Utbytesberättelse, KU Leuven, Belgien, våren 2021

Juridiska fakulteten

Före avfärd

Covid-19. Läsåret 2020–2021 präglades framför allt av pågående pandemi. Valet att åka på utbyte under pandemiomständigheter var ingen självklarhet och jag övervägde grundligt eventuella för och nackdelarna med att bege sig ut i Europa i dessa tider. Utbytesstudier under universitetstiden är ett ypperligt tillfälle att öva språkfärdigheter och träffa personer från olika bakgrunder och kulturer. Detta var faktorer som sist och slutligen var avgörande då jag bestämde får att åka iväg till Leuven i Belgien för ett halvår.

Ansökningsprocessen för både Helsingfors universitet och KU Leuvens del framskred smidigt. Helsingfors universitet godkände min ansökan snabbt och KU Leuven tog kontakt redan i september med klara instruktioner om den fortsatta ansökningsprocessen och praktiska tips om bland annat boende i Leuven. Ungefär en och halv månad före vårterminens start skickade KU Leuven ut antagningsbrevet samt instruktioner om hur studieplan för utbytet ska göras. Studieplanen kunde man ännu göra efter läsårets start också. Vid KU Leuven erbjuds i första hand kurser på engelska för utbytesstudenter och inget intyg på språkkunskaper krävdes för ansökningsprocessen.

Byråkrati i början av utbytet

På grund av det pågående pandemisituationen i världen var inresan till Belgien mer omständlig än under normala förhållanden. KU Leuven höll oss utbytesstudenter ändå väl informerade gällande restriktioner och praktiska arrangemang om ankomsten till Leuven. Efter en vecka i karantän vid ankomst så startade terminen med en vecka av ”Orientation days”. Dessa dagar var fullspäckade med bland annat infotillfällen om hur studenterna anmäler sig till kurser, registrerar sig som invånare i Leuven och även en snabbkurs i holländska (flamländska)- majoritetsspråket i Flandern där Leuven är belägen. Alla dessa informationstillfällen hölls i universitetets faciliteter med möjlighet att följa med på distans också.

Inom 14 dagar från ankomst till Leuven måste utbytesstuderande från ett annat EU-land registrera sig elektroniskt som invånare i staden. Staden skickar sedan ut en polis som kontrollerar att man faktiskt bor på den angivna adressen. Efter utförd kontroll så kan man upphämta intyg på uppehåll i Leuven. KU Leuven informerade väl om all byråkrati som måste tas hand om direkt i början av vistelsen i Belgien. Det var främst gällande ständigt ändrade corona-restriktioner som utbytesstudenten själv var tvungen att självständigt hålla koll på.

Boende

Gällande boende i Leuven finns det flera olika alternativ som det lönar sig att bekanta sig med. Allra vanligast är det att skaffa bostad via utbytesuniversitetet. KU Leuven har många studentbostäder, eller studentkorridorer med eget rum och gemensamt kök. Ansökan till dessa sker i november. Jag valde att skaffa boende privat i en studentkorridor som också var godkänd samarbetspartner med KU Leuven. Tyvärr finns det en del lurendrejare och KU Leuven motverkar dessa genom att godkänna ärliga hyresvärdar. På KU Leuvens hemsidor finns en portal där dessa bostäder annonseras ut. Månadshyran för ett rum i studentkorridor varierar från 300–600 euro beroende på om det finns eget badrum i rummet och dylikt. Vill man ha en egen lägenhet är det också förstås möjligt på den privata marknaden. Då kostar hyran runt 600-800 för en enrummare nära centrum.

Majoriteten av utbytesstudenterna och lokala studenterna bor i studentkorridorer. Det är också ett ypperligt sätt att lära känna andra utbytesstudenter då man delar kök så detta är något som jag kan rekommendera om man inte har något emot att det ibland kan vara livligt i köket vissa kvällar.

Studier och undervisning

En av de avgörande faktorerna som bidrog till att jag valde att åka på utbyte trots pandemiläget i världen var att närundervisning har erbjudits till utbytesstudenter från början. KU Leuven har gjort stora satsningar på att kunna ordna coronasäker undervisning och alla lektioner har man också kunnat följa med på distans.

Universitetsbiblioteket i Leuven
Universitetsbiblioteket i Leuven

Vid juridiska fakulteten erbjuds ett brett urval av kurser på engelska. Terminen börjar i februari med lektioner i de kurser man valt och fortsätter till mitten av maj. Efter det följer en två veckors studiepaus och tentamensperioden inleds i juni och fortsätter hela månaden. Omtentamen hålls i augusti. Tentamensperioden är intensiv med flera prov i veckan. Här hålls både muntliga och skriftliga prov beroende av kurs. Bedömningen sker på en skala från 0 till 20 poäng. 11 poäng krävs för godkänt vitsord. Vid juridiska fakulteten är du tvungen att printa ut en hel del material som du får ta med på tentamen.

Jämfört med mitt hemuniversitet så hölls det flera undervisningstimmar i varje ämne. Enligt KU Leuven så pluggar studerande vid universitetet i genomsnitt 35 timmar per vecka med alla föreläsningar inräknat. Proven är också lite mer krävande än i Finland på grund av hur universitetssystemet är uppbyggt. I Belgien har man nämligen inga inträdesprov eller särskilda antagningskrav för universitetsstudier, utan studierna är sedan istället mer krävande. Studerandena förväntas också ha bekantat sig med studiematerialet inför varje föreläsning.

Nyttiga tips för framtida utbytesstudenter

Leuven är en kompakt stad med korta avstånd. Här tar man sig bäst fram med cykel och busskort är inte nödvändigt. Jag rekommenderar att du hyr en cykel så fort som möjligt efter ankomst. KU Leuven bland många andra aktörer hyr ut cyklar förmånligt på terminbasis.

En av många kyrkor i Leuven
En av många kyrkor i Leuven

Prisnivån i Belgien är ungefär den samma som i Finland. Det lönar sig dock att alltid ha kontanter i fickan då du är ute och handlar, eftersom inte alla butiker godkänner utländska betalkort. En del utbytesstudenter öppnar till och med belgiska bankkonton för att undvika detta problem. Detta är dock inte nödvändigt, utan du klarar dig bra med kontanter då finskt betalkort inte duger.

I Belgien är det enkelt och förmånligt att resa med tåg. Under helger erbjuds studerande under 26 år också rabatt på tågresor, vilket definitivt löns att utnyttja. Bryssel är också bara en 20 minuters tågfärd från Leuven, så jag rekommenderar att besöka Bryssel under veckosluten då Leuven är som lugnare än vanligt.

Minns också att göra anmälan till staden Leuven då du lämnar landet!

 

Vaihtokertomus, Vrije Universiteit Brussel, Belgia, kevät 2020

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä 

Vaihtoon valmistautuminen alkoi vaihtokohteen valinnalla. Valinnassa minua auttoivat muutamat kriteerit. Se, että halusin suorittaa nimenomaan maisteriopintoja valtiotieteellisessä rajasi kohdevalikoimaa jo jonkin verran. Lisäksi halusin suorittaa opintoni englanniksi. Päädyin Brysseliin, joka houkutteli sen kansainvälisen luonteen ja Euroopan unionin kannalta merkittävän asemansa vuoksi. Belgian pääkaupungissa vaihto-opiskelijoita on erityisesti flaaminkielisessä Vrije Universiteit Brusselissa (VUB), jossa opintoja tarjotaan myös englanniksi ja jossa itsekin opiskelin, sekä ranskankielisessä Université Libre de Bruxellesissa (ULB).

Vaihtohakemuksen teko oli tietynlainen prosessi, mutta palkinto, eli hyväksytty hakemus auttoi unohtamaan hetkittäiset turhautumiset. Hakemuksen liitteeksi pitää lähettää passikuva VUB:in opiskelijakorttia varten sekä todistus matkavakuutuksesta. Tämä takasi myös sen, että matkavakuutus tuli varmasti päivitettyä ja että valmiin opiskelijakortin sai käteen heti orientaatiopäivänä.

Kun kohde ja kurssit oli valittu ja hakemukseni hyväksytty, oli edessä vielä asunnon metsästäminen, lentolippujen ostaminen ja pakkaaminen! Haastavimmaksi näistä osoittautui pakkaaminen, sillä päätin lähteä matkaan yhdellä matkalaukulla – painorajat tulivat vielä lähtöä edeltävänä iltana vastaan, ja kaiken taistelun keskellä otsalle tirahti kyllä pari tuskanhikipisaraa. Jos olisin nyt lähdössä reissuun, ottaisin suosiolla kaksi matkalaukkua ja säästäisin itseni ylimääräiseltä stressiltä.

Lentoliikenne Brysseliin on pääosin työmatkailua ja Finnair on ainoa lentoyhtiö, joka operoi sinne Helsingistä. Suorat lennot Brysseliin ovat – ajankohdasta riippuen – melko hintavia. Halusin säästää budjettiani Belgiassa reissaamiseen, joten otin edulliset lennot, joihin sisältyi välilasku Arlandassa!

Schumanin metroasema.
Schumanin metroasema.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa 

Yliopistolla kohtamaani (hyvin maltillinen) byrokratia liittyi lähinnä kurssivalintoihin. Päädyin vaihtamaan pari kurssia, joten jouduin tekemään muutoksia myös learning agreementiin, johon sitten vaadittiin kummankin yliopiston edustajan allekirjoitus. Muuten pääsin melko helpolla! VUBissa ollaan tottuneita vaihto-opiskelijoihin, joita siellä on paljon. Lisäksi ihan tutkinto-opiskelijoinakin on todella paljon kansainvälisiä opiskelijoita. Omilla maisterikursseillani oli muutama belgialainen ja valtaosa kansainvälisiä opiskelijoita. Näistä syistä yliopistolla on erinomainen kansainvälisten asioiden tiimi, joka auttaa kaikissa ongelmissa ja vastaa nopeasti sähköposteihin. Ennen varsinaista lukukauden alkua järjestetyn orientaatiopäivän aikana esiteltiin kattava infopaketti yliopistosta, kampuksesta ja eri palveluista, joten opintojen alussa oli melko varma olo!

Brysselin byrokratiasta olin lukenut ennen lähtöäni nettikeskusteluista. Vain puoli vuotta Brysselissä asuvana vaihto-opiskelijana välttyy valtaosasta byrokratiasta, varsinkin, jos pitää suomalaisen liittymänsä (varmista kuukausittain käytössä olevan datan riittävyys). Brysselissä täytyy kuitenkin ilmoittautua asukkaaksi johonkin tiettyyn kaupunginosaan. Tämä pitää tehdä paikan päällä, ja tapaamiseen on varattava aika, jonka saattaa saada kuukausien päähän. Itse lähdin takaisin Suomeen jo 1,5 kuukautta Brysselissä oleskeltuani, enkä siksi ehtinyt tehdä tätä rekisteröitymistä. En kyllä myöskään kuullut, että kukaan vaihtareista olisi ilmoittautunut asukkaaksi tai edes varannut aikaa tapaamiseen.

Asuminen 

Bryssel on valtavan kansainvälinen kaupunki, jossa on suuri vaihtuvuus. Opiskelijoiden lisäksi siellä on paljon määräaikaisilla sopimuksilla työskenteleviä viranhaltijoita ja muista maista työharjoitteluaan suorittamaan saapuneita, jotka kaikki etsivät asuntoa tai huonetta. Vastaavasti, kun edelliset lähtevät takaisin kotimaihinsa, vapautuu huoneita ja asuntoja eri puolilta kaupunkia. Aloinkin jo hyvissä ajoin seuraamaan useampaa Facebook-ryhmää, joissa näistä asunnoista tai huoneista ilmoitellaan päivittäin useita kertoja. Ylipäätään suosittelen asumuksen metsästystä ennen lähtöä! Näin välttyy stressiltä. Uskon kuitenkin, että suuren vaihtuvuuden vuoksi asunnon löytäisi vaikka etsisi vasta paikan päällä.

Metsästin aluksi asuntoa Facebookista, mutta päädyin kuitenkin varaamaan huoneen Brussels Destination -sivuston kautta samaan aikaan Brysseliin muuttaneen ystäväni vinkistä. Sivujen vaatimaton ulkomuoto herätti alkuun epäilyjä, mutta onneksi luotin ystävääni ja otin asunnon sieltä. Sivusto on vähän Airbnb:n tyylinen palvelu, jossa on listattuna erilaisia asuntoja ja huoneita eri puolilta Brysseliä. Oma huoneeni sijaitsi Ixellesin kaupunginosassa, kymmenen minuutin kävelymatkan päässä kampukselta. Vuokranantajani asui perheineen alakerroksissa, ja minulla oli huone talon ylimmässä kerroksessa, jossa oli myös kämppikseni huone ja meille kahdelle tarkoitettu kylpyhuone ja keittiö.

Myös yliopiston kampuksella on mahdollista asua. Hinnat olivat kuitenkin mielestäni melko korkeat, sillä huoneissa tai vaihto-opiskelijoille tarkoitetussa asuntolassa ei ollut ruoanlaittomahdollisuuksia. Yhden hengen huone maksoi saman verran kuin oma huoneeni, kun taas jaettu huone oli muutaman satasen halvempi. Kampuksella asumisessa on tosin hyvänä puolena se, että tutustuu paremmin muihin vaihtareihin. Itse kuitenkin sain omasta kämppiksestäni kaverin. Ylipäätään ehkä suosittelen vaihdossa kämppisasumista, jos vain on yhtään avoin sellaiselle!

Kannattaa muuten selvittää etukäteen huoneen tai asunnon varustelu. Omassa huoneessani oli aika pitkälti kaikki tarvitsemani, mutta monet tuttavistani joutuivat hankkimaan huoneeseensa kaiken peitoista ja tyynyistä lähtien. Brysselissä vaikutti myös olevan tyypillistä, ettei asunnossa ole pesukonetta, joten itselleni tulivat tutuiksi alueen itsepalvelupesulat.

Osa luennoista järjestettiin luokissa, joissa oli siirreltävät pulpetit.
Osa luennoista järjestettiin luokissa, joissa oli siirreltävät pulpetit.

Opiskelu ja opetus

Opinnot olivat melko työläitä. Kurssit kestivät koko kevätlukukauden, joten niissä ehdittiin käsitellä aiheita melko syvällisesti. Luennoilla kannustettiin osallistumaan keskusteluun aktiivisesti. Ainakin valtiotieteellisen puolella kursseilla vaadittiin aika paljon: lukemista oli reilusti, ryhmätyöt olivat laajoja ja useilla kursseilla jokaiselle luennolle piti valmistautua jotenkin – lukemalla artikkeleita, tekemällä pieniä tehtäviä tai muulla tavoin. Suosittelen aloittamaan opiskelun heti, kun kurssit pyörähtävät käyntiin: näin työmäärä pysyy sopivana koko lukukauden, ja aikaa jää muuhunkin.

VUB:issa suulliset tentit ovat normi, joten kannattaa totutella ajatukseen niistä. Itse jännitin niitä kovasti, mutta lopulta jännittäminen osoittautui turhaksi: koetilanteet muistuttivat enemmänkin keskustelua, ja kun koealueeseen oli perehtynyt, osasi kysymyksiin vastata. Yhdellä kurssillani suullinen tentti korvattiin etäopiskelun vuoksi kirjallisella tehtävällä, ja muut opiskelijat olivat hyvin pettyneitä siihen, että suullista tenttiä ei sillä kurssilla ollutkaan.

Opintojen arvostelu on VUB:issa tiukahkoa. Kuulin muutamalta kokonaista tutkintoa VUBissa suorittavalta, että on tyypillistä reputtaa ainakin joitain kursseja, mutta en kuullut keneltäkään vaihto-opiskelijalta, että kursseista olisi tullut hylättyjä arvosanoja. Arvosanat annetaan 0-20-asteikolla. Läpipääsyyn vaaditaan puolet, eli 10/20. Tyypillinen arvosana on 13/20, ja 16/20-arvosanaan voi olla jo erittäin tyytyväinen. Itse ehdin panostaa opiskeluun, koska korona pakotti eristäytymiseen, joten sain hyviä arvosanoja.

Korona toki vaikutti opiskeluun. Maaliskuun puolivälissä, kun olin ehtinyt olla Brysselissä 1,5kk, opinnot siirtyivät täysin etätyöskentelyksi. Belgiassa tilanne kiristyi nopeasti, ja lähdinkin Suomeen pian sen jälkeen. Etäluennot sujuivat hyvin ja tentit menivät kivasti etänäkin. Etäopinnot muistuttivat HY:n opintoja: osa kursseista oli luentomaisia, kun taas osalla piti osallistua aktiivisesti etänäkin.

Kaiken kaikkiaan opiskelu VUB:issa oli mielenkiintoista. Erityisesti Euroopan unionin tutkimukseen keskittyneellä kurssillani oli upeaa, kun vierailevat luennoitsijat olivat oikeasti töissä merkittävissä rooleissa EU-politiikan parissa. Opinnot vaativat paljon, mutta itse ainakin sain paljon irti niistä.

Kampuksen cafeteriasta sai halvalla ison aterian.
Kampuksen cafeteriasta sai halvalla ison aterian.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Suurin shokki Brysselissä oli sää! Belgia on sateinen maa. Brysselissä sataa joidenkin lähteiden mukaan 200 päivää vuodesta. Erityisesti talvella Bryssel on harmaa, sateinen ja älyttömän tuulinen – jopa helsinkiläisen mittapuulla. Kannattaa siis varautua siihen ja ottaa sopivat vaatteet ja sateenvarjo mukaan. Toisaalta heti maaliskuun alussa, kun aurinko alkaa näkyä, voi Brysselissä olla lämmin ja kaunista. Terassit täyttyvät ihmisisistä – ellei korona sekoita pakkaa – ja tunnelma on todella ihana.

Hintatasoltaan Bryssel on aika samanlainen kuin Helsinki. Asuminen on melko hintavaa, joskin hyvällä tuurilla voi löytää edullisia huoneita, erityisesti, jos on valmis asumaan useiden kämppisten kanssa. Ulkona syöminen on suurin piirtein saman hintaista kuin Suomessa, mutta alkoholi on toki hieman halvempaa, joten erityisesti belgialaisten erikoisoluiden maistelu mahtui budjettiin. Ruokakauppojen hinnat vaikuttivat samoilta kuin kotona, mutta muutamat tuotteet, kuten kahvi ja karkki olivat kalliimpia. Ruokakauppoja on moneen lähtöön. Kannattaa tutustua muun muassa tukkukauppaa muistuttaan Colruytiin ja lukuisiin ekokauppoihin. Koti-ikävän iskiessä voi suunnata Brysselin merimieskirkolle, jonka Suomi-kaupasta hain itse helpotusta akuuttiin Turkin pippuri -vajeeseen. Valikoimassa on suomalaisia herkkuja korvapuusteista ruisleipään. Hinnat siellä ovat tosin melko korkealla.

Brysselissä toimii erittäin aktiivinen Erasmus Student Network, joka järjestää erilaisia tapahtumia. Kannattaa ainakin alkuun mennä mukaan kaikenlaisiin rientoihin – niissä on helppo tutustua muihin. Kannattaa muutenkin olla avoimin mielin ja esimerkiksi tutustua kaupunkiin laajasti. Brysselin kaupunginosat ovat keskenään erilaisia ja niitä tutkimalla löytää mielenkiintoisia paikkoja.

Tutkimisesta puheen ollen, Bryssel sijaitsee erinomaisella sijainnilla jos haluaa matkailla Belgiassa ja muualla Euroopassa. Mikäli siihen on mahdollisuus, niin kannattaa ehdottomasti hyödyntää Brysselin sijainti! Flixbussit ovat edullisia ja niillä pääsee niin Amsterdamiin kuin Pariisiinkin. Myös Belgian sisällä kannattaa tutustua eri alueisiin. Belgia on mielenkiintoinen sekoitus eri kielialueita, ja kannattaa matkailla mahdollisuuksien mukaan eri puolilla. Bryssel on periaatteessa kaksikielinen, mutta pääosin kaupungilla kuulee ranskaa.

Bryssel on pääosin turvallinen kaupunki. Se on kuitenkin suosittu turistikaupunki, joten esimerkiksi turistijäyniä harjoitetaan vilkkaimmilla paikoilla. Omasta omaisuudesta on myös syytä pitää huolta tarkemmin kuin Helsingissä. Toisaalta kaupungin kansainvälisen luonteen vuoksi turistit eivät välttämättä erotu pysyvästi Brysselissä asuvista helposti – paitsi turistinähtävyyksien luona.

Julkinen liikenne on toimiva Brysselissä. Se myös on hyvin edullista, jos on alle 25-vuotias. Tällöin koko vuoden lippu ostetaan kerralla ja se maksaa 50 euroa. Yli 25-vuotiaille, kuten minulle, lippu maksoi 50 euroa kuukaudessa. Päädyin kuitenkin latailemaan 10 kerran lippuja kortilleni, koska kuljin moneen paikkaan kävellen.

Kaikkiaan Bryssel oli mukava vaihtokohde, jossa olisi viihtynyt pidempäänkin, ellei korona olisi pakottanut koti-Suomeen! Brysseliin on helppo kotiutua sen kansainvälisen ilmapiirin vuoksi, kun vaihtareita on paljon. Kannattaa ottaa ilo irti EU:n pääkaupungista ja käydä esimerkiksi Place du Luxembourgilla torstaina, jolloin sinne perinteisesti kerääntyy porukka vaihtareista pankkiireihin!

Vaihtokertomus, KU Leuven, Belgia, kevät 2020

Valtiotieteellinen tiedekunta

Ennen lähtöä

Lähdin helmikuussa 2020 vaihtoon Belgiaan KU Leuvenin yliopistoon valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Hakuprosessini vaihtoon Belgiaan alkoi jo reilu vuosi ennen lähtöä vaihtokohteen pohdinnalla ja learning agreementin suunnittelulla. Leuven ei ollut minulle ilmiselvä vaihtokohdevalinta – en ollut ennen hakuprosessia kuullut edes koko kaupungin olemassaolosta. Selvää, minulle kuitenkin oli, että halusin Erasmus-vaihtoon ja pian kirkastui myös, että haluan Keski-Eurooppaan. Olennaista kohteen valinnassa oli myös, että opintoja löytyi englanniksi. Alkuvuodesta 2019 Leuven karsiutui ensimmäiseksi hakukohteekseni ja helmikuussa 2019 oli varsinainen Helsingin yliopiston vaihtohaku.

Hyvin pian vaihtohaun loppumisen jälkeen sain Helsingin yliopistolta valintaani puoltavan päätöksen, ja myöhemmin keväällä sain KU Leuvenista hakuohjeet virallista valintaa varten. Viestissä oli myös paljon infomateriaalia niin yliopistosta ja siellä opiskelusta, Leuvenista kaupunkina kuin muun muassa sosiaaliturvasta. Yliopiston vaihtareille suunnattu esite oli todella kattava ja suosittelenkin tulevia vaihtareita perehtymään siihen huolella. Hakuprosessi KU Leuvenin puolelta sujui varsin kivuttomasti, esimerkiksi erillisiä todistuksia kielitaidosta tms. ei tarvittu ja hakulomake täytettiin sähköisesti. KU Leuvenin käsiteltyä hakemuksen sain sähköpostilla virallisen hyväksymiskirjeen, joka piti tulostaa, sillä sitä tarvitsi vaihtokohteen alkubyrokratioihin.

Ennen lähtöä kannattaa varmistaa, että passi tai henkilökortti on voimassa koko vaihdon ajan, samoin kuin eurooppalainen sairaanhoitokortti. Belgiassa myös erinäisiä asiakirjoja tarvitsi tulostettuna enemmän kuin Suomessa, joten tärkeät asiakirjat on hyvä olla valmiiksi tulostettuna mukana.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

KU Leuvenilla oli vaihtareille oma orientaatio-ohjelmansa, johon tuli etukäteen ilmoittautua netissä. Orientaatioviikon yleisen ohjelman lisäksi oli ylimääräisiä, erillistä ilmoittautumista vaativia vaihtaritapahtumia kuten international dinner sekä kaupunkikierroksia Leuvenissa. Yliopiston orientaatio oli hyvin ja selkeästi organisoitu ja vaihtareita ei todellakaan jätetty yksin. Orientaatioon ilmoittautuneille lähetettiin orientaatioviikolla joka aamu sähköposti, jossa kerrattiin päivän aikataulut. Kaikille oli pakollista ilmoittautua yhteen useista yliopiston rekisteröitymistilaisuuksista, joissa saatiin tärkeää infoa, täytettiin papereita sekä valokuvattiin kaikki opiskelijat opiskelijakorttia varten. Valmiin opiskelijakortin sekä yliopiston käyttäjätunnukset sai myöhemmin noutaa yliopistolta. Opiskelijakortti on ilmainen ja KU Leuvenin opiskelijaelämässä todella tärkeä, sillä sitä ilman ei muun muassa pääse kirjastoihin sisälle – kortti täytyy skannata aina ovella. Opiskelijakortin avulla saa myös edullista opiskelijaruokaa kampusten Alma-ravintoloista. KU Leuven on yleisesti ottaen todella kansainvälinen ja kv-opiskelijoille riitti aktiviteetteja ja neuvontaa.

Yliopistolle rekisteröitymisen lisäksi EU-kansalaisten, jotka asuvat Belgiassa yli 3kk tulee rekisteröityä kaupungin asukkaaksi. Rekisteröityminen vaati visiitin kaupungintalolla. Ajan rekisteröitymiseen pystyi varaamaan netissä ja mukaan tuli ottaa muun muassa henkilöllisyystodistus, eurooppalainen sairaanhoitokortti (huom. tämän tarvitsee vaikka olisi yksityinen matkavakuutus ja kortin tulee olla voimassa vaihdon loppuun asti) sekä passikuva. Yliopiston infoissa tuli kattavampi lista mukaan otettavista asiakirjoista ja yliopistolla oli tulostusmahdollisuus. Kaikki ohjeet alkubyrokratiaan selveni siis viimeistään orientaatioviikolla – ja kunhan itse rohkeasti kysyy, mikäli jokin on epäselvää.

Asuminen
Leuven on vilkas opiskelijakaupunki ja opiskelija-asuntoja on joka paikassa. Opin paikallisilta, että tyypillisesti belgialaiset opiskelijat asuvat virallisesti vanhemmillaan kotipaikkakunnillaan ja asuvat opiskelijakämpissään vain viikolla – tämä on mahdollista, koska Belgiassa etäisyydet kaupunkien välillä ovat Suomeen verrattuna todella lyhyitä. Hassua olikin, että paikalliset opiskelijat eivät olleet virallisesti Leuvenin kaupungin asukkaita. Ymmärtääkseni useimmat opiskelijat asuivat Leuvenissa yksityisessä tai yliopiston asuntolassa/asunnossa, jossa heillä oli oma huone ja jaetut keittiö- ja pesutilat. Kämppisten määrä vaihteli kuulemani perusteella yhdestä kämppiksestä jopa useaan kymmeneen.

KU Leuven omistaa rajallisen määrän opiskelija-asuntoloita, residence hall, joita ei valitettavasti riitä kaikille, mutta joiden haku oli helppoa yliopiston sivujen kautta. Haku tapahtui muistaakseni marraskuussa ja hyvin pian residencen johtaja laittoi viestiä asuntotarjouksesta. Yliopiston residence hall  likin omalla kokemuksella helppo ja luotettava asumisratkaisu. Yliopistolla oli lisäksi toimisto, joka auttoi vaihtareita asunnon hankinnassa ja kyseisestä toimistosta olisi voinut saada puhelimitse muun muassa apua paikallisen vuokrasopimuksen kääntämiseen englanniksi. Yliopisto suosittelikin, että mikäli vuokraa huoneen yksityiseltä vuokranantajalta, kannattaa ensin varmistaa heiltä vuokranantajan luotettavuus.

Oma asuntolani oli kohtuullisen hintainen, mutta Leuvenin asteikolla vuokra oli korkeammasta päästä, sillä asuntola oli kohtuullisen uusi ja huoneissa oli omat kylpyhuoneet. Keittiöt olivat yhteiset ja jokaisen keittiön jakoi 14 henkilöä.  Tämä ajatuksena alkuun hieman kauhistutti minua, mutta loppujen lopuksi monet vaihdon parhaista muistoista olivatkin kämppisten kanssa. Keittiössäni kaikki olivat vaihtareita, ja tunnelma oli äänekäs ja kansainvälinen. Parasta oli, että aina löytyi juttuseuraa ja kämppikset saattoivat pyytää spontaanisti mukaan erinäisiin tapahtumiin tai istumaan iltaa kaupungille. Kämppisten kanssa asuminen opetti paljon eri kulttuureista ja avasi maailmankuvaa.

Asuntolan huoneet itsessään olivat perussiistejä ja valmiiksi kalustettuja, mutta ei erityisen kodikkaita. Kätevää oli, että asuntolasta löytyi myös pesutupa. Lisäksi asuntolassa oli koko talon yhteinen oleskelutila, jossa ehdittiin järjestää muutamat juhlat ennen koronatilanteen pahentumista.
Koronapandemian myötä maaliskuussa asuntolan yleiset tilat suljettiin yliopiston siirryttyä etäopetukseen. En itse jäänyt loppukevääksi Belgiaan, kuten ei suurin osa kämppiksistänikään, mutta silti kämppikset olivat valtava tuki ja ilo viimeisen vajaa viikon aikana koronarajoitusten alettua. Ilman kämppiksiä ulkomailla pandemian alkaessa oleminen olisi ollut aika yksinäistä.
Kokonaisuutena olin siis todella tyytyväinen majoitusvalintaani.

Opiskelu ja opetus

Ennen koronatilanteen eskaloitumista ehdin nauttia normaalista opetuksesta ja opiskelijaelämästä Leuvenissa reilun kuukauden. Opetus KU Leuvenissa ei eronnut dramaattisesti siitä, mihin olen tottunut Suomessa – luentoni olivat massaluentoja – mutta myös selkeitä eroja oli. KU Leuven on korkeasti rankattu yliopisto ja se näkyi professorien vaatimuksissa. Kurssivaatimukset eivät ole mahdottomat, mutta silti edes läpipääsemisen eteen tulee oikeasti tehdä työtä. Suomeen verrattuna yliopisto oli myös hierarkisempi ja osin hieman perinteisempi – kyseessä onkin maailman vanhin yhä toimiva katolinen yliopisto.

Kovien odotusten vastapainona professorit myös itse tuntuivat olevan todella omistautuneita ja innostuneita. Suurimmalla osalla kursseistani luennot olivat mielenkiintoisia ja luennoitsijat karismaattisia. Luennoilla ei ollut läsnäolopakkoa – kielikursseja lukuunottamatta. Useimmilla kursseilla luentoja oli kerran viikossa.

Yliopisto on Leuvenissa sijoitettu ympäri kaupunkia uudempiin ja vanhempiin rakennuksiin. Lisäksi osa tiedekunnista on omalla kampuksellaan hieman kaupungin ulkopuolella – josta löytyy myös paikallinen unisport. Yliopistolla on keskustassa pääkirjasto ja lisäksi opiskelutilaa löytyi tiedekuntakohtaisista kirjastoista.

Kenties selkeimpänä erona Helsingin yliopistoon oli, että kurssit kestävät koko lukukauden. Samoja kursseja käydään siis helmikuusta kesäkuuhun ja kesäkuu on tenttiperiodi. Mahdollisuus uusintatenteille olisi ollut elokuussa. Paikallisilta opin, että useimmat opiskelijat pänttäävät suurimman osan kurssien sisällöstä vasta touko-kesäkuussa ja silloin myös minulla oli selkeästi suurin osa deadlineistani. Tämä oli siis todella konkreettinen ero Suomen neljään opetusperiodiin tottuneena.

Kurssien arvostelu eroaa selkeästi Suomessa totutusta; arvostelu tapahtui asteikolla 0-20 ja vasta arvosanalla 10 pääsi läpi. Belgian järjestelmässä yliopistoon ei ole pääsykokeita ja on ilmeisesti tavallista reputtaa monia kursseja ensimmäisenä vuonna. Leuvenissa vaihdossa ollessa ei kannatakaan stressata, vaikka ei saisi korkeimpia arvosanoja, sillä heti kättelyssä sanottiin näiden antamisen olevan harvinaisuus. Arvostelun ollessa kohtalaisen tiukkaa, on läpipääseminen jo hyvä saavutus! Kurssien vaatimustaso ei kuitenkaan ole mitenkään mahdoton, eikä sitä kannata pelästyä liikaa.

Myös kurssien suoritustavat erosivat hieman. Omilla kursseillani soveltavia esseitä, joihin aihe tuli keksiä enemmän tai vähemmän itse oli selkeästi enemmän kuin Suomessa. Opinnoissa valtiotieteellisessä tuntui korostuvan paljon erilaisten kansainvälisten instituutioiden kuten EU:n ja YK:n rooli, ja eri organisaatioiden toimintaa sekä muita konkreettisia ”case-esimerkkejä” käytiin paljon läpi teorian ohessa. Tämä toki vaihtelee varmasti todella paljon kurssien mukaan. Tenttien osalta taas suulliset tentit ovat Belgiassa yleinen käytäntö ja korona-aikaan ne järjestyivät videoyhteyksin. Kysymykset suullisessa tentissä olivat aika laajoja ja soveltavia. Vaikka suullinen tentti oli itselleni täysin uusi ja hieman jännittävä kokemus, siitä kuitenkin lopulta selvisi kunnialla.

Koronan myötä yliopisto joutui tekemään aikamoisen digiloikan, sillä alun perin ohjeena oli ollut esimerkiksi palauttaa esseet luennolla paperisina. Etäopetuksen alku olikin hieman sekavaa ja opetusmateriaalin, esim. luentotallenteiden, määrä vaihteli paljon kursseittain. Hauskaa oli kuitenkin myös huomata, miten innolla osa professoreista panosti videoluentoihin ja niiden leikkaamiseen ja editoimiseen ja jopa alkumusiikkiin. Mutta kuten sanottu, tässä oli kurssien välillä paljon eroa ja selkeitä viikkoaikatauluja ei etäopetuksessa enää ollut. Muutama luento oli liveluentoina, mutta pääosin minulla oli luentotallenteita, esseitä ja lukemista.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Leuven on pieni, mutta todella eloisa opiskelijakaupunki vain 20 minuutin junamatkan päässä Brysselin lentokentältä. Kohteena Leuven täytti odotukseni; se oli kompaktin kokoinen ja todella nätti ja sympaattinen opiskelijakaupunki, jossa ihmisiin tutustuminen ja kaupungissa liikkuminen oli vaivatonta. Lähes kaikkialle pystyi kävellä ja kaupunki oli hyvin opiskelijaystävällinen. Lisäksi kulkuyhteydet muualle Belgiaan olivat erinomaiset ja Brysseliin suurkaupungin sykkeeseen pääsi junalla nopeasti ja edullisesti. Keväällä 2020 korona-pandemia valitettavasti sekoitti vaihtosuunnitelmat ja lähdin kesken vaihdon kotiin Suomeen ja suoritin opinnot loppuun etänä. Aikana, jonka ehdin viettää Leuvenissa opin kuitenkin hurjasti Belgiasta ja sain lukuisia lämpimiä muistoja.

 

 

 

Vaihtokertomus, KU Leuven, Belgia, kevät 2019

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Alkuvalmistelut kannattaa aloittaa jo viimeistään noin 4 kk ennen vaihtoon lähtöä. Hyvä tapa aloittaa valmistelut on tsekata, että passi on riittävän pitkään voimassa ja passin rinnalle voi hankkia myös henkilökortin. Itselläni oli molemmat mukana siltä varalta, jos toinen katoaisi. Ei onneksi kadonnut 🙂 Myös kattava matkavakuutus ja eurooppalainen sairasvakuutuskortti voivat nousta arvoon arvaamattomaan, joten muista myös ne. Joihinkin Leuvenin rekisteröitymisprosesseihin voi tarvita erillisiä passikuvia, joten passikuvauksessa käyminen on suositeltavaa. Tilasin itselleni International Student Identity card (ISIC) -opiskelijakortin vaihtoa varten, mutta paikan päällä se osoittautui tarpeettomaksi. Leuvenin yliopistolla, kuten tietääkseni myös muilla Belgian yliopistoilla on käytössä oma opiskelijakortti, jonka saat orientaatioviikolla/aloittaessasi opiskelut. KU Leuvenin yliopistossa suosittiin paljon printattuja papereita, joten kannattaa olla kaikki todistukset ja paperit mukana printattuina ja mahdollisesti jopa tuplakappaleina.

Asunnon etsimiseen kannattaa ryhtyä hyvissä ajoin ennen vaihtoa. Googlaamalla ”KU Leuven housing” löytää yliopiston Kotwijs -järjestelmän, josta löytää asuntoja sekä yksityisiltä vuokranantajilta että opiskelija-asuntoloista. KU Leuven yliopistolla ja Leuvenin kaupungilla on yhteinen ”Kotlabel” -merkkijärjestelmä ja tällä merkillä varustetut asunnot on hyväksytty turvallisina ja opiskelijaystävällisinä asuntoina. Leuvenin katukuvassa Kotlabel-merkityt asunnot tunnistaa sinisen tai vihreän värisistä K-kirjain laatoista talojen ulkoseinissä. Vuokrasopimuksen minimikesto on yleensä 6kk ja sopimuksia on todella vaikeaa purkaa kesken sopimuskauden. Jos haluaa poistaa turhaa jännitystä asunnon sopivuudesta, kannattaa valita Kotlabel-merkitty asunto 🙂

Olin vaihdossa yhdessä puolisoni kanssa, joka opiskeli eri tiedekunnassa. Saimme ensimmäiset viestit yliopistolta jo melko pian sen jälkeen, kun meidät oli Helsingin yliopiston puolelta nominoitu. Varsinaiset orientaatioviikkoa ja alkubyrokratiaa koskevat sähköpostit tulivat meille pari kuukautta ennen lukukauden alkua. Sähköposteissa oli selkeästi ohjeistettu, mitä dokumentteja pitää olla mukana, millainen on orientaatioviikon aikataulu ja miten ilmoittautua. Huomasimme, että tiedekuntien välillä on hieman eroja siinä, miten aktiivisesti tiedekunnan vaihtokoordinaattorit pitävät yhteyttä opiskelijoihin ja kuinka tarkkoja he esimerkiksi ovat kurssisuunnitelmista. Itse opiskelin biotieteiden tiedekunnassa (Faculty of Bioscience Engineering) elintarviketieteitä ja mieheni opiskeli teologisessa tiedekunnassa. Oma vaihtokoordinaattorini tarkasti etukäteen hyvin huolellisesti tekemäni kurssisuunnitelmani (Learning Agreement) sopivuuden aikaisempaan osaamiseeni (Helsingin yliopiston opintosuoritusote). Jouduin muuttamaan kurssisuunnitelmaani pariinkin kertaan, sillä en vaihtokoordinaattorin mielestä täyttänyt kaikkien kurssien esitietovaatimuksia ja osalle englanninkielisistä kursseista ei otettu Erasmus-opiskelijoita ollenkaan. Mieheni kurssisuunnitelma hyväksyttiin muutoksitta. Ennen vaihtoon lähtöä tällainen säätäminen vähän turhautti, mutta paikan päälle päästyä ja opintojen alettua harmitus unohtui. Muutenkin vaihdon alkuun liittyvät paperibyrokratia voi tuntua uuvuttavalta, mutta loppujen lopuksi kaikki on kyllä sen arvoista!

kaupungin talo ja etupuolella matkamaskotti
Matkamaskotti Yoda Leuvenin upean vanhan kaupungintalon edessä.
Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Saavuimme Leuveniin pari päivää ennen orientaatioviikon virallista aloitusta. Niinpä ehdimme asettua asuntoomme ja hieman tutustua ympäristöömme ennen aloitusta. Suosittelen tällaista järjestelyä, mikäli se on mahdollista! Orientaatioviikko oli hyvin järjestetty ja sen aikana sai hoidettua suurimman osan alkubyrokratiasta. Lisäksi piti varata aika kaupungintalolle rekisteröitymään kaupungin asukkaaksi ja vastaavasti ennen Suomeen palaamista tehdä ilmoitus poismuutosta. KU Leuven on hyvin kansainvälinen yliopisto, joten englanninkielisiä infomateriaaleja oli saatavilla runsaasti ja niistä löysi kaiken tarpeellisen tiedon. Osa orientaatioviikon ohjelmasta oli pakollista, osa vapaaehtoista. Jos missaat orientaatioviikon tärkeitä osioita, ota yhteyttä tiedekuntasi vaihtokoordinaattoriin/ opintoneuvojaan. He ovat hyvin avuliaita! Orientaatioviikon aikana suosittelen osallistumaan erityisesti opastetulle kaupunkikierrokselle, jossa kuulet hyviä vinkkejä opiskelijaystävällisistä ravintoloista ja menomestoista. Samoin suosittelen vierailua Stella Artoisin tehtaassa ja yliopiston kirjaston tornissa, jossa voit päästä kuulemaan massiivisen kellopelin kumeaa soitantaa.

Stella Artois huomioliiviin pukeutunut henkilö
Stella Artoisin tehdasvierailu on ”must” erityisesti oluen ystäville tai oluen valmistuksesta kiinnostuneelle.
Asuminen

Leuven oli kaunis ja miellyttävä kaupunki asua. Kaupungissa oli turvallista liikkua melkeinpä mihin tahansa aikaan vuorokaudesta. Kaikki oli lähellä ja polkupyörällä pääsi paikasta toiseen tosi näppärästi. Polkupyörän vuokrausta suosittelen hyvin lämpimästi, vaikka myös bussikortin sai tilata edullisesti orientaatioviikolla. Kaupungin tieverkosto oli rakennettu pitkälti pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden ehdoilla, joten autojen ja bussien kulku erityisesti pienillä teillä oli paljon rajatumpaa.

Pyöräily oli kätevin tapa liikkua paikasta toiseen.

Opiskelija-asuntojen vuokrat olivat arvioni mukaan noin 450-900 euroa kuukaudessa. Meillä oli vuokrattuna studio, jossa oli oma pieni keittiö, joten vuokra oli hintahaitarin yläpäästä. Yksittäisen huoneen yhteiskeittiöllä saa varmasti edullisemmin. Asumismukavuus oli mielestäni kohtuullinen. Studiomme keittiöstä löytyi tosin pelkkä liesi, joten muistan kaivanneeni uunia useammin kuin kerran 😀 Onneksi ruokaa sai myös Alma -opiskelijaravintoloista kohtuullisella hinnalla.

Tyypillinen opiskelijalounas Alma -opiskelijaravintolassa: ”koninginnehapje/vol-au-vent met frieten” = lehtitaikinakiekon päällä kanakastiketta ja lisukkeena ranskalaisia ja salaattia.
Tyypillinen opiskelijalounas Alma -opiskelijaravintolassa: ”koninginnehapje/vol-au-vent met frieten” = lehtitaikinakiekon päällä kanakastiketta ja lisukkeena ranskalaisia ja salaattia.
Opiskelu ja opetus


KU Leuven on kovatasoinen yliopisto ja opiskeluun kannattaa suhtautua terveellä vakavuudella. Opetus on korkeatasoista ja vastavuoroisesti opiskelijoilta vaaditaan paljon. KU Leuvenissa tentit ovat lukukauden lopussa ja ne ovat miltei poikkeuksetta suullisia tenttejä. Itse jännitin tätä etukäteen tosi paljon, mutta yllätyin positiivisesti. Tentissä saa yleensä aikaa valmistella rauhassa kirjallisesti vastauksensa ennen tentaattorin luokse menoa. Parhaimmillaan tentaattori voi keskustelemalla ”kaivaa” esiin osaamisesi laajemmin, kuin mitä olit aluksi paperille kirjoittanut. Vastaavasti täytyy myöntää, että myös se paljastuu, mikäli olet vain mekaanisesti opetellut oikean vastauksen, mutta et ole oikeasti ymmärtänyt asiaa.

Itse koin opiskeluilmapiirin kilpailuhenkisemmäksi ja vertailevammaksi kuin Suomessa, mikä tuntui välillä ahdistavalta. Arvosanat annettiin Gaussin käyrän mukaisesti, joten oma arvosana tuntui määräytyvän enemmän suhteessa muiden osaamiseen kuin selkeisiin oppimistavoitteisiin. Tämä tarkoitti myös sitä, että kaikkein korkeimpien arvosanojen saaminen oli hyvin haastavaa. KU Leuvenissa voi siis tuulettaa jokaisesta läpimenneestä kurssista arvosanasta riippumatta! 🙂 Arvosteluasteikko oli myös hieman erikoinen. Kurssi arvioitiin pistein 0-20 ja vasta 10/20 pistemäärällä pääsi kurssista läpi. Opiskelussa kannattaa hyödyntää opiskelukavereiden kanssa yhdessä opiskelua ja tenttejä edeltä valmistautumiskuukausi kannattaa käyttää ahkerasti opiskeluun. Me jäimme Belgiaan vielä pariksi viikoksi lopputenttien jälkeen, jolloin ehti stressittömästi matkustella ja tavata ystäviä ennen paluuta Suomeen.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville
  • Belgian talvi on tunnetusti melko sateinen ja kolea, mutta ei mielestäni läheskään yhtä paha kuin Suomen marraskuinen loska 😀 Lunta ei tainnut tulla oman vaihtomme aikana kertaakaan. Niinpä tuulen- ja sateenpitävät vaatteet ovat yleensä riittävä talvivaatevarustus. Jo maaliskuussa alkaa olla hyvin keväiset ilmat ja toukokuusta lähtien voi olla jo suorastaan kuuma.
  •  Kannattaa hyödyntää edullinen junamatkustaminen viikonloppuisin. Viikonloppulipulla saa paluumatkan puoleen hintaan mihin tahansa kaupunkiin Belgian sisällä. Erityisesti Brysselissä kannattaa käydä useammin kuin kerran (15-20 min junamatka). Pelkästään Euroopan parlamentin koluamiseen saa kulutettua päivän jos toisenkin!
  • Matkustamiseen Belgian ulkopuolella kannattaa käyttää Flixbussia, joka on todella edullinen tapa matkustella Keski-Euroopassa. Me teimme pääsiäislomalla Flixbussilla rengasmatkan Bryssel – Pariisi – Lontoo – Bryssel. Koko matka yhteensä kahdelle noin 80 euroa.
  • Pyöräilyn liikennesäännöt kannattaa opetella ja niitä kannattaa noudattaa. Tietyillä kaduilla ei saa pyöräillä ollenkaan, toisilla vain tiettyyn kellonaikaan ja pyörässä pitää olla toimivat valot edessä ja takana. Kädet pitää olla koko ajan ohjaustankolla, ja tavaroiden kuljettamisesta käsissä voi saada sakot. Meille meinasi tulla 100 euron sakot kahden pizzalaatikon kuljettamisesta käsissä 😀 Kun säännöt on sisäistänyt, pyöräily on turvallista ja mukavaa.

 

 

Vaihtokertomus, Universiteit Gent, kevät 2018

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä ja vaihdon alku

Vahvistus vaihtoyliopistoon hyväksymisestä tuli lokakuun lopussa ja olo oli samaan aikaan sekä todella innostunut että myös jännittynyt: ajatus lähdöstä konkretisoitui hyväksymisen myötä. Vaihtoni alkoi helmikuun alussa, ja tammikuun aikana sainkin tiedon orientaatioviikon ohjelmasta ja käytännön asioista. Ennen vaihtoa hoidettavia asioita oli lopulta melko vähän: matkavakuutuksen pidennystä, opintotuen hakua ja lentojen ostoa. Pääosin aika menikin malttamattomaan odotteluun ja käytännön asioiden googletteluun: käytin aika paljon aikaa lukien ulkomaisia vaihtoblogeja Gentistä ja etsien kaikkea mahdollista tietoa vaihtokohteesta.

Vaihto alkoi tiiviissä merkeissä: orientaatioviikolle oli järjestetty paljon erilaista ohjelmaa, ja ensimmäiset viikot täyttyivätkin nopeasti erilaisista tapahtumista. Vaihdon alussa oli jonkin verran alkubyrokratiaa, mutta tarvittavista dokumenteista ja toimista lähetettiin selkeät ohjeet ennen vaihdon alkua, ja orientaatiopäivillä tarjottiin myös tietoa tarpeellisista toimista vaihdon aluksi. Myös kaupungin asukkaaksi ilmoittautuminen on pakollista, mutta sekin hoitui melko nopeasti. Yliopiston henkilökunta oli mukavaa ja tiedotus selkeää, mistä oli apua etenkin vaihdon alussa. Orientaatioviikon tapahtumissa ja asuntolalla pyöriessä tutustui todella moniin ihmisiin, ja löysinkin vaihto-ajan läheisimmät ystäväni heti ensimmäisellä viikolla. Ensimmäiset viikot pää oli melko pyörällä kaiken uuden kanssa, mutta Gent alkoi hyvin nopeasti tuntua kodilta ja arki alkoi sujua. Tapahtumia ja tekemistä on paljon myös ensimmäisten viikkojen jälkeen, joten aika ei missään vaiheessa käy pitkäksi.

Kuva: Sofia

Asuminen

Asuinpaikan hankkiminen kävi todella helposti: vaihtoyliopistoon hakemisen yhteydessä hain myös paikkaa yliopiston asuntolasta, ja ilmoitus huoneen saamisesta tuli suunnilleen samaan aikaan kuin vahvistus vaihtopaikastakin. Tieto varmasta asuinpaikasta helpotti huomattavasti lähtöä. Asuntola-asumisessa oli hyviä puolia. Lähes kaikki vaihto-opiskelijat asuvat asuntolarakennuksissa ja vieläpä samalla kadulla, joten asuntola-asuminen on kätevä tapa tutustua muihin vaihtareihin – itse tutustuin moniin vaihtoystävääni juuri asuntolan oleskeluhuoneessa, ja samassa osoitteessa asuminen takaa sen, että yhteisen puuhan järjestämien on helppoa. Yhteisöllisyys olikin asuntola-asumisen antoisin puoli. Huonojakin puolia on: keittiö jaetaan koko kerroksen kanssa, joten sotkuisuudelta ei vältytä. Asuntolat sijaitsevat myös lähellä baarikatua, mikä johtaa paikoin meluun eikä huoneita voi kutsua järin viihtyisiksi. Myös tuholaiset ovat tiiviissä asuntola-asumisessa ongelma, ja jouduin niiden vuoksi vaihtamaan huonetta, mikä onneksi järjestyi melko helposti. Muutama vaihtokaveri asui myös yksityisellä, jolloin hintataso oli oikeastaan sama kuin asuntolassa.

Kuva: Sofia

Opiskelu ja opetus

Vaihtoa ennen opintosuunnitelmani oli hyväksytty järjestelmässä, mutta mitään tietoa kursseille pääsemisestä en ollut vielä saanut, mikä lisäsi alkujännitystä. Orientaatioviikon alkutapaamisessa sain kuitenkin kaikki tarvittavat tiedot eikä kursseille tarvinnut ilmoittautua erikseen, osallistuminen oli hyväksytty automaattisesti. Kurssien valitseminen oli melko joustavaa: kursseja pystyi valitsemaan muutaman myös oman pääaineen ulkopuolelta. Ensimmäisellä viikolla pysty myös vierailemaan kiinnostavien kurssien ensimmäisellä luennolla ja vasta sen jälkeen tarvitsi päättää, mihin kursseihin sitoutuu loppukevääksi. Itse teinkin pieniä muutoksia opintosuunnitelmaani vielä paikan päällä.

Opetus yliopistossa poikkesi jossain määrin Suomesta. Luennot kestivät usein kolme tuntia, ja välissä pidetään pieni taukoa. Opetus oli kokonaisuudessaan laadukasta: luennoitsijat olivat hyviä englannissa ja ylipäänsä esiintymisessä, mikä teki kuuntelemisesta innostavaa. Myös kurssien sisällöt olivat hyvin mietittyjä. Usein kursseihin kuului myös ryhmätöitä ja projekteja, jotka olivat melko aikaavievia mutta usein myös antoisia, sillä aiheet olivat monesti tarkkaan mietittyjä ja työelämää ajatellen releventteja, ja niissä pääsi haastamaan itseään. Ryhmätyöt olivat myös hyvä keino tutustua paikallisiin opiskelijoihin, sillä muuten tutustuminen paikallisiin vaikutti melko hankalalta.

Arvostelu-asteikko yliopistossa oli 1-20: arvosanan tulee olla yli 10, jotta kursseista pääsee läpi. Tentit olivat usein yhdistelmiä esseistä ja monivalinnoista, ja arvostelu on melko tiukkaa: paikalliset opiskelijat kertoivatkin, että täysiä pisteitä ei juurikaan anneta, vaan jo läpipääsy tarkoittaa ihan kelpo arvosana. Tentit järjestetään kesäkuun aikana, ja opetuksen ja tenttien välillä on usein pari viikkoa vapaata, joka on tarkoitettu lukemiseen. Lukukulttuuri on aika intensiivinen, ja opiskelijat vaikuttavat oikeasti panostavan lukemiseen. Vaihto-opiskelijoille suositellaan hollannin alkeiden opiskelemista, mutta se ei ole pakollista. Itse päädyin valitsemaan kielikurssin, ja siitä oli hyötyä esimerkiksi kaupassa tuoteselosteita tutkiessa.

Hyödyllisiä vinkkejä vaihtoon lähtijöille

Pyörän vuokraaminen / hankkiminen on suotavaa! Gentissä pyörätiet ovat hyviä ja lähes kaikkialle pääsee nopeiten pyöräillen. Myös yliopiston sijaitsevat eri puolille kaupunkia, joten pyörä on hyvin tarpeellinen luennolta toiselle siirryttäessä. De Fietsambassade Gent vuokraa edullisesti pyöriä opiskelijoille – puolen vuoden vuokra oli 95 euroa peruspyörästä, ja summasta sai puolet takaisin panttina pyörää palauttaessa. Kannattaa vuokrata pyörä heti vaihto-opiskelun alkaessa, niin pyörissä on eniten valinnanvaraa ja varautua myös jonottamaan, sillä lähes kaikki opiskelijat hankkivat pyörän kyseisestä paikasta.

Gentin yliopistolla on useilla kampuksilla myös opiskelijaruokaloita, joista saa edullista ruokaa. Lämpimien aterioiden hinta vaihtelee 3,4-5 euron välillä, ja tarjolla on aina yksi kasvisvaihtoehto. Ruoka on melko tuhtia – ainakin kasvi- ja kalaruoat olivat usein paneroituja, juustoisia ja uppopaistettuja, ja yhtenä lisäkevaihtoehtona on aina belgialaiseen tyyliin ranskalaisia. Keitot, lounaspatongit ja salaatit maksavat 2,6 euroa, mutta salaattia pitää osata kysyä patonkipisteeltä, sillä missään ei lue vaihtoehtoja. Söin itse opiskelijaravintoloissa helppouden vuoksi päivittäin, vaikka kesäkuun puolella tomaatti-mozzarellasalaatin syöminen kolmesta neljään kertaan viikossa ei enää houkutellut niin paljon. Muutoin hintataso Belgiassa vastaa aika lailla Suomea etenkin ruoan ja asumisen suhteen. Alkoholi tosin on huomattavasti halvempaa, joten belgialaisiin oluisiin tutustuminen on helppoa. Gent on myös täynnä kivoja kahviloita ja ravintoilta, joten niihin kannattaa tutustua!

Gent on uskomattoman viihtyisä, turvallinen ja kaunis kaupunki ja vaihto-opiskelijat otetaan hyvin vastaan, ilmapiiri on avoin ja kansainvälinen ja englantia osataan hyvin. Kaupunki alkoikin hyvin nopeasti tuntua kodilta, ja oli kokonsa vuoksi täydellinen: tapahtumia, tutkittavaa ja nähtävää on paljon, mutta koska kaupunki on kompakti, tulee se nopeasti tutuksi ja kotoisaksi. Myös Belgian sisällä matkustaminen on alle 25 -vuotiaille hyvin edullista, joten muidenkin kaupunkien näkeminen kannattaa – matkustinkin Belgian sisällä melko paljon vaihtoaikanani. Juna-asemilta voi ostaa GoPass10:n, jolla matkustaminen on hyvin edullista ja sama lippu käy minne vaan, kunhan pysyttelee Belgian rajojen sisällä. Myös esimerkiksi Pariisiin ja Amsterdamiin pääsee edullisesi bussilla, jos liput varaa hyvissä ajoin – Belgian sijainti onkin matkusteluun aika täydellinen.

Kaiken kaikkiaan vaihtoaika oli yksi elämäni hienoimmista kokemuksista, ja Gent jäi sydämeen toisena kotina – paluu Suomeen tuntui vaikealta onnellisessa vaihtokuplassa elämisen jälkeen. Tuleville vaihtareille vinkkinä se, että tee vaihdostasi omannäköinen. Välillä oman vaihdon aikana tuli pieniä paineita sen suhteen, onko nyt nähnyt, tehnyt ja matkustellut tarpeeksi ja ”ottanut vaihdosta kaiken irti”. Vinkkinäni onkin tehdä vaihdosta juuri sellainen kuin itse haluaa ja nauttia vaihtoajasta itselle sopivalla tavalla!

Kuva: Sofia

Vaihtokertomus, Universiteit Gent, syksy 2017

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Kuva: Peppi M.

Ennen lähtöä

Sain viestiä kohdeyliopistoltani melko pian sen jälkeen, kun Helsingin yliopisto oli hyväksynyt minut vaihtoon lähtijäksi. Hakeminen belgialaiseen Gentin yliopistoon onnistui helposti yliopiston Oasis-järjestelmää käyttämällä, ja yliopiston sivuilta löytyi kattavat ohjeet haun tekemiseksi englanniksi. Erityisen kätevää järjestelmässä oli se, että samalla pystyin hakemaan asuntoa yliopiston asuntoloista.

Sain lopullisen hyväksynnän Gentistä kesäkuussa, eli muutaman kuukauden ennen lähtöäni. Sain myös varmistuksen siitä, että minut oltiin hyväksytty asumaan yliopiston asuntolassa, mikä oli suuri helpotus. En kuitenkaan tiennyt tulevasta asunnostani (tai ennemminkin huoneestani) kovinkaan paljoa ennen saapumistani, mikä jännitti melkoisesti. Olin kuitenkin huojentunut siitä, ettei asunnon etsimiseen tarvinnut käyttää juuri ollenkaan aikaa, ja tämä helpotti lähtövalmisteluitani huomattavasti.

Ostin aluksi vain yhdensuuntaisen lennon Belgiaan, sillä en ollut vielä tietoinen esimerkiksi tenttiaikatauluistani, jotta olisin voinut ostaa paluulipun samalla. Helpoin tapa matkustaa Gentiin on lentää Brysseliin ja ottaa lentokentältä juna Gent-Sint-Pietersin asemalle. Junamatka lentokentältä kestää n. 50 minuuttia.

Alkuvalmistelut ja -byrokratia vaihtokohteessa

Alkubyrokratia ei ollut niin paha, kuin olisi ehkä voinut Belgiassa kuvitella olevan. Yliopisto tiedotti meitä vaihtareita hyvin liittyen erilaisiin järjestelyihin. Ensimmäisellä viikolla järjestettävässä kolmipäiväisessä Welcome Days –tapahtumassa saimme paljon informaatiota opiskelusta, asumisesta, terveydenhuollosta, turvallisuudesta ja niin edelleen. Meidän piti myös rekisteröityä Gent Migration Officella. Tämä kävi kuitenkin yliopisto-opiskelijoille todella helposti. Virastolle tuli lähettää tietyt tiedot itsestä ja asuinpaikasta Gentissä, sekä liittää viestiin kuva passista. Tämän jälkeen jokaiselle vaihtarille varattiin lyhyt vierailuaika virastossa, jonka aikana opiskelijan oleskelulupa myönnettiin.

Pyörä on Gentissä asuessa erittäin kätevä, joten suosittelen vahvasti sellaisen vuokraamista tai ostamista mahdollisimman pian saapumisen jälkeen. Pyörän vuokraaminen on yliopisto-opiskelijoille todella edullista: kolmen kuukauden vuokra maksaa n. 20 euroa. Lisäksi vuokrausaikaa pystyy tarvittaessa pidentämään. 250 000 asukkaan Gentissä pyöräily on näppärä tapa liikkua ja etäisyydet ovat suhteellisen lyhyitä. Julkista liikennettä en muihin maihin ja kaupunkeihin matkustamista lukuun ottamatta käyttänyt juuri ollenkaan.

Kannattaa myös huomioida, että Belgiassa virallisen henkilöllisyystodistuksen merkitys on suurempi kuin Suomessa. Ajokortin näyttäminen ei yleensä kelpaa todistamaan henkilöllisyyttä edes melko epävirallisissa yhteyksissä, toisin kuin Suomessa, vaan mukana tulee kantaa aina passia tai henkilökorttia. Itse en esimerkiksi saanut uutta opiskelijakorttia, kun mukanani oli vain ajokortti, eikä passia.

Asuminen

Kuten mainitsin ’’Ennen lähtöä’’ –osiossa, sain varmistuksen huoneesta yliopiston asuntolassa ennen lähtöäni Belgiaan. Pienestä jännityksestä huolimatta huone osoittautui lopulta hyväksi vaihtoehdoksi. Se oli tarpeeksi tilava, ja kaappitilaa oli tarpeeksi. Lisäksi minulla oli oma kylpyhuone ja vessa, mutta keittiö oli jaettu muiden kerroksen asukkaiden kanssa. Asuntoloissa kävi siivooja (ainakin lähes) joka arkipäivä siivoamassa yhteisiä tiloja, joten jopa keittiö pysyi pääasiallisesti siistissä kunnossa (ehkä viikonloppuja lukuun ottamatta).

Parasta yliopiston asuntolassa asumisessa oli se, että lähes kaikki kaverit asuivat samassa talossa tai lähitaloissa. Vaihdossa ollessa kavereiden merkitys korostuu, kun läheiset ovat kaukana Suomessa. Aina löytyi siis seuraa niin kokkaamiseen, leffan katsomiseen, treenaamiseen kuin juhlimiseenkin. Huone asuntolassa maksoi n. 420 euroa kuukaudessa. Oma kampukseni sijaitsi Gentin keskustassa, jonne oli matkaa asuntolalta n. 1,5 kilometriä. Etenkin pyörällä matka taittui varsin nopeasti, joten sijaintinsakin puolesta asuntola oli onnistunut ratkaisu. Mainittakoon myös, että opiskelijoiden suosima baarikatu Overpoortstraat sijaitsee aivan yliopistoasuntoloiden lähellä, joten juhlimaan ei tarvinnut lähteä kauas. Joinain iltoina kuitenkin juhlinnan äänet saattavat kantautua huoneisiin asti.

Mikäli soluasuminen ei innosta, voi asuntoa etsiä myös yksityisiltä markkinoilta. Belgiassa voi etsiä niin sanottua ’’kot’’ –asuntoa, jolla viitataan huoneeseen tai yksiöön. Lisäksi Facebookista löytyy ryhmiä asunnon etsimistä varten.

Opiskelu ja opetus

Opiskelu Gentin yliopistossa erosi melko paljon siitä, mihin olen Helsingissä tottunut. Ensinnäkin kaikki opintoni olivat maisteritasoisia, kun Suomessa suoritin vasta pakollisia oikeusnotaarin tutkintoon kuuluvia aineopintoja. Kursseilla ei ollut varsinaisia tekstikirjoja, vaan aineistona käytettiin yleensä runsaasti oikeuskäytäntöä sekä erilaisia artikkeleja ja muita kirjoituksia. Luento-opetukseen ei sisältynyt ainakaan valitsemillani kursseilla läsnäolopakkoa, mutta pyrin käymään luennoilla niin paljon kuin mahdollista. Yksi syy oli se, että kaikki professorit eivät käyttäneet PowerPoint-esityksiä opetuksen tukena, joten omien muistiinpanojen merkitys oli suuri.

Gentin yliopistossa tentit suoritetaan vasta lukukauden lopussa. Eli ensin on usean kuukauden ajan luento-opetusta, ryhmätöitä, esitelmiä yms. ja viimeinen vaihtokuukausi käytetään tenttimiseen. Tämä oli itselleni uusi tapa opiskella, ja ajatus viidestä tentistä muutamassa viikossa tuntui stressaavalta. Lopulta kuitenkin läpäisin kaikki tentit. Suosittelen käymään luennoilla ahkerasti ja tekemään mahdolliset ennakkotehtävät ennen luentoja (tai edes osan niistä).

Myös tenttien arvostelu erosi Suomessa käytetystä 0-5 arvioinnista. Tentit arvosteltiin asteikolla 0-20 ja läpipääsyyn vaadittiin 10 pistettä. Oma mielikuvani arvostelusta on se, että erityisesti korkeampien pisteiden saaminen on haastavaa. Valtaosa kuitenkin läpäisi tentit.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Opiskelijahintaista ruokaa saa yliopiston ravintoloista ja kahviloista, joissa on yleensä runsaat valikoimat erilaisia annoksia. Ravintoloista saa niin lämmintä ruokaa, keittoa kuin täytettyjä leipiäkin. Hinnat vaihtelevat annoksesta riippuen noin 2,60 ja 4 euron välillä. Pääasiassa ravintolat ovat auki lounasaikaan, mutta ainakin yksi ravintola tarjoilee myös illallista.

Hintataso Belgiassa on yleisesti melko samanlainen kuin Suomessa, tosin esimerkiksi alkoholi on huomattavasti edullisempaa. Mikäli matkustelu kiinnostaa, kannattaa alle 26-vuotiaiden ostaa junaan 10-kerran kortti, joka kustantaa noin 55 euroa ja jolla pääsee liikkumaan vapaasti Belgian sisällä. Toki Belgiasta on helppo liikkua junalla tai bussilla myös rajojen yli: ainakin Ranska ja Hollanti ovat suosittuja vierailukohteita vaihtarien keskuudessa.

Paikallisen ESN-järjestön (European Student Network) järjestämiin tapahtumiin kannattaa ehdottomasti osallistua varsinkin vaihdon alkupuolella, kun etsii uusia ystäviä. ESN järjestää erilaisia tapahtumia aina juhlista ulkomaanmatkoihin ja kulttuurista urheiluun. Lisäksi ESN:n kautta on mahdollista saada oma ’’buddy’’, joka tutustuttaa vaihtaria paikalliseen meininkiin ja jonka kanssa voi viettää aikaa.

Yliopisto tarjoaa mahdollisuuden harrastaa erilaista liikuntaa yliopiston liikuntakeskuksessa, jossa voi harrastaa monenlaisia urheilulajeja (mm. Uinti, tanssi, monet pallopelit, tennis, jooga…). Lisäksi kuntosalilla kävijöiden kannattaa ostaa kortti Jims-kuntokeskukseen, joka sijaitsee aivan yliopiston asuntoloiden vieressä ja on hinnaltaan melko edullinen (n. 20-25 euroa/kk). Jims tarjoaa kuntosalin lisäksi monipuolisesti erilaista ryhmäliikuntaa. Gentissä kannattaa lisäksi viettää aikaa tutustuen kaupungin upeaan arkkitehtuuriin, museoihin sekä lukemattomiin tunnelmallisiin pubeihin.

Ennen kaikkea kannattaa ottaa vaihdosta ilo irti ja nauttia vaihtokuukausista täysillä. Erasmus-vaihto on helppo tapa kokeilla ulkomailla asumista ja uuteen kulttuuriin ja ihmisiin tutustumista. Itselleni jäi vaihdosta käteen uusia kokemuksia, parantunut kielitaito ja ihania ystäviä, joita olen päässyt näkemään jo vaihdon jälkeenkin. Haluankin toivottaa ihanaa vaihtoa kaikille lähtijöille!

Vaihtokertomus, Universiteit Gent, syksy 2016

Kasvatustieteen opiskelija

Ennen lähtöä

Hakeminen Gentin yliopistoon oli mielestäni helppoa. Hakemus sisälsi ohjeistuksen mukaan listauksen kursseista, jota olin suunnitellut suorittavani vaihdon aikana. Lisäksi hakemukseen tuli liittää motivaatiokirje, sekä hakemuspaperit. Mikäli jokin asia mietityttää hakuprosessissa, suosittelen olemaan yhteydessä joko Gentin yliopiston henkilökuntaan, tai Helsingin yliopiston henkilöstöön. Hakemuksen lähetettyäni asiat etenivät omalla painollaan, sillä sain vastaanottavalta yliopistolta tietoa käytännön asioista liittyen niin asumiseen, julkiseen liikenteeseen kuin myös terveydenhuoltoon. Mikäli haluat tietää näistä asioista lisää jo ennen kyseisen viestin saamista, löytyy samat tiedot myös yliopiston nettisivuilta.

Saapuminen maahan

Matkustin Belgiaan jo muutamaa päivää ennen orientaatioviikon alkua (Welcome days). Yövyin yhden yön Brysselissä ja kaksi yötä Gentissä, sillä halusin päästä tutustumaan maahan jo ennen varsinaisen ohjelman alkamista. Näin jälkikäteen ajateltuna tuo ei ole välttämätöntä, mutta ehdin kierrellä molemmissa kaupungeissa ja tutustuin muutamaan muuhun matkailijaan. Lisäksi sain hoidettua ilmoittautumisen yliopistolle. Welcome days-päivien aikana opastetaan kurssi-ilmoittautumisessa, sekä muissa käytännön asioissa. Oasis-järjestelmä tuotti monelle ensin harmaita hiuksia, mutta yhdessä hommat saatiin hoidettua. Tiedekuntani vastaava opintoneuvoja oli aina valmiina auttamaan ja palveli kaikkia vaihto-opiskelijoita erityisen auttavaisesti.

Asuminen

Hain asuntoa Yliopiston vaihto-opiskelijoille tarkoitetusta asunnosta heti samana päivänä, kun ilmoittautuminen aukesi. Uskoisin, että kaikki henkilöt jotka toimivat näin, saavat asunnon. Taloja on yhteensä neljä kappaletta vierekkäin ja ne on rakennettu samaan aikaan. Varustelutaso on siis samanlainen. Jokaisella on oma kylpyhuone ja huone, mutta keittiö jaetaan muiden opiskelijoiden kanssa. Itse koin tämän positiivisena asiana, sillä keittiössä tui tutustuttua uusiin ihmisiin. Lisäksi jokaisella on oma jääkaappi huoneessa, joten ruoat eivät pääse katoamaan parempiin suihin.

Asunnoissa käy aika ajoin tarpeen mukaan omat järjestyksenvalvojat, lisäksi samalla kadulla päivystä ”housing officen” henkilökunta, johon voi olla tarpeen vaatiessa yhteydessä. Kaikin puolin voin suositella tätä asumisvaihtoehtoa.

Opiskelu ja opetus

Kurssit kestävät Gentin yliopistossa koko lukukauden ja ne huipentuvat niin sanottuun tenttikuukauteen. Itselläni kaikki tentit ajoittuivat tammikuulle. Tentit ovat joko suullisia tai kirjallisia, tai mahdollisesti jopa näiden yhdistelmiä. Suosittelen lukemaan tentteihin kunnolla, sillä itselläni oli muutama opiskelukaveri, jotka eivät läpäisseet tenttejä. Myös belgialaiset ottavat tentit tosissaan ja aloittavat lukemisen jo hyvissä ajoin.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Suosittelen hankkimaan pyörän ”Studenten mobilityn” kautta. Hinta on edullinen ja pyörän laatu on taattu. Pyörä kannattaa hankkia kuitenkin tässä tapauksessa mahdollisimman pian, sillä pyöriä ei riitä kaikille. Hintataso Belgiassa on mielestäni hieman edullisempi kuin suomessa. Ostoksia tehdessä on hyvä huomioida, että kaupat ovat sunnuntaisin kiinni (myös ruokakaupat). Mikäli olet kiinnostunut matkailusta, suosittelen ostamaan Go Passin, jonka hinta on 50 euroa alle 26-vuotiaille. Tämä passi pitää sisällään 10 matkaa, eli yksi matka on 5e. Voit matkata kyseisellä lipulla yhden junamatkan, esimerkiksi eri kaupunkien välillä (matkan pituus ei vaikuta hintaan). Myös lentojen hinnat ovat edullisempia, kuin Suomessa.

Vaihtokertomus, Université de Liège, kevät 2017

Liège

Humanististen tieteiden opiskelija

Ennen vaihtoa

Haku vaihtoon lukuvuodelle 2016-2017 alkoi jo vuoden 2016 helmikuussa. Itse hain vaihtoon kevätlukukaudelle 2017, joten aloitin hakuprosessin jo vuotta ennen lähtöäni. Hakuprosessi oli monivaiheinen. Sain valita kolme eri yliopistoa, joihin hakisin. Päädyin lopulta hakemaan Liègeen ja Brysseliin, joista ensimmäiseen pääsinkin. Hakuprosessiin kuului sekä Mobility Onlinen että kohdeyliopiston oman hakemuksen täyttö. Mobility Onlineen ladataan muun muassa motivaatiokirje, hyväksytään vaihtoon lähdön ehdot ja täytetään learning agreement, josta käy ilmi, mitä kursseja opiskelija mahdollisesti suorittaa vaihdossa. Lopullinen versio learning agreementista on ladattava palveluun vielä vaihdon jälkeen. Mobility Onlinen täytön kanssa kannattaa olla ajoissa ja huolellinen. Palvelussa täytetään muun muassa myös Erasmus-apurahan ehdot. Sain tietää, että minut on hyväksytty Liègen yliopistoon maaliskuun alussa. Hyväksymisen jälkeen minun oli täytettävä vielä kohdeyliopistoni oma hakemus, allekirjoituttaa se Helsingin yliopistossa ja lähettää se takaisin Liègen yliopistoon. Hakemukseen oli liitettävä lisäksi kielitodistus sekä opintosuoritusote. Liikkuvuuspalvelut toimittavat vaihtoon lähtevälle apurahan ehtojen hyväksymisen jälkeen vielä Student Exchange Certificaten eli vaihtoaikatodistuksen, josta käy ilmi muun muassa vaihto-ohjelma sekä vaihtoaika. Todistus oli oltava mukana ilmoittautuessa kohdeyliopistoon ja myös Kela vaatii sitä tukien maksamiseen. Ennen vaihtoon lähtöä on myös suoritettava Erasmus+ OSL kielitasotesti koskien sitä kieltä, jota opiskelija käyttää opinnoissaan kohdemaassa. Testi suoritetaan vaihtoa ennen ja sen jälkeen. Koko hakemusprosessin lisäksi oli hankittava tietysti myös vakuutus, jonka itse otin toistaiseksi jatkuvalla sopimuksella, sillä vaihdon päättymisen ajankohta ei ollut vielä tarkkaan selvillä sekä lähettää Kelaan hakemukset opintotuesta.

Liège
Vietin ikimuistoisen kevätlukukauden 2017 vaihto-oppilaana Liègessä, Belgian kolmanneksi suurimmassa kaupungissa.

Saapuminen Liègeen – käytännön asiat

Näin jälkeenpäin ajateltuna alkubyrokratia yliopiston kanssa ei tuntunut ylivoimaiselta. Koulun sivuilta löytyivät selkeät ohjeet, mitä tuli tehdä heti saapumisen jälkeen. Ensin kävin ilmoittautumassa Erasmus-toimistoon yliopistolle, jossa esitettiin vaihtoaikatodistus ja jossa vaihto-opiskelijat saivat opiskelijakortit. Learning agreementista keskusteltiin koordinaattorin kanssa erikseen sovitussa tapaamisessa. Erasmus-toimistosta annettiin mukaan todistus, joka piti viedä mukanaan ulkomaalaisten toimistoon. Toimistoon on ilmoittauduttava, mikäli viettää yli kolme kuukautta Belgiassa. Siellä oli käytävä esittämässä passi ja Kela-kortti, kertomassa niin Belgian kuin Suomen yhteystiedot sekä toimitettava heille koulun antama todistus, kaksi tuoretta passikuvaa sekä 11 euroa. Myöhemmin samalla viikolla myös poliisi kävi tarkistamassa oven takana, että annettu osoite piti todella paikkansa. Toimistoon oli mentävä yhtä lailla vaihdon lopussa ilmoittamaan lähdöstä. Liègen yliopiston Erasmus-toimiston työntekijät olivat todella auttavaisia ja tekivät parhaansa vaihto-opiskelijoiden eteen ja heidän apuaan on hyvä käyttääkin mieltä askarruttavissa asioissa. Opiskelijajärjestö ESN myi vaihto-opiskelijoille myös omia opiskelijakorttejaan kymmenen euron hintaan. Kortilla pääsi usein ilmaiseksi heidän järjestämiinsä juhliin tai sai alennuksen yhteisistä matkoista. Lisäksi järjestö jakoi opiskelijoille belgialaiset SIM-kortit, joihin pystyi lataamaan eri hintaisia paketteja Orange-nimisessä liikkeessä.

Asuminen

Olin ottanut jo hakuprosessin alussa selvää yliopiston tarjoamista opiskelija-asunnoista, joihin kuului oma huone sekä suihku, joka jaettiin toisen henkilön kanssa. Vessa ja keittiö olivat yhteisiä useamman opiskelijan kesken. Opiskelija-asunnot sijaitsivat Sart-Tilmanissa 10 kilometrin bussimatkan päässä keskustasta. Täytin Liègen yliopiston sivuilla yksinkertaisen hakulomakkeen ja sain pian tietää saaneeni huoneen asuntolasta. Asunnon hankkiminen tuntui hyvin yksinkertaiselta… kunnes noin kuukautta ennen lähtöäni aloin miettiä asiaa tarkemmin. Kohdeyliopistoni järjesti vaihto-oppilaille tutoreita ja sitä kautta olin tutustunut erääseen paikalliseen opiskelijaan jo ennen lähtöäni. Tutoria haettiin täyttämällä lyhyt lomake yliopiston nettisivuilla. Oma tutorini kehottikin minua vielä etsimään asuntoa keskustasta, lähempää omaa koulurakennustani ja muita aktiviteetteja, sillä vaikka yliopiston asuntola sijaitsikin luonnonkauniissa paikassa, lähellä metsiä ja mukavia lenkkeilymaastoja, se oli sijainniltaan myös aika syrjässä. Iltamyöhään Sart-Tilmaniin ei edes kulkenut busseja keskustasta. Aloitin siis asunnon etsimisen uudestaan. Löysin facebookista paljon ilmoituksia vuokrattavista huoneista, joita kutsutaan nimellä ”kot”. Usein kyseessä oli huone, johon kuului oma tai muiden samassa rakennuksessa asuvien opiskelijoiden kanssa jaettava kylpyhuone, wc ja keittiö. Loppujen lopuksi löysin sivulta www.student.be ilmoituksen kahdesta vuokrattavasta huoneesta kolmikerroksisen asunnon ylimmästä kerroksesta. Muut kerrokset kuuluivat kolmihenkiselle perheelle. Suomesta oli lähdössä Liègeen vaihtoon samaan aikaan toinen ranskanopiskelija ja vuokrasimme asunnon yhdessä. Solmimme sopimukset sähköpostitse, maksoimme asunnosta takuuvuokrat (yhden kuukauden vuokra) etukäteen ja vuokranantaja tarjoutui hakemaan meidät autolla juna-asemalta. Asunto oli näin jälkeenpäin ajateltuna ihan hyvä ja pieniä vesi-ongelmia lukuun ottamatta toimiva. Meillä oli omat huoneet ja jaoimme keittiön, wc:n ja suihkun keskenämme. Kouluun ja keskustaan oli noin vartin kävelymatka, joten sijainti oli mielestäni todella hyvä. Myöhemmin vierailin vielä yliopiston asuntolassa ja olin iloinen, etten ollut tyytynyt helpoimmalta tuntuvaan ratkaisuun, sillä vuokraamani asunto oli mielestäni paljon kotoisampi ja rauhallisempi.

Opinnot

Heti opintojeni alussa sain huomata, että päivitetyn kurssitarjonnan perusteella en voinut ottaa melkein mitään suunnittelemiani kursseja. Learning agreement siis muuttui melkoisesti alkuperäisestä. Saimme pari viikkoa aikaa käydä kokeilemassa eri kursseja ennen lopullista valintaa. Valitsin kuusi viiden opintopisteen kurssia, jotta saisin kokoon 30 opintopistettä. Opintojen alussa järjestettiin myös pakollinen ranskankielen tasokoe kaikille, jotka opiskelivat ranskaksi. Tason perusteella opiskelijat jaettiin ranskan iltakursseille, joihin sai halutessaan osallistua. Mitä opetukseen tuli, tyyli oli aika erilainen kuin Suomessa. Opettajat luennoitsivat luokkahuoneen edessä ja opiskelijat kirjoittivat ylös kuulemansa. Mitään lisämateriaalia, kuten powerpoint-esityksiä tai oppikirjoja ei juurikaan käytetty. Aluksi tuntui vaikealta keskittyä kuuntelemaan ja kirjoittamaan samaan aikaan vieraalla kielellä, mutta ajan kanssa huomasin saavani enemmän ja enemmän muistiinpanoja ylös luennoilta. Kaiken kaikkiaan opiskelu tuntui kuitenkin haastavammalta Liègen yliopistossa kuin Helsingissä ja kokeista oli vaikeampi saada hyviä arvosanoja. Koulupäivät eivät olleet hirveän pitkiä, tosin yhden kurssin luentoja järjestettiin myös lauantaisin, joten vietin useampana lauantaina neljä tuntia kuuntelemassa sarjakuvahistorian luentoa. Osallistuin vaihdossa ollessani ensimmäistä kertaa myös suulliseen kokeeseen, joiden pitäminen on Belgiassa ihan tavallista. Siitäkin selvittiin, vaikka jännittäväähän se oli. Osassa kursseista oli kokeen lisäksi kirjallinen työ, mutta pääosin arvosanan määritti loppukokeen tulos. Koekausi kesti toukokuun puolesta välistä kesäkuun loppuun, jolloin siis opetusta ei enää järjestetty, vaan opiskelijat keskittyivät lukemaan tentteihin.

Vapaa-aika ja vinkkejä lähtijälle

Kun mietin Liègessä viettämääni vapaa-aikaa, päällimmäisenä mieleeni nousee matkustelu. Vierailin ystävieni kanssa Belgian eri kaupungeissa, kuten Bruggessa, Namurissa, Gentissä ja Brysselissä. Toki Liègestäkin löytyy paljon nähtävää, mutta kannattaa kuitenkin hyödyntää tilaisuus matkustaa helposti ja edullisesti junalla eri puolelle Belgiaa. Myös muihin maihin pääsee helposti. Lukukauden alussa Erasmus-opiskelijoille järjestettiin myös matka Ranskan Strasbourgiin. Se oli hyvä tilaisuus tutustua muihin opiskelijoihin ja siellä tapasinkin suurimman osan niistä ihmisistä, joiden kanssa vietin aikaa vaihtokaudella. Matkustin erään ystäväni kanssa junalla myös Pariisiin ja Haagiin. Belgian kaupungeista pidin erityisesti Gentistä, jossa vierailin kaksi kertaa sekä Bruggesta. Ne ovat täynnä ihania vanhoja kortteleita ja värikkäitä rakennuksia. Joki virtaa molempien kaupunkien halki, kuten Liègessä.

Matkustelun lisäksi vietin aikaa ystävieni kanssa. Istuimme kahviloissa ja baareissa, kävimme syömässä, kiipesimme Beuren-vuoren huipulle ihastelemaan näkymää Liègen kaupungista tai vain kävelimme Meuse- joen rannalla. Joka sunnuntai Liègessä järjestetään valtavat markkinat, joita kutsutaan nimellä la Batte. Kahden kilometrin mittainen markkina-alue Meusen varrella täyttyy puolelta päivin myyjistä ja asiakkaista. Markkinoilta löytyi vaikka mitä: hedelmiä, vihanneksia, vaatteita, laukkuja, elektroniikkaa, eläimiä jne. Kävin siellä joka sunnuntai ostamassa seuraavan viikon vihannekset ja hedelmät, joita sai usein halvemmalla kuin kaupasta sekä vain nauttimassa vauhdikkaasta tunnelmasta.

Vaihtokauteni ei olisi ollut niin mahtava ilman niitä ihmisiä, jotka tapasin siellä ja joiden kanssa vietin aikaa. Liègen yliopiston Erasmus-tiimi ja opiskelijajärjestö ESN järjesti jo heti alusta alkaen paljon toimintaa, kuten juhlia, kulttuuritapahtumia ja yhteisiä matkoja, jotka helpottivat toisiin opiskelijoihin tutustumista. Loppujen lopuksi tutustuin enemmän muihin Erasmus-opiskelijoihin kuin paikallisiin, mutta puhuin suurimman osan kanssa kuitenkin ranskaa senkin takia, että heistä moni tuli ranskankielisestä maasta. Läheisin belgialainen ystäväni oli oma tutorini, jonka kanssa vietin myös aikaa. Hän esitteli minulle Liègen parhaimmat kahvilat ja kertoi, mistä löytää herkullisimmat ranskalaiset ja gaufret eli belgialaiset vohvelit. Jos kohdeyliopisto antaa mahdollisuuden saada paikallinen opiskelija tutoriksi kehotan hyödyntämään tilaisuuden, sillä sitä kautta voi löytää myös uuden ystävän.

Loppuun minun on mainittava vielä eräs seikka, joka yllätti minut ja monet muut vaihto-oppilaat. Nimittäin roskien lajittelu. Liègessä ja monessa muussa Belgian kaupungissa jokaiselle alueelle on määrätty tietty päivä, kun roskat sai viedä ulos. Minun korttelissani se tarkoitti sunnuntaita kello 20.00 jälkeen, sillä roska-auto tuli hakemaan kadulle jätetyt säkit pois maanantai-aamuna. Roskapusseiksi eivät käyneet mitkä tahansa pussit, vaan ne oli ostettava kaupasta. Säkkejä oli kahdenlaisia, sinisiä ja keltaisia. Siniseen sai laittaa pääasiassa tyhjät kartonkipakkaukset, muovipullot, lasipurkkien kannet ja tölkit, kun taas keltaiseen menivät kaikki loput. Biojätettä ei esimerkiksi ollut erikseen. Roskapussit olivat lisäksi aika tyyriitä. 10 eurolla sai 10 pussia ja niitä piti pyytää erikseen kaupan kassalta. Aluksi systeemi tuntui oudolta ja pari kertaa roskien vienti taisikin unohtua niin, että joutui odottamaan taas uudestaan viikon ennen kuin ne sai viedä ulos, mutta niin vain belgialaisestakin tavasta tuli osa arkipäivää.