Kipsiin valettu naishahmo on syventynyt lukemiseen. Hän kannattelee avointa kirjaa vasemmassa kädessään. Oikeassa kädessä on kynä muistiinpanojen tekoa varten. Poimutetun vaatteen toinen olkain on valahtanut alas hartialta. Hiukset on kierretty edestä kiharoille ja koottu nutturalle niskaan. Tämänkertainen kuukauden esineemme, Wissenschaft-veistos, seisoo kontrapostoasennossa jalustallaan kuin antiikin jumalatar. Teoksen saksankielinen nimi Wissenschaft merkitsee tiedettä.
Berliinistä Helsinkiin
Wissenschaft on nimensä mukaisesti saksalaista alkuperää, kuvanveistäjä Alexander Tondeurin työtä. Hän syntyi vuonna 1829 Berliinissä, missä isä Wilhelm Tondeur toimi kauppiaana. Tondeur opiskeli Berliinin Taideakatemiassa ja kuvanveistäjä Gustav Bläserin oppilaana. 1850-luku oli hänelle oppimatkojen aikaa. Parin Wienissä vietetyn vuoden jälkeen matka jatkui Pariisiin ja edelleen Roomaan. Varsinaisen uransa Tondeur teki kotikaupungissaan Berliinissä. Hänet tunnettiin henkilörintakuvien taitajana sekä mytologista ja allegorisista veistoksistaan. Tondeur kuoli Berliinin lähellä Schönebergissä vuonna 1905.
Wissenschaft kuuluu Tondeurin allegorisiin veistoksiin, mutta tarkkoja tietoja siitä ei ole säilynyt. On jopa hämärän peitossa, vieläkö alkuperäinen taiteilijan muovaama teos on olemassa tai onko kipsinen versiomme ainoa siitä jäljellä oleva kopio. Edes teoksen tekovuotta ei tunneta. Alankomaiden Rijksmuseumin kokoelmissa on Wissenschaftia esittävä stereoskooppikuva vuodelta 1876, joten veistos lienee 1870-luvun tekoa.
Helsinkiin Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kokoelmiin Wissenschaft hankittiin vuonna 1891 Berliinistä, vuonna 1824 perustetusta Gebrüder Micheli -liikkeestä. Valtakatu Unter den Lindenin varrella sijainnut Gebrüder Micheli oli Berliinin hienoimpia kipsikopioihin erikoistuneita taidemyymälöitä. Liike myi kipsiveistoksia niin kotien koristeiksi kuin taiteilijoiden malleiksi. Yksityiskohtainen myyntiluettelo esittelee muun muassa kipsisiä kopioita antiikin veistoksista ja piirtämisen apuvälineiksi valettuja käsien ja jalkojen malleja.
Wissenschaft asetettiin aluksi esille Arppeanumin eteisaulaan. Carl Albert Edelfeltin kemian laboratorioksi ja yliopiston museorakennukseksi suunnittelema Arppeanum oli valmistunut vuonna 1869.
Wissenschaft haki paikkaansa Arppeanumin ja yliopiston päärakennuksen välillä 1900-luvulla, mahdollisesti Taidehistoriallisen veistokuvakokoelman mukana, vaikkei se siihen kuulukaan. Wissenschaft palasi Arppeanumiin vuonna 2003 Helsingin yliopistomuseon avattua siellä ovensa. Veistos toivotti museokävijät aulassa tervetulleiksi aina vuoteen 2014 saakka, minkä jälkeen se on jatkanut samassa roolissa päärakennuksella museon uusissa tiloissa.
Symboliikkaa ja akateemista taidetta
Wissenschaft ei ole oman aikansa nykytaidetta, vaan malliesimerkki akateemisesta taiteesta. Uusklassismin aikana 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuoliskolla innoitusta haettiin antiikin ajoista. Vaikutusvaltainen Académie des Beaux-Arts, Ranskan kaunotaiteiden akatemia ohjasi taiteen opetusta ja taiteilijoiden työtä, toimien esimerkkinä muulle Euroopalle. Mytologiset, myös erotiikkaan vivahtavat aiheet saivat palkintoja vuosittaisessa Pariisin Salongin taidenäyttelyssä. Akateeminen taide oli kuitenkin 1800-luvun loppupuolella jo antamassa tilaa avantgardelle. Uudet tyylisuunnat kuten impressionismi ja ekspressionismi valtasivat tilaa akateemisen taiteen klassisilta säännönmukaisuuksilta. Wissenschaftin veistäjä Tondeur ei kuitenkaan ilmeisesti hullaantunut uusista tyyleistä, vaan jatkoi oppimallaan akateemisella linjalla.
Wissenschaft on vertauskuvallinen teos, allegoria. Allegorisessa taiteessa abstrakteja käsitteitä, luonnonvoimia tai tunteita symboloidaan personifikaatioiden avulla, kuvaamalla ne ihmisinä tai eläinhahmoina. Hahmojen kantamat attribuutit, tunnusmerkit, avaavat allegorisen veistoksen sanomaa. Nainen ja kirja ovat molemmat hyvin yleisiä allegorisessa taiteessa. Kirjaa on käytetty symboloimaan muun muassa viisautta, opettamista ja tietoa. Naishahmo puolestaan toimii usein idean tai periaatteen vertauskuvana. Wissenschaftin innoittaja on voinut olla antiikin ajalta historian muusa Kleio. Hänetkin kuvataan usein kirja tai kirjakäärö ja kynä käsissään. Yksi tunnetuimmista suomalaisista allegorisista veistoksista on Walter Runebergin Lex vuodelta 1894. Miekkaa ja kilpeä kantava karhuntaljaviittainen Suomi-neito symboloi lakia.
Helsingin yliopisto toimii strategiansa mukaan tieteen voimalla – maailman parhaaksi. Tiedettä symboloiva veistos sopii hyvin osaksi yliopiston taidekokoelmaa.
Tämä taideteos tulee esille museomme uuteen ydinnäyttelyyn, joka avautuu syksyllä 2023 Helsingin yliopiston päärakennukselle.
Katariina Pehkonen, museoamanuenssi
Lähteet:
Kati Heinämies (toim., 2003): Helsingin yliopistomuseo: tiedettä, taidetta, historiaa
Frank Matthias Kammel (2001): Der Gipsabguss. Vom Medium der ästhetischen Norm zur toten Konserve der Kunstgeschichte.
Steven Olderr (1986): Symbolism: A Comprehensive Dictionary
Veikko Pakkanen (1981): Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston kemian laboratorio- ja museorakennus Helsingissä
Marilyn Stokstad & Michael Watt Cothren (2014): Art history
Nordisk familjebok – Alexander Tondeur: http://runeberg.org/nfci/0187.htm, viitattu 11.4.2023
Tate: Art term – Allegory: https://www.tate.org.uk/art/art-terms/a/allegory, viitattu 11.4.2023
HAM: Aleksanteri II: https://www.hamhelsinki.fi/veistos/aleksanteri-ii/, viitattu 9.6.2023