Kuukauden esine – Tiedemuseo Liekki
Kokoelmat kertovat
Uudessa 10.10.2023 auenneessa Tieteen palo -näyttelyssämme on yksi esinevitriini omistettu täysin perustavanlaatuiselle ihmisoikeuden osa-alueelle: seksuaali- ja lisääntymisoikeudelle ja -terveydelle. Sen kunniaksi lokakuun kuukauden esineemme on Helsingin yliopistossa kehitetty hormonikierukka.
Toukokuussa juhlitaan jälleen promootioita ja sen kunniaksi kuukauden esineemme on yleisen seppeleensitojattaren promootiopuku vuodelta 1914.
Helmikuun esineemme on kirjottu kangastilkku, jonka käsityönopettaja ja lotta Aino Ollila toi Itä-Karjalasta jatkosodan aikana osana karjalaisten kirjontanäytteiden kokoelmaa. Tilkku on valkoista pellavakangasta, johon on kirjailtu punaisella langalla tyylitelty lintu. Alareunassa on päärme eli taitettu ja ommeltu reuna. Oikeassa reunassa on hulpio eli kankaan kudottu reuna. Yläreuna ja vasen reuna on leikattu saksilla. Vasemmasta reunasta näkee, että kirjontalangat ovat katkenneet, kirjonta on siis ollut alun perin leveämpi ja tilkku on ollut osa isompaa tekstiiliä. Kyseessä on mahdollisesti ollut käspaikka, eli muun muassa karjalaiseen ja ortodoksiseen kulttuuriin kuuluva pitkä, kapea liina. Juuri muuta me emme tästä kyseisestä tilkusta tiedä, mutta silti se voi kertoa meille aika pitkän kappaleen Suomen historiaa.
Yliopistomuseolla on käyty läpi kuluneen kesän ja syksyn aikana museon mielenkiintoista kemikaalikokoelmaa. Kokoelmissa on yli 2000 kemikaalia, joiden joukkoon kuuluu esimerkiksi lääkkeitä, kemikaalinäytteitä, analyysisarjoja, kemian opetuskokoelmia ja hammaslääketieteen paikka-aineita.
Kemikaaliselvityksen eli tuttavallisemmin myrkkyprojektin päättymisen kunniaksi marraskuun esineeksi valikoitui Viisaan muijan voide -linimentti, joka innoitti projektiin osallistuneita museolaisia. Muistutamme, että tässä kirjoituksessa mainitut lääkkeet ja reseptit ovat historiallisia, emmekä suosittele niiden käyttöä tai valmistusta kotona.
Voidetta kaikkiin vaivoihin
Viisaan muijan voide on linimentti eli nestemäinen lääke, jota sivellään tai hierotaan iholle. Linimenttejä on käytetty erilaisiin särkyihin, kuten reumaan, nyrjähdyksiin ja palovammoihin. Niitä valmistettiin apteekeissa tai tilaustuotteina.
Sodan jälkeen vuonna 1945 hammaslääketieteen tohtori Yrjö V. Paatero työskenteli Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksella, vastuullaan röntgentutkimukset ja –diagnostiikka. Aikaa Paateron kaipaamalle tutkimustyölle ei kuitenkaan riittänyt, kun päivät täyttyivät rutiinityöstä. Filmi asetettiin potilaan suun sisään kerta toisensa jälkeen, sillä koko hampaiston tilan selvittämiseksi oli otettava useita röntgenkuvia. Tähän on oltava jokin nopeampi ratkaisu, Paatero tuumi, ja panoraamaröntgenkuvauksen siemen oli itänyt. Tie tähän hetkeen ei kuitenkaan ollut yksioikoinen, eikä jatkokaan mutkaton.
Yliopistomuseon käsityötieteen kokoelmassa on kymmenittäin juhlapukuja, joista lähes jokainen on ainutlaatuinen, mittatilauksena tehty. Kaikkien näiden uniikkien pukujen joukossa yksi iltapuku on kuitenkin vielä erityisen omalaatuinen, sillä silkkinen leninki on ollut myös kuvataiteilija Sam Vannin maalauspohja.
Puvun on omistanut Maya Vanni, alkujaan Maja London (1916–2010). Hän syntyi Turussa ja kirjoitettuaan ylioppilaaksi muutti Pariisiin vuonna 1935. Hän solahti kaupungin sykkeeseen, opiskeli, juhli, keskusteli ja ystävystyi taiteilijoiden kanssa. Hänen ystäväpiiriinsä kuuluivat muun muassa Vivica Bandler ja Tove Jansson.
