TT Mari Stenlundille myönnettiin eilen keskiviikkona 22. huhtikuuta Helsingin yliopiston rahastojen juhlassa väitöskirjapalkinto psykoottisen henkilön uskonnonvapautta tarkastelevasta väitöskirjastaan.
Perusteluissa ylistetään Stenlundin tutkijankykyjä:
”Stenlund on paitsi erittäin taitava teoreetikko myös sosiaalisten epäkohtien korjaamiseen pyrkivä rohkea uudistaja, joka työssään on kyennyt yhdistämään teoreettisen moraalifilosofian ja soveltavan etiikan.”
ja tutkimuksen monitieteisyyttä ja eettistä merkitystä:
”Stenlundin väitöskirja on tärkeä puheenvuoro ihmisoikeusajatteluun, mutta siinä otetaan myös kiinnostavalla tavalla kantaa psykoosin luonteesta käytävään filosofiseen keskusteluun.”
mutta myös käsiteanalyyttista lähestymistapaa:
”Stenlundin tapa käyttää käsitteellisiä analyysivälineitä kehittää ja laajentaa perinteistä filosofista käsiteanalyysimenetelmää niin, että hän kykenee tutkimuksessaan tarkastelemaan filosofisesti kiinnostavien teoreettisen kysymysten lisäksi myös polttavia sosiaalisia ongelmia. Hänen lähestymistapaansa voitaisiinkin kutsua sosiaalibioetiikaksi.”
Stenlundin väitöskirja ”Freedom of Delusion” tarkastettiin ja hyväksyttiin maaliskuussa 2014 teologisessa tiedekunnassa arvosanalla laudatur.
Helsingin yliopiston väitöskirjapalkinto myönnetään edellisenä vuonna hyväksytystä erityisen ansiokkaasta väitöskirjasta tiedekunnan ehdotuksen pohjalta.
Lue koko perustelut alta:
”Mari Stenlundin väitöskirjatyössä yhdistyvät tutkijan keskeiset hyveet: ajattelun tarkkuus ja täsmällisyys, analyyttinen selkeys ja käsitteellinen tarkkasilmäisyys. TT Stenlundin väitöskirja Freedom of delusion – Interdisciplinary views concerning freedom of belief and opinion meet the individual with psychosis on huomattava tieteellinen saavutus, joka voidaan luokitella monen alan tutkimukseksi: se edustaa psykiatrian etiikkaa, ihmisoikeustutkimusta, bioetiikkaa ja lääketieteen filosofiaa.
Väitöskirja on monitieteinen kahdessa merkityksessä: 1) tutkimuksen lähteet, joita Stenlund on käyttänyt analyysinsa pohjana, edustavat monia tieteenaloja ja elämänalueita ja 2) Stenlundin tapa käyttää käsitteellisiä analyysivälineitä kehittää ja laajentaa perinteistä filosofista käsiteanalyysimenetelmää niin, että hän kykenee tutkimuksessaan tarkastelemaan filosofisesti kiinnostavien teoreettisen kysymysten lisäksi myös polttavia sosiaalisia ongelmia. Hänen lähestymistapaansa voitaisiinkin kutsua sosiaalibioetiikaksi.
Stenlundin väitöskirjassaan muotoileman tehtävän suorittaminen on edellyttänyt monien tieteellisten diskurssien omaksumista ja liittymistä niihin. Stenlundin väitöskirja on tärkeä puheenvuoro ihmisoikeusajatteluun, mutta siinä otetaan myös kiinnostavalla tavalla kantaa psykoosin luonteesta käytävään filosofiseen keskusteluun. Stenlund on paitsi erittäin taitava teoreetikko myös sosiaalisten epäkohtien korjaamiseen pyrkivä rohkea uudistaja, joka työssään on kyennyt yhdistämään teoreettisen moraalifilosofian ja soveltavan etiikan. Tutkimusasetelman muotoileminen ja tutkimuksen toteuttaminen osoittavat moraalifilosofisten kysymysten syvällistä ymmärtämistä ja poikkeuksellista taitoa soveltaa teoreettisia käsitevälineitä käytännön eettisiin ongelmiin.”