Viime vuosina yhä useammat peruskoulut on lähteneet julkaisemaan kuvia kouluyhteisön arjesta sosiaalisen median kautta, erityisesti Instagramissa ja Facebookissa. Sosiaalinen media on antanut kouluille uuden kanavan esiintyä yleisöilleen sellaisina kuin he itse haluavat.
Tämä opinnäytetyöni on ensimmäinen, jonka aineisto muodostuu peruskoulujen omilla Instagram-tileillään julkaisemista ja jakamista kuvista. Tutkimuksessa tarkastelen erityisesti seitsemän Helsingin kaupungin peruskoulun Instagramissa julkaisemia kuvia. Helsingin kaupunki vastaa yhteensä 103 peruskoulun toiminnasta, joista 89 on suomenkielisiä. Vuoden 2021 alussa, näistä kouluista jo 54 oli avannut oman Instagram-tilinsä.
Työni tarkoituksena on kuvata ja analysoida, miten ja millaisena peruskoulut haluavat esittää itseään kuvanjakopalvelu Instagramissa. Lisäksi pohdin, miten koulujen tuottamat visualisoinnit, kuvat ja kuvasarjat, edustavat suomalaisen peruskoulun narratiiveja, vakiintuneita vaikkapa tieteellisiä esitystapoja, ja eri toten kuinka ne liittyvät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, OPS:iin, jossa virallisesti on määritelty, millainen on suomalainen peruskoulu.
Miten aineistolähtöinen tutkimus tehtiin?
Tämä laadullinen tutkimus perustuu aineistolähtöiseen visuaaliseen sisällönanalyysiin. Aineistoni koostuu yhteensä 766 kuvasta, jotka on julkaistu Helsingin kaupungin seitsemän peruskoulun Instagram-tileillä tammi–maaliskuussa 2021. Tutkimuksessa tarkastelin vain Instagram-kuvia ja niiden sisältöjä, en julkaisuihin liittyviä esim. kuvatekstejä, linkkejä tai hashtageja.
Tutkimukseni eteni niin, että ensin manuaalisesti keräsin, järjestelin ja laskin kuvat, jonka jälkeen analysoin aineistoa kuva-analyysin ja temaattisen analyysin avulla. Koska tutkimukseni oli luonteeltaan aineistolähtöinen, jäi teoreettisen kehyksen määrittely viime vaiheeksi.
Kuva-analyysissa tarkastelen kahta visuaalista ulottuvuutta: keitä kuvissa esiintyy ja missä kuvat on otettu. Temaattisessa analyysissa keskityn analysoimaan ja teemoittelemaan vain kuvia, jotka on julkaistu kuvasarjoissa. Instagramissa kuvasarjat tunnetaan karuselleina, joissa kuvia voi olla kahdesta kymmeneen kappaletta.
Tutkimukseen valittujen seitsemän helsinkiläisen peruskoulun nimiä en mainitse, vaan niiden sijaan käytän kalevalalaisia pseudonyymeja. Myös opinnäytetyöni sivuilla julkaistut kuvat käsittelin niin, ettei kuvia voi tunnistaa ja yhdistää mihinkään Instagram-tileistä.
Mihin johtopäätöksiin tutkimus päätyi?
Kuva-analyysin tulokset osoittavat, että Helsingin peruskoulujen visualisoinnit ovat hyvin monipuolisia, mutta niissä on nähtävissä tiettyjä koulukohtaisia painotuksia ja erityispiirteitä.
Yleensä helsinkiläiset peruskoulut julkaisevat Instagram-kuvia, joissa ei esiinny laisinkaan ihmisiä. Jos kuvassa on nähtävissä ihmisiä, oppilasryhmiä (22 %) on kuvattu selvästi useammin kuin yksittäisiä oppilaita (5 %). Kuvia opettajista (2 %) on julkaistu erittäin harvoin.
Pääsääntö on, että ihmisiä ei voi tunnistaa. Tyypillisesti oppilaat on kuvattu kaukaa tai selin kameraan. Noin 13 % Instagram-kuvista oli rajattu siten, että nähtävissä on vain oppilaan käsi. Koska kuvat oli otettu Covid-19-pandemian aikana, oli oppilailla yleensä maskit kasvojensa suojana.
Luokkahuone (51 %) on yleisin kuvauspaikka. Seuraavaksi yleisimmin Instagram-kuvia otettiin ulkona (17 %) ja koulun muissa sisätiloissa (11 %).
Instagram-kuvien temaattinen analyysi tuotti 19 alateemaa, jotka ryhmittelin viiden pääteeman ympärille: Oppimisen vaiheet (34 %), Näyttely (24 %), Meidän koulumme (17 %), Ulkoilu (17 %), ja Ajankohtaista (8 %). Oppimisen vaiheita esittävissä kuvissa suosituimpia ovat taito- ja taideaineiden, mutta myös luonnontieteiden tuntien oppimisprosesseista ja erilaisista oppimisleikeistä ja -peleistä kertovat kuvasarjat.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että Helsingin koulujen välillä ilmeni eroja siinä, minkä oppiaineen tunneilta kuvia oli yleisimmin julkaistu ja miten oppimista esitettiin sekä ennen kaikkea, millainen omakuva kouluyhteisöstä Instagramin kautta haluttiin esittää. Tutkimuksen perusteella on myös ilmeistä, että Instagramissa julkaistut kuvat vahvistavat oppilaan aktiivista roolia ja vastuullisuutta oppijana, kuten myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on tavoitteeksi määritelty.
Instagram-kuviin perustuva opinnäytetyöni täydentää suomalaisen peruskoulujärjestelmän tutkimusta, johon se keskittymällä peruskoulujen visualisointeihin tarjoaa uuden ja autenttisen näkökulman.
Kerttuli Punkari
Lähde: Punkari, K. (2022). Visualisations of Finnish Comprehensive School: A Data-Driven Content Analysis of Instagram Content from Selected Schools in Helsinki.
Julkaisu on luettavissa ja pdf-dokumenttina saatavissa Helsingin yliopiston tutkimusjulkaisujen Helda-tietokannasta.