Avoimen tieteen vuosikatsaus 2023: kotimaiset linjaukset ja kansainväliset uutiset – sekä muutama lukuvinkki

Julkaistu kirjoittanut Juuso P Ala-Kyyny

Avoimen tieteen vuoden 2023 katsauksen avausosa pureutuu kotimaan linjauksiin ja kansallisen AVOTT-yhteistyön (Avoin tiede ja tutkimus) tuotoksiin, kuten viitearkkitehtuurityöhön. Lisäksi haravoidaan viime vuoden uutissatoa ja lukuvinkkejä. Uutisissa nostetaan esiin muun muassa Plan S -rahoittajien uusi, vallankumoukselliseksikin kutsuttu aloite sekä avoimen julkaisemisen hintaan ja tutkimuksen arviointiin liittyviä teemoja. Lukuvinkeissä tarjolla on muun muassa katsauksia Kiinan open access -tilanteeseen, datan löydettävyyteen ja kuvailuun sekä tieteellisen kustantajan – tässä erityisesti MDPI:n – maineenhallintaan. Avoimen tieteen vuosikatsauksen toisessa osassa aiheena on viime vuoden tärkein puheenaihe: avoimen julkaisemisen ongelmallinen nykyisyys ja mahdolliset tulevaisuudet.

(This article is also available in English.)

Teksti: Juuso Ala-Kyyny ja Mika Holopainen

Tässä artikkelissa kootaan yhteen vuoden 2023 avoimen tieteen keskeisiä uutisia ja tarjotaan lukusuosituksia. Perinteiseen tapaan vuosikatsauksessa luodaan katsaus myös avoimen tieteen toimintaan Suomessa, erityisesti Avoin tiede ja tutkimus -yhteistyössä (AVOTT) tehtyyn työhön. Blogiartikkeli sisältää seuraavat osat:

Kotimaiset linjaukset, suositukset ja ohjeet

Avoimen tieteen uutisia x 10

  1. Plan S -rahoittajien uusi aloite laittaisi koko julkaisujärjestelmän uusiksi
  2. Tutkimuksen arviointia uudistavan CoARA-koalition toiminta alkoi
  3. Avoimen julkaisemisen tuoreimmat hintatiedot
  4. Organisaation APC-seuranta ei saa kiinni kaikkia maksuja
  5. Ennätyksellinen määrä tutkimusartikkeleita vedettiin takaisin
  6. Hyvän tieteellisen käytännön ohjetta uudistettiin
  7. Tietoarkisto on arkistoinut laadullisia tutkimusaineistoja jo 20 vuotta
  8. Datan saatavuustieto löytyi joka neljännestä artikkelista
  9. Selvitys Unescon avoimen tieteen linjausten toteutumisesta julkaistu
  10. Kansalaistiede esillä avoimen tieteen palkinnoissa

Puolivuotiskatsauksessa julkaistiin lisäksi seuraavat uutiset alkuvuodelta 2023 (linkit vievät toiseen artikkeliin):

Avoimen tieteen lukuvinkkejä x 10

  1. Miten tutkijat kuvailevat aineistojaan?
  2. Miten tutkija löytää avoimen tutkimusdatan – ja mitä esteitä hän kohtaa?
  3. Kiina ja open access: kansallinen linjaus puuttuu, kustannukset huolettavat
  4. Open access -liikkeen synty aikalaiskokijoiden silmin
  5. Missä open access -liike meni pieleen?
  6. Vaihtoehtoiset julkaisualustat eivät sittenkään niin vaihtoehtoisia
  7. Raportti: Julkaisuarkistojen potentiaali on saatava paremmin esiin
  8. Tapaus MDPI – mainehaitan rakentuminen ja sen seuraukset
  9. Miten toimittajat hyödyntävät avoimia julkaisuja?
  10. Open access -lehti DOAJ-tietokantaan? Tutustu Tanskan opetuksiin

Puolivuotiskatsauksessa julkaistiin lisäksi seuraavat lukuvinkit alkuvuodelta 2023 (linkit vievät toiseen artikkeliin):

Vuosi 2023 kotimaisessa avoimen tieteen yhteistyössä

Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) kansallisessa yhteistyössä julkaistiin alkuvuoden aikana tutkimusmenetelmiin, opetukseen ja tutkimusdataan liittyviä linjauksia, suosituksia ja ohjeita, joista on tiivis kuvaus puolivuotiskatsauksessa. Työ on jatkunut syksyn ajan seuraavissa teemoissa:

  • JULKAISEMINEN: Opinnäytetöiden avoimen saatavuuden osalinjaus oli kommentoitavana syksyllä. AVOTT-ohjausryhmän tavoitteena on hyväksyä osalinjaus alkuvuoden 2024 aikana.
  • OPETUS: Suositus avointen oppimisympäristöjen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä sekä Avoimien oppimis- ja opetuskäytänteiden laatusuositus olivat kommentoitavina syksyllä.
  • AVOIN TIEDE: AVOTT-sihteeristö aloitti syksyllä Avoimen tieteen julistuksen ja linjausten päivitysprosessin suunnittelun. Nykyinen Avoimen tieteen julistus sekä toteutuneet linjaukset ovat voimassa kaudelle 2020–2025.
  • AVOIN TIEDE: AVOTT-ohjausryhmä hyväksyi joulukuun kokouksessaan dokumentin Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri 2024–2030. Sen virallinen julkaisu tapahtuu 19.3.2024 järjestettävässä tilaisuudessa. Viitearkkitehtuuri tuottaa kokonaiskuvan avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisesta tavoitetilasta vuoteen 2030 asti, lisäksi se antaa arvion nykytilanteesta. Viitearkkitehtuuri on laadittu AVOTT-ohjausryhmän sekä opetus- ja kulttuuriministeriön aloitteesta. Viitearkkitehtuurin valmistelutyö oli esillä myös viime vuoden puolivuotiskatsauksessa.

Kansallisesta avoimen tieteen yhteistyöstä esillä oli viime vuonna myös Ehdotus kotimaisten tiedelehtien rahoittamiseksi, joka oli kommentoitavana viime syksynä. Ehdotuksen valmistelusta vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) työryhmä.

Viime vuonna AVOTT-koordinaatio saavutti viiden vuoden virstanpylvään, jonka tiimoilta järjestettiin Viisi vuotta avointa yhteistyötä -juhlaseminaari joulukuussa. AVOTT-taipaleen pohdiskeluun sopii myös Signum-lehdessä (4/2023) julkaistu artikkeli AVOTT-linjausten vaikutuksia yliopistoissa, joka otsikkonsa mukaisesti kartoittaa linjausten käytännön seurauksia organisaatioissa.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) kansallinen koordinaatio täytti viisi vuotta. Kuvalähde: AVOTT

Avoimen tieteen uutisia x 10

Plan S -rahoittajien uusi aloite laittaisi koko julkaisujärjestelmän uusiksi

Tutkimusrahoittajien cOAlition S -yhteenliittymä julkaisi lokakuussa aloitteen Towards responsible publishing, joka kunnianhimoisuudessaan ylittää alkuperäisen Plan S -suunnitelman. Aloitteen perusajatuksena on voimakkaasti tutkijalähtöinen tieteellisen kommunikaation ja julkaisemisen ekosysteemi, jossa kustantajistakaan ei puhuta enää kustantajina, vaan palveluntarjoajina. Se avaisi tutkimusjulkaisujen lisäksi myös vertaisarvioimattomat käsikirjoitukset (preprintit) ja vertaisarviointiraportit. Uudenlainen vastuullisen julkaisemisen ekosysteemi on tarkoitus toteuttaa vähitellen tutkimusrahoittajien taloudellisella tuella, mutta se edellyttää myös vahvaa sitoutumista tutkimusyhteisöltä, erityisesti tutkijoilta. Ehdotusluonnoksessa esitetään visio ja periaatteet tieteellisen julkaisemisen tulevaisuudelle – ehdotusluonnos oli kommentoitavana syksyllä ja uusi versio ilmestynee kevään 2024 aikana.

Our vision is a community-based scholarly communication system fit for open science in the 21st century. This system empowers scholars to share the full range of their research outputs and to participate in new quality control mechanisms and evaluation standards for these outputs. This approach will ensure rapid, transparent dissemination of high-quality scientific knowledge.
– Towards responsible publishing: a proposal from cOAlition S

Tutkimuksen arviointia uudistavan CoARA-koalition toiminta alkoi

Tutkimuksen arviointia uudistava yhteenliittymä Coalition for Advancing Research Assessment (CoARA) perusti vuoden 2023 aikana kymmenen työryhmää, jotka tarkastelevat arviointia eri näkökulmista. Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) ehdotus monikielisyyttä käsittelevästä työryhmästä on perustettujen työryhmien joukossa. CoARAn yhteyteen perustetaan myös maaryhmiä, ja Suomi on ensimmäisten 11 maaryhmän joukossa. CoARA-yhteenliittymä toteuttaa vuonna 2022 allekirjoitettua Agreement on Reforming Research Assessment -sopimusta, jonka on allekirjoittanut yli 600 organisaatiota. Mukana on yli 30 organisaatiota Suomesta, esimerkiksi Helsingin yliopisto. Viime vuonna käynnistyi myös GraspOS-projekti, jonka tehtävänä on rakentaa tutkimuksenarvioinnin uudistamisen vaatimaa infrastruktuuria.

Avoimen julkaisemisen tuoreimmat hintatiedot

Avoimen julkaisemisen vuoden 2022 julkaisu- ja hintatiedot on julkaistu Walt Crawfordin perinteisessä koonnissa, Gold Open Access 2017–2022: Articles in Journals (GOA8). Nimensä mukaisesti tietopaketti keskittyy open access -julkaisukanaviin (gold open access), jotka ovat kirjoittajalle joko maksuttomia (diamond open access) tai maksullisia. Tarkastelu perustuu DOAJ-tietokannan tietoihin. Vaikka suurin osa (67 %) OA-lehdistä on yhä maksuttomia, artikkeleista kasvava osuus (nyt 69 %) ilmestyy maksullisissa OA-lehdissä. Kirjoittajalta perittävän artikkelikohtaisen kirjoittajamaksun (APC, article processing charge) keskihinta oli toissavuonna 1310 dollaria, joka oli 64 dollaria vähemmän kuin edellisvuonna – hinta putosi ensi kertaa Crawfordin tarkastelussa. Crawford kokosi tietopaketin nyt kahdeksatta kertaa.

Organisaation APC-seuranta ei saa kiinni kaikkia maksuja

Arviolta puolet (48 %) tutkimusorganisaation maksamista kirjoittajamaksuista (APC, article processing charges) jäi organisaatioiden oman APC-maksuseurannan ulkopuolelle, todetaan viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa Monitoring organizational Article Processing Charges (APCs) using external sources. Anna-Kaarina Linnan, Irene Ylösen ja Anna Salmen tutkimuksessa tarkasteltiin Turun yliopistossa tehtyä APC-maksuseurantaa vuosina 2017–2018. APC-maksuseuranta on keskeistä avoimen julkaisemisen kustannusten hallinnassa ja kustantajien kanssa käydyissä lehtisopimusneuvotteluissa. Tutkimuksen tarkasteluajankohdan jälkeen niin sanotut transformatiiviset lehtisopimukset ovat yleistyneet, mikä on luultavasti helpottanut APC-maksuseurantaa – vaikka APC-maksutaakka on samalla kasvanut. Suomenkielinen tiivistelmä artikkelista on julkaistu Avointiede.fi-sivustolla.

Lue myös: Avoimen julkaisemisen hintatietojen läpinäkyvyyttä halutaan parantaa – Helsingin yliopisto mukana OpenAPC-palvelussa (Think Open, 27.11.2023)

Ennätyksellinen määrä tutkimusartikkeleita vedettiin takaisin

Yli 10 000 tutkimusartikkelia vedettiin takaisin vuoden 2023 aikana, selviää Naturen tekemästä selvityksestä. Selvitys perustuu Retraction Watch- ja Dimensions-tietokantojen dataan. Selvitys julkaistiin joulukuussa, joten se ei sisällä kaikkia vuoden aikana poisvedettyjä artikkeleita. Vuosittaisessa Vuosivertailussa kyseessä on kuitenkin tähän mennessä suurin poisvedettyjen artikkelien määrä. Lukua selittää Wileyn omistamien Hindawi-lehtien poikkeuksellisen suuri osuus poisvedetyistä artikkeleista – yli 8000 artikkelia, joista valtaosa on julkaistu vierailevien editorien luotsaamissa erikoisnumeroissa. Aiempien analyysien perusteella valtaosa takaisinvedetyistä artikkeleista liittyy tietoisiin väärinkäytöksiin, mutta artikkeleita vedetään pois myös inhimillisten virheiden takia.

Hyvän tieteellisen käytännön ohjetta uudistettiin

Vuonna 2020 alkanut hyvän tieteellisen käytännön (HTK) ohjeen päivitystyö saatiin päätökseen vuoden 2023 aikana, ja Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (pdf) julkaistiin maaliskuussa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohje julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1994, ja sen jälkeen sitä on päivitetty 1998, 2002 ja 2012. Uuden HTK-ohjeen tärkeimmät muutokset on listattu Vastuullinentiede.fi-sivun artikkelissa. Ohjetta täydentää HTK-ohjeeseen sitoutumisen muistilista (pdf), joka on suunnattu tutkijoille ja organisaatioille.

Tietoarkisto on tallentanut laadullisia tutkimusaineistoja jo 20 vuotta

Ensimmäisestä Tietoarkistoon (ent. Yhteiskunnallinen tietoarkisto) tehdystä kvalitatiivisen aineiston tallennuksesta tuli vuonna 2023 kuluneeksi 20 vuotta. Pienoishistoriikki Tietoarkiston verkkosivuilla summaa aineistonhallinnan ja tutkimusaineistojen avoimuuden tienavaajan vaiheet. Matkan varrella tutkimuskulttuuri on kokenut suuren muutoksen ja myös tutkijalle suunnatut palvelut ovat kehittyneet. Vuonna 2017 käyttöönotetun kirjoitusaineistojen Penna-keruutyökalun kautta kertyy nykyään jo kolmannes Tietoarkiston laadullisista aineistoista. Kvalitatiivisia aineistoja on Tietoarkistossa yli 300, kvantitatiivisia aineistoja 1500. Kokonaan avoimia aineistoja on 130, ja ne ovat saatavissa Aila-portaalin kautta.

Datan saatavuustieto löytyi joka neljännestä artikkelista

Noin joka neljännestä Tampereen yliopiston tutkijan julkaisemasta tutkimusartikkelista löytyy datan saatavuudesta kertova Data Availability Statement (DAS), ilmenee viime vuonna julkaistusta katsausartikkelista Tutkimusdatan saatavuustiedot tieteellisissä artikkeleissa. Tomi Toikon ja Kaisa Kylmälän selvitys kattoi 2085 artikkelia vuosilta 2020–2021. DAS-merkintöjen muoto ja sijainti artikkeleissa vaihtelivat. Ilmoitusten perusteella dataa oli tallennettu data-arkistoihin ja etenkin itse artikkelin yhteyteen; dataa oli myös tutkijan omassa hallussa. Kun dataa ei jaettu, perusteena – silloin kun se kerrottiin – oli usein datan sensitiivisyys, lainsäädäntö ja omistajuuteen liittyvät syyt. Tutkimuksen mukaan yhdestäkään kotimaisesta julkaisusta ei löytynyt DAS-tietoa.

Yksi selvityksen keskeisimmistä haasteista oli määrittää, mikä on tutkimusdataa. Data on hyvin tutkimus-ja tieteenalakohtaista ja näin sen muoto ja määrä vaihtelevat suuresti eri tutkimuksissa. Jotta olisi mahdollisuus ymmärtää tarkemmin artikkeliin liittyvää tutkimusdataa, tulisi ainakin jossain määrin ymmärtää kyseistä tutkimusta.
– Toikko & Kylmälä: Tutkimusdatan saatavuustiedot tieteellisissä artikkeleissa

Selvitys Unescon avoimen tieteen linjausten toteutumisesta julkaistu

YK:n opetusjärjestö Unesco julkaisi vuonna 2021 suosituksensa avoimen tieteen toteuttamiseksi. Viime vuonna valmistui suosituksia koskeva seurantaraportti, Open science outlook 1: status and trends around the world, jossa avoimen tieteen tilaa arvioidaan maailmanlaajuisesti. Selvityksen mukaan avoimen tieteen käytännöissä on tapahtunut edistystä, mutta kehitys on ollut epätasaista, mikä heijastelee maiden sosioekonomisia ja digitalisaatiokehitykseen liittyviä eroja. Näiden erojen myötä myös avoimuuden hyödyt jakautuvat epätasaisesti. Selvitys kiinnittää huomiota muun muassa avoimen tieteen – lukumääräisesti tuhansissa laskettavien – infrastruktuurien yhteentoimivuuden tarpeeseen ja niiden jatkuvuuden takaamiseen. Selvityksessä kerrotaan myös – ”Examples of open science in action” -osiossa – suomalaisesta Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) koordinaatiomallista.

Kansalaistiede esillä avoimen tieteen palkinnoissa

Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinto myönnettiin lokakuussa monitieteiselle Kaupunkirotat-tutkimusprojektille. Marraskuussa Tuomas Aivelon johtama rottatutkimus arvostettiin myös kansallisen avoimen tieteen palkinnon arvoiseksi. Kansallinen avoimuuden edistäjä -palkinto meni lintuhavaintoja keräävälle Muuttolintujen kevät -sovellukselle, jota Jyväskylän yliopisto, Yleisradio ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus ovat kehittäneet yhdessä. Myös Aalto-yliopisto palkitsi avoimen tieteen edistäjiä. Pääpalkinto meni Aalto Materials Database Initative -projektille (AMAD), jossa hyödynnetään avointa dataa materiaalitieteiden tutkimuksessa. Aalto palkitsi kunniamaininnalla professori Riikka Puurusen ja hänen katalyysitutkimusryhmänsä ja kolmannen palkinnon sai muotoutuvien esineiden robottikäsittelyn ryhmä (Tran Nguyen Le, David Blanco-Mulero, Gokhan Alcan ja Ville Kyrki).

Avoimen tieteen lukuvinkkejä x 10

Miten tutkijat kuvailevat aineistojaan?

Keväällä 2023 järjestettiin kansallisen avoimen tieteen yhteistyön merkeissä kaksi työpajaa, joissa tutkijat kertoivat, miten he kuvailevat tutkimusaineistojaan, ja tutkimusorganisaatioiden tukihenkilöt pohtivat, miten kuvailuohjeita voisi kehittää. Tiivis yhteenveto työpajojen annista löytyy Avointiede.fi-verkkosivulta. CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksessa datanhallinnan asiantuntijana työskentelevä Siiri Fuchs on laatinut työpajojen sisällöistä myös kattavat muistiinpanot (linkit em. AVOTT-jutussa). Eläinlääketieteilijä Heli Hyytiäinen (Helsingin yliopisto) kertoi työpajassa omista käytänteistään aineistonhallintasuunnitelman (DMP, data management plan) teossa – hän kirjoitti esityksensä pohjalta myös blogiartikkelin Vanhan koiran uudet temput – reflektiota aineistonhallinnan suunnittelun kokemukseen liittyen.

Miten tutkija löytää avoimen tutkimusdatan – ja mitä esteitä hän kohtaa?

Saatavuus, findability, kuuluu avoimen tutkimusdatan FAIR-periaatteisiin, ja avoimesti saatavilla olevaa dataa onkin perin vaikea hyödyntää, jos datasettiä ei löydä tai jos siitä ei ole riittävästi tietoa tarjolla. Viime vuonna julkaistu tutkimus, What are researchers’ needs in data discovery? Analysis and ranking of a large-scale collection of crowdsourced use cases, selvitti datan löydettävyyttä yli sadassa käyttötapauksessa vuosina 2019–2020. Sen pohjalta se laati joukon vaatimuksia ja suosituksia datan hakutyökaluille (data discovery tools).

Kiina ja open access: kansallinen linjaus puuttuu, kustannukset huolettavat

Kiinassa julkaistaan eniten tutkimusartikkeleita maailmassa, mutta avoimen julkaisemisen suhteen se ei ole vielä ottanut samanlaista askelta kuin Eurooppa tai Yhdysvallat. Nicko Goncharoff tuo blogiartikkelissaan esiin kiinalaisen tutkimusyhteisön näkemyksiä open access -kehityksestä, muun muassa huolen kasvavia kustannuksia ja julkaisemisen bisnesmallia kohtaan, kansallisen OA-linjauksen puuttumisesta aiheutuvat ongelmat ja OA-lehtien mustat listat, joita hyödynnetään julkaisukanavien valinnassa. Länsimaissa yleistyneet transformatiiviset lehtisopimukset, joissa tilausmaksut ja open access kytketään yhteen, ovat harvinaisia Kiinassa. Kiinan tutkimusjulkaisuista reilu kolmannes (35 %) oli avoimesti saatavilla vuonna 2021, kun maailman keskiarvo oli 44 prosenttia. Lehtimetriikalla on myös Kiinassa merkittävä asema, kun taas Euroopassa ainakin suunta on kohti laadullista arviointia.

Lue myös: Open science in China: an open and closed case (Observations)

Open access -liikkeen synty aikalaiskokijoiden silmin

Euroopan maiden tutkimusorganisaatioiden tuskaillessa tieteellisen julkaisemisen kalleutta ja pyrkiessä edistämään kirjoittajamaksutonta avointa julkaisemista Latinalaisessa Amerikassa tämä maksuton OA eli diamond open access on vakiintunut keskeiseksi julkaisemisen muodoksi. Viime vuonna julkaistu kirja We so loved Open Access juhlistaa vuonna 1997 perustettua ja Latinalaisen Amerikan maihin painottuvaa SciELO-yhteistyötä (Scientific Electronic Library Online) ja tuo esiin 1990-luvun varhaisten open access -pioneerien ääniä eri maista.

But of greatest note to me sitting at my desk in the global west was SciELO’s refusal to play the western scholarly communication game. Not to chase impact factors or to priorities ‘prestige’ journals. Rather than attempt to engage on an unfair playing field, they created their own, which respected local traditions and built a solid, multi-national consortium that provided equity of access to publication routes as well as equity of access to the research.
– David C. Prosser (Research Libraries UK) kirjassa We so loved Open Access

Missä open access -liike meni pieleen?

Open access -liikeen 2000-luvun keskeisiin vaikuttajahahmoihin kuuluva Richard Poynder ripusti viime vuonna OA-rukkasensa naulaan ja totesi koko liikkeen ajautuneen väärille urille. Poynder purkaa turhautumistaan Rick Andersonin haastattelussa. Poynderin monisäikeisen kritiikin voisi tiivistää ehkä näin: tiedeyhteisö on ajautunut peruuttamattomasti kaupallisten tiedejättien taskuun ajaessaan avoimuutta OA-liikkeen muiden periaatteiden – taloudellisen kestävyyden ja tutkijoiden tasavertaisuuden – kustannuksella. Ja samalla kun avoimuuden edistäminen on siirtynyt yhä tiukemmin rahoittajien ja tutkimusorganisaatioiden käsiin, tutkijat – jotka olivat OA-liikkeen käynnistäjiä – on Poynderin mukaan ajettu sivuraiteille. Haastattelussa hän ei esitä enää keinoja tilanteen korjaamiseksi. Oman bloginsa puolella hänellä on kuitenkin viesti niille, jotka jäävät avoimuutta edistämään: ”please prove me wrong!”

But in light of researchers’ continued reluctance to make their works open access, universities and funders began to introduce increasingly bureaucratic rules, sanctions, and reporting tools to ensure compliance, and to manage the more complex billing arrangements that OA has introduced. So, what had been conceived as a bottom-up movement founded on principles of voluntarism morphed into a top-down system of command and control, and open access evolved into an oppressive bureaucratic process that has failed to address either the affordability or equity problems. And as the process, and the rules around that process, have become ever more complex and oppressive, researchers have tended to become alienated from open access.
– Richard Poynder Scholarly Kitchenin haastattelussa

Vaihtoehtoiset julkaisualustat eivät sittenkään niin vaihtoehtoisia

Viime vuosina on perustettu yhä enemmän niin sanottuja vaihtoehtoisia julkaisualustoja (alternative publishing platforms), jotka voivat poiketa perinteisistä tiedelehdistä esimerkiksi julkaisuprosessin, julkaisutuotosten, arvioinnin tai perusinfrastruktuurin osalta. Avoimen tieteen eurooppalaista infrastruktuuria kehittävä Knowledge Exchange teki aiheesta viime vuonna selvityksen, jossa tutkittiin vaihtoehtoisten julkaisuväylien alustaratkaisuja, tieteenalarajauksia, julkaisutyyppejä, julkaisukäytänteitä sekä hallintorakenteita ja omistajuutta. Selvityksen mukaan valtaosaa alustoista pyöritti tiedeyhteisö itse ja useimmat alustat olivat avoimia kaikille tieteenaloille. Alustojen toiminta vastasi usein kustantajien tehtäviä tutkimusartikkelien, kirjojen ja konferenssijulkaisujen julkaisemisessa. Itse asiassa, selvityksen mukaan vain pientä osaa – alle kymmentä alustaa 45:stä – luonnehti vaihtoehtoisten toimintatapojen etsintä. Vertaisarviointi mainitaan yhtenä teemana, johon liittyi innovaatioita, kuten yksinomaan vertaisarviointiin keskittyminen (mm. Peer Community In) tai avoimen vertaisarvioinnin hyödyntäminen.

Raportti: Julkaisuarkistojen potentiaali on saatava paremmin esiin

Kun avoimesta tieteestä tulee lähtökohta Euroopassa, tutkimukseen liittyvä tiedonlouhinta ja muut digitaalisuutta hyödyntävät tutkimusmenetelmät tulevat mahdolliseksi uudella tavalla. Tämä visio edellyttää kuitenkin pääsyä tutkimustuloksiin, ja sen takaa kestävimmällä tavalla vahva ja tarkoitustaan vastaava julkaisuarkistojen verkosto. Näin voisi kiteyttää eurooppalaisten avoimen tieteen ja kirjastoalan yhteisöjen (OpenAIRE, LIBER, COAR ja SPARC Europe) selvityksen, Current state and future directions for open repositories in Europe, pääviestin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin toimia, joista raportti nimeää keskeisimmiksi julkaisuarkistojen teknisen infrastruktuurin vahvistamisen, metatietoja, säilytystä ja käyttötilastoja koskevien käytäntöjen kehittämisen ja julkaisuarkistojen näkyvyyden edistämisen tieteellisen julkaisemisen ekosysteemissä.

Tapaus MDPI – mainehaitan rakentuminen ja sen seuraukset

Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksessa kerrottiin, että Web of Science (WoS) poisti alkuvuonna yli 50 lehteä tietokannastaan, joukossa kaksi MDPI-julkaisua. International Journal of Environmental Research and Public Health (IJERPH) oli ennen WoS-ilmoitusta MDPI:n suurin lehti, mutta kesään mennessä sen julkaisumäärät romahtivat peräti 88 prosenttia – ja WoS-päätös vaikutti muidenkin MDPI-lehtien kysyntään. Tämä selviää Christos Petroun tekemässä analyysissa, jossa hän pohtii julkaisukulttuuria MDPI-tapauksen valossa. Petrou käsittelee WoSiin sidotun vaikuttavuuskertoimen (IF, impact factor) merkitystä tutkijoille, MDPI:n tapaisten kustantajien saaman mainehaitan merkitystä yksittäisille lehdille (MDPI:llä on edelleen yli 200 lehteä WoS-tietokannassa) ja mainehaitan rakentumista tieteellisessä julkaisemisessa ylipäätään. Kiinnostavan vertailukohdan Petroun analyysissa tarjoaa samankaltaiseen julkaisumalliin nojautuva Frontiers. Petroun artikkeli oli vuoden 2023 luetuin juttu Scholarly Kitchen -blogissa.

Lue myös: Julkaisumäärä MDPI:n lehdissä kääntynyt laskuun (Julkaisufoorumi.fi, 17.10.2023)

Miten toimittajat hyödyntävät avoimia julkaisuja?

Tietokirjailija Juha Kauppinen kertoi tutkimustiedon käytöstään Think Open -artikkelissa lokakuussa 2023. Kuva: Laura Malmivaara

Miten paljon tutkimustulosten välittäjinä toimivat tiedetoimittajat hyödyntävät avoimia julkaisuja? Tähän kysymykseen etsittiin vastauksia Think Open -blogin lokakuussa julkaistuissa haastatteluissa, joissa tietokirjailija ja toimittaja Juha Kauppinen ja Helsingin Sanomien toimittaja Petja Pelli kuvasivat omia tieteellisen tiedon käyttötapojaan. Ja samaan kysymykseen etsittiin vastausta myös viime vuonna julkaistussa katsausartikkelissa, Making science public: a review of journalists’ use of open access research, jossa kartoitettiin open access -tiedonlähteiden käyttöä tiedejournalismissa ja erityisesti koronapandemian vaikutusta. Selvisi, että toimittajien tutkimustiedon käyttöä on tutkittu vähän, ja silloinkin, kun sitä tutkitaan, fokus on ensisijaisesti jossain muussa asiassa. Rajallisesta aineistosta oli kuitenkin pääteltävissä, että toimittajien OA-tiedon käyttöön saattaa vaikuttaa korostunut tukeutuminen perinteisiin tieteellisen laadun arviointikriteereihin, huoli avointen tutkimustulosten luotettavuudesta ja haasteet tutkimustulosten käytössä.

Open access -lehti DOAJ-tietokantaan? Tutustu Tanskan opetuksiin

Kansainvälinen open access -lehtien kuratoitu tietokanta DOAJ (Directory of Open Access) kokoaa yhteen julkaisemisen laatukriteerit täyttäviä OA-lehtiä eri tieteenaloilta julkaisukielestä riippumatta. Lehdille tietokanta tuo monin tavoin näkyvyyttä ja lisää niiden käyttöä sekä vahvistaa mukana olevien lehtien mainetta uskottavina julkaisukanavina. Tanskassa järjestettiin vuosina 2021–2022 kolmen yliopistokirjaston johdolla projekti, jossa maan OA-lehdet pyrittiin indeksoimaan DOAJ-tietokantaan. Esimerkkinä toimi vastaava projekti Suomesta 2019–2020. An offer the journal couldn’t refuse -artikkeli kokoaa yhteen tanskalaisprojektin kokemuksia, erityisesti haasteita, joita DOAJ-kriteerien täyttäminen lehdille aiheutti. 58 lehdestä, joilla katsottiin olevan DOAJ-potentiaalia, lopulta vain 15 indeksoitiin DOAJiin. Keskeiset ongelmat liittyivät erityisesti tekijänoikeuskäytäntöihin ja avoimeen lisensointiin sekä toimituskäytäntöihin.

Avoimen tieteen aiemmat vuosikatsaukset: