Erityisen tuen opiskelijoiden osallisuuden kokemuksia ammatillisessa koulutuksessa

Yksi ammatillisen koulutuksen tehtävistä on opiskelijan osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Osallisuuden tulkintoja on monia, mutta sen voisi tiivistää tarkoittavan vaikutus- ja päätösmahdollisuuksia omaan elämään ja sen tärkeisiin asioihin, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemista sekä kokemusta omasta tärkeydestä, merkityksestä ja arvokkuudesta osana yhteisöä. Aiemman tutkimuksen mukaan erityisen tuen tarve, heikko opintomenestys tai kokemus erilaisuudesta voi vaikeuttaa osallisuutta ja oppimista ja suurin osa peruskoulussa erityistä tukea saaneista suuntautuu ammatilliseen koulutukseen. Kuitenkaan en löytänyt aiempaa tutkimusta mielestäni tärkeästä ja aina ajankohtaisesta, ”tavallisen” erityisen tuen opiskelijan osallisuuden kokemuksesta ammatillisesta koulutuksesta.

Tutkimuksesta

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää erityisen tuen opiskelijoiden osallisuuden kokemuksia ammatillisessa koulutuksessa. Pyrin selvittämään ja lisäämään moninaisten osallisuuden kokemusten ymmärrystä sekä niiden merkitystä opiskelijoille. Tutkimukseen osallistui kuusi perustutkintoa opiskelevaa erityisen tuen opiskelijaa ison pääkaupunkiseudulla toimivan ammatillisen oppilaitoksen eri toimipaikoista. Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin; tutkimusote oli fenomenologinen, aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin.

Tutkimuksen tulokset ja pohdinta

Opiskelijoiden osallisuus jakautui tässä tutkimuksessa kolmeen eri osa-alueeseen; osallisuus omissa opinnoissa, opiskelijayhteisössä ja oppilaitoksessa. Opiskelijat rajasivat puheessaan oppilaitoksen ja opiskelijat erillisiksi elementeiksi.

Osallisuus omissa opinnoissa keskittyi opiskelijoiden käsityksiin vaikuttamisestaan omaan opintopolkuunsa ja siihen liittyvistä kokemuksista. Se sisälsi kolme ulottuvuutta; opintopolku on omani, go with the flow ja muut päättämässä opintopolkua. Osallisuus opiskelijayhteisössä keskittyi opiskelijoiden kokemuksiin erilaisiin ryhmiin kuulumisesta ja niihin liittyvästä tekemisestä. Se sisälsi neljä ulottuvuutta; kuulun oppilaitokseeni, kuulun porukoihin, en kuulu porukoihin ja säröjä lintukodossa. Osallisuus oppilaitoksessa keskittyi oppilaitoksen toimiin ja niiden vaikutuksiin opiskelijan osallisuuden kokemuksesta. Se sisälsi kolme ulottuvuutta; hyvinvointi ja osallisuus, vaihtelevat vaikuttamismahdollisuudet ja henkilökunnan toimintatavat vaikuttavat osallisuuteen
Tässä tutkimuksessa erityisen tuen tarve ei näyttäytynyt opiskelijoiden osallisuutta määrittelevänä ominaisuutena ja opiskelijoiden vahvuudet ja haasteet vaikuttivat käsityksiin osallisuudesta. Lisäksi nuoremman ja vanhemman ikäryhmän osallisuuden kokemukset erosivat joillain osa-alueilla. Pääsääntöisesti tutkimuksen tulokset mukailivat aiempaa ammatillisen koulutuksen tutkimusta, mutta joitain poikkeamia löytyi. Kuitenkin työ kokonaisuudessaan herätti paljon pohdintaa liittyen esimerkiksi erontekoihin osallisuustyössä ja ammatillisessa opetuksessa, opiskeluympäristön merkitykseen osallisuuden kokemuksessa tai miten opettajien epäammattimainen käytös tai toiminta vaikuttaa osallisuuden kokemuksiin?

Tämä työ voi auttaa ymmärtämään erityisen tuen opiskelijoiden osallisuuden kokemuksia ammatillisessa koulutuksessa ja huomaamaan osallisuuden kehittämisen paikkoja arjessa. Toisaalta se voi vahvistaa käsityksiä siitä, että erityisen tuen tarve ei määrittele opiskelijaa eikä siten hänen osallisuuden kokemustaankaan. Lisäämällä mahdollisuuksia osallisuuden kokemuksiin kaikenikäisille ja -laisille opiskelijoille ja poistamalla mahdollisia osallisuuden esteitä, voi niillä olla merkittävä vaikutus muun muassa opiskelijan opintojen etenemiseen ja hyvinvointiin.

Elviira Mäenpää
Erityisen tuen opiskelijoiden osallisuuden kokemuksia ammatillisessa koulutuksessa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *