375 humanistia: Jakov Grot

Jakov Grot oli venäläinen virkamies, tutkija ja professori, joka teki pitkän uran venäläisen ja suomalaisen kulttuurin välittäjänä. Grot työskenteli sekä tehdäkseen suomalaista ja pohjoismaista kulttuuria tunnetuksi Venäjällä, että edistääkseen venäjän kielen ja kulttuurin tuntemusta Suomessa. Hän perusti myös Kansalliskirjastoon Slaavilaisen kirjaston. Grot nousi aikansa johtavaksi venäjän kielen auktoriteetiksi.

Tutustu Jakov Grotiin 375 humanistia -verkkosivuilla

Jakov Grot vuonna 1882. Kuva: Wikimedia Commons.

Jakov Grot vuonna 1882. Kuva: Wikimedia Commons.

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.

Sivuaine digihumanismista, alkuperäiskansoista tai Venäjän tutkimuksesta?

Ilmoittautuminen on käynnissä 17.8.–4.9.2015 täällä.

On haasteita, joihin vastaamiseksi yhden tieteenalan paraskaan osaaminen ei riitä. Työelämä tarvitsee yhä useammin asiantuntijoita, joilla on rautaisen ammattitaidon lisäksi laajempaa näkemystä ja ennakkoluuloton asenne.  Yhteiskunta kaipaa vaikuttajia, joiden työkalupakki ei periydy ainelaitoksen arkistoista, vaan perustuu parhaaseen tutkimustietoon ja tuoreimpiin poikkitieteellisiin oivalluksiin.

Uudet temaattiset sivuainekokonaisuudet maisterivaiheen opiskelijoille

Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta tarjoaa syksystä 2015 alkaen temaattisia sivuainekokonaisuuksia maisterivaiheen opiskelijoille tiedekunnasta riippumatta.  Erikoistu alkuperäiskansoihin, digitaaliseen humanismiin tai Venäjän kysymyksiin.  Rakenna itsellesi uniikki osaamisprofiili: suorita 25 op kokonaisuus tai valikoi sinulle sopivimmat kurssit.

Nykykielten laitoksen opetushenkilöstöä on mukana jokaisen kokonaisuuden toteutuksessa.

Digihumanismi ratkoo perinteisiä kysymyksiä uudenlaisin menetelmin

Digitaalinen humanismi viittaa erityisesti modernien tietojenkäsittelymenetelmien käyttöön humanistis-yhteiskunnallisessa tutkimuksessa. Kun tutkitaan ilmiöiden yhteyksiä ihmisten käyttäytymiseen, vuorovaikutukseen ja maailmankuvaan, tarvitaan sekä laajoja ja moniulotteisia aineistoja että humanistien tuoreita näkökulmia ja ymmärrystä. Digihumanismi-kokonaisuus avaa ihmistieteilijälle oven uusien teknologioiden mahdollisuuksiin ja tarjoaa tietojenkäsittelyn osaajalle näkemystä relevanteista sovellusaloista.

Monitieteinen Venäjän tutkimus tarjoaa kattavan peruspaketin Venäjästä

Venäjä-osaaminen on Suomen kannalta kriittinen menestystekijä ja työelämään hakeutuvan maisterin kannalta ehdoton kilpailuetu. Aleksanteri-instituutin ja nykykielten laitoksen kokoama monitieteinen Venäjän tutkimuksen sivuainekokonaisuus tarjoaa monipuoliset eväät Venäjän ja siihen liittyvien ilmiöiden tulkitsemiseen. Voit perehtyä valtioon ja turvallisuuteen, yhteiskuntaan ja hyvinvointiin, identiteettipolitiikkaan, luonnonvaroihin, ympäristöön ja talouteen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin sekä Venäjään naapurina.

Alkuperäiskansatutkimus antaa uuden tavan ajatella ja jäsentää maailmaa

Alkuperäiskansatutkimuksen opintokokonaisuus perehdyttää sinut alkuperäiskansojen kieliin, oppimismenetelmiin ja näkemyksiin. Alkuperäiskansojen tieto perustuu sukupolvien aikana karttuneisiin havaintoihin ja kokemuksiin ympäristöstä. Tämän perinnetiedon ymmärtäminen auttaa meitä globaalien hyvinvointi- ja ympäristökysymyksien ratkaisemisessa ja tarjoaa uusia keinoja ymmärtää myös historiallisia jatkumoja ja valtasuhteita.

 

375 humanistia: Pekka Pesonen

Pekka Pesonen on venäläisen kirjallisuuden emeritusprofessori. Hän toimi Helsingin yliopistossa vuosina 1970–2010, niistä viimeiset 22 vuotta professorina. Tutkimus- ja opetustyön lisäksi hän on kirjoittanut lähes 50 vuoden ajan sanomalehtiartikkeleita, tehnyt radio-ohjelmia ja vetänyt laajan suosion saaneita suurelle yleisölle avoimia luento- ja keskustelusarjoja.

Tutustu Pekka Pesoseen 375 humanistia -verkkosivulla

Pekka Pesonen lukee kirjaa lapsenlapsensa kanssa.​

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.

Tervetuloa ensimmäisiin Suomen kielitieteen olympialaisiin 28.–29.3.2015

Kielitieteen olympialaiset on lukiolaisille tarkoitettu kilpailu, joka tutustuttaa maailman kielelliseen moninaisuuteen. Kilpailutehtävien ratkaiseminen ei edellytä ennakkotietoja kielitieteestä tai joidenkin tiettyjen kielten osaamista, vaan yleinen kiinnostus kieliin ja looginen päättelykyky riittävät.

Kilpailutehtävät suoritetaan kisaviikonlopun (la-su) aikana verkossa.

Kielitieteen olympialaisiin osallistuminen on erinomainen mahdollisuus tutustua maailman kieliin ja kielitieteeseen. Suomen kielitieteellinen yhdistys palkitsee kilpailun voittajat ja myöntää osallistumistodistuksen kaikille osallistuneille.

Kansallisia kielitieteen olympialaisia on järjestetty jo useita vuosia esimerkiksi Virossa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Venäjällä. Vuodesta 2003 lähtien on järjestetty myös kansainvälisiä kielitieteen olympialaisia, joissa kansallisten kilpailujen voittajat ratkovat kielitieteellisiä ongelmia joukkueina. Suomessa olympialaiset järjestetään vuonna 2015 ensimmäistä kertaa.

Kilpailun järjestävät yleisen kielitieteen oppiaineryhmä, Suomen kielitieteellinen yhdistys (SKY) sekä Äidinkielen opettajain liitto (ÄOL).

Lisätietoa: http://www.linguistics.fi/kiol/

Kokemuksia vaihto-opiskelusta Moskovan Vyškassa

Venäjän kielen ja kirjallisuuden opiskelija Siiri Anttila ja yleisen historian jatko-opiskelija Susan Ikonen kertovat vaihto-opiskelukokemuksistaan Moskovan Vyškassa (Высшая школа экономики, Higher School of Economics).

Vyškan filologisessa tiedekunnassa on tarjolla todella paljon kiinnostavia kursseja. Kursseihin sisältyy usein sekä luentoja että seminaarityöskentelyä. Opetus on tasokasta ja professorit/opettajat ovat ansioituneita tutkijoita (esim. Andrei Nemzer, Oleg Lekmanov, Ilja Kukulin, Ekaterina Rakhilina…). Heitä on ilo kuunnella. On myös mielenkiintoista kuulla, millaisten aiheiden parissa täkäläiset opiskelijat työskentelevät ja mikä heitä kirjallisuuden- ja kielentutkimuksessa kiinnostaa.

Kurssivalikoima vaihtelee lukukauden ja jakson mukaan. Osa kevään kursseista on esimerkiksi alkanut jo syksyllä, mutta kaikkea voi mennä vähintäänkin kuuntelemaan. Komparativistika-maisteriohjelman kursseilla mm. tarkastellaan venäläistä kirjallisuutta historiallisesti suhteessa länsieurooppalaiseen ja maailmankirjallisuuteen sekä lähestytään filologiaa myös teoreettisemmin osana humanistisia tieteitä. Hyviä venäläisen kirjallisuuden kursseja on monipuolisesti tarjolla myös filologian kanditason opinnoissa ja kulttuurin tutkimuksen (kulturologija) oppiaineessa. Kursseille ilmoittautuminen ja ylipäätään tiedon löytäminen kursseista on uudelle opiskelijalle äkkiseltään sekavaa ja hankalaa, mutta maksaa vaivan. Ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatussa venäjän opetuksessa on joitakin sopivia kursseja myös edistyneille (esim. Professional Writing).

Yliopiston toimipisteitä on eri puolilla kaupunkia, filologinen tiedekunta sijaitsee Staraja Basmannaja ulitsalla, päärakennus, kirjasto ja kansainvälisten asioiden toimisto puolestaan Mjasnitskaja ulitsalla. Kansainvälinen osasto hoitaa kaikki käytännön asiat hyvin ja sujuvasti. Byrokratian kiemurat on hoidettu opiskelijoiden puolesta hyvin pitkälti valmiiksi ja vaihto-opiskelijoista pidetään muutenkin hyvää huolta. Olot asuntolassa ovat elämisen ja työskentelyn kannalta suotuisat. Vaihto-opiskelijat on majoitettu samoihin asuntoloihin, joten kurssien lisäksi myös asuntolassa voi tutustua kollegoihin eri maista.

P.S. Jos joku Vyškaan vaihtoon aikova tahtoo kysyä lisää käytännön kokemuksista, saa ottaa yhteyttä: siiri.anttila@helsinki.fi tai susan.ikonen@helsinki.fi.

vyshka

Siiri ja Susan Mjasnitskajalla Vyškan päärakennuksen edessä