Exchange Semester, Vrije Universiteit Amsterdam, autumn 2023

Faculty of Law

Why Vrije Universiteit Amsterdam?

When choosing my exchange destination, I had specific criteria in mind. I prioritized universities with a robust selection of English-taught courses and a significant international student community. Given my interest in environmental law and studies, I also sought institutions offering relevant specific courses surrounding this area.


Considering all the factors, Vrije Universiteit Amsterdam (VU) emerged as an ideal fit. VU boasts a rich array of English-language courses and is celebrated for its international profile. Moreover, its commitment to sustainability ensures a variety of courses focused on environmental issues. Additionally, I was drawn to a location that combines the vibrancy of urban life with ample green spaces and opportunities for exploration. In all these aspects, Vrije Universiteit Amsterdam proved to be the perfect choice.

Arriving in Amsterdam and my experience of the first weeks

The classes start in the first week of September, but the orientation week is held during the last two weeks of August. VU provided us with the detailed information regarding our arrival, the university also helped me to apply for Intra EU mobility, as I had the Finnish residence permit and had to acquire the permission to live in Netherlands for 5 months. VU staff are incredibly considerate, and they apply for permits on your behalf, which means that you must submit all the required documents in their system, and they check it in advance before taking it to the immigration services.

VU Campus

The orientation week was full of different kinds of activities. VU organizes introduction days for managing administrative matters, such as registration for the municipality, getting student card, introductory lectures, where students are informed about life in Amsterdam and how studies are conducted at VU and what to expect in academic life. Moreover, for a small fee you can also register for social activities organized by VU, where with a group of students you will do lots of interesting activities, which helps a lot for making friends and is one of my best memories from exchange.

The Erasmus Student Network at VU is also highly active. They organize introductory days and create tutor groups. I highly recommend participating in their activities; they offer a fantastic opportunity to meet new people and gain diverse experiences at an affordable cost.

Accommodation and living at my destination

Getting accommodation in Amsterdam is the most challenging part of planning your exchange, however, VU offers an opportunity for securing the housing for a handling fee. Due to the fee, many students refrain from getting help from VU and go straight to the housing market, searching for the apartments through Facebook groups and other platforms, which is quite a hard thing to do as Amsterdam is in the housing crises and groups are full of scammers. Therefore, I recommend using the support provided by VU and following their instructions. With their help, I managed to find a very nice room with a private bathroom, balcony and the kitchen, which was shared with 14 more roommates, for a very affordable price (450 euros). Even though living with 14 others might seem scary at first, it turned out to be a wonderful chance for making friends and socializing.

Uilenstede Campus

Uilenstede, where I lived, was just two stations away from VU, and reaching the city center was also easy using the tram. Additionally, it is close to Station Zuid, from where you can take the metro and intercity trains. The surroundings were extremely green, offering beautiful places for walking or cycling. Uilenstede is also well-known for hosting numerous events, including parties and sports events. It also features a gym, bars, and cafes, making it a lively and enjoyable place to experience student life in the Netherlands.

Academic life at VU

The academic semester at VU is divided into three parts, each followed by exams or essays to submit. I did not find many cultural differences in the way the courses are conducted at VU, apart from the fact that courses last longer, and the normal workload is to have 2 courses in the first and second period and one in the third term. Between the second and third period you have nearly 3 weeks of holidays, which can be used successfully for travelling. And as the Schiphol is one of Europe’s largest airports, the travel destinations are virtually limitless.

Courses at VU mainly carry 6 credits, so you might be expected to do weekly assignments to get permission to take the final exam. From my experience, teachers are very easily approachable just as in Finland, so you will not come across any kind of formal barriers. We even often had additional lectures if the teacher felt that the students needed more time for discussing the course material. Overall, teachers are extremely open to feedback and are trying to keep lectures as interactive as possible.

Uilenstede Campus

Be aware that if the course does not end with a final essay, you might be expected to attend the offsite exam, which is often hand-written. You are also allowed to retake the exam if you miss or are not satisfied with the grade. In Dutch academic setting getting the highest grade is nearly impossible, so if your grade turns out lower that what you are used to, do not stress yourself too much as according to Dutch saying, the highest grade is ‘for god’.


Surprises and things to consider

As the biggest challenge while planning the exchange is the apartment search, in case you decide not to apply for university housing, start the search as soon as possible. Also, be aware that VU do not offer student discount for travelling, so you will be charged the normal price. As the transport is quite expensive in Amsterdam, renting a bike is the most convenient choice.

Uilenstede Surroundings

Moreover, as VU is the most sustainable University in Netherlands, it has a smoke free campus and you will also have trouble finding the disposable cups when buying the coffee from the machine, for instance. So, be prepared to make sustainable choices each time you visit the campus. Moreover, in university buildings, you will also find movie theatre, sleeping cabins, bar, cafes, nice places for having lunch/dinner and lots of studying spots on each floor of the University buildings.

Returning to Finland

The most challenging part for me as an international student was finding housing back in Helsinki after the exchange, so maybe sub-renting your apartment might be the best choice before going on exchange. Additionally, using the green mobility grant is not easy, but with careful planning of transportation, you can have a chance to explore even more on your way back to Finland.

As both VU and UH use electronic systems for signing and uploading documents, arranging administrative matters turned out to be very easy. One thing that many forget before leaving Netherlands is deregistration from the municipality, which can be done online easily, so be aware of that to avoid the potential fines.

Studying at VU Amsterdam is one of the most unforgettable experiences of my life. These 5 months were filled with meeting people from diverse backgrounds, socializing, traveling and exploring as much as possible about Netherlands and myself as well. I highly recommend this exchange destination to everyone willing to experience vibrant student life while receiving a high- quality education at one of the top universities.

Vaihtokertomus, Rijksuniversiteit Groningen, syksy 2023

Matemaattis- ja luonnontieteellinen tiedekunta

Vaihtokohteeni valintaan vaikutti kaksi asiaa; kanssaopiskelijan positiivinen vaihtokokemus kyseisestä yliopistosta sekä aikaisempi tietämykseni Alankomaista. Kaksi vuotta sitten kävin motivoivan keskustelun samaa alaa opiskelevan henkilön kanssa, joka oli ollut Groningenin yliopistossa Alankomaissa vaihdossa vuotta aikaisemmin. Hän kehui paitsi idyllistä Groningenin kaupunkia pohjois-Alankomaissa, että yliopiston tarjoamaa kaupunkisuunnitteluun keskittyvää opintokokonaisuutta. Toinen syy miksi valitsin juuri Alankomaat vaihtokohteekseni oli yksinkertaisesti se, että olen vieraillut maassa yli kymmenen kertaa ja tämän vuoksi Alankomaat tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta. Ajattelin myös, että pystyn keskittymään täysillä opiskeluun, kun energiaa ei mene kulttuuriin ja paikallisiin tapoihin tutustumiseen. Groningenin kaupunki oli itselleni kuitenkin aivan tuntematon.


Kuin Amsterdam minikoossa. Näin kuulin Groningenia kuvailtavan.

Ajattelin kirjoittaa ensimmäisenä asumisesta Groningenissa. Olin henkisesti valmistautunut asunnon etsimiseen, sillä tiesin varsinkin kansainvälisten opiskelijoiden vaikeuksista löytää asuntoa tai huonetta suurimmissa opiskelijakaupungeissa. Tiesin jo etukäteen kuinka paikalliset opiskelijat yleensä etsivät itselleen asunnon ja suuntasinkin ensimmäiseksi lukemaan useita Facebook-ryhmiä saadakseni ajantasaisen käsityksen Groningenin asuntotarjonnasta. Kirjoitin myös itsestäni esittelyn muutamiin ryhmiin ja otin yhteyttä asuntojen/huoneiden tarjoajiin. Facebook-ryhmien suurin ongelma ovat kuitenkin huijarit, jonka vuoksi ensisijaisena asunnonetsintäkeinona en niitä välttämättä suosittelisi. Sen sijaan suosittelen SSH (International Student Housing) asunnontarjoajaa, joka toimii yhteistyössä yliopiston kanssa. SSH-huoneet tulivat hakuun kesäkuussa ja varaustilanteen yhteydessä piti maksaa ensimmäisen ja viimeisen kuun vuokra sekä 90 euron suuruinen varausmaksu. SSH vaihtoehto osoittautui kuitenkin itselleni liian kalliiksi silloisessa elämäntilanteessa ja päädyin jatkamaan huoneenetsintää muualta. Vierailin kuitenkin kavereiden luona, jotka asuivat SSH-huoneissa ja oman kokemukseni perusteella huoneet ovat todella siistejä ja käytännöllisiä.

Talvinen näkymä huoneeni ikkunasta. Pohjois-Alankomaissa satoi tänä vuonna yllättävän paljon lunta.

Laitoin viestiä ystävilleni Alankomaissa ja yhden tuttavan kautta kuulin vapautuvasta huoneesta. Otin heihin yhteyttä ja tapasimme videopuhelun välityksellä ja pidimme niin kutsutun hospi-tapaamisen. Seuraavana päivänä sain tiedon, että minua odottaisi kyseinen huone Groningenissa, jos olen vielä kiinnostunut. Sain huoneen kesäkuun lopussa seitsemän kansainvälisen opiskelijan rivitaloasunnosta alle puolen kilometrin päässä yliopistokampuksesta. Sijainti osoittautui loistavaksi ja viihdyin kolmannen kerroksen kattohuoneistossa mainiosti. Vuokraa maksoin 450€ ja hintaan kuului vesi ja sähkö. En olisi voinut olla tyytyväisempi saamaani huoneeseen ja uusiin ystäviini, joiden kanssa muodostimme tiiviin ja toimivan ”vaihtoperheen”.

Saapuminen ja ensimmäiset viikot

Saavuin Alankomaihin elokuun lopussa viikkoa ennen opintojen alkua ja vietin muutaman päivän hollantilaisen ystäväni luona ennen kuin suuntasin kohti Groningenia. Sain ystävältäni myös autokyydin Groningeniin, mutta Schipholin lentokentältä pääsee kulkemaan helposti kaupunkiin myös junalla (2h).

Ensitöikseni hankin polkupyörän Swapfiets-nimisestä pyöränvuokrausfirmasta. Väittäisin, että arki ilman polkupyörää Alankomaissa on miltei mahdotonta. Seuraavaksi rekisteröidyin kaupungintalolla ja näin ollen sain vihdoin kaikki paperityöt päätökseen. Itse vaihtoaika olikin suhteellisen stressivapaata aikaa, kun kaikki byrokratia oli hoidettu kunnolla alta pois. Muutamat ensimmäiset päivät tutustuin kaupunkiin ja osallistuin yliopiston järjestämille tutustumispäiville ennen varsinaisen opiskelun aloittamista. Näissä tapahtumissa tutustuin myös muutamiin uusiin ihmisiin, joiden kanssa oli mukava jakaa hämmennyksen ja jännityksen tunteet.

Arki kohteessa

Arki lähti nopeasti rullaamaan luentojen alettua ja yritinkin rakentaa mahdollisimman nopeasti toimivat rutiinit, jotta pysyisin hyvin mukana nopeatempoisessa opiskelutahdissa. Hankin jäsenyyden ACLO-liikuntakeskukseen ja jatkoin Suomessa rutiineihini kuulunutta kuntosalilla käymistä. Mielestäni onkin hyvä, jos vaihtokohteessa pystyy jatkamaan jotakin itselle jo ennestään tuttua harrastusta.

Viikot ja kuukaudet menivät nopeasti. Ennen vaihtoa olin suunnittelut reissuja ympäri Eurooppaa, mutta lopulta päädyin matkustamaan vain kerran Saksaan koko vaihdon aikana, sillä viikonloput menivätkin kiireisistä viikoista palautuessa. Samalla nautin Groningenin kaupungista todella paljon, enkä oikeastaan edes halunnut lähteä sieltä minnekään. Arki rytmittyi tehokkaasti lähiluentojen ympärille; niitä oli enemmän kuin mihin Suomessa olin tottunut eikä etäkulttuuri tuntunut kukoistavan Groningenin yliopistossa yhtä lailla kuten Helsingissä.

Tutustuin paikallisiin nähtävyyksiin, vietin paljon aikaa kämppisten kanssa, nautin ravintoloissa ja kahviloissa istuskelusta ja tietenkin pyöräily kuului jokapäiväisiin aktiviteetteihin. Arki tuntui huolettomalta ja pystyin täysillä keskittymään opintoihin.

Kurssit, kokeet ja opetuskulttuuri

Groningenin yliopistossa miltei kaikki luennot olivat kampuksella ja vain yhden kurssin luennot oli mahdollista saada myös tallenteena jälkikäteen. Luennoille oli siis käytännöstä pakollista osallistua, sillä usein luennoilla puhuttiin myös aiheista, joista diaesityksissä ei ollut mainintaa. Kaikki kurssit päättyivät tenttiin ja kurssin aikana kirjoitettiin laajojakin esseitä ja ryhmätöihin osallistuminen vaati panostusta.

Yliopiston päärakennus Groningenin keskustassa.

Opetuskulttuuri oli keskusteleva ja kannustava. Vierailevia luennoitsijoita oli valitsemillani kursseilla paljon ja täten oli mahdollisuus kokea monenlaisia opetustyylejä. Luennot olivat helposti ymmärrettäviä, pääosin selkeitä ja johdonmukaisia ja opettajat sekä professorit helposti lähestyttäviä. Myös ohjeistus esimerkiksi kurssitöihin liittyen oli organisoitu hyvin ja ryhmätöihin liittyen sai apua myös kurssiassareilta.

Kurssit sukelsivat syvälle opeteltavaan aiheeseen ja kurssikirjallisuutta oli paljon. Tentit perustuivatkin pääosin kurssikirjallisuuteen ja artikkeleihin ja ensimmäiseen tenttiin valmistautuminen olikin hieman haasteellista; kuinka yksityiskohtaisesti kirjallisuus oli osattava ja kuinka laajoja vastauksia vaadittaisiin. Usein nämä tentit olivat monivalintatenttejä, mutta osatakseen vastata kysymyksiin oikein, piti kunnolla osata soveltaa opittua tietoa.

Lukukauden kesto ja lomat

Syyslukukausi kesti syyskuun alusta tammikuun loppuun. Tenttiviikkoja edeltävä viikko oli niin kutsuttu ”low intensity week”, jonka aikana valmistauduttiin tenttiviikkoon. Virallisen tenttiviikon jälkeen oli usein muutama päivä vapaata ennen seuraavien kurssien alkua. Joillakin kursseilla oli vain yksi tentti, mutta joillakin kursseilla oli myös mid term-tentti kurssin puolivälissä. Ensimmäinen mid term tulikin jo vain parin viikon päästä syyslukukauden aloituksen jälkeen. Joululoma oli pidempi ja useat lähtivät viettämään joulua kotimaahansa. Itse vietin joulun Alankomaissa. Vaihtoaika päättyi osaltani tammikuun lopussa.

Mikä yllätti vaihdon aikana

Yllätyin positiivisesti siitä, että opiskelu ei ollut niin vaikeaa kuin mihin olin varautunut, myöskään englanniksi opiskelu ei lopulta tuottanut vaikeuksia. Vaihdon aikana erityisesti tieteellisten artikkeleiden lukeminen englanniksi nopeutui huomattavasti ja nykyään luenkin omaan alaani liittyvää tutkimuskirjallisuutta mieluummin englanniksi kuin suomeksi.

Groningen on idyllinen kaupunki Pohjois-Alankomaissa.

Opintojen nopeatempoisuus tuli yllätyksenä ja verkostoituminen jäi omalta osaltani suhteellisen vähäiseksi. Lopulta en osallistunut aktiivisesti esimerkiksi European Student Network (ESN) järjestämiin tapahtumiin, jotka olisivat olleet oivallisia uusien kontaktien rakentamiseksi. Toisaalta vietin paljon aikaa kämppisteni kanssa ja hitsauduin hyvin tiiviisti yhteen heidän kanssaan. Mitään suurempia yllätyksiä ei vaihdon aikana tullut.



Mitä kannattaa huomioida

Uusi ympäristö ja uusiin ihmisiin tutustuminen vie paljon energiaa ja tähän kannattaa varautua vaihdon alkuvaiheessa. Esimerkiksi mahdolliset kesätyöt kannattaa lopettaa ajoissa elokuussa, jos vaihto alkaa heti syyskuun alussa, jotta ehtii hyvin valmistautua vaihdon alkuun ja hoitaa tarvittavat vakuutukset ja maksut jne. kuntoon. Raha-asiat kannattaa myös suunnitella huolella. Esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman kautta saatava vaihtotuki on kerralla saatuna suuri määrä rahaa ja sitä kannattaa käyttää harkiten.

Paluu Suomeen

Palasin takaisin Suomeen odottavaisissa tunnelmissa. Olin melkein kuuden kuukauden ajan Alankomaissa yhtäjaksoisesti ja olin siis innoissani näkemään perheeni pitkän tauon jälkeen. Tuntui myös, että olin nähnyt ja kokenut kaiken haluamani vaihtokohteessa ja täten henkisesti ”valmis” palaamaan takaisin Suomeen. Tietenkin lähdön hetki oli haikea ja erityisesti hyvästien jättäminen kämppiksille tuntui kurjalta. Suomeen palattuani palasin takaisin opintojen pariin välittömästi ja lisäksi minua odotti muutto uuteen asuntoon. Näin jälkeenpäin ajateltuna ensimmäinen kuukausi vaihdon jälkeen oli itselleni aivan liian hektinen, vaikka olisin tarvinnut jonkin verran aikaa palautumiseen vaihtokokemuksen jälkeen.

Tammikuun lopussa Alankomaissa alkoi jo näkymään kevään merkkejä, mutta Suomessa sen sijaan päivät olivat vielä lyhyitä ja tuntui, että pimeys vyöryi päälleni raskaammin kuin koskaan aikaisemmin. Positiivinen vaihtokokemus pitää mielen virkeänä kuitenkin vielä pitkään ja suosittelenkin kaikille urbaanista kulttuurista, helposta saavutettavuudesta ja tietenkin vohveleista ja tulppaaneista kiinnostuneille harkitsemaan Alankomaita ja Groningenin kaupunkia vaihtokohteeksi.

Vaihtokertomus, Universiteit Utrecht, syksy 2022

Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Olin opiskelijavaihdossa Utrechtin yliopistossa (tuttavallisemmin UU) syyslukukauden 2022. Utrecht ei oikeastaan ollut ensimmäinen valintani vaihtohakulomakkeessa. Valitsin Utrechtin melko umpimähkään, sillä olin kuullut yliopistosta hyvää muutamalta tutulta. En kuitenkaan voisi olla onnellisempi, että päädyin juuri Utrechtiin. Kaupunki on noin Helsingin kokoinen, tunnelmallinen ja todella kaunis.

Saapuminen ja arki Utrechtissa

Saapuessani Utrechtiin elokuussa, Hollannissa oli käynnissä laajat junalakot. Olin etukäteen stressannut lähtöä, ja päädyinkin tilaamaan taksin etukäteen erään toisen vaihto-opiskelijan kanssa viemään meidät Schipolista Utrechtiin. Normaalisti lentokentältä on mahtavat yhteydet Utrechtiin, eli loppuvaihdon lennot menivät sujuvasti.

Ensimmäiset viikot vaihdossa kuluivat käytännön järjestelyitä hoitaessa, opiskeluihin ja uuteen kotiin sopeutuessa, sekä yliopiston ja Erasmus student network -järjestön järjestämissä orientaatiotapahtumissa. UU:lla oli oma orientaatioviikko, johon kuului lähinnä opintoihin orientoivia aktiviteetteja, ja kierroksia kaupungilla. ESN taas järjesti paljon vapaa-ajan tapahtumia ja esimerkiksi Hollannin kurssin, johon muutamat onnekkaat ehtivät ilmoittautua. Suosittelen lämpimästi liittymään ESN:n jäseneksi.

Käytännön järjestelyistä merkittävimmät olivat kaupungin asukkaaksi rekisteröityminen, pyörän hankkiminen Swapfietsin kautta, sekä tavaroiden hankkiminen asuntolaan. Minut yllättikin se, kuinka paljon tavaroita, kuten astioita, jouduimme kämppisten kanssa hankkimaan. Utrechtiin lähtijälle suosittelenkin hankkimaan pyörän mahdollisimman nopeasti. Myös opiskelija-alennuksella varustettu OV-card eli bussilippu säästää paljon rahaa ja vaivaa, jos hankit sen heti vaihdon alussa.

Arki Hollannissa alkoi pian muodostua mukavaksi ja itseni näköiseksi. Opiskelu, uusiin ihmisiin tutustuminen ja uudet tapahtumat vievät alussa kaikki mehut. Sain kuitenkin myös rakennettua rutiineja ja esimerkiksi lenkkeilin aktiivisesti koko vaihdon ajan. Lähdin vaihtoon sillä asenteella, että nyt mennään eikä meinata, siispä pyrin rohkeasti tutustumaan uusiin ihmisiin, ja lähtemään mukaan tapahtumiin joihin en välttämättä kotisuomessa olisi jaksanut osallistua. Meille muodostuikin pieni vaihtariporukka, jonka kanssa kävimme kirjastossa opiskelemassa, osallistuimme vaihtariaktiviteetteihin ja teimme pieniä reissuja Euroopassa sekä Hollannin sisällä.

Opiskelu UU:ssa

Opiskelin Utrechtissa yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa (Faculty of Social Sciences). Syyslukukausi kestää syyskuun alusta tammikuun loppuun, ja se koostui kahdesta periodista, joihin molempiin valitsin kaksi 7,5 op laajuista kurssia. Molempien periodien lopussa on tenttiviikko, jonka jälkeen myös epävirallinen lomaviikko, jolloin suurimmalla osalla vaihto-opiskelijoista ei ollut ollenkaan opetusta. Jouluna saimme kaksi viikkoa vapaata koulusta, mutta vasta joulusta alkaen. Jouluaaton aattona esimerkiksi oli vielä normaalisti koulua.

Ennen Utrechtiin saapumista olin paneutunut jonkin verran yliopiston kurssitarjontaan, ja tiesin esimerkiksi, että Utrechtissa on enemmän tenttejä kuin omassa tiedekunnassa Helsingissä. Silti kurssien työmäärä pääsi hieman yllättämään, ja minä ja vaihtokaverini löysimme itsemme päivittäin kirjastosta opiskelemasta. Asuinalueellani Science Parkissa, sekä Utrechtin keskustassa sijaitsee suuret opiskelijakirjastot, jotka ovat suosituimpia paikkoja opiskella. Kuvassa Science Parkin opiskelijakirjasto.

Kurssitarjonta yliopistolla oli mahtava, ja englanninkielisiä kursseja löytyi paljon. Valinnanvaraa siis oli. Suosittelisinkin lämpimästi Utrechtia harkitseville tutustumaan erinomaiseen kurssivalikoimaan jo etukäteen, ja miettimään myös sen perusteella vaihtokohteen valintaa.

Kurssit koostuivat seminaareista ja luennoista. Luennoilla opittiin teoriaa, ja seminaareissa päästiin soveltamaan tätä teoriaa pienryhmissä. Kurssisuoritukset koostuivat tentistä ja ryhmätyöstä. Tehtävien palautuspäivät usein kasaantuivat tenttiviikkojen läheisyyteen, ja olinkin yllättynyt siitä, miten kuormittavia nuo periodin viimeiset viikot olivat.

Opetuskulttuuri oli hyvin samanlaista Suomeen verrattuna, ja esimerkiksi opettajaa ei tarvinnut teititellä tai pelätä. Ennen tenttiviikkoja olin kuitenkin peloissani, sillä omassa tiedekunnassa Helsingissä tenttejä ei usein ole. Valmistauduin siis tentteihin hyvin, ja pääsinkin kaikista kursseista kirkkaasti läpi. Tenteistä suurin osa oli monivalinta-tyyppisiä, ja yksi esseemuotoinen, ja niihin valmistauduttiin myös hyvin jo kurssitapaamisten aikana. Tenteistä ei kannata ottaa liikaa stressiä!


Utrechtin asuntotilanne on tunnetusti huono, ja yliopisto varoitteli jo etukäteen varaamaan asunnon etsimiseen paljon aikaa. Olin siis jo aikaisin keväällä liikkeellä asunnon hankkimisessa. Utrechtissa on rajattu määrä asuntoja vaihto-opiskelijoille SSH:n kautta. SSH tarjoaa “short stay” asuntoja kohtuuhinnalla opiskelijoille. Sivusto toimi kuten keikkalippujen ostaminen, eli tiettynä päivänä ja aikana aukesi asuntojen varaus, ja nopeimmat söivät hitaat.

Sainkin oman asuntoni SSH:n varauksen kautta ja päädyin asumaan 7-henkiseen kämppisasuntoon UU:n kampukselle Science Parkiin. Asunto oli 2-kerroksinen asunto kerrostalossa, jossa yhteinen keittiö, oma huone, ja jaettu vessa ja suihku neljän muun kanssa. Asunto oli hyvässä kunnossa. Vuokraa maksoin reilu 500€ kuussa, joka on huokea hinta verrattuna siihen, mitä yksityisen kautta voisi Utrechtissa joutua maksamaan. Kämppikset olivat kaikki vaihtareita, ja myös naapureista suurin osa, joka oli mukava yllätys ja kannusti meitä kaikkia keksimään tekemistä yhdessä. Kaikki luentoni olivat Science Parkissa tai sen läheisyydessä, ja Science Parkissa on myös iso yliopiston kirjasto, joten sijainti oli täydellinen. Kampukselta pääsee myös pyöräilemään keskustaan noin 20 minuutissa.

Utrechtiin vaihtoon lähtevälle tai sitä harkitsevalle muistuttaisin ehdottomasti olemaan asuntohaun kanssa ajoissa liikenteessä. Monet alkavat etsimään asuntoa jo ennen vaihdon virallista varmistumista. Liity Facebook-ryhmiin, joissa tarjotaan ja haetaan asuntoja. Myös vaihtarien ryhmistä voi löytyä apua. Kannattaa myös osallistua UU:n omaan asuntoinffoon, jossa kerrotaan vaihtareille vinkkejä asunnon saamiseen.

Vinkkejä vaihtoon lähtevälle

Vaihdossa suurin yllätys oli vaihdon ensimmäisten viikkojen ja kuukausien ajan kestänyt uupumus. Jatkuva englannin puhuminen ja arjen sosiaalinen luonne voivat olla väsyttäviä, ja väsymyksen tunteet ovatkin täysin normaaleja. Vaihtoon lähtevänä muistaisin, että vaikka olet vaihdossa, elät kuitenkin samaa arkea kuin ennenkin. Muista siis olla armollinen itsellesi ja tehdä asioita jaksamiskyvyn rajoissa. Toinen vinkki mitä ehdottomasti suosittelen, on pitää vaihdon ajalta päiväkirjaa. Ostin vaihtoa varten itselleni vihon, johon kirjoittelin säännöllisen epäsäännöllisesti tuntemuksia vaihdosta ja merkintöjä siitä, mitä olin minäkin viikkona tehnyt. Tuo vihko on ihana muisto vaihtoajasta tulevaisuudessa.

Paluu Suomeen

Palasin Suomeen helmikuun alussa viimeisen tenttiviikon jälkeen. Tunnelma oli haikea ja vaihtokavereiden sekä jo tutuksi tulleen kaupungin hyvästeleminen oli vaikeaa. En ollut suunnitellut vaihdosta paluuta juurikaan, ja Suomeen palattua aloin taas kokoamaan elämääni kasaan ja käynnistämään jo hieman unohtuneita kotimaan rutiineja. Suosittelen vaihdosta palaaville antamaan sopeutumiseen aikaa. On normaalia, että vaihdon loppumisesta jää haikea olo!

Vaihtokertomus, Wageningenin yliopisto, syksy 2022

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelija

Saavuin Alankomaihin muutamaa päivää ennen vaihtoyliopistoni Wageningen University & Research (WUR) järjestämää viikon mittaista orientaatioviikkoa. Matkustin Alankomaihin Ruotsista asti junalla, jota suosittelen lämpimästi! Matkustaminen kohteeseen oli helppoa, sillä junailu on tehty helpoksi ja suhteellisen edulliseksi Alankomaissa. Oli siis helppoa päästä Wageningeniinkin, joka on pienempi kaupunki.

Suosittelen lämpimästi osallistumaan kyseiselle orientaatioviikolle, jos vain mahdollista, sillä tämä viikko oli vauhdikas ja todella hauska tapa tutustua paikalliseen opiskelijakulttuuriin, kampukseen, Wageningeniin ja tietysti niin hollantilaisiin kuin kansainvälisiin opiskelijoihin. Orientaatioviikolla tuutoriryhmiin oli laitettu sekaisin sekä vaihtareita ja hollantilaisia. Oli toisaalta mukava tutustua ns. paikallisiin ja heidän englantinsa olikin erinomaista, joten tutustuminen oli helppoa. Toisaalta kuitenkin välillä tuli ulkopuolinen olo muiden puhuessa hollantia. Orientaatioviikon hulinassa en ehtinyt edes miettiä kulttuurishokkiakaan, jonka ei toki muutenkaan pitäisi vaivata Alankomaiden kulttuurin ollessa niin samankaltainen Suomen kulttuuriin verrattuna. Toki koti-ikävä pääsi silti yllättämään aina välillä.

Ensimmäiset viikot orientaatioviikon jälkeen olivat aikamoinen yllätysshokki opiskelujen alkaessa, sillä työmäärä ja vaativuustaso pääsivät todellakin yllättämään, vaikka olin etukäteen kuullut, että Alankomaissa on korkea opiskelutaso. Esimerkiksi yhden kurssin ensimmäisellä luennolla luennoitsija kertoi, että jos luennoille osallistuu aktiivisesti ja lukee kaikki artikkelit (joita oli paljon), on noin 60 % mahdollisuus pelkästään päästä läpi kurssista. Lisäksi sain kuulla, että arviointiasteikon parasta arvosanaa 10 ei lähtökohtaisesti anneta lähes koskaan ja yllättävän monilla kursseilla puolet osallistujista ei päässyt läpi tenteistä. Tällaiset puheet onnistuivat stressaamaan itseäni turhankin paljon syksyn aikana, mutta loppujen lopuksi suoriuduin todella hyvin arvosanoin, joten olisin pärjännyt paljon vähemmälläkin stressaamisella. Kannattaa siis varautua tällaisiin pelottelupuheisiin, mutta muistaa, ettei anna niille liikaa painoa. 😊

Kurssit olivat erittäin mielenkiintoisia ja laadukkaiden kurssien perusteella valitsinkin vaihtokohteen. Opiskelutavat olivat aika samanlaisia kuin Helsingissä, eli kandikurssien selkärankana olivat luennot, joiden lisäksi piti lukea artikkeleita ja tehdä ryhmätyötä ja/tai kirjoittaa luentopäiväkirjaa. Tehtävää siis riitti kursseilla. Tentit olivat vaikeudeltaan samaa luokkaa kuin HY:llä, mutta ne olivat toki lähitenttejä, eikä kurssimateriaaleja saanut olla mukana, joka toki vaikeutti tenttejä. Opetuskulttuuri oli siis kokonaisuudessaan vaativaa, muttei silti liian totista. Lukukausi oli myös samankaltainen kuin HY:llä: syksyllä oli kaksi 8-viikkoista periodia, joista ensimmäinen alkoi syyskuun alussa. Periodin lopussa oli aina ensin yksi lukuviikko ilman luentoja ja tämän jälkeen tenttiviikko. Joulun alla syyslukukausi kesti viikon pidempään kuin HY:llä. Itse olin vain syyslukukauden WUR:issa, mutta keväällä siellä olisi ollut ensin lyhyempi 3.-periodi ja taas kaksi normaalia periodia.

Arkipäivät olivat siis pitkälti opiskeluntäyteisiä ja luentoja oli lähes joka päivä. WUR:issa opiskellaan lähtökohtaisesti samanaikaisesti vain kahta kurssia, joka mielestäni helpotti opiskelun rytmittämistä. Kampus ja sen monipuoliset ja viihtyisät opiskelutilat kannustivat myös opiskeluun. Hollantilaisten opiskelijoiden arkea oli hurjaa seurata, sillä he opiskelivat vain arkipäivinä noin klo. 17 asti, jonka jälkeen alkoivat harrastukset ja/tai opiskelijatapahtumat ja myöhemmin illalla bileet, joita riittikin joka illalle. Paikalliset eivät myöskään opiskelleet juurikaan viikonloppuisin, mitä jaksoimme ihmetellä vaihtareiden kesken.

WUR:in Forum-rakennus ja sen viihtyisät tilat.

Arjen isona osana asuminen Alankomaissa voi tuottaa harmaita hiuksia, sillä asuntokriisi on koko maassa surullisen tunnettu. Itse etsin asuntoa heti touko-kesäkuussa tulevalle syksylle ja hieman kauempaakin kampuksesta, ja olin valmis maksamaan vuokraa jo heinäkuulta, vaikka muutin vasta elokuun lopulla. Nämä seikat auttoivat varmasti asunnon saamisessa, ja sain vuokrattua huoneen yksityisen vuokraajan kodista Edestä, joka oli reilun 5 kilometrin päässä WUR:ista. Vuokrataso oli yllättävänkin korkea, sillä huone isossa solussa kampuksella voi hyvinkin maksaa 500 euroa/kk. Oma huoneeni maksoi 350€/kk. Asunnonhaussa kannattaa hyödyntää erityisesti Facebook-ryhmiä ja -sivustoa.

Alankomaat on tunnettu pyöräilykulttuuristaan ja sanoisinkin, että pyörä on ehdoton kulkupeli arjessa. Minun tulikin pyöräiltyä ostamallani yksivaihteisella mummokonkelilla lähes joka päivä edestakaisin kampukselle ja välillä lisäksi illalla kampuksen lähellä asuvien ystävien luo, joten kilometrejä kertyi paljon syksylle. Pyöräily oli kuitenkin yllättävänkin mukavaa, koska Wageningenissa ei satanut läheskään niin paljoa kuin paikalliset pelottelivat ja koska maanpinta on niin tasaista, että tuntuu kuin pyöräilisi sähköpyörällä. Kannattaa varautua siihen, että käytetytkin pyörän maksavat huomattavasti enemmän kuin Suomessa, sillä minunkin konkelini maksoi 120€.

Arkisessa elämässä tuli ikävä Suomen halpaa ja hyvää opiskelijalounasta, sillä WUR:issa lounas maksoi helposti 5-7€, joten kokkailut piti itse hoitaa, että rahaa jäi muuhunkin. Varsinkin me suomalaiset yllätyimme siitä, että paikalliset syövät lounaaksi yleensä vain leipää, jolla ei itse ajattelisi pärjäävän päivälliseen asti.

Tärkeä osa omaa arkea oli paikallinen ESN-järjestö (Erasmus Student Network), joka järjesti aktiivisesti useita tapahtumia joka viikko, muun muassa päiväreissuja hollantilaisiin kaupunkeihin, bileitä ja rennompia hengailuiltoja. Lisäksi he järjestivät myös useamman päivän pituisia matkoja joko Alankomaissa tai esimerkiksi Prahaan. Itsekin osallistuin tälle Prahan reissulla ja sen perusteella voin lämpimästi suositella tällaisia ESN-järjestöjen järjestämiä matkoja!

Vaikka opiskelut tuntuivat välillä puuduttavilta, sain nopeasti ympärilleni ihanan kaveriporukan, jonka kanssa sitten reissasimme lähes joka viikonloppu. Alkusyksystä tutkimme hollantilaisia kaupunkeja (omia suosikkejani olivat Den Haag ja Groningen) ja loppusyksystä lähdimme Pariisiin ja Luxemburgiinkin! Suosittelen siis lämpimästi erityisesti junamatkailua Alankomaissa opiskellessa.

Paluu Suomeen sujui yhtä hyvin kuin kaikki muukin. Lensin suoraa Amsterdamista Helsinkiin, että ehdin jouluksi kotiin. Sain WUR:ilta hyvät ohjeet vaihdon päättyessä, joten tarvittavat dokumentit oli helppo saada tammikuussa, kun viimeisetkin tenttitulokset julkaistiin.

Vaihtokertomus, Universiteit van Amsterdam, kevät 2022

Humanistisen tiedekunnan opiskelija

Olin Amsterdamin yliopistossa vaihdossa kevätlukukauden 2022. Päädyin vaihtoon Amsterdamiin melko sattumalta, mutta olen erittäin tyytyväinen päätökseen. Yliopisto tarjosi laajan tarjonnan kursseja englanniksi, kaupunki on valtavan kaunis ja sen kulttuuritarjonta on vertaansa vailla. Amsterdamista on myös helppo matkustaa muualle Eurooppaan sekä reissata Hollannin sisällä.


Vaihdon alku

Vaihdon alkuajat täyttyivät niin uusista ihmisistä, orientaatioviikon riennoista kuin erilaisista byrokraattisista valmisteluista. Yllätyksekseni jouduin myös tekemään paljon hankintoja ja ostamaan niin wifi-reitittimen kuin omat kokkausvälineet.

Ensimmäisellä viikolla kävin rekisteröitymässä kaupunkiin ja sain täten oman BSN- numeroni, joka on tietynlainen hollantilainen sosiaaliturvatunnus. BSN-numero on pakollinen mm. pankkitiliä avatessa ja julkista terveydenhuoltoa käyttäessä. Ennen kurssien alkamista tulee hankkia myös Amsterdamin yliopiston opiskelijakortti.

Suosittelen hankkimaan polkupyörän niin pian kuin mahdollista. Itse vuokrasin pyörääni kuukausimaksua vastaan Swapfiets- firman kautta ( ja suosittelen kyseistä palvelua lämmöllä. Pyörävarkaudet ovat kaupungissa valitettavan yleisiä, mutta havaintoni mukaan vuokrapyöriä ei lähes koskaan varastettu. Tiesin Amsterdamin olevan loistava pyöräilykaupunki, mutta pyöräilykulttuuri onnistui silti yllättämään. Onneksi pyöräily on tavattoman helppoa ja kaupunkia oppii samalla tuntemaan ihan uudella tavalla. Julkista liikennettä en juurikaan käyttänyt: pyöräilyyn verrattuna se on tavattoman hidas ja ennenkaikkea kallis.

Kannattaa ottaa tosissaan kaikki varoitukset Hollannin vaihtelevasta säästä! Sadevaatteiden mukaan ottaminen ei ole todellakaan liioiteltua. Mukaan ei kannata pakata mitään vaatetta, jossa ei voi pyöräillä. Itse olin pakannut kevääksi myös liikaa lämmintä vaatetta: talvitakilla tai paksulla villapaidalla ei tee Amsterdamin lämpötiloissa paljoa, jos aikoo pyöräillä kaikkialle.

Kaupunkiin oli yllättävän helppoa asettua. En puhu hollantia, mutta kielikysymys ei tuntunut lainkaan vaivaavan: paikalliset puhuvat hyvää englantia ja yliopisto on hyvin kansainvälinen. Ensimmäisen kuukauden ajan olin silti tavattoman väsynyt kaikesta uudesta ympärillä, ihmisiin tutustumisesta, pyöräilystä ja opintoihin orientoitumisesta. Väsymystä ei silti kannata säikähtää, se helpottaa varmasti kun elämä asettuu aloilleen.

Arki on onneksi melko samanlaista kaikkialla. Päiväni koostuivat opiskeluista, pyöräilystä, ystävien kanssa istuskelusta, retkistä, tanssitunneista ja erilaisista juhlariennoista. Varsinkin aluksi kannattaa lähteä kaikkeen mukaan! Amsterdamin uskomattomat museot saavat myös ajan kulumaan – suosittelen museokortin hankkimista jo heti vaihdon alussa. Itse nautin myös suuresti paikallisesta Cineville-kortista, jolla 17 euron kuukausimaksua vastaan pystyi käymään rajattoman määrän elokuvissa. Korttia varten tarvitsee vain paikallisen pankkitilin.



Amsterdam on jo tunnettu vaikeasta asuntotilanteestaan: vuokrat ovat pilvissä ja asunnon löytäminen on osoittautunut monelle lähes mahdottomaksi. Hain itse yliopiston kautta asuntoa ja onnekkaana sen sainkin. Järjestelmä oli monivaiheinen ja monessa kohtaa toimi melko ”nopeat syövät hitaat” tyyppisellä periaatteella. Asuntohakemuksessa pystyi määrittelemään vuokratason, jota on valmis maksamaan. Halvimmat asunnot olivat jaettuja solukämppiä ja kalleimmat isoja asuntoja omalla keittiöllä.

Sain yliopiston kautta asunnon Diemenistä, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Amsterdamin keskustasta. Minulla oli oma huone ja kylpyhuone mutta jaoin keittiön viiden muun asukkaan kanssa. Vuokraa maksoin 450 euroa, joka kaupungin vuokratasoon on varsin kohtuullinen. Diemenin opiskelija-asuntola oli suuri, viidestä kerrostalosta rakentuva kompleksi. Rakennukset olivat vanhoja ja jatkuvan remontin alaisena, mutta asukkaiden välillä vallitsi lämmin
yhteishenki. Asuntolan aktiivit järjestivät paljon toimintaa asukkaille ja kaikki vaihtoni lähimmät ystäväni löytyivät samasta asuntolasta. Oli mukavaa, että ystävät asuivat lähellä ja paljolti aikaamme vei vain jonkun keittiössä illan viettäminen.



Olin jo etukäteen valmistautunut siihen, että opiskelu Amsterdamissa olisi suurtöisempää kuin kotiyliopistossani Helsingissä. Luettavaa oli paljon ja monilla kursseilla lukemistoa tuli myös kommentoida kurssin keskustelualueella. Luennoilla painotettiin keskustelua, ryhmätöitä ja
esitelmiä – perinteistä luennointia oli suhteellisen vähän. Tenttiviikkojen palautukset vaihtelivat paljon tapauskohtaisesti: joillain kursseilla oli lyhyt essee ja joillain taas muutaman päivän aikana tehtävä tentti. Lopulta opiskelu ei tuntunut suurtöisemmältä kuin Helsingissä: pakollisten lukemistojen ja välitehtävien kautta työmäärä jakautui melko tasaisesti koko kurssin ajalle.

Kevätlukukausi kesti helmikuun puolesta välistä kesäkuun loppuun. Lukukausi sisälsi kolme periodia, joista viimeinen oli vain kuukauden mittainen kesäperiodi. Suurimalla osalla humanistisen tiedekunnan opiskelijoista oli luentoja myös kesäperiodilla – monet opiskelijat toisista tiedekunnista kirmasivat kesälomille jo toukokuun lopussa. Vaikka kesäkuussa opiskelu ei ollut ihanteellisinta, auttoi kesäperiodi aikatauluttamaan kurssit niin, ettei yhdessäkään periodissa työmäärä kertynyt liialliseksi. Kevätlukukaudelle mahtui myös pari viikkoa ilman opetusta, jonka ansiosta pystyin lähtemään parille pidemmälle reissulle Pariisiin ja Berliiniin.

Luentoni pidettiin pääsääntöisesti kahdella eri kampuksella, jotka sijaitsivat kaupungin keskustassa. Humanistiselle tiedekunnalle oli myös oma kirjastonsa, jossa vietin paljon aikaa niin opiskellessa kuin selaten kirjaston hyvää elokuvakirjojen kokoelmaa. Varsinaiseksi yliopiston kohtaamispaikaksi muodostui silti Roeterseiland– kampus. Kampukselta löytyy myös yliopiston kulttuurikeskus CREA, jonka sympaattisessa kahvilassa istuin ystävien kanssa monet illat. CREA:lla järjestetään myös paljon tapahtumia ja kursseja, suosittelen lämmöllä tutustumaan tarjontaan! Kampuksella sijaitseva opiskelijoiden pyörittämä Kriterion- elokuvateatteri on ehdottomasti myös katsastamisen arvoinen.

Ainut negatiivinen yllätys yliopistosta oli opiskelijaruokaloiden puuttuminen. Halpaa lounasta oli mahdoton löytää, joten vaihtoehdoiksi jäi ainainen lounaiden kokkaaminen tai yliopiston kahviloiden eväsleipiin tyytyminen. Amsterdam on kallis kaupunki ja opiskelijahintaisten lounaiden puuttuminen voi luoda vielä suuremman loven matkabudjettiin.


Suomeen paluu

Olen todella iloinen, että päädyin vaihtoon juuri Amsterdamiin. Viiden kuukauden jälkeen palasin Helsinkiin jo mieluusti, mutta jäin kaiholla kaipaamaan kaupungin pyöräteitä. En osannut myöskään valmistautua siihen, miten vaikeaa vaihtariystävien hyvästely oli! Suosittelen Suomeen palattua ottamaan iisisti, lomailemaan ja tottumaan kotiinpaluuseen ilman sen kummempia aikatauluja.

Vaihtokertomus, Rijksuniversiteit Groningen, Alankomaat, lukuvuosi 2020–2021

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelija

Opiskelin lukuvuoden 2020–2021 Groningenin yliopistossa Alankomaissa. Koronatilanne varjosti koko vaihtoaikaani, joten kokemukseni oli varmasti hyvin erilainen kuin normaalioloissa. Sain vaihtoajastani kuitenkin paljon irti ja voin ehdottomasti suositella Groningenia tuleville vaihto-opiskelijoille.

Ennen lähtöä

Helsingin yliopiston valinnan jälkeen Groningeniin ei ole varsinaista hakua, vaan yliopisto pyytää vaihto-opiskelijoita antamaan henkilötietonsa ja ilmoittamaan alustavat kurssivalintansa. Esimerkiksi motivaatiokirjeitä ei siis tarvitse enää tässä vaiheessa kirjoittaa. Kurssitarjonta on helposti saatavilla yliopiston nettisivuilla. Lähtöön kannattaa valmistautua kuin mihinkin muuhunkin kohteeseen: hanki kattava vakuutus, eurooppalainen sairaanhoitokortti ja muut tarvittavat dokumentit. Mukaan kannattaa pakata kestävä sateenvarjo ja sadetakki, sillä Alankomaissa sataa todella paljon.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Alkubyrokratia Groningenissa on melko vaivatonta. Yli 4 kuukautta kunnassa opiskelevien tulee rekisteröityä kunnan asukkaaksi varaamalla aika kaupungintalolta. Mukaan tulee ottaa virallinen syntymätodistus (englanniksi tai hollanniksi käännettynä). Itseltäni tätä dokumenttia kysyttiin, mutta joiltakin muilta tuntemiltani opiskelijoilta ei. En ole varma, mistä tämä ero johtui. Rekisteröitymisen yhteydessä saat hollantilaisen ”henkilötunnuksen” (burgerservicenummer, BSN), joka kannattaa kirjoittaa muistiin esimerkiksi puhelimeen. BSN:ää saatetaan nimittäin kysyä esimerkiksi terveydenhuollon palveluiden tai apteekissa asioinnin yhteydessä, joten se kannattaa olla aina mukana.

Opiskelijakortin saa haettua yliopistolta, kun sähköpostiin kilahtaa viesti kortin valmistumisesta. Kannattaa myös hankkia joukkoliikenteen OV-chipkaart, joka toimii koko maassa kaikissa julkisissa liikennevälineissä. Sen käyttö on huomattavasti helpompaa kuin yksittäisten lippujen osto.

Groningen on täynnä upeita kanaaleja


Asuntotilanne on Groningenissa hyvin tiukka, joten asunnon etsintä kannattaa aloittaa mahdollisimman pian. Kansainvälisille opiskelijoille asuntoja välittää esimerkiksi SSH, jonka rakennukset ovat dormitory-tyyppisiä. Rakennuksissa on suuret yhteiskeittiöt ja jaetut kylpyhuoneet ja mahdolliset oleskelutilat. Omassa rakennuksessani jaoin yhteiskeittiön noin 15 muun opiskelijan kanssa. Tämä oli mielestäni todella mukavaa, sillä keittiössä tutustui helposti muihin asukkaisiin, enkä kokenut itseäni yksinäiseksi koronapandemiasta huolimatta. Huoneeni oli melko suuri, 20m2, ja maksoin vuokraa 479 €/kk. Kuulemani mukaan SSH:n huoneet ovat jonkin verran kalliimpia kuin vapailta markkinoilta hankitut huoneet, mutta jälkimmäisten saaminen on todella hankalaa varsinkin kansainvälisille opiskelijoille. Syksyn ja koko lukuvuoden vaihto-opiskelijoille SSH:n huoneiden varaus alkoi toukokuun loppupuolella. Varausikkunan avauduttua huoneiden varaus toimii first come, first served -periaattella, joten varaamisen kanssa kannattaa olla todella nopea! Huoneille on paljon kysyntää. Koronatilanteen takia omassa rakennuksessani oli kuitenkin jopa tyhjiä huoneita, mutta normaaleina vuosina huoneet ovat menneet kuin kuumille kiville.

Opiskelu ja opetus

Groningenissa lukuvuosi on jaoteltu neljään jaksoon, aivan kuten Helsingissä. Syyslukukausi alkaa syyskuussa ja päättyy tammikuun lopulla, ja kevätlukukausi alkaa helmikuussa ja päättyy kesäkuun puolivälin tienoilla. Syys- ja kevätlukukaudella on kummallakin kaksi jaksoa, ja kunkin jakson lopussa on kahden viikon tenttijakso. Valitsemistasi kursseista riippuen on hyvin mahdollista, että osa tästä tenttijaksosta on käytännössä lomaa. Lukuvuodessa on tarkoitus opiskella 60 op, eli 15 op per jakso, aivan kuten Helsingissä. Suurin osa kursseista on laajuudeltaan joko 5 tai 10 op. Toisin kuin Helsingissä, kurssikirjoja ei yleensä ole saatavilla yliopiston kirjastossa (edes e-kirjana). Kirjoja voi siis joutua ostamaan itse, mikä kannattaa ottaa huomioon budjetoinnissa. Kirjat voivat nimittäin olla hyvinkin kalliita.

Yliopiston päärakennus kaupungin keskustassa
Yliopiston päärakennus kaupungin keskustassa

Kursseille ilmoittaudutaan muutama viikko ennen opetusjakson alkua paikallisessa WebOodissa (Nestor). Omassa tiedekunnassani vain ensimmäisen jakson kurssivalinnat olivat sitovia, mutta muiden jaksojen valintoja sai vapaasti muokata ennen ilmoittautumisen päättymistä. Suurimmalla osalla kursseista ei ole opiskelijoiden enimmäismäärää, joten pääsin helposti kaikille haluamilleni kursseille. Joillakin kursseilla on kuitenkin esitietovaatimuksia, joita voi joutua todistamaan (opintosuoritusote Helsingistä on usein riittävä).

Opetuksen taso Groningenissa on todella korkea, ja professorit puhuvat erinomaista englantia. Suuri osa yliopiston tutkinto-ohjelmista on englanninkielisiä, joten englanninkielistä kurssitarjontaa on laajasti. Itse opiskelu on Groningenissa hyvin samanlaista kuin Helsingissä: tyypillinen kurssi koostuu luennoista, loppu- ja/tai välitentistä sekä ryhmätyöstä tai yksilötehtävästä (esim. essee). Alankomaissa käytetään arvosteluasteikkoa 1–10. Kurssin, tehtävän tai tentin läpipääsyraja on 5,5. Arvosanaa 10 ei anneta käytännössä koskaan, ja myös 9 on melko harvinainen arvosana. Kuulemani mukaan arvosana 8,5 on jo erittäin korkea ja hyvä suoritus.

Oma vaihtovuoteni kului koronapandemian varjossa, joten melkein kaikki kurssini toteutettiin etäopetuksena. Etäopetus oli pääasiassa toimivaa. Luennot taltioitiin, joten niitä pystyi katsomaan jälkikäteen. Joihinkin kursseihin kuului keskustelusessioita, joissa opiskelumateriaalia käytiin läpi muiden opiskelijoiden kanssa. Tällä tavoin opiskelussa säilyi edes jonkinlainen vuorovaikutus, mutta läheskään kaikilla kursseilla tällaista elementtiä ei ollut.

Opiskelijaelämä ja vapaa-aika

Groningen on todellinen opiskelijakaupunki – noin neljännes koko kaupungin asukkaista on opiskelijoita. Koronapandemian takia en päässyt nauttimaan paikallisesta opiskelijaelämästä täysin rinnoin, mutta en jäänyt siitä myöskään kokonaan paitsi. Kaupungissa on todella paljon erilaisia järjestöjä ja klubeja, joihin voi vapaasti liittyä. Aclo (paikallinen UniSport) tarjoaa valtavan määrän erilaista urheilua jalkapallosta laitesukellukseen. Kulttuurikeskus Usva tarjoaa muun muassa erilaisia musiikki- ja taidekursseja. Itse osallistuin syksyllä viiden hengen kitaratunneille, mutta loppusyksystä kurssi jouduttiin lopettamaan tuoreiden koronarajoitusten takia. Kaupungin keskusta on täynnä erilaisia kuppiloita ja yökerhoja, jotka olivat ennen koronarajoituksia täynnä opiskelijoita melkein jokaisena viikonpäivänä. Erityisesti kansainvälisille opiskelijoille suunnattua ohjelmaa järjestää Erasmus Student Network (ESN). ESN järjestää esimerkiksi orientaatioviikon sekä syksyn että kevään uusille opiskelijoille ja erilaisia retkiä ja tapahtumia pitkin lukuvuotta.

Groningenista pääsee helposti matkustamaan junalla muualle maahan. Porukalla matkustaessa kannattaa hyödyntää mahdolliset ryhmäalennukset. Erityisesti maan pohjoisosassa suosittelen käymään Vattimeren saarilla, jotka ovat täynnä upeita hiekkarantoja!

Vattimeren saaret ovat lyhyen matkan päässä Groningenista
Vattimeren saaret ovat lyhyen matkan päässä Groningenista


Terveydenhuolto Alankomaissa on korkeatasoista ja toimivaa. Yksityinen terveysvakuutus on pakollinen kaikille Alankomaissa asuville, mutta vaihto-opiskelijoille riittää eurooppalainen sairaanhoitokortti. Jokaisen maassa asuvan tulee rekisteröityä paikalliselle yleislääkärille (general practitioner, huisarts), joka on hoidontarpeessa aina ensimmäinen kontakti. Yleislääkärille kannattaa ehdottomasti rekisteröityä heti kun mahdollista eikä vasta silloin, kun lääkärikäynnille on tarvetta. Rekisteröitymisen käsittely voi nimittäin kestää jonkin aikaa. Yleislääkärin vastaanotolle pääsee pääasiassa hyvin nopeasti, korkeintaan muutamassa viikonpäivässä, mutta joskus jopa saman päivän aikana. Yleislääkäri kirjoittaa tarvittaessa lähetteen erikoislääkärille. Yleislääkärin vastaanotto on eurooppalaisen sairaanhoitokortin haltijoille maksutonta, mutta erikoislääkärien vastaanotoista voi koitua kuluja.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Jos pyöräilytaitosi ovat hataralla pohjalla, nyt kannattaa viimeistään aloittaa pyöräilyn treenaaminen. Groningenia pidetään yhtenä maailman parhaista pyöräilykaupungeista, ja pyörä on kaupungin sisäisissä matkoissa ylivoimaisesti nopein kulkuväline. Pyöräily kaupungissa on turvallista ja lyhyen totuttelujakson jälkeen helppoa. Pyörän saa hankittua joko pyöräkaupasta, nettikirpputoreilta tai vuokrapalvelusta. Itse vuokrasin oman pyöräni Swapfiets-palvelusta, jota voin ehdottomasti suositella. Pyörän vuokraan (halvin malli 13,50 €/kk) kuuluu jatkuva huolto, eli pyörän kanssa voi aina mennä firman toimipisteelle, jossa pyörä korjataan veloituksetta. Jos pyörä on pahasti vaurioitunut, tilalle saa maksutta uuden. Koin palvelun todella toimivaksi ja erityisen käteväksi vaihto-opiskelijalle, joka asuu kaupungissa vain lyhyen ajan.

Polkupyöriä kaupungin keskustassa
Polkupyöriä kaupungin keskustassa

Kannattaa varautua siihen, että Visa ja MasterCard -kortteja ei hyväksytä suurimassa osasta kaupoista. Suurin osa hollantilaisista pankeista käyttää Maestro-kortteja. Itse en kuitenkaan hankkinut paikallista pankkitiliä, vaan olin aina varautunut riittävän suurella käteismäärällä. Pankkitilin avaaminen on kuitenkin kuulemani mukaan melko yksinkertaista.

Englannilla pärjää Alankomaissa todella hyvin, ja käytännössä kaikki paikalliset puhuvat kieltä ainakin jonkin verran. Toisaalta hollannin kieli ei ole vaikeimmasta päästä, joten voit hyvin haastaa itsesi opettelemaan ainakin kielen alkeet. Groningenin yliopistolla on tarjolla hollannin kielen kursseja sekä aloittelijoille että edistyneemmille. Yhden jakson kestävä kurssi maksoi vaihto-opiskelijoille 250 €.

Vaihtokertomus, Hogeschool van Amsterdam, Hollanti, kevät 2020

Kasvatustieteellinen tiedekunta

Amsterdam (kuva: Henna Ojalehto)
Amsterdam (kuva: Henna Ojalehto)

Ennen lähtöä

Jo ennen kun aloitin yliopisto-opinnot Helsingin yliopistossa tiesin haluavani vaihtoon. Pohdin pitkään minne halusin lähteä opiskelemaan ja lopulta Amsterdam valikoitui ensisijaiseksi kohteeksi sen korkean koulutustason, historiallisen kaupungin, mielenkiintoisen kurssitarjonnan sekä rikkaan opiskelijaelämän takia.

Hakuprosessi onnistui helposti sekä Helsigin että vaihtoyliopistoni osalta. Kun Helsingin yliopisto oli nimennyt minut Hogeschool Van Amsterdamiin täytin vaihtoyliopiston oman hakemuksen. Hakemus oli todella yksinkertainen ja helppo tehdä. Kun minut oli hyväksytty vaihtoyliopistooni, he ottivat minuun yhteyttä sähköpostilla ja pyysivät ilmoittamaan heille mitkä kurssit halusin suorittaa. Vaihtoyliopistossani vaihtareille oli tarjolla ns. englanninkielisiä sivuainekokonaisuuksia, mistä sai valita mieleisensä.  Omaksi sivuaineekseni valikoitui Working in a English speaking world.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Alankomaiden ollessa osa EU:ta ei sinne vaadita viisumia. Ensimmäinen päivä maassa oli hektinen. Vaihtoyliopisto oli järjestänyt tiettynä päivänä bussikuljetuksen Amsterdamin lentokentältä kampukselle, missä tapahtui kaikki vaadittava byrokratia. Kuljetus kentältä kampukselle onnistui todella helposti ja vaivattomasti.

Ensimmäisen päivänä aikana tuli rekisteröityä Alankomaassa asuvaksi, ilmoittautua paikalla olevaksi ja hankittiin opiskelijakortti. Nämä saapumispäivät järjestettiin yhdessä muiden Amsterdamin yliopistojen kanssa, joten paikalla oli todella paljon ihmisiä. Alku byrokratian jälkeen kampuselta oli bussikuljetus niille asunnoille, jotka olivat yliopistojen tarjoamia. Vaikka ensimmäinen päivä oli hyvin organisoitu kohdemaan puolesta oli se silti todella uuvuttava, joten pari päivää ennen vaihtoa kannattaa ottaa rennosti ja levätä hyvin! Ensimmäisinä päivinä kannattaa myös hankkia ov-chipkaart, joka on paikallinen bussikortti. Se tulee paljon halvemmaksi kuin matkojen erikseen maksaminen. Ensimmäisen päivän jälkeen meillä oli kolme päivää kestävä orientaatio, jossa pääsi tutustumaan muihin vaihtareihin, yliopistoihin sekä Amsterdamiin kaupunkina.



Asunnon hankkiminen onnistui helposti vaihtoyliopiston kautta. Ennen vaihtoon lähtöä sain linkin sähköpostiin, jonka kautta pääsi valitsemaan itselleen asunnon. Itse halusin oman asutoni ylimmästä kerroksesta, jotta ääniä ei kuuluisi niin paljon. Olin yllättynyt kuinka hiljainen ja rauhallinen asunto lopulta oli, sillä kaikki asunnot olivat opiskelija-asuntoja. Mutta itse en ainakaan kuullut tai häiriintynyt melusta juuri ollenkaan. Oma vaihtoyliopisto tarjosi asunnoiksi konttiasuntoja, jotka olivat käytännössä yksiöitä, joissa oli vessa, sänky, kirjotuspöytä sekä keittölevy, tiskiallas ja ruokapöytä. Asuntoni sijaisti noin kymmenen minuutin päästä Amsterdaminen keskustasta ratikalla mentäessä.

Asunnossa ei ollut valmiina asitoita, pannuja tai muita vastaavia, joten jouduin itse ostamaan kaikki paikan päällä. Palattuani suomeen jätin ostamani astiat seruaavalle asukkaalle. Ainut kalliimman puoleinen hankinta jonka jouduin tekemään oli  WLAN router, sillä asunnossa ei ollut WIFIä. Joten jos vaan matkalaukkuun mahtuu se kannattaa ottaa mukaan

Konttiasunnot ulkoapäin
Konttiasunnot ulkoapäin

Opiskelu ja opetus

Kaikki kurssini  olivat osa sivuainekokonaisuutta Working in the English sepaking world. Kurssi oli siitä hieman erikoinen, että se oli tarkoitettu vaihtarien lisäksi myös hollantilaisille opiskelijoille. Itseäni tämä ei haitannt, sillä se teki paikallisten tapaamisen helpoksi. Huomasin myös kuinka hyvin Alankomaissa pärjäsi englanninkielellä.

Minulla oli lähipetusta yliopistolla vaan kaksi kertaa viikossa; keskiviikkosin ja perjantaisin, mutta näinä päivinä tehtiinkin sitten todella pitkää päivää. Lähiopetus koostui luennoista, erilaisita ryhmätehtävistä sekä keskusteluista. Näiden lisäksi kotiin jäi tehtäväksi oppimispäiväkirjaa, tenttiin lukua sekä muita kurssitehtäviä.

Itse koin omat vaihtoaikaiset kurssini yllättävän helpoiksi ja vähemmän kuormittavimmiksi kuin opintoni Helsingin yliopistossa, mutta tässä on paljon kurssikohtaisia eroja. Juteltuani muiden suomalaisten vaihtareiden kanssa, jotka olivat myös Amsterdamissa, mutta eri yliopistossa, he kertoivat, että heillä oli paljon enemmän luentoja sekä enemmän luettavaa kotona. Itselleni opiskelu englannin kielellä ei ollut mitenkään erityisen raskasta, sillä englanti on vahva osa elämääni suomessa, mutta monet suomalaiset vaihtarit kertoivat, että siihen totuttelu vei hetken aikaa.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Itselleni isoin yllätys oli se, että Alankomaissa meille suomalaisille tutut pankkikortit kuten Visa ja Mastercard eivät toimi monissa paikoissa. Monissa paikoissa käy vaan hollantilaisten omat pankkikortit. Osa vaihtareista avaa hollantilaisen pankkitilin, itse taas käytin vaan paljon käteistä. Käteisellä pystyy helposti elämään, kunhan sitä vaan muistaa nostaa aina kun mahdollista.

Amsterdam ja Alankomaat ovat tunnettuja siitä, että siellä ihmiset liikkuvat pääosin pyörillä. Joten pyörä kannattaa hankkia. Amsterdamista löytyy paljon luotettavia pyöränvuokraus firmoja, joiden kautta saa hyvän ja edullisen pyörän. Oman pyörän hankin juuri tällaiselta firmalta. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että Amsterdamissa tapahtuu paljon pyörävarauksia, joten kannattaa joko ottaa mukaan oma lukko tai ostaa paikanpäältä.

Kaupunkina Amsterdam oli avan ihana. Siellä oli paljon museoita, historiaa ja nähtävyyksiä. Lisäksi Amsterdamissa on mahtava valikoima erilaisia ruokakauppoja sekä ravintoloita! Kannattaa muistaa maistaa myös stroopwaffelia, hollantilaista herkkua! Amsterdamista käsin on myös helppo ja suhteellisen halpa matkustaa muualle Alankomaihin sekä Eurooppaan käyttäen paikallisia Onnibusseja. Koronan takia en päässyt matkustamaan niin paljon kun olin suunnitellut, mutta onneksi sentään jotain!

Amsterdamin keskusta (kuva: Henna Ojalehto)
Amsterdamin keskusta (kuva: Henna Ojalehto)

Itse olin yllättynyt siitä kuinka paljon vaitho-opiskelijoita Amsterdamissa oli! Vaihtareille on paljon omia tapahtumia ja retkiä, jossa pääsee tustutumaan muihin opiskelijoihin. Nämä organisaatiot järjestävät esimerkiksi retkiä ympäri Alankomaita, erilaisia juhlia ja tapahtumia sekä retkiä viereiseen Euroopan maihin. Itse onnistuin tekemään viikonloppu retken Maastrichtiin karnevaali aikaan sekä vierailemaan Bruggessa, Belgiassa. Kaiken kaikkiaan vaikka vähän lyhyt oma kokemukseni Amsterdamista oli todella upea ja suosittelen sitä ehdottomasti!

Brugge, Belgia (kuva: Henna Ojalehto)
Brugge, Belgia (kuva: Henna Ojalehto)

Exchange story, University of Groningen, Netherlands, fall 2019

A student from the Faculty of Science

Before leaving for exchange

Finland or The Netherlands? When investigating potential masters programs in Europe, I had narrowed it down to a choice between the two countries. In the end the interdisciplinary nature and course content of the Urban Studies and Planning programme at the University of Helsinki swayed me and I chose to study in Finland. To compromise, I planned an exchange semester in The Netherlands to have the opportunity to experience student life in both countries. I also wish to stay in Europe after I graduate, so my exchange was kind of a ‘trial’ to see what living in The Netherlands was like and explore options for a future there. When selecting an exchange university, I was limited to the Erasmus agreements between universities and particularly faculties at the University of Helsinki (UH). A new agreement between the University of Groningen (RUG) Faculty of Spatial Science and UH Faculty of Science started in 2019 and with many urban planning subjects, going to Groningen was the most appropriate choice for me.

The application for exchange started very early, I needed to apply in January for the autumn semester in September. Do not underestimate the time it takes to submit the application as a motivation letter and a study plan are required for each university you apply for. Think about why you have chosen the university and the country: cheap alcohol, partying and sunshine cannot be the only reasons and probably won’t go down well on your motivation letter! Read through the university website and think about what attracts you to that specific university or how you hope the exchange will enrich your UH degree. There might be certain topics related to your field that are of interest or a language you are hoping to improve. These are great things to write about in your motivation letter.

The study plan takes quite a bit of time to prepare as you need to explore specific courses. Usually Erasmus agreements are faculty specific, so exchange students will be limited to courses from the faculty of their Erasmus only. Also, course selection is not so straight forward, many courses at RUG did not accept exchange students or required prerequisites. So, after considering these points the course options available in the Faculty of Spatial Sciences was limited. Most likely study plans can be changed after you have been accepted, so you are not locked in completely to initial choices. Another thing to consider is how exchange can fit into your program at UH. Being a non-EU student, I need to take 30ECTS a semester to graduate within two years.  However, at RUG, exchange students are only allowed to take 25ECT a semester due to the high intensity of study. This meant I had to take a summer course prior to my exchange to complete the extra 5ECTS. So, it is important to look into this if you have a strict graduation timeline and start planning your exchange early.

At the end of the Spring semester I attended the tutor session ran by UH exchange services. I spoke with UH students who had just returned from The Netherlands and they provided many tips about bikes, study etc. I would recommend attending these sessions prior to your exchange. I would also recommend printing copies of important documents such as: the Erasmus agreement, visa details, health insurances, accommodation address and details. Overall, communication with the UH exchange services and the RUG exchange coordinator was very easy and efficient, and I felt I had ample information before I left. RUG sent out a booklet detailing a step by step guide to follow when moving to The Netherlands. It even contained a check list of what to pack, what to expect on arrival, setting up bank accounts and information about the city. While organising my exchange I received warnings from RUG of the housing situation and advice on how to book accommodation early. I also signed up for ESN Introduction Week and got weekly emails on tips and advice. ESN sent information about the Dutch travel OV-Chipkaart (like the HSL Card) and I ordered an international student version with ISIC before I left. The card gave 15% off all off-peak public transport journeys which saved me money on buses in the first week while I was organising a bike. I also bought a discounted train ticket from Schiphol to Groningen in advance, which saved me around 20euro.

RUG offered an online beginners course in Dutch created by the university language centre. This went for 3 weeks in August and I learnt very basic Dutch, greetings, and introductions. The online course is worth doing prior to your exchange as you probably will not learn any Dutch while in The Netherlands. Unfortunately, Dutch courses are not offered to exchange students at Groningen University. There is an option to pay for Dutch classes but at around 400euro, this kind of money is out of reach for most exchange students.

As a summary, before the exchange I had organised and completed the following things-

  1. Housing *MOST IMPORTANT!*
  2. Health Insurance
  3. Subject Plan and Erasmus certificate
  4. Online Dutch course
  5. Exchange grant
  6. Temporary housing for arrival
  7. Train ticket from Schiphol airport to Groningen
  8. Signed up for Erasmus Student Network and ISIC travel card
The beginning of the exchange and bureaucracy /practicalities

Groningen is the economic and cultural capital of in the northern Netherlands, it has around 200,000 citizens, of which approximately 50,000 are students. I had never lived in a student city before and on my arrival, it was alive and buzzing with students excited to embark on a new university year. Although I had visited The Netherlands previously as a tourist, I was still overwhelmed by the bikes and all the really tall and attractive people! The first weekend I relaxed in the sun in Noorderplantsoen (park) with what felt like most of Groningen. People were mingling in groups, playing music, laughing, and just enjoying the weather. Groningen is a beautiful city and during the first few days I walked around in awe of the architecture, canals, cosy cafes, small alleys, boats, sunsets, fields, cats, and ducks!

Glorious Groningen
Glorious Groningen. Picture Katie Butcher

The Welcome Ceremony kicked off the day I arrived in Groningen, it was full of useful information about what the city and university have to offer (sports, cultural facilities, student associations, etc.). The ESN Introduction Week began the day after and the first night started with a pub-crawl. I attended but left early as it was mainly 19-year olds venturing out for their very first party and nightlife experience. There were many drunk and messy students and I soon realised I did not want to be a ‘babysitter’ and needed to find an older crowd. I did not attend any other ESN parties, luckily ESN also organised other activities including a cultural day, sports day, band night and comedy show. ESN also provided information on practical issues such as getting a bicycle and a Dutch sim card.

Get a bike!

One of the first things to do when moving to The Netherlands is buy a bike! Having a bicycle is the quickest and cheapest way to get anywhere within the city in 20 minutes. No one has a nice or new bike as it would get stolen, a cheap old bike is perfect to ride around town. There are many options for purchasing a second-hand bike: Facebook groups, from a previous student or bike shops. Be careful to buy from a reputable source and not support the stolen bike trade! Companies like Swapfiets are also worth considering. Basically, you pay a monthly fee to rent a bike and the fee also covers the cost of any maintenance and roadside assistance. A warning: have bicycle lights with you as police regularly check and there is a fine of €90 for not having working lights. Also, make sure you always lock your bicycle with two locks, the wheel lock and a chain lock. The weather in The Netherlands is not very extreme and it is possible to ride a bike all year round, so I saved a lot on transport costs. However, the wind can get very strong and, on a few occasions, I was even blown off my bike!

Visa issues and registration

Every person moving to Groningen from outside the region must register at the municipality to live legally in Groningen. To do this you need to make an appointment with the municipality and take in evidence of a permanent address in Groningen and valid ID.

I am not an EU citizen and had to do a lot of investigation into visa matters for my Erasmus. I found the Intra-EU mobility program and through this agreement my student permit in Finland could cover my stay in another EU country for study purposes for less than a year. This meant I did not have to apply for another student visa in The Netherlands, but instead register as an Intra-EU mobility student with Dutch immigration. This process usually runs smoothly, however I got caught up in the backlog issues that Migri had during summer 2019 and had to leave for my exchange before my Finnish student permit extension had been processed. Rather than the usual 6 weeks, it took Migri nearly 5 months to process my permit extension. This caused a lot of stress and many emails between immigration departments and both universities. At one point I thought I would be deported back to Finland! Also, without my visa extension I could not open a bank account or register with the municipality. Although Migri issues are (hopefully) unlikely to happen again, it’s just a reminder that things do not always go to plan when on exchange.

Money Matters

The biggest annoyance with money is that Visa and Mastercard are not widely accepted in The Netherlands. Most stores only take Maestro cards and some stores only accept Dutch cards. This causes a headache for foreigners. Be prepared and see if your existing bank can offer a Maestro card for you to take. Otherwise, always carry cash on you to avoid the awkward situation of getting to the cash register, not being able to pay on your card and having to run to the ATM! However, some stores do not even take cash, so in these cases it is not possible to actually purchase anything!

The best thing is to set up a bank account in The Netherlands. This is very easy as long as you have registered with the municipality and have an address in The Netherlands. Information in English is available for each bank and foreigners have full access to all the online features, a luxury that is not available in Finland! Note- at the end of August and beginning of September appointments to set up bank accounts were booked out for up to 2 months.

Health Insurance

Valid health insurance is obligatory when living in The Netherlands. There is a fine for not having health insurance if you are staying in the country for longer than 3 months. All non-EU students in Finland must purchase private health insurance to apply for a Finland student visa anyway and this covered me in The Netherlands. But I was sure to check this with my insurance provider and obtain confirmation in writing before I left. Health care is very expensive in The Netherlands, a basic 10min appointment with the GP costs over 50 euro! The downside with my insurance is that I must pay medical bills upfront then claim for a reimbursement which can take up to a month. I was sick during my exchange and had to see a specialist, the appointment was 200 euro upfront. This put stress on my finances until I got the money reimbursed by my insurance company. Make sure you have some savings for emergencies that could arise during your exchange. Some exchange students purchased Dutch health insurance to make sure they were adequately covered and not out-of-pocket. RUG sent details about different insurance policies and GP services they recommended. Be sure to register with a local GP clinic when you arrive as it can take some time to get an appointment if you are not registered.

Each student at RUG gets a student card to certify student status. It is also used for several things including identification during exams, gaining access to the University Library, using printers, and buying coffee from campus coffee machines! I was sent an email in August with instructions on how to upload a photo for the student card and given my RUG email address. Once you have uploaded your photo and are completely enrolled in your study programme, your student card will automatically be created. It takes approximately two weeks to print student cards and there is a massive backlog in August, I recommend uploading a photo before you leave so your card will be ready as soon as you arrive.

RUG Main Building & Student’s bikes
RUG Main Building & Student’s bikes. Picture Katie Butcher

Overall, the bureaucracy processes at RUG were easy, and all services and information were offered in English. There are many international students in The Netherlands and as such processes have been streamlined to make it easier for everyone. I did not experience any of the same challenges that I had when I first arrived in Finland! A semester of exchange goes extremely quickly, and I had to deal with the unfortunate visa situation with Migri and a lot of bureaucracy being a non-Eu student. This took up a lot of time in the first two months and I got very behind in my studies and had little opportunity to explore the town during this time. If you have the funds and opportunity, then I would highly recommend going to The Netherlands a week or two earlier to explore the city and become orientated with the university campus. Also, to set up a bank account, register with the municipality and get a bike early to beat the influx of students who arrive in late August. That way you can be ready to fully dive into orientation events and start studies as soon as the semester begins.


Over the last few years, the housing crisis in Dutch university cities has been well publicised and I was well aware of this prior to my exchange. In Groningen in 2018, the crisis was at its worst and international students were sleeping in cars, tents, and large sporting halls for months before they either found a room or left the city. To ease the housing shortage, temporary accommodation of questionable standard has sprung up around Groningen. Most student rooms and houses are pretty small, and not up to the quality we are used to in Finland. It is also popular for students to live in converted shipping containers for around 550 euro a month. If you want to go to Groningen or The Netherlands in general, student housing is difficult to find and rather expensive compared to HOAS in Helsinki. It is important to factor this in when organising your exchange and make sure you arrange your accommodation VERY early.

There are two main housing options available for exchange students: renting through the private market or applying for a room through SSH a private student housing organisation (similar to HOAS). Finding a room in the private market is difficult and if you go down this route, I suggest you arrive in Groningen in June or July. It is important physically to be there, as when applying for a room in a share-house the other tenants usually hold interviews to see if you will be a good fit. By August most of the rooms are already full and around 40 students compete at ‘group interviews’ for a single, small, overpriced room. I know many students who arrived without arranging housing prior, they struggled to find accommodation and had to sleep on friends floors all semester.

Shared spaces in my SSH building
Shared spaces in my SSH building. Picture Katie Butcher

Applying for a room with SSH is the second option and the option I took. The application process for SSH housing was in April. I had to be on the website at exactly the time the application period opened to secure a room. So, research which building you want to stay in and have your banking details ready prior to the online application opening, as within 24hours all the SSH rooms were taken! There are numerous SSH buildings around Groningen, ranging from small houses of 30 students to eight storey buildings accommodating up to 200 students. There are shared and individual rooms available with shared kitchen and bathroom facilities. Prices range from 400-600 euros, including bills and some pretty terrible internet! RUG is also spread out across the city of Groningen with four main campus hubs. I recommend looking where most of your classes will be held and then see if there is SSH housing close by. Although Groningen is a small city, if you get housing south of the train station it can be a 30min journey by bike to class. The town centre is where the library and main building, cafes and pubs are located, but it can be very noisy at night. None of the SSH buildings are particularly nice or comfortable. Therefore, I chose my room based on location, proximity to the university and the type of student house. Being a second-year master’s student, I knew that I would have a heavy study load and did not want to be stuck in a party dorm with 18-year-old Bachelor students. I chose a building that catered for PhD and master’s students and I was very glad I did! I heard stories from other exchange students in different buildings, of people partying in the corridors outside bedrooms until 4-5am and others having to get up for 8am exams.

It is important to note- SSH housing contracts are per semester and start on the 1st of September for the Autumn semester. However, the orientation started on the 28th of August, so I had to book accommodation for three nights before I could move into my SSH room. Remember to book any extra accommodation extremely early! I booked an Airbnb in June for the extra nights and already there was barely any accommodation left in the city.

The SSH rooms available to exchange students are very basic and of poor quality compared to HOAS accommodation in Finland.  However, I was very happy to have a roof over my head and a bed as so many other students did not. I had read a lot about the housing situation and been warned by other students, so I was prepared for the worst. My student house had three floors and around 25 people on each floor, sharing one kitchen and three showers. SSH were supposed to organise weekly cleaning of the common spaces, but this rarely happened so we organised our own kitchen cleaning roster. The showers were very disgusting, purchasing footwear for the shower is highly recommended!

My room was furnished with a bed, wardrobe, desk, and chair. The furniture was basic, and it looked rather like a prison cell when I arrived. I needed to bring my own bedding and towels. To save having to buy new things, I squished a pillow, sheets and covers in my suitcase from Finland, also beneficial as I had something to sleep on straight away. Although kitchens are shared, cooking utensils are not and each student needs to have their own plates, bowls, and cooking items. You can purchase these items at Ikea or Hema. Better still, there are many second-hand stores and Facebook groups that sell items for half as much or look on ‘Marktplaats’ (like Also, at the end of my exchange I made up a kitchen package of my things and sold it on Facebook to an incoming exchange student.

Some other highlights of my ‘lovely’ SSH accommodation included: mould in the showers, rats in the kitchen, asbestos removal in my room, constant renovations starting at 7am, an African church group singing at 7am each Sunday morning and living on the floor above a mental health facility. But this all makes for an interesting and colourful experience and provided ample material for funny stories! One thing I got very familiar with on my exchange is taking the good with the bad! I loved being so close to the university, which is a luxury I do not have in Helsinki. My house was a 7min ride from Zernike campus which meant I could roll out of bed at 8:30am and make it on time for a 9am lecture! I was a 5min ride from the gym and sports centre, so found it easy to exercise and there was also a shopping centre a 5min walk away. I had everything I needed within easy distance and this was extremely convenient.

I made good friends with so many interesting PhD students from all over the world and some masters students from Italy and Russia. I really enjoyed the communal atmosphere and having people around each evening to enjoy dinner with. Sharing a kitchen was also nice, as you could chat while cooking and get new international recipe ideas.  Each Sunday we had international dinners, where someone would cook a dish from their country. Living with such a diverse group of students, I enjoyed beautiful homecooked Italian pastas, Spanish omelettes, Costa Rican soups, Chinese dumplings, and Russian salads. However, this type of food sharing always poses a problem when you come from an immigration nation like Australia, as there is no such thing as a traditional ‘Australian dish!’’ Luckily, my housemate in Helsinki taught me to cook salmon soup and another friend had given me some rye bread as a going away present, so I knocked together something Finnish instead!

Studying and Teaching

The teaching timetable at RUG consists of two semesters a year and each is divided into two periods, like the University of Helsinki. However, the semesters do not line up between the two universities.  For example, the semester 1b period did not finish until the end of January, so if you’re on exchange in the autumn (semester 1) you will miss at least 3 weeks of classes at the start of the UH Spring semester. This is important to consider, I planned and asked for online material catch up work and homework from my UH classes which started in Spring. But this did make the final 3 weeks in Groningen chaotic as I had final RUG exams and study for classes beginning at UH! In the Faculty of Spatial Sciences, all incoming exchange students are required to take the course Spatial Problems and Spatial Policies (10ECTs). For my other classes I took tourism, participatory planning, and environmental psychology. The tourism class was held in the neighbouring city of Leeuwarden about a 50min train ride away. I liked going there each Thursday and it gave me the chance to explore another city and the campus was a lot quieter for studying.

The education environment at RUG is extremely strict and rather traditional, this was a massive shock after studying in Helsinki. I would have to say I found the stringent rules of the university rather frustrating, I felt like I had no freedom or flexibility in my learning. The door of the lecture/ tutorial room would be shut precisely at the time the lesson started and if a student was even a minute late to class, they could not enter the lecture/class until the first break up to an hour later. In every course I took attendance was 80% to pass and a doctor’s certificate was required if you were absent. I felt more of a number than part of a student group. Teachers were not interested in giving individual help or feedback. Even as master’s students we were treated like high school students and this was very frustrating for me.

I found some lecturers rather condescending to students. Class discussions or debates did not exist, just teaching and listening. I really missed the intellectual conversations and the breadth of knowledge offered by students from different backgrounds and life experience in my master’s program at UH. The content in Spatial Problems and Spatial Policies was extremely basic, however there were many contact hours. While it was nice getting a rounded education on topics relating to Dutch planning, it could have been condensed into half the time. This class also included field trips in which we were shown interesting examples of planning techniques in practice. However, the field trips took up three full Saturdays! Listening to the professor talk constantly for 8 hours on a Saturday, after having 10 contact hours for that class during the week, got very monotonous and I was glad to have my weekends back!

When exam weeks came around, a wave of stress washed over Groningen! Students rushing here and there. The libraries became completely full and to get a seat to study required joining the line outside prior to opening time at 7am. Exams were conducted on computers in a big hall seating around 200 students. Exams were 2 or 3 hours long and started as early as 7:30am and ran late into the night. I had one exam that finished at 11pm!

The marking system in The Netherlands is out of 10. There is a saying that 10/10 is for god and 9/10 is for a professor. So, the top mark a student can achieve is an 8 and a 5.5 is required to pass. Dutch students are very good at following exact criteria to the point, obviously their whole schooling prepares them. They are not fussed on receiving top grades and lead active social lives and engage in many sporting pursuits. Most students receive grades of 6-7/10, but a lot of study is required to achieve this in most classes. Assignments were submitted via an online portal and if it was one minute over the deadline, a whole grade out of 10 was lost. In my exchange class we all failed our first assignment and many students were in tears as they had never failed an assignment before. It was very disheartening and counterproductive as it created an environment of stress and anxiety amongst the exchange students. One Erasmus student was asked to leave early as their academic level was not up to Dutch standards!

Marking of assessments seemed arbitrary and highly subjective based on the preference of each individual teacher. I felt that teachers did not even read the actual content of the essay and instead focused on formatting and referencing. Creativity or different approaches to a task or learning were not encouraged and the traditional academic essay or exam was favoured. There were so many essays! In the 4.5 months I wrote 7 essays. It was extremely boring to write so many individual essays of the same format and I became really tired of writing. It would have been nice to have some group work to get to know other students, but this did not happen. Also, any feedback was often perceived as criticism, so I quickly learnt the best way to get through RUG studies was to just keep my head down, do the work and focus on the more pleasant things outside of the teaching environment.

Overall, the learning experience at RUG was a little disappointing for me and not the type of learning environment that I think is beneficial at a master’s level. However, I had to try and let go of this and focus on the positives of Groningen: the beautiful city, my new friends, food, bikes, and travel. It made me appreciate the learning environment at Helsinki and how we are treated as adults, have flexibility in our learning and encouraged to think outside the box. I think the style of teaching at UH is much more suited to teaching the skills and knowledge required for a master’s degree. However, my experience with studies at RUG was useful to help me reflect and gain a better understanding of what works for me. It ultimately made me thankful I had chosen UH to complete my master’s program.

Useful tips/information for future exchange students

Although the learning experience at the university was not really what I expected, I still enjoyed many other elements of my exchange. I really loved living in The Netherlands and particularly in the student city of Groningen.  I found The Netherlands culture and way of life similar to Australia, so I did not really experience the same kind of culture shock as I did when I first arrived in Helsinki! It was easy to fit into the ebbs and flows of city life in Groningen. The city itself is stunning, very safe, easy to ride around and full of activities. I would live there again and if you are going on exchange to a different city in The Netherlands then I would highly recommend a weekend trip to Groningen.

I enjoyed being in the epicentre of Europe, so close to many countries and during my exchange I travelled to neighbouring Belgium and Germany. I also went to Austria for a friend’s wedding and spent a week in the UK with family friends over the Christmas break. It was very easy to travel cheaply throughout The Netherlands. Flixbus offers cheap bus services and student discounts, making it easy to travel into Germany and Belgium. The NS (Dutch Rail) has various promotions and discounts, including a 10euro train trip from one end of the country to the other or 19 euro passes for unlimited travel in a single day.

Exploring other Dutch cities: Leiden
Exploring other Dutch cities: Leiden. Picture Katie Butcher

The Netherlands is a beautiful country with many unique towns to explore. I rode around the country towns, there is absolutely nothing in them except houses and a very small store (take food with you!).  But they are fringed by beautiful windmills, small farms, waterways, and boats. A highlight for me was when my Dutch friend came to visit and said she was impressed by my bike riding skills! With all the travelling and seeing friends, plus the Christmas break and three Saturday field trips, I found I rarely had a weekend free.

Foodwise, the first thing I missed was Unicafe! Dutch students take a loaf of bread and a slice of cheese and meat to make sandwiches at the university. There are cafeterias to purchase food, but with a small bowl of soup costing the same price as Unicafe, it was not worth eating at them! Living so close to campus, I often rode home for lunch. While the food on campus was average, the food around the city definitely was not! Groningen is an absolute foodie paradise hosting small cute cafes and restaurant with food from all over the world. Food to satisfy every taste is available and restaurants are not expensive which meant students can dine out. I had weekly dinners with friends, trying out all the restaurants in town. I loved being back in a dining out and café culture, something I dearly miss when living in Helsinki.

My favourite thing to do on Saturdays was visit the Vismarkt when the square is filled with vegetable, fruit, cheese, and fish market stands. The best time to go is around 30min before closing time when you can snap up lots of cheap deals! A bag of avocados for 2euro?! Yes Please! In December, squares transform into Christmas markets with traditional Christmas food.

I would have to say the best thing about my life in Groningen was being able to cycle everywhere. I have never experienced such freedom before. Being able to just jump on a bike and not be restricted by limited public transport or stuck in traffic jams. It was amazing and each time I was on my bike I felt an air of happiness. In summary, there are always positive and negative parts of any experience and we must endure the hard times to appreciate the good times. Overall, I loved the living environment of The Netherlands and I am currently exploring work and PhD options there after I graduate. While there were some elements of the university I did not enjoy, these challenges make us grow and I believe it is always good to push our own boundaries and explore being outside our comfort zone. Variety is the spice of life and experiencing different cultures, countries and environments also enables us to reflect and gain a better understanding of ourselves.

Sunset over Groningen
Sunset over Groningen. Picture Katie Butcher

Vaihtokertomus, Vrije Universiteit Amsterdam, Alankomaat, syksy 2019

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Hakuprosessi Vrije Universiteit Amsterdamiin oli helppo. Yliopisto oli vaihto-oppilaisiin tiiviisti yhteydessä sähköpostitse, ja lähettivät aina tarkat ohjeet, kuinka menetellä missäkin vaiheessa esimerkiksi asunnon hakemisen ja kurssivalintojen suhteen. Sähköpostia seuraamalla ja yliopiston tarjoamia vinkkejä noudattamalla sain siis hoidettua kaiken pyörän ja asunnon hankkimisesta aina kurssivalintoihin ja orientaatioviikon ohjelmaan ilmoittautumiseen. Erasmus-ohjelmaa varten tein kielitestin, jonka tarkoituksena on mitata kielitaidon kehittymistä vaihdon aikana. Lisäksi tein Kelaan ilmoituksen väliaikaisesta ulkomaille muutosta sekä pidensin matkavakuutukseni kattamaan koko vaihdossa oloni ajan.

Kun nousin Amsterdamiin vievään lentokoneeseen elokuun puolessavälissä, olin jo hoitanut kaikki tarvittavat järjestelyt. Ensimmäisten viikkojen aikana pystyin siis keskittymään täysin uuteen kaupunkiin, yliopistoon sekä kavereihin tutustumiseen!

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Vrije Universiteit Amsterdam järjesti kaksi rekisteröitymispäivää, joista jompanakumpana tuli mennä paikalle. Mukana tarvitsi olla passi, mutta muita todistuksia en itse tarvinnut. Rekisteröitymisen yhteydessä vaihto-oppilaat saivat mm. opiskelijakorttinsa sekä tietopaketin. Lisäksi yliopistolla oli myös Amstelveenin kunnan piste, jossa pystyi rekisteröitymään Amstelveenin asukkaaksi. Rekisteröitymispäivän aikana pystyi siis hoitamaan kerralla kaiken yliopistoon rekisteröitymiseen ja asumiseen liittyvän, ja kaikki sujui todella selkeästi ja vaivattomasti.

Taloja Amsterdamin kanavan rannalla


Kuten mainitsin, asuin itse Amstelveenissa, joka on kaupunki Amsterdamin eteläpuolella. Sain Vrije Universiteit Amsterdamin sähköpostitse lähettämien ohjeiden kautta myös neuvoja siitä, mitä kautta voin hakea asuntoa. Yliopiston kautta oli mahdollista hakea asuntoa kolmelta eri vuokranantajataholta. Itse toivoin ensisijaisesti saavani asunnon DUWO:n kautta, joka on samankaltainen kuin Suomessa toimiva HOAS. Asunnonhaun ensimmäisen kierroksen jälkeen sain tiedon siitä, että voin hakea asuntoa DUWO:n kautta. Tämän jälkeen DUWO lähetti sähköpostitse tiedon, kun minun oli mahdollista varata asunto heidän kauttaan. Sain asunnon Uilenstedestä, joka on Pohjois-Euroopan suurin opiskelija-asuntolakampus. Asuin samassa kerroksessa kolmentoista vaihto-oppilaan kanssa, ja jokaisella meistä oli oma huone, johon kuului parveke sekä kylpyhuone. Kerroksessa oli yhteinen keittiö, joka tarjosi hyvän mahdollisuuden tutustua muihin. Huone oli valmiiksi kalustettu, ja myös keittiöstä löytyivät valmiiksi niin kalusteet kuin astiatkin. Sijainniltaan Uilenstede on todella hyvä: pyörämatka yliopistolle kesti alle kymmenen minuuttia, yliopiston pääliikuntakeskus sijaitsi muutaman minuutin kävelymatkan päästä kotioveltani ja Amsterdamin keskustaan pyöräili alle puolessa tunnissa.

Kuva asunnosta
Kotini Uilenstedessa
Näkymä huoneeni parvekkeelta
Näkymä huoneeni parvekkeelta
Opiskelu ja opetus

Vaihto-oppilaiden on mahdollista ottaa joko valmiiksi räätälöity 30 opintopisteen kokoinen opintopaketti tai vaihtoehtoisesti kurssivalinnat voi tehdä myös vapaasti itse. Tein omat kurssivalintani jälkimmäisen vaihtoehdon mukaan, sillä halusin tehdä opintoja kahdesta valmiista kokonaisuudesta. Opiskelin siis sekä Peace and Conflict Studies että Development and Global Challenges -kokonaisuuksien kursseja. Kurssien valitseminen itse sujui melko vaivattomasti. Jouduin kuitenkin muuttamaan kurssisuunnitelmaani jonkin verran, sillä osa kursseista, jotka olisin halunnut suorittaa, menivät päällekkäin keskenään. Valmiiksi räätälöidyissä kurssikokonaisuuksissa päällekkäisyyksiä ei tule, ja luennot jakautuivat viikoittaisessa lukujärjestyksessä tasaisemmin. Pärjäsin hyvin itsenäisesti tekemieni kurssivalintojen kanssa, mutta valmis kokonaisuus olisi varmasti helpottanut luentojen ja työmäärän jakautumista tasaisemmin pitkin viikkoa.

Opinnot itsessään etenivät tiiviiseen tahtiin, ja jokaista luentoa varten oli tehtävä ennakkotehtäviä – yleensä luettava esimerkiksi kaksi tai kolme artikkelia. Luennot olivat myös interaktiivisempia kuin kotiyliopistolla Helsingissä, ja opettajat pitivät keskustelua yllä opiskelijoiden kanssa suurillakin luennoilla. Ennakkotehtävät oli hyvä tehdä tästäkin syystä, sillä monella kurssilla oletuksena oli se, että kaikki osallistuvat keskusteluun jollain tavalla. Opetus oli tasoltaan todella hyvää, ja kursseilla kävi useita vierailevia luennoitsijoita. Oli mielenkiintoista kuulla ja nähdä myös muidenkin kuin kurssin vetäjän näkökulmia kurssilla käsiteltyihin aiheisiin.

Helsingin yliopiston kursseilla olen tottunut siihen, että suoritustapa on useimmiten essee ja kurssiarvosana koostuu usein monesta osasta, kuten esitelmistä, esseistä, luentopäiväkirjoista ja tentistä. Suurimmalla osalla Vrije Universiteitissa suorittamistani kursseista arvosana koostui kokonaan yhdestä tai kahdesta tentistä. Kursseilla oli siis joko midterm exam ja final exam tai ainoastaan final exam. Exam weekiä varten oli panostettava koko periodin ajan, sillä hallittavat asiakokonaisuudet olivat suuria. Suurten kokonaisuuksien lisäksi tenteissä kartoitettiin usein myös yksityiskohtaisempaa osaamista, ja esimerkiksi erilaisia teorioita ja määritelmiä tuli osata avata sekä yhdistellä.

Arvostelu hollantilaisissa yliopistoissa on melko tiukka ja jo läpipääsyyn tarvitaan 55% kokonaisarvosanasta. Hyvällä valmistautumisella ja kurssitekstien lukemisella pärjäsi kuitenkin jo pitkälle, ja tentin lähestyessä kurssimateriaalien ja opitun kertaaminen auttoi paljon. Opettajat ovat myös todella avuliaita ja tarjosivat apua jo kurssin aikana, mikäli jokin kurssilla tuntui haastavalta.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville
  • Amsterdam on hyvin turvallinen kohde, jonne oli helppo sopeutua. Yhteiskunnan systeemit toimivat sekä Suomessa että Hollannissa melko samalla tavalla, joten kaikki meni sujuvasti ja ilman suurempia yllätyksiä.
  • Euroopan ulkopuolelta tulleet vaihto-oppilaat avasivat hollantilaiset pankkitilit, mutta itse en kokenut tarvetta tälle, vaan pärjäsin hyvin oman pankkikorttini kanssa. Käteistä kannattaa kuitenkin aina pitää mukana, sillä osa pienemmistä ruokakaupoista ja ravintoloista ei hyväksy esimerkiksi Visaa tai Mastercardia.
  • Elämiskustannukset olivat melko saman tasoiset kuin Helsingissä. Julkinen liikenne on kalliimpaa, joten itse suosin pyöräilyä.
  • Pyörä on paras ja halvin kulkuväline – itse ostin oman pyöräni yliopiston suositteleman The Bikeboys:in kautta. Maksoin pyörästä 100€, ja vaihdon lopussa myin sen takaisin The Bikeboysille 50€:lla. Monet vuokrasivat pyöränsä myös SwapFiets:in ja Cheapassbikes:in kautta.
  • Vaihdossa ollessaan kannattaa ehdottomasti hyödyntää Amsterdamin keskeinen sijainti. Esimerkiksi bussilla pääsee todella halvalla käymään niin muissa hollannin kuin naapurimaidenkin kaupungeissa. Itse tein viikonloppureissuja Hollannissa muun muassa Den Haagiin, Rotterdamiin, Leideniin ja naapurimaissa Pariisiin, Berliiniin sekä Brysseliin.
  • Amsterdamissa kaikki puhuvat englantia hyvin ja pystyin hoitamaan kaikki asiani englanniksi. Yliopisto ei tarjoa hollannin kielen opetusta, mutta osa vaihto-oppilaskavereistani osallistui noin 100€ maksaneelle hollannin kielen alkeiskurssille.
  • Kokonaisuudessaan kommunikointi ja koko vaihtoprosessi sujui mutkattomasti sekä Helsingin yliopiston että Vrije Universiteit Amsterdamin osalta. En kohdannut oikeastaan minkäänlaisia suurempia ongelmia, ja pienimpiinkin kysymyksiini sain nopeasti vastauksen.
  • Kuvitus kuva

Universiteit Leiden, kevätlukukausi 2019

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Hain vaihtoon lyhyen harkinnan jälkeen syksyn rästihaussa. Määräajan umpeuduttua sain nopeasti tiedon siitä, että tulin valituksi Helsingin yliopiston vaihtokandidaatiksi Leideniin. Seuraavaksi piti vielä erikseen toimittaa hakemus Leidenin yliopistolle. Tämä toinen vaihe oli kuitenkin käsittääkseni lähinnä muodollisuus, koska melkeinpä kaikki hakemuksen ajallaan lähettäneet kandidaatit hyväksytään vaihtoyliopistoon. Kielitaidon todistamiseksi ei tarvittu mitään kielikoetodistuksia, vaan opintosuoritusotteen B2-tasoinen englannin kielen kurssisuoritus riitti.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Leideniin saapuminen sujui todella vaivattomasti. Ostin lennon sellaiselle perjantaille, jolloin yliopisto järjesti Warm Welcome -palvelun. Paikalliset opiskelijat olivat asemalla vastassa opastamassa suuntimia ja vastailemassa kysymyksiin. Lisäksi sain yliopiston järjestämällä tuk-tukilla kyydin asunnolleni. Viikonlopun jälkeen järjestettiin kansainvälisille opiskelijoille suunnattu orientaatioviikko OWL. OWL:ia ei kannata jättää väliin, koska ei ole parempaa tapaa tutustua heti muihin vaihtareihin. Orientaatioviikon ohjelma on todella monipuolinen ja taatusti osallistumismaksun arvoinen. Tuutorit auttavat myös käytännön järjestelyissä, joita ensimmäisinä päivinä riittää.

Yli neljä kuukautta oleskelevien täytyy rekisteröityä asukkaaksi kaupungintalolla. Tapaamisen saa varattua netissä, eikä siihen mene kauaa, joten se kannattaa hoitaa pois alta pian. Rekisteröitymisen yhteydessä saat oman BSN-numeron, jota ei kannata hukata. Saatat tarvita sitä esimerkiksi asioidessasi viranomaisten kanssa.

Uni. Leiden kevätlukukausi 2019

Paikallista pankkitiliä ei ole välttämätöntä avata, mutta suosittelen tätä lämpimästi kahdesta syystä: 1) Hollanti ja erityisesti Leiden on siitä erikoinen paikka, että kaikkialla ei käy Visa- ja Mastercard-kortit. Esimerkiksi useat ruokakaupat huolivat vain paikallisia Maestro-kortteja tai käteistä. 2) Kun sinulla on paikallinen pankkitili, pystyt tilaamaan henkilökohtaisen matkakortin (keltainen OV-chipkaart), johon saa paremmat alennukset. Reilun 50 €:n vuosimaksulla saa Dal Voordeel -alennuksen, johon kuuluu 40 %:n alennus julkisesta liikenteestä ruuhka-aikojen ulkopuolella ja viikonloppuisin. Lisäksi alennuksen pystyy jakamaan kolmelle mukana matkustavalle kaverille. Dal Voordeel maksaa itsensä nopeasti takaisin, jos aikoo yhtään nähdä muitakin kaupunkeja kuin Leidenin.


Yleensä ottaen asunnon löytäminen Hollannissa on vaikeaa. Minä sain asunnon onneksi vaivattomasti Leidenin yliopiston kautta. Asuntohakemus kannattaa laittaa yliopistolle hyvissä ajoin, sillä asuntoja ei riitä kaikille hakijoille. Itse laitoin hakemuksen sisään heti sen jälkeen, kun minut oli valittu vaihtoon Helsingin päästä. Joulukuun alussa sain vahvistuksen, että asuntohakemukseni hyväksyttiin. Yliopiston tarjoamat asunnot eivät ole halvimmasta päästä, mutta ne ovat kalustettuja, ja olin valmis maksamaan siitä mielenrauhasta, että majoitus oli järjestetty hyvissä ajoin. Ongelma yliopiston vuokraehdoissa on se, että sopimus on määräaikainen ja vuokrakausi kattaa lukukauden jälkeisen loma-ajankin. Syksyn vuokrakausi jatkuu siis tammikuun puoliväliin ja kevään vuokrakausi jatkuu jopa elokuun puoliväliin. Vuokrasopimuksesta pääsee aikaisemmin eroon vain, jos löytää tilalleen toisen ehdot täyttävän opiskelijan. Moni kaverini löysi tilalleen korvaajan Facebookin lukuisista housing-ryhmistä. Itse jäin kesäksi Hollantiin nauttimaan matkustelusta, mikä oli kyllä erinomainen päätös.

Opiskelu ja opetus

Leidenin yliopiston kursseista suurin osa järjestetään Leidenissä, mutta koulutusohjelmasta riippuen osa on myös Haagissa. Junamatka Leidenistä Haagiin kestää noin vartin, joten kulkeminen on todella helppoa. Kurssit olivat suhteellisen vaativia, mutta onneksi opetus oli todella laadukasta. Yllätyin siitä, että työmäärä jakautui periodin ajalle tasaisemmin kuin mihin olin tottunut Helsingissä. Monella kurssilla luentoihin piti todella valmistautua lukemalla etukäteislukemistoksi annetut artikkelit tai laatimalla kirjoitelmia/esitelmiä. Positiivinen seuraus oli se, että kurssin asiat tuli vaivihkaa opiskeltua jo periodin aikana, jolloin tenttiin valmistautuessa riitti kevyt kertailu.

Kolme vinkkiä seuraaville vaihtoon lähteville

Hanki polkupyörä. Polkupyörä on Hollannissa lähes välttämättömyys. Itse en edes pidä pyöräilystä suuremmin, mutta Leidenissä se on ilman epäilyksen häivää paras ja vaivattomin liikkumismuoto. Polkupyörää ei mielestäni kannata ostaa, koska sellaisen saa vuokrattua edulliseen kuukausihintaan esim. Swapfietsistä. Minä vuokrasin muutaman kuukauden ajan toistakin pyörää, jota lainasin Suomesta vieraileville kavereille.

Hae huurtoeslagia. Huurtoeslag on paikallinen vuokratuki, jota voivat hakea myös kansainväliset opiskelijat. Hakuprosessi kestää monta kuukautta, mutta myönteisen päätöksen jälkeen tuet saa takautuvasti. Kelan asumislisän kannalta huurtoeslagilla ei ole merkitystä, kunhan tukien yhteissumma ei ylitä maksetun vuokran määrää.

Syö paljon poffertjesejä. Poffertjesit ovat ihania pieniä pannukakkusia, jotka tarjoillaan perinteisesti voin ja tomusokerin kanssa. Laajan kenttätutkimukseni perusteella paras poffetjesravintola on Carrousel Amsterdamissa. En edes valehtele paljoa, kun sanon, että poffertjesit olivat iso syy sille, että päätin lähteä vaihtoon juuri Hollantiin.