Vaihtokertomus, Leiden University, syksy 2021

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Näin jälkikäteen voin aika turvallisesti väittää, että vaihtokohteen valitseminen ja Learning Agreementin (kurssisuunnitelma) aikaansaaminen on vaihto-opiskelun raskain osuus. Valitsin lopulta Leidenin yliopiston pitkän perehtymisen jälkeen. Yliopisto oli kehuttu, kurssitarjonta vastasi omia kiinnostuksen kohteitani ja maassa yleisesti puhutaan hyvää englantia. Kun nimeämiseni kohdeyliopistoon oli vahvistunut, lähetin vaadittavat liitteet yliopistolle ja aloin suunnitella lähtöäni. Sain vahvistuksen opiskelupaikasta Leidenin yliopistossa noin kaksi kuukautta ennen lähtöä.

Vaihtovalmistelujen tekeminen pandemian aikana ei ollut stressitöntä. Molempien yliopistojen nettisivut olivat hyödyllinen kanava saada tietoa siitä, mitä ennen lähtöä on otettava huomioon. Kokosin niiden perusteella tehtävälistan aikamääreineen, joka tuntui pitenevän enemmän kuin lyhenevän lukukauden lähestyessä. Jotenkin siitäkin selvittiin.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Minun oli rekisteröidyttävä Leideniin kunnantalolla, johon varasin ajan jo ennen maahan saapumistani. Rekisteröitymiseen tarvitsin allekirjoitetun vuokrasopimuksen, passin sekä syntymätodistuksen Apostille-todistuksella. Sain henkilökohtaisen BSN-numerosarjan, jota käytetään tunnistautumisessa ja asioidessa maan viranomaisten kanssa. Aika moni avasi hollantilaisen pankkitilin, sillä muut kortit toimivat heikosti esimerkiksi ruokakaupoissa. Itse pärjäsin käteisellä. Yliopistolta oli tilattava kuvallinen opiskelijakortti (LU-card), jolla pääsi sisään yliopiston tiloihin, muun muassa maineikkaaseen kasvitieteelliseen puutarhaan.

Asuminen

Suurin järjestely oli asunnon hankkiminen ja samalla Helsingin asuntoni jälleen vuokraaminen. Yliopiston kautta oli mahdollista hakea asuntoa vaihto-opiskeluiden ajaksi. Reilu kuukausi ennen lähtöä yliopisto tarjosi minulle vuokrayksiötä. Vuokrataso oli suunnilleen Helsinkiä vastaava. Rakennus oli entisöity vanha sairaala, jossa asui pääsääntöisesti vaihto-opiskelijoita. Sijainti oli erinomainen ja lyhyen kävelymatkan päässä oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Asuntoon kuului välttämättömät huonekalut ja astiat, joiden lisäksi ostin oman kahvinkeittimen. Rakennuksessa oli pesutupa, joka toimi lähes moitteettomasti. Asukkailla oli yhteinen Whatsapp-ryhmä, jota kautta pystyi lainaamaan tarvitsemaansa. Asuntolassa oli aina elämää, minkä minä koin pelkästään positiivisena asiana. Herkkä nukkuja olisi saattanut tarvita korvatulpat.

Opiskelu ja opetus

Leidenin yliopisto on maan vanhin, perustettu vuonna 1575. Kaupunki sijaitsee lyhyen junamatkan päässä Haagista. Pieni koko ja opiskelijaystävällisyys saivat sen itsessään tuntumaan yliopistokampukselta. Luennot jakautuivat tasaisesti koko viikolle ja niihin valmistauduttiin tutustumalla ennalta määrättyyn kirjallisuuteen aiheesta, jota käsiteltiin sitten tarkemmin. Lähtökohtaisesti osallistuminen oli pakollista ja läsnäoloa valvottiin luennoilla kiertävillä listoilla. Isojen luentosalien sijaan opetuksessa suosittiin luokkahuoneita. Interaktiivisuus ja opiskelijoiden osallistaminen tulivat aluksi järkytyksenä, kun olin tottunut istumaan hiljaa Porthania I -salin takarivissä. Kaikkien odotusten vastaisesti tähänkin kuitenkin tottui.

Opinnoissa kannustettiin itsenäiseen ja kriittiseen ajatteluun. Opiskelijat yleisesti olivat hyvin motivoituneita, mutta en törmännyt esimerkiksi myrkylliseen kilpailuun. Kurssikirjoja oli saatavilla kirjastossa vähän, minkä vuoksi jouduin myös ostamaan muutaman kirjan. Osaamista arvioitiin tenteissä ja palautettavilla esseetehtävillä. Tentistä riippuen mukana sai olla ainakin sanakirja ja joissain tenteissä myös kurssimateriaaleja. Osa uusinnoista järjestettiin suullisina kuulusteluina. Alankomaissa suoritukset arvostellaan asteikolla 1–10 ja vaatimustaso on yleisesti korkealla, ei kuitenkaan mahdoton. Pitkälle pärjäsi sillä, että seurasi opetusta luennoilla ja keskittyi aihealueen pääkohtiin jättäen tieteelliset lillukanvarret vähemmälle huomiolle. Opiskelin paljon tiedekunnan kirjastossa, joka oli erittäin rauhallinen. Kirjastoon sisälle pääsi ainoastaan yliopiston opiskelijakortilla. Valitettavaa oli, ettei kirjastoon sisälle saanut tuoda mitään evästä, eikä kahvia. Yliopistolla oli lisäksi tarjolla lounasta kohtuulliseen hintaan. Tarjolla oli salaattien ja voileipien lisäksi myös lämmintä ruokaa.

Opintoja tasapainotti monipuolinen vapaa-aika. Suomen kaltaista ainejärjestötoimintaa ainakaan vaihto-opiskelijoille ei ollut, mutta viikonloput täyttyivät muusta ohjelmasta. Löysin oman kaveriporukkani orientaatioviikolla, jonka kanssa käytin suuren osan vapaa-ajastani. Kävimme ulkona, katsoimme formuloita (iso juttu Alankomaissa) ja laitoimme ruokaa. Yliopistolla oli myös tarjolla Unisportia vastaava kuntosali, johon pystyi ostamaan jäsenyyden kohtuuhintaan. Myös opiskelun kannalta järkevää tekemistä, kuten vierailu kansainvälisessä rikostuomioistuimessa mahtui mukaan. Matkat junalla muualle Eurooppaan, kuten Belgiaan ja Saksaan olivat vaihto-opiskelijoiden keskuudessa suosittuja.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Leidenissä niin kuin myös muualla Alankomaissa opiskelijoille soveltuvia asuntoja on hyvin rajallisesti. Niille, joilla tämä lysti on vielä edessä, suosittelen hakemaan asuntoa niin aikaisin kuin mahdollista, jo ennen kuin lopullinen vahvistus vaihtokohteesta on saapunut. Asuntoja on hakijoiden määrään suhteutettuna vähän, ja sijoitus jonossa määräytyy hakemuksen jättämishetken ja suoritetun käsittelymaksun perusteella. Kiität itseäsi myöhemmin.

Vaihdosta kannattaa tehdä itsensä näköinen. Lukukausi menee hirveän nopeasti, minkä vuoksi kokemukset ovat toisinaan lyhyiden yöunien arvoisia. Heittäydy, ota riskejä ja luota siihen, että asiat järjestyvät. Kyllä elämä kantaa!

 

          

Vasemmalla yliopiston päärakennus. Tiilirakennus seisoo valaistuna joen varrella.

Keskellä tenttitilaisuus kirkossa. Pöydät ja tuolit on aseteltu riveittäin pitkään kirkkosaliin.

Oikealla opiskeluyksiö. Huoneessa sänky, pöytä, hylly ja avokeittiö.

Asuntolan sisäpiha. Laajan nurmikentän keskellä seisoo suuri puu ja vieressä runsaasti pöytä- ja tuoliryhmiä.

 

Vasemmalla näkymä asunnon ikkunasta sisäpihalle.

Oikealla kuva Leidenista marraskuussa.

Jouluvalot Leidenissa.

Vaihtokertomus, Eötvös Loránd University, syksy 2021

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Ennen lähtöä hoidin yleiset asiat kuntoon, kuten matkavakuutuksen, lääkkeet ja paperit yliopistolle. Asunnon hoidin myös kuntoon ennen Budapestiin lähtöä. Yleisesti Unkariin muutto tuntui helpolta, eikä erityisemmin paperiasioiden hoitoa vaadittu, mistä olin erittäin kiitollinen muuton yhteydessä. Kun pääsin Budapestiin, halusin rauhassa tutustua kaupunkiin ja liikkumiseen. Totesin myös hyvin nopeasti, että vaikka kaupunki onkin erittäin suuri, on navigoiminen helppoa johtuen Tonavan keskeisestä sijainnista.

Opiskelijahintaisia matkalippuja saa metroasemien lippuautomaateista, kuukaudeksi kerrallaan (n. 10 e). Tämä kannattaa hoitaa alta mahdollisimman nopeasti, koska yksittäiset liput ovat erittäin kalliita verrattuna kuukausilipun hintaan (n. 2-2,5 euroa). Lipunoston yhteydessä pitää myös antaa opiskelijanumero, johon laitoin suomalaisen opiskelijakorttini tunnuksen. Tämä näytti kelpaavan tarkastajille. Lippuja tarkastetaan usein, joten oma lippu kannattaa pitää aina mukana.

Aluksi on orientaatioviikko, jolloin rekisteröityminen hoidetaan läsnä yliopistolla, toisin kuin suomessa se hoidetaan netin kautta. Tämä tosin vei vain n. 5 minuuttia. Kursseille voi ilmoittautua rekisteröitymisen jälkeen, joten rekisteröityminen kannattaa tehdä mahdollisimman aikaisin. Kursseille ilmoittautuminen tehdään Neptun-järjestelmässä ja tässä kannattaa olla nopea, sillä joissakin tiedekunnilla kurssit täyttyvät erittäin nopeasti.

Opiskelu

Itse koin aluksi hieman vaikeaksi saada apua yliopistolta ja professoreilta yleisiin ja kursseihin liittyviin asioihin. Tämä varmasti johtui siitä, että olin luultavasti ainoa Erasmus-vaihtari matemaattis-luonnontieteissä, joten isoa infotilaisuutta ei järjestetty. Mitä olen kavereiltani muista tiedekunnista kuullut, heillä kyllä järjestettiin infotilaisuudet ja esittelykierrokset yliopistolla. Opiskelun olen kokenut Suomeen verrattuna erittäin helpoksi. Tästä tosin nautin, sillä aikaa jäi paljon matkustamiseen ja ulkona käymiseen. Vaikka opetus ei ole yhtä vaativaa kuin Suomessa, koin silti oppivani paljon uusia asioita, josta olen kiitollinen. Minulla on kaikki kurssit pääasiallisesti läsnä, toki selittävä tekijä myös on se, että minulla on melkein pelkästään labrakursseja, joita ei tietenkään voi suorittaa etänä. Kavereillani oli vaihtelevasti etänä tai läsnä, mutta suurimmalla osalla oli silti läsnäolo-opetusta, mistä itse ainakin olen nauttinut pitkän etäopiskelu ajanjakson jälkeen.

Asuminen

Vaihtareista suurin osa asuu kimppakämpissä ja itse tykkäsin siitä paljon, koska pääsee tutustumaan ihmisiin ja onhan se toki halvempaakin. Muutenkin tuntuu, että asunnot Budapestissä ovat todella isoja, ja minun huone kimppakämpässä oli isompi kuin koko yksiöni Helsingissä. Huoneet kimppakämpissä on yleensä 300-400 e/kk ja tällä summalla löytää jo todella hienon asunnon keskustassa. Asumiseen suosittelen alueita 5,6 ja 7 sillä suurin osa tapahtumista ja klubeista on näillä alueilla. Suosittelen myös katsomaan ratikka 4/6 linjan ja hankkimaan asunnon siitä vierestä. Itse olen kokenut tämän todella käteväksi, koska tämä ratikka kulkee ympäri vuorokauden, kun taas metrot yleensä kulkevat vain puoleen yöhön asti. Yleisesti alueilla 5,6 ja 7 voi myös kävellä paikkoihin, mistä nautin paljon koska Budapest on älyttömän kaunis kaupunki.

Asuntoja voi etsiä yksityisiltä markkinoilta, jolloin kannattaa aina mennä paikanpäälle, maksaa ja allekirjoittaa papereita vasta kun on nähnyt kaiken, koska turisteja saatetaan huijata. Asuntoja voi myös hakea yliopiston kautta, mutta itse hain ERASMUS BUDAPEST 2021-2022 ryhmästä (johon kannattaa todellakin liittyä ihan yleisestikin). Heillä on erikseen ”room and flatmate search”, josta hain asuntoa ja sain siistin asunnon todella hyvällä sijainnilla ja mukavilla kämppiksillä. Asuntoja voi myös etsiä AirBnb:stä, jonka kautta monet kaverini löysivät asunnon halvalla vaihdon ajaksi. Vuokravakuudet toimivat samalla tavalla kuin suomessa eli maksat 1-2 kertaisen vuokran, joka palautetaan poismuuton yhteydessä.

Yleisiä vinkkejä ja suosituksia

Niin kuin aiemmin vinkkasin, kannattaa liittyä ERASMUS BUDAPEST ryhmään, tänne jaetaan päivittäin tapahtumia, joista löytyy varmasti jokaiselle jotain. Näihin kannattaa alussa osallistua niin paljon kuin pystyy ja jaksaa, koska alussa kaikki ovat avoimin mielin tutustumassa uusiin ihmisiin. Itse tapasin suurimman osan hyvistä kavereistani muutaman ensimmäisen viikon aikana tapahtumissa ja totesimme, että myöhemmin ei ole tullut tutustuttua uusiin ihmisiin suurissa määrin. Tämä Facebook-ryhmä on erasmuslifebudapestin (ELB), joilla on toimisto keskustassa, ja heillä on käytössä ELB-kortti, jolla saa alennuksia tapahtumissa, niin juomissa kuin osallistumis maksuissa. He järjestävät suurimman osan opiskelijatapahtumista ja -bileistä, joten kortin ostaminen heti aluksi on kannattavaa. Tällä kortilla pääsee myös Morrison’s 2:ssa jonon ohi ja saa muutaman euron juomia. Budapest on tunnettu Euroopassa sen yöelämästä, ja myönnän etten ole ikinä kokenut yhtä monimuotoista yöelämää. Clubit ovat ihan älyttömän isoja ja hienoja! Eksyin monet kerrat näihin monikerroksisiin 8 tanssilattian clubeihin. Ruin-baarit ovat todella suosittuja Budapestissä ja myös turisti nähtävyyksiä, erityisesti lämpimämpään aikaan ne ovat täydellisiä ajanviettoon vaihtareiden kanssa.

Lake balaton oli erittäin upea ja suosittelen sitä kohteeksi kevät/kesä/syksy ajalla, ja se on yleisestikkin unkarilaisten lomakohde. Suosittelen ehdottomasti matkustamaan myös naapurimaihin – se on todella helppoa ja turvallista. Bussilla naapurimaihin pääsee edullisesti 8-30 eurolla. Iso suositus myös auton vuokraamiselle ja road trip:ien tekemiselle, tämä myös turvallinen tapa korona aikana, sillä välttyy julkisilta ja näkee myös paljon luontoa ja paikkoja, mitä ei näkisi julkisilla tai koneella lentäessä.

Unkarissa on käytössä unkarin forintti, mikä tekee elämisestä halpaa. Suosittelen ehdottomasti käyttää tätä hyväkseen, sillä ulkona syöminen on todella halpaa ja ravintolat ovat erittäin laadukkaita, kun taas samalla hinnalla Suomessa saa nippa nappa pikaruokaa. Myös alkoholi on erittäin halpaa, ja hienoja drinkkejä saa 4-6 eurolla baareissa, viini taas maksaa muutaman euron per pullo kaupassa. Yleisesti olen kokenut unkarilaiset suhteellisen kylmiksi ja kaupan kassalla esimerkiksi on normaalia, että kassatyöntekijä ei sano sanaakaan. Tämä oli aluksi shokki, sillä Suomessa yleisesti kaikki asiakaspalvelijat ovet kohteliaita, mutta tähän tottui nopeasti. Myös yleisesti asioiden hoidossa unkarilaisen tavan koin hitaaksi ja epäjärjestelmälliseksi, tähänkin opin lopulta suhtautumaan huumorilla. Ravintoloissa ja kahviloissa taas on todella hyvä asiakaspalvelu ja he puhuvat myös aina englantia. 

Kuva kaupungin läpi virtaavasta Tonavasta. Sillan ja kaupungin valot loistavat hämärässä.

Korkelta otettu kuva kaupunkinäkymästä. Edustalla St. Stephen’s Basilican torni.

Joulutori illan hämärässä. Värikkäiden kojujen valot valaisevat kadun talojen välissä.

Parlamenttitalon julkisivu.

Vaihtokertomus, Albert-Ludwigs-Universität Freiburg, Saksa 2021-2022

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Vaikka olin unelmoinut vaihtarielämästä Freiburgissa ja seikkailuista Schwarzwaldin alueella jo pitkään, oli pelonsekainen jännitys päällimmäinen tunne lähtöä edeltävinä viikkoina.  Jännitys vaihtui iloksi matkan alettua, ja vaihtovuosi alkoi vihdoin tuntua konkreettiselta. Saavuttuani vihdoin uuteen kotikaupunkiini tuli varmuus siitä, että vuosi Saksassa tulisi olemaan yksi elämäni tärkeistä valinnoista. Kontrasti sateisen lokakuisen Helsingin ja vielä loppukesäisestä lämmöstä nauttivan Freiburgin välillä oli suuri, untuvatakki vaihtui asuntolalle kävellessä pitkähihaiseen.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Saavuin Freiburgiin noin kahta viikkoa ennen opetuksen alkua, jotta ehtisin hoitaa asioita paikan päällä rauhassa. Ensimmäinen ilta menikin Ikeassa (tyynyt, peitot ja muut välttämättömät tarpeet olisi saanut opiskelija-asuntolan järjestämänä valmiiksi toimitettuna pakettinakin, mutta vuoden vaihtoa varten totesin tarvitsevani itse valitun tyynyn). Ensimmäinen, vielä opiskeluton viikko tuntuikin menevän ratikkalinjojen hahmottamisessa ja tervetuliaiszoomtapahtumien seuraamisessa. Ohjeistus alkubyrokratiaan liittyen oli hyvää, mutta tehtävää kuitenkin riitti.

Voin suositella lämpimästi kuun alussa saapumista, jos se vain vuokrasopimuksen puitteissa on mahdollista. Uuteen kotikaupunkiin oli helpompi kiinnittyä, kun ehti ennen opintoputken alkamista myös nauttia ilmoista ja tutkia kaupunkia. Muistan tunteneeni ensimmäistä kertaa kuuluvani tähän kaupunkiin ensimmäisenä viikonloppuna, kun otin vapaata asioiden hoitamisesta ja lähdin sen sijaan pyöräseikkailulle ja tutkimaan Wiehren puistokirpputoreja. Alun to do-listalle voikin laskea kuuluvaksi myös pyörän hankkimisen, koska kattavasta ratikkaverkostosta huolimatta pyörä on Freiburgissa ylivoimaisen kätevä liikkumisväline. Itse postitin pyöräni Suomesta, suurin osa kavereista hankki käytetyn pyörän ensimmäisinä viikkoina. Kaikenlaista elämiseen tarvittavaa kannattaa hankkia käytettynä; tähän loistava, kätevä osto- ja myyntikauppapaikka on Ebay Kleinanzeigen -internetsivusto.

Alkubyrokratian selkäranka oli yliopistolle ilmoittautuminen, minkä jälkeen kurssi-ilmoittautuminen oli mahdollista. Ilmoittautumista varten piti käydä näyttämässä eurooppalaista sairausvakuutuskorttia vakuutusyhtiössä ja hakemassa todistus sairausvakuutuksesta. Tätä tehdessäni törmäsin ensimmäistä kertaa siihen, että jos asiat eivät tunnu etenevän tai yhteydenotot ovat tuloksettomia, kannattaa asioida kasvotusten. Todistusta varten lähetin sähköposteja useille vakuutusyhtiöille – koronan takia asian hoitamisen olisi periaatteessa pitänyt onnistua näinkin – mutta lopulta asiat hoituivat nopeimmin siten, että marssin valitsemaani yhtiöön hakemaan todistuksen virkailijalta. Kaikenlaisia asioimisyrityksiä varten kannattaa selvittää etukäteen, mitä dokumentteja paikan päällä saattaa tarvita, koska saksalainen sääntökuuliaisuus ei usein salli joustoja. Tämän tästä törmää myös siihen, että asian hoitamista varten tarvittava henkilö työskentelee vain parina päivänä viikossa. Onkin hyvä olla selkeä suunnitelma siitä, mitä pitää tehdä ja missä järjestyksessä.

Yliopisto-ilmoittautumisen onnistuttua jäin odottamaan opiskelijakorttia, jonka postittamisessa kotiin saattoi kestää viikkojakin ja jota ilman pyykinpesu tai opiskelijaruokailu ei ollut mahdollista. Päädyin lopulta itse hakemaan sen opiskelijapalveluista, kun postia ei kuulunut. Pyykkiasiassa apuun riensi onneksi kämppikseni. Jo kämppisten tuoman käytännön turvan takia kämppisasuminen on siis vaihdossa erinomainen ratkaisu.

Asuminen

Olin hakenut itse soluasuntoa Studierendenwerk Freiburgilta (SWFR) heti vaihtopaikan varmistuttua, ja heinäkuun lopussa sain tarjouksen neljän hengen solusta Händelstrasselta. Freiburgissa on useita SWFR:n kohteita ja olin iloinen päästessäni Händeliin, koska se on kotoisa ja pienehkö asuntola vartin polkaisun päässä keskustakampukselta. Jos toivoo solua ja pääsee sellaiseen, sijoittaa SWFR vaihtarit pääsääntöisesti soluihin, jossa muut kämppikset ovat saksalaisia. Itselläni on kolme saksalaista kämppistä. Händelissä on myös yksiöitä, mutta Saksassa kämppisasuminen on tyypillistä. Usein kämppiselämä on yhteisöllistä, saatetaan esimerkiksi kokkailla tai viettää iltaa yhdessä.

Freiburgissa on monien muiden opiskelijakaupunkien tapaan haastava asumistilanne, joten asuntoa kannattaa etsiä heti vaihtopaikan saatuaan. Useimmat vaihtarituttuni asuvat SWFR:llä. Itse olen ollut erittäin tyytyväinen opiskelija-asumiseen, Saksaan muuttoa helpotti erityisesti helppo hakuprosessi kämppishaastattelujen sijaan ja vuokra on yksityisiä markkinoita huomattavasti halvempi (343 euroa kuukaudessa), mutta lisäksi opiskelija-asuminen tarjoaa yhteisöllisyyttä esimerkiksi kaikenlaisten harrastusryhmien muodossa. Itse kasasin esimerkiksi pyöräni asuntolan työpajassa. Händeliläisiin voi tutustua myös tuutorien järjestämissä tapahtumissa ja Händelbarin säännöllisissä torstai-illanvietoissa.

Opiskelu ja opetus

Tavoitteenani oli alun perin suorittaa ainakin osa kursseista saksaksi, mutta kurssi-ilmoittautumisvaiheessa päädyin toisenlaiseen opintosuunnitelmaan. Koska tarjolla oli myös oikkarivaihtareille suunnattuja johdantokursseja, joiden luennoilla ja niihin kuuluvilla tutoriaaleilla oli mahdollista käydä haluamallaan kielellä, vaikutti tämä myös hyvältä ja stressittömämmältä vaihtoehdolta. Kävinkin pääsääntöisesti saksankielisillä luennoilla ja tein kokeen englanniksi.

Useiden kurssien kohdalla oli mahdollista saada kurssista enemmän tai vähemmän opintopisteitä sen mukaan, mitä osasuorituksia kurssista tekee. Esimerkiksi pelkkä luento-opetukseen osallistuminen saattaa oikeuttaa kahteen opintopisteeseen.

Mielenkiintoisimmaksi koin seminaarityyppisen opetuksen. Siinä opetus keskittyi pienryhmässä käytävään keskusteluun luetuista artikkeleista, mikä oli erinomainen tapa oppia syväsuuntautuneesti. Seminaarikurssi päättyy 30-40 sivun esseeseen. Tätä kirjoittaessani esseerupeama on vasta alkamassa. Englanninkielinen seminaarityö tuntuu haasteen arvoiselta, koska pienessä ryhmässä on helppo saada professorilta säännöllistä ja hyödyllistä palautetta läpi kirjoittamisprosessin. Suomen massaluentoihin verrattuna on ollut todella virkistävää pallotella jo alustavaa esseesuunnitelmaa edestakaisin professorin kanssa.

Pandemiasta huolimatta vaihto-opiskelijoille järjestettiin läsnäolo-opetusta koronapassi- ja maskivaatimuksin koko syksyn, vaikka suuri osa saksalaisista opiskelijoista olikin siirretty online-opetukseen. Nyt tammikuussa läsnäopetuksen sallittavaa ryhmäkokoa on entisestään pienennetty ja läsnäolo-opetuksena toteutuu kursseistani ainoastaan seminaarikurssi. Yliopiston kirjastossa opiskelu on kuitenkin mahdollista. Tilannetta helpottaa se, että vapaa-aikana on voinut nähdä kavereita, harrastaminen ja moni muu meno on koronapassilla mahdollista ja kotona opiskelua tauottaa esimerkiksi lounastauot kämppisten kanssa.

Saksassa tentit järjestetään pääsääntöisesti lukukauden lopuksi, suurin osa tenttirupeamasta on siis edessä helmikuun alussa. Tämän jälkeen aikaa on seminaarityön kirjoittamiselle, mutta sen palautuspäivämäärän jälkeen on aikaa lomailla noin puolentoista kuukauden ajan maalis-huhtikuussa.

Vapaa-aika

Vaihdon alussa paikallinen Erasmus Student Network järjesti rutkasti tapahtumia, joissa tapasi ensimmäisten viikkojen aikana paljon enemmän uusia ihmisiä kuin mitä ehti rekisteröidä. ESN järjestää aktiviteetteja ympäri vuoden, tekemistä on laajalla skaalalla pub crawleista kielikahviloihin. Day hiket ja kaupunkireissut ovat todella suosittuja. Myös SWFR:llä on paljon tapahtumia. Se, että Freiburg on opiskelijakaupunki, näkyy selkeästi sen eloisuudessa: iltaelämää löytyy normaalioloissa varmasti joka viikonpäivälle.

Itselläni yhtenä syynä vaihtokohteen valintaan oli upea sijainti Schwarzwaldissa Ranskan ja Sveitsin rajalla. Freiburgiin lähtevän vaihtarin ei tarvitse pelätä sitä, että mahdollisuus koluta jokainen ympäröivä luonnonkaunis kohde jäisi käyttämättä: suosittelen erityisesti SWFR:n Studitoureja eli järjestettyjä retkiä sekä luontoon että ympäröiviin kaupunkeihin.

Itselleni tärkein kanava löytää omanhenkistä porukkaa oli kiipeilyharrastukseni. Toivoin vaihdolta, että todella integroituisin enkä sulkeutuisi vaihtarikuplaan. Kun opintojen puolesta olin käynyt vain vaihtarikursseilla, sain tätä kautta toivomiani saksalaisia kavereita. Iloiseksi yllätyksekseni paikalliset ovat avoimia tutustumaan ihmisiin, ja harrastuspiirit löytyivät helposti. Liikuntaan liittyviä kursseja voi etsiä esimerkiksi Hochschulsportilta edulliseen hintaan, mutta kurssit ovat suosittuja, joten ilmoittautuminen täytyy tehdä heti sen avautuessa. Tällä syyslukukaudella päivämäärä oli 7.10., joten valppaana kannatti olla jo ennen opintojen alkua.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Suomalaisena saa Saksassa hoitoa samaan hintaan kuin saksalaiset. Tämä tarkoittaa siis käytännössä sitä, että saat hoitoa kuin olisit ns. Gesetzlich versichert. On siis käytettävä niitä terveydenhuollon palveluita, joita tarjotaan julkisesti vakuutetuille. Se, hoitaako lääkäriasema vain yksityisesti vai myös julkisesti vakuutettuja, käy helposti ilmi lääkäriaseman verkkosivuilta. Hoidon kustannukset ohjataan sitten eurooppalaista sairaanhoitokorttia näyttämällä Kelalle, ja vaihtari selviää pääsääntöisesti maksutta tai pienellä omavastuulla.

Saksalaisilla on pääsääntöisesti omalääkärit, joiden kautta lähetteet erikoislääkärille tai esimerkiksi fysioterapeutille haetaan. Mille tahansa gesetzliche versichgerte Patienten vastaanottavalle lääkärille voi mennä, mutta englanninkielistä hoitoa halutessaan kannattaa selvittää esimerkiksi jonkun sairausvakuutuskassan hakukonetta käyttämällä tai vastaanotolle etukäteen soittamalla, puhuuko hoitava lääkäri myös englantia. Vastaanotolle mennessään on varattava mukaan eurooppalainen sairausvakuutuskortti, passi sekä aikaa lomakkeiden täyttämiseen ja odottamiseen.

Vaihtokokemusta ei voi koskaan suunnitella ennalta, eikä kaikki tule koskaan menemään niin kuin etukäteen asiat kuvitteli. Vastaavasti vaihdon rikkaus on kuitenkin juuri siinä, että kompastuu kaikenlaisiin ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin, löytää odottamattomia vahvuuksia itsestään ja ajautuu ystävyyssuhteisiin, joihin ei kotimaassa olisi ajautunut. Lähtijälle haluaisinkin sanoa, että varautua voi vain siihen, ettei vaihtoon voi varautua ennalta. Juuri siksi siitä tulee kuitenkin hieno seikkailu

Maastopyöräilyä lähimetsässä. Kuvassa nähtävissä kaksi pyöräilijän siluettia polkemassa ruskaisen metsän hiekkatietä pitkin kameraa kohti.

Vaihtokertomus, University of Zambia (UNZA), 2017-2018

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelija

Vietin lukuvuoden 2017-2018 vaihdossa Sambiassa. Lähdin Suomesta lokakuun lopussa ja palasin takaisin seuraavan vuoden heinäkuun lopussa. Yhdeksässä kuukaudessa ehtii kokea valtavan paljon, mutta samalla se etenee hämmentävän nopeasti. Vaihdon aikana saadut kokemukset ja käsityskyvyn laajeneminen tulivatkin vahvasti myös yliopiston ulkopuolelta. Vaihtovuoteni Sambiassa kuuluu ehdottomasti parhaimpiin ja rikkaimpiin kokemuksiini. Tyttöystäväni muutti kanssani Sambiaan ja sai myös opiskelijaviisumin. Samaan aikaan vaihdossa oli myös toinen opiskelija Helsingin ja yksi Jyväskylän yliopistosta.

Ennen lähtöä

Sambiassa asuminen vaatii rokotusten päivittämistä. Ulkoministeriön matkustustiedotteesta löytää tarvittavat rokotukset. Kävin ottamassa rokotuksen tai pari, mutta rokotusarsenaalini oli edellisiltä matkoilta melko päivitetty. Malariaa saattaa esiintyä maaseudulla ja muissa maissa, mutta Lusakassa ei juurikaan. Malarialääkitys voi myös olla melko hintava, ja osissa on epämiellyttäviä sivuoireita. Hyvä sääntö on, että välittömästi, mikäli kuumetta ilmenee tuolla päin maailmaa, kannattaa käydä tarkistamassa, onko kyseessä malaria. Rokotusten ottamisen lisäksi vakuutus kannattaa kilpailuttaa. Maahantuloa ja viisumibyrokratiaa varten virallisista asiakirjoista kannattaa olla printatut ja sähköiset kopiot: mahdolliset reseptit, passi, opiskeluviisumi. Itse jouduin ottamaan mukaan yhdeksälle kuukaudelle reseptilääkkeet varmuuden vuoksi, sillä en tiennyt paikallisen apteekkilaitoksen toiminnasta. Lääkkeiden osalta konsultointi lääkärin kanssa ja vaikuttavien aineiden kirjaaminen ylös auttaa paikallisia ammattilaisia.

Yhteydenpito yliopiston kanssa ennen vaihtoa oli jokseenkin katkonaista, mutta sain tarvittavan informaation kaikesta huolimatta. Sambiaan ei tarvitse etukäteen viisumia, vaan rajalta saa turistiviisumin ja myöhemmin opiskeluviisumin. Helsinki-Vantaan lentokenttävirkailija ei kuitenkaan tiennyt tätä, joten jouduimme epämiellyttävään tilanteeseen, kun emme tienneet päästettäisiinkö meidät Tukholmassa vaihtokoneeseen sisälle. Tämänkaltaisten tilanteiden takia kannattaa kaikki mahdolliset asiakirjat olla jossain muodossa mukana.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Lokakuinen Sambia on kostea ja paahtava. Yhtenevän aikavyöhykkeen takia lentäminen on kuitenkin melko vaivatonta. Noin vuorokauden mittaisen lennon jälkeen Lusakan lentokentällä oli vastassa UNZA:n vaihtotoimiston sihteeri. Meidät vietiin suoraan lentokentältä ostoskeskuskseen ostamaan vessaharjoja ja muuta tarpeellista, kiitos siitä. Opiskeluviisumi ja muut muodollisuudet vaativat aikansa, mutta järjestyivät lopulta. Toinen Helsingin yliopiston vaihto-opiskelija sai viisumin jostain syystä kahdeksi vuodeksi.  Meillä alkuvaiheessa useiden päivien ohjelma koostui yksittäisten paperien allekirjoittamisesta. Epäselväksi jäi, miksi kaikki lupakirjoja ei voinut allekirjoittaa samanaikaisesti.

Maltti on paikallisissa byrokraattisissa prosesseissa valttia, sillä muodolliset järjestelyt saattavat viedä paljon aikaa ja tuntuu ettei mikään etenisi. Asioilla on kuitenkin lopulta tapana järjestyä.

Asuminen

Helsingin yliopistolla on UNZA:n kanssa majoitusjärjestely Marshlands Villages -nimisessä asuntolassa kampuksen lähellä. Marshlands on mukava asuntola ja sijaitsee rauhallisella alueella. Vilkkaasti liikennöity Great East Road erottaa asuntolan kampuksesta, ja tien ylitys voi olla ajoittain haastavaa. Asuntolassa oli ongelmia putkien kanssa, eli hanasta ei tullut vettä juuri koskaan. Vesi kannettiin asuntolan pumpulta muutaman kymmenen metrin päästä. Sähkön kanssa ei ollut ongelmia kuin pari kertaa. Asunnossamme ei ollut ikkunoita, vaan hyttysverkot ja ikkunasäleikkö. Lusaka on sadekaudella vuoden vaihteen aikaan tukalan kuumaa. Silloin asuntolassa on myös öisin melko paahtava tunnelma. Kesäkuukausina eli paikallisen talven aikaan lämpötila voi öisin laskea hyvinkin kylmäksi. Marshlands on todella mukava ja rauhallinen paikka asua. Kampusalueen opiskelija-asuntolat ovat riehakkaampia ja rauhattomampia paikkoja. Tiskit ja pyykit pestiin käsin pumpulta kannetulla vedellä, jota kuumensimme kattilassa. Asuntolalla kävi melko säännöllisesti paikallisia kysymässä “piece work”, eli jotain pientä työtä, kuten asunnon siivousta ja pyykkien pesua. Yhden kerran palvelua kokeiltuamme päätimme hoitaa kotityöt itse.

Opiskelu ja opetus

UNZA eroaa opetukseltaan ja hallintotavaltaan jonkin verran Helsingin yliopistosta. Virallisten tietojen mukaan koulun alkaminen viivästyi koleraepidemian takia noin viidellä kuukaudella. Viivästyksen aikana yliopistosta saatu informaatio oli vajavaista ja sen saaminen haastavaa. Yliopiston ollessa kiinni korvaavien tehtävien saaminen oli lähes mahdotonta. Minun suositeltiin käyttävän Helsingin yliopiston kirjaston tietokantoja tiedon etsimiseen, sillä UNZA:n kirjaston ei voinut käyttää. Opetus alkoi keväällä 2018. Osallistuin neljälle kurssille, josta kertyisi 60 opintopisteen verran opintoja, siis 15 opintopistettä per kurssi. Nämä kurssit oli tarkoitettu koko lukuvuoden mittaisiksi, mutta opetuksen viivästyttyä pystyin osallistumaan vain puolikkaalle kurssille. Suoritin lopussa hieman laajennetut lopputehtävät.

Sambialainen koulutusjärjestelmä on auktoriteettiuskoinen ja hierarkkinen myös yliopistotasolla. Luennoitsija on oikeassa ja hänen kyseenalaistamisensa on eräänlaista kritiikkiä arvovaltaa kohtaan. Tämä toki vaihtelee opettajien välillä huomattavasti. Kurssit voivat parhaimmillaan olla haastavia ja osallistavia. Osallistumillani kursseilla kuunneltiin pääasiassa luennoitsijaa, eikä ryhmätöitä juuri ollut. Usein kurssien arviointi pohjautuu laajaan lopputenttiin. On kuitenkin mielenkiintoista nähdä erilaisen kulttuurin koulutusjärjestelmä ja sen sisälle kätkeytyvät sosiaaliset normit. Tunneilta ja kursseilta kannattaa ottaa kaikki irti. Osallistuminen yliopiston tarjoamiin aktiviteetteihin kannattaa. Menimme keväällä 2018 yliopiston järjestämälle retkelle Kuombuka-festivaaleille, 600km päähän Monguun. Yliopistolla on myös jonkin verran harrastustoimintaa. Suosittelen ottamaan niistä kysymällä selvää ja osallistumaan!

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Kannattaa olla avoin, utelias ja kärsivällinen suhtautuminen. Byrokraattisten prosessien tekeminen saattaa viedä aikaa. Samoin informaation saaminen UNZA:sta ennen vaihtoa ja sen aikana voi olla haastavaa, mutta asiat järjestyvät ajallaan. Kannattaa kysyä paikallisilta sen hetken datapaketeista kännykän nettiä varten. Suomesta voi ottaa mukaan hyvän lukon vara-avaimineen asuntolan ovea varten. Jonkin verran dollareita kannattaa vaihtaa ennen vaihtoa, osan niistä voi piilottaa jonnekin varmuuden vuoksi. Dollareita tarvitaan muiden maiden rajalla turistiviisumeihin, mikäli vaihdon aikana aikoo matkustella. Suosittelen myös tekemään pre-paid luottokortin, jota voi säilyttää varuilta eri paikassa kuin muita kortteja. Lusakasta löytyy Western Union ja muita rahansiirtopalveluita hädän sattuessa, mutta on aina parempi hieman hajauttaa varoja. Lusakassa on paljon pankkiautomaatteja, mutta niiden nostokurssit vaihtelevat hieman. Kannattaa siis nostaa isohkoja summia kerralla hyvän vaihtokurssin paikasta. Kaupoissa ja joissakin ravintoloissa maksaminen onnistuu kortilla, mutta käteistä kannattaa olla aina mukana.

Lusaka on turvallinen kaupunki ja paikalliset taksit ovat luotettavia. Kannattaa ottaa muutaman rehdin taksikuskin numero. Pyöräily Lusakassa ei ole kovin yleistä, mutta suosittelen kuitenkin! Ostimme pyörät noin 100 dollarilla ja saimme myytyä ne samaan hintaan. Suosittelen myös paikallisia ruokatoreja, kuten Sunday Market. Niissä on huikea vihannesten ja hedelmien kirjo. Marshlandissa kokkaaminen onnistuu melko hyvin. Itse muistan jossain vaiheessa pohtineeni olisiko kannattanut laittaa lentokoneen matkatavaroihin keittiövälineitä sen sijaan, että ostaa halpoja ja huonolaatuisia pannuja kaupasta. Kuitenkin (lähes) kaikkea saa ostettua Lusakasta. Pitkien kuljetuskustannusten takia jotkin tuotteet ovat kalliimpia. Kannattaa miettiä, mitä tarvitsee omassa kodissa puolen vuoden ajan, ja mitä mahtuu lentokoneen matkatavaroihin.

Suosittelen vahvasti matkustelemaan niin paljon, kuin pandemia, koulu ja oma rahatilanne antavat myöten. Itse matkustimme kaksi kuukautta koulun tauon aikana julkisilla kulkuneuvoilla Malawissa, Mosambikissa ja Tansaniassa. Julkiset bussit toimivat, mutta teiden vaihtelevan laadun takia matkaan kannattaa varata aikaa. Lusakassa julkinen liikenne toimii minibusseilla. Ne voivat paikoitellen olla melko täynnä, mutta ajavat asian. Haasteita voi tulla, mikäli joutuu tekemään monta vaihtoa kaupungin sisällä, sillä virallista julkisen liikenteen karttaa ei ole olemassa. Onneksi apu löytyy kysymällä. Asuntolan ja yliopiston läheisen sijainnin takia busseja ei ainakaan tarvitse käyttää koulumatkoihin.

Kuvassa hedelmiä ja muita elintarvikkeita asetettu runsaasti esille myyntiin. Jauhojen ja pienten tuotteiden irtomyynti eri kokoisista ämpäreistä ja astioista

Tukevarakenteinen kanootti kaislaisella rannalla. Taustalla alava maisema ja tuonnempana kaksi muuta kanoottia joissa ihmisiä kyydissä.

 

Korkealta otettu kuva. Myyjät myyvät hedelmiä ja vihanneksia pöytien ääressä.

Vaihtokertomus, University of Namibia, kevät 2020

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelija

Olin Namibian pääkaupungissa Windhoekissa vaihdossa tammi-huhtikuussa 2020. Vaikka koronapandemia katkaisi vaihdon pahasti kesken ja moni kokemus jäi kokematta, en vaihtaisi noita viikkoja pois mistään hinnasta.

ENNEN LÄHTÖÄ

Ennen lähtöä Namibiaan oli edessä pitkä prosessi tarvittavien papereiden ja muiden asioiden hoitamisessa. Namibialla on suurlähetystö Helsingissä, joten viisumin pystyy hankkimaan jo ennen koneeseen nousua. Opiskeluviisumi vaati kuitenkin virallisen hyväksymiskirjeen UNAM:ilta.

Kannattaa tarkastaa hyvissä ajoin, mitä rokotuksia maahan tarvitsee, sillä myös rokotusajan saamisessa YTHS:ltä voi kestää. Viisumia varten tarvitsee terveystodistuksen, jonka saa YTHS:ltä.  Pohjois-Namibia on myös malaria-aluetta, joten lääkkeitä kannattaa ottaa mukaan, mikäli aikoo matkustella vaihdon aikana. Luonnollisesti myös henkilökohtaisia lääkkeitä kannattaa varata mukaan riittävästi etukäteen.

Myös matkavakuutus, passi ja lentoliput kannattaa hoitaa kuntoon hyvissä ajoin. Niihin saakin kulumaan leijonaosan HY:n vaihtoapurahasta varsinkin, jos vakuuttaa myös tavaroitaan. Itse hankin myös etukäteen jonkin verran randeja käteisenä, sillä myös randi on käypä maksuväline Namibiassa

Tietenkin on myös hyvä tutustua Namibiaan, namibialaisiin ja maan historiaan ennen matkaan lähtemistä. Ainoalla virallisella kielellä englannilla pärjää, mutta esimerkiksi saksan osaamisesta voi olla myös hyötyä.

ALKUBYROKRATIA VAIHTOKOHTEESSA

UNAM:ssa rekisteröityminen opiskelijaksi ja kursseille saattaa viedä monta päivää, sillä pääasiassa eri rekisteröitymisvaiheisiin jonotetaan fyysisesti paikan päällä. Rekisteröitymisviikon aikana koko kampus täyttyikin eri oville jonottavista opiskelijoista. Kaikesta odottelusta ja selvittelystä kuitenkin selvisi kärsivällisyydellä ja kysymällä. Vaihto-opiskelijana onneksi saattoi päästä UNAM:in vaihtokoordinaattorin siivellä jonojen ohi. Henkilökunta UNAM:ssa on onneksi pääasiassa etenkin vaihto-oppilaita kohtaan todella ystävällistä.

Byrokratian rattaat pyörivät hitaasti myös sisäministeriössä, josta viisumia paikan päällä haettaessa joutui itse tiedustella. Tuntui, että viisumiasia eteni vain, jos kävi aktiivisesti paikan päällä kysymässä sen perään. Tässä tapauksessa kannattaa mennä ministeriön ovelle aamulla jo ennen avautumista, ettei jonottaessa mene koko päivää.

ASUMINEN

Suomalaisille vaihtareille on yleensä varattu omat huoneet kampuksen hostellista. Hostelliasumisen kautta pääsee kokemaan opiskelija-asumisen arkea Namibiassa, johon saattavat kuulua wifi-yhteyden epätasaisuus ja lämpimän veden katkot. Hostellissa ei ole myöskään juuri mitään kokkausmahdollisuuksia ja itse hankinkin vedenkeittimen ja jääkaapin huonenaapurini kanssa. Monilla oli myös itse hankittuja keittolevyjä huoneissaan. Asumiseen kuuluva päivittäinen aamupala kampuksen ruokalassa ja kanttiinien sämpylät tulivatkin tutuksi vaihdon aikana. Kampukselta löytyikin lähes kaikki tarvittava päivittäisiin elämiseen, kuten kirjasto, kioski ja kuntosali.

OPISKELU JA OPETUS

Kurssit UNAM:ssa kestävät pääasiassa vähintään puoli vuotta, joten heti alussa valitaan kurssit koko vaihdon ajaksi. Opetus oli mielestäni hyvätasoista ja jopa haastavaa, vaikka koetin valita helppoja kursseja. Opetus on pääasiassa englanniksi, joskin namibialaiseen aksenttiin tottumisessa meni ainakin itseltäni hetki. Professoreilla on suomalaiseen opetuskulttuuriin verrattuna jonkin verran autoritaarisempi asema luentosalissa, mutta vaihtarina saa myös paljon anteeksi, jos on pihalla. Jos vain voi, kannattaa valita kursseja paikallisella näkökulmalla – itse luin esimerkiksi afrikaansia ja Namibian geomorfologiaa. Kannattaa muutenkin ottaa mahdollisimman paljon irti vaihdosta myös opetuksen muodossa, sillä todennäköisesti et pääse opiskelemaan toista kertaa UNAM:iin. Vaihtareiden osallistumista kursseille ei ainakaan tietääkseni rajoitettu mitenkään.

Yliopistolla on paljon eri urheilujoukkueita, joihin kannattaa käydä tutustumassa. Itse aloitin esimerkiksi nyrkkeilyn, ja moni iltapäivä kuluikin kampuksen nyrkkeilysalilla. Urheilujoukkueet ovat myös oiva tapa tutustua paikallisiin opiskelijoihin, sillä en ainakaan löytänyt oikein muuta järjestötoimintaa yliopistolta. Kampuksella järjestettiin myös joitakin juhlia, kuten ystävänpäivä- ja avajaisbileet.

HYÖDYLLISTÄ TIETOA SEURAAVILLE VAIHTOON LÄHTEVILLE

Namibian on kuuluisa ainutlaatuisista maisemistaan ja villieläimistä, joten Windhoekin pölyt kannattaa karistaa safarilla tai Namib-aavikolla, mikäli vain mahdollista. Auton vuokraaminen etenkin porukalla on kohtuullisen edullista, mutta kannattaa olla varovainen vuokrausfirman kanssa ja selvittää, kelpaako suomalainen ajokortti. Liikenne Namibiassa on vasemmanpuoleinen ja aika villiä. Bussilla pääsee ainakin isompien kaupunkien väliä.

Vaihto-opiskelijoita oli vaihtoni aikana koko yliopistolla vain seitsemän – Suomesta ja Saksasta, ja meistä tuli vaihdon aikana suhteellisen tiivis porukka. Joitakin suomalaisia vaihtareita oli myös Windhoekin toisessa yliopistossa NUST:issa. Halutessaan heihin voi koettaa saada yhteyden esimerkiksi Suomen suurlähetystön kautta.

Koin Windhoekin kohtuullisen turvalliseksi kaupungiksi, kunhan villiin liikennekulttuuriin ehtii tottua. Järki täytyy kuitenkin pitää mukana. Yksin ei kannata liikkua etenkään pimeällä, eikä rahojaan tai kännykkäänsä heilutella julkisesti. Turistin näköisenä joutuu myös tottumaan siihen, että sisäänheittäjät, kerjäläiset ja katukauppiaat tulevat hanakasti juttelemaan kadulla kävellessä.

Namibia on yksi eteläisen Afrikan kehittyneimmistä maista, joten hintataso oli jopa yllättävän korkea. Jotkut tuotteet saattoivat olla jopa miltei Suomen hinnoissa. Pääasiassa eläminen kuitenkin on edullista ja etenkin ulkona syöminen on Suomeen nähden halpaa. Kannattaakin tutustua vaihdon aikana Windhoekin ravintolatarjontaan. Liha kuuluu oleellisena osana namibialaiseen ruokakulttuuriin, joten kasvis- tai vegaaniruokaa voi olla vaikea löytää.

Monet illat kuluivat kampuksen katolla auringonlaskua katsellen.

Kuvassa aurinko laskee vuorten taakse värjäten taivaan oranssiksi.

Suuria kankaisia auringonvarjoja suojaamassa autoja UNAM:in kampuksen parkkipaikalla. Taustalla näkyy opiskelija-asuntola.

Piparkakkutalolta näyttävä Christuskirche on Windhoekin keskeisimpiä nähtävyyksiä. Kirkko seisoo suuren liikenneympyrän keskellä.

Utbytesberättelse, Université de Genève, Schweiz, hösten 2021

Studerande vid juridiska fakulteten

Jag åkte höstterminen 2021 på utbyte till Genève i Schweiz. Jag läser juridik vid Helsingfors Universitet så jag åkte till Genève för att specialisera mig på internationell rätt och ta del av kurser som inte erbjuds vid Helsingfors universitet.

Före utbytet

Direkt då jag fick veta att jag blev nominerad till en utbytestermin vid Université de Genève började jag att söka boende. I Genève finns väldigt lite studentboenden så det är svårt att få tag i ett. De rekommenderade därför från utbytesuniversitetet att lämna in sin ansökan så snabbt som möjligt. Jag lämnade in min ansökan om studentbostad i maj 2021 och fick svar på sommaren att jag hade fått ett rum i ett delat kollektiv i ett stort studentboende. Innan jag kunde få nycklarna till mitt rum behövde jag betala en garantihyra via ett schweiziskt företag som sedan kunde skickade ett bevis på att jag betalat min garantihyra till de som har hand om studentboendet. För boendet behövdes flera olika bilagor bifogas bland annat antagningsbesked från universitet och ett dokument där mina föräldrar undertecknar att de kan betala min hyra ifall jag inte kan. Jag behövde även betala min första hyra i förskott. Det har varit problem tidvis med studentboendet och de har inte alltid varit hjälpsamma.

Eftersom Schweiz inte är med i Europeiska unionen var det en hel del saker jag behövde ta tag i innan jag kunde åka på utbyte. Bland annat mobilabonnemanget måste pausas eftersom roaming i Schweiz med ett finskt abonnemang vanligtvis inte ingår i avtalet och är väldigt dyrt. Även reseförsäkring skaffade jag. För mitt studentrum behövde jag även ha en bostadsförsäkring vilken jag enklast tecknade hemma eftersom det hade varit dyrare att göra det på plats via ett försäkringsbolag i Schweiz.

Före utbytet var det även mycket pappersarbete som behövde göras för ansökan till utbytesuniversitetet. Jag behövde bland annat skicka en skriftlig ansökan per post till dem. Jag skrev även ut bland annat passkopior, tog passfoton och kopior på diverse försäkringsintyg eftersom jag hade hört att allt behövdes nere i Genève.

Byråkrati

Tyvärr är Schweiz ett väldigt byråkratiskt land och inga anmälningar kan göras online utan du behöver göra allt fysiskt, skriva ut papper, ta foton och sedan skicka det per post. Då jag landande i Genève hade jag två veckor på mig att ansöka om ett residence permit (uppehållstillstånd) vilket är obligatoriskt att ha. För den ansökan behövdes bland annat passfoto, passkopia, kopior på att jag var antagen till universitetet och bevis på att jag hade ”tillräckliga medel” för att kunna finansiera min vistelse. Det var väldigt knepigt för det första att förstå vad ”tillräckliga medel” innebar så jag hade bland annat mina föräldrar att skriva under dokument där de sade att de kunde finansiera mitt utbyte ifall att det behövdes och jag skickade med bankkontoutdrag från sparkonto och andra konton.

Eftersom försäkring är obligatoriskt i Schweiz behövde jag även posta kopior på mitt europeiska sjukvårdkort, passfoto och passkopia till en annan myndighet. Gjorde man inte detta på utsatt tid kräver Schweiz att man betalar den allmänna försäkringen som är väldigt dyr. Ungefär tre veckor innan jag var påväg hem från mitt utbyte fick jag post om att jag behöver personligen komma in till migrationsmyndigheten för att göra ett ”biometrical print” för att kunna få mitt uppehållstillstånd samt även betala för det. Det gjorde jag och ungefär en vecka innan jag åkte hem från mitt utbyte fick jag mitt uppehållstillstånd. Sammanfattningsvis behöver du som åker till Genève eller Schweiz vara beredd på mycket pappersarbete och många dokument som behöver scannas, skrivas ut och postas till diverse olika myndigheter. Dessutom sker all kommunikation med myndigheter på franska vilket är väldigt knepigt ifall man inte kan franska. Tur att appen google translate finns där man kan använda kamerafunktionen för att översätta all post från myndigheterna.

För att kunna få stipendiet från utbytesuniversitetet krävdes det även att man öppnade ett schweiziskt bankkonto och då behövde jag gå till banken med diverse olika dokument. De var väldigt hjälpsamma på banken, jag rekommenderar dig att använda dig av UBS då det var gratis för studerande att öppna bankkonto där.

Boende

Mitt studentboende hade ett bra geografiskt läge. Jag bodde endast en 25 min promenad från universitetet och hade relativt bra bussförbindelser från mitt boende. Jag hade mitt eget rum i ett stort kollektiv där jag delade ett litet kök med 15 andra personer. Men badrum och dusch delade jag endast med 7 andra personer. Alla studeranden i Genève bor i delade lägenheter eller kollektiv så det var roligt att testa på hur det var att leva så. Det är inte heller ovanligt att studeranden och andra bor i Frankrike och pendlar till Genève. Hyrorna i Genève är väldigt höga och för en etta kan du behöva betala mellan 2000–3000 € på den privata marknaden. Jag rekommenderar dig därför att så snabbt som möjligt söka studentboende via universitetet.

Studierna

Under höstterminen läste jag 30 studiepoäng fördelat på fem kurser. Jag var väldigt nöjd med kurserna, de var intressanta och professorerna var engagerade i ämnet. Vid universitetet är det vanligt att studeranden får material och artiklar att läsa innan varje lektion för att kunna delta i diskussioner och på förhand bekanta sig med innehållet. Det fungerade väldigt bra tycker jag eftersom kurserna var väldigt avancerade och på hög nivå var det välbehövligt att få bakgrundsinformation före. Det gjorde att jag hängde med lättare på lektionerna. För varje kurs hade jag två lektioner varje vecka. Lektionerna är 45 min men de var alltid hopslagna så 1,5 h lektioner i en viss kurs per vecka. Det är ett lite annat system än vad jag var van vid från Finland men jag tyckte att det fungerade bra. Tre av mina tenter var även muntliga tenter som fungerar så att man drar en eller flera tentfrågor och sedan svarar till professorn. De andra tenterna var skriftliga tenter som innehöll bland annat essäfrågor. Överlag var kurserna väldigt arbetsdryga och det förväntas att studeranden verkligen förbereder sig för lektionerna. Alla mina kurser som jag valde gick även på engelska. Det var möjligt att välja mellan juridiska kurser antingen på engelska eller franska.

Bra att veta

Jag trivdes väldigt bra i Genève. Det är en internationell stad ungefär i samma storlek som Helsingfors. Människorna är väldigt trevliga och hjälpsamma. Kollektivtrafiken fungerar helt okej och förbindelserna är många. Genève är väldigt rent och bra skött samt väldigt säkert eftersom kriminaliteten är låg.

Det du bör tänka på att det administrativa jobbet ökar enormt då Schweiz inte är med i EU. Valutan är även annorlunda vilket leder till lite ökat arbete med öppnande av bankkonto, uttag av pengar och växlingskurser. Dessutom, trots att Genève är en mycket internationell stad, är franska det dominerande språket eftersom Genève ligger i den fransktalande delen av Schweiz.

Vaihtokertomus, Universidade Nova de Lisboa, Portugali, syksy 2021

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija 

Ennen lähtöä

Vietin syyslukukauden 2021 vaihdossa Lissabonissa, Nova School of Social Sciences & Humanities- yliopistossa. Opiskelen pääaineenani yhteiskuntapolitiikkaa, mutta vaihtoyliopistooni kirjauduin sosiologian laitoksen kautta. Ennen vaihdon alkamista sain tiedon hyväksymisestäni, sekä kattavan ohjekirjan koskien yliopistoa, sähköisiä järjestelmiä sekä vaihto-opiskelua Lissabonissa. Learning Agreement tuli palauttaa yliopiston oman järjestelmän kautta ennen vaihdon alkamista, johon saimme myös yksityiskohtaiset ohjeet etukäteen. Novan vaihtokoordinaattori kirjasi kurssi-ilmoittautumisemme järjestelmään heti orientaatiotilaisuudessa, ja muutoksia kursseihin pystyi vielä tämän jälkeen tekemään sähköpostin välityksellä. Myös ensimmäiseen orientaatiopäivään tuli ilmoittautua etukäteen sähköisen järjestelmän kautta.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Orientaatiopäivä antoi kuvaavan ensikosketuksen portugalilaiseen kulttuurin; tilaisuus alkoi myöhässä, ja kesti alle puolet ilmoitetusta ajasta, sillä opiskelijat haluttiin päästää nauttimaan kauniista säästä. Kaupungin asukkaaksi ei tarvinnut ainakaan neljän kuukauden vaihtoajalle ilmoittautua.

Yhteydenpito vaihtoyliopiston kanssa oli melko mutkatonta, kysymyksiin sai nopeasti vastauksen vaihtokoordinaattorilta ja tärkeistä ilmoittautumisista ja päivämääristä tiedotettiin etukäteen. Kurssitiedot syksyn kursseista julkaistiin kuitenkin myöhään, ja ensimmäinen Learning Agreement- tulikin tehdä vanhoilla kurssitiedoilla. Muutama viikko ennen lähtöäni sain tiedon englanniksi järjestettävistä kanditason kursseista, mutta maisteritason kurssit julkaistiin vasta jo maassa ollessani, pari viikkoa ennen opintojen alkamista. Lisäksi sain tietää vasta maahan päästyäni, että olin velvoitettu suorittamaan vähintään yhden sosiologian kurssin vaihtoni aikana. Sosiologian kursseja ei ollut tarjolla englanniksi, mutta sain sovittua erillisjärjestelyistä, ja suorittaa yhden kurssin englanniksi tenttimällä. Jouduin siis tekemään Learning Agreementin useampaan kertaan, ja kurssisuunnittelu aiheutti alkuun hienoista stressiä ja vilkasta sähköpostien vaihtoa yliopiston henkilökunnan kanssa. Lopulta sain kuitenkin kurssivalinnat tehtyä, ja opiskelut lähtivät käyntiin heti alkuun yhtä vaikeuksien kautta voittoon kokemusta rikkaampana. Käsittääkseni yliopiston yleisenä käytäntönä on, että vähintään yksi kurssi on suoritettava vastaanottavan laitoksen (omassa tapauksessani siis sosiologian) kurssivalikoimasta, ja näistä ei välttämättä aina löydy englanninkielisiä vaihtoehtoja. Tähän kannattaa siis varautua, mutta kuten omassakin tapauksessani, pienen säädön jälkeen asiat saa varmasti sovittua ja yliopiston henkilökunta auttaa parhaansa mukaan.

Opiskelu ja opetus

Opiskelin vaihdossa lähinnä historiaa, sillä vaihtovuonnani historian kursseja oli tarjolla monipuolisesti englanniksi myös maisteritasolla. Opetustyyli riippuu varmasti paljon professorista ja opiskeltavasta aineesta, mutta Suomeen verrattuna luennot olivat luonteeltaan keskustelevampia ja opiskelijoita osallistavampia; usein luentoja varten luettiin etukäteen yksi artikkeli, josta myöhemmin keskusteltiin. Toisaalta luentojen rakenne ei ollut yhtä systemaattinen kuin Suomessa, professorit eksyivät usein aiheesta pitkää puheenvuoroa pitäessään, ja esimerkiksi diaesityksistä ei ollut tietoakaan. Tämä teki opetuksen kuuntelemisesta toisaalta paikoin raskasta, mutta parhaimmillaan hyvin viihdyttävää. Kurssinumero muodostui lähinnä loppuesseiden kirjoittamisesta, ja aiheen sai valita yllättävän vapaasti. Lisäksi valmiista esseestä käytiin usein myös kahdenkeskeinen palautekeskustelu professorin kanssa kurssin lopuksi. Aktiivinen osallistuminen keskusteluun oli lähes aina mainittu kurssinumeroon vaikuttavana tekijänä, mutta professorit tuntuivat huomioivan tämän vaihtelevasti. Maisteritasolla kurssin luennot järjestettiin useimmiten kerran viikossa kolme tuntia kerrallaan, kanditasolla opetus oli jaettu kahteen puolentoista tunnin sessioon viikossa. Portugalin opiskelutyylissä yllätti erityisesti se, miten myöhään osa kursseista järjestettiin: erityisesti moni maisterikursseista saattoi jatkua kymmeneen asti illalla. Omat kurssini ajoittuivat kuitenkin mukavasti kahden ja viiden välille.

Asuminen

Asunnon etsimiseen kannattaa hyödyntää Facebookista löytyviä asuntoryhmiä, joista suurin osa vaihtareista löysi asunnon, tai luotettavia vuokranvälityssivustoja. Valitettavasti asuntomarkkinoilla on liikkeellä myös huijareita, joista ei takuuvuokran maksamisen jälkeen kuulu mitään: varovaisuutta tulee siis asuntoa etsiessä harjoittaa. Lisäksi kannattaa olla suhteellisen aikaisin liikkeellä, erityisesti jos haluaa asunnon keskeiseltä sijainnilta. Asuntoja on kaupungissa kuitenkin tarjolla paljon, ja erityisesti kimppakämppäasunnon löytää suhteellisen edullisesti. Kämppisasuminen on myös mahtava tilaisuus tutustua uusiin ihmisiin! Talvella tulee varautua siihen, että asunnot ovat hyvin kylmiä ja lämmitys olematonta (myös yliopiston tiloissa), eli villasukat kannattaa pakata mukaan.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Kaupunkina Lissabon on uskomattoman eläväinen, värikäs ja monipuolinen. Pitkään jatkuvat illalliset ystävien ja perheen kanssa, viini lounaalla kesken työpäivän ja kahvittelu toista tuntia paikallisen pastelarian terassilla kuvastavat sitä rentoa ja nautiskelevaa elämänasennetta, johon kaupungissa pääsee käsiksi. Alkuun systemaattisuuden puute ja hidas tyyli kaiken hoitamiseen saattavat ärsyttää; kun bussi yliopistolle on tuttuun tapaansa reilusti myöhässä, kahvilan työntekijät vitsailevat keskenään ennen tilauksen vastaanottamista tai kaupan kassa jää rupattelemaan edelliselle asiakkaalle kymmeneksi minuutiksi, kärsivällisyys voi olla koetuksella. Hitaampaan tapaan hoitaa asioita kuitenkin tottuu, ja rento elämäntyyli vie mennessään. Paikalliset ovat myös hyvin avuliaita ja ystävällisiä, ja englannin kielen taso on hyvä. Koska ravintoloiden hintataso on Suomea alhaisempi, ulkona pääsee opiskelijanakin syömään (ja juomaan) useammin, ja kaupungista löytyykin lukemattomia erinomaisia ravintoloita ja kuppiloita. Edullisen hintatason ansiosta myös Portugalin muihin kaupunkeihin, kuten Sintraan tai Portoon matkustaminen onnistuu vaihdon aikana mukavasti. Turvallisuus on hyvällä tasolla, vaikka taskuvarkaat saattavat olla välillä ongelma ja tähän kannattaa tietysti kiinnittää huomiota; toisaalta paikalliset esimerkiksi myös auttavat turisteja huomauttamalla metrossa liian auki olevasta laukusta.

Lissabon on täydellinen yhdistelmä urbaania kaupunkielämää ja upeita rantoja, ja kaupunkia värittävät lukuisat ulkoilmateatterit, open jam- illat ja second hand-pihakirppikset. Myös Erasmus- toiminta erilaisine bileineen ja aktiviteetteineen on suosittua ja vilkasta, mutta itse halusin vaihtokokemukseltani jotain erilaista. Kaupunki on kansainvälistynyt kymmenen vuoden sisällä huomattavasti, ja turismin vaikutus näkyy kaupungissa ja sen kehityksessä; silti Lissabonin omaleimainen rosoisuus näkyy kaupunkikuvassa edelleen ja saa ihastumaan kaupunkiin yhä uudestaan ja uudestaan.

Vaihtokertomus, Università di Bologna, Italia syksy 2021

oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Yleiskuva kaupungista

Ennen lähtöä

Minut valittiin vaihtokohteeseeni Helsingin yliopiston puolesta maaliskuun 2021 alussa. Vaihtoyliopistoni (Unibo) lähetti hyväksynnän vastaavasti maaliskuun lopussa. Tämän jälkeen minun tuli rekisteröityä vaihtoyliopistoon, mikä oli kohtuullisen vaivatonta. Rekisteröitymistä varten tarvitsin virallisista dokumenteista vain passikuvani, minkä jälkeen sain tunnukset yliopiston sähköpostiin, jota tuli seurata tulevaa tiedotusta varten.

Virallisen hyväksymisen jälkeen Unibo lähetti seuraavan viestin kesäkuun lopussa, jossa annettiin ohjeita opintosuunnitelman (LA) täyttämiseen. Kotiyliopiston allekirjoittaman opintosuunnitelman lähettämiselle ei ole virallista määräaikaa, mutta Unibo suosittelee sen lataamista vaihtoyliopiston sivuille viimeistään kaksi kuukautta ennen vaihdon alkamista eli tapauksessani heinäkuun lopussa. Bolognaan saapumista puolestaan suositeltiin vähintään viikkoa ennen opintojen alkamista. Lisäksi ennen paikalle saapumista Unibo järjesti tervetuliastilaisuuksia etäyhteydellä useampana päivänä.

Lähtövalmistelut sujuivat melko vaivattomasti asunnon metsästämistä lukuun ottamatta. Asunnon etsiminen kannattaakin aloittaa jo hyvissä ajoin Bolognan huonohkon asumistilanteen vuoksi. Lisäksi stressasin hieman, etten ehtisi saada toista koronarokotetta tarpeeksi hyvissä ajoin ennen lähtöäni, mutta tämäkin asia selvisi lopulta rokotusaikataulujen aikaistumisen myötä. Toisaalta jo tätä ennen ulkomaille muuttaville annettiin mahdollisuus toisen annoksen aikaistamiseen.

Kaksi tornia 

Due torri – kaksi tornia

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

 Alkubyrokratia vaihtokohteessani oli onnekseni melko vähäistä. Saavuttuani Bolognaan syyskuun alussa ensimmäisenä oli tehtävä vaihtoyliopiston check-in, joka tuli varata jo ennakkoon. Tämän jälkeen minun tuli käydä yliopistolla tulostamassa opiskelijakorttini sekä täyttää Unibon opintosuunnitelma (eri kuin LA), jolle ei kuitenkaan ollut määräaikaa ennen vaihdon päättymistä.

Asuminen

 Kuten jo alussa mainitsin asunnon etsiminen oli vaihtoprosessin haastavin vaihe. Etsin asuntoa muun muassa monilta eri facebook-sivuilta sekä sivustoilta kuten Uniplaces, Immobiliare, Airbnb, Sais, Subito, Idealista ja Bakeca.

Päädyin laittamaan myös ilmoituksen Erasmusu nimiselle sivustolle, jossa eräs ranskalainen vaihtari otti minuun yhteyttä. Lopulta etsin asuntoa yhdessä kyseisen ranskalaisen sekä kahden espanjalaisen vaihtarin kanssa. Toinen espanjalaisista puhui sujuvasti italiaa, joten hän soitteli vuokranantajille, mikä helpotti prosessia huomattavasti, sillä kaikki vuokranantajat eivät puhuneet englantia. Sopimusta oli kuitenkin vaikea kirjoittaa alle vuodeksi, joten päädyimme lopulta maksamaan hieman enemmän ja vuokraamaan yksittäiset huoneet samasta asunnosta. Löysimme DoveVivon tarjoamat huoneet HousingAnywhere nimiseltä sivustolta.

Jaoin asunnon lopulta viiden muun vaihtarin sekä yhden paikallisen opiskelijan kanssa, mikä oli vaihtokokemukseni kannalta vain hyvä asia. Jokaisella oli omat lukolliset huoneet, minkä lisäksi jaoimme kaksi isoa parveketta, keittiön sekä kaksi kylpyhuonetta. Rakennuksessamme oli muutenkin ainoastaan vastaavia asuntoja, joten tutustuin moneen samassa osoitteessa asuvaan vaihtariin hyvin helposti.

Kuva omasta huoneestani

Kuva huoneestani

Opiskelu ja opetus

Opintosuunnitelma tuli täyttää edellisvuoden kurssien perusteella, minkä vuoksi jouduin muuttamaan alkuperäistä suunnitelmaani muutamaan otteeseen. Toisaalta toisella kertaa muutin suunnitelmaa omasta tahdostani, sillä löysin edellistä mielenkiintoisemman kurssin. Lopulta valitsin seuraavat kurssit: International and Transnational Civil Litigation, Foundations of Private Comparative Law, Corporate Law ja Corso di lingua italiana.

Opintosuunnitelman täyttämisen jälkeen kursseille ei tarvinnut enää ilmoittautua erikseen. Italian kielikurssille tuli kuitenkin hakea jo heinäkuussa ja paikat täyttyivätkin hyvin nopeasti. Kurssille pääsemiseksi täytyi suorittaa sekä kirjallinen että suullinen koe, joiden mukaan opiskelijat jaoteltiin taitotasonsa mukaisiin ryhmiin. Alhaisin mahdollinen taitotaso oli A2.

Luentoja oli lähtökohtaisesti joka päivä. Opetusta ei järjestetty niinkään suurina massaluentoina, vaan pienemmissä ryhmissä, mikä mahdollisti interaktiivisemmat luennot. Opetus keskittyikin pääosin luento-opetukseen, ja suurella osasta kursseistani oli 70 %:n läsnäolovaatimus oman valinnan mukaisesti joko lähi- tai etäopetuksessa.

Tentit olivat pääosin suullisia, mikä oli minulle uutta. Kaikki tenttini koostuivatkin suullisesta osuudesta, minkä lisäksi kahdella kurssilla oli lisäksi kirjallinen osuus. Kirjallinen tentti koostui monivalinnasta ja/tai esseistä. Suullisessa tentissä kysyttiin puolestaan satunnaisia kysymyksiä pitkälti oman tietotason mukaisesti yleensä muiden kurssilaisten läsnä ollessa. Kurssit arvioitiin asteikolla 18–30, jonka mukaan alle 18 oli hylätty ja 30 paras mahdollinen arvosana.

Virallisesti ensimmäisen lukukauden kurssit ajoittuisivat aikavälille 20.9.–10.12.2021 ja tenttijakso aikavälille 10.1.–18.2.2022. Viimeinen luentoni oli kuitenkin 14.12. ja kolme ensimmäistä tenttiäni jo joulukuun puolivälissä. Toisaalta neljäs ja samalla viimeinen tenttini on vasta virallisen tenttijakson mukaisesti tammikuussa.

Kuva luentosalista

Kuva luentosalista

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Vaihtojärjestöt ESN ja IC järjestävät vaihtareille paljon erilaista ohjelmaa, joihin kannattaa osallistua etenkin vaihdon alussa, sillä näissä tapahtumissa uusiin ihmisiin tutustuminen on hyvin helppoa. Molempien järjestöjen kortit maksoivat kymmenen euroa ja kortit oikeuttavat myös useisiin erilaisiin alennuksiin. ESN-kortti voikin olla järkevää hankkia jo ennen lähtöä, sillä kortilla saa alennuksia niin lennoista kuin majoituksistakin. Järjestöillä on myös WhatsApp-ryhmiä, joista saa paljon ajankohtaista tietoa.

Liikkuminen kaupungissa on myös hyvin helppoa, sillä ensinnäkin ns. muurien sisällä kaikki palvelut sijaitsevat maksimissaan n. 40 minuutin kävelymatkan päässä toisistaan. Toiseksi Unibo tarjoaa vaihtareille Bolognan sisäisen bussikortin vuodeksi vain kymmenellä eurolla. Kolmanneksi Mobike-sovelluksella pääsee ajelemaan kaupunkipyörillä joko kerta- tai kausimaksuilla. Lisäksi käytetyn pyörän ostaminen on vaihtoehto, jota monet myös suosivat.

Lopuksi kannattaa hankkia italialainen verotunnus suurlähetystöstä jo hyvissä ajoin ennen vaihtoon lähtöä, sillä sitä tarvitaan yleensä muun muassa vuokrasopimukseen ja erilaisiin tilauksiin.

Katettu jalkakäytävä jouluvalaistuksella

Katettu jalkakäytävä jouluvalaistuksella