Vaihtokertomus, University of Toronto, syksy 2019

Humanistisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Olin jännittänyt kielitestiä ja motivaatiokirjeen tekemistä, mutta hyväksymisestä eteenpäin oli enää vain vähän tehtävissä. Postin ja kissani siirsin vanhemmilleni. Ostin lentolippuni ajoissa, mutta hinta silti nousi harkitessani, jäisinkö jouluksi Torontoon. Jos olisin ostanut liput heti, olisin saanut ne vielä selvästi halvemmalla, mutta kuukauden harkitseminen nosti heti hintaa.

Lähes kaikkeen byrokratiaan sain hyvät ohjeistukset yliopistolta. Meitä muistutettiin etenkin yhteisen Toronton vaihto-opiskelijoiden Facebook-ryhmän kautta käytännöistä ja tarvittavista asiakirjoista, tarvikkeista ja tulevasta säästä, ja tuutorimme olivat tavoitettavissa hyvin helposti. En työskennellyt vaihtoaikanani, joten en hankkinut varsinaista viisumia työtä varten, mutta hankin pakollisen ETA:n ja maksoin yliopiston sivujen kautta sairasvakuutuksen (jonka hyödyllisyyttä avaan pian myös). ETA:n, yliopiston hyväksymiskirjeen ja passin lisäksi muita dokumentteja ei lentokentällä enää kysytty. ETA:n suhteen kannattaa muuten välttää huijaussivustoja. Näiltäkin saa käyttökelpoisen ETA:n, mutta kun kuulin poikaystäväni maksaneen tästä lopulta 70 dollaria itse maksamani 8 dollarin sijasta, huomasimme, kuinka lähes täysin samannäköiset sivut vaativat ihan eri hintoja ETA:sta. Poikaystäväni maksoi siis 62 euroa pelkästä paperinkäsittelystä aivan turhaan. Lisäksi poikaystäväni joutui suuremmin mielenkiinnon kohteeksi lehtokentällä ja häneltä kysyttiin paljon kysymyksiä, kun omalla kohdallani passini tarkastanut virkailija ensin käänteli passia ihmeissään, sitten hymyili leveääkin leveämpää hymyä ja totesi äänekkäästi ”Welcome Finland!”

Asuminen

Koska huomasin nopeasti, millainen pula Torontossa oli asunnoista, aloin etsimään asuntoa varsin aikaisin. Oli pian selvää, että halvalla ei kaupungista löytäisi hyvää. Törmäsin netin kautta asuntoihin, joiden oven lukkona toimi riippulukko, pelkkiin huoneisiin, jotka maksoivat 1900 dollaria kuukaudessa ja asuntoihin, joiden omistajiin ei mitenkään tuntunut saavan yhteyttä. Minulle oli kuitenkin lähetetty linkki Toronton yliopiston vaihto-opiskelijoiden Facebook-ryhmään, josta löysin asiallisen ilmoituksen ranskalaiselta opiskelijalta, joka etsi kämppäkavereita tulevalle lukukaudelle.

Minä ja ranskalainen lyöttäydyimme yhteen muutamien viestien ja Whatsapp-puhelun jälkeen ja koska neljälle kuukaudelle oli vaikeaa löytää varsinaista vuokra-asuntoa, etsimme lopulta asuntomme Airbnb-sivustolta. Tämäkään ei edennyt ongelmitta. Kaksi viikkoa ennen vaihtoa saimme viestin, että vuokramme kämpästä on peruttu ja minulle oli palautettu koko vuokrasumma. Kuulemma asunto vaati pikaisesti remonttia (meille ei missään vaiheessa selvinnyt miksi) ja emäntämme oli oikeutettu peruuttamaan varauksemme vielä tässä vaiheessa ilman mitään korvauksia. Mitään hintahaarukkaamme sopivaa asuntoa ei enää löytynyt, mutta törmäsin Airbnb-sivustolla asuntoon, jossa oli viisi makuuhuonetta ja joka viidelle ihmiselle jaettuna sopi meille paremmin kuin hyvin. Asunto oli Scarborough’ssa, eli aika kaukana Toronton keskustasta, mutta meillä oli kiire. Saimme nopeasti pari kämppistä lisää, ja oikeastaan meihin otti yhteyttä kymmeniä ihmisiä vailla asuntoa, ja jouduimme valitsemaan asuintoverimme.

Itse asuntoon saapuminen oli helppoa, vaikkakin pitkän metromatkan päässä aina Pearsonista toiselle puolelle Torontoa. Asunto oli juuri sitä mitä olimme toivoneetkin, joten sain huokaista helpotuksesta heti alkuunsa: kuvat olivat pitäneet paikkaansa. Myös vuokranantaja osoittautui kultaakin kalliimmaksi. Hän auttoi kaikessa, toi meille ylitse jäänyttä ruokaa, kyyditsi meitä kauppaan, antoi vinkkejä kaupungissa kulkemiseen, toi meille jopa joulukuusen jouluksi. Kuulin myöhemmin muilta vaihto-opiskelijoilta, että kaikki eivät olleet asunnon suhteen yhtä onnekkaita. Jotkut asuivat lähellä yliopistoa, mutta heidän huoneensa oli erotettu kirjahyllyllä olohuoneesta ja vierailuajat olivat tiukat. Joillakin oli asunnossaan torakoita (niihin kuulemma kyllä tottui..). Skotlantilainen kaverini taas tuijotteli iltaisin kosteusvaurion peittämää, vuotavaa kattoa. Oli vaikea uskoa näitä kauhutarinoita asunnoista, mutta ymmärsin, että vältin näitä ongelmia, koska olin valmis asumaan muualla kuin ydinkeskustassa.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähtijöille

Vaikeudet eivät toki jääneet sydämentykytyksiä aiheuttaneisiin asumisjärjestelyihin. Kävi pian selväksi, että Huawei-puhelimet olivat mahdottomuus mantereella, boikotti ei ollut vitsi. Mikään puhelinyhtiö ei tarjonnut puhelimeeni liittymää. Puhelinliittymät olivat lisäksi niin kalliita, että jouduin lopulta tyytymään käyttämään nettiä vain wifin tarjoavissa paikoissa. Onneksi Airbnb-asunnossamme oli kolme moitteetonta liittymää ja yliopistolla toimiva nettiyhteys.

Opiskelijakortin hakeminen osoittautui myös haasteelliseksi. Jonotimme uuden israelilaisen ystäväni, johon olin tutustunut orientaatiopäivänä, kanssa yli kaksi tuntia kortit saadaksemme, vain saadakseni kuulla, että minua ei löydy heidän ohjelmistostaan. Minut lähetettiin ensin väärään paikkaan selvittämään asiaa – St. Michael’sin Collegeen, joka vastasi siis oman tiedekuntani asioista. Todellisuudessa, minkä huomasin, kun asia ei collegessa selvinnyt, minun olisi kuulunut ottaa aina kaikissa ongelmatilanteissa yhteyttä ensin vaihto-opiskelijoiden asioita käsittelevään CIS-keskukseen (Center of International Experience). Siellä he selvittivät kaiken, mutta eri toimistojen aukioloajoista ja välimatkoista johtuen minulta meni lopulta kolme päivää ravata paikasta toiseen ja vihdoin saada opiskelijakorttini.

Suurimmaksi haasteekseni osui kuitenkin elämäni ensimmäinen pyörtymiseni syyskuun ensimmäisillä viikoilla. Ambulanssikuljetus, verikokeet – koko hoito sekä vielä viikoittaiset tarkastukset yliopiston lääkärin toimesta menivät kaikki sairasvakuutukseni piikkiin.

Opiskelu ja vapaa-aika

Vaikka olin viikon pois yliopistolta, mikä harmitti minua, koska luennot ja olivat uskomattoman antoisia ja kasvattivat intohimoani omaa alaani kohtaan, sain kaiken mahdollisen tuen. Professorini olivat kaikki huolissaan ja antoivat minulle lisäaikaa kaikkiin tehtäviin. Koska tehtäviä oli kuitenkin paljon, kävin vielä opintojeni loppuvaiheessa Accessibility Services -nimisessä yliopiston järjestämässä palvelussa, joka vastaa opiskelijoiden erityistarpeista. Sain aivotärähdykseni vuoksi lisäaikaa esseisiin ja lisäaikaa tenteissä, joihin minulle järjestettiin lisäksi silmiä säästävä valaistus. Accessibility Services’n kautta tämä onnistui virallisesti jopa nopealla aikataululla, vaikka usein kehotetaan ottamaan palveluun yhteyttä aikaisin lukukauden alussa erityisjärjestelyjä toivottaessa.

Paranin aivotärähdyksestäni hitaasti, mutta sain tukea myös muilta opiskelijoilta. Opiskelimme yhdessä yliopistolla ja kahviloissa, vuokrasimme auton ja kävimme ihastelemassa Kanadan metsien ihanaa ruskaa ja jaksoin silloin tällöin olla paikalla usein alkubileiden aikaan, vaikken myöhään yöhön bileitä yleensä jatkanutkaan. Opiskelijoiden tapahtumat tuntuivat loppuvan aina aikaisin kaikkialla muualla paitsi sateenkaarialueena tunnetun The Villagen alueella, jossa pääsi jatkamaan halutessaan aamuyöhön asti.

Vapaa-aika oli usein kortilla, mutta opimme tapaamaan toisia opiskelijoita yliopistolla ja opiskelemaan yhdessä ja oli ihanaa huomata, kuinka opiskelun haasteiden edessä lähennyimme entisestään. Opiskelijoille oli tarjolla erilaisia kerhoja harrastusten mukaan, mutta osa täyttyi niin nopeasti, että itse en päässyt omia harrastuksiani tukeviin kerhoihin. Vaihto-opiskelijaystäväni pääsi kuitenkin yliopiston kuoroon sopraanoksi ja vaihto-opiskelijoille suosittu kerho järjesti paljon patikointi- ja telttaretkiä.

Jäin paitsi kerhoista, mutta sain uuden kipinän opintoihini minulle uusien inspiroivien professorien kautta ja pääsin opiskelemaan aiheita, joita ei oman yliopistoni kurssitarjonnasta löydy. Opiskelu Toronton yliopistossa oli haastavaa ja tehtävien määrä oli shokki kaikille vaihto-opiskelijoille, joihin tutustuin. Vaikka opiskelun haasteet tuntuivat ensin musertavilta, itselleen pitää olla armollinen ja antaa aikaa löytää sopiva opiskelutapa uudessa ympäristössä. Lopulta suurin kulttuurishokkini oli palata takaisin Suomeen ja jättää elämäni Torontossa.

 

Vaihtokertomus, Calgaryn yliopisto, kevät 2019

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen vaihtoa

Olin päättänyt lähteä vaihtoon jo heti aloitettuani opintoni yliopistossa. Pohjois-Amerikka tuntui houkuttelevalta vaihtoehdolta ja lopulta perehdyttyäni yliopistojen opintotarjontoihin ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin ykkösvaihtokohteekseni valikoitui Calgary. Suurimpana syynä Calgaryn valintaan vaikuttivat Kalliovuoret ja niiden kiehtovat laskettelu- ja seikkailumahdollisuudet.

Hakuprosessini alkoi jo vuotta aiemmin syksyllä 2017, sillä aluksi tarkoituksenani oli lähteä vaihtoon kolmannen opintovuoden syksyllä 2018. Opintoni eivät kuitenkaan mahdollistaneet silloin vaihtoon lähtöä ja sainkin siirrettyä vaihdon kevääksi 2019. Helsingin yliopiston puolesta vaihtoprosessi sujui erittäin hyvin, mutta kursseille ilmoittautuminen Calgaryyn vei aikaa. Opintosuunnitelman ja varavaihtoehtojen miettimiseen kannattaakin varata aikaa ja aloittaa ilmoittautuminen ajoissa. Ainakin omalta osaltani kursseille ilmoittautuminen oli kohtalaisen työlästä, sillä jo hakuvaiheen alussa lähettämäni opintosuoritusote ei riittänyt kursseille pääsemiseen vaan se vaati sähköpostittelua ja perustelua tiedekuntien vastaavien kanssa. Lopulta kuitenkin sain oikeuden ilmoittautua vaaditulle määrälle kursseja, eikä minun täytynyt vaihtaa kuin yksi kurssi alkuperäisestä suunnitelmasta, jonka kiintiö oli tullut jo täyteen tämän prosessin aikana.

 

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Saavuttuani Calgaryyn aluksi piti hoitaa muutamia perusjuttuja kuten asunnon avainten ja vakuutuksen, opiskelijakortin ja mm. UPassin hakeminen. Kaikki sujui kuitenkin muitta mutkitta ja en kokenut ainakaan näin jälkikäteen ajateltuna suurta alkubyrokratiaa. Kaikkeen on hyvä silti varautua ja asiat, jotka mahdollista hoitaa etukäteen, kannattaakin tehdä jo niin pitkälle kuin suinkin pystyy jo ennen Calgaryyn saapumista. Vaihtarit otetaan lämpimästi vastaan ja heille selitetään asiat juurta jaksaen. Apua saa aina, kunhan vain uskaltaa kysyä!

 

Asuminen

Asuin yliopiston kampuksella Aurora Hallissa kahden hengen soluasunnossa. Huoneistosta löytyi kaikki oleellinen ja asunto oli erittäin siisti. Asuntoni sijaitsi aivan yliopiston vieressä ja kaikki tarvittava löytyi läheltä. Yliopistolta löytyi mm. erittäin hyvät puitteet kaikenlaiselle urheilulle, joista iso plussa Calgaryn yliopistolle. Urheilumahdollisuuksista itselle mielekkäimmät olivat squashkentät, boulderointiseinä, pikaluistelurata, uimahalli, kuntosali ja juoksurata. Jokaiselle löytyy siis varmasti jotakin!

Kampuksella asuminen oli kaiken kaikkiaan helppoa ja mukavaa. Pääosin valmistin ruokani itse ja olinkin valinnut asunnon, josta löytyi keittiö ja ruuanlaittomahdollisuudet. Yliopistolta löytyi myös useita erilaisia ruokapaikkoja niille hetkille, kun aika ei riittänyt kokkaamiseen.

Julkinen liikenne ei ole erityisen hyvä Calgaryssa ja esimerkiksi bussit kulkevat ilman sen suurempia aikatauluja. Vaikka asuinkin yliopistolla ja päivittäin ei ollutkaan tarvetta käyttää julkista liikennettä, suosittelen UPassin ottamista, joka toimii bussi/junalippuna Calgaryssa. Calgaryn keskustaan yliopistolta pääsee erittäin helposti junalla.

Suurin osa myös muista vaihtareista asui yliopistolla, joten suosittelen yliopistoasumista erittäin lämpimästi!

Calgaryn keskusta

Opiskelu ja opetus

Opintosuunnitelma ja kursseille ilmoittautuminen tulee siis tehdä jo paljon ennen vaihdon alkua. Lukujärjestys on tiedossa heti kursseille ilmoittautumisen jälkeen. Calgaryssa ensimmäisten kahden viikon aikana on mahdollisuus kokeilla kursseja ja mahdollisesti myös vaihtaa niitä, jos valinnat eivät ole osuneet kohdalleen. Itse en joutunut enää tässä vaiheessa vaihtamaan kurssejani, mutta monet vaihtavat ja tämä onnistuu helposti. Ei siis huolta, jos kurssi osoittautuukin täysin toisenlaiseksi kuin mitä kuvitteli. Omilla kursseillani ei ollut läsnäolopakkoa, mutta suosittelen luennoille ja harjoituksiin menemistä, sillä luentomateriaalit ja muistiinpanot olivat erittäin tärkeässä roolissa väli- ja kurssikokeissa.

Työmäärä kaikilla kursseillani oli valtava. En voi kieltää joutuneeni tekemään töitä ja useita tehtäviä sekä ryhmätöitä kurssien eteen. Kurssin aikana suoritetut tehtävät ja välikokeet vastaavat kurssiarvosanasta yhdessä lähes jopa 60-70%, joten niihin kannattaa panostaa. Kun kurssit suorittaa hyvin alusta loppuun asti, ei tarvitse ottaa suurempaa stressiä loppukokeista! Opiskelijoiden taso on kova ja suurin osa heistä tekee koulun eteen hurjasti töitä.

Jääkiekko on erittäin suosittua ja paikalliset ovat todellisia Flames-faneja. Yliopistolta löytyy myös oma joukkue Calgary Dinos!

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähtijöille

Itse vietin lähes kaiken vapaa-ajan eli viikonloput lasketellessa Kalliovuorilla. Kalliovuoret sijaitsevat noin tunnin ajomatkan päässä Calgarysta. Suosituimmat läheltä löytyvät laskettelukeskukset ovat Sunshine Village ja Lake Louise. Itse löysin jo ensimmäisenä orientaatiopäivänä joukon innokkaita vaihtarikavereita, joiden kanssa lähdimme seuraavana viikonloppuna laskettelemaan. Omia laskettelukamoja en ottanut mukaani Suomesta ja tätä olen kyllä miettinyt, että miksi en. Suksien/laudan hankinta oli kuitenkin erittäin helppoa ja tarjonta käytetyille ja siten myös edullisille, mutta laadukkaille välineille on valtava!

Helpoin ja kivuttomin vaihtoehto laskettelukeskuksiin pääsemiseen on vuokrata auto, mutta Calgaryn keskustasta pääsee myös näppärästi laskemaan hyppäämällä skibussiin. Skibus ajaa molempien laskettelukeskuksien kautta. Lähtö on aikaisin aamulla ja paluubussi lähtee takaisin iltapäivällä. Jos haluaa viettää useamman päivän laskemassa, vuoristokylä Banff tarjoaa huikeat puitteet iltojen viettoon ja yöpymiseen.

Lake Louise

 

 

 

 

 

Vaihtokertomus, Queen’s University at Kingston, syksy 2018

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

 

Ennen lähtöä

Helsingin yliopistosta sain tiedon, että minua tullaan esittämään vaihtoon joulun paikkeilla 2017. Sain riittävät ohjeet siitä mitä kaikkia dokumentteja minun pitää valmistella ja toimittaa vaihtoyliopistoon. Koska kyseessä oli kahdenvälinen vaihto, meni dokumentit Kanadan päähän meidän liikkuvuuspalveluiden kautta. Sain tiedon hyväksymisestäni Queen’sistä kesäkuun alussa.

Queen’sistä infomeilejä tuli usein ja ne sisälsivät mielestäni vastaukset kaikkiin kysymyksiini. Lisäksi yliopiston nettisivu oli hyvä tiedonlähde. En tainnut olla yliopistoon yhteydessä etukäteen kertaakaan – tosin monet vaihtokaverini olivat keskustelleet sähköpostitse paljonkin ennen vaihtoon lähtöä.

Päänvaivaa aiheutti hieman monimutkaiset maksujärjestelmät, Kanadaan kun ei ole niin näppärä maksaa tilisiirtona rahaa kuin Euroopassa. Kannattaa hoitaa raha-asiat ajoissa.

Summaten ohjeistukseksi voin sanoa, että kannattaa tulostaa mukaan/tallentaa koneelle jokainen ohje mitä tulee. Queen’siltä saatu tulevan vaihto-opiskelijan infopaketti oli todella hyödyllinen.

Vaihtoni kesti yhden lukukauden, minkä ansiosta en joutunut asioimaan Kanadan viranomaisten kanssa enkä tarvinnut viisumia. Riitti että tein sähköisen maahantuloilmoituksen (maksoi muistaakseni 7 CAD) ja täytin huolellisesti maahantulokaavakkeen. Lensin Torontoon Pearsonin kentälle, missä oli kätevät maahantulo-selvitysautomaatit. Latasin etukäteen appin, mihin täytin tietoni ja kentällä näytin appista QR-koodin automaattiin ja se tulosti paperin minkä näytin maahantulo-virkailijalle. Olin tätä varten tulostanut ja ottanut mukaani kaiken mahdollisen; hakenut pankista pankkitilini tiliotteen, hyväksymiskirjeen Queen’sistä, vaihtotodistuksen Helsingin yliopistosta, puoltokirjeen proffalta, rokotustodistuksen, you name it. Minulta virkailija ei kuitenkaan kysynyt muuta kuin että kauan aion viipyä, missä asun ja toivotti hauskaa reissua. Kannattaa silti varautua hyvällä dokumentaatiolla, erityisesti jos ei ole paluulippua Suomeen.

 

Vaihtokohteeseen saapuminen

Hain ja sain asuntolapaikan Queen’sin vaihto-opiskelijoille tarjoamasta asuntolasta. Asuntolaan muuttavia ohjeistettiin, että muuttopäivä on 1.9. eikä päivääkään aikaisemmin. Siispä lensin Kanadaan 31.8. ja nukuin yhden yön airbnb:ssä (mitä muuten on tarjolla muttei liikaa, kannattaa olla ajoissa liikkeellä). Orientaatioprosessi pyörähti heti käyntiin jo siksikin koska asuin asuntolassa; me asuntolassa asuneet vaihtarit osallistuimme soveltuvin osin vaihto-orientaation lisäksi yliopiston yleiseen orientaatioon.

Torontosta on hyvät ja nopeat junayhteydet Kingstoniin. Junaliput kannattaa ostaa ajoissa sillä hinnat nousevat mitä lähempänä yliopiston lukukauden aloitus on.

Yliopiston henkilökunta ja kv-toimiston porukka on super mukavaa ja ystävällistä. Ei kannata jännittää yhtään vaan mennä rohkeasti kysymään, jos mikään mietityttää. Siellä on monta muutakin samassa tilanteessa olevaa.

 

Asuminen ja eläminen

En itse avannut kanadalaista pankkitiliä, mutta tiedän monen tehneen niin. Oma debit/credit korttini toimi siellä moitteettomasti. Queen’sillä on sopimus CIBC-nimisen pankin kanssa, automaatteja löytyy pitkin kampusta ja asuntoloita. Tilin avaus on kuulemma helppoa ja nopeaa.

Suomesta tulevan vaihto-opiskelijan piti maksaa UHIP-vakuutus (muistaakseni 208 CAD). Tämä perusvakuutus ei sisällä hammashoitoa, siitä on omakohtaista kokemusta. Onneksi viisurini tulehdus helpotti lääkkeillä, ei olisi ollut kiva joutua pulittamaan hampaanpoistosta korkeaa hintaa. Muutoin minulla ei ole kokemusta paikallisesta terveyshoidosta, mutta vaihtokavereilta kuulin, että hoitoon pääsy on hätätilanteissa sujuvaa, mutta kiireettömissä tilanteissa hidasta. Hoitoa joka tapauksessa saa. Kannattaa printata todistus UHIP:sta mukaan, sitä tarvitaan terveydenhoitoon hakeutuessa.

Jos ei halua kalliiseen asuntolaan, yliopiston infopaketissa vinkataan monia yrityksiä, jotka tarjoavat majoitusta. Myös Queen’sin opiskelijoiden ylläpitämissä fb-ryhmissä haetaan vuokralaisia ja ilmoitetaan vapautuvista asunnoista. Muutama vaihtarikaverini löysi asunnon vasta Kingstoniin saavuttuaan, osa jopa sai asuntolapaikan vasta päivää ennen muuttopäivää. Itse halusin hoitaa asian kuntoon jo hyvissä ajoin ennen lähtöä. Vahvistus asuntolapaikan saamisesta meni kuitenkin heinäkuulle, mikä stressasi hieman mutta loppu hyvin kaikki hyvin! Ylipäänsä opiskelija-asuminen on Kanadassa kalliimpaa kuin Suomessa.

Eläminen University Districtillä, eli yliopiston lähistöllä olevalla opiskelijoiden kansoittamalla kommuunialueella, on meluisaa ja riehakasta. Kannattaa vähän tsekata kenen kanssa asuntoa vuokraa ja muutenkin noudattaa varovaisuutta ja tervettä maalaisjärkeä. Valitettavasti Kingstonissakin asuntobisneksessä on huijareita, jotka vievät rahat niin kanadalaisilta kuin vaihtareiltakin.

 

Opiskelu

Yliopisto-opiskelu on hieman lukiomaisempaa, ainakin taloustieteen kurssit olivat huomattavasti vähemmän akateemisia kuin Suomessa. Samaan tapaan kuin Suomessa meillä oli palautettavia laskuharjoituksia. Queen’sissä kirjoitetaan paljon esseitä ja annetaan lukuläksyjä. Lukuläksyjen suorittamista testataan välillä pistareilla käsittääkseni kaikissa oppiaineissa. Materiaalien luku jo hyvissä ajoin ennen tenttiä oli toki hyvä tapa kerrata opittuja asioita.

Omilla kursseillani ei ollut juurikaan pakollisia kirjoja, mutta ymmärsin että toisissa oppiaineissa niitä oli paljonkin. Kirjat maksavat todella paljon, kannattaa katsoa saisiko käytettynä tilata Amazonista tai ostettua fb-ryhmistä. Kirjastot olivat hyviä opiskelupaikkoja, mutta tenttien aikaan tosi täynnä yötä myöten. Kurssikirjoja kirjastoissa oli vähän.

Helsingin yliopisto suosittaa ottamaan 5 kurssia, mutta itse suoritin neljä. Niistäkin jo tuli tarpeeksi töitä ja neljä tenttiä ja välitenttiä (=midterm) oli ihan riittävästi. Kannattaa harkita työllistääkö itseään vaihdossa liikaa, siellä ollessaan kun on kiva tehdä muutakin.

Queen’sissä on paljon opiskelijoiden hyvinvointia ja oppimista tukevia palveluita. Näistä kerrotaan kattavasti orientaatiossa. Lisäksi on paljon vapaa-ajan kerhoja, kuten kielikerhoja, puhe- ja esiintymiskursseja ja study groupeja. Yliopistoalue on suomalaisittain iso ja laaja ja sinne olisi varmasti helppo eristäytyä. Kannattaa kuitenkin mennä avoimin mielin ja kokeilla uusia asioita, esimerkiksi itse osallistuin viikoittaisille salsa-tunneille vaikken todellakaan ole tanssija. Siellä tapasi hyvin paikallisia opiskelijoita.

 

Elämiskustannuksista ja muusta

Puhelinoperaattorit on kalliita Suomen hintatasoon verrattuna. Otin itse liittymän Freedom-nimisestä firmasta: liittymän avaus ja maksuasiat oli helppo hoitaa. Hintakin oli edullisimmasta päästä, mutta silti noin 40 CAD/kk.

Kingstonissa on oikeastaan kaksi ruokakauppaketjua, hieman kalliimpi ja parempilaatuinen Metro ja edullisempi Food Basics. Food Basicsista saa tiistaisin opiskelija-alea 10% ja Metrosta torstaisin myös 10%, mutta Metron lähtöhinnat ovat korkeammat. Itse tein aina tiistaisin ostosretken Food Basicsiin.

Ruokakaupoissa ei tarvitse tipata, mutta ravintoloissa ja kahviloissa (pl. Tim Hortons ja Starbucks sekä kampuksen omat kahviot) odotetaan tippausta. Itse yleensä tippasin 10%, 20% jos palvelu ja ruoka oli hyvää.

Kingstonissa julkinen liikenne on ilmaista opiskelijakortilla. Se on TOSI hyvä juttu. Bussien aikatauluja kannattaa seurata Google Mapsista, se on luotettavin tapa. Viralliset aikataulut bussipysäkeillä ovat hyvin mystiset. Bussiliikenne toimii hyvin, tosin bussit ovat usein aamulla ennen luentoja ja iltapäivällä luentojen jälkeen todella täysiä.

Kingstonissa Uber on kalliimpi kuin tavalliset taxit. Taxilla ajaminen on edullisempaa kuin Suomessa. Muualla, esim. Montrealissa ja Torontossa käytin Uberia. Auton vuokrauksen ikäraja on virallisesti 21 vuotta, mutta käytännössä ulkomaalaiset saavat vuokra-auton vain jos ovat yli 25-vuotiaita. Autovuokraamot vaativat luottokortin. Autovuokrat ovat todella edullisia verrattuna Suomeen ja usein edullisempia kuin juna- tai bussiliput, erityisesti jos saa auton täyteen porukkaa.

Kanadan, ja erityisesti Ontarion alueen, alkoholilainsäädäntö on hyvin tiukkaa jopa Suomen mittapuulla. Avoimeen oluttölkkiin suhtaudutaan ankarasti ja yliopistolla on tiukat säännöt, minkä mukaan niiden tiloissa (ml. asuntolat) ei saisi juoda alkoholia ollenkaan. Mikäli joutuu poliisin kanssa kahnauksiin, joutuu siitä myös ongelmiin yliopiston kanssa.

Kingston on ihana idyllinen kaupunki, missä koin oman oloni turvalliseksi joka paikassa. Terveellä järjellä pärjää. Ja tosiaan, se stereotypia ystävällisistä ja kohteliaista kanadalaisista pitää paikkansa! Sopeutuminen meni itselläni helposti ja huomasin paljon yhtäläisyyksiä Suomen ja Kanadan välillä. Kanada on upea maa mitä kannattaa hieman kierrellä sinne kerran matkustettuaan.

Utbytesberättelse, Université de Montréal, hösten 2017

Studerande vid humanistiska fakultetet

Före utbytet

Jag gjorde mitt utbyte vid Université de Montréal hösten 2017. Ansökningsprocessen var relativt lång och började redan i november 2016. Det var relativt många papper man skulle fylla i, först har Helsingfors Universitet en egen ansökning och efter att man blivit vald måste man dessutom skicka in nya papper till utbytesuniversitet, allt från motivationsbrev till språkintyg. Dock finns det ganska klara instruktioner för den arbetsdryga processen, så bara man läser igenom dem noggrant så klarar man sig.
Efter att jag blivit antagen skickade universitetet en del info per e-post till mig, men jag rekommenderar även att gå in på deras sidor för nya studeranden där det finns utförligare information för den som vill ha.

Byråkrati

Då man åker till Montréal finns det en hel del byråkratin man bör sköta vid ankomst, både med myndigheterna och vid universitet.

Vid universitetet bör man gå till den internationella byrån med sitt pass för att identifiera och registrera sig. Där får man också en checklist på all byråkrati man måste sköta under de första veckorna.

Att registrera sig till kurserna är tyvärr mycket krångligare i Montréal än vid Helsingfors Universitet. Man måste först bestämma tid med en “akademisk rådgivare” som godkänner dina kursval och sedan bestämmer man tid med en annan person,  sin “TGDE”, som sedan registrerar dig på kurserna. Först när man är inskriven på kurserna kan man skaffa sig sitt studiekort och få rabatt på kollektivtrafiken.

Quebec och Finland har ett avtal som gör att man får gratis sjukvård där och inte behöver skaffa en sjukvårdsförsäkring, vilket man måste göra om man åker till de övriga delstaterna i Kanada. Detta innebär att man före man åker måste be om en speciell blankett från FPA och sedan när man är i Kanada bör man beställa tid till Kanadas motsvarighet till FPA för att registrera sig och på så sätt få sitt sjukvårdskort. Mer instruktioner för detta fås från universitetets internationella byrå.

Logi

Det finns bostäder att få via universitet, men de delas främst ut till studeranden som är där för hela året och det är relativt långa köer till dem. Men universitet har en hemsida där människor kan lägga upp bostadsannonser, det var via den sidan som jag hittade mitt boende hemma hos en lite äldre kvinna. Det finns också många facebook-sidor med bostadsannonser där det lönar sig att leta. De flesta i Montréal bor i kollektiv, så var beredd på det då du åker iväg då det kan vara svårt att hitta ettor. Jag letade efter bostad då jag ännu var i Finland och hittade en före jag åkte, men många bor på Airbnb de första dagarna och letar efter bostad först på plats i Montréal. Jag skulle säga att kostnaderna för boendet i Montréal är lite lägre än i Helsingfors. Jag betalade 500 dollar för mitt rum i ett kollektiv, vilket är ca 350 euro, och mina vänner hade liknande hyror.

Studierna

I början av terminen ordnades en introvecka, där det fanns olika info-tillfällen och aktiviteter man kunde prova på. Jag rekommenderar varmt för alla att delta i denna vecka, då får man veta hur allt fungerar, lära känna Montréal och framför allt träffa nya människor.

Studierna i Montréal är relativt intensiva, särskilt om ens franska inte är helt flytande. Jag gick fyra kurser under en termin och anser att det var en passlig mängd. Varje kurs hade mycket kurslitteratur man skulle läsa inför varje föreläsning och de flesta hade även en skriftligt arbete som skulle göras, oftast en längre essä. Dessutom hade vi två tenter i varje kurs, en i mellantent i oktober och en sluttent i december. Då de flesta essäer hade deadline i slutet av november, innebar detta att november-december blev ganska studieintensiva. Man måste själv köpa sina kursböcker och som nya kostar de relativt mycket, men jag rekommenderar att köpa dem begagnade eller låna dem från biblioteket i mån av möjlighet.

Jag var tyvärr ganska missnöjd med undervisningen, då jag mest fick gå på massföreläsningar där professorerna föreläste i tre timmar i sträck. Jag vet dock att många andra haft en bättre upplevelser än jag och varit nöjda med sina kurser.

Bra att veta

Universitet har ett gym och simhall. Det är gratis att simma och att boka spelplaner för att spela t.ex. tennis eller badminton. Gymmet ingår inte, men har ett förmånligt månadspris. Gymmet ordnar även olika kurser i de flesta idrottsgrenar om man vill prova på något nytt.

Jag uppmanar alla att modigt prata franska vid alla tillfällen. I själva staden Montréal klarar man sig på engelska men folk uppskattar att man försöker med franskan. Universitet ordnar dessutom både språkkurser och språkateljéer som är gratis för studerande. Själv deltog jag i några grammatikateljéer och i en diskussionsgrupp som träffades 10 gånger under terminen.

Prisnivån i Montréal är ungefär samma som i Finland, ibland lite billigare. Det man bör komma ihåg är att priserna anges utan skatt i butiker och restauranger, vilket innebär att det slutliga priset alltid är dyrare. Dessutom skall man betala dricks till all servicepersonal i Montréal, 10 % i caféen och restauranger och 1 dollar per dricka i barer och dylikt.

Montréal är en fantastisk stad, en blandning av europeiskt och amerikanskt  och jag är väldigt glad över att jag åkte.Staden är trygg att röra sig i, människorna är vänliga och det finns alltid någonting att göra.

Det lönar sig att åka runt till olika kvarter och bara strosa runt; på det sättet kan man lätt hitta mysiga kaféen och butiken. Själv tycker jag inte att själv “downtown” har så mycket att ge, utan att de flesta andra kvartérna har mer charm och karaktär.

Queen’s University Kanada, syksy 2016

Sosiologian opiskelija

Ennen lähtöä

Vietin syyslukukauden 2016 Queen’s Universityssä Kingstonissa. Varmistus vaihtoyliopistolta vaihtoon pääsystä tuli vasta kesäkuun alussa. Varmistuksen jälkeen kannattaa ripeästi ostaa lentoliput ja alkaa etsimään asumusta. Queens’in sivuilta löytyy orientaatioviikon aikataulua, jonka mukaan kannattaa ajoittaa saapuminen. Suurin osa vaihtareista saapui elo-syyskuun vaihteessa.

Vaihtoyliopistolta sai mukavasti ohjeita ja tervetulotoivotuksia ennen lähtöä.  Joitain asioita piti hoitaa ennen lähtöä, esim. kuva opiskelijakorttiin, ja valita sopivat kurssit. Lisäksi koulun tarjoama terveydenhuolto (UHIP-sairasvakuutus) tuli maksaa.

Lentokentällä piti varautua todistamaan varallisuus. Tarkastuksessa Kanadan puolella minulta kysyttiin Queens’in hyväksymiskirjettä. Lisäksi minulla oli todistus matkavakuutuksesta ja todistus vaihtoraha-avustuksesta ja Kelan opintotuesta. Viisumia matkustamiseen ei tarvittu.

Alku vaihtokohteessa

Kanadaan saavuttuani hoidin muutamia käytännön asioita: hankin kanadalaisen pankkitilin ja –kortin sekä puhelinliittymän. Kanadalainen pankkitili ei ole pakollinen, mutta koin helpommaksi siirtää rahaa tälle tilille ja käyttää kanadalaista korttia. Puhelinliittymät ovat selvästi kalliimpia kuin Suomessa- kannattaa rauhassa vertailla eri hintoja ja vaihtoehtoja.

Yliopistolla tuli ilmoittautua IPO (International Programs)- officeen, josta sai apua kurssivalintoihin. Kursseja sai vielä yrittää vaihtaa, itse menin juttelemaan sosiologian opintokoordinaattorille, että voisinko päästä vielä vaativammille kursseille. Kahden ensimmäisen kouluviikon ajan sai vielä vaihdella tai perua kursseja, jos ne eivät olleetkaan sopivia.

Queen’s Universityssä vaihto-opiskelijalle kuului perustason terveydenhuolto (UHIP), joka täytyi olla maksettuna alkusyksystä (noin 100 e). Itse kävin kerran päivystyksessä lääkärin vastaanotolla, mikä sujui hyvin, eikä siitä tullut lisämaksuja. Terveydenhuolto on arkisin auki kampusalueella.

Syksyllä saapuvien opiskelijoiden orientaatioviikko oli hauska! Vaihtareille on järjestetty NEWTS- orientaatio, johon ilmoittaudutaan jo kesän aikana (heinä-elokuussa). Viikko on maksullinen, mutta hintaan kuuluu ohjelma, lounaita, yllätysretki ja semi formal- illallinen. Sadat orientaatioon osallistuvat jaettiin ryhmiin, joiden kanssa vietettiin viikko. Itselleni sattui oikein mukava ryhmä, josta sain pitkäaikaisia kavereita! Suosittelen siis osallistumaan NEWTS-orientaatioon, vaikka hinta kirpaisisikin.

Yliopisto järjesti myös pari orientaatiotilaisuutta, joissa annettiin vinkkejä opiskeluun ja yliopiston kuvoihin. Vaihtareille oli myös luotu yhteinen Facebook-ryhmä, joka oli hyvin aktiivinen. Ryhmän kautta järjestettiin mm. grillibileitä ja rantalentistä, joiden kautta sai helposti tutustuttua muihin vaihtareihin.

Asuminen

Asuminen tuli järjestää itse. Queen’s Universityllä oli muutama eri vaihtoehto asumiseen: asuntolat tai vuokrattavat asunnot/huoneet. Suurin osa opiskelijoista asui kampuksen vieressä olevalla alueella, joka oli täynnä pieniä omakotitaloja, joista sai vuokrattua huoneen. Keittiöt ja kylpyhuoneet olivat yhteisessä käytössä kämppisten kesken. Talojen kunto vaihteli. Yliopistolta sai myös hakea asuntolahuonetta, jonka hintaan kuului ruoat. Asuntolassa asuminen on kallein vaihtoehto, ja huoneen vuokraaminen yksityiseltä on yleensä halvin vaihtoehto. Asumisen hinta on kuitenkin melko korkealla Kingstonissa- huoneen vuokra on n. 500 e/kk. Vuokrattavia huoneita löytyy helpoiten Facebookin asuntoryhmien kautta. Itse asuin talossa, jossa oli 5 muuta vuokralaista. Löysin asunnon heinäkuussa Facebookin ryhmän kautta. Vuokra oli 750 dollaria/kk. Talo oli siisti, mutta selvästi kampuksen ulkopuolella (n. 2 km), mikä oli Kingstonin mittapuulla kaukana.

Vaihtareiden voi olla hieman hankalaa löytää asumista syksylle, koska huoneet vuokrataan yleensä koko lukuvuodeksi ja  syksyn majoituksen varaaminen alkaa usein jo keväällä. Siksi majoituksen etsiminen kannattaa aloittaa heti kun saa varmistuksen vaihtopaikasta, miksei jo aiemminkin. Facebook-ryhmissä vuokrataan myös kokonaisia taloja, joten jotkut ryhmittyvät ja saavat näin helpommin vuokrattua asumista. Suosittelen kimppa-asumista, koska sitä kautta tutustuu jo moniin uusiin ihmisiin!

Opiskelu ja opetus

Kampus on kaunis, sekoitus uutta ja vanhaa rakennusta. Yliopistolla hyvä me-henki ja kampuselämä on aktiivista. Koulun tricolour-värit toistuvat ympäri kampusta ja Queen’s-tavara ja vaatteet ovat suosittuja. Koulu järjestää muutamia vuosittaisia suuria tapahtumia, kuten Homecomingin. Meininki onkin kuin jenkkileffoista Homecoming-viikonlopun aikana!

Kuva otettu Queen’s University:n Homecoming-viikonlopun tapahtumasta.

Opetus oli korkeatasoista mutta työlästä. Kannattaa siis varautua suurempaan työmäärään ja erilaiseen työtahtiin. Kursseille täytyi palauttaa viikoittain kirjallisia tehtäviä ja luennoille tuli lukea tietty sivumäärä. Kursseihin kuului myös esseitä,  ja kursseilla oli väli-ja loppukokeita.  Lisäksi joillain kursseilla oli pakollisia ryhmätyökokoontumisia. Opettajat olivat motivoituneita ja monet käyttivät monipuolisia opetusmenetelmiä. Lisäksi kursseilla oli teaching assistentteja (TA), joilta saattoi kysyä apua tai tukiopetusta.

Itselläni oli pakollinen määrä kursseja, eli 5, joista tuli suuri työmäärä. Opintoja tuli siis suunnitella etukäteen. Kannattaa tehdä selkeä aikataulu viikolle ja alkaa valmistautua suurempiin esseepalautuksiin ja välikokeisiin ajoissa, koska ne tulevat samoihin aikoihin lokakuusta alkaen. Syyskuussa voi siis opiskelu tuntua vielä rennolta, mutta lokakuusta alkaen deadlineja tulee todella tiuhaan. Olin 2. ja 3. tason (2. ja 3. vuosikurssin) kursseilla, joiden sisältö tuntui melko helpolta. En päässyt kaikille kursseille, joihin olisin halunnut, koska muut opiskelijat menevät vaihto-opiskelijoiden edelle kurssi-ilmoittautumisessa.

Kurssikirjoja sai ostaa käytettyinä tai uusina kampuksen kirjakaupoista. Kirjat olivat kuitenkin melko kalliita. Kirjoja voi yrittää myydä takaisin lukukauden päätyttyä Facebook-ryhmien kautta tai myydä kampusten kirjakauppoihin.

Kokeet olivat usein monivalintakokeita, mikä oli minulle uutta. Näissä oli yleensä melko tiukka arvostelu. Kuitenkin kurssien loppuarvostelu oli mielestäni hieman löyhempää kuin kotiyliopistossani.

Vapaa-aika

Queen’s Universityssä taisi olla eniten kerhoja koko Kanadan yliopistoista. Kerhoja on satoja erilaisia ja ne ovat suosittuja. Itse liityin Queen’s Outdoors Clubiin, joka järjesti viikoittain retkiä. Pääsin mukaan USA:n puolelle viikonloppuretkelle Haltiakin korkeampaan vuoristoon patikoimaan!

Myös urheilumahdollisuuksia on runsaasti- yliopistolla on mm. huispausjoukkue! Opiskelijat saavat salikortin, jolla voi käyttää kuntosalia, uimahallia ja tiettyjä ryhmäliikuntatunteja vapaasti.

Viikonloppuisin monet vaihtarit matkustelivat. Kanadassa on pitkät välimatkat, joten viikonlopussa ehtii vain lähialueille, kuten Torontoon ja Montrealiin. Kingston on kuitenkin keskeisellä paikalla, joten matkustaminen ympäröiviin kaupunkeihin on helppoa. Torontossa ja Montrealissa riittää nähtävää useammaksi päiväksi, pääkaupunki Ottawaan riittää päiväreissukin. Itse ihastuin erityisesti ranskankieliseen Quebec Cityyn, jonne on noin kuuden tunnin automatka. Quebec City on hurmaava pikkukaupunki kaikkina vuodenaikoina, etenkin ennen joulua, jolloin kaupunki täyttyy joulutoreista ja sinne rakennetaan valtava kelkkaliukumäki, joka tarjoaa hurjat vauhdit. USA:n rajakin on melko lähellä- New York Cityyn ja Bostoniin pääsee jopa autolla.

Kauniissa luonnonpuistoissa kannattaa käydä etenkin ruskan aikaan! Vuokrasimme usein auton porukalla. Auton vuokraaminen oli välillä ongelmallista, koska autovuokraamot eivät välttämättä halunneet vuokrata autoa vaihtareille. Junat ja bussit kulkevat toki myös, ne ovat Suomen hinnoissa. Suosittu tapa oli liikkua on myös kimppakyytisivusto Rideshare Facebookissa. Lennot Kanadan sisällä ovat kalliita.

Yliopisto järjesti vaihtareille muutamia kohtuuhintaisia retkiä, mm. Niagaran putouksille, Ottawaan ja Montrealiin. Niagaran putoukset olivat mielestäni aivan upeat, mutta turismin takia paikka oli muuttunut Las Vegasia muistuttavaksi paikaksi. Suosittelen kuitenkin käymään katsomassa putoukset ja menemään veneeseen, jolla pääsee putousten alle.

Lisäksi vaihtarijärjestöt järjestivät bileitä, retkiä ja muodollisempia pukujuhlia. Kampuksella on muutama pub ja jopa maanalainen yökerho Underground, joka on auki parina päivänä viikossa.

Eläminen Kanadassa

Kingston on melko pieni kaupunki, jossa on helppo liikkua. Kampusalue on tiivis, ja kampukselta pääsee bussilla tai kävellen keskustaan. Yliopisto tarjosi opiskelijoille bussikortin, joten joukkoliikenne oli ilmaista. Keskustassa on pitkä keskuskatu, jonka ympärillä on pieniä liikkeitä ja kahviloita. Keskustan ulkopuolella on iso kauppakeskus Cataraqui centre.  Kingstonin keskustassa oli muutama “dollarin kauppa”, josta sai halvalla hankittua tavaraa esim. asumista varten. Kingston sijaitsee valtavan järven rannalla, ja kaupungissa on kaunis ranta jossa on kiva lenkkeillä.

Kaupungissa oli hyvä tarjonta erilaisia ravintoloita, kahviloita, baareja ja yökerhoja. Kanadalaisista herkuista kannattaa maistaa ainakin poutinea, joka on sekoitus löysiä ranskalaisia, kastiketta ja juustoa. Love it or hate it!

Ruokaostokset Kanadassa olivat yllättävän kalliita, jotkut tuoteryhmät jopa kalliimpia kuin Suomessa. Ruokakauppoja Kingstonissa oli melko vähän, isoimmat hankalasti hieman kaupungin ulkopuolella.

Kauppojen ja ravintoloiden hintoihin lisätään vielä verot kassalla, mikä oli hankala muistaa. Ravintoloissa on hieman halvempaa kuin Suomessa, mutta tilauksiin maksetaan verojen lisäksi vielä  tippiä. Kannattaa siis varautua siihen, että kuitissa on aina hieman hintalappuja suurempi summa!

(Terveellinen) syöminen kampuksella oli haasteellista. Mitään Unicafe-tyylisiä lounasravintoloita kampuksella ei ole, ellei asu asuntolassa, joille kuuluvat lounasravintolat. Kampuksella oli enimmäkseen epäterveellisiä pikaruokaloita. Monet vaihtarit siis ottivat omat eväät tai söivät lounaan kotona. Muutama paikka löytyi, josta sai ostettua esim. salaattia, mutta se oli melko kallista.

Ontarion  ilmasto muistuttaa Suomen ilmastoa. Minun vaihtosyksyni sattui kuitenkin olemaan hyvin lämmin- vielä syyskuussa oli hellettä. Syksy oli pitkä ja kaunis. Joulukuussa alkoi kylmä ja runsasluminen talvi. Kanadassa onkin yleensä kovat pakkaset talvella. Lämpimillä takilla kannattaa siis varustautua!

Opiskelun työläisyydestä huolimatta opiskelu oli antoisaa ja vaihtosyksy meni liiankin nopeasti. Queensiin saapuu satoja vaihtareita, joten kavereita varmasti riittää! Myös kanadalaisiin kannattaa tutustua, he ovat hyvin ystävällisiä ja auttavaisia. Suosittelen myös matkustelemaan Kanadan sisällä tai lähimaissa. Monet matkustelivatkin ennen tai jälkeen lukukauden. Kanada on niin laaja, että toiselle puolelle maata matkustamiseen kannattaa varata aikaa ja rahaa. Kanadasta saa myös yllättävän halpoja lentoja Etelä-Amerikkaan.

University of Ottawa, kevät 2017

Sosiaali- ja kulttuuriantropologian opiskelija

Ennen lähtöä

Lähdin Ottawaan tammikuussa 2017 ja sain hyväksymistiedon jo kesäkuussa 2016. Yliopisto laittoi minulle ensin viestin, jossa sanottiin, että minut on hyväksytty syyslukukaudeksi, vaikka minut oli nominoitu keväälle. Liikkuvuuspalvelut kuitenkin selvitti asian nopeasti. J Ottawan yliopstiosta tuli vaihtoon liittyviä sähköposteja pitkin kesää ja syksyä (kesällä tulleet viestit tosin koskivat syyskuussa vaihtoon tulevia, mutta niitä oli mukavaa lukea). Sain sähköpostitse apua asunnon löytämiseen ja sekä Ottawan International Office että Housing –palveluiden henkilökunta olivat todella avuliaita ennen lähtöä.  Kanadassa saa oleskella vapaasti eTA-viisumilla, mikäli maassa aikoo olla alle 5 kk. eTa kannattaa tehdä hyvissä ajoin netissä – sen suurempaa paperisotaa tai byrokratiaa ei ollut. Mukana kannattaa olla tulostettuina myös liikkuvuuspalveluiden lähettämät vaihtotodistukset sekä Ottawan yliopiston virallinen hyväksymiskirje, jota minulta kysyttiin lentokentällä saapuessani Kanadaan.

Ennen lähtöä kannattaa hoitaa kaiken minkä pystyy mahdollisimman hyvissä ajoin (esim. ulkomaille muuton ilmoittaminen Kelalle ja Väestörekisterikeskukselle). Myös Lennot kannattaa ostaa ajoissa – itse maksoin menolennosta 700 e, kun ostin sen myöhään. Ajoissa ostetusta paluulennosta puolestaan maksoin 350 e (matkustin junalla Torontoon, josta lensin Lontoon kautta Helsinkiin).

Mahdollinen muutto Suomessa ennen lähtöä kannattaa sekin hoitaa mahdollisimman aikaisin – itse muutin loput tavaroistani päivää ennen lähtöä ja jouduin pakkaamaan samana päivänä. Olisin välttynyt aika paljolta stressiltä, jos olisin hoitanut nämä kaikki aiemmin!

Ontarioon tulevien vaihto-oppilaiden tulee ottaa UHIP-terveydenhuoltovakuutus, josta Ottawan yliopisto antaa ohjeita hyväksymissähköpostien yhteydessä. Sen voi maksaa joko netissä tai paikan päällä viimeistään muutamaa päivää ennen lukukauden alkamispäivää. Itse maksoin UHIP:in saavuttuani Kanadaan. Kevätlukukaudella 2017 viimeinen mahdollinen maksupäivä oli 4.1. – ensimmäinen pakollinen orientaatiopäivä oli 6.1. ja opiskelut alkoivat 9.1.)

Jouduin itse käymään lääkärissä muutaman kerran. UHIP-kortti tulostetaan sunlife.ca (vakuutuksentarjoaja) verkkosivun kautta. Monilla vaihto-oppilailla oli ongelmia tulostamisen kanssa, itse kävin International Officella, jonka henkilökunta auttoi minua tulostamisessa. Käytin yliopiston kampusklinikkaa, jossa pääsi nopeasti ja vaivattomasti tapaamaan lääkäriä. Klinikan yhteydessä on myös apteekki, joten jos saa reseptilääkkeen, voi sen noutaa samasta rakennuksesta.

Asuminen

Asuin vaihdon ajan kampusasuntolassa. Yksityinen huone ja jaettu wc + keittiö maksoivat 600 e. Hyviä puolia tässä asumismuodossa olivat asuntolan keskeinen sijainti niin kampuksella kuin itse kaupungissakin. Lisäksi kanssani samassa kerroksessa asui muitakin vaihto-oppilaita, joista sain hyviä kavereita. Asuntola, jossa asuin, ei kuitenkaan ollut kovin viihtyisä: jälkikäteen ajateltuna hakisin ehkä asuntoa yksityiseltä. Yliopiston kautta asunnon löytäminen sujui kuitenkin helposti ja luotettavasti, joten kampusasuminen ei kuitenkaan ole huono vaihtoehto.

Yksityiseltä saa vuokrattua samaan hintaan (tai hieman halvemmalla) huoneen jaetussa kämpässä: norjalaisella kaverillani oli 600 e hintaan kodikkaampi asunto ja isompi huone. Hänellä sisältyi vuokraan lisäksi kuntosali, uima-allas ja sauna. Facebookissa on Carleton/ Ottawa Off-Campus Housing, Rental or Sublets-niminen ryhmä, jossa ihmiset vuokraavat huoneita ja jossa voi ilmoittaa kiinnostuksensa vuokrata huone. Ottawan keskusta, jossa kampus sijaitsee, on melko pieni. Jos asuntoa etsii yksityiseltä, kannattaa katsoa Sandy Hillin, Byward marketin ja  Centretownin alueilta, joista on nopeat kävelymatkat kampukselle. Ottawan tämänhetkinen julkinen liikenne koostuu pelkistä busseista. Jos kuitenkin asuu jollain edellämainituista alueista, busseja ei oikeastaan tarvinnut kovin paljoa käyttää. HSL:n verrattuna julkinen liikenne ei ollut aivan yhtä hyvä, mutta toimii kyllä tarvittaessa!

Ottawa on turvallinen kaupunki, tosin kodittomia on melko paljon Helsingin katukuvaan verrattuna. Itselläni ei kuitenkaan missään vaiheessa ollut turvaton olo, vaikka liikuin ulkona myös myöhään. Kampukselta kaikkialle on kävelymatka ja lähimmät ruokakaupat ovat n. 10-15 minuutin kävelymatkan päässä. Yliopistolta on myös mahdollisuus ostaa Meal Plan, joka mahdollistaa ruokailun kampusravintolassa ympärivuorokautisesti. Itselläni ei ollut sitä, mutta hinta oli noin 12 dollaria/päivä ja se maksettiin etukäteen koko lukukaudeksi.

Opiskelu ja opetus

Omassa pääaineessani Helsingissä paljon esseitä/ryhmätöitä, vähän tenttejä. Helsingin yliopistona suoritustapana on usein esim. yksi iso loppuessee tai kaksi suhteellisen laajaa esseetä kurssin keskivaiheessa ja lopussa. Ottawassa kanditason kursseissa paljon pieniä tehtäviä sekä jokaisessa loppu- ja/tai välitentit. Kurssin tehtävistä jokaisella on tietty prosentuaalinen, loppuarvosanaan vaikuttava painoarvo. (esim. yhdellä kurssilla 20% essay 1, 20% essay 2, 20% midterm exam ja 40% final exam) Koska periodeja ei ole, kaikki kurssit jatkuvat koko kevään ajan – helmikuussa on lukuviikko, reading week. Osa opettajista pitää välitentit jo ennen reading weekiä, osa sen jälkeen. Lopputenttien ajankohta on huhtikuun kolme viimeistä viikkoa – itselleni tuli tieto tenttiajankohdista maaliskuun puolessavälissä. Kandivaiheessa valitaan viisi kurssia lukukaudeksi. Kursseissa oli kuitenkin paljon työtä, joten itse jätin yhden kurssin kesken ja suoritin neljä.

Maisterivaiheen kursseissa puolestaan työskennellään itsenäisemmin. Maisterivaiheen vaihto-oppilaat kertoivat, että heillä oli keväällä kolme kurssia, mutta ne olivat suuritöisempiä kuin kanditason kurssit. Maisterivaiheen opiskelijat tekevät paljon ryhmätöitä, pitävät esitelmiä sekä kirjoittavat esseitä ja reflektiopapereita. Heillä ei yleensä ole lopputenttejä, joten maisterivaiheen opiskelijoilla kurssien viimeiset deadlinet ovat usein jo huhtikuun puolessavälissä – näin ollen opiskelu päättyy heiltä muutamaa viikkoa kandivaiheen opiskelijoita ennen.

Opiskelu oli melko erilaista kuin mihin ollen tottunut. Jatkuvien pienempien suoritusten vuoksi kalenterissa oli paljon deadlineja. Toisaalta pienten suorituksen avulla lopputenttiä ei tarvinnut stressata niin paljon.  Ottawan yliopistossa on Academic Writing Help Centre, josta voi ja kannattaa pyytää apua, mikäli tehtävien kirjoittaminen englanniksi tai ranskaksi mietityttää.

Itselläni oli sekä pää- että sivuaineeseeni liittyviä kursseja. Pääainekurssit olivat hieman helpompia, sillä niistä oli jo vahvempi pohja. Opetus on kuitenkin hyvin selkeää ja loogista ja siihen pääsi hyvin mukaan alusta asti. Merkkasin deadlinet heti kurssien alussa kalenteriini, jotta tiesin koko ajan, millä aikataululla niitä on hyvä tehdä. Pyrin itse tekemään esimerkiksi esseet valmiiksi muutamaa päivää ennen deadlineja, jotta ehdin vielä seuraavana päivänä hiomaan kieliasua. Vaihto-oppilaita kohdellaan samalla tavalla kuin muitakin opiskelijoita.

Väli- ja lopputentteihin on hyvä valmistautua hyvissä ajoin, sillä niissä on melko laajoja kokonaisuuksia. Kuuntelin luennoilla tarkasti ja tein muistiinpanoja – muistiinpanojen avulla minun piti tenttiin lukiessa oikeastaan vain kertailla. Monilla kursseilla on luettavana useampia kirjoja, jotka opiskelijan oletetaan ostavan itse. Itse löysin melkein kaikki kirjat joko kampuskirjastolta tai Ottawan yliopiston kirjaston / Helkan nettisivuilta e-kirjoina. Yhden e-kirjan jouduin ostamaan itse (hinta n. 8 e)  ja yhdellä kurssilla opettaja oli koonnut artikkelipaketin, jonka jokainen kurssilainen kävi ostamassa yliopiston tulostuspalvelusta (hinta n. 20 dollaria).

Arvostelu ei tuntunut mielestäni kovin erilaiselta kotiyliopistoon nähden ja arvostelukriteerit ilmaistiin kurssin alussa selkeästi. Arvosanat ovat kirjaimia (A-D), eli arvosteluasteikko on tässä mielessä melko erilainen Suomeen verrattuna.


Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähtijöille

Ottawan yliopistossa on paljon erilaisia aktiviteetteja, yhtenä suurimmista yliopiston jääkiekko- ja koripallo-otteluiden katsominen. University of Ottawan sekä Carleton Universityn (toinen Ottawassa sijaitseva yliopisto) koripallo-ottelu on yksi lukukauden kohokohdista ja monet opiskelijat menevät sinne kannustamaan kotiyliopistoaan. Myös Ottawa Senatorsin –jääkiekkopeleihin oli bussikuljetuksia ja useampi bussillinen lähti kampukselta monena viikonloppuna katsomaan peliä. Lisäksi yliopistolla on erilaisia kerhoja, kuten lautapelikerho, joiden toimintaan saa vapaasti mennä mukaan.

Ottawasta pääsee kätevästi sekä Montrealiin (2 h junamatka) että Torontoon (4 h junamatka). Kävin itse viikonloppureissuilla molemmissa sekä lisäksi Quebec Cityssä (6 h junamatka). Muissa kaupungeissa vierailun lisäksi kävin muiden kansainvälisten opiskelijoiden kanssa Roundtours –nimisen retkitoimiston järjestämillä retkillä. Esimerkiksi helmikuussa olimme laksettelurinteillä testaamassa snowtubingia. Kansainvälisille opiskelijoille tarjotaan mm. koiravaljakkoajeluretkiä ja luonnonpuistoretkiä, joten viikonlopuiksi löytyy tekemistä.

Itse sopeuduin Ottawaan ja Kanadaan hyvin. Yksi ero, jonka suomalaisena kiinnitin huomiota, oli maksaminen kaupoissa ja ravintoloissa. Ravintoloissa tipataan tarjoilijaa aina. Lisäksi kaupassa hintaan lisätään aina vero vasta kassalla – siispä hintalapussa lukeva hinta ei ole oikea. Tiistaisin ja torstaisin monet ruokakaupat tarjoavat opiskelija-alennusta.

Tammikuun ensimmäiset pari viikkoa olivat kylmiä (n. -30 astetta), mutta sen jälkeen pakkanen laski -10 ja -15 asteen välille ja pysyi sellaisena. Kevät tuli melko myöhään ja sää oli hyvin vaihteleva: huhtikuussa yhtenä päivänä saattoi olla +25 astetta ja aurinkoista ja seuraavana lämpötila laski +5 asteeseen. Säätiedotusta kannattaa seurailla ahkerasti, jotta tietää, mitä aamulla kannattaa laittaa päälle!

Itse en avannut pankkitiliä, eikä sille ollutkaan tarvetta vaihdon aikana. Puhelinliittymän kuitenkin avasin. Puhelinliittymääni maksoi 15 dollaria kuussa + vero, eli noin 18 dollaria kuussa ja sisältyi ainoastaan netti datakatolla (ei puheluita tai tekstiviestejä). Käytin liittymänettiä sitä ainoastaan, kun en päässyt liittymään Wifi-verkkoon. Netistä oli kuitenkin hyötyä, jos tarvitsi esimerkiksi karttaa ja paikannusta.

Eläminen oli muuten melko samanhintaisia kuin Suomessa. Asuminen maksoi suurin piirtein saman verran kuin Helsingissä (tai hieman kalliimpaa). Ulkona syöminen ja ruokaostokset puolestaan ovat vähän edullisempia, joten niiden suhteen pystyy kyllä säästämäänkin. Paikallisbusseilla ja junalla matkustaminen oli myös samaa hintaluokkaa kuin Suomessa.

Arkeen pääsee parhaiten kiinni, kun lähtee mukaan aktiviteetteihin ja on avoimin mielin. Itselläni oli muutamat pari viikkoa hankalaa, kun ei vielä tuntenut ketään kovin hyvin. Yhteisiin tapahtumiin osallistumalla tuttuja ja kavereita kuitenkin alkoi syntyä nopeasti ja elämä Kanadassa alkoi sujua hyvin.

University of Toronto, kevät 2017

Yleisen mikrobiologian opiskelija

Ennen lähtöä

Ennen kuin voi aloittaa opiskelut Toronton yliopistossa, on täytettävä runsaasti erilaisia papereita ja hakemuksia. Yksi merkittävä asia oli Suomessa tehtävä IELTS-koe, jonka tulokset kertoivat, oliko englannin kielitaitoni tarpeeksi hyvä vaihtoon lähtöön. Viisumia minun ei tarvinnut hakea ja yleisesti siihen liittyvä byrokratia oli minimaalista, koska suomalaisena, joka viipyi maassa alle puoli vuotta, ei viisumi ollut välttämätön. Kuitenkin, koska lensin Kanadaan, oli minun hankittava ETA (electronic travel authorization), joka maksoi muutamia euroja. Tärkeä oli myös pakollinen Toronton yliopiston sairasvakuutuksen maksaminen, joka puolelta vuodelta maksoi noin 150 euroa. Kanadaan lähtöä varten varustauduin hyvin esimerkiksi talvivaatteilla ja Kanadan sähköverkkoon sopivalla adapterilla. Lisäksi oli tehtävä ilmoitus uudesta osoitteesta maistraattiin ja Kelaan, sekä ohjattava posti toiseen osoitteeseen.

Asuminen

Aloitin asunnon etsimisen Torontosta hyvissä ajoin ennen lähtöäni. Koska opiskelin St. George -kampuksella keskustassa, ei yliopisto taannut minulle asuntoa vaihdon ajaksi. Sen sijaan sain käyttää off-campus housing verkkosivustoa, jolla pystyi etsimään kampuksen ulkopuolisia asuntoja. Onnistuin löytämään mukavan yksiön viidentoista minuutin kävelymatkan päästä kampuksesta. Vuokrat ovat varsin korkeat Toronton alueella ja tässäkin asunnossa vuokra oli noin 1100 euroa kuukaudessa, mutta se sisälsi muun muassa internetin, lämmön, sähkön ja veden. Ottaen huomioon Toronton asuntomarkkinat, asunnon etsimisen kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin.

Aloitus Toronton yliopistossa

Pian Torontoon saapumiseni jälkeen CIE (center of international experience) järjesti muutaman tunnin orientaatiotapahtuman. Siellä kerrottiin perusasioita, kuten esimerkiksi että on hyvä varoa kaatumista liukkaalla säällä ja millaiset vaatteet sopivat Toronton säähän. Suomalaisesta nämä asiat tuntuivat lähinnä itsestäänselvyyksiltä. Aluksi myös piti käydä hakemassa Toronton yliopiston opiskelijakortti Tcard, jota oli näytettävä esimerkiksi aina kokeissa. Lisäksi oli myös luotava yliopiston sähköposti ja tutustuttava sellaisiin palveluihin kuin Blackboard (Moodlen vastine Toronton yliopistossa) ja ACORN, joka toimi WebOodia vastaavana palveluna ja jota kautta sairasvakuutuskin maksettiin. Lisäksi piti luoda tili sairasvakuutuksen tarjoavan yhtiön sivuille ja tulostaa sieltä itselleen sairasvakuutuskortti.

Opiskelu ja opetus

Kursseja oli pitänyt valita pitkin edellistä vuotta ja vasta viime metreillä selvisi, millä kursseilla oli tilaa ja mihin niistä lopulta pääsin. Ainoastaan yhdellä kurssilla oli pakollinen kurssikirja. Kuitenkin kaikilla kursseilla Blackboardiin tuli runsaasti materiaalia ja aktiivinen läsnäolo oli tärkeää (vaikkei pakollista) kursseilla menestyäkseen. Opettajat olivat asiansatuntevia ja ammattimaisia. Opetusta kursseilla oli hyvin paljon. Kaikilla kursseilla oli luentoja ja kirjoitettavia esseitä, joiden muotoon kiinnitettiin paljon huomiota. Erityisesti oikeanlaisesta viittamisesta esseissä ja plagiarismista puhuttiin paljon. Näiden lisäksi joillain kursseilla oli esimerkiksi netissä pistokokeita edellisen viikon asioista ja ryhmätöitä. Kursseilla joutui tulostamaan jonkin verran papereita (mihin tarvittiin Tcard), mikä ei kutenkaan ollut ilmaista, vaan jokaisesta paperista joutui maksamaan noin kymmenen senttiä. Voi sanoa, että viiden Toronton yliopiston kurssin opiskelu on täysipäiväistä työtä.

Hyödyllistä tietoa vaihtoon lähteville

Vaikka Toronton yliopistossa oli tehtävä paljon töitä menestyäkseen, ei se tarkoita, etteikö muistakin vaihtoon liittyvistä tapahtumista voisi nauttia. Esimerkiksi CIE järjesti tapahtumia ja retkiä Torontoon ja sen ulkopuolelle ja ne olivat hyvin kiinnostavia. Tcardilla pääsi käyttämään yliopiston liikuntakeskusta ja sen uimahallia. Lisäksi yliopiston ulkopuolisellakin Torontolla on paljon annettavaa. Toronto on täynnä mielenkiintoisia paikkoja, kuten esimerkiksi Art gallery of Ontario ja CN Tower. Liikkuminenkin Torontossa oli hyvin helppoa. Kaupungissa on erinomainen metro- ja raitiovaunujärjestelmä, jonka avulla kaupungissa pääsee paikasta toiseen helposti. Kuitenkin, ellei hanki matkakorttia, joutuu yksittäisestä matkasta maksamaan muutaman euron, jolla saa matkustamiseen tarkoitetun poletin. Lisäksi Toronto on vain parin tunnin matkan päästä Niagaran putouksista, jonne on helppo päästä Toronton keskusasemalta junalla ja bussilla.

Yhteenveto

Toronto on hieno kaupunki, jolla on paljon tarjottavaa vaihto-opiskelijalle. Vastaavasti University of Toronto on maineikas yliopisto, jolla on laadukas opetus ja hyviä opettajia. Valmistautumalla hyvin, lukemalla tiedotteet ja tutustumalla muihin opiskelijoihin on vaihto-opiskelu Torontossa hieno kokemus.