Aikana, kun kaukomatkailu oli harvinaista, kaukaiset maat voitiin tuoda ihmisten nähtäville taiteen ja sittemmin myös valokuvien kautta. Yksi keino perehtyä kulttuuriin ja arkkitehtuuriin oli tutkia pienoismalleja. Ne tarjosivat mahdollisuuden nähdä myös menneisyyteen, etenkin kun kyse oli historiallisista paikoista, jotka eivät ole säilyneet jälkipolville. Lokakuun esineenä esittelemme Sederholmin kokoelmasta antiikinaikaista Tuulten tornia kuvaavan pienoismallin, jonka luetteloin viime keväänä.
Kenraalin intohimo
Kenraaliluutnantti Carl Robert Sederholm (1818–1903) oli perehtynyt uskonnonfilosofiaan, arkeologiaan ja rakennustaiteen historiaan. Suomessa hänet tunnetaan parhaiten uskontotieteilijänä. Toimiessaan linnoitusinsinöörinä mm. Mustanmeren rannikolla, hän oli nähnyt monia muinaislöytöjä ja vaikuttunut syvästi. Tämä kiinnostus innoitti Sederholmin eläkepäivinään pienoismallien pariin. Hänen valmistuttamaansa kokoelmaan kuului yli 50 rakennuksen tai rakennuskokonaisuuden pienoismallia, josta osa on edelleen tallessa. Yksi näistä on pieni kahdeksankulmainen Tuulten torni Antiikin Agorasta, muinaisen Kreikan yhdestä merkittävimmästä julkisen vallan ja kaupankäynnin toreista Ateenassa.
Sederholmin pienoismallit kuvaavat historiallisesti merkittäviä rakennuksia, kuten kirkkoja, moskeijoita ja linnoja sekä kreikkalaisia, roomalaisia, egyptiläisiä ja aasialaisia temppeleitä, pääosin koossa 1:150. Osaan malleista kuuluivat alkujaan upeat, maalatut panoraamataustat, joiden olinpaikka on nykyään tuntematon. Pienoismallit rakensivat puusepät Svistunoff Suomenlinnasta ja Wirtanen Helsingistä. Koristemaalari Josef Löf maalasi mallit. Panoraamataustojen tekijästä ei ole varmaa tietoa, mutta on arveltu, että tekijä voisi olla taidemaalari ja upseeri Eugen Taube (1869–1913). Taube oli naimisissa kenraali Sederholmin toisen tyttären kanssa.
C. R. Sederholm piti rakasta pienoismallikokoelmaansa esillä kodissaan Helsingin Kruununhaassa. Hänen kuollessaan vuonna 1903 pienoismalleja oli esillä Ateneumissa. Sen jälkeen mallien vaiheet ovat hieman epäselvät. Ne kuitenkin päätyivät mutkan kautta Helsingin yliopiston taidehistorian oppiaineen hallintaan ja sieltä edelleen keväällä 2019 Helsingin yliopistomuseolle. Vuosien saatossa pienoismalleja ja niiden osia on valitettavasti kadonnut, mutta jäljelle jäänyt osa kiehtoo yhä. Yliopistomuseon kokoelmaan kuuluu myös valokuvia pienoismalleista 1900-luvun alusta. Kuvissa ne näkyvät koko komeudessaan.
Tuulten torni
Antiikin Agora -pienoismallikokonaisuuteen kuului alusta, yksinkertainen taustamaalaus ja useita rakennuksia: Hefaistoksen temppeli, Tuulten torni, stoa-pylväshalli, pyöreä tholos-temppeli, sen takana toinen temppelirakennus sekä kolme portaikkoa ja patsasfiguureja.
Oikea Tuulten torni Ateenassa rakennettiin 100-luvulla eaa. Se toimi tuuliviirinä, aurinkokellona ja vesikellona. Rakennuksen yläosassa on friisi, jossa on kuvattuna kahdeksan kreikkalaisen mytologian tuulen jumaluutta, anemosta. Tornissa neljä niistä on kuvattu mieshahmoisina: pohjoistuuli Boreas, koillistuuli Kaikias, itätuuli Euros ja luoteistuuli Skiron. Toiset neljä ovat naishahmoja: kaakkoistuuli Apeliotes, etelätuuli Notos, lounaistuuli Lips ja länsituuli Zefyros.
Historiallinen Agora nykyisessä Ateenassa on pääosin raunioina, joten pienoismallikokonaisuuden rekonstruointiin Sederholm on käyttänyt aikanaan saatavilla olleita julkaisuja ja muita tutkimuslähteitä. Uudempi tutkimus ja arkeologiset kaivaukset ovat tarkentaneet alueen antiikinaikaista muotoa, joten aivan tarkkaan totuuteen ei pienoismallikokonaisuus yllä. Mukana on päättelyä ja taiteellista vapautta. Tuulten torni on kuitenkin säilynyt varsin hyvin ja on suosittu turistikohde.
Rakennuspienoismallien jäljillä
Sederholmin pienoismalleihin liittyvä arkistoaineisto Yliopistomuseon kokoelmissa valottaa hieman mallien menneisyyttä. Aineistosta selviää, että Sederholm lahjoitti testamentissaan kokoelman Suomen Taideyhdistykselle. Malleja oli tosiaan näytteillä Ateneumissa, jossa tuolloin toimivat Suomen Taideyhdistys ja Suomen Taideteollisuusyhdistys. Tuntemattomasta syystä mallit kuitenkin joutuivat Ateneumista Hakasalmen huvilan ullakolle, mahdollisesti jo vuonna 1912 tai 1920-luvulla. Hakasalmen huvilassa oli tuohon aikaan Taideteollisuusmuseo. Myöhemmin Helsingin kaupunginmuseon omistukseen tulleen Hakasalmen huvilan restauroinnin yhteydessä vuonna 1952 mallit lahjoitettiin Taideteollisuusyhdistyksen toimesta Helsingin yliopiston taidehistorian laitokselle. Osa malleista jäi opetuskäyttöön yliopiston päärakennukseen, osa päätyi varastoon.
Kun Helsingin yliopiston päärakennuksen mittavaa peruskorjausta valmisteltiin tämän vuoden keväällä, pienoismallit siirtyivät taidehistorian oppiaineen muuton yhteydessä Yliopistomuseon haltuun. Aikamoinen seikkailu yli 100 vuoden aikana siis!
Päärakennuksessa esillä olleet pienoismallit on jo luetteloitu Yliopistomuseon kokoelmiin, samoin vanhat valokuvat ja arkistoaineisto. Tutki pienoismallikokoelmaa Finnassa.
Anna Luhtala, museoamanuenssi
Lähteet:
Sederholmin rakennuspienoismallikokoelma, arkistoaineisto, Helsingin yliopistomuseo.
Sederholm, Carl Robert. Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917 -verkkojulkaisu. Studia Biographica 7. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006– (viitattu 12.8.2019). Julkaisun pysyvä tunniste URN:NBN:fi-fe2018111948426; artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-ken-000373
Finns det en möjlighet att någongång se det som finns kvar av Sedeholms modellsamling?
Hej Alexander, modeller från Sederholms samling är inte utställda i Universitetsmuseet just nu men några modeller kan snart ses i Finlands Arktekturmuseum. 29.4.2020 öppnas utställningen ”Olemmeko kaikki kreikkalaisia?” där finns också modeller från Universitetsmuseets samling. Alla modeller från Sederholms modellsamling som har inventerades kans ses på nätet i Finna-söktjänst: https://bit.ly/3b1YDKP.
Med vänling hälsning,
Anna Luhtala, museiamanuens
Helsingfors universitetsmuseum