Hämärä puhe turvapaikkatilanteesta rapauttaa käsitystä kansainvälisten sopimusten sitovuudesta

Kuva: Unsplash.com, public domain

Sisäministeriö teetti Vaasan yliopistolla tutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten turvapaikanhakijoita ja turvapaikkapolitiikkaa koskevia mielipiteitä. Tutkimus ja sen tulosten uutisointi liittyy osaksi julkista keskustelua, jossa siirretään huomio pois pakolaisten oikeuksista ja keskitytään suomalaisten tuntemuksiin.

Kansalaismielipide: Turvapaikanhakijat ja turvapaikkapolitiikka -tutkimuksen tavoite oli “saada mahdollisimman kattava kuva suomalaisten näkemyksistä, kokemuksista ja mielipiteistä koskien turvapaikanhakijatilannetta sekä ideoita toiminnan kehittämiseksi tulevaisuudessa.” Moni media tarttui tutkimuksen tuloksiin ja uutisoi kansalaisten pitävän turvapaikanhakijoita koskevaa keskustelua polarisoituneena.

Continue reading “Hämärä puhe turvapaikkatilanteesta rapauttaa käsitystä kansainvälisten sopimusten sitovuudesta”

Onko ihmisellä oikeuksia suhteessa Jumalaan?

Valtiot takaavat kansalaisilleen perusoikeuksia, ja kaikille ihmisille kuuluvat ihmisoikeudet on määritelty kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Perus- ja ihmisoikeudet koskevat ihmisten välisiä suhteita. Mutta onko ihmisellä oikeuksia suhteessa Jumalaan?

Continue reading “Onko ihmisellä oikeuksia suhteessa Jumalaan?”

Ketä saa auttaa?

Pakolaiskriisi luo poliittisia ongelmia ja taloudellisia haasteita mutta kirvoittaa myös keskustelua. Keitä tulijat oikein ovat, kysytään. Syntyy tarve luokitella ihmisiä pakolaisiin, siirtolaisiin ja turvapaikanhakijoihin. Jotkut laventavat luonnehdintoja puhumalla elintasopakolaisista ja seikkailijoista. Epäillään, että joukossa on värväreitä, jotka rekrytoivat jäseniä terroristisiin liikkeisiin. Kun ihmisestä ei näy päältä, mihin lokeroon hänet olisi määriteltävä, tarkastelijan mielikuvat ja lausumattomat taustaoletukset täydentävät kuvaa.

Continue reading “Ketä saa auttaa?”

Pakottava hätä

Yhteiskunnallamme on selvästi vaikeuksia vastata kaikkien apua tarvitsevien hätään. Voisimmeko siksi yksinkertaisesti pakottaa ihmisiä auttamaan hädänalaisia? Eikö meidän oikeastaan pitäisi harkita vakavasti Martha Nussbaumin esittämää ratkaisumallia, jossa jokaisen kansalaisen juridinen velvollisuus olisi yhteiskuntapalvelun suorittaminen? Kyse on siitä, mitä asioita pidämme niin tärkeinä, että haluamme turvata ne vaikka väkisin. Continue reading “Pakottava hätä”

Hyvyyden voimilla voi vaikuttaa

Hiroshima70_Kuva_Jyrki_Lappalainen_240_360
Töölönlahti 6.8.2015. Kuva: Jyrki Lappalainen.

Meidän aikamme joukkotuho on parhaillaan tapahtumassa Lähi-idässä ja Välimerellä. – – Mekään emme voi vastata niille, jotka kysyvät meiltä vastuutamme: Olemme viattomia, koska emme tienneet.

Hyvyyden voimilla on käytössä nämä kolme vaikuttamiskeinoa: luoda poliittista painetta, säteillä keskinäistä hyväksyvää kunnioittamista ja sytyttää kynttilä muistuttamaan ja valaisemaan. – Jaana Hallamaa

Lue koko puhe Rauhanliiton tapahtumasta alta.

Hiroshiman muistopäivänä Helsingissä 6.8.2015

Hiroshiman ja Nagasakin atomipommituksista kulunut aika, 70 vuotta, on kokonainen ihmisikä. Atomiaseita ei ole se jälkeen käytetty. Miksi enää muistaa näitä tapahtumia ja niiden uhreja? Continue reading “Hyvyyden voimilla voi vaikuttaa”

Neutraali valtio ei aina puolusta ihmisoikeuksia

Valtion ja kirkon suhde on noussut keskusteluun viime aikoina. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Leena Sorsa avasi keskustelun kirjoituksillaan puhumalla uskontoneutraalista valtiosta. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo toivoi katsomusneutraalia valtiota. Molemmilla on hyvä tavoite, joka on samansuuntainen YK:n ihmisoikeusjulistuksen uskonnonvapautta koskevan 18. artiklan kanssa:

Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.

Osallistuin itsekin keskusteluun Helsingin Sanomien mielipidesivuilla. Oma näkökulmani nousee juuri ihmisoikeuksista. Jos uskonnot, katsomukset ja kaikenlaiset vakaumukset sekä ideologiat (artikla puhuu vain uskonnoista ja vakaumuksista) nähdään osaksi ihmisyyttä, kuten YK:n ihmisoikeuksien julistus ne määrittelee, eikö valtion rooli tulisi olla enemmänkin ihmisoikeuksien puolustaja kuin välinpitämätön sivustakatsoja?

Continue reading “Neutraali valtio ei aina puolusta ihmisoikeuksia”