arki sujuu kotitöiden ja perheenjäsenten tarpeiden suhteen sujuvasti, tarvitaan kodin metatyötä. Tutkimuskohteenani oleva kodin metatyö on vastuunkantoa, ennakointia ja suunnittelua kotitöistä ja aikataulutuksesta. Se on näkymätöntä, ei-fyysistä vastuunkantoa, joka vaikuttaa arjen sujuvuuteen, mikä taas vaikuttaa perheiden hyvinvointiin arjessa jaksamisen kautta.
Tutkimuksen tavoitteet
Aiemmat tutkimustulokset viittaavat siihen, että äidit tekevät perheissä enemmän kodin metatöitä. Äidit myös kokevat olevansa päävastuussa kodin metatöistä ja kuormittuvansa niistä. Aihe on puhututtanut jonkin verran myös mediassa, ja metatyö kodeissa onkin noussut suurempaan tietoisuuteen. Tutkimuksessani olen kiinnostunut perheenisien näkemyksistä.
Kodin metatyö on vähän tutkittu aihe, jonka vuoksi sitä on erityisen tärkeää tutkia eri tulokulmista. Kodin metatyötä on tutkittu eri käsitteillä (metakotityö, cognitive labor, mental work) tai sivuttu hajanaisesti kotiin, perheeseen ja kotitöihin liittyvässä tutkimuksessa. Tutkimukseni tavoitteena on tuoda esiin isien ajatuksia kodin metatyöstä ja näin tuoda uutta näkökulmaa yleiseen keskusteluun. Koska aiempi tutkimus korostaa naisten ajatuksia, tavoitteeni on myös lisätä ymmärrystä sukupuolten vastakkainasetteluun.
Tutkimuksen toteutus
Aineistoni sisälsi seitsemän perheenisän puolistrukturoidut teemahaastattelut, joissa isät kertoivat ajatuksiaan metatyön jakautumisesta, perhevapaiden vaikutuksesta metatöiden jakautumiseen ja tasa-arvoisuuden kokemuksesta metatyön jakautumisessa. Aineistoni sisälsi näkemyksiä eri perhevaiheissa eläviltä isiltä, joilla on eri pituisia kokemuksia lapsiperheen isänä olosta. Kaikki haastateltavat elivät heterosuhteessa ja heillä oli kullakin yhdestä kolmeen kotona asuvaa lasta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkimustulokseni auttavat ymmärtämään kodin metatöiden tekemistä, laittavat pohtimaan sukupuolten välistä vastakkaisasettelua ja ottavat osaa yleiseen metatöitä koskevaan keskusteluun. Tuloksissani ilmenee, että isät tekivät kodin metatyötä vaihtelevasti eri perheissä. Isät eivät kokeneet kuormittuvansa kodin metatöistä, sillä moniin niistä oli luotu rutiinit. Perheenisillä oli ajatuksia tasa-arvoisesta vanhemmuudesta ja kotitöiden jakamisesta, mutta kodin metatyöt olivat kuitenkin jakautuneet tietoisen jakamisen sijaan kaikissa aineistoni perheissä. Isät olivat omaksuneet kokemuksensa mukaan kotiin ja lapsiin liittyvää metatyötä perhevapailla ollessaan tai muuten kotona ja lasten kanssa aikaa viettäessään. Isät kokivat, että heillä saattaa olla puolisoidensa kanssa erilaisia näkemyksiä ja standardeja joidenkin metatöiden tekemiseen, ja heistä osa oli huomannut puolisossa kuormittuvan joskus enemmän metatöistä.
Aineistoni pohjalta näyttää siltä, että sukupuolten välillä on eroja ja isät näyttävät suhtautuvan metatöiden tekoon jossain määrin suoraviivaisemmin kuin heidän puolisonsa. Yksi keskeisimmistä oivalluksista tässä tutkimuksessa olikin se, että yleisellä tasolla miesten tapa suhtautua kotiin, kodin töihin ja lapsiin saattaa olla erilainen kuin naisten. Jatkotutkimusaiheeksi nousee kysymys siitä, onko sukupuoli ja sen tuomat oletukset ja odotukset niitä, jotka määrittävät suhtautumista kotiin ja lastenhoitoon ja tätä kautta metatyön määrään kodeissa. Kiinnostavaa olisi myös tutkia, kuinka ylisukupolvistuminen näkyy kodin sisäisissä vastuunjaoissa ja mitkä keinot vaikuttavat siihen, että näiden mahdollinen ylisukupolvistuminen saadaan katkeamaan ja minkälaista tarvetta sille ylipäätään nähdään.
Salla Toivonen: Perheenisien kokemuksia metatyöstä lapsiperheessä