Keväällä 2020 arkemme muuttui, kun koronapandemia astui osaksi jokapäiväistä elämäämme. Koronapandemia on luonut merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia, tuoden myös haasteita kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin toteuttamiseen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, kuinka jo ennen globaalia pandemiaa lasten ja nuorten mielenterveysongelmat olivat kasvaneet merkittävästi. Mielenterveyden perusta rakentuu lapsuudessa, ja kouluinstituutioiden rooli hyvinvoinnin edistäjinä on laajalti todistettu. Tämän tutkielman tarkoituksena onkin selvittää, millä tavoin lasten ja nuorten mielenterveyttä on edistetty kouluinstituutioissa koronapandemian aikana. Lisäksi kartutetaan ajankohtaista tietoa opettajien työnkuvassa näkyneestä mielenterveyden edistämisestä, ilmentäen opettajien henkilökohtaisia käsityksiä liittyen niin yksilöiden mielenterveyden tukemiseen kuin koulumaailman organisaatioiden ja yhteiskunnan rooliin mielenterveyden edistäjänä. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu kuudesta mielenterveyden edistämisen menetelmästä; opettajan tunne-, vuorovaikutus ja mielenterveysosaamisesta, lasten ja nuorten tunne-, vuorovaikutus- ja mielenterveysosaamisesta, vertaistoiminasta ja osallisuudesta, toimintakulttuurista, kohdennetusta tuesta sekä opiskeluhuoltotyöstä ja mielenterveyspalveluista. Kyseisten menetelmien pohjalta pyrittiin syventämään ymmärrystä mielenterveyden edistämisestä sekä luomaan uutta ajankohtaista tietoa.
Tutkimuksen toteutus
Tutkielma toteutettiin touko- ja joulukuun 2021 välisenä aikana. Aineisto kerättiin touko- ja kesäkuun aikana avoimella kyselylomakkeella neljästä eri kasvatusalan Facebook-ryhmästä. Tutkielman näyte koostui 41 suomalaisesta peruskoulun sekä toisen asteen opettajasta, joista 37 identifioivat itsensä naiseksi ja 4 mieheksi. Osallistujat olivat iältään 30–61-vuotiaita, työskennellen yhteensä 16 eri maakunnalla. Aineiston analyysiprosessi toteutettiin loka- ja marraskuun aikana laadullisesti aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin, fenomenografista tutkimusasetelmaa mukaillen.
Tutkimustulokset
Tutkielmassa saatiin selville moniammatillisen yhteistyön sekä opettajan rooli koronapandemian aikaisen mielenterveyden edistäjinä, kuitenkin resurssien puutteen vallitessa taustalla. Myös muut koronapandemian esille nostamat haasteet tulivat laajalti esille niin peruskoulun kuin toisen asteen opettajien vastauksista. Lisäksi tutkimustuloksissa korostui oikea-aikainen, empaattinen, lapset ja nuoret kokonaisvaltaisesti huomioiva vuorovaikutus. Tutkimustulosten avulla voidaan tarkastella suomalaisen koulumaailman hyvinvoinnin edistämisen arvopohjaa, samanaikaisesti suunnaten huomio taustalla vallitseviin yhteiskuntamme epäkohtiin. Tutkimustuloksia voisi soveltaa jatkotutkimuksissa esimerkiksi lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten mielenterveyden edistämisen vertailuun, opettajien työhyvinvoinnin tarkasteluun sekä kvantitatiivisen tutkimuksen toteuttamiseen.
Pohdintaa
Tämä tutkielma luo merkityksellistä ja ajankohtaista tietoa lasten ja nuorten, opettajien, kouluyhteisöjen sekä yhteiskuntamme hyvinvoinnin kannalta. Koronapandemia tai ei, lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ei saisi kaikessa painossaan kasautua opettajien harteille. Tämän tutkielman tuloksissa ilmentyvä riittämättömyyden tunne opettajien omien toimintamahdollisuuksien suhteen saattaisi antaa vihiä opetussuunnitelman ylimalkaisuudesta ja siitä, että opettajien oletetaan osaavan edistää ensimmäisestä työpäivästään lähtien mielenterveyttä kuten ammattilaiset.
Yhteiskunnan päättäjien tulisi ymmärtää, kuinka kouluinstituutiot luovat yleissivistävän kasvatustehtävänsä lisäksi merkittäviä hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuuksia. Kun resursseja kohdennetaan kouluinstituutioiden mielenterveyttä edistäviin aspekteihin, luodaan näille sukupolville yhä parempia mahdollisuuksia asianmukaisen työkykyisyyden säilyttämiseen. Monipuolisten tunne- , vuorovaikutus- ja mielenterveysosaamisen hallitsemisella, hyvinvointia tukevassa kouluympäristössä olemisella sekä tarvittavien palveluiden saamisella niin peruskoulussa kuin toisella asteella on mahdollista pitkällä tähtäimellä vaikuttaa positiivisesti myös yhteiskunnan terveydenhuollon kustannuksiin.
Tinja Tikkanen
Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen kouluinstituutioissa koronapandemian aikana – Opettajien käsityksiä