Tutkimuksen taustaa
Luokanopettajalla on iso merkitys muslimioppilaiden yhteenkuuluvuuden edistämisessä ja integroimisessa. Jokainen uskonnollinen tai kulttuurinen ryhmä voi kohdata omia ainutlaatuisia haasteita ja tarpeita kouluympäristössä. Tämä tutkielma on rajattu muslimioppilaisiin kohdistuviin haasteisiin ja niihin puuttumiseen. Muslimioppilaat kokevat paljon negatiivisia asenteita ja haasteita koulussa. Islamilaisen yhteisön kasvaessa Suomessa, Suomen muslimeihin kohdistuvalle tutkimukselle on yhä enemmän tarvetta. Luokanopettajan työkaluina muslimioppilaiden integroimisessa toimivat avoin keskustelu, uskonnon monilukutaito sekä konkreettiset tukitoimet.
Yhteenkuuluvuuden edistäminen pyrkii vahvistamaan ryhmän sisäistä sidettä ja luomaan tunnetta yhtenäisyydestä. Integroimisen tavoitteena on edistää moninaisuuden hyväksymistä ja sisällyttämistä siten, että erilaiset ryhmät tai yksilöt voivat toimia yhdessä tasavertaisesti säilyttäen samalla oman identiteettinsä ja kulttuuriset piirteensä. Muslimioppilaat ovat kertoneet, etteivät tunne itseään aivan suomalaisiksi. Suomalaisuus nähdäänkin olevan sitoutuneena kristinuskoon ja saavuttamattomissa islaminuskon rinnalle.
Tutkielman tavoitteet ja toteutus
Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää luokanopettajaopiskelijoiden valmiuksia muslimioppilaiden yhteenkuuluvuuden ja integraation edistämiseen. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä kokemuksia luokanopettajaopiskelijoilla on muslimioppilaiden yhteenkuuluvuudesta ja integraatiosta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jolla kartoitettiin luokanopettajaopiskelijoiden taustoja sekä muslimioppilaisiin liittyvää tietoa ja taitoa. Kyselylomakkeen vastaajat olivat luokanopettajaopiskelijoita (N=21). Tutkimukseni oli fenomenografiaan pohjautuva laadullinen tutkimus. Aineiston analysoinnissa käytin teorialähtöistä sisällönanalyysin menetelmää. Teorialähtöisessä analyysissa tutkitaan ilmiötä jo tunnetun teorian pohjalta, joka tässä tutkimuksessa on luokanopettajaopiskelijoiden tarvitsemat valmiudet muslimioppilaiden yhteenkuuluvuuden ja integraation edistämiseen.
Tutkimustulokset
Tämän tutkielman vastauksissa korostui se, että islaminuskosta ja sen eroavaisuuksista suhteessa kristinuskoon tai perinteisesti suomalaisena kulttuurina pidettyihin tapoihin ei tiedetty. Useampi tutkimuksen vastaaja kertoikin, että muslimioppilaan ollessa hänen opetusryhmässä, hän aikoo ottaa selvää muslimikulttuurista. Moni vastaajista kertoi kysyvänsä, mitä opettajan tarvitsee tietää, joko oppilaalta itseltään tai tämän vanhemmilta. Juhlat ja pyhät puhututtivat monia vastaajia, siitä huolimatta kukaan vastaajista ei nimennyt yhtäkään islamissa vietettävää juhlaa. Neljä vastaajaa kertoi ottavansa uskonnollisuuden huomioon taito- ja taideaineissa, he mainitsivat erityisesti juhla-askartelun ja musisoinnin.
Vastaajien kokemuksen mukaan luokanopettajakoulutuksessa ei olla käsitelty muslimioppilaiden haasteita tai heidän yhteenkuuluvuutensa edistämistä koulussa. Vastaajista kahdeksan kertoi muistavansa opiskelleensa monikulttuurisuuteen liittyviä teemoja, mutta painottaen, että islaminuskoon tai muslimioppilaisiin liittyvää keskustelua ei olla käyty tarpeeksi läpi tai se on jäänyt pintapuoliseksi. Kymmenen vastaajista myös korosti, että luokanopettajakoulutuksessa ei käsitellä mitään vähemmistöryhmiä tarpeeksi.
Pohdinta
Koulu antaa esimerkin siitä, kuinka julkista tilaa tulee käyttää. Se, miten islam on nähtävissä kouluissa tai miten muslimioppilaat käyttävät tilaa, antaa oppilaille esimerkin, miten heidän tulisi käyttää julkista tilaa. Koulu voi täten antaa esimerkin siitä, miten suomalaisuus ja muslimisuus on mahdollista yhdistää. Muslimioppilaiden yhteenkuuluvuutta edistetään yhteisen suomalaisuuden edistämisellä. Yhteinen suomalaisuus, jossa oppilas voi olla samanaikaisesti minkä tahansa uskonnon edustaja ja suomalainen, vaatii opettajan uskonnon monilukutaidon osaamista. Jos muslimioppilaat eivät kohtaa koulussa hyviä esikuvia tai roolimalleja, eivätkä näe islaminuskon juhlien, tapojen ja terminologian olevan koulun arjessa läsnä, millaisen mielikuvan he saavat uskonnostaan osana suomalaista yhteiskuntaa?
Suomalaisiin muslimeihin liittyvä tutkimusala on vielä aluillaan Suomessa. Olisi tärkeä lisätä tutkimusta siitä, miten toiseuttamisen kokemukset vaikuttavat muslimioppilaiden integroitumiseen ja oppimiseen osana suomalaista yhteisöä. Jatkotutkimuksena olisi kiinnostavaa selvittää muslimioppilaiden omia kokemuksia liittyen heidän yhteenkuuluvuutensa tunteeseen ja opettajien tavoista kohdata heidät. Lisäksi islaminuskon näkyvyydestä koulussa voisi tutkia esimerkiksi kaupunkiteologian tieteenalalla. Kaupunkiteologia tutkii, miten uskonto tai uskonnolliset yhteisöt vaikuttavat kaupunkien ja kaupunkilaisten elämään. Kokonaisen kaupungin sijaan tutkimus voisi tapahtua alakoulussa, joka omalla tavallaan heijastelee meidän yhteiskuntaamme ja kaupunkitilaa.
Marika Saarelma – Yhteinen suomalaisuus on lähtökohta muslimioppilaiden yhteenkuuluvuuden ja integraation edistämiseen