Kuukauden esineemme on laskukone eli aritmometri, joka on ajoitettu 1880-luvulle. Observatorion kokoelmiin kuuluvassa metallisessa laitteessa on 16-merkkinen numerorivi, joka näyttää laskun tuloksen. Laitteen keskiosan tienoilla olevasta vivusta määrätään laskutoimituksen tyyppi, ja laskettavat luvut annetaan kahdeksan pystysuuntaisen liukuvalitsimen avulla. Kussakin valikossa on numerot nollasta yhdeksään, ja niiden oikealla puolella on kampi, jolla annetut luvut vahvistetaan.
Tämä aritmometri on kotoisin Saksin osavaltion Glashüttestä, joka tunnetaan saksalaisen kelloteollisuuden keskuksena. Saksan yhdistymisen 1871 jälkeen saksalaisilla oli kova halu todistaa osaamistaan yhtenäisenä valtiona. Teollisesti valmistettuja laskukoneita sai tuohon aikaan vain Ranskasta, mikä otti saksalaisen ylpeyden päälle. Täytyi siis ryhtyä rakentamaan omia laskukoneita! Laitteen valmisti Strasser & Rohde -niminen yritys, jonka perustivat kelloseppä Ludwig Strasser ja mekaanikko Gustav Rohde vuonna 1875. Yrityksen päätuotteita olivat kronometrit, heilurikellot, tekniset koneistot, tarkkuustyökalut ja aritmometrit.
Mihin aritmometriä on käytetty?
Harmillisesti tämän aritmometrin käytöstä ei ole jäänyt jälkipolville tarkkaa tietoa, mutta sen ajoituksen perusteella voidaan tehdä arveluita. Vuoden 1883 alusta Helsingin observatorion tähtitieteen professorina toimi Anders Severin Donner, joka vuosina 1883–1888 julkaisi tutkimuksia muun muassa pimennyksistä, komeetoista, pikkuplaneetoista ja tähdenpeitoista. Työhön sisältyi paikan- tai ajanmäärityksiä sekä kiertoratojen muotojen selvittämistä, johon Donner on aritmometriä hyvinkin voinut käyttää.
Aritmometrin ajoituksen perusteella voidaan olettaa myös, että sitä on käytetty kansainvälisessä Carte du Ciel -hankkeessa, jonka tavoitteena oli kartoittaa ja luetteloida tähtitaivas valokuvien avulla. Helsingin observatorion takapihalle hankittiin suuri kaksoisrefraktori, joka sai suojakseen tornin. Kaksoisrefraktorilla kuvattiin lasilevyille yötaivasta, ja kuvista laskettiin lähtien koordinaatteja luetteloa varten.
1800-luvun digitekniikkaa!
Aritmometri on kenties yllättäen digitaalinen laite. Digitaalisuus juontaa juurensa latinan sanaan digitus, joka tarkoittaa sormea, ja sormia taas on helppo käyttää esimerkiksi laskemiseen. Varsinaisesti digitaalisuus viittaa käytettävissä olevien merkkien rajallisuuteen. Monelle digitaalisuus tuo mieleen binääriset numerot eli bitit, jotka yleensä merkitään nollalla tai ykkösellä. Digitaalisuus ei kuitenkaan ole välttämättä vain binääristä: esimerkiksi teksti on digitaalista informaatiota, koska se muodostetaan tietyn merkkijoukon rajoissa. Yleensä digitaalisuudesta puhutaan tietokoneiden ja sähkölaitteiden yhteydessä erityisesti, kun ympäröivän maailman tietoa muutetaan binäärimuotoon kuten digitaaliseksi ääneksi tai valokuviksi. Myös aritmometrissä on käytettävissä rajallinen määrä symboleja, ja siten sekin on mekaanisuudestaan huolimatta digitaalinen laskin.
Tämä esine on esillä museomme uudessa ydinnäyttelyssä, joka on avautunut Helsingin yliopiston päärakennuksessa.
Saara Seppälä, asiakasneuvoja
Lähteet:
Strasser und Rohde. https://www.rechnerlexikon.de/artikel/Strasser_und_Rohde. Viitattu 20.12.2023
Strasser & Rohde 1875 – 1918. https://www.glashuetteuhren.de/die-uhrenfabriken/strasser-rohde-von-1875-1917/#LITL. Viitattu 20.12.2023
Rechenmaschinenfertigung in Glashütte. https://www.rechnerlexikon.de/artikel/Rechenmaschinenfertigung_in_Glash%C3%BCtte. Viitattu 20.12.2023
Digital data. https://en.wikipedia.org/wiki/Digital_data. Viitattu 20.12.2023
Markkanen Tapio, Linnaluoto Seppo & Poutanen Markku (1984): Tähtitieteen vaiheita Helsingin yliopistossa.