Category Archives: Balttilaiset kielet ja kulttuurit

Kääntäjät maailmankirjallisuuden välittäjinä -seminaari 15.5.

|

Kääntämisen, tulkkauksen ja terminologian tutkijayhteistö TraST (Helsingin yliopisto) ja Kustannusosakeyhtiö Tammi järjestävät yhteistyössä Kääntäjät maailmankirjallisuuden välittäjinä -seminaarin torstaina 15.5. kello 10-17. Tilaisuus pidetään Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa (4. kerros) osoitteessa Fabianinkatu 33.

Laadukas suomennos on avain maailmankirjallisuuteen. Tämän päivän polttavat kysymykset liittyvät muun muassa alkuperäisteosten saatavuuden ja lukemisen lisääntymiseen sekä koneiden tuottamiin käännöksiin:

  • Supistuuko suomennosten määrä?
  • Kapeneeko kulttuurivalikoima?
  • Miten käy laadun, jos kaukaisista kulttuureista käännetään kirjallisuutta vain valtakielten kautta?
  • Mihin tarvitaan enää suomentajia, jos Google kääntää myös romaaneja?

Kääntäjät maailmankirjallisuuden välittäjinä -seminaarissa äänen saavat suomentajat, kustantajat ja lukijat sekä kirjallisuuden ja kääntämisen tutkijat. Aamupäivän osuudessa käsitellään maailmankirjallisuuden kääntämisen historiaa ja suuntia. Iltapäivällä kuullaan erityisesti suomentajia ja kustantajia. Päivän päättää suomentajien paneelikeskustelu, jossa etsitään vastauksia siihen, miksi pitää kääntää.

Yksi perinteikkäistä maailmankirjallisuuden kanavista on Tammen Keltainen kirjasto, joka täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Muun muassa tämän sarjan kautta suomalaisilla on ollut kuudenkymmenen vuoden ajan laaja näkymä maailmankirjallisuuteen – suomennettuina teoksina.

Seminaariin ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet ilman ennakkoilmoittautumista.

Ohjelma

10.00-10.15 Helsingin yliopiston saksan kääntämisen professori Liisa Tiittula avaa seminaarin

10.15-10.45 Professori Hannu Riikonen, yleinen kirjallisuustiede, Helsingin yliopisto: Kääntäminen ja maailmankirjallisuus Suomessa

10.45-11.15 Tutkija Martin Ringmar, Lundin yliopisto: Indirekt översättning – ”helt otänkbart idag?” Fördomar och fakta om översättningar på omvägar

11.30-12.30 Käännöstieteen professorit Outi Paloposki, Turun yliopisto, ja Kaisa Koskinen, Itä-Suomen yliopisto: Kirjallisuus, sarjallisuus, uudelleenkääntäminen

Tauko

14.00-14.30 Kristiina Rikman ja Marja-Leena Mikkola: Alice Munro suomeksi. Suomentajan ja lukijan näkökulmat

14.30-15.00 Suomentaja Kersti Juva: Jayne ja Jane: Kääntäjän henkilökohtainen suhde kirjailijaan

15.30-16.00 Kustannustoimittajat, suomentajat Alice Martin ja Vappu Orlov: Kustannustoimittaja ja maailmankirjallisuus

16.00-17.00 Paneelikeskustelu aiheesta ”Miksi pitää suomentaa?”, vetäjänä Liisa Tiittula, puhujina espanjalaisen ja portugalilaisen kirjallisuuden suomentaja Tarja Härkönen, englanninkielisen kirjallisuuden suomentaja Kersti Juva, ranskankielisen kirjallisuuden suomentaja Ville Keynäs, saksankielisen kirjallisuuden suomentaja Jukka-Pekka Pajunen sekä arabiankielisen kirjallisuuden suomentaja Sampsa Peltonen

Keltainen_kirjasto
Tammi_logo

Lisätietoja:

Saksan kääntämisen professori Liisa Tiittula
puh. 050 448 2298
liisa.tiittula@helsinki.fi

Kielen ja kulttuurin asiantuntija presidentin matkassa

|
Vasemmalla Lativan ja Suomen presidenttiparit, oikealla Helena Johansson selin puhetta pitävään Latvian presidenttiin. Kuvat: Presiden kanslia.Vasemmalla Latvian ja Suomen presidenttiparit, oikealla Helena Johansson
selin puhetta pitävään Latvian presidenttiin. Kuvat: Tasavallan presidentin kanslia.
 

Kun presidentti lähtee valtiovierailulle, mukaan kannattaa pakata asiantuntija tai kaksi. Syyskuisella Latvian vieraillulla presidenttiparin seurassa kulki Baltian aluetuntemuksen opettaja Helena Johansson, jolle myönnettiin vierailulla Latvian valtion tunnustusristi maiden välisten suhteiden edistämisestä.

Valtiovierailulla asiantuntijan tehtävät voivat liittyä kielen kääntämiseen tai yleisiin maata taustoittaviin keskusteluihin, joita Johansson kävi presidentti Niinistön kanssa Latvian vierailulla.

– Olen siitä onnellisessa asemassa, että olen saanut käyttää kaikkea oppimaani, sanoo Helsingin yliopistossa muun muassa venäjän, viron ja latvian kieltä opiskellut Johansson.

Runoilijalle ja Turun Kirjamessujen ohjelmapäällikölle Jenni Haukiolle Johansson puolestaan valaisi latvialaisen kirjallisuuden nykytilannetta ennen tapaamisia paikallisten kirjailijoiden ja kääntäjien kanssa.

Johansson pitää osaamisessaan keskeisenä laajaa lähialueen tuntemusta. Tämä näkyy hänen Latvian ja Liettuan politiikasta kirjallisuuteen liittyvässä opetuksessa.

Myös tuoretta kulttuurivaihtoa maiden välille on syntynyt.

– Runoilija Heli Laaksosen liiviläisperäiselle murteelle käännetty runous on otettu Latviassa erittäin hyvin vastaan, Johansson sanoo.

Laaksonen puolestaan on kääntänyt Lounais-Suomen murteelle Guntars Godiņšin runoja.

Helsingin yliopiston nykykielten laitokselle otetaan vuosittain viisi latvian tai liettuan pääaineopiskelijaa.

Nykykielten uudet opiskelijat aloittivat opintonsa

|

On hienoa, että olette valinneet nykykielten laitoksen. Olette myös valinneet järkevästi, sillä kieli on kaiken inhimillisen toiminnan perusta, laitoksen johtaja Arto Mustajoki sanoi uusille opiskelijoille järjestetyssä infotilaisuudessa maanantaina.

Opiskelijoille tarjoillaan Nykykielissä kattaus, jossa kieli, kirjallisuus ja kulttuuri kohtaavat. Humanistisen tiedekunnan suurimmassa laitoksessa on lähes 2 400 pääaineopiskelijaa. Vuosittain Nykykielistä valmistuu noin 170 maisteria.

– Viiden vuoden päästä vuorossa olette te, Mustajoki sanoi uusille opiskelijoille.

Laitoksesta valmistuneet työllistyvät hyvin. Suurin osa tällä viikolla aloittaneista opiskelijoista tulee valmistuttuaan työskentelemään opettajina, kääntäjinä ja tulkkeina, toimittajina ja tiedottajina sekä kielen ja kulttuurin ammattilaisina ja asiantuntijoina esimerkiksi ministeriöissä ja kansainvälisissä järjestöissä.

Mustajoki muistutti opiskelijoita myös siitä, että olennainen osa hyvää kielitaitoa on kulttuurin tuntemus. Hänen mukaansa yliopistossa ei voi kuitenkaan oppia kaikkea, vaan vieraan kielen omaksumiseen tarvitaan aktiivisuutta myös vapaa-ajalla.

– Yliopiston ensisijainen tehtävä onkin kehittää ajattelua. Haluamme, ettette ainoastaan osaa ja tiedä asioita, vaan pystytte myös selittämään ja ymmärtämään niitä.

Lataa esite: Kielen ja kulttuurin asiantuntijaksi nykykielten laitoksessa

Nykykielten laitos tarjoaa opetusta kaikkiaan 23 kielessä sekä kieliteknologian ja yleisen kielitieteen oppiaineissa.

Baltian yleiskokoukselta tunnustus nykykielten laitokselle

|
Photo: O. Posashkova (LRS)

Laimute Balode neljäs oikealta. Photo: O. Posashkova (LRS)

Baltian yleiskokous on palkinnut Helsingin yliopiston balttilaisen filologian dosentti, yliopistonlehtori Laimute Baloden. Liettuan parlamentin luovuttama ansiomitali on tunnustus Baloden tekemästä työstä Baltian maiden hyväksi.

Baltian yleiskokouksen vuoden 2011 -ansiomitali myönnettiin kaikkiaan 38 virolaiselle, latvialaiselle ja liettualaiselle vaikuttajalle. Vilnassa tiistaina 15. marraskuuta palkittujen joukossa on muun muassa useita arvostettuja taitelijoita ja Vilnan yliopiston rehtori.

Baltian yleiskokouksen tehtävä on edistää Viron, Latvian ja Liettuan parlamenttien välistä yhteistyötä. Järjestön perustamisesta ja Neuvostoliiton romahtamisesta on tänä vuonna kulunut 20 vuotta.

Uusi teos muistuttaa meidän asuvan yhdessä Euroopan itäisimmistä maista

|

Professori Jouko Lindstedt ja VTT Jouni Järvinen ovat koonneet uuden ja ajantasaisen tietopaketin itäisen Euroopan maista. Itä-Eurooppa matkalla länteen (Gaudeamus 2011) esittelee 19 itäisen Keski-Euroopan, Baltian ja Balkanin maata.

Kirjassa tuodaan esille kunkin maan historiasta ja kulttuurista ne merkitykselliset seikat ja tapahtumat, jotka kuuluvat maan kansalaisten yleissivistykseen. Lisäksi teos tarjoaa perustiedot maiden kielistä ja kirjallisuudesta.

Esiteltävät maat sijaitsevat keskellä Eurooppaa, Itämereltä Välimerelle ja Mustallemerelle ulottuvalla vyöhykkeellä, joka jää lännen ja idän suurten valtioiden väliin. Alueen jännitteet ja suuret muutokset ovat väistämättä heijastuneet maiden historiaan ja kansojen elämään.

Kirjassa esiteltävät maat ovat Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekki, Slovakia, Unkari, Romania, Moldova, Slovenia, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia, Montenegro, Albania, Kosovo, Bulgaria, Makedonia ja Kreikka. Kirjoittajien mukaan Kreikkaa lukuun ottamatta maiden tärkein yhteinen nimittäjä on maantieteellisen sijainnin lisäksi sosialistinen lähimenneisyys.

Sosialismin romahdus ei ole koskettanut ainoastaan entisiä sosialistimaita, vaan se on vaikuttanut kaikkiin Euroopan maihin ja erityisesti Euroopan unioniin. Historiallisesti, kulttuurisesti tai poliittisesti yhtenäistä Itä-Eurooppaa ei olekaan muualla kuin ’länsieurooppalaisiksi’ julistautuneiden mielikuvissa, kirjoittajat katsovat.

– Kun ’Itä-Euroopasta’ vähitellen tulee pelkästään maantieteellinen termi, suomalaisten on ehkä helpompi huomata asuvansa itsekin yhdessä Euroopan itäisimmistä maista. Välillä on hyvä muistaa, että Joensuu on idempänä kuin Istanbul, Järvinen ja Lindstedt toteavat.

Nykykielten laitokselta teoksen kirjoittamiseen on osallistunut Länsi- ja eteläslaavilaisten kielten ja kulttuurien professori Jouko Lindstedtin lisäksi joukko oppiaineen opettajia ja tutkijoita.