Vaihtokertomus, Tukholman yliopisto, kevät 2021

Kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelija

Olen kolmannen vuoden kasvatustieteen opiskelija Helsingin yliopistosta. Lähdin vaihtoon Ruotsiin, Tukholman yliopistoon keväällä 01/2021. Sain tiedon vaihtoon lähtemisestä ensin Helsingin yliopistolta, että minut on hyväksytty vaihto-ohjelmaan ja sen jälkeen sain varmennuksen Tukholman yliopistolta, että minut on hyväksytty vaihto-opiskelijaksi.

Ennen lähtöä

Opinnot piti ensin suunnitella Tukholman yliopiston kurssivalikoimasta. Sain kurssit kasaan melko helposti, sillä heidän nettisivunsa olivat helposti ymmärrettävät. Kaikki oli kumminkin aluksi todella sekavaa, koska vaihtoprosessin aloittaminen vaatii sinnikkyyttä ja hermoja. Kaikki kumminkin selvisi ohjeita seuraamalla. Tätä helpotti molempien yliopistojen nopea vastaaminen sähköpostiviesteihin. Tukholman yliopiston koordinaattori oli todella avulias, ja hyvä niin, sillä kyllä niitä kysymyksiä aluksi riittikin. Koronatilanteen takia olin aluksi turhautunut, sillä maiden rajoitukset vaihtelivat, mutta kaikki kumminkin selvisi.

Alkubyrokratia

Kun lähdet vaihtoon, huolehdi aluksi kaikki asiat valmiiksi Suomen puolella. Pidä huolta, että olet hoitanut kielitestin, vaihtorahahakemuksen, vakuutuksen, asumisen, kela-asiat (opintotuki & asumislisä), ja ennen kaikkea sinulle tärkeät henkilökohtaiset asiat. Tämä saattaa kuulostaa tyhmältä, mutta hammaslääkärissä käynti voi olla esimerkiksi hyvä asia hoitaa ennen vaihtoon lähtöä. Passin/henkilökortin voimassaoloaika kannattaa tarkastaa, sillä Tukholman yliopisto halusi kopion voimassa olevasta passista. Otin passista kopion itselleni varmuuden vuoksi. Koronatilanteen takia jouduin ostamaan lentolipun viikkoa aikaisemmin lähtöä. Lentolipun ostaminen kannattaa silti hoitaa hyvissä ajoin ja seuraa molempien yliopistojen suosituksia ja maiden välisiä rajoituksia.

Asuminen

Tukholman yliopisto tarjosi minulle huoneen Tukholmasta, aivan yliopiston kampuksen lähettyviltä. Paikka on nimeltään Lappis ja suosittelen ehdottomasti muuttoa kampukselle, jos vain se on sinulle mahdollista. Asumisprosessi oli melko helppo, sillä minun tuli valita kolme eri vaihtoehtoa, joissa haluaisin asua Tukholmassa. Tukholman yliopisto (SSSB) ilmoitti minulle hyvissä ajoin paikan saamisesta. Tämäkin siis hoitui ongelmitta, mihin olin erittäin tyytyväinen. Sain erasmus -vaihtorahan kuukautta aikaisemmin lähtöäni ja maksoin tällä rahalla vuokrani (tammi-kesäkuu). Huoneen vuokra oli noin 460 € kuussa ja maksoin sen kahdessa osassa, ja tähänkin oli selkeät ohjeet.

Saapuminen Tukholmaan hoitui ongelmitta. Viime tammikuussa, Ruotsi ei vaatinut Suomesta matkustavilta koronatestiä eikä karanteenia. Lensin Arlandan lentokentälle ja otin express junan Tukholman keskustaan (t-centralen). Lippu maksoi n. 18 euroa, mutta se oli helppo ja nopea tapa matkustaa matkatavaroiden kanssa. Keskustasta jatkoin metrolla (tunnelbanan) punasta linjaa kohti Lappiksen kampusta (universitet). Saavuin yliopiston kampukselle (Frescati campus) ja hain samalla avaimet yhdestä kampuksen rakennuksesta, mutta tästäkin oli annettu selkeät ohjeet, kuinka toimia. Minua vastassa oli mukavaa henkilökuntaa, jotka mieluusti ohjeistivat avainten ja asumisen kanssa. Pääsin uuteen huoneeseeni ja siitä alkoi matkani täällä.

Vaihtokohteessa

Hoidin ensimmäisellä viikolla kaiken olennaisen ja käytännöt asiat kuntoon. Täällä metrolla matkustaminen on helppoa, kun oppii tuntemaan eri linjat ja pysäkit. Kannattaa tehdä ensin hakemus opiskelijakortista Tukholman yliopiston nettisivujen kautta. Kortin saa ladattua puhelimeen ja tilattua kotiin myös. Tein molemmat varmuuden vuoksi. Opiskelijakortilla saat matkakortista alennuksen. Matkakortin nimi on SL card. Otin kuukausi kerralla” arvoa” ja lipun hinta 620 sek eli vähän reilut 60 euroa. Itse matkakortin ostaminen ja” lataaminen” hoituu jokaisen aseman palvelupisteestä, jotka ovat auki metron aikataulujen mukaisesti. Kertalippu opiskelijalta on noin 2,5 €. Kuukausilipun ottaminen kannattaa, sillä pääset matkustamaan lipulla missä vain Tukholman alueella. (Metro, juna, spora)

Opiskelu ja opetus

Opintoni alkoivat heti seuraavana päivänä saapumisesta, ja koronatilanteen takia kaikki opiskelu tapahtui etänä. Tukholman yliopisto käyttää Athena nimistä alustaa opiskeluun, ja sen saa käännettyä suomen kielelle. Athena ja Ladok ovat alustoja, joita käytät koko opiskelun ajan ja saat näihin selkeät ohjeet, milloin sinun tulee rekisteröityä alustoille. Opiskelun aloittaminen vieraalla kielellä etänä, oli minulle aluksi hankalaa. Mutta niin kuin ihmisellä on tapana, tähän kaikkeen sopeutuu todella nopeasti. Sain ensimmäisiä kavereita koulusta ryhmätöiden takia. Minun vinkkini tähän on, että rohkeasti vain kysymään muita opiskelijoita opiskelemaan yhdessä taikka kävelylle. Kursseilla on muita vaihto-oppilaita sekä ruotsalaisia opiskelijoita, jotka ovat minun kokemukseni mukaan erittäin innokkaita tapaamaan myös kansainvälisiä opiskelijoita. Ensimmäinen kurssi piti sisällään ryhmätöitä, ennakko lukemisia ja loppu esseitä (final paper). Etänä opiskelu saattaa aluksi tuntua hankalalta, mutta kannattaa muistaa, että kaikki ovat samassa tilanteessa ja virheiden tekeminen ei ole maailman loppu. Luin aina ennakkomateriaalit, sillä se helpotti seminaarien/luentojen aikana tapahtuvaa opiskelua ja läsnäoloa. Helsingin yliopistoon verrattuna, Tukholman yliopisto vaatii enemmän läsnäoloa seminaarien aikana, joten siihen kannattaa tottua. Akateemiseen kirjoittamiseen saa apua yliopiston kautta.

Ruotsissa opintopisteet jakautuvat eri tavalla kuin Helsingin yliopistossa. Otin kolme kurssia, joista yhteensä kertyi 33,5 opintopistettä. Yksi kursseistani oli ruotsin kielen kurssi, jota suosittelen ottamaan. Ennen kurssille pääsemistä jouduin tekemään lähtötasotestin. Koordinaattori tarkasti ruotsin kielen tasoni ja sain päätöksen kurssille pääsemisestä hyvissä ajoin. Ruotsin kieleni ei ollut kovinkaan vahva tullessani tänne, mutta näin jälkeenpäin pystyn kumminkin käyttämään kieltä kaupoissa sekä ravintoloissa, mutta ehkä akateeminen puhuminen jäi aika vaisuksi. Tämä kumminkin riippuu omasta tahdosta ja motivaatiosta. Tukholman yliopiston opettajilla sekä professoreilla on selkeä englannin kieli, joten seminaarien seuraaminen oli helppoa. Koronatilanteen takia tietyt kampuksen rakennukset olivat suljettuja, mutta kirjasto ja studenthuset olivat auki. Näitä kannattaa hyödyntää itsenäiseen opiskeluun.

Vapaa-aika

Sopeutuminen alkoi melko nopeasti, mutta en valehtele, etteikö se olisi ollut aluksi hankalaa. Tapasin ensimmäiset kaverini dormissa, jossa asuin. Minulla oli oma huone ja kylppäri, mutta jaoin 12: sta muun ihmisen kanssa keittiön. Kannattaa rohkeasti mennä tutustumaan uusiin ihmisiin, sillä kaikki ovat samassa tilanteessa ja kaipaavat seuraa ja ystäviä. Koronatilanteen takia juhlien ja tapahtuminen järjestäminen oli kumminkin hankalaa ja tällaiset tapahtumat olivat kiellettyjä. Näin kumminkin uusia kavereitani pienissä porukoissa, eikä se haitannut vaihtokokemustani. Sain kavereita kampukselta ja kursseilta. Menin kerran jopa seminaarin aikana puhumaan yksityisellä viestillä yhdelle vaihto-oppilaalle ja sovimme jo seuraavalle päivälle tapaamisen, joten kaikki keinot kannattaa ottaa käyttöön 😀

Yleinen hintataso Tukholmassa on melko samaa luokkaa kuin Suomessa. Söin melko paljon kotona, sillä opiskelijana ulkona syöminen on kallista. Tukholmassa ei niinkään ole opiskelijaravintoloita, joten syöminen kotona kannattaa. Ruokakauppojen hinnat ovat samaa tasoa kuin Suomessa. Suosittelen kumminkin ennen vaihtoon lähtöä säästämään rahaa tai käyttämään opintolainaa. Itse olin säästänyt rahaa, joten minun ei tarvinnut nostaa opintolainaa. Opintolainahakemus kannattaa hoitaa kuntoon kelan kanssa ennen lähtöä.

Turvallisuus

Yleinen turvallisuus Tukholmassa on hyvä, ja maalaisjärjellä pärjää eri tilanteissa. Ruotsalaiset ovat hyvin avuliaita ja ystävällisiä, joten apua kannattaa pyytää, jos sitä tarvitsee. Koronatilanteen takia maskin käyttö on suotavaa julkisessa liikenteessä.

Vaihdon aikana jouduin moniin tilanteisiin, joissa jouduin poistumaan omalta mukavuusalueelta, ja välillä tilanteet tuntuivat todella haastavilta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tällainen on normaalia. Tilanteista oppii ja tämä kannattaakin ottaa hyvänä asiana oman kasvun kannalta. Voisin jopa sanoa, että jokainen palaa vaihdosta kasvaneena ihmisenä, sillä olet joutunut hoitamaan asioita ja tilanteita yksin. Aina kumminkin saa ja pitää pyytää apua, jos siltä tuntuu. En kokenut suurta kulttuurishokkia, kun saavuin Tukholmaan, sillä Suomi yleisesti ottaen on melko samalainen maa kuin Ruotsi.

Vaihtokertomus, Pädagogische Hochschule Tirol, Itävalta, kevät 2021

Kasvatustieteellisen tidekunnan opiskelija

Kirjottelen nyt kokemuksiani opiskelusta Itävallan Innsbruckissa Pädagogische Hochschule Tirolissa. Olen luokanopettajaopiskelija ja olen Erasmus -ohjelman kautta vaihdossa. Olen siis edelleen Itävallassa tätä kirjoitellessani.

Ennen lähtöä

Koko prosessi alkoi Helsingin yliopiston hakemuksien täyttelyllä ja joskus kesän alla sain tietää päässeeni viimeiseen hakukohteeseeni Innsbruckiin. Aluksi olin vähän pettynyt kohteesta, mutta nyt vaihdon melkein lopussa en voisi olla tyytyväisempi kohteeseen.

Syksyllä (olisiko ollut lokakuun loppuun mennessä) tuli täyttää vaihtokorkeakoulun sivuilla hakemus. Se hoitui kohtalaisen helposti. Ehkä vaikein osuus oli, kun piti skannailla erilaisia asioita esimerkiksi kelakortti ja passi. Jonkun liitteen olin myös ymmärtänyt väärin ja sain siitä muistutussähköpostin. Hakemuksen täyttämisen jälkeen minulla oli vielä videotapaaminen paikallisen koordinaattorin kanssa ennen lopullista hyväksyntää. Videopuhelussa kertoilin itsestäni ja hän kertoi vaihtoon liittyvistä ohjeista. Puhelu oli ihan rento ja ei todellakaan haitannut välillä takellella englannin puhumisessa. Heti puhelun lopuksi koordinaattori kertoi, että minut on hyväksytty vaihtoon. Sen jälkeen ei ollutkaan ennen lähtöä juuri muuta suoraan opintoihin liittyvää järjesteltävää.

Suurin pohdintani ennen lähtöä oli, haluanko lähteä vaihtoon keskellä koronapandemiaa. Eniten pelkäsin, että tulee taas uusi lockdown ja sitten olen yksin vieraassa maassa jonkun dormin -ei niin kivassa- huoneessa. Olin toisaalta kuitenkin kohtalaisen luottavainen, että vaikka lockdown tulisi niin ulkona saisi kuitenkin liikkua.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Heti muuttoni jälkeen minun täytyi käydä virastossa ilmoittautumassa asuvani maassa. Asia hoitui helposti täyttämällä muutama lappu ja vastaamalla virkailijan kysymyksiin. Pian minun täytyy käydä jatkorekisteröitymässä virastossa, koska oleskelen täällä yli 4kk. Myös lähtiessä täytyy käydä ilmoittautumassa samaisessa paikassa.

Muutaman ensimmäisen yön olin airbnb:ssä ja kuun vaihduttua muutin varsinaiseen asuntooni. Vuokra-asunnon sopimus allekirjoitettiin paikan päällä ja muutto sujui jouhevasti.

Opinnot alkoivat heti tervetulopäivällä zoomissa ja kurssit alkoivat pyöriä. Vaihtokoordinaattori hoiti lähes kaiken puolestani yliopiston ilmottautumisten ja siihen liittyvien asioiden osalta. Sain esimerkiksi opiskelijakortin ja tervetuliaispakkauksen lähes kotiin toimitettuna.

Asuminen

Ennen vaihtoa yksi suurimmista stressin aiheistani oli asunnon löytäminen. Olin luottavainen kunnes paikallinen vaihtokoordinaattori oli hoputtanut minua asunnon etsinnässä ja todennut paikallisen asuntotilanteen olevan huono. Hain lopulta asuntoa vain OEAD:n kautta. Alkuun he ilmoittivat, ettei heillä ole tarjota asuntoa ja kaikki ovat jo täynnä, mutta olen odotuslistalla. Kohtalaisen pian tämän jälkeen (ehkä muutaman viikon kuluttua) sain kuitenkin asuntotarjouksen, jonka otin vastaan joskus joulukuussa, ja niin olin päättänyt lopullisesti lähteväni vaihtoon koronasta huolimatta.

Asun dormissa, jossa minulla on tilava huone omalla suihkulla ja vessalla. Jaan keittiön noin 10 ihmisen kanssa, mutta keittiöni on hyvin hiljainen ja pääosin kokkaillessani olen yksin ja vain välillä joku pyörähtää siellä. Ennätys tähän mennessä on tainnut olla 5 ihmistä samaan aikaan keittiössä: 3 heistä kokkasi yhdessä ja sitten vielä minä ja yksi toinen. Se on kuitenkin tapahtunut vain kerran ja mahduimme ihan hyvin.

Dormini sijaitsee noin 3 kilometrin päässä keskustasta, lentokentän lähellä. Korona on vaientanut lentokentän eikä se ole ollut häiriöksi. Olen tykännyt myös dormin rauhallisuudesta. Arvostan sitä, ettei ole tarvinnut heräillä yöllä bileisiin tai meteleihin, kuten eräässä suositummassa vaihtaridormissa.

Opiskelu ja opetus

Koko kevään opetus on ollut etänä, joten opetuksen osalta kokemukseni on varmasti muista vuosista poikkeava.

Valitsin alkuun kaikki yleiset koulun tarjoamat vaihtarikurssin (25 op). Paikallinen vaihtokoordinaattori hoiti puolestani kurssi-ilmoittautumiset, joten minun tarvitsi vain kertoa, mitä kursseja haluan. Muutaman ensimmäisen viikon aikana totesin kuitenkin yhden kurssin opetuksen olevan niin huonoa, etten halua suorittaa sitä. Niinpä vähensin kurssit noin 20 opintopisteeseen. Ilmoittauduin vielä lisäksi muutaman nopan kesäurheilu-kurssille.

Opetus täällä on ollut vähän pettymys. Koen, etten akateemisesti ole saanut täältä juurikaan lisää oppeja. Koen koko vaihtokokemuksen kehittäneen minua enemmän henkilökohtaisesti kuin akateemisella tasolla. Uskon opiskelun etänä vaikuttaneen osaltaan siihen, etten ole ollut niin tyytyväinen opintoihin ja normaalina vuonna opetus olisi voinut olla erilaista. Lisäksi kurssit ovat kanditasoisia ja itse opiskelen viimeistä vuotta maisteriksi. Osa asioista on ollut sen verran tuttuja, ettei minulla ole riittänyt kiinnostusta niihin.

Opinnot yleisesti ovat olleet kohtalaisen helppoja ja suhteellisen vähä töisiä. Mistään kurssista ei ole varsinaista tenttiä, vaan kaikki suoritetaan esitelmiä ja sekalaisia pikkutehtäviä tekemällä. Esitelmiä onkin saanut pitää ihan miljoonasta aiheesta ja muiden esitelmiä on saanut kuunnella kyllästymiseen asti. Suurimmaksi osaksi saamani opit täällä perustuvat siihen, mitä opiskelijatoverit ovat esittäneet esitelmissään. Opettajat ovat itse luennoineet vain vähän, mikä on mielestäni heikentänyt opintojen akateemisuutta.

Lempparikurssejani ovat olleet kielikurssi, jossa olen päässyt kertaamaan saksan perusteita, ja moninaisuuteen liittyvä kurssi, jossa olemme käyneet läpi lasten kirjallisuutta ja sitä, miten esimerkiksi perheiden moninaisuus, lasten erityistarpeet ja ihonvärinkirjo näkyvät (tai lähinnä miten ne eivät näy) lasten kirjoissa ja -kulttuurissa. Tosin moninaisuus kurssikin alkoi olla puuduttava loppua kohti, kun tuntui ettei enää tuotu uusia näkökulmia vaan asiaa pyöriteltiin samasta tulokulmasta moneen kertaan. Myös luonnontiedekurssi on ollut kiva erityisesti, koska siihen on liittynyt joidenkin zoomisessioiden tilalla omatoimisia tehtäviä, kuten alueeseen tutustumista pienen vaelluksen merkeissä. On ollut mielenkiintoista kuulla myös, miten ilmastonmuutos näkyy tällä alueella ja mitkä ovat uhkakuvia paikallisesti.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Yksi hyvistä ostoksistani täällä on ollut koko Tirolin alueen kausilippu julkiseen liikenteeseen. Olen matkustellut paljon busseilla ja junilla alueella, ja lippu on maksanut itsensä takaisin. Kauempiin juniin olen myös ostanut ÖBB:n vorteil card -alennuskortin. Suosittelen näitä kaikille, jotka ovat kiinnostuneet seikkailemaan lähistöllä.

Toinen rahansa arvoinen ostos on ollut Freizeit ticket. Se on kausikortti moniin laskettelukeskuksiin, museoihin, uimahalleihin ja kesän vaelluksille vieviin gondoleihin. Talven aikana laskettelin paljon ja viimeinen laskukerta oli vasta aivan toukokuun lopussa. Uimahallien auettua olen myös käynyt viikoittain uimassa Freibad Tivoli -ulkoaltaalla. Aion hyödyntää lippua vielä gondoleilla matkustamiseen helpottaakseni vaelluksia, kun pääsee aloittamaan vaeltamisen ylempää rinteeltä.

Eniten olen siis viettänyt vapaa-aikaani laskettelurinteessä ja vaeltaen eli ulkoaktiviteetteja täällä riittää paljon. Yhdeksi tärkeimmiksi varusteiksi täällä onkin noussut laskettelukamat ja vaellusvarusteet.

Vaihtokertomus, Sungkyunkwan University, Etelä-Korea, Syksy 2020

Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Lähdin vaihtoon keskellä koronapandemiaa, jonka vuoksi vaihtoni oli kokonaisuutena hyvin erilainen kuin normaalitilanteessa olisi ollut. Lähtö Etelä-Koreaan oli epävarmaa vielä koko kesän, joten kaikille uusille hakijoille toivon hyvää stressinsietokykyä ja positiivista asennetta. Suosittelen lähtövalmisteluissa hoitamaan ensin rokotukset, sillä mikäli vaihto siirtyy tai peruuntuu, rokotusten ottaminen ei kuitenkaan ole huono juttu tai mene hukkaan. Kannattaa seurata Etelä-Korean viranomaisten koronasivustoa, jotta saat jo ennen lähtöä käsityksen siitä, millaisia rajoituksia maassa on: http://ncov.mohw.go.kr/en

Rokotukset ja tuberkuloositodistus

Rokotuksissa otin jo keväällä yhteyttä YTHS:ään. Matkailuterveyden kartoituslomake kannattaa täyttää Self-palvelussa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varasin puhelinajan sairaanhoitajalle, jonka kanssa kartoitimme tarvittavat rokotteet. Suositelluista rokotteista jätin ottamatta ainoastaan rokotteen japanin aivokuumeeseen. Tämän rokotteen voi saada myös Koreasta huokeampaan hintaan. Syksyllä lähtevän kannattaa varautua siihen, että YTHS on kesällä kiinni. Itse jouduin tämän vuoksi ottamaan osan rokotteista yksityisellä. Lisätietoa suositelluista rokotteista löytyy täältä: https://www.rokote.fi/matkailijan-rokoteopas/maat/korean-tasavalta-etela-korea/

SKKU:n asuntolassa asuessa tulee kirjautuessaan esittää todistus, ettei sairasta tuberkuloosia. Toisin kuin yliopiston lähettämissä dokumenteissa luki, lopulta vain röntgen kelpasi. Suomessa otin röntgenin Terveystalolla, mutta tätä voi olla vaikea saada ilman painavaa syytä sillä Suomessa halutaan välttää säteilyttämistä ilman hyvää syytä. Myös Koreassa saa helposti otettua röntgenin, mutta meille tämä ei ollut vaihtoehto koska lausunto tuli olla mukana, kun kirjauduimme karanteeniin asuntolaan.

Viisumi

Koronavirustilanteen vuoksi lähtövalmistelut erosivat jonkin verran normaalitilanteesta. Olimme tietoisia, että viisumia varten tuli saada alle 48 tuntia vanha lääkärilausunto siitä, ettei sairasta koronaa. Vielä kesällä oireettomille ei tehty koronavirustestejä, joten itse kävin pyytämässä lausuntoa samalla kun otin tuberkuloosia varten röntgenkuvat Terveystalolla. Tämä oli ehtona sille, että pystyin varaamaan ajan Etelä-Korean suurlähetystöön paperien toimittamiseen. Ajanvaraus sujui puhelimitse ja paperit toimitettiin itse Suurlähetystöön sovittuna aikana. Tässä kohtaa viisumin hakemisesta tulee maksaa noin 50 euroa. Noin parin viikon päästä pystyin hakemaan viisumin ja passini.

Lentoliput ja matkavakuutus

Koronavirustilanteen vuoksi meitä ohjeistettiin ostamaan liput vasta sitten kun oli aivan varmaa, että lähtö vaihtoon onnistuu. Kannattaa huomioida, ettei matkavakuutus pandemia-aikana korvaa, jos perut matkan tai lentoyhtiö peruu lennon. Koronavirustilanteen vuoksi kannattaa selvittää myös omalta vakuutusyhtiöltä, miten pandemiatilanne vaikuttaa matkavakuutukseen, jos sairastut matkan aikana. Sain tietää asuntolaan hakiessa, että minun tulee saapua asuntolaan 01.–06.08., jotta ehdin suorittaa karanteenin ennen opintojen alkamista. Päätin siis ostaa liput jo kesä-heinäkuussa, sillä halusin varmistaa, että pääsen varmasti Etelä-Koreaan tuona aikana. Finnair lensi suoraan Seouliin, eikä vielä silloin vaadittu matkaan lähtiessä negatiivista koronatestiä. Koronaviruksen vuoksi koko lennon aikana täytyi pitää kasvomaskia. Suosittelen varaamaan lennolle useamman maskin, koska ei ole mukavaa mennä vain parilla maskilla yhteensä 14 h ennen kuin pääsee paikkaan, jossa maskin saa vihdoin pois (karanteeni).

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Lentokentällä ja karanteenissa

Saimme SKKU:n vaihtopalveluilta hyvissä ajoin tietopaketin, mitä suunnilleen tapahtuu, kun saavumme maahan. Lentokentällä meitä odottikin usean tunnin odottelu ja ristikuulustelut. Meidän tuli täyttää kentällä useita lomakkeita, joihin kaikkiin tuli kirjoittaa viisumin tiedot, karanteeniosoitteen tiedot, karanteenista vastaavan yhteyshenkilön tiedot. Suomessa kannattaakin lähes kaikista todistuksista ja dokumenteista ottaa reilusti kopioita. Huomioithan, että vaikka saavut vasta maahan, viranomaiset olettavat sinun omistavan korealaisen puhelinnumeron! Itse ostin heti lentokentältä 30 päivän prepaid-liittymän mobiilidatalla, sillä sellainen oli pakko olla, jotta karanteenisovellus toimisi. Koreassa karanteenin aikana tulee kännykässä olla sovellus, joka tarkkailee, että pysyt varmasti viranomaisille ilmoitetussa karanteenipaikassa ja täytät kolme kertaa päivässä terveystietosi sovellukseen. Kentällä paperisodan jälkeen pääsimme hakemaan laukkumme ja menimme saapumisaulaan, jossa saimme päättää, otammeko taksin vai bussin koronatestipaikalle. Aulassa kannattaa pyytää lupaa käydä kioskissa, josta voi ostaa prepaid-liittymän ja herkkuja karanteeniin. Tämä oli viimeinen tilaisuus ostaa mitään, sillä koronatestin jälkeen meidät vietiin suoraan asuntolaan karanteeniin.

Karanteeni kestää Etelä-Koreassa kaksi viikkoa ja se sisältää kaksi koronatestiä, yhden alussa ja yhden lopussa. Lisäksi joka päivä sinun tulee täyttää kolme kertaa päivässä kehonlämpö karanteenisovellukseen, joten kannattaa ottaa mukaan kuumemittari. Lisäksi kerran päivässä sinulle soittaa terveysviranomainen, mutta kannattaa varautua siihen, ettei hän ehkä osaa englantia. Yleisesti ottaen terveysviranomaiset kentällä, testipaikalla tai puhelimessa eivät osaa kovin hyvin englantia, mikä on tietenkin ymmärrettävää sillä he eivät useinkaan ole työskennelleet ulkomaalaisten kanssa ennen koronaviruspandemiaa. Karanteenin aikana kulutin aikaa pelaten Nintendolla ja katsomalla elokuvia. Oma virheeni oli, etten ollut ostanut tarpeeksi herkkuja ja ruokaa kentällä, sillä kahden viikon aikana kyllästyin lopullisesti tuotuun ruokaan.

Kampus karanteeniasuntolan ikkunasta
Kampus karanteeniasuntolan ikkunasta
Alien registration card

Viisumi ei ole koko vaihdon ajan voimassa, vaan jokaisen vaihtarin tulee hakea Alien cardia (nykyisin pelkkä registration card), joka vastaa Suomen oleskelulupakorttia. Yliopisto lähettää vaihdon alussa jokaiselle ohjeet, kuinka hakemus täytetään ensin verkossa ja kuinka varata aika maahanmuuttovirastoon. Tätä varten kannattaa ottaa mukaan passikuva. Hakiessa oleskelulupakorttia tulee maahanmuuttovirastoon maksaa noin 30,000 wonia käteisellä. Noin kuukauden päästä kortti on mahdollista hakea virastolta.

Liittymä

Mobiilidata on Suomen hintoihin verrattuna hieman kalliimpaa ja erityisesti rajattoman datan prepaid-liittymät ovat kalliimpia. Silti, suosittelen hankkimaan rajattoman datan liittymän, sillä harvoin tarvitsin tekstiviesti tai soittomahdollisuutta, mutta netillä toimivia sovelluksia sitäkin enemmän. Etelä-Koreassa on kuitenkin todella hyvä saatavuus ilmaiselle wifille, melkein joka kahvilassa ja metroasemalla on mahdollisuus käyttää wifiä. Kaikki liittymät eivät ole saatavilla ennen kuin olet saanut oleskelulupakortin, joten kannattaa vaihtaa halvempaan liittymään, kun olet saanut oleskelulupakortin.

Asuminen

Olin päättänyt hakea ensisijaisesti yliopiston asuntolaan, sillä asuntolat sijaitsivat joko aivan kampuksen vieressä tai lähellä, että kampuksella pääsisi alle kymmenessä minuutissa kampusbussilla. Haku asuntolaan aukesi kesäkuun lopulla. Hakulomakkeella haettiin kaikkiin SKKU.n asuntoloihin eli lomakkeella ei voinut esittää toiveita asuntolasta. Hakemuksella tuli myös ilmoittaa hakeeko samalla karanteeniin asuntolaan, sillä onneksemme SKKU tarjosi karanteenimahdollisuutta. Karanteeni maksettiin myöhemmin yliopiston läheiseen pankkiin, kun karanteeni oli vihdoin lusittu.

Sain tarjouksen kuuden hengen huoneistosta (M-house), jossa kaksi opiskelijaa jakaa yhden huoneen ja asuntoon kuului myös oma keittiö, kaksi kylpyhuonetta ja oma pyykinpesukone. Asuntola sijaitsi vain 10 minuutin kävelymatkan päässä kampukselta. Aluksi pelkäsin, että miten näin monen kämppiksen kanssa elo sujuisi, mutta saavuttuani asuntolaan sain tietää, että jaan koko huoneiston kahden muun suomalaisen kanssa. Meillä kävi siis kämppisteni kanssa hyvä tuuri! Ne, jotka eivät halunneet asua asuntolassa, vuokrasivat Airbnb:n tai goshiwonin.

Opiskelu ja opetus

Olen maisteriopiskelija, mutta SKKU:lle saa hakea myös kandivaiheen opiskelijana. Olin päättänyt hakea undergraduate-opiskelijana, sillä englanninkielinen kurssitarjonta oli parempi kanditasolla kuin maisterina. Yliopistossa ei ollut mahdollisuutta ottaa graduate ja undergraduate kursseja ristiin, joten kannattaa ottaa selvää etukäteen lukukauden kurssitarjonnasta, jos olet maisterivaiheen opiskelija.

Koska saavuin Etelä-Koreaan aikaisessa vaiheessa pakollisen karanteenin vuoksi, pääsin tekemään kurssivalintani päiväsaikaan karanteenissa. Normaalisti kurssivalintojen aikaan ollaan vielä Suomessa, joten saatat joutua heräämään keskellä yötä tekemään kurssivalintoja. Itse suositellen selaamaan kurssitarjontaa etukäteen ja ottamaan itselleen talteen kurssikoodit. Lisäksi on hyvä varmistaa. Kummalla kampuksella (Seoul vai Suwon) kurssi järjestetään. Ilmoittautuminen tapahtuu tyylillä ”nopeat syö hitaat”, joten kannattaa olla linkit auki etukäteen jokaisesta kurssista, kun ilmoittautuminen avautuu.

Kaikki kurssit eivät ole avoimia vaihto-opiskelijoille, mutta SKKU järjestää useita vaihto-opiskelijoille suunnattuja kursseja, jotka käsittelevät eri näkökulmista Etelä-Korean historiaa, yhteiskuntaa, taloutta ja kulttuuria. Lisäksi voit opiskella myös korean kieltä. Itse otin 6 opintopisteen Beginners Korean kurssin, jossa meillä oli live-tunteja 6 tuntia viikossa. Oman pääaineeni opintoja oli lopulta todella vähän englanniksi, mutta yleisesti tarjolla on laaja valikoima englanninkielisiä kursseja. Kannattaa varautua kuitenkin siihen, että jos olet ainoa vaihto-opiskelija kurssilla, voi opettaja päättää pitää kurssin koreaksi. Ensimmäiset viikot kursseilla ovat drop out -viikot, jolloin pystyy vielä jättäytymään kurssilta pois. Kannattaakin siis ilmoittautua useammalle kurssille ja päättää ensimmäisen viikon aikana, mitkä kurssit jättää pois.

Yleisesti kurssit olivat laadukkaita, joskin vaihto-opiskelijoille olevat kurssit toistivat osin samoja sisältöjä. Opettajia tulee kutsua professoreiksi ja muutenkin korealaisessa kulttuurissa kohteliaisuus on tärkeä arvo. Kurssit sisälsivät paljon enemmän viikkotehtäviä ja töitä kurssien eteen saikin tehdä hieman enemmän kuin Suomessa. Mutta mikäli jaksaa tehdä vain kaikki kursseilla vaaditut tehtävät, kursseista läpi pääsy oli mielestäni helppoa.

Kurssit kestävät koko lukuvuoden ja jokaiseen kurssiin sisältyy lukukauden keskellä Midterm-kokeet ja lukuvuoden lopussa Finals-kokeet. Koronavirustilanteen vuoksi kursseillani ei järjestetty koko lukukauden aikana lähiopetusta. Opetus tapahtui yliopiston omassa verkko-oppimisympäristössä iCampuksella. Kämppikselläni taas oli pari kurssia, joissa pystyttiin järjestämään lähiopetusta kampuksella aina kun Korean viranomaisten määräykset sen sallivat. Kampuksella kuitenkin pääsi opiskelemaan kirjastoon ja opiskeltua tuli myös usein kahviloissa. Kampusalueella vierailin lopulta vain kirjastolla ja joskus myös Business buildingissa josta löytyi pieniä kauppoja kaikkiin opiskelijoiden tarpeisiin (kirjakauppa, askartelukauppa, kahvila, SKKU-teemakauppa, kioski etc.). Seoulin kampus sijaitsi vuoren rinteessä ja sinne kipuaminen Hyehwasta kävikin hyvästä treenistä. SKKU:lla on lisäksi toinen kampus Suwonissa. Suwonin kampus sijaitsee noin tunnin matkan päässä Seoulista ja on kuuluisa näyttävästä Samsung-kirjastostaan.

Changdeokgung Secret Garden
Changdeokgung Secret Garden

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Mikäli tulevia vaihto-opiskelijoita odottaa myös karanteeni Etelä-Koreassa, kannattaa varmistaa, että pakkaa mukaan hieman pyykinpesuainetta nyrkkipyykkiä varten sekä tarpeeksi hygieniatarvikkeita. Herkkujakaan ei sovi unohtaa! Mikäli päätät suorittaa karanteenin Airbnb:ssä, kannattaa ehdottomasti varmistaa hostin suostumus karanteeniin. Kaikille tämä ei Etelä-Koreassa ole ok. Ruokaa karanteeniin voi tilata G-marketin kautta tai pyytää hostia hankkimaan laskuusi ruuat ennakkoon karanteenia varten. Ruuan tilaaminen asuntoon ei muuten onnistu ilman korealaista maksukorttia.

Alkusyksystä (elokuu) Etelä-Koreassa on usein vielä sadekausi ja todella kuuma, joten kannattaa varautua pakkaamaan hellevaatteita. Itse pakkasin mukaan paljon kesävaatteita ja vain joitakin Suomen syksyyn sopivia vaatteita. Näillä pärjäsin hyvin, sillä pystyin ostamaan neuleita esim. Uniqlosta. Tähän liittyen vinkkinä, että jos olet suomalaista vaatekokoa M tai L, koreasta saattaa olla vaikea löytää oikeankokoisia vaatteita. Itse ostin vaatteeni Uniqlosta ja Mujista.

Matkustaminen on Etelä-Koreassa halvempaa kuin Suomessa. Julkisilla kulkemiseen Seoulissa voit ostaa T-money cardin kioskista ja voit ladata siihen arvoa kioskeissa ja metroasemilla. T-money card toimii myös useissa muissa kaupungeissa kuten Busanissa ja Jejun saarella. Oman kokemukseni mukaan lentoliput ovat jopa halvempia kuin junaliput, joten kannattaa selata netistä mahdollisia tarjouksia.

Korealaiset rakastavat vaeltamista eli tarkemmin sanottuna vuorille kiipeämistä! Suosittelenkin kiipeämään Seoulin useille vuorille, mikäli ilmanlaatu on hyvä. Usealle vuorelle pääsee julkisilla todella nopeasti ja reitit ovat hyvin merkittyjä. Jotkut reitit ovat tosin todella ruuhkaisia, erityisesti sunnuntaisin.

Ansan Jarak-gil
Ansan Jarak-gil.

Mikäli et osaa vielä koreaa, kannattaa ehdottomasti ladata Papago-sovellus. Muita hyödyllisiä sovelluksia on viestintäsovellus KakaoTalk, karttasovellus Kakao maps ja Naver. Ilmanlaatua kannattaa myös seurata ja tähänkin on saatavilla useita eri sovelluksia.

Olympic Park kukkaloistossa
Olympic Park kukkaloistossa.

Vaihtokertomus, National Tsing Hua University, Taiwan, syksy 2019

kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Yhtenä kesäpäivänä 2019 istuin Kaisa-kirjastossa ja kuulin kännykkäni värisevän taskussa. Liikkumispalveluilta oli tullut sähköposti. Tunsin sydämeni sykkivän rinnassani ja käsieni hikoavan. Hymy nousi kasvoilleni ja minut valtasi kokonaisvaltainen jännitys uudesta ja tuntemattomasta: vaihtovuodesta Taiwanissa.

Ennen lähtöä

On yleisesti tunnettu fakta, että vaihdon mahdollistamiseksi on tehtävä paljon alkuvalmisteluja, sekä paperitöitä. Näin kaksi vuotta vaihtokokemukseni jälkeen verestin muistiani selailemalla tietokoneeni tiedostoja vaihtoon valmistelusta, ja niitähän löytyi. Kun minut oli hyväksytty vaihto-ohjelmaan ensin Helsingin yliopistossa, hain kolmeen eri yliopistoon Taiwanissa ja tein kaikkiin opintosuunnitelmat. Kaksi niistä oli pääkaupunki Taipeissa, ja kolmas vaihtoehto oli noin kahden tunnin ajomatkan päästä pääkaupungista, Hsinchussa. Totta kai, minut sitten valittiin opiskelemaan tähän Helsinkiä pienempään kaupunkiin Taiwanin pohjoisosassa meren äärellä. Paikalliset kutsuvat Hsinchua ”tuulten kaupungiksi”. (Tämä tuli todella todistettua, sillä rikoin matkani aikana neljä sateenvarjoa.)

Ennen lähtöä hain myös viisumia Taiwanin konsulaatista Helsingissä. Verrattuna Kiinan viisumin hakemiseen, tämä prosessi oli yllättävän helppo. Suomalaisten ei tarvitse hankkia Taiwaniin viisumia, jos matka kestää alle 90 päivää, eli suurin osa sinne matkaajista ei tarvitse viisumia lainkaan. Virkailija näytti suorastaan yllättyneeltä astuessani toimistoon.

Olin yhteydessä vaihtoyliopistoon ennen lähtöä. He kysyivät (ja varmistelivat) lentoni aikatauluja. Hain myös huonetta kampukselta kansainvälisestä asuntolasta ja sainkin sen. He myös kertoivat paljonko rahaa tuli olla etukäteen valmisteltuna, sillä vuokra ja muut maksut maksettiin toimistolla koko puolen vuoden edestä. Kansainvälinen asuntola oli hieman kalliimpi, sillä siellä oli vain kahden henkilön huoneita, mutta laskin, että 5 kk edestä vuokra oli vähän päälle 500e. Hieman eri hintaluokissa siis kuin Helsingin opiskelija-asunnot.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Tämä saattaa kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta en voi painottaa tätä liikaa: koita nukkua lentokoneessa. Itse en yli 15 tuntia kestäneellä matkalla Helsingistä Hsinchuun nukkunut silmänräpäystäkään ja aikaero oli kuusi tuntia. Automatkalla kampukselle minä ja eräs israelilainen tyttö juttelimme jet-lagin sekoittamana politiikasta ja säästä. Taiwan toivotti meidät tervetulleeksi tuulenpuuskalta, joka tuntui kuin kuumalta kostealta fööniltä.

Kampukselle päästyämme minua vastassa oli oma tuutorini, joka otti minut hyvin vastaan. Jos sinulta kysytään ennen vaihtoon lähtöä ”haluatko oman tuutorin?” ehdottomasti vastaa ”kyllä!”. En tiedä miten olisin alun toimistorumbasta selvinnyt ilman häntä. Minun ja muiden vaihto-oppilaiden tuli kerätä leimoja eri toimistoista (eri puolelta kampusta). Toimiston A leima merkitsi, että olin maksanut vuokran ja toimiston B leima taas tarkoitti, että olin saanut avaimen, josta piti jatkaa toimistoon C, että saisin wifi-yhteyden (ei toiminut), jonka jälkeen toimisto D varmisti, että olin hakenut aiemmat leimat ja allekirjoittanut aiemmat paperit jne. Tämä ruljanssi kesti monta tuntia, eikä esimerkiksi toimistoon C voinut mennä ennen kuin oli käynyt B:ssa. Leimojen kerääminen tuntuu Taiwanissa olevan vieläkin aika yleinen käytäntö, mikä on harvinaisen ristiriitaista ottaen huomioon, että kampuksella oli myös älykirjasto, joka tunnistaa kirjojen palauttamisen vain laittamalla kirjan hyllyyn. Tietyt perinteet ja tavat hoitaa asioita, vain istuvat tiukassa vaikka vaihtoehtoisiakin tapoja olisi tarjolla.

Varoitan myös näin etukäteen, että ainakin suurimassa osassa Taiwanin vaihto-ohjelmissa on kaikkien opiskelijoiden terveystarkastus heti ensimmäisellä viikolla. Olin etukäteen käynyt Helsingissä terveysasemalta hakemassa rokotetodistuksen, sillä ilman todistusta he olisivat siellä antaneet paikan päällä tiettyjä perusrokotteita. Tarkastus toteutettiin isossa liikuntasalissa, joka oli jaoteltu eri pisteisiin (kuulo, näkö, pituus, paino yms.) ja jokaisesta pisteestä sai leiman (totta kai). Kun kaikki leimat oli saatu, otettiin verikoe, virtsanäyte ja keuhkojen röntgenkuva. Myös elämäntavoista tuli täyttää pitkä lomake. Olin tästä prosessista hyvin hämmentynyt, sillä yliopisto, jossa tulen viettämään viisi kuukautta, tietää minusta ja terveydentilastani aivan kaiken. Eräs espanjalainen ja toinen korealainen vaihtari saivat palautetta painostaan, vaikka he molemmat olivat näin länsimaalaisin silmin aivan normaalikokoisia. Tietyt asiat, jotka Suomessa miellettäisiin yksityisasioiksi, eivät Taiwanissa ole sitä. Tähän on vain tietyssä määrin totuttava, vaikka ne tuntuisivat epämukavilta ja eriskummallisilta.

Näkymä 8. kerroksesta asuntolan katolta. Lämpöä yli 30 astetta.
Näkymä 8. kerroksesta asuntolan katolta. Lämpöä yli 30 astetta.

Asuminen

Kuten mainittu, sain huoneen kansainvälisestä asuntolasta. Perinteiseen aasialaiseen tapaan jaoin yhden (noin 20 neliömetriä arviolta) huoneen toisen opiskelijan kanssa. Huonekaverini oli Macaosta ja yhteinen kielemme oli elekieli. Puhuin kyllä hänelle hiukan kiinaa ja hän puhui minulle välillä englantia, mutta suurimmaksi osaksi vain osoittelimme ilmastointilaitetta ja toivottelimme toisillemme hyvää yötä iltaisin. Ilmastointia pystyi käyttämään ladattavalla kortilla. Korttia ladattiin rahalla automaatilta, joka löytyi eräästä kampuksen toimiston edustalta. Kun ensimmäisen kerran saavuin huoneeseen, huonekaverini piti lämpötilaa 27 asteessa. Ulkona oli noin 32 astetta. Kun pyysin, että voiko huoneen lämpötilaa laskea, hän nukkui kahden peiton alla seuraavan yön.

Ehkä suurin yllätys asumisessa oli, että patja, sekä tyynyt ja peitto piti käydä ostamassa erikseen. Kampuksella myytiin patjoja, peittoja ja tyynyjä lukukauden alkaessa, joista myöhemmäksi katumuksekseni valitsin kovemmat ja halvemmat versiot. Oma puoleni huoneesta oli pölyn peitossa saapuessani, mutta siivoustarvikkeita pystyi ostamaan myös kampukselta. Suuresti suosittelen myös heti aluksi ostamaan ötökkäansoja ja -myrkkyjä. Huoneemme oli kahdeksannessa kerroksessa, mutta ötökät silti löytävät sinne tiensä, jos ei ole varovainen.

Asuntolan kerrokset oli luokiteltu sukupuolittain, eli kaikki parilliset kerrokset olivat tytöille jne. Kerroksesta löytyi yhteiset wc- ja suihkutilat. Lämpimällä säällä suihkutiloissa näkyi myös sisiliskoja. Lämmin vesi oli suurimmaksi osaksi saatavilla, mutta välillä kuumavesiboileri ei toiminut. Kerroksesta löytyi myös vesiautomaatti, josta sai puhdistettua kylmää ja kuumaa vettä, sekä pesukone ja kuivausrumpu, jotka toimivat kolikoilla. Huoneeseen kannattaa varastoida vettä varmuuden vuoksi, sillä esimerkiksi vesiautomaatti ei toiminut sähkökatkojen aikana. Sähkökatkoja ei ollut usein, mutta kun niitä oli, opiskelijat kerääntyivät kampuksen ravintoloihin, joissa oli varasähköt (eli ilmastointi myös toimi!). Asuntolassamme ei ollut keittiötä, sillä kaikki ruoka ostettiin kampuksen ravintolakojuista: valikoimaa riitti ja ruoka oli todella edullista. Eurolla tai parilla sai jo vatsansa täyteen. Lähin ruokakauppa oli noin puolen tunnin bussimatkan päässä.

Kaikki vaihto-opiskelijat eivät majoitu kansainväliseen asuntolaan. Ystäviäni asui myös paikallisten opiskelijoiden asuntoloissa, jotka olivat jaettu sukupuolen mukaan. Mihinkään asuntolaan ei päässyt ilman opiskelijakorttia, eikä esimerkiksi naispuolisten opiskelijoiden asuntoloihin saanut kutsua miespuolisia opiskelijoita. Paikallisten opiskelijoiden asuntolat olivat isoja huoneita, jotka jaettiin 4–8 opiskelijan kesken. Kaikille opiskelijoille on missä tahansa asuntolassa varattu oma sänky, vaatekaappi ja työpöytä.

Kuva asuntolani huoneesta. Oven takaa löytyi myös vaatekaappi ja peili.

Kampus oli kuin oma pieni maailmansa, sillä sieltä löytyi kaikki tarvittava aina kahviloista kampaamoihin. Kuumalla säällä, eli lähes aina, opiskelijat opiskelivat ilmastoidussa kirjastossa ja katsoivat siellä elokuvia. Pidimme siellä myös Harry Potter maratonin muiden vaihtarien kanssa. He syövät kampuksen ruokaloissa (3), ja oppituntien jälkeen ottavat osaa yliopiston klubitoimintaan. Kampus on myös lähellä vuoristoista metsää, eli patikointi tuli vaihtoaikana tutuksi. Ensimmäisen kuukauden aikana eräs paikallinen opiskelija vei minut ja kaksi muuta vaihtaria kampuksen pienelle temppelille polttamaan suitsukkeita ja rukoilemaan hyvää menestystä opinnoissa. Kampus oli yhteydessä myös toisen yliopiston kampukseen, jossa oli uimahalli mitä myös NTHU:n opiskelijat halutessaan voisivat käyttää. Myös iso ulkoliikuntastadion, sulkapallokenttä ja kuntosali olivat pientä maksua vastaan opiskelijoiden käytössä.

Perheen hyvinvointia ja menestystä opinnoissa voi rukoilla kampuksen omassa pikkutemppelissä.

Opiskeluja ja opetus

Olin Suomesta käsin suunnitellut, että opiskelisin kasvatustieteellisiä kursseja oman pääaineeni mukaan, sekä kiinaa. Paikan päällä suunnitelmat pääaineeni osalta muuttuivat, sillä kasvatustieteen kampus oli erillään kampuksesta, jossa asuntolani oli. Minun olisi siis pitänyt matkustaa sinne bussilla päivittäin. En ollut tästä järin innoissani, joten päätin kokeilla opiskella samalla kampuksella tarjottavia humanistisia ja valtiotieteellisiä opintoja. Kurssivalikoimaa ei ollut paljoa englanniksi, ja järjestelmä oli suhteellisen hankalakäyttöinen, joka oli käännetty englanniksi vain puoliksi. Kursseille, kurssien tasoille, opetusmuodoille ja opetuspaikoille oli käytössä omat koodinsa. Tietyt yksityiskohdat mainittiin vain kiinaksi, joten alussa kannattaa kysyä paikallisista opiskelijoita tai omalta tuutorilta apua. Ranskalainen vaihtokaverini ylipuhui minut osallistumaan hänen kanssaan eurooppalaisen politiikan kurssille, sillä se järjestettiin englanniksi. Kurssikuvauksessa oli kuitenkin virhe, sillä kurssin amerikkalainen opettaja halusikin opettaa kiinaksi. Hän ei myöskään halunnut, että lähtisimme hänen kurssiltaan. Näin siis päädyimme viiden kuukauden ajan, joka maanantai kolme tuntia kestävälle kiinankieliselle luennolle politiikasta. Monet epätoivoiset ilmeet vaihdettiin tämän kurssin aikana.

Kurssieni taso ei ollut minusta vaikea. Päinvastoin opiskelun taso oli esimerkiksi Helsingin yliopiston kursseihin verrattuna suorastaan helppo, mutta läksyjä ja tuntien ulkopuolista työtä taas oli paljon enemmän. NTHU on erikoistunut luonnontieteisiin ja tietojenkäsittelyyn, joten muiden vaihto-opiskelijoiden itkunparahduksista päätellen nämä kurssit olivat erityisen vaikeita. Suoritusmuotoina olivat kotitehtävät, esseet, ryhmätyöt, esitykset luokan edessä ja loppukokeet. Periodeja oli Helsingistä poikkeavasti vain kaksi vuodessa, eli puolen vuoden vaihdoksi suunniteltiin kerralla koko lukukauden opinnot. Hyviä arvosanoja sai tekemällä tunnilla vaaditut tehtävät ja osallistumalla opetukseen aktiivisesti. Opettajilla oli tapana kysellä etenkin vaihto-opiskelijoilta, viittasimme tai emme. Paras arvosana oli A+, joka omasta kokemuksestani oli helpompi saada kuin oman yliopistomme paras arvosana 5.

NTHU:n opiskelijat ovat tiivis yhteisö ja ylpeitä pienen yliopistonsa menestyksestä. He haluavat pitää yliopiston mainetta yllä ja antavat opinnoilleen suurta arvoa. Tätä ei voi olla kunnioittamatta, sillä opettajat ja opiskelijat ovat etenkin pienissä ryhmissä hyvin läheisiä. Omat opettajani kyselivät minulta Suomesta ja suomalaisuudesta, koti-ikävästä ja pärjäämisestä Taiwanissa. He antoivat yhteystietojaan hätätapausten varalta. Olin huolenpidosta otettu ja kiitollinen. Tälle kääntöpuolena on, että yliopisto-opiskelijoilla siellä ei ollut samanlaista vapautta ja itsenäisyyttä mitä Suomessa. Opiskelijoita, sekä myös meitä vaihtareita kohdeltiin samalla tavoin mitä Suomessa esimerkiksi yläkoulun oppilaita kohdeltaisiin. Kannattaa myös ottaa huomioon, että opiskelijoiden ja opettajien suhde ei ole samanlainen Taiwanissa (ja Aasiassa yleensä), kuin mitä se on Suomessa. Jos opettajalle kertoo jotain luottamuksellisesti, hän saattaa kertoa sen myöhemmin koko luokalle, sillä ”mehän olemme kuin perhettä”.

Vinkki vitosena vielä: jos huonekaverisi herää kello kolmelta yöllä opiskelemaan, on se paikallisessa kulttuurissa suhteellisen normaalia.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Haluan tässä tekstissä vielä tuoda esille, että henkinen asennoituminen ennen matkaa ja matkan aikana jatkuva adaptoituminen uuteen on tärkeää. Raskaista hetkistä kyllä pääsee yli, ja muut vaihto-opiskelijat toimivat ikään kuin perheen ja tukiverkoston korvikkeena matkan ajan.

Muut vaihto-opiskelijat olivat tärkeä tuki ja turva koko matkan ajan, ja yhteydenpito jatkuu vielä kotiin palaamisen jälkeen. Tässä poppoo menossa rannalle.

Byrokratia yliopiston sisällä osasi olla todella uuvuttavaa ajoittain. Yliopisto oli vaihtarien puolesta ilmoittanut paikalliselle poliisille meidän tulostamme, joten itse ei tarvinnut tehdä minkäänlaista ilmoitusta. Kuitenkin opintojen päättyessä syntyi ongelmia, sillä Hsinchun maahanmuuttovirasto olisi halunnut meidän lähtevän heti lukukauden päätyttyä, vaikka viisumeissa olisi ollut vielä aikaa. Tämä aiheutti paniikkia ja eripuraa vaihto-opiskelijoiden ja yliopiston kanssa, sillä opiskelijat olivat tietysti varanneet lentonsa paljon aiemmin. Olin tästä myös Helsingin yliopistoon yhteydessä, sillä NTHU oli aiemmin ilmoittanut vaihtareille, että asuntolassa saa asua vielä lukukauden loputtuakin ja nyt meitä oltiin häätämässä koko maasta ennen lentojamme. Juttu saatiin lopulta selvitettyä, ja tässä tapauksessa maahanmuuttovirasto oli tehnyt virheen ja NTHU oli vain toiminut tiedon välittäjänä. Henkilöllä on siis niin kauan aikaa oleskella maassa, mitä hänen viisumissaan on aikaa, loppuivat opinnot tai eivät.

Kampuksella oli oma päivystys, mutta sen aukioloajat olivat todella epäselvät. Ensimmäisen kuukauden aikana sairastuin pahasti, ja minua piti lähteä viemään sairaalaan taksilla. Vakuutuspaperini olivat kokonaan suomeksi, joten ne sivuutettiin sairaalassa täysin. Kyseessä oli yksityinen sairaala lähellä kampusta. Ensimmäisellä kerralla sairaalaan minut vei ystäväni ja parin tunnin jälkeen uudelleen erään kurssini opettaja. Vietin sairaalassa yön kiinni tipassa ja minulle ilmoitettiin, että edellisessä kerralla saamani lääkkeet olivat vääriä, eikä minun kuuluisi syödä niitä.

Sairastuminen voi tapahtua äkkinäisesti, joten kannattaa Suomesta tuoda lääkkeitä mukana, vaikka se tuntuisi tylsältä kantaa niitä Taiwaniin asti. Myös vakuutuspaperit olisi hyvä olla englanniksi, jos vakuutusyhtiö tarjoaa tätä. Oma vakuutukseni korvasi kyllä sairaalakäyntini takautuvasti, mutta paikan päällä ystäväni lainasivat minulle rahaa. Kortilla ei pystynyt maksamaan sairaalassa, eikä oikein missään muuallakaan Taiwanissa. Lähin sairaala on myös hyvä tarkistaa etukäteen. Tämä yhden päivän ja yhden yön sairaalakeikka maksoi parisataa euroa. Olin liikuttunut siitä, että juuri tapaamani ystävät, ja kurssin opettajani odottivat kanssani sairaalassa, sillä henkilökunta puhui vain kiinaa ja neljän kipupiikin jälkeen minun alkoi olla hankala kommunikoida edes englanniksi. Kännykkään kannattaa laittaa hätäyhteystiedot ICE-koodilla, sillä esimerkiksi opettajani soitti sairaalasta perheelleni ja selitti tilanteen.

Sairaalakeikka oli ehdottomasti hankalin kokemukseni vaihtoaikanani. Turhautumista ja itkupotkuja aiheuttivat pääasiassa minulle tuntemattomat tavat toimia ja paikallisten ennakkoluulot ulkomaalaisia kohtaan. Pohjoismaalaisen näköisenä en tietenkään koskaan täysin soluttautunut joukkoon. Omaa rauhaa ja lepoa täytyi ottaa itselleen, sillä paikallisilla on tapana huolestua, jos toinen on hiljainen tai ei hymyile jatkuvasti. Suomalaisena tähän oli vaikea tottua. Niin vaihtareilla, kuin paikallisilla opiskelijoilla ja opettajilla oli tietyt mielikuvat Suomesta. Nämä mielikuvat olivat pääasiassa positiivisia, joskin hieman liioiteltuja. Välillä kannattaa vetää syvään henkeä, sillä samat teemat igluista, jääkarhuista, hylkeistä, lumesta ja maailman parhaasta koulutuksesta, toistuivat ainakin minulla koko matkan ajan.

Ruoka on Taiwanissa vähän liiankin hyvää ja halpaa. Jokapäiväinen valinta on riisin tai nuudelin välillä, sillä suurin osa taiwanilaisista ruuista pyörii näiden ympärillä. Kuvailisin taiwanilaista ruokaa maukkaaksi ja usein hiukan mausteiseksi. Länsimaalaista ruokaa oli myös saatavilla, mutta tämä tarkoitti yleensä hampurilaisia tai pitsaa. Ruoka on usein paistettu rasvassa salaatti mukaan lukien, joten kevyempiä ruokia esim. aamiaiseksi oli hankalampi löytää. Annokset ovat isoja ja pitävät kyllä nälän loitolla.

Esimerkkiannos kampuksen ruokalasta.

En itse syö punaista lihaa, joka aiheutti vaikeuksia sen suhteen, että Taiwanissa porsaan liha on tärkeä pääruoka. Esimerkiksi myös nuudelit on saatettu paistaa lihaliemessä, joten omia rajojaan voi ruokavalion suhteen miettiä etukäteen. Kaksi vaihto-opiskelijaa porukastamme olivat vegaaneja, ja heidän ruokavalionsa kutistui matkan aikana ikävästi. Jos on ruokarajoitteita ja asuu Taipein ulkopuolella, niin suosittelen etukäteen etsimään ravintoloita ja ruokapaikkoja.

Taiwan on tunnettu night market -ruokakojuistaan, jotka ovat aivan oma kokemuksensa. Kojusta kojuun on tarjolla esimerkiksi paistettua lihaa, nyyttejä, nuudelia, taiwanilaista jäätelöä ja paikallisia erikoisuuksia (kuten kuuluisa stinky tofu). Muistelen näitä marketteja lämmöllä, sillä niiden ihmisvilinä, pienet käytävät ja ruuan tuoksun sekoittuminen kosteaan ilmaan toi aivan omanlaisensa tunnelman, jota näin Pohjolassa olisi hankala luoda uudelleen. Voisin kirjoittaa täysin toisen tekstin Taiwanin ruuista ja siitä, miten Taiwan on bubble tean luvattu maa, mutta nyt vain suosittelen avoimin mielin kokeilemaan erilaisia ruokia.

Sään puolesta Taiwan on kostean kuuma kesällä. Talveen päin mentäessä taifuunit ja myrskyt yleistyvät ja lämpötila juuri kosteuden takia saattaa tuntua kylmemmältä mitä se oikeasti on. Kannattaa siis ainakin yksi tuuli- tai sadetakki ottaa matkalle mukaan. Kuumalla säällä aurinkorasva, vesipullo ja rasvaa hyttysen puremille ovat tärkeitä. Huomasin jo alussa, että taiwanilaisilla on taipumus muuttaa mitkä tahansa retket patikkamatkoiksi vuorten huipulle, joten hyvät kengät ovat A ja O.

Leijonan pää vuoren huipulla, Taipeissa. (獅頭山, Shitoushan).

Ulkomaalaisia saatetaan vähän kummastella etenkin Taipein ulkopuolella, joten on tärkeää olla kohtelias ja yrittää puhua hiukan kiinaa, sillä paikalliset ilahtuvat tästä. Eräällä uber-matkalla kuskimme piti yhdelle taiwanilaiselle opiskelijakaverillemme puhuttelun siitä, miten hänen täytyy varmistaa, että me rakastumme Taiwaniin ja matkamme on unohtumaton. Tämä ei kuitenkaan ollut tarpeellista, sillä Taiwaniin on täysin mahdotonta olla rakastumatta.

Vaihtokertomus, PH Wien, syksy 2019

Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Vietin syyslukukauden 2019 Wienissä Pädagogische Hochschulessa. Valitsin Wienin vaihtokohteekseni pääasiassa siksi, että halusin kohentaa saksan kielen taitoani vaihdon aikana. Lisäksi Wienissä veti puoleensa sen kiinnostava kaupunkikulttuuri.

Ennen lähtöä

Vaikka lähtöön liittyy luultavasti aina jonkinlaista byrokratiaa, koin hakuprosessin melko mutkattomaksi. Haku tapahtui Helsingin yliopistossa Mobility Onlinen kautta, ja sama järjestelmä toimi myös vaihtokohteessa. Sain PH Wieniltä selkeät hakuohjeet, jotka olivat itse asiassa pikemminkin rekisteröitymisohjeet: minut toivotettiin jo tässä vaiheessa sähköpostin saatesanojen yhteydessä tervetulleeksi Wieniin. En kuitenkaan uskaltanut vielä iloita sataprosenttisesti, vaan täytin rekisteröitymislomakkeet ja jäin odottamaan jatkotoimenpiteitä. Pian tämän jälkeen postiin saapui paketti. PH Wien lähetti vaihto-opiskelijoilleen fyysisen tervetuliaispaketin, joka sisälsi kaikkea kaupungin kartasta yksityiskohtaisiin toimintaohjeisiin.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Kuten tervetuliaispaketistakin voi jo aavistaa, oli vastaanotto PH Wienissä erittäin lämminhenkinen. Vaikka oppilaitos oli pieni, oli vaihtopalveluihin ja sen henkilökuntaan panostettu. Koin saavani poikkeuksellisen henkilökohtaista tukea ja ohjeistusta vaihtopalveluiden suunnalta jo heti orientaatioviikolta alkaen, ja sen ansiosta alkubyrokratia ei tuntunut lainkaan ylitsepääsemättömältä. Toki tähän voi vaikuttaa myös se, että EU-maana Itävalta luultavasti on suomalaiselle vaihto-opiskelijalle muutenkin melko mutkaton kohde.

Tärkein alkubyrokratiaan liittyvä tehtävä oli ilmoittautuminen kaupungin asukkaaksi. Se tuli tehdä yllättävänkin nopeasti – muuton jälkeen rekisteröitymiselle annettiin aikaa kolme päivää. Sain tämän tiedon ja rekisteröitymiseen vaadittavan lomakkeen (saksaksi Meldezettel) opiskelija-asuntolasta. Kävinkin rekisteröitymässä asukkaaksi jo heti seuraavana päivänä paikallisessa maistraatissa (Meldeamt). Tähän tarvittiin lomakkeen lisäksi passi. Rekisteröityminen oli siinä mielessä helppoa, että jokaisella kaupunginosalla oli oma Meldeamt-toimipisteensä, ja näin apu löytyi läheltä.

Muuten alkubyrokratiaa ei ollut nimeksikään. Kohdeyliopistolla täytin muutaman lomakkeen ja hankin opiskelijakortin. Opiskelijakortin avulla sain hankittua julkisen liikenteen kortin (joka oli muuten melko edullinen, 78 euroa koko lukukaudelta). Lisäksi hankin paikallisen pankkikortin, mutta jälkikäteen ajateltuna sekään ei ehkä olisi ollut välttämätöntä.

Asuminen

En ottanut etukäteen juurikaan selvää asumismahdollisuuksista, vaan hain asuntolahuonetta oppilaitokseni suosittelemasta paikasta (WIHAST). Ennakkokäsitykseni oli, että Euroopan pääkaupungeista voi olla vaikeaa saada edullinen asunto, ja siksi otin vastaan heti ensimmäisen asuntotarjouksen. Paikan päällä kuitenkin selvisi, että Wienissä asuntotilanne ei ole näin heikko, opiskelijoillekin olisi ollut tarjolla monenlaisia vaihtoehtoja.

Wihast tarjosi uusille hakijoille pääasiassa jaettuja huoneita, mikä ei yksiössä asuneena kuulostanut järin houkuttelevalta. Ilmoitinkin hakulomakkeessa hakevani vain omaa huonetta, minkä vuoksi sain huoneen ei-niin-suositusta kohteesta, melko hankalan matkan päästä opiskelupaikastani. Huoneessa ei sinänsä ollut mitään vikaa, mutta täytyy myöntää, että se oli melko askeettinen omaan makuuni. Mahdollisimman halpaa ratkaisua etsivälle voisin suositella Wihastia. mutta itselleni asunnossa tärkeintä on kuitenkin sijainti, ja siksi päädyin vaihtamaan asuntolaa. Hain uutta huonetta OEAD-nimisestä opiskelija-asuntolasta ystäväni suosituksesta. Vaikka tämä kohde oli hieman kalliimpi, koin päätöksen olleen viihtyisyyden ja keskeisen sijainnin ansiosta sen arvoista.

Opiskelu ja opetus

Kuten oppilaitoksen nimikin jo saksaa osaaville kertoo, PH Wien ei ole yliopisto, vaan jonkinlainen kolmannen asteen korkeakoulu. Suomalaiseen yliopistoon verrattuna tämä tarkoitti sitä, että opetuksessa painottui tieteen sijaan käytäntö. Vaikka en sinänsä lähtenyt vaihtoon pelkästään akateemista pääomaa kerryttääkseni, tuntui se toisinaan turhauttavalta, koska koin, etteivät opinnot tarjonneet juuri haastetta. Oppilaitokseni suosituksesta valitsin vaihto-opiskelijoille suunnatun 30 opintopisteen International Programmen. Tämän ohjelman parasta antia olivat mielestäni saksan kielen tunnit sekä viikoittainen opetusharjoittelu paikallisessa alakoulussa. Suorituskieleni oli englanti, mutta kaikilla kursseillani pääsin harjoittelemaan myös saksaa, mikä oppimistavoitteitteni kannalta mukava yllätys. Suosittelisin kuitenkin, että mikäli saksa sujuu, kannattaa ottaa edes yksi kurssi paikallisten kanssa. Siellä pääsee varmasti kohentamaan kielitaitoaan, ja uskon, että myös sisällöt saattavat olla haastavuustasoltaan mielekkäämpiä.

Wien kuvattuna maailman vanhimmasta toimivasta maailmanpyörästä, Praterin Riesenradista
Wien kuvattuna maailman vanhimmasta toimivasta maailmanpyörästä, Praterin Riesenradista.

Kurssien rakenne oli lähes jokaisella kurssilla samankaltainen. Teimme paljon ryhmätöitä ja esitelmiä. Lisäksi harjoittelimme erilaisia opetusmenetelmiä käytännössä. Aiemmin mainitsemani opetusharjoittelu oli kuitenkin hyvin erilainen kurssi muihin verrattuna. Meidät jaettiin kolmen opiskelijan ryhmiin, ja näissä ryhmissä suoritimme opetusharjoittelun (kaksi tuntia viikossa koko lukukauden ajan). Vaikka harjoittelu vieraassa maassa ei ollut aina helppoa, oli mielenkiintoista tutustua paikalliseen kouluarkeen, opettajiin sekä oppilaisiin. Vaikka periaatteessa harjoittelussa olisi pärjännyt pelkällä englannilla, pääsin treenaamaan saksan kielen taitoani autenttisessa tilanteessa oikein olan takaa.

Kaikkiin kursseihin kuului jonkinlainen loppuraportti, mitkä suoritettiin lukukauden lopussa. Arvosteluasteikko on Itävallassa täysin päinvastainen kuin Suomessa: 1 on paras numero ja 5 on heikoin. Parhaisiin arvosanoihin ylsi helposti hoitamalla kaiken ajallaan ja osoittamalla omaa aktiivisuutta pitkin kurssia.

Hyödyllistä tietoa vaihtoon lähteville

PH Wienissä opiskelijaelämä ei ollut niin aktiivista Helsingin yliopistoon ja omaan ainejärjestööni verrattuna. Opinnot olivat kuitenkin yhteisöllisiä, joten niiden kautta tutustui helposti uusiin ihmisiin. Minulle muodostuikin vakituinen ystäväporukka, jonka kanssa keksimme vapaa-ajan aktiviteetteja ja mm. reissasimme paljon. Matkailu on Wienistä käsin helppoa ja halpaa: monet kohteet ovat saavutettavissa muutamassa tunnissa muutamalla kymmenellä eurolla. Kävimme mm. Prahassa ja Bratislavassa. Lisäksi vuokrasimme auton ja teimme roadtripin Alpeille. Tätä varten suosittelen hankkimaan luottokortin jo Suomesta, mikäli se on vain mahdollista. Ilman luottokorttia auton vuokraaminen osoittautui yllättävän hankalaksi. Lisäksi, koska ainejärjestötoimintaa tms. ei meidän oppilaitoksemme tarjonnut, osallistuimme EBN:n (Erasmus Buddy Network) järjestämälle laskettelumatkalle. Suosittelenkin tutustumaan tämän järjestön tarjoamiin mahdollisuuksiin, jos omassa yliopistossa ei vapaa-ajan aktiviteetteja ole tarjolla.

Laskettelureissu Itävallan Alpeille
Laskettelureissu Itävallan Alpeille

Kuten alussa jo mainitsin, Wienissä minua veti puoleensa monipuolinen kaupunkikulttuuri. Wienissä ollessani harrastuksiini kuului mm. oopperassa käynti, mikä on tehty saavutettavaksi myös opiskelijabudjetilla. Suosittelen käymään oopperassa jo ihan vain kokemuksen kannalta, vaikka se ei muuten olisikaan niin lähellä sydäntä. Sekä Staatsoper että Volksoper tarjoavat viimehetken lippuja n. 10 eurolla. Lisäksi museotarjontaa Wienissä löytyy joka lähtöön. Itse pidin erityisesti luonnoniteteellisestä museosta. Se ja vastapäätä sijaitseva taidehistoriallinen museo kannattaa tsekata ihan vain jo arkkitehtuurinkin vuoksi.

Jevgeni Onegin Wienin valtionoopperassa
Jevgeni Onegin Wienin valtionoopperassa

Itävalta on suomalaiselle melko helppo kohde. Itse en ainakaan kokenut juurikaan kulttuurishokkeja. Ehkä suurin ”shokki” oli se, että käteistä suositaan maksutapana ja monissa ravintoloissa kortti ei käy lainkaan. Itävalta on myös hintatasoltaan melko lähellä Suomea. Itävallassa kuitenkin ruokakaupassa ja ravintoloissa käynti on hieman halvempaa, mikä merkitsee vaihto-opiskelijan elämässä jo paljon. Turvallisuuskin on kokemukseni mukaan Suomen luokkaa – en oikeastaan joutunut pelkäämään kertaakaan edes yksin yöllä liikkuessani.

Wien on siis kaikin puolin helposti lähestyttävä kohde, joka kuitenkin tarjoaa kokijalleen paljon.

Vaihtokertomus, Hogeschool van Amsterdam, Hollanti, kevät 2020

Kasvatustieteellinen tiedekunta

Amsterdam (kuva: Henna Ojalehto)
Amsterdam (kuva: Henna Ojalehto)

Ennen lähtöä

Jo ennen kun aloitin yliopisto-opinnot Helsingin yliopistossa tiesin haluavani vaihtoon. Pohdin pitkään minne halusin lähteä opiskelemaan ja lopulta Amsterdam valikoitui ensisijaiseksi kohteeksi sen korkean koulutustason, historiallisen kaupungin, mielenkiintoisen kurssitarjonnan sekä rikkaan opiskelijaelämän takia.

Hakuprosessi onnistui helposti sekä Helsigin että vaihtoyliopistoni osalta. Kun Helsingin yliopisto oli nimennyt minut Hogeschool Van Amsterdamiin täytin vaihtoyliopiston oman hakemuksen. Hakemus oli todella yksinkertainen ja helppo tehdä. Kun minut oli hyväksytty vaihtoyliopistooni, he ottivat minuun yhteyttä sähköpostilla ja pyysivät ilmoittamaan heille mitkä kurssit halusin suorittaa. Vaihtoyliopistossani vaihtareille oli tarjolla ns. englanninkielisiä sivuainekokonaisuuksia, mistä sai valita mieleisensä.  Omaksi sivuaineekseni valikoitui Working in a English speaking world.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Alankomaiden ollessa osa EU:ta ei sinne vaadita viisumia. Ensimmäinen päivä maassa oli hektinen. Vaihtoyliopisto oli järjestänyt tiettynä päivänä bussikuljetuksen Amsterdamin lentokentältä kampukselle, missä tapahtui kaikki vaadittava byrokratia. Kuljetus kentältä kampukselle onnistui todella helposti ja vaivattomasti.

Ensimmäisen päivänä aikana tuli rekisteröityä Alankomaassa asuvaksi, ilmoittautua paikalla olevaksi ja hankittiin opiskelijakortti. Nämä saapumispäivät järjestettiin yhdessä muiden Amsterdamin yliopistojen kanssa, joten paikalla oli todella paljon ihmisiä. Alku byrokratian jälkeen kampuselta oli bussikuljetus niille asunnoille, jotka olivat yliopistojen tarjoamia. Vaikka ensimmäinen päivä oli hyvin organisoitu kohdemaan puolesta oli se silti todella uuvuttava, joten pari päivää ennen vaihtoa kannattaa ottaa rennosti ja levätä hyvin! Ensimmäisinä päivinä kannattaa myös hankkia ov-chipkaart, joka on paikallinen bussikortti. Se tulee paljon halvemmaksi kuin matkojen erikseen maksaminen. Ensimmäisen päivän jälkeen meillä oli kolme päivää kestävä orientaatio, jossa pääsi tutustumaan muihin vaihtareihin, yliopistoihin sekä Amsterdamiin kaupunkina.

Amsterdam
Amsterdam

Asuminen

Asunnon hankkiminen onnistui helposti vaihtoyliopiston kautta. Ennen vaihtoon lähtöä sain linkin sähköpostiin, jonka kautta pääsi valitsemaan itselleen asunnon. Itse halusin oman asutoni ylimmästä kerroksesta, jotta ääniä ei kuuluisi niin paljon. Olin yllättynyt kuinka hiljainen ja rauhallinen asunto lopulta oli, sillä kaikki asunnot olivat opiskelija-asuntoja. Mutta itse en ainakaan kuullut tai häiriintynyt melusta juuri ollenkaan. Oma vaihtoyliopisto tarjosi asunnoiksi konttiasuntoja, jotka olivat käytännössä yksiöitä, joissa oli vessa, sänky, kirjotuspöytä sekä keittölevy, tiskiallas ja ruokapöytä. Asuntoni sijaisti noin kymmenen minuutin päästä Amsterdaminen keskustasta ratikalla mentäessä.

Asunnossa ei ollut valmiina asitoita, pannuja tai muita vastaavia, joten jouduin itse ostamaan kaikki paikan päällä. Palattuani suomeen jätin ostamani astiat seruaavalle asukkaalle. Ainut kalliimman puoleinen hankinta jonka jouduin tekemään oli  WLAN router, sillä asunnossa ei ollut WIFIä. Joten jos vaan matkalaukkuun mahtuu se kannattaa ottaa mukaan

Konttiasunnot ulkoapäin
Konttiasunnot ulkoapäin

Opiskelu ja opetus

Kaikki kurssini  olivat osa sivuainekokonaisuutta Working in the English sepaking world. Kurssi oli siitä hieman erikoinen, että se oli tarkoitettu vaihtarien lisäksi myös hollantilaisille opiskelijoille. Itseäni tämä ei haitannt, sillä se teki paikallisten tapaamisen helpoksi. Huomasin myös kuinka hyvin Alankomaissa pärjäsi englanninkielellä.

Minulla oli lähipetusta yliopistolla vaan kaksi kertaa viikossa; keskiviikkosin ja perjantaisin, mutta näinä päivinä tehtiinkin sitten todella pitkää päivää. Lähiopetus koostui luennoista, erilaisita ryhmätehtävistä sekä keskusteluista. Näiden lisäksi kotiin jäi tehtäväksi oppimispäiväkirjaa, tenttiin lukua sekä muita kurssitehtäviä.

Itse koin omat vaihtoaikaiset kurssini yllättävän helpoiksi ja vähemmän kuormittavimmiksi kuin opintoni Helsingin yliopistossa, mutta tässä on paljon kurssikohtaisia eroja. Juteltuani muiden suomalaisten vaihtareiden kanssa, jotka olivat myös Amsterdamissa, mutta eri yliopistossa, he kertoivat, että heillä oli paljon enemmän luentoja sekä enemmän luettavaa kotona. Itselleni opiskelu englannin kielellä ei ollut mitenkään erityisen raskasta, sillä englanti on vahva osa elämääni suomessa, mutta monet suomalaiset vaihtarit kertoivat, että siihen totuttelu vei hetken aikaa.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Itselleni isoin yllätys oli se, että Alankomaissa meille suomalaisille tutut pankkikortit kuten Visa ja Mastercard eivät toimi monissa paikoissa. Monissa paikoissa käy vaan hollantilaisten omat pankkikortit. Osa vaihtareista avaa hollantilaisen pankkitilin, itse taas käytin vaan paljon käteistä. Käteisellä pystyy helposti elämään, kunhan sitä vaan muistaa nostaa aina kun mahdollista.

Amsterdam ja Alankomaat ovat tunnettuja siitä, että siellä ihmiset liikkuvat pääosin pyörillä. Joten pyörä kannattaa hankkia. Amsterdamista löytyy paljon luotettavia pyöränvuokraus firmoja, joiden kautta saa hyvän ja edullisen pyörän. Oman pyörän hankin juuri tällaiselta firmalta. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että Amsterdamissa tapahtuu paljon pyörävarauksia, joten kannattaa joko ottaa mukaan oma lukko tai ostaa paikanpäältä.

Kaupunkina Amsterdam oli avan ihana. Siellä oli paljon museoita, historiaa ja nähtävyyksiä. Lisäksi Amsterdamissa on mahtava valikoima erilaisia ruokakauppoja sekä ravintoloita! Kannattaa muistaa maistaa myös stroopwaffelia, hollantilaista herkkua! Amsterdamista käsin on myös helppo ja suhteellisen halpa matkustaa muualle Alankomaihin sekä Eurooppaan käyttäen paikallisia Onnibusseja. Koronan takia en päässyt matkustamaan niin paljon kun olin suunnitellut, mutta onneksi sentään jotain!

Stroopwaffel
Stroopwaffel
Amsterdamin keskusta (kuva: Henna Ojalehto)
Amsterdamin keskusta (kuva: Henna Ojalehto)

Itse olin yllättynyt siitä kuinka paljon vaitho-opiskelijoita Amsterdamissa oli! Vaihtareille on paljon omia tapahtumia ja retkiä, jossa pääsee tustutumaan muihin opiskelijoihin. Nämä organisaatiot järjestävät esimerkiksi retkiä ympäri Alankomaita, erilaisia juhlia ja tapahtumia sekä retkiä viereiseen Euroopan maihin. Itse onnistuin tekemään viikonloppu retken Maastrichtiin karnevaali aikaan sekä vierailemaan Bruggessa, Belgiassa. Kaiken kaikkiaan vaikka vähän lyhyt oma kokemukseni Amsterdamista oli todella upea ja suosittelen sitä ehdottomasti!

Brugge, Belgia (kuva: Henna Ojalehto)
Brugge, Belgia (kuva: Henna Ojalehto)

Vaihtokertomus, University of Iceland, Islanti, kevät 2020

Kasvatustieteellinen tiedekunta

Ennen lähtöä

Vaihtoon hakeminen Islantiin on kaksiosainen, kuten moneen muuhunkin kohteeseen. Helsingin yliopiston hyväksynnän jälkeen täytyy vielä hakea kohdeyliopistoon. Vaadittavat asiat kerrottiin kuitenkin selkeästi ja hyvissä ajoin. Minun tarvitsi esimerkiksi käydä passikuvassa ja hakea yliopistolta leima opintosuoritusotteeseeni. Mielestäni vaihtoon lähteminen Islantiin oli melko helppoa. Sain tietää pääsystäni vaihtoon loppusyksystä 2019 ja aloin heti etsiä asuntoa. Lisäksi alustavat kurssivalinnat täytyi tehdä etukäteen. Suosittelen myös vahvasti hoitamaan etukäteen matkavakuutuksen kuntoon. Olin iloinen, että minulla oli matkavakuutus, sillä sain sitä kautta rahat takaisin ylimääräisestä lennosta. Eurooppalainen sairaanhoitokortti on myös erittäin suositeltava hankkia, jos sitä ei entuudestaan ole.  Lisäksi vaihtoon lähtevän kannattaa tehdä ulkoministeriöön matkustusilmoitus. Muutamia kertoja vaihtoni aikana sainkin sieltä viestejä liittyen myrskyyn ja koronavirukseen. Muista myös tehdä muuttoilmoitus.  Ennen lähtöä suosittelen myös liittymään Islannin yliopiston vaihto-opiskelijoiden Facebook-ryhmään ja tietysti hieman miettimään millaisia asioita aikoo vaihdossa tehdä!

Alku vaihtokohteessa

Alkubyrokratia eurooppalaiselle vaihtarille oli erittäin helppo. Yliopistolta pystyy hankkimaan itselleen paikallisen opiskelijakortin. Samalla pystyi ostamaan myös kuntosalikortin viereiselle kuntosalille hyvin edulliseen hintaan. Keväällä orientaatio kesti käytännössä vain yhden päivän, jonka aikana kiersimme yliopiston rakennuksia ja tapasimme toisia vaihto-oppilaita. Varsinaiset opinnot alkoivat jo hyvin pian vuoden vaihteen jälkeen. Suomalaisen ei tarvitse hankkia islantilaista henkilötunnusta Kennitalaa, kun on kohteessa vain yhden lukukauden. Sitä kuitenkin kyseltiin välillä, jolloin totesin vain olevani vaihto-opiskelija.

Tammikuinen pimeys yllätti suomalaisenkin, sillä päivä valkeni vasta puolen päivän aikaan. Myös myrskyjä oli talven mittaan. Talvea rakastavalle Islannin luminen talvi oli kuitenkin unelmien täyttymys. Tunsin myös yhden islantilaisen ennestään, mikä helpotti entisestään alkuvaihetta.

Asuminen

Asuminen Islannissa on kallista eikä yliopisto tarjoa asuntoja vaihto-opiskelijoille. Itse löysin pienen, mutta erittäin kodikkaan huoneen Guesthousesta 101 alueelta. Huoneeni maksoi 550€/kuukaudessa. En myöskään joutunut maksamaan erillisiä takuuvuokria. Suosittelen ehdottomasti muuttamaan 101 alueelle, jos se on mahdollista sillä Reykjavikin julkinen liikenne ei Helsingin julkiseen liikenteeseen tottuneelle ole kovin hyvä. Lisäksi bussilla liikkuminenkin on melko kallista. 101 Alueelta on myös helppo liikkua yliopistolle ja keskustaan. Kasvatustieteellisessä opiskelevan on hyvä huomioida, että kasvatustieteen laitos on eri paikassa kuin päärakennus. Tämä kannattaa huomioida asuntoa etsiessään. Päärakennuksella sijaitsevat kuitenkin esimerkiksi kuntosali, jossa järjestetään myös ryhmäliikuntatunteja.

Suosittelen vahvasti, että vaihto-opiskelija asuisi jaetussa asunnossa muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa. Tämä on helppo tapa saada uusia kavereita ja suurin osa tietämistäni vaihto-opiskelijoista viettikin paljon aikaa juuri kämppisten kanssa. Kannattaa heti aluksi sopia kämppisten kanssa yhteisistä pelisäännöistä esimerkiksi siivouksesta, ettei kulttuurierojen vuoksi tule ristiriitoja. Itselläni oli kolme kämppistä ja tulimme todella hyvin toimeen. Teimme yhden kämppikseni kanssa usein ruokaa yhdessä ja matkustelimme.

Reykjavik on ihana ja keskikokoinen kaupunki. Palvelut ovat pienellä alueella, mutta on hyvä huomioida, että esimerkiksi ruokakauppojen aukioloajat ovat suppeammat kuin Suomessa. Ruokakaupoista edullisin on Bonus.

Opiskelu ja opetus

Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa ei ollut kovin paljon kandivaiheen kursseja tarjolla vaihto-opiskelijoille. Useat kurssit ovat 10 opintopisteen suuruisia. Päädyin itse suorittamaan vain kaksi 10 op kurssia, sillä minulla oli jo Suomessa vaadittava määrä opintoja takana ja halusin ehtiä nauttimaan vaihto-ajasta. Koen vaihto-ajan olleen erittäin tervetullutta vaihtelua hyvin kiireiseen opiskelu- ja järjestöelämään Suomessa.

Opetus oli aika samanlaista kuin Suomessa ja merkittävää shokkia ei senkään vuoksi syntynyt. Ryhmätöitä tehtiin Islannissakin ja luennot olivat opettajajohtoisia. Suomessa oppikirjoja ei yleensä tarvitse ostaa, mutta Islannissa tätä saatetaan välillä edellyttää. Tosin tutustuttuaan muihin vaihtareihin voi kirjan hankkia vaikkapa yhdessä. Kirjoja ei kuitenkaan kannata ostaa aivan heti, ennen kuin on tehnyt lopulliset kurssivalinnat. Suosittelen ehdottomasti käymään Icelandic Nature and Culture -kurssin. Suurin osa vaihtareista kävi kyseisen kurssin. Kurssin aikana ehdimme vierailla muun muassa kansallismuseossa, Perlanissa ja tutkia hieman islantilaista luontoa.

Parhaita hetkiä opiskelussa olivat Islannin luontoon ja kulttuuriin tutustuminen sekä muiden opiskelijoiden kokemuksista kuuleminen. Toisella kurssillani oli opiskelijoita ympäri maailmaa ja opin paljon uutta koulutuksesta Afrikassa. Arvostelu kursseissani oli hyväksytty-hylätty ja työmäärä vastasi aikalailla Suomen tasoa. Kurssisuoritukset koostuivat esseistä, tenteistä ja ryhmätöistä.

Maaliskuun puoliväli oli epätietoista ja ikävää aikaa. Yliopisto suljettiin parin päivän varoitusajalla ja ulkoministeriö kehotti suomalaisia palaamaan kotiin. Sain kuitenkin suoritettua vaihdon loppuun etänä Suomesta. Tuntui tietysti kurjalta palata kotiin etuajassa ja tehdä yksin opintoja etänä. Myös useampi luokkaretki ja vapaa-ajan reissu jäivät välistä.

Elämä Islannissa

Maana Islanti on erittäin turvallinen enkä kertaakaan pelännyt esimerkiksi pimeällä liikkumista.  Islannissa asuminen on kalliimpaa kuin Suomessa. Auto kannattaa vuokrata esimerkiksi kavereiden kanssa. Autovuokraamoja Islannissa on useita, itse käytin Blue Car Rental -vuokraamoa ja voin suositella sitä. Useimpiin luontokohteisiin pääsee ilmaiseksi. Ehdoton juttu Islannissa ovat kylpylät ja kuumat lähteet. Kävin uimahallissa välillä useita kertoja viikossa! Vesi on lämmintä ja altaat ovat ulkona. On hienoa kylpeä lämpöisessä altaassa ja nauttia samalla raikkaasta ulkoilmasta. Tyypillistä on myös hakea jäätelöä uintireissun jälkeen, myös pakkasella.

Omia suosituksiani Islannista:

-Käy uimassa: vaikket pitäisi uimisesta, islantilaisissa uimahalleissa voi vain olla lämpimässä vedessä. Suosittelen myös kuumaa jokea Reykjadaluria (alle tunnin ajomatka, sen jälkeen vaellusta noin tunti) sekä Secret Lagonia.

-Kultainen kierros: Islannin suosituin turistikierros. On hieno, muttei parasta, mitä Islannilla on tarjota. Kierroksen varrelta löytyy myös Friðheimar: Kultaisen kierroksen varrella oleva tomaattitila. Herkullisia tomaattiruokia. Islannissa kasvihuoneviljely on ekologista talvellakin, kiitos geotermisen energian.

-Etelä-rannikko: Matkalla kohti Vik -nimistä kylää on monta upeaa vesiputousta, sekä mustan hiekan rantoja. Sielläpäin on myös kuuluisa lentokoneen hylsy.

-Pieniä aktiviteetteja: Elliðaárdalur Valley (pieni metsä, kaunis vesiputous). Flying over Iceland (tuntuu kuin lentäisit Islannin yllä).

-Islanninhevosella ratsastaminen: Yksi hienoimmista kokemuksista eikä vaadi aiempaa kokemusta ratsastamisesta. Moni yritys järjestää kuljetuksen keskustasta.

Hyviä muistoja jäi myös keväällä järjestettävästä Pohjoismaisten elokuvien festivaalista Pohjolan talolla. Siellä näytettiin suomalainen elokuva ja yksi näyttelijöistä oli paikalla! Helmikuussa puolestaan vietettiin valofestivaalia ja Bolludaguria eli pullapäivää!

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Islanti on täydellinen vaihtokohde, jos haluaa kokea eksoottista luontoa ja rauhoittua pienemmässä kaupungissa. Reykjavikistä löytyy kaikki tarpeellinen. Sanotaan, että todellinen Islanti alkaa siitä, mihin Reykjavik loppuu. Eli suosittelen matkustelemaan niin paljon kun pystyy!

Islantiin kattaa pakata mukaan vedenkestäviä vaatteita. Islannissa talvi ei ole suomalaisella mittapuulla kovin kylmä, mutta kova tuuli ja lumipyryt ovat arkea. Sääolot ovat välillä ankarat. Etenkin kevättalvella on usein myrskyvaroituksia ja kerran jopa yliopistokin suljettiin sen vuoksi. Tuuli myös rikkoi asuntolamme ikkunan. Myrskyisellä säällä matkasuunnitelmat tulee perua. Aina ennen matkalle lähtöä kannatta seurata Islannin säätä vedur.is sekä matkustustiedotteita safetravel.is.

Ajokortti on hyödyllinen Islantiin lähtiessä, sillä Reykjavikin ulkopuolelle lähtiessä auton vuokraaminen on melko välttämätöntä. Reykjavikissä pärjää hyvin kävellen ja busseilla. Kannattaa ladata bussisovellus Strætó. Nähtävää ja Islannissa on vaikka kuinka paljon! Itse en lyhentyneen vaihdon vuoksi ehtinyt käydä kaikkialla, missä suunnittelin, mutta sovimme jo kiinalaisen ja ranskalaisen vaihtariystäväni kanssa, että palaamme vielä yhdessä Islantiin, kun tilanne on rauhoittunut.

 

 

 

 

Vaihtokertomus, Aristotle University of Thessaloniki, Kreikka, kevät 2019

Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelija

ENNEN LÄHTÖÄ

Hain Thessalonikiin vaihtoon keväällä 2019 ja sainkin maaliskuussa tietää, että Helsingin yliopiston puolesta vaihtoni siellä onnistuu. Thessalonikin yliopistolta sain kuitenkin vahvistuksen Erasmus-paikastani vasta syyskuun alussa, eli ei kannata repiä pelihousujaan, jos sieltä suunnalta ei saa nopeasti vastauksia. Hyväksymispäätöstä ennen olin kuitenkin saanut jonkin verran viestejä kursseista mihin voisin ilmoittautua, joita tarjottiin Erasmus-opiskelijoille.

Vaihtoyliopistoni oli Aristotle University of Thessaloniki (AUTH), yksi Thessalonikin kolmesta yliopistosta. Olin muistaakseni valinnut AUTH:in opintotarjottimesta kaikki kasvatustieteenkurssit, jotka olivat englanniksi, sillä niitä ei kovinkaan montaa ollut.

ALKUBYROKRATIA VAIHTOKOHTEESSA

Thessalonikiin saavuttuani minun tuli etsiä oman tiedekuntani sihteeri, vaihtokoordinaattorini sekä ilmoittautua Erasmus-toimistossa. Yliopistolta tuli hyvin tietoa, siitä mitä kuuluu tehdä saavuttuaan Thessalonikiin.

Olin kuullut jo ennen vaihtoon lähtöäni, että Learning Agreement menee usein täysin uusiksi, sillä Thessalonikin yliopisto harvoin kurssejaan päivittää nettiin. Vaihtokoordinaattorini kanssa tsekkasimme Learning Agreementtini kuntoon, ja hän hoitikin suurimman osan ilmoittautumisista puolestani. Learning Agreementissani olleita kursseja ei löytynyt, niiden nimi tai kurssikoodi oli väärä, joten jouduimme vähän setvimään kursseja. Löysimme kuitenkin kursseja mihin voin osallistua.

Minun tuli myös hakea opiskelijakorttia sekä korttia, joka oikeuttaa syömään yliopiston opiskelijaravintolassa. Molemmat hakemukset olivat saatavilla vain kreikaksi, joten vaihtokoordinaattorini teki hakemukset puolestani. Suurin osa vaihto-opiskelijoista joutui kuitenkin tekemään hakemukset itse ja hakemusten täyttö vaati muun muassa kreikkalaista puhelinnumeroa, jonka osa vaihtareista hankki itselleen.

ASUMINEN

AUTH ei tarjoa Erasmus- opiskelijoille tai muillekaan vaihto-opiskelijoille asuntolamajoitusta. Liityinkin jo kesällä Facebookissa Erasmus Accomodation in Thessaloniki by ESN– ryhmään, jossa tarjotaan vaihto-opiskelijoille asuntoja, yleensä kimppakämppiä. En ollut aiemmin käynyt Thessalonikissa, joten halusin mennä Thessalonikiin ja käydä katsomassa asuntoja vasta siellä. Löysinkin asunnon heti samana päivänä, kun olin Thessalonikiin saapunut. Minulla oli kuitenkin varattuna Airbnb muutamaksi päiväksi.

Thessalonikissa vuokrataso on Suomeen, varsinkin Helsinkiin verrattuna todella alhainen ja ihan keskustassa voi asua edullisesti. Keskiverto vuokra on noin 250-350€ huoneesta tai yksiöstä kuukaudessa.

OPISKELU JA OPETUS

Suurin osa kursseistani oli kreikaksi, joten luennoille osallistuin vain kahdella kurssilla. Sovinkin jokaisen professorin kanssa erikseen kurssin suorittamisesta. Yleensä suoritustapa oli essee tai jokin muu kirjoitustehtävä. Läsnäolokurssini olivat kreikan kielen kurssi sekä musiikinkurssi. Kreikan kielen kurssi oli tarkoitettu nimenomaan vaihto-opiskelijoille ja sille tuli ilmoittautua jo kesällä. Vaihto-opiskelijoille tarkoitetuista kursseista tulikin tietoa jo kesällä ja niihin ilmoittautuminen tuli tehdä netissä. Suosittelisinkin jotakin näistä vaihto-opiskelijoille tarkoitetuista kursseista, sillä siellä tutustuu hyvin muihin vaihtareihin ja saa edes yhden läsnäolokurssin.

HYÖDYLLISTÄ TIETOA SEURAAVILLE VAIHTOON LÄHTEVILLE

Thessalonikissa on todella aktiivinen ESN, joten meille järjestettiin jatkuvasti erilaisia tapahtumia sekä matkoja ympäri Kreikkaa. Melkein heti Thessalonikiin saavuttuani meille oli järjestetty kolmen päivän bilereissu Skiathos-saarelle. Thessalonikista pääsee myös helposti sekä edullisesti matkustamaan lähellä oleviin maihin bussilla. Hyödynsimme muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa myös Ryan Airin halpoja hintoja sekä ESN- alennusta minkä lentolipuista sai. Vaihto-opiskelijoilla on paljon vapaa-aikaa Thessalonikissa, joten matkustelu on yksi hyvistä tavoista kuluttaa aikaa.

Thessaloniki edullinen kaupunki, joten siellä on myös paikallisten tapana syödä usein tavernoissa tai ravintoloissa. Usein tavernoissa syöminen tuleekin halvemmaksi kuin kotona ruuan valmistaminen, joten vietimme usein iltoja vaihtariporukalla tavernoissa.

Englannin kielen taito on Kreikassa heikohkoa, joten paikallisiin on vaikeaa tutustua. He ovat kuitenkin kiinnostuneita vaihto-opiskelijoista ja yrittävät keskustella sen verran englanniksi kuin siihen pystyvät. Teknologisessa kehityksessä Kreikka on Suomea jäljessä, joten suosittelen varautumaan tulostamiseen sekä käteismaksuihin, me maksoimme vuokrammekin käteisellä.

Usein kaikki varsinkin yliopiston kanssa toimii hieman hitaasti ja tavallisen asian hoitamiseen voi kulua useita viikkoja. Ei kannata kuitenkaan stressata, sillä loppujen lopuksi asiat aina järjestyvät!

 

Uppsala universitet, syksy 2018

Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Hain Uppsalaan Erasmus -ohjelman kautta. Sain vahvistuksen maaliskuussa 2018, että pääsen vaihtoon tulevaksi syksyksi. Viestintä Uppsalan yliopiston ja vaihtokoordinaattorin kanssa oli sujuvaa, ja sieltä sain vastauksen kaikkiin kysymyksiini vähintään kahdessa päivässä. Sopimusten lähettäminen ja allekirjoittaminen sujui hyvin myös sähköisesti, enkä kokenut siinä olevan mitään ongelmia.

Olin valinnut aluksi kursseja, jotka muuttuivat vaihdon lähestyessä. Neljäs kurssini (svensk grammatik) selvisi vasta paikan päällä, joten kursseista ei kannata panikoida, jos vaihtoon on vielä paljon aikaa. Kohdeyliopiston vaihtokoordinaattorini ilmoitti minut valitsemilleni kursseille, paitsi ruotsin kurssin ilmoittautumisen hoiti pohjoismaisten kielten koordinaattori.

Vaihto Ruotsissa oli kuulunut suunnitelmiini jo kauan, joten olin älyttömän onnellinen kun mahdollisuus siihen aukesi minulle. Ruotsin valitsin siksi, että olen aina pitänyt Ruotsista ja ruotsin kielestä, ja halusin myös päästä kokemaan uppsalalaista opiskelijakulttuuria.

Lähdön lähestyessä selvitin vakuutusasian ja opinto- ja asumistuet Kelan kanssa kuntoon. Selvitin myös, voinko käyttää puhelinliittymääni ulkomailla. Muutin tulevan asuntoni osoitteen väliaikaiseksi kotiosoitteekseni. Tein myös sähköpostiin tulleen Erasmuksen englannin kielitestin, joka tehtiin uudelleen vaihdon loputtua. Testi oli pakollinen, mutta ei vaikuttanut vaihtoon liittyviin asioihin.

Domkyrka - Uppsala universitet
Domkyrka – Uppsala universitet

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Vaihtareille on Uppsalassa muutaman päivän ajan vastaanotto, jonne kaikki vaihtoon tulevat ilmoittautuvat. Kannattaa ajoittaa saapuminen niille päiville, jolloin vastaanotto on auki, jotta asiat hoituisivat mahdollisimman helposti. Ilmoittautumisen yhteydessä sain kansion, jossa on paljon tietoa Uppsalasta sekä sain myös avaimet asuntooni. Ilmoittautumispaikassa luodaan myös tunnukset yliopiston järjestelmiin, sekä siellä voi keskustella osakuntalaisten kanssa, jotka yrittävät kaikki vakuuttaa sinut liittymään heidän osakuntaansa (nation). Kannattaa jutella heidän kanssaan ja kysellä kyseisen osakunnan toiminnasta! Vielä tässä vaiheessa ei kuitenkaan kannata valita omaa osakuntaa.

Ilmoittautumispaikasta lähti kyytejä kämpille, mutta itse saavuin isäni kanssa laivalla ja autolla, joten menimme omalla autolla asunnolleni. Minun ei tarvinnut ilmoittautua poliisille tai muullekaan viralliselle taholle saapumisestani Uppsalaan.

Asuminen

Uppsalassa on erilaisia asumismuotoja vaihtareille, ja vuokrat ovat yksityisiin Helsingin hintoihin verrattessa edullisia (kallein n. 540e). Asuntoa haetaan etukäteen lomakkeella, joka tulee sähköpostiin. Itse en saanut aluksi ollenkaan asuntoa, mutta heinäkuussa kuitenkin sain asunnon Klostergatanilta, joka sijaitsee aivan Uppsalan keskustassa. Siellä asunnot ovat käytännössä yksiöitä – rakennus on entinen hotelli. Jokaisessa asunnossa on kylpyhuone ja minikeittiö, mutta itse tein ruoan lähes aina alakerran yhteisessä keittiössä, jonka sai käyttöönsä varaamalla sinne 1 tai 2 tunnin vuoron. Klostergatanilla vaatteiden pesu kuuluu vuokran hintaan, ja pesukoneet toimivat myös varaussysteemillä. Pieni kuntosalikin löytyy! Siellä treenasin muutaman kerran viikossa aamuisin ennen koulua, sillä silloin sain lähes aina olla yksin siellä.

Uppsala universitet
Koti, Klostergatan – Uppsala universitet

Asuntorakennuksessa on yleiset tilat, jotka ovat avoinna aamusta iltayhdeksään. Yhdeksän jälkeen sieltä sammutettiin valot ja ovet lukittiin, ja työntekijät lähtivät kotiin. Tällöin meidän piti siirtyä omiin huoneisiimme, tai koko porukka yhden huoneeseen jatkamaan iltaa.

Klostergatan on rauhallinen asumispaikka. Bileissä olin usein Flogstassa, joka tunnetaan mm. Flogsta-screamista (flogstalaiset opiskelijat huutavat joka ilta klo 22.00 ikkunastaan ulos). Siellä jokaisella on oma huone ja vessa, mutta kaikki ruoanlaitto tapahtuu yleisessä keittiössä. Flogsta sijaitsee n. 3km päässä keskustasta. Muitakin asuntoja Uppsalasta löytyy!

Opiskelu ja opetus

Vaihtosopimukseeni kuului, että 75 % kursseista tulee olla omasta tiedekunnasta, ja 25 % sai olla mikä kurssi vain. Käytännössä tämä siis tarkoitti 3 kasvatustieteen kurssia ja yhtä vapaavalintaista, sillä kurssit ovat Uppsalassa yleensä 7,5 opintopisteen suuruisia. Suoritin kaksi kurssia englanninkielisestä maisteriohjelmasta Sociology of Education. Kurssit olivat todella työläitä, mutta olen iloinen, että kävin ne. Ne opettivat esiintymistä ja argumentointitaitoa englanniksi, sillä jokaisen luennon jälkeen meillä oli seminaari, jossa keskustelimme ja esittelimme pohdintojamme luentojen aiheista. Myös loppuesseistä pidimme presentaatiot.

Kolmas kasvatustieteen kurssini oli vaihtarikurssi, jossa opiskelimme ruotsalaista koulutushistoriaa ja sen nykyisiä haasteita. Tälläkin kurssilla meillä oli välitehtäviä ja loppuessee, josta pidettiin esitelmä kurssin lopuksi. Jokainen kurssilainen myös opponoi toisen opiskelijan esseen.

Svensk grammatik oli pilkuntarkkaa ruotsin kielioppia ruotsiksi. Se oli mielestäni ihanaa! Opin todella paljon uutta ruotsin kieliopista, mitä minulle ei ole suomenruotsia opiskellessani opetettu.

Arviointi on kolmiportainen: hylätty – hyväksytty – hyväksytty erinomaisesti. Opettajat olivat kaikki mukavia ja avuliaita!

Ruotsissa ei ole lainkaan sellaista opiskelijaravintolakulttuuria kuin Suomessa, vaan lounaaksi syödään eväitä. Suurin osa otti yliopistolle mukaan oman ruoan, joita säilytimme jääkaapeissa. Jääkaappeja ja mikroja löytyi joka kerroksesta. Ravintolat kyllä löytyvät joka kampukselta, mutta ne ovat tavallisen lounaan hintaisia, eli n. 10e. Kahvilatuotteet ovat edullisia, täytetyn sämpylän sai n. 3 eurolla.

Ensimmäinen jää - Uppsala universitet
Ensimmäinen jää – Uppsala universitet

Opiskelijaelämä

Uppsala on tunnettu vilkkaasta opiskelijaelämästään. 13 osakuntaa huolehtivat siitä, että tekemistä riittää jokaiselle! Osakunnat painottavat toiminnassaan eri asioita: joissakin on paljon tanssia, toisissa teatteria ja jossakin bileitä. Monissa osakunnissa on kahvila ja kirjasto sekä lounas, joka maksaa opiskelijoille n. 4e.

Vaihtareille järjestetään paljon tapahtumia orientaatioviikolla, mutta sen jälkeen vaihtarit osallistuvat uppsalalaisten kanssa samoihin juttuihin. Uppsalassa on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita, ja heidät on huomioitu hyvin tapahtumissa, jotka ovat usein myös englanniksi. Toimintaa, johon itse osallistuin, oli mm. osakuntakuorojen konsertit, teatteriesitykset, yön yli kestänyt vaellus ja telttailu, sitsit, monet bileet… Tekeminen ja tapahtumat eivät Uppsalasta ainakaan lopu.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähtijöille

Tässä mieleeni tulleita yleisiä asioita Uppsalaan liittyen!

  • Asuntohakemus kannattaa tehdä mahdollisimman nopeasti linkin saamisen jälkeen – suomalaisille ei välttämättä taata asuntoa. Itse sain ensiksi tiedon, että en kuulu asunnon saajien kiintiöön, mutta lopulta sain kämpän keskustasta. Jos asuntoa ei housing officen kautta saa, hyviä nettisivuja yksityisen asunnon löytämiseen ovat blocket.se sekä studentboet.se. Myös Facebookista löytyy ryhmiä.
  • Vaikka syyslukukausi virallisesti alkaakin vasta syyskuun alussa, orientaatio-ohjelma saattaa alkaa jo 2vk ennen koulua. Kannattaa olla aktiivisesti mukana kaikessa – aktiviisuus tuo kavereita!
  • Nationit Uppsalassa saattavat hämmentää aluksi. Kaupungissa on siis 13 student nationia (osakuntaa), jotka ovat avoinna vain ja ainoastaan opiskelijoille. Opiskelijakortti (Studentkortet) edellyttää jäsenyyttä johonkin nationiin, ja tällä kortilla saa pääsyn kaikkiin nationeihin. Lisää infoa osoitteesta https://uppsalastudentbostad.com/nationsguidenhttps://www.uu.se/en/admissions/student-life/the_student_nations/
  • Bileet ovat aina viikolla, ja lauantaisin mikään nation -klubi ei ole auki. Lemppariklubini oli Värmland perjantaisin, sekä Snerikes tiistaisin!
  • Ruotsissa kaikki toimii ja kaupasta saa samoja tuotteita kuin Suomessa, joten pakkaamisen kanssa voi ottaa rennosti. Jos jotain unohtuu, saat sen varmasti myös Uppsalasta!
  • Sociology of Education-maisteriohjelman kurssit olivat todella haastavia, ja oletettu lähtötasokin on korkea. Jos valitset tämän ohjelman kursseja, kannattaa varautua satoihin ja satoihin luettaviin tutkimussivuihin ja kirjoihin – niihin menee aikaa. Kurssit on kuitenkin mahdollista suorittaa kunnialla, ja ne antoivat todella paljon perspektiiviä koulutuspoliittisiin kysymyksiin niin Ruotsissa kuin ympäri maailmaakin.
  • Englannin osaamisella pärjää, mutta jos ruotsi vähänkin sujuu, sitä kannatata ehdottomasti käyttää! Ruotsalaiset usein vaihtavat kielen englantiin, jos huomaavat toisen puhuvan “huonoa ruotsia”, mutta tällöin kannattaa vain pyytää heitä jatkamaan keskustelua ruotsiksi. Puhumalla oppii parhaiten!
  • Uppsala on turvallinen ja hyvän fiiliksen kaupunki. Ongelmiin sain aina vastauksen ja avun nopeasti!
  • Jos valitset Uppsalan vaihtokohteeksi, on se elämäsi paras päätös 😉
Botanical garden - Uppsala universitet
Botanical garden – Uppsala universitet

Kobenhavns universitet, kevät 2019

Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Tiesin jo ennen yliopisto-opintojeni alkua, että haluan lähteä opiskelijavaihtoon. Olin valmis pidentämään opintojanikin sen takia; näin kova haluni lähteä oli! Varsinainen hakuprosessi omalla kohdallani alkoi helmikuussa 2018, mutta minulla oli kaikki vaihtokohteet ja kurssit mietittynä jo hyvissä ajoin ennen sitä. Kööpenhaminan yliopisto oli ensimmäinen vaihtoehtoni, sillä olin kuullut paljon hyvää yliopistosta itsestään, olin ihastunut aiemmalla turistivisiitilläni Kööpenhaminan kaupunkiin, ja koska Kööpenhaminassa asuva ystäväni suositteli valintaa lämpimästi. Valintaa vahvisti yliopiston sivuilta löytyvä kattava tietomäärä vaihto-opiskelijoille, jonka takia esimerkiksi kurssivalinnat oli helppo tehdä etukäteen.

Kun minut oli nimetty Kööpenhaminaan lähtijäksi Helsingin yliopiston puolesta, en odottanut kuulevani pian takaisin Kööpenhaminasta, sillä olinhan lähdössä vasta seuraavana keväänä. Positiiviseksi yllätyksekseni sain jo maaliskuussa 2018 Kööpenhaminasta linkin, jota kautta pystyin varsinaisesti hakemaan sinne vaihto-opiskelijaksi. Hakemuksessa pyydettiin esimerkiksi kuvailemaan mitä kursseja suunnittelet ottavasi, mitä olet opiskelut Helsingissä, ja mahdollisesti myös todistusta, että englanninkielen taitosi on vaadittavalla tasolla. Mielestäni hakemus oli varsin selkeä eikä sen täyttämisessä mennyt kauaa aikaa.

Lopullisen deadlinen (1.10. keväällä Kööpenhaminaan tuleville) jälkeen meni noin pari viikkoa, kunnes sähköpostiini kolahti kauan odotettu viesti: minut oli hyväksytty vaihto-opiskelijaksi Kööpenhaminan yliopistoon. Viestissä kerrottiin selkeästi, miten kurssi-ilmoittautumisten suhteen tulee tehdä, miten paikallisen opiskelijakortin saa, kuinka saada käyttöönsä yliopiston tunnukset, ja muuta tärkeää tietoa. Tähän kun lisää varsin nopeat vastaukset jokaiseen kysymykseen, jonka heille lähetin, lähdin Kööpenhaminaan varsin luottavaisin mielin.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Alkubyrokratian määrä oli näin suomalaisen näkökulmasta varsin vähäinen. EU:n ulkopuolelta tulevien tarvitessa oleskeluluvan ja muualta EU:n sisältä tulevien tarvitessa todistuksen EU-kansalaisuudestaan, suomalaiset eivät Pohjoismaiden kansalaisina tarvinneet kumpaakaan.

Suomalaisille ei myöskään ole pakollista rekisteröityä paikallisille viranomaisille, mikäli asuu Tanskassa lyhyemmän aikaa kuin kuusi kuukautta. Mikäli kuitenkin asuu täällä hyggen luvatussa maassa pidempään kuin kolme kuukautta, on mahdollista rekisteröityä viranomaisille ja täten saada CPR-numeron, jonka on Tanskan versio henkilötunnuksesta. CPR-kortti toimii myös sairasvakuutuskorttinasi, jossa on nimetty se lääkäri / lääkäriasema, jonka palveluja sinun tulisi käyttää. Terveydenhuoltoa saa ilman sitäkin, mutta itse päädyin kuitenkin hankkimaan sen. Saadaksesi sen, suomalaisen tulee ottaa mukaan todiste Tanskan osoitteesta (vuokrasopimus) ja passi tai henkilökortti (sekä mahdollisia lisädokumentteja jos on lapsia tai on naimisissa), ja suunnata joko International Citizen Servicen tai paikallisen kunnan Citizen Service -Centreen. Siellä, tai jo etukäteen netissä, pitää täyttää yksi lomake, jonka jälkeen sinun pitäisi kortti saada. Saattaa kuulostaa pelottavalta prosessilta, mutta omalla kohdallani se sujui varsin vaivattomasti.

Muuta byrokraattista ei alussa oikein ollut. Opiskelijakortin saamiseen ohjeet tulivat jo hyväksymiskirjeessä, johon ei oikeastaan muuta tarvittu kuin valokuvan lataaminen yliopiston verkkosivuilla. Fyysisen kortin saimme eräänä päivänä ensimmäisellä viikolla, kun yliopiston henkilökuntaa tuli nimillä varustetuin kirjekuorien kanssa paikalle ja he jakoivat ne meille. Mikäli kortin saaminen viivästyi, ilmoitettiin meille selkeästi, mistä ja milloin kortin voisi hakea.

Asuminen

Kööpenhaminassa lyhytaikaisten vuokra-asuntojen löytäminen itsenäisesti on äärimmäisen vaikeaa. Tämän lisäksi asuminen on todella kallista, joten mikäli haluaa löytää itsenäisesti asuinpaikan, prosessi kannattaa aloittaa todella hyvissä ajoin ja varautua todella hintaviin asuntoihin. Omana vaihtoaikana törmäsin vain kahteen vaihtariin, jotka majoittuivat muualla kuin UCPH Housing Foundationin kohteissa. Suomalaisten kohdalla tilannetta helpottaa hieman facebook-ryhmät, joissa Kööpenhaminan seudulla asuvat suomalaiset välillä mainostavat omien tai tuttujensa asuntojen olevan vapaina. Asuinpaikka on siis mahdollista löytää itsenäisesti, mutta kuten olen sanonut useasti, se on todella haastavaa puuhaa.

Suurin osa vaihtareista majoittuukin siis UCPH Housing Foundationin kohteissa. Kyseessä on siis Kööpenhaminan versio HOASista usealla tapaa. Kööpenhaminassa ei ole kampusasumista, paria kohdetta lukuun ottamatta, vaan kohteet ovat ripoteltu ympäri Kööpenhaminan seutua. Tarjolla on niin jaettuja huoneita, dorm-huoneita, soluhuoneita, yksiöitä kuin joitakin perheasuntoja. Kaikkien hakemuksensa Kööpenhaminan yliopistoon ajoissa lähettäneiden pitäisi saada heiltä kutsu majoituspalveluun, ja etenkin keväällä saapuvilla on parempi mahdollisuus saada heidän kauttaan asunto.

Helppoa se ei kuitenkaan ole. Kuten yksityiset vuokra-asunnot, myös Housing Foundationin kohteista on kova kilpailu; fraasi ”nopeat syövät hitaat” kuvaa tilannetta oivasti. Kutsun ja linkin saatua kannattaa oikeasti heti hyökätä sivustolle jonottamaan, sillä parhaimmat / kohtuuhintaiset majoituskohteet menevät välittömästi. Jos et ole tarpeeksi nopea, sinulle jää joko sijainniltaan huonot kohteet tai aivan törkeän kalliit paikat. Päädyin itse asumaan huoneeseen 11 henkilön dormissa, jossa makuuhuone oli oma, mutta muut yhteiset tilat (keittiö, olohuone, kylpyhuoneet) täytyi jakaa. Paikan hintalaatu-suhde ei mielestäni kohdannut, mutta itsenäisesti asuinpaikan etsiminen kauhistutti minua sen verran, että otin mieluummin jonkun paikan kuin jäin ilman paikkaa kokonaan.

Opiskelu ja opetus

Kööpenhaminan opintotarjonta vaihto-opiskelijoille on varsin monipuolista, ja mahdollisuuksia on vielä enemmän, mikäli kykenee seuraamaan opintoja tanskaksi. Oma ruotsin taitoni ei ole niin hyvä, että tähän kykenisin, joten päädyin varsinaisiin opintoihini valitsemaan ainoastaan englanninkielisiä kursseja. Siltikin minulla oli paljon valinnanvaraa ja sainkin viettää hyvän aikaa pähkäillessäni niitä kursseja, joille tahtoisin osallistua. Koska lähdin Kööpenhaminaan suorittamaan sivuainettani, minulla ei vaihto-ohjelman puolesta ollut esimerkiksi rajoituksia tiedekuntien suhteen. Ainoastaan sama kuin Suomessa, eli puolessa vuodessa täytyy suorittaa 30 opintopistettä. Hakuvaiheessa päädyin valitsemaan kaksi englannin kielen kurssia humanistisesta tiedekunnasta ja kaksi psykologian kurssia valtiotieteellisestä tiedekunnasta.

Nämä suunnitelmat kuitenkin muuttuivat täysin, enkä yhtäkään kyseisistä kursseista suorittanut. Psykologian kurssit ”epäonnistuivat” sen takia, ettei minulla ollut tarpeeksi edeltäviä psykologian opintoja suoritettuna. Positiiviseksi yllätyksekseni, psykologian tiedekunnan puolelta kuitenkin suositeltiin minulle yhtä lähtötason psykologian kurssia, jonka sitten päädyinkin valitsemaan. Englannin kurssit kaatuivat osittain samoista syistä: en itse kokenut, että pystyn samaan tasoon muiden opiskelijoiden, kaikki muut pääaineopiskelijoita, kanssa. Nämä päädyin korvaamaan vaihtareille suunnatulla Nordic Mythology -kulttuurikurssilla, johon päädyin olemaan erittäin tyytyväinen. Tässä vaiheessa on pakko kehua Kööpenhaminan yliopiston henkilökuntaa. Vaikka jouduinkin hieman säätämään kurssivalintojeni kanssa, he hoitivat asiat nopeasti ja ammattitaitoisesti.

Päädyin siis suorittamaan kaksi kurssia, jotka olivat molemmat 15op. Muutenkin olin hieman yllättynyt siitä, miten Kööpenhaminassa kaikki kurssit tuntuivat olevan joko 15op tai 7,5op. Joitain satunnaisia 10op tai 5op kursseja oli, mutta ne olivat yleisesti harvassa. Odotin kurssien työmäärän vastaavan opintopistemääriä, mutta oma todellisuuteni oli todella erilainen. Läsnäoloa oli varsin vähän: toisella kurssilla 2h/vk, toisella 3h/vk. Itselleni nämä päivät osuivat maanantaille ja tiistaille, joten loppuviikko minulla oli aina vapaata tai itsenäisen työskentelyn aikaa. Psykologian kurssi oli osallistujamäärältään pienempi (24) ja muistutti enemmän ryhmätunteja, joihin olin Suomessakin tottunut: niin opettaja kuin opiskelijat pääsivät ääneen. Mytologian kurssilla taas oli enemmän porukkaa (60), joten sen tyyli oli luentomaisempi, lukuun ottamatta kahta päiväreissua Ruotsiin ja muualle Tanskaan.

Molemmat kurssit kestivät laajuutensa takia koko lukukauden, ja niiden loppukokeet olivat touko- ja kesäkuussa. Kummallakaan kurssilla minulla ei ollut perinteistä tenttikoetta, vaan tehtävänä oli kirjoittaa essee / tutkielma. Mytologian työ muistutti enemmän tutkielmaa: 15 – 20 sivun essee johonkin pohjoismaiseen mytologiaan tai viikinkeihin liittyvästä aiheesta (oikeasti olisi voinut vaikka katsoa Thor-leffoja ja keksiä niistä aiheen). Ainoa vaatimus ennen tenttiä oli, että palauttaa vapaamuotoisen tiivistelmän tutkielmasta opettajalle. Jos tätä ei olisi tehnyt, olisi tutkielman pituus pitänyt olla 20 – 25 sivua. Psykologian tenttiin osallistumisen vaatimuksena oli ryhmäesitelmän pitäminen, mutta henkilökohtaisten syiden takia sain sumplittua asiat niin, että sain tehdä tentin ilman esitelmän pitoa. Lopputenttiä varten saimme kolme esseekysymystä, kukin pituudeltaan noin 3 sivua, mutta ne (+ aloitus- ja loppukappale, yhteensä 1 sivu) piti palauttaa yhtenä tiedostona. Tämän lisäksi saimme 3 päivää aikaa tähän: kysymykset julkaistiin tiistaina klo 10 ja viimeinen palautus oli perjantaina klo 12.

Molemmat suoritukset arvioitiin asteikolla -3 – 12 (älkää kysykö asteikon logiikkaa, sillä se on minullekin mysteeri), ja vähintään 2 piti saada läpipääsemiseen. Ainakin psykologian kurssilla opettaja myös tarjosi mahdollisuutta muuttaa asteikon vaihtarin ”kotiasteikkoon”, mutta itse en mahdollisuutta hyödyntänyt, sillä Helsingin yliopistossa se kuitenkin arvosteltaisiin asteikolla hyväksytty-hylätty. Muuten asiat olivat melko tuttuja: meni hieman vajaa kuukausi tentin palautuspäivästä siihen, kun arvosana oli rekisteröity.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Lopuksi haluaisin jakaa muutaman vinkin Kööpenhaminaa harkitseville:

KIELIKURSSI. Vaikka ette hyväksilukisi sitä opintoihinne koti-Suomessa, suosittelen lämpimästi osallistumista tanskan kielen kurssille. Tanskassa pärjää loistavasti pelkällä englannilla, mutta onhan se kivaa osata muutama sana paikallista kieltä. Lisäksi ainakin pre-semester kielikurssilla suurin osa ryhmästäni löysi läheisimmät vaihtoystävät juuri tältä kurssilta.

MATKUSTELU. Kööpenhamina on sijaintinsa puolesta aivan 10/10! Junat ja useat bussiyhtiöt kuljettavat sinut helposti ja halvalla ympäri Eurooppaa. Tämän lisäksi lentomatkailukaan ei ole haastavaa, sillä Kööpenhaminan lentokenttä on vain noin 15 minuutin päässä ydinkeskustasta.

PYÖRÄ. Tanskassa, mutta etenkin Kööpenhaminassa, pyöräily otetaan todella vakavasti! Se on kaupungin ehdottomasti yleisin menopeli ja otettu huomioon kaupunkisuunnittelussa. Tarjolla on monta pyöräliikettä tuliterän menopelin ostoon, mahdollisuuksia vuokrata pyörä, ja ostaa se käytettynä. Mikäli valitset jälkimmäisen vaihtoehdon, muista tarkastaa ettei se ole varastettu! Tästä voi tulla ikäviä seurauksia, vaikka et olisi tiennyt sen olevan varastettu.

RAHA. Niin upea kuin se muuten on, Kööpenhamina ei missään muodossa ole hintatasoltaan opiskelijaystävällinen kaupunki. Toki voi pärjätä pelkällä opintotuella ja apurahalla, mutta siinä joutuu aika tarkkaan laskemaan rahojaan. Etenkin jos esimerkiksi ei käytä pyörää vaan ostaa kuukausittaisen matkakortin julkiseen liikenteeseen tai jos matkustelee paljon, rahaa tulee palamaan opiskelijavaihdon aikana Kööpenhaminassa. Suosittelenkin hankkimaan mahdollisimman paljon säästöjä, jos tänne mielii vaihtoon tulla.

OPISKELIJAELÄMÄ. Niitä riittää! Yliopiston tuutorit järjestävät useita tapahtumia, kuten myös tiedekunnat, ESN-järjestö ja keskustassa sijaitseva Studenterhuset. Voit osallistua niin moneen kuin vain jaksat, eikä osallistumatta jättämisestäkään kannata huolehtia, sillä tapahtumia riittää. Itse yllätyin siitä, miten isosti yliopisto oli mukana näissä tapahtumissa. Esimerkiksi perjantaisin South Campuksen tiloissa järjestetään laitosten omia Friday Bareja, joissa saa bailata niin paljon kuin itse vain jaksaa.

YLIOPISTON TILAT. Hyödyntäkää niitä! Toisin kuin Helsingissä, Kööpenhaminassa opiskelijoilla on 24/7 pääsy yliopiston tiloihin opiskelijakortilla. Itse rakastuin esimerkiksi South Campuksen kirjaston rauhallisuuteen sunnuntai-iltaisin. Nukkua tiloissa ei kuulemma saa, mutta muuten voit rauhassa viettää siellä all-nightereita opiskellen.

GÅ TIL KØBENHAVN. Kalliista hintatasosta huolimatta en voi muuta kuin suositella Kööpenhaminaa vaihtokohteena! Vaikka olin ihastunut kaupunkiin ennen vaihtoani, en uskonut rakastuvani siihen näin paljon, koska sehän on niin samanlainen kuin Helsinki, eikö vaan? Ei. Tämä hyggen kansainvälinen pääkaupunki tarjoaa paljon uutta, mutta myös sopivan määrän tuttua. Historiaa, designia, ihmisiä, ruokaa. Täältä löytyy jokaiselle jotakin!