Exchange story, University of Groningen, Netherlands, fall 2019

A student from the Faculty of Science

Before leaving for exchange

Finland or The Netherlands? When investigating potential masters programs in Europe, I had narrowed it down to a choice between the two countries. In the end the interdisciplinary nature and course content of the Urban Studies and Planning programme at the University of Helsinki swayed me and I chose to study in Finland. To compromise, I planned an exchange semester in The Netherlands to have the opportunity to experience student life in both countries. I also wish to stay in Europe after I graduate, so my exchange was kind of a ‘trial’ to see what living in The Netherlands was like and explore options for a future there. When selecting an exchange university, I was limited to the Erasmus agreements between universities and particularly faculties at the University of Helsinki (UH). A new agreement between the University of Groningen (RUG) Faculty of Spatial Science and UH Faculty of Science started in 2019 and with many urban planning subjects, going to Groningen was the most appropriate choice for me.

The application for exchange started very early, I needed to apply in January for the autumn semester in September. Do not underestimate the time it takes to submit the application as a motivation letter and a study plan are required for each university you apply for. Think about why you have chosen the university and the country: cheap alcohol, partying and sunshine cannot be the only reasons and probably won’t go down well on your motivation letter! Read through the university website and think about what attracts you to that specific university or how you hope the exchange will enrich your UH degree. There might be certain topics related to your field that are of interest or a language you are hoping to improve. These are great things to write about in your motivation letter.

The study plan takes quite a bit of time to prepare as you need to explore specific courses. Usually Erasmus agreements are faculty specific, so exchange students will be limited to courses from the faculty of their Erasmus only. Also, course selection is not so straight forward, many courses at RUG did not accept exchange students or required prerequisites. So, after considering these points the course options available in the Faculty of Spatial Sciences was limited. Most likely study plans can be changed after you have been accepted, so you are not locked in completely to initial choices. Another thing to consider is how exchange can fit into your program at UH. Being a non-EU student, I need to take 30ECTS a semester to graduate within two years.  However, at RUG, exchange students are only allowed to take 25ECT a semester due to the high intensity of study. This meant I had to take a summer course prior to my exchange to complete the extra 5ECTS. So, it is important to look into this if you have a strict graduation timeline and start planning your exchange early.

At the end of the Spring semester I attended the tutor session ran by UH exchange services. I spoke with UH students who had just returned from The Netherlands and they provided many tips about bikes, study etc. I would recommend attending these sessions prior to your exchange. I would also recommend printing copies of important documents such as: the Erasmus agreement, visa details, health insurances, accommodation address and details. Overall, communication with the UH exchange services and the RUG exchange coordinator was very easy and efficient, and I felt I had ample information before I left. RUG sent out a booklet detailing a step by step guide to follow when moving to The Netherlands. It even contained a check list of what to pack, what to expect on arrival, setting up bank accounts and information about the city. While organising my exchange I received warnings from RUG of the housing situation and advice on how to book accommodation early. I also signed up for ESN Introduction Week and got weekly emails on tips and advice. ESN sent information about the Dutch travel OV-Chipkaart (like the HSL Card) and I ordered an international student version with ISIC before I left. The card gave 15% off all off-peak public transport journeys which saved me money on buses in the first week while I was organising a bike. I also bought a discounted train ticket from Schiphol to Groningen in advance, which saved me around 20euro.

RUG offered an online beginners course in Dutch created by the university language centre. This went for 3 weeks in August and I learnt very basic Dutch, greetings, and introductions. The online course is worth doing prior to your exchange as you probably will not learn any Dutch while in The Netherlands. Unfortunately, Dutch courses are not offered to exchange students at Groningen University. There is an option to pay for Dutch classes but at around 400euro, this kind of money is out of reach for most exchange students.

As a summary, before the exchange I had organised and completed the following things-

  1. Housing *MOST IMPORTANT!*
  2. Health Insurance
  3. Subject Plan and Erasmus certificate
  4. Online Dutch course
  5. Exchange grant
  6. Temporary housing for arrival
  7. Train ticket from Schiphol airport to Groningen
  8. Signed up for Erasmus Student Network and ISIC travel card
The beginning of the exchange and bureaucracy /practicalities

Groningen is the economic and cultural capital of in the northern Netherlands, it has around 200,000 citizens, of which approximately 50,000 are students. I had never lived in a student city before and on my arrival, it was alive and buzzing with students excited to embark on a new university year. Although I had visited The Netherlands previously as a tourist, I was still overwhelmed by the bikes and all the really tall and attractive people! The first weekend I relaxed in the sun in Noorderplantsoen (park) with what felt like most of Groningen. People were mingling in groups, playing music, laughing, and just enjoying the weather. Groningen is a beautiful city and during the first few days I walked around in awe of the architecture, canals, cosy cafes, small alleys, boats, sunsets, fields, cats, and ducks!

Glorious Groningen
Glorious Groningen. Picture Katie Butcher

The Welcome Ceremony kicked off the day I arrived in Groningen, it was full of useful information about what the city and university have to offer (sports, cultural facilities, student associations, etc.). The ESN Introduction Week began the day after and the first night started with a pub-crawl. I attended but left early as it was mainly 19-year olds venturing out for their very first party and nightlife experience. There were many drunk and messy students and I soon realised I did not want to be a ‘babysitter’ and needed to find an older crowd. I did not attend any other ESN parties, luckily ESN also organised other activities including a cultural day, sports day, band night and comedy show. ESN also provided information on practical issues such as getting a bicycle and a Dutch sim card.

Get a bike!

One of the first things to do when moving to The Netherlands is buy a bike! Having a bicycle is the quickest and cheapest way to get anywhere within the city in 20 minutes. No one has a nice or new bike as it would get stolen, a cheap old bike is perfect to ride around town. There are many options for purchasing a second-hand bike: Facebook groups, from a previous student or bike shops. Be careful to buy from a reputable source and not support the stolen bike trade! Companies like Swapfiets are also worth considering. Basically, you pay a monthly fee to rent a bike and the fee also covers the cost of any maintenance and roadside assistance. A warning: have bicycle lights with you as police regularly check and there is a fine of €90 for not having working lights. Also, make sure you always lock your bicycle with two locks, the wheel lock and a chain lock. The weather in The Netherlands is not very extreme and it is possible to ride a bike all year round, so I saved a lot on transport costs. However, the wind can get very strong and, on a few occasions, I was even blown off my bike!

Visa issues and registration

Every person moving to Groningen from outside the region must register at the municipality to live legally in Groningen. To do this you need to make an appointment with the municipality and take in evidence of a permanent address in Groningen and valid ID.

I am not an EU citizen and had to do a lot of investigation into visa matters for my Erasmus. I found the Intra-EU mobility program and through this agreement my student permit in Finland could cover my stay in another EU country for study purposes for less than a year. This meant I did not have to apply for another student visa in The Netherlands, but instead register as an Intra-EU mobility student with Dutch immigration. This process usually runs smoothly, however I got caught up in the backlog issues that Migri had during summer 2019 and had to leave for my exchange before my Finnish student permit extension had been processed. Rather than the usual 6 weeks, it took Migri nearly 5 months to process my permit extension. This caused a lot of stress and many emails between immigration departments and both universities. At one point I thought I would be deported back to Finland! Also, without my visa extension I could not open a bank account or register with the municipality. Although Migri issues are (hopefully) unlikely to happen again, it’s just a reminder that things do not always go to plan when on exchange.

Money Matters

The biggest annoyance with money is that Visa and Mastercard are not widely accepted in The Netherlands. Most stores only take Maestro cards and some stores only accept Dutch cards. This causes a headache for foreigners. Be prepared and see if your existing bank can offer a Maestro card for you to take. Otherwise, always carry cash on you to avoid the awkward situation of getting to the cash register, not being able to pay on your card and having to run to the ATM! However, some stores do not even take cash, so in these cases it is not possible to actually purchase anything!

The best thing is to set up a bank account in The Netherlands. This is very easy as long as you have registered with the municipality and have an address in The Netherlands. Information in English is available for each bank and foreigners have full access to all the online features, a luxury that is not available in Finland! Note- at the end of August and beginning of September appointments to set up bank accounts were booked out for up to 2 months.

Health Insurance

Valid health insurance is obligatory when living in The Netherlands. There is a fine for not having health insurance if you are staying in the country for longer than 3 months. All non-EU students in Finland must purchase private health insurance to apply for a Finland student visa anyway and this covered me in The Netherlands. But I was sure to check this with my insurance provider and obtain confirmation in writing before I left. Health care is very expensive in The Netherlands, a basic 10min appointment with the GP costs over 50 euro! The downside with my insurance is that I must pay medical bills upfront then claim for a reimbursement which can take up to a month. I was sick during my exchange and had to see a specialist, the appointment was 200 euro upfront. This put stress on my finances until I got the money reimbursed by my insurance company. Make sure you have some savings for emergencies that could arise during your exchange. Some exchange students purchased Dutch health insurance to make sure they were adequately covered and not out-of-pocket. RUG sent details about different insurance policies and GP services they recommended. Be sure to register with a local GP clinic when you arrive as it can take some time to get an appointment if you are not registered.

Each student at RUG gets a student card to certify student status. It is also used for several things including identification during exams, gaining access to the University Library, using printers, and buying coffee from campus coffee machines! I was sent an email in August with instructions on how to upload a photo for the student card and given my RUG email address. Once you have uploaded your photo and are completely enrolled in your study programme, your student card will automatically be created. It takes approximately two weeks to print student cards and there is a massive backlog in August, I recommend uploading a photo before you leave so your card will be ready as soon as you arrive.

RUG Main Building & Student’s bikes
RUG Main Building & Student’s bikes. Picture Katie Butcher

Overall, the bureaucracy processes at RUG were easy, and all services and information were offered in English. There are many international students in The Netherlands and as such processes have been streamlined to make it easier for everyone. I did not experience any of the same challenges that I had when I first arrived in Finland! A semester of exchange goes extremely quickly, and I had to deal with the unfortunate visa situation with Migri and a lot of bureaucracy being a non-Eu student. This took up a lot of time in the first two months and I got very behind in my studies and had little opportunity to explore the town during this time. If you have the funds and opportunity, then I would highly recommend going to The Netherlands a week or two earlier to explore the city and become orientated with the university campus. Also, to set up a bank account, register with the municipality and get a bike early to beat the influx of students who arrive in late August. That way you can be ready to fully dive into orientation events and start studies as soon as the semester begins.


Over the last few years, the housing crisis in Dutch university cities has been well publicised and I was well aware of this prior to my exchange. In Groningen in 2018, the crisis was at its worst and international students were sleeping in cars, tents, and large sporting halls for months before they either found a room or left the city. To ease the housing shortage, temporary accommodation of questionable standard has sprung up around Groningen. Most student rooms and houses are pretty small, and not up to the quality we are used to in Finland. It is also popular for students to live in converted shipping containers for around 550 euro a month. If you want to go to Groningen or The Netherlands in general, student housing is difficult to find and rather expensive compared to HOAS in Helsinki. It is important to factor this in when organising your exchange and make sure you arrange your accommodation VERY early.

There are two main housing options available for exchange students: renting through the private market or applying for a room through SSH a private student housing organisation (similar to HOAS). Finding a room in the private market is difficult and if you go down this route, I suggest you arrive in Groningen in June or July. It is important physically to be there, as when applying for a room in a share-house the other tenants usually hold interviews to see if you will be a good fit. By August most of the rooms are already full and around 40 students compete at ‘group interviews’ for a single, small, overpriced room. I know many students who arrived without arranging housing prior, they struggled to find accommodation and had to sleep on friends floors all semester.

Shared spaces in my SSH building
Shared spaces in my SSH building. Picture Katie Butcher

Applying for a room with SSH is the second option and the option I took. The application process for SSH housing was in April. I had to be on the website at exactly the time the application period opened to secure a room. So, research which building you want to stay in and have your banking details ready prior to the online application opening, as within 24hours all the SSH rooms were taken! There are numerous SSH buildings around Groningen, ranging from small houses of 30 students to eight storey buildings accommodating up to 200 students. There are shared and individual rooms available with shared kitchen and bathroom facilities. Prices range from 400-600 euros, including bills and some pretty terrible internet! RUG is also spread out across the city of Groningen with four main campus hubs. I recommend looking where most of your classes will be held and then see if there is SSH housing close by. Although Groningen is a small city, if you get housing south of the train station it can be a 30min journey by bike to class. The town centre is where the library and main building, cafes and pubs are located, but it can be very noisy at night. None of the SSH buildings are particularly nice or comfortable. Therefore, I chose my room based on location, proximity to the university and the type of student house. Being a second-year master’s student, I knew that I would have a heavy study load and did not want to be stuck in a party dorm with 18-year-old Bachelor students. I chose a building that catered for PhD and master’s students and I was very glad I did! I heard stories from other exchange students in different buildings, of people partying in the corridors outside bedrooms until 4-5am and others having to get up for 8am exams.

It is important to note- SSH housing contracts are per semester and start on the 1st of September for the Autumn semester. However, the orientation started on the 28th of August, so I had to book accommodation for three nights before I could move into my SSH room. Remember to book any extra accommodation extremely early! I booked an Airbnb in June for the extra nights and already there was barely any accommodation left in the city.

The SSH rooms available to exchange students are very basic and of poor quality compared to HOAS accommodation in Finland.  However, I was very happy to have a roof over my head and a bed as so many other students did not. I had read a lot about the housing situation and been warned by other students, so I was prepared for the worst. My student house had three floors and around 25 people on each floor, sharing one kitchen and three showers. SSH were supposed to organise weekly cleaning of the common spaces, but this rarely happened so we organised our own kitchen cleaning roster. The showers were very disgusting, purchasing footwear for the shower is highly recommended!

My room was furnished with a bed, wardrobe, desk, and chair. The furniture was basic, and it looked rather like a prison cell when I arrived. I needed to bring my own bedding and towels. To save having to buy new things, I squished a pillow, sheets and covers in my suitcase from Finland, also beneficial as I had something to sleep on straight away. Although kitchens are shared, cooking utensils are not and each student needs to have their own plates, bowls, and cooking items. You can purchase these items at Ikea or Hema. Better still, there are many second-hand stores and Facebook groups that sell items for half as much or look on ‘Marktplaats’ (like Also, at the end of my exchange I made up a kitchen package of my things and sold it on Facebook to an incoming exchange student.

Some other highlights of my ‘lovely’ SSH accommodation included: mould in the showers, rats in the kitchen, asbestos removal in my room, constant renovations starting at 7am, an African church group singing at 7am each Sunday morning and living on the floor above a mental health facility. But this all makes for an interesting and colourful experience and provided ample material for funny stories! One thing I got very familiar with on my exchange is taking the good with the bad! I loved being so close to the university, which is a luxury I do not have in Helsinki. My house was a 7min ride from Zernike campus which meant I could roll out of bed at 8:30am and make it on time for a 9am lecture! I was a 5min ride from the gym and sports centre, so found it easy to exercise and there was also a shopping centre a 5min walk away. I had everything I needed within easy distance and this was extremely convenient.

I made good friends with so many interesting PhD students from all over the world and some masters students from Italy and Russia. I really enjoyed the communal atmosphere and having people around each evening to enjoy dinner with. Sharing a kitchen was also nice, as you could chat while cooking and get new international recipe ideas.  Each Sunday we had international dinners, where someone would cook a dish from their country. Living with such a diverse group of students, I enjoyed beautiful homecooked Italian pastas, Spanish omelettes, Costa Rican soups, Chinese dumplings, and Russian salads. However, this type of food sharing always poses a problem when you come from an immigration nation like Australia, as there is no such thing as a traditional ‘Australian dish!’’ Luckily, my housemate in Helsinki taught me to cook salmon soup and another friend had given me some rye bread as a going away present, so I knocked together something Finnish instead!

Studying and Teaching

The teaching timetable at RUG consists of two semesters a year and each is divided into two periods, like the University of Helsinki. However, the semesters do not line up between the two universities.  For example, the semester 1b period did not finish until the end of January, so if you’re on exchange in the autumn (semester 1) you will miss at least 3 weeks of classes at the start of the UH Spring semester. This is important to consider, I planned and asked for online material catch up work and homework from my UH classes which started in Spring. But this did make the final 3 weeks in Groningen chaotic as I had final RUG exams and study for classes beginning at UH! In the Faculty of Spatial Sciences, all incoming exchange students are required to take the course Spatial Problems and Spatial Policies (10ECTs). For my other classes I took tourism, participatory planning, and environmental psychology. The tourism class was held in the neighbouring city of Leeuwarden about a 50min train ride away. I liked going there each Thursday and it gave me the chance to explore another city and the campus was a lot quieter for studying.

The education environment at RUG is extremely strict and rather traditional, this was a massive shock after studying in Helsinki. I would have to say I found the stringent rules of the university rather frustrating, I felt like I had no freedom or flexibility in my learning. The door of the lecture/ tutorial room would be shut precisely at the time the lesson started and if a student was even a minute late to class, they could not enter the lecture/class until the first break up to an hour later. In every course I took attendance was 80% to pass and a doctor’s certificate was required if you were absent. I felt more of a number than part of a student group. Teachers were not interested in giving individual help or feedback. Even as master’s students we were treated like high school students and this was very frustrating for me.

I found some lecturers rather condescending to students. Class discussions or debates did not exist, just teaching and listening. I really missed the intellectual conversations and the breadth of knowledge offered by students from different backgrounds and life experience in my master’s program at UH. The content in Spatial Problems and Spatial Policies was extremely basic, however there were many contact hours. While it was nice getting a rounded education on topics relating to Dutch planning, it could have been condensed into half the time. This class also included field trips in which we were shown interesting examples of planning techniques in practice. However, the field trips took up three full Saturdays! Listening to the professor talk constantly for 8 hours on a Saturday, after having 10 contact hours for that class during the week, got very monotonous and I was glad to have my weekends back!

When exam weeks came around, a wave of stress washed over Groningen! Students rushing here and there. The libraries became completely full and to get a seat to study required joining the line outside prior to opening time at 7am. Exams were conducted on computers in a big hall seating around 200 students. Exams were 2 or 3 hours long and started as early as 7:30am and ran late into the night. I had one exam that finished at 11pm!

The marking system in The Netherlands is out of 10. There is a saying that 10/10 is for god and 9/10 is for a professor. So, the top mark a student can achieve is an 8 and a 5.5 is required to pass. Dutch students are very good at following exact criteria to the point, obviously their whole schooling prepares them. They are not fussed on receiving top grades and lead active social lives and engage in many sporting pursuits. Most students receive grades of 6-7/10, but a lot of study is required to achieve this in most classes. Assignments were submitted via an online portal and if it was one minute over the deadline, a whole grade out of 10 was lost. In my exchange class we all failed our first assignment and many students were in tears as they had never failed an assignment before. It was very disheartening and counterproductive as it created an environment of stress and anxiety amongst the exchange students. One Erasmus student was asked to leave early as their academic level was not up to Dutch standards!

Marking of assessments seemed arbitrary and highly subjective based on the preference of each individual teacher. I felt that teachers did not even read the actual content of the essay and instead focused on formatting and referencing. Creativity or different approaches to a task or learning were not encouraged and the traditional academic essay or exam was favoured. There were so many essays! In the 4.5 months I wrote 7 essays. It was extremely boring to write so many individual essays of the same format and I became really tired of writing. It would have been nice to have some group work to get to know other students, but this did not happen. Also, any feedback was often perceived as criticism, so I quickly learnt the best way to get through RUG studies was to just keep my head down, do the work and focus on the more pleasant things outside of the teaching environment.

Overall, the learning experience at RUG was a little disappointing for me and not the type of learning environment that I think is beneficial at a master’s level. However, I had to try and let go of this and focus on the positives of Groningen: the beautiful city, my new friends, food, bikes, and travel. It made me appreciate the learning environment at Helsinki and how we are treated as adults, have flexibility in our learning and encouraged to think outside the box. I think the style of teaching at UH is much more suited to teaching the skills and knowledge required for a master’s degree. However, my experience with studies at RUG was useful to help me reflect and gain a better understanding of what works for me. It ultimately made me thankful I had chosen UH to complete my master’s program.

Useful tips/information for future exchange students

Although the learning experience at the university was not really what I expected, I still enjoyed many other elements of my exchange. I really loved living in The Netherlands and particularly in the student city of Groningen.  I found The Netherlands culture and way of life similar to Australia, so I did not really experience the same kind of culture shock as I did when I first arrived in Helsinki! It was easy to fit into the ebbs and flows of city life in Groningen. The city itself is stunning, very safe, easy to ride around and full of activities. I would live there again and if you are going on exchange to a different city in The Netherlands then I would highly recommend a weekend trip to Groningen.

I enjoyed being in the epicentre of Europe, so close to many countries and during my exchange I travelled to neighbouring Belgium and Germany. I also went to Austria for a friend’s wedding and spent a week in the UK with family friends over the Christmas break. It was very easy to travel cheaply throughout The Netherlands. Flixbus offers cheap bus services and student discounts, making it easy to travel into Germany and Belgium. The NS (Dutch Rail) has various promotions and discounts, including a 10euro train trip from one end of the country to the other or 19 euro passes for unlimited travel in a single day.

Exploring other Dutch cities: Leiden
Exploring other Dutch cities: Leiden. Picture Katie Butcher

The Netherlands is a beautiful country with many unique towns to explore. I rode around the country towns, there is absolutely nothing in them except houses and a very small store (take food with you!).  But they are fringed by beautiful windmills, small farms, waterways, and boats. A highlight for me was when my Dutch friend came to visit and said she was impressed by my bike riding skills! With all the travelling and seeing friends, plus the Christmas break and three Saturday field trips, I found I rarely had a weekend free.

Foodwise, the first thing I missed was Unicafe! Dutch students take a loaf of bread and a slice of cheese and meat to make sandwiches at the university. There are cafeterias to purchase food, but with a small bowl of soup costing the same price as Unicafe, it was not worth eating at them! Living so close to campus, I often rode home for lunch. While the food on campus was average, the food around the city definitely was not! Groningen is an absolute foodie paradise hosting small cute cafes and restaurant with food from all over the world. Food to satisfy every taste is available and restaurants are not expensive which meant students can dine out. I had weekly dinners with friends, trying out all the restaurants in town. I loved being back in a dining out and café culture, something I dearly miss when living in Helsinki.

My favourite thing to do on Saturdays was visit the Vismarkt when the square is filled with vegetable, fruit, cheese, and fish market stands. The best time to go is around 30min before closing time when you can snap up lots of cheap deals! A bag of avocados for 2euro?! Yes Please! In December, squares transform into Christmas markets with traditional Christmas food.

I would have to say the best thing about my life in Groningen was being able to cycle everywhere. I have never experienced such freedom before. Being able to just jump on a bike and not be restricted by limited public transport or stuck in traffic jams. It was amazing and each time I was on my bike I felt an air of happiness. In summary, there are always positive and negative parts of any experience and we must endure the hard times to appreciate the good times. Overall, I loved the living environment of The Netherlands and I am currently exploring work and PhD options there after I graduate. While there were some elements of the university I did not enjoy, these challenges make us grow and I believe it is always good to push our own boundaries and explore being outside our comfort zone. Variety is the spice of life and experiencing different cultures, countries and environments also enables us to reflect and gain a better understanding of ourselves.

Sunset over Groningen
Sunset over Groningen. Picture Katie Butcher

Vaihtokertomus, Vrije Universiteit Amsterdam, Alankomaat, syksy 2019

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Hakuprosessi Vrije Universiteit Amsterdamiin oli helppo. Yliopisto oli vaihto-oppilaisiin tiiviisti yhteydessä sähköpostitse, ja lähettivät aina tarkat ohjeet, kuinka menetellä missäkin vaiheessa esimerkiksi asunnon hakemisen ja kurssivalintojen suhteen. Sähköpostia seuraamalla ja yliopiston tarjoamia vinkkejä noudattamalla sain siis hoidettua kaiken pyörän ja asunnon hankkimisesta aina kurssivalintoihin ja orientaatioviikon ohjelmaan ilmoittautumiseen. Erasmus-ohjelmaa varten tein kielitestin, jonka tarkoituksena on mitata kielitaidon kehittymistä vaihdon aikana. Lisäksi tein Kelaan ilmoituksen väliaikaisesta ulkomaille muutosta sekä pidensin matkavakuutukseni kattamaan koko vaihdossa oloni ajan.

Kun nousin Amsterdamiin vievään lentokoneeseen elokuun puolessavälissä, olin jo hoitanut kaikki tarvittavat järjestelyt. Ensimmäisten viikkojen aikana pystyin siis keskittymään täysin uuteen kaupunkiin, yliopistoon sekä kavereihin tutustumiseen!

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Vrije Universiteit Amsterdam järjesti kaksi rekisteröitymispäivää, joista jompanakumpana tuli mennä paikalle. Mukana tarvitsi olla passi, mutta muita todistuksia en itse tarvinnut. Rekisteröitymisen yhteydessä vaihto-oppilaat saivat mm. opiskelijakorttinsa sekä tietopaketin. Lisäksi yliopistolla oli myös Amstelveenin kunnan piste, jossa pystyi rekisteröitymään Amstelveenin asukkaaksi. Rekisteröitymispäivän aikana pystyi siis hoitamaan kerralla kaiken yliopistoon rekisteröitymiseen ja asumiseen liittyvän, ja kaikki sujui todella selkeästi ja vaivattomasti.

Taloja Amsterdamin kanavan rannalla


Kuten mainitsin, asuin itse Amstelveenissa, joka on kaupunki Amsterdamin eteläpuolella. Sain Vrije Universiteit Amsterdamin sähköpostitse lähettämien ohjeiden kautta myös neuvoja siitä, mitä kautta voin hakea asuntoa. Yliopiston kautta oli mahdollista hakea asuntoa kolmelta eri vuokranantajataholta. Itse toivoin ensisijaisesti saavani asunnon DUWO:n kautta, joka on samankaltainen kuin Suomessa toimiva HOAS. Asunnonhaun ensimmäisen kierroksen jälkeen sain tiedon siitä, että voin hakea asuntoa DUWO:n kautta. Tämän jälkeen DUWO lähetti sähköpostitse tiedon, kun minun oli mahdollista varata asunto heidän kauttaan. Sain asunnon Uilenstedestä, joka on Pohjois-Euroopan suurin opiskelija-asuntolakampus. Asuin samassa kerroksessa kolmentoista vaihto-oppilaan kanssa, ja jokaisella meistä oli oma huone, johon kuului parveke sekä kylpyhuone. Kerroksessa oli yhteinen keittiö, joka tarjosi hyvän mahdollisuuden tutustua muihin. Huone oli valmiiksi kalustettu, ja myös keittiöstä löytyivät valmiiksi niin kalusteet kuin astiatkin. Sijainniltaan Uilenstede on todella hyvä: pyörämatka yliopistolle kesti alle kymmenen minuuttia, yliopiston pääliikuntakeskus sijaitsi muutaman minuutin kävelymatkan päästä kotioveltani ja Amsterdamin keskustaan pyöräili alle puolessa tunnissa.

Kuva asunnosta
Kotini Uilenstedessa
Näkymä huoneeni parvekkeelta
Näkymä huoneeni parvekkeelta
Opiskelu ja opetus

Vaihto-oppilaiden on mahdollista ottaa joko valmiiksi räätälöity 30 opintopisteen kokoinen opintopaketti tai vaihtoehtoisesti kurssivalinnat voi tehdä myös vapaasti itse. Tein omat kurssivalintani jälkimmäisen vaihtoehdon mukaan, sillä halusin tehdä opintoja kahdesta valmiista kokonaisuudesta. Opiskelin siis sekä Peace and Conflict Studies että Development and Global Challenges -kokonaisuuksien kursseja. Kurssien valitseminen itse sujui melko vaivattomasti. Jouduin kuitenkin muuttamaan kurssisuunnitelmaani jonkin verran, sillä osa kursseista, jotka olisin halunnut suorittaa, menivät päällekkäin keskenään. Valmiiksi räätälöidyissä kurssikokonaisuuksissa päällekkäisyyksiä ei tule, ja luennot jakautuivat viikoittaisessa lukujärjestyksessä tasaisemmin. Pärjäsin hyvin itsenäisesti tekemieni kurssivalintojen kanssa, mutta valmis kokonaisuus olisi varmasti helpottanut luentojen ja työmäärän jakautumista tasaisemmin pitkin viikkoa.

Opinnot itsessään etenivät tiiviiseen tahtiin, ja jokaista luentoa varten oli tehtävä ennakkotehtäviä – yleensä luettava esimerkiksi kaksi tai kolme artikkelia. Luennot olivat myös interaktiivisempia kuin kotiyliopistolla Helsingissä, ja opettajat pitivät keskustelua yllä opiskelijoiden kanssa suurillakin luennoilla. Ennakkotehtävät oli hyvä tehdä tästäkin syystä, sillä monella kurssilla oletuksena oli se, että kaikki osallistuvat keskusteluun jollain tavalla. Opetus oli tasoltaan todella hyvää, ja kursseilla kävi useita vierailevia luennoitsijoita. Oli mielenkiintoista kuulla ja nähdä myös muidenkin kuin kurssin vetäjän näkökulmia kurssilla käsiteltyihin aiheisiin.

Helsingin yliopiston kursseilla olen tottunut siihen, että suoritustapa on useimmiten essee ja kurssiarvosana koostuu usein monesta osasta, kuten esitelmistä, esseistä, luentopäiväkirjoista ja tentistä. Suurimmalla osalla Vrije Universiteitissa suorittamistani kursseista arvosana koostui kokonaan yhdestä tai kahdesta tentistä. Kursseilla oli siis joko midterm exam ja final exam tai ainoastaan final exam. Exam weekiä varten oli panostettava koko periodin ajan, sillä hallittavat asiakokonaisuudet olivat suuria. Suurten kokonaisuuksien lisäksi tenteissä kartoitettiin usein myös yksityiskohtaisempaa osaamista, ja esimerkiksi erilaisia teorioita ja määritelmiä tuli osata avata sekä yhdistellä.

Arvostelu hollantilaisissa yliopistoissa on melko tiukka ja jo läpipääsyyn tarvitaan 55% kokonaisarvosanasta. Hyvällä valmistautumisella ja kurssitekstien lukemisella pärjäsi kuitenkin jo pitkälle, ja tentin lähestyessä kurssimateriaalien ja opitun kertaaminen auttoi paljon. Opettajat ovat myös todella avuliaita ja tarjosivat apua jo kurssin aikana, mikäli jokin kurssilla tuntui haastavalta.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville
  • Amsterdam on hyvin turvallinen kohde, jonne oli helppo sopeutua. Yhteiskunnan systeemit toimivat sekä Suomessa että Hollannissa melko samalla tavalla, joten kaikki meni sujuvasti ja ilman suurempia yllätyksiä.
  • Euroopan ulkopuolelta tulleet vaihto-oppilaat avasivat hollantilaiset pankkitilit, mutta itse en kokenut tarvetta tälle, vaan pärjäsin hyvin oman pankkikorttini kanssa. Käteistä kannattaa kuitenkin aina pitää mukana, sillä osa pienemmistä ruokakaupoista ja ravintoloista ei hyväksy esimerkiksi Visaa tai Mastercardia.
  • Elämiskustannukset olivat melko saman tasoiset kuin Helsingissä. Julkinen liikenne on kalliimpaa, joten itse suosin pyöräilyä.
  • Pyörä on paras ja halvin kulkuväline – itse ostin oman pyöräni yliopiston suositteleman The Bikeboys:in kautta. Maksoin pyörästä 100€, ja vaihdon lopussa myin sen takaisin The Bikeboysille 50€:lla. Monet vuokrasivat pyöränsä myös SwapFiets:in ja Cheapassbikes:in kautta.
  • Vaihdossa ollessaan kannattaa ehdottomasti hyödyntää Amsterdamin keskeinen sijainti. Esimerkiksi bussilla pääsee todella halvalla käymään niin muissa hollannin kuin naapurimaidenkin kaupungeissa. Itse tein viikonloppureissuja Hollannissa muun muassa Den Haagiin, Rotterdamiin, Leideniin ja naapurimaissa Pariisiin, Berliiniin sekä Brysseliin.
  • Amsterdamissa kaikki puhuvat englantia hyvin ja pystyin hoitamaan kaikki asiani englanniksi. Yliopisto ei tarjoa hollannin kielen opetusta, mutta osa vaihto-oppilaskavereistani osallistui noin 100€ maksaneelle hollannin kielen alkeiskurssille.
  • Kokonaisuudessaan kommunikointi ja koko vaihtoprosessi sujui mutkattomasti sekä Helsingin yliopiston että Vrije Universiteit Amsterdamin osalta. En kohdannut oikeastaan minkäänlaisia suurempia ongelmia, ja pienimpiinkin kysymyksiini sain nopeasti vastauksen.
  • Kuvitus kuva

Universiteit Leiden, kevätlukukausi 2019

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Hain vaihtoon lyhyen harkinnan jälkeen syksyn rästihaussa. Määräajan umpeuduttua sain nopeasti tiedon siitä, että tulin valituksi Helsingin yliopiston vaihtokandidaatiksi Leideniin. Seuraavaksi piti vielä erikseen toimittaa hakemus Leidenin yliopistolle. Tämä toinen vaihe oli kuitenkin käsittääkseni lähinnä muodollisuus, koska melkeinpä kaikki hakemuksen ajallaan lähettäneet kandidaatit hyväksytään vaihtoyliopistoon. Kielitaidon todistamiseksi ei tarvittu mitään kielikoetodistuksia, vaan opintosuoritusotteen B2-tasoinen englannin kielen kurssisuoritus riitti.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Leideniin saapuminen sujui todella vaivattomasti. Ostin lennon sellaiselle perjantaille, jolloin yliopisto järjesti Warm Welcome -palvelun. Paikalliset opiskelijat olivat asemalla vastassa opastamassa suuntimia ja vastailemassa kysymyksiin. Lisäksi sain yliopiston järjestämällä tuk-tukilla kyydin asunnolleni. Viikonlopun jälkeen järjestettiin kansainvälisille opiskelijoille suunnattu orientaatioviikko OWL. OWL:ia ei kannata jättää väliin, koska ei ole parempaa tapaa tutustua heti muihin vaihtareihin. Orientaatioviikon ohjelma on todella monipuolinen ja taatusti osallistumismaksun arvoinen. Tuutorit auttavat myös käytännön järjestelyissä, joita ensimmäisinä päivinä riittää.

Yli neljä kuukautta oleskelevien täytyy rekisteröityä asukkaaksi kaupungintalolla. Tapaamisen saa varattua netissä, eikä siihen mene kauaa, joten se kannattaa hoitaa pois alta pian. Rekisteröitymisen yhteydessä saat oman BSN-numeron, jota ei kannata hukata. Saatat tarvita sitä esimerkiksi asioidessasi viranomaisten kanssa.

Uni. Leiden kevätlukukausi 2019

Paikallista pankkitiliä ei ole välttämätöntä avata, mutta suosittelen tätä lämpimästi kahdesta syystä: 1) Hollanti ja erityisesti Leiden on siitä erikoinen paikka, että kaikkialla ei käy Visa- ja Mastercard-kortit. Esimerkiksi useat ruokakaupat huolivat vain paikallisia Maestro-kortteja tai käteistä. 2) Kun sinulla on paikallinen pankkitili, pystyt tilaamaan henkilökohtaisen matkakortin (keltainen OV-chipkaart), johon saa paremmat alennukset. Reilun 50 €:n vuosimaksulla saa Dal Voordeel -alennuksen, johon kuuluu 40 %:n alennus julkisesta liikenteestä ruuhka-aikojen ulkopuolella ja viikonloppuisin. Lisäksi alennuksen pystyy jakamaan kolmelle mukana matkustavalle kaverille. Dal Voordeel maksaa itsensä nopeasti takaisin, jos aikoo yhtään nähdä muitakin kaupunkeja kuin Leidenin.


Yleensä ottaen asunnon löytäminen Hollannissa on vaikeaa. Minä sain asunnon onneksi vaivattomasti Leidenin yliopiston kautta. Asuntohakemus kannattaa laittaa yliopistolle hyvissä ajoin, sillä asuntoja ei riitä kaikille hakijoille. Itse laitoin hakemuksen sisään heti sen jälkeen, kun minut oli valittu vaihtoon Helsingin päästä. Joulukuun alussa sain vahvistuksen, että asuntohakemukseni hyväksyttiin. Yliopiston tarjoamat asunnot eivät ole halvimmasta päästä, mutta ne ovat kalustettuja, ja olin valmis maksamaan siitä mielenrauhasta, että majoitus oli järjestetty hyvissä ajoin. Ongelma yliopiston vuokraehdoissa on se, että sopimus on määräaikainen ja vuokrakausi kattaa lukukauden jälkeisen loma-ajankin. Syksyn vuokrakausi jatkuu siis tammikuun puoliväliin ja kevään vuokrakausi jatkuu jopa elokuun puoliväliin. Vuokrasopimuksesta pääsee aikaisemmin eroon vain, jos löytää tilalleen toisen ehdot täyttävän opiskelijan. Moni kaverini löysi tilalleen korvaajan Facebookin lukuisista housing-ryhmistä. Itse jäin kesäksi Hollantiin nauttimaan matkustelusta, mikä oli kyllä erinomainen päätös.

Opiskelu ja opetus

Leidenin yliopiston kursseista suurin osa järjestetään Leidenissä, mutta koulutusohjelmasta riippuen osa on myös Haagissa. Junamatka Leidenistä Haagiin kestää noin vartin, joten kulkeminen on todella helppoa. Kurssit olivat suhteellisen vaativia, mutta onneksi opetus oli todella laadukasta. Yllätyin siitä, että työmäärä jakautui periodin ajalle tasaisemmin kuin mihin olin tottunut Helsingissä. Monella kurssilla luentoihin piti todella valmistautua lukemalla etukäteislukemistoksi annetut artikkelit tai laatimalla kirjoitelmia/esitelmiä. Positiivinen seuraus oli se, että kurssin asiat tuli vaivihkaa opiskeltua jo periodin aikana, jolloin tenttiin valmistautuessa riitti kevyt kertailu.

Kolme vinkkiä seuraaville vaihtoon lähteville

Hanki polkupyörä. Polkupyörä on Hollannissa lähes välttämättömyys. Itse en edes pidä pyöräilystä suuremmin, mutta Leidenissä se on ilman epäilyksen häivää paras ja vaivattomin liikkumismuoto. Polkupyörää ei mielestäni kannata ostaa, koska sellaisen saa vuokrattua edulliseen kuukausihintaan esim. Swapfietsistä. Minä vuokrasin muutaman kuukauden ajan toistakin pyörää, jota lainasin Suomesta vieraileville kavereille.

Hae huurtoeslagia. Huurtoeslag on paikallinen vuokratuki, jota voivat hakea myös kansainväliset opiskelijat. Hakuprosessi kestää monta kuukautta, mutta myönteisen päätöksen jälkeen tuet saa takautuvasti. Kelan asumislisän kannalta huurtoeslagilla ei ole merkitystä, kunhan tukien yhteissumma ei ylitä maksetun vuokran määrää.

Syö paljon poffertjesejä. Poffertjesit ovat ihania pieniä pannukakkusia, jotka tarjoillaan perinteisesti voin ja tomusokerin kanssa. Laajan kenttätutkimukseni perusteella paras poffetjesravintola on Carrousel Amsterdamissa. En edes valehtele paljoa, kun sanon, että poffertjesit olivat iso syy sille, että päätin lähteä vaihtoon juuri Hollantiin.

Vaihtokertomus, Ghentin yliopisto, kevät 2018

Elintarviketieteiden opiskelija

Gentin keskustan Leie joki, jonka varrella usein istuttiin nauttimaan vohveleita tai ranskalaisia.

Ennen lähtöä

Olin aina haaveillut ulkomailla opiskelusta ja nyt jos milloinkaan oli aika lähteä maailmalle ennen opintojeni päättymistä. Halusin vaihto-opiskelemaan Eurooppaan tasokkaaseen yliopistoon, jotta käymäni kurssit saisi vaivatta sisällytettyä elintarviketieteiden maisteritutkintooni. Ykkösvaihtokohteeksi valitsin Gentin yliopiston biotekniikan tiedekunnan, jossa voi opiskella englannin kielellä elintarvike- ja ravitsemustieteiden opintoja. Gentin yliopiston verkkosivuilta löysi helposti tietoa vallitavista kursseista, kurssien aikatauluista, hakuprosessin etenemisestä ja toimitettavista asiakirjoista. Heti saatuani hyväksymiskirjeen Helsingin yliopistolta täytin verkossa Gentin yliopiston sivuilla sähköisen vaihtohakemuskirjeen. Gentin yliopiston hakemukseen liitettiin opintosuunnitelma, suoritusote opinnoistani ja B2 tason englanninkielen todistus. Hakemuksen täytön yhteydessä hain myös yliopiston tarjoamaa opiskelija-asuntoa solusta, koska tiesin että Gentissä opiskelija-asunnoista on kova kilpailu ja kysyntä.

Hakemukseni hyväksynnästä ja opiskelija-asunnon myöntämisestä sain sähköpostitse vahvistuksen sekä lisätietoja vaihtokohteeseen saapumisesta ja kohteessa tarvittavista asiakirjoista. Virallisten sähköpostien lisäksi luin yliopiston omasta vaihto-opiskelijoiden oppaasta paljon tietoa asumisesta, julkisesta liikenteestä, arjen käytännöistä ja opiskelijaeduista. Valmistauduin myös lähtöön ilmoittamalla Kelalle opintotuen muutoksesta,  hyväksymällä Erasmus+ apurahaehdot, laajennetun matkavakuutuksen vakuutusyhtiöltäni, hakemalla Eurooppalaisen sairaanhoitokortin (EHIC) sekä tekemällä matkustusilmoituksen.

Pyhän Nikolauksen kirkko Gentin keskustassa.

Kohteeseen saapuminen

Matkustin vaihtokohteeseen pari päivää ennen uusien vaihto-opiskelijoiden tervetuliaisviikkoa. Näinä päivinä kävin hakemassa opiskelijakortin ja vuokrasin pyörän koko vaihto-opiskelun ajaksi. Ensimmäisenä tervetuliaispäivänä kaikki opiskelija-asuntoa hakeneet vaihto-opiskelijat allekirjoittivat vuokrasopimuksen ja saivat majoittumiseen liittyvät ohjeet kuten internetin käyttöönoton ja solun säännöt. Pakollisia kohteessa tehtäviä byrokraattisia vaihteita olivat vaihto-opiskelijaksi rekisteröityminen ja väliaikaisen oleskeluluvan hakeminen kaupungin maahanmuuttovirastosta. Näiden suorittamiseen sain hyvin tukea yliopiston opintotoimistosta sekä vaihto-opiskelijoiden oppaasta.

Gent-Sint-Pietersin rautatieaseman pyörämeri kuvastaa hyvin Gentiläisten pyöräilykulttuuria.


Gentin yliopiston vaihto-opiskelija asunnot sijaitsivat lähellä keskustaa ja kaikki vaihto-opiskelijat sijoitetaan neljään kerrostaloon. Jokaisessa kerroksessa on oma solunsa, jossa kerroksen asukkaat jakavat yhteisen keittiön. Jokaisella solun asukkaalla oli omassa huoneessaan jääkaappi sekä kylpyhuone. Yhteiskäyttöisiä astioita ja siivousvälineitä ei hirveästi ollut, joten itse hankin Ikeasta n. 60 € keittiövälineitä, kuivaustelineen, veden keittimen ja pientä somistusta huoneeseeni. Yhteistilojen siivouksesta vastasi kerran päivässä ulkopuolinen yritys, mutta omat sotkut piti aina siivota ja roskat lajitella. Asuntola tarjosi upean mahdollisuuden tutustua muiden tiedekuntien vaihto-opiskelijoihin ja nauttia huolettomasta asumisesta. Useat vaihdon aikaiset ystävyyssuhteeni ja parhaat muistot sain soluasumisen kautta. Solunaapureista riippuen saatat asua hyvin toimivassa kommuunissa, jossa kaikki on yhteistä ja mutkatonta.

Omalla kohdallani soluasuminen muuttui kahden kuukauden asumisen jälkeen epämiellyttäväksi, kun havaitsin kutsumattoman vieraan jakavan kanssani saman sängyn. Kerroksessamme asui kolmessa huoneessa luteita, joista yhdeksi lukeuduin minä. Edeltävän lukukauden opiskelijat osasivat kertoa, ettei ongelma ollut uusi, vaan aikaisemmin koko kerros oli myrkytetty lomien aikana saman ongelman takia. Yliopiston asuntosäätiö ei asiassa ollut kovin avoin ja itselleni jäi olo, että tässä on nyt vähän pyritty lakaisemaan ongelmat maton alle, jonka takia vaadinkin vuokrasopimukseni purkamista. Löysin uuden asunnon Gentissä aikaisemmin vaihto-opiskelleen suomalaisen kautta ja muutin loppuvaihdoksi kolmen belgialaisen opiskelijan jakamaan rivitaloasuntoon. Viihdyin uudessa asunnossa, jossa sain samalla hinnalla rauhaa ja enemmän tilaa ja jo solmitut solun ystävyyssuhteet säilyivät koko vaihdon ajan. Luteista huolimatta koin soluasumisen parhaaksi tavaksi saada uusia ystäviä ja kokemuksia vaihdon aikana.

Soluasunnon huone Ikea stailauksen jälkeen…
…sekä soluasunnon sijainti Gentin pienoismallikartalla.

Opiskelu ja opetus

Koin belgialaisen yliopisto-opetuksen tason korkeaksi ja haastavaksi, mutta en mahdottomaksi. Suoritin vaihdon aikana viisi tutkintooni soveltuvaa kurssia. Itselläni luentoja oli perjantaisin aamusta ilta seitsemään, mutta ma sain järjestettyä vapaiksi luennoista. Melkein jokaisella kurssilla oli vapaaehtoisia luentoja, kurssitöitä, yritysvierailuita, kotitehtäviä ja ryhmätöitä. Kurssit kestivät koko lukukauden eli helmikuusta kesäkuuhun. Käytin paljon aikaa opiskeluun ja usein kokoonnuimme yhdessä luentojen jälkeen vielä iltaisin työstämään ryhmätöitä tai palautettavia kotitehtäviä. Ennen kesä-heinäkuun loppukokeita on tenttiin valmistautumiskuukausi, joka todellakin kannattaa käyttää opiskeluun (jos kursseista haluaa saada hyviä numeroita).  Vaikka opiskelin paljon vaihdossa, koin kaiken oppimani todella arvokkaaksi ja yhdessä kavereiden kanssa myöhään opiskelukin oli hauskaa.

Luentojen lukujärjestys

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Kaupunkina Gent vei täysin sydämeni! Gent on pullollaan viihtyisiä ravintoloita, historiaa, kulttuuria, opiskelijoita, kansainvälisyyttä ja lyhyitä välimatkoja, jotka tunnetusti kuljetaan pyörällä kunnon belgialaisten tapaan. Söin ja join paljon ulkona ja laskujeni mukaan kävin 53 eri paikallisessa ravintolassa tai kahvilassa, joista nautin jokaisesta. Ravintoloiden hintataso on Suomea halvempi ja usein lähdimme iltaisin nauttimaan belgialaiset oluet pitkän päivän päätteeksi. Kaupungin lukuisat kirkot, keskiaikainen linna ja mukulakivet tuovat oman tunnelmansa kaupunkimiljööseen. Kuinka moni on esim. syönyt italialaista pizzaa vanhassa kirkossa tai veneillyt keskiaikaisessa kaupungissa? Kaupunki on pullollaan opiskelijoita ja siten myös sen tuomia tapahtumia ja alennuksia, joista kannattaa ottaa ilo irti! Kävin paljon ystävieni kanssa päiväretkillä ympäri Belgiaa mm. Brysselissä, Antwerpenissä ja Bryggessä. Keskeinen sijainti Euroopassa ulkomaan reissut Italiaan ja Alankomaihin pitkän pääsiäisloman ja lyhyiden juhlapyhien aikaan. Vaihdon aikana todella ehtii opiskelun lisäksi matkustaa, urheilla ja tehdä mistä itse nauttii. Voin todella lämpimästi suositella Gentiä vaihtokohteena ja varmasti palaan vielä itse nauttimaan kaupungin unohtumattomasta tunnelmasta.

Tenttiin lukemista yliopiston salaisessa puutarhassa

Vaihtokertomus, Vrije Universiteit Amsterdam, syksy 2018

Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelija 

Minulle vaihtokohteen valinta oli ollut selvä jo siitä asti, kun pääsin kirjoille yliopistoon. Amsterdamiin kohdistetut lomamatkat jättivät sammumattoman mielenkiinnon tutustua kaupunkiin lisää. Loin käsittämättömän läheisiä ystävyssuhteita, koin mielettömän paljon uutta, matkustelin ympäri Eurooppaa (palaan tähän vielä myöhemmin, mutta Amsterdamista on todella helppoa käydä viikonloppureissuilla eri Euroopan kaupungeissa!), söin juustoa ja pyöräilin poikkeuksetta kaikkialle. Kokonaisuudessaan vaihtoni oli korvaamattoman hieno kokemus, ja voinkin siis suositella Amsterdamia sekä muita Alankomaiden kaupunkeja koko sydämestäni. Oma kokemukseni on se, että Alankomaat on jokseenkin ‘’helppo’’ kohde mahdollista kulttuurishokkia ajatellen: moni asia toimii samalla tavalla kuin Suomessa, ihmiset puhuvat erinomaista englantia eikä alkubyrokratiaa juuri EU-kansalaisille ole.


Vrije tarjosi yliopiston puolesta välityspalvelua, jossa he hankkivat muutaman sadan euron maksua vastaan opiskelijalle asunnon etukäteen nähtävillä olevista vaihtoehdoista (asunnot olivat Hoasiin verrattavissa olevan opiskelija-asuntoja tarjoavan yhtiön omistamia). Koin, että tämän palvelun käyttö on ihan ehdotonta, sillä yksityisillä markkinoilla Amsterdamin asumistilanne on suorastaan kaoottinen. Suurin osa opiskelijoista päätyi asumaan DUWO:n eri kohteisiin, niin myös allekirjoittanut. Yksi vaihtoehdoista oli myös vuokrata vaihtoon lähtevän opiskelijan nykyinen asunto, mutta oma subjektiivinen kokemukseni on, että tämä vaihtoehto on sellainen, jota en voi suositella. Tämän vaihtoehdon valinneet tuttavani päätyivät todella kauas yliopistosta ja keskustasta.

Itse asuin yksiössä Eerste Ringdijkstraatilla aivan Amstelin aseman vieressä, ja voin täysin rinnoin suositella tätä vaihtoehtona. Sijainti oli loistava ja hinta kohtuullinen (550e). Hintaan sisältyivät kaikki kulut ja Duwon aloituspakkaus (josta tosin ei piisannut pitkälle, sillä kyseinen paketti sisälsi yhden kappaleen kutakin keittiötarviketta, kuten yhden haarukan). Yleisin asumisvaihtoehto lienee lähellä yliopistoa sijaitseva Uilensteden kampus, jossa asutaan pääsääntöisesti soluasunnoissa. Yksiön valitessani olin huolissani siitä, että jään mahdollisesti paitsi sosiaalisesta aspektista, mutta pelko oli todella turha! Meille muodostui välittömästi tiivis ystäväporukka samassa rakennuksessa asuvien Vrijen vaihto-opiskelijoiden kanssa, ja suurin osa vaihto-oppilaista asui samoilla käytävillä, vaikkakin asunnot olivat yksiöitä. Itselleni Eerste Ringdijkstraat oli siis aivan nappivalinta – yksiö loi omaa tilaa silloin kuin sitä tarvitsi, mutta ystäviä oli aina lähellä ja teimmekin lähes kaiken yhdessä, ja lisäksi sijainti on huomattavasti keskeisempi kuin esimerkiksi Uilenstede.


Suunnittelin suorittavani vaihdossa opintoja liittyen psykologiaan sekä kauppatieteisiin, mutta koska vastaanotimme ennakkoon tiedon siitä, että näiden kurssien suurien ilmoittautujamäärien vuoksi etusijalla ovat kyseisten tieteenalojen pääaineopiskelijat, päädyin muuttamaan suunnitelmaani.

Vrijessä tarjotaan lukuisia eri minoreita, eli sivuainekokonaisuuksia, ja itse lämpimästi suosittelisin valitsemaan tällaisen valmiiksi suunnitellun kokonaisuuden, sillä läsnäolopakollisia luentoja on paljon, ja kalenterin sumpliminen voi näin ollen olla haastavaa.  Itse valitsin ‘’Peace & Conflict’’ -nimisen monitieteisen sivuainekokonaisuuden, mutta päädyin vaihtamaan kursseja jälleen ensimmäisen periodin jälkeen. Yliopistolla suhtauduttiin muutoksiin myönteisesti, eli kannattaa rohkeasti vaihtaa kursseja muihin periodeihin, mikäli ennen ensimmäistä periodia tehty suunnitelma ei tunnu oikealta.

Syyslukukausi Vrijessä koostuu kolmesta periodista: kaksi ensimmäistä ovat ennen joulua, ja kolmas on tammikuun mittainen intensiiviperiodi. Mikäli opinnot haluaa suunnitella niin, että suorittaa vaadittavat opintopisteet ennen joulua, se on mahdollista – oma kokemukseni on kuitenkin, että paras rakenne on seuraava: 2 kurssia sekä periodissa 1 että 2, ja näiden lisäksi periodit 1-3 kestävä projektikurssi, joita on tarjolla useampia eri aihealueita käsittäen.

Nähdäkseni opiskelu oli huomattavasti intensiivisempää kuin Suomessa. Tentit eivät varsinaisesti olleet vaikeita, mikäli osasi asiansa, mutta läpipääsyn raja oli asetettu korkeaksi. Tämän lisäksi kurssit käsittivät paljon esseiden sekä muiden tehtävien palautuksia. Suosittelenkin, että et suunnittele vaihtoajallesi pidempiä reissuja tai muita läsnäoloon vaikuttavia menoja ennen kuin kurssin varsinainen rakenne on selvillä. Vaikka kursseilla vaadittu korkea läsnäoloprosentti oli itselleni jokseenkin rankkaa, koin sen samalla myös yliopiston parhaaksi seikaksi: luennoilla panostettiin vieraileviin asiantuntijoihin sekä muihin projektiluontoisiin kokeiluihin, millä pidettiin opiskelijoiden mielenkiintoa yllä.

Valmistelut ennen vaihtoa ja alkubyrokratia

Yksi tärkeimmistä asioista hoitaa mahdollisimman pian vaihdossa tai jo ennen sitä on pyörän hankkiminen! Oma yliopistoni suositteli heihin sidoksissa olevaa palvelua, BikeBoysia. Käsittääkseni Bikeboyseilta ostettu pyörä on hinnaltaan noin 100-130 euroa, mutta sen voi myydä takaisin heille. Pyörät ovat peruskuntoisia, mutta samantyyppisiä saa esimerkiksi Waterloopleinin second hand-alueilta huomattavasti edullisemmin: toisaalta ystäväni, jotka ostivat käytetyn pyörän kirppistyyppisistä kaupoista, huomasivat niissä jälkikäteen paljon korjausta vaativia vikoja, mikä loppupeleissä nosti kokonaishintaa huomattavasti. Itse hankin pyöräni Swapfietsiltä. Pyörä on siis käytännössä vuokralla sinulla 15 euron kuukausihintaan. Voin suositella palvelua lämpimästi, sillä jos esimerkiksi rengas puhkeaa tai tulee muuta huollon tarvetta, pyörä korvataan välittömästi uudella, eikä jälleenmyynnistä tarvitse kantaa huolta. Suosittelen liittymään Swapfietsin jonotuslistalle jo muutamia viikkoja ennen lähtöäsi, sillä heti kun eri korkeakoulujen orientaatioviikot alkavat elokuussa, jonotuslista kasvaa nopeasti viikoista kuukausiin.

Vrijessä pankkitilin avaaminen, asukkaaksi rekisteröityminen sekä muut käytännön asiat hoituivat kätevästi orientaatiopäivinä. Itse en avannut hollantilaista pankkitiliä, mikä kaduttaa! Alankomaissa on todella paljon kauppoja, jotka hyväksyvät vain hollantilaisen pankkikortin tai käteisen, ja esimerkiksi kaikki netistä otetut liput tuli maksaa heidän verkkopankkisysteemillään (minkä piiriin kuuluvat käytännössä vain Alankomaiden pankit). Mielestäni yliopisto tarjosi paljon tukea orientaatiopäiviin, joten siitä, että muistaa hoitaa kaiken, ei tarvitse huolehtia.

Yleisiä vinkkejä Amsterdamiin/Alankomaihin

  • Hyödynnä syksyn lämpimät päivät pyöräilyreissuihin! Amsterdamista ihania viikonlopun pyöräilyretkiä ovat esimerkiksi vanhempi kaupunki Haarlem, rantakaupunki Zandvoort sekä Muiden Castle pienessä Muidenin kylässä.
  • Hanki museokortti (museumkaart)! Minun tuli käytyä museoissa niin Amsterdamissa kuin vieraillessani muissa kaupungeissa. Museokortin hinta on noin 60 euroa, joten se maksaa nopeasti itsensä takaisin.
  • Amsterdamissa on todella paljon kulttuuritarjontaa: keikat ovat edullisia (paikkoja esimerkiksi Paradiso & Melkweg) ja esimerkiksi standup-iltoja, bingoa ynnä muita vaihtarikavereiden kanssa hauskoja aktiiviteettejä järjestetään paljon!
  • Kun sinulla on BSN-numero (paikallinen henkilötunnus), kannattaa hankkia myös Digi-D, mikä vastaa mobiilivarmennetta tai muuta vastaavaa tunnistautumista. Näin pystyt hoitamaan mahdollisesti eteentulevat poliisi- tai terveysasiat netissä, ja DIgi-D:n avulla teet myös ‘’deregistrationin’’ kun muutat takaisin Suomeen.
  • Bussilla voi matkustaa todella halvalla keski-Euroopassa, ja luonnollisesti kyseessä on myöskin ekologisuuden kannalta suositeltava vaihtoehto. Tutustu Flixbusin tarjontaan ja hyödynnä halvat hinnat viikonloppujen irtiottoihin!
  • Nauti, mutta älä stressaa siitä, että koko ajan on tehtävä jotain uutta ja jännittävää. Vaihto oli elämäni paras kokemus, mutta mieleenpainuvia olivat myös ihan arkiset hetket.

Vaihtokertomus, Wageningen University and Research Center, kevät 2019

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelija


Valitsin vaihtokohteeni yliopiston perusteella. Olisin oikeastaan halunnut matkustaa maahan, joka on kuulu upeasta luonnosta tai rikkaasta kulttuurista, mutta olin myöhään liikkeellä eikä valmiiden vaihto-ohjelmien kohteissa ollut juuri mitään mielenkiintoisia kursseja, ainakaan englanniksi. Niinpä päätin hakea Wageningenin yliopistoon, sillä kurssivalikoima oli valtava.

Vaikka olin alussa hieman skeptinen Hollannista maana, huomasin viihtyväni suorastaan erinomaisesti. Sieltä pääsee myös kätevästi ja jopa edullisesti naapurimaihin, ja matkustaminen on huomattavasti kätevämpää kuin Suomesta.


Ennen lähtöä

Tieto vaihtoon pääsemisestä tuli varsin myöhään, ja kun siinä vaiheessa aloin etsiä asuntoja, huomasin, että jonot olivat pitkiä ja asunnon löytäminen hankalaa. Suosittelenkin kirjautumaan opiskelija-asuntojen hakusivuille sekä liittymään facebook-ryhmiin jo ennen kohdeyliopiston vahvistusviestiä, sillä jonossa eteneminen tai ryhmiin pääseminen voi olla hidasta. Lisäksi kannattaa varmistaa, että asunnosta saa virallisen vuokrasopimuksen, sillä ilman sitä ei voi kirjautua kaupungin asukkaaksi.

Pakatessa kannattaa huomioida, että Hollannissa on usein märkää ja tuulista, joten lämmintä on hyvä olla mukana. Välikausina päivät ovat lämpimiä, mutta yöt viileitä, joten kerrospukeutuminen ja sadetakki ovat todella käteviä. Jos aikoo mennä rämpimään luontoon enemmältikin, kumisaappaat tai muut vettä pitävät kengät ovat kätevät, mutta itse en niitä lopulta tarvinnut. En tarvinnut myöskään mitään hienoja juhlavaatteita.



Yliopistolta tulee hankkia opiskelijakortti ja läsnäolotodistus. Läsnäolotodistuksen saa vaihtokoordinaattorilta, jolle kannattaa varata aika etukäteen. Kun kortti on valmis, sen saa yliopistolta läsnäolotodistusta näyttämällä.

Lisäksi tulee kirjautua kaupungin asukkaaksi. Wageningenissa siihen riittää henkilöllisyystodistus sekä vuokrasopimus, mutta esimerkiksi Edessä vaaditaan syntymätodistus. Kannattaa myös hankkia paikallinen pankkitili, sillä Suomen tavallisimmat pankkikortit eivät käy joka paikassa, ja paikallisen tilin avulla voi myös saada monia etuja.

Lisäksi kannattaa heti alussa hankkia pyörä. Hollannissa pyörä on uskomattoman kätevä, sillä lähes kaikkialle kuljetaan pyörällä. Vaihteita ei välttämättä tarvitse, sillä mäkiä ei juuri ole eivätkä ne ole kovin jyrkkiä. Pyöriä löytyy facebookista kirpputoreilta, mutta sieltä ostaessa kannattaa varmistaa, että pyörä on ehjä. Pyöriä voi myös vuokrata, jos on paikallinen pankkitili. Tällöin pyörä tuodaan ovelle ja hintaan kuuluu myös korjauspalvelu tarvittaessa.



Oma lähtöshokkini tuli hyvin nopeasti, sillä saavuin vaihtokohteeseen ajoissa enkä tavannut ensimmäisen reilun puolen viikon aikana ketään. Lisäksi sade oli jatkuvaa, ja kosteuden takia sää tuntui erityisen kylmältä.  Kaikki ajanvaraukseni menivät pieleen, mutta kun vain meni ihmettelemään ja pyytämään apua, ihmiset olivat ymmärtäväisiä ja sain asiani aina hoidettua ripeästi ongelmista huolimatta.

Omassa yliopistossani toimi Buddy Family -ohjelma, johon liityin jo ennen lähtöäni. Liittyneet opiskelijat jaetaan ryhmiin ja ryhmille on erilaisia tapahtumia, joissa pääsee hyvin tutustumaan. Kun tapasin ensimmäisen kerran oman Buddy Familyni, sopeutumiseni alkoi vauhdilla. Ryhmästä löytyi seuraa lähes joka aktiviteettiin, ja pian tutustui myös muiden ryhmien jäseniin: parissa viikossa olin kuin kala vedessä.


Asuminen ja eläminen

Valtaosa opiskelijoista asuu soluissa. Soluasumisen hyviä puolia ovat edullisuus sekä mahdollisuus tutustua kämppiksiin. Itse asuin kolmen hengen solussa alivuokralaisena kalustetussa asunnossa eikä minun tarvinnut lopulta hankkia mitään asumista varten itse.

Aikaa vietetään paljon opiskelija-asunnoissa, yliopiston tiloissa ja keskustassa, eikä ollut suurta väliä, missä päin kaupunkia asui, sillä kaikki oli joka tapauksessa suhteellisen lähellä.

Wageningenissa on kahdesti viikossa markkinat, joilta saa ruokaa hyvinkin edullisesti. Itse ostin markkinoilta valtaosan syömistäni tuoretuotteista ja suunnittelin ateriani markkinoiden tarjonnan mukaan. Kevään aikana söin runsaasti esimerkiksi mangoja ja avokadoja, sillä niitä sai todella edullisesti verrattuna Suomen hintatasoon. Yleensä ottaen hintataso on varsin vaihteleva, mutta eläminen voi olla hyvin edullista, jos tietää, mistä tarvitsemiaan asioita hakee.

Opiskelijoilla on todella paljon erilaisia järjestöjä, kerhoja ja kursseja, joille voi osallistua. Sunnuntaisin kaupunki hiljenee ja aukioloaikoja kannattaa tarkistaa isojen kaupunkien ulkopuolella. Omat sunnuntaini olivat siivous- ja kokkauspäiviä ja kavereiden kanssa hengattiin joko ulkona tai jonkun kotona. Baareja on runsaasti ja bileitä on useita viikottain. Kaupunki on pieni, mutta hyvin eloisa, joten hakekaa seuraa ja kokeilkaa jotain harrastustoimintaa. Oman vaihtoni suola tuli ehdottomasti tapaamistani ihmisistä!


Terveys ja turvallisuus

Hollannin terveydenhuolto on laadukasta, mutta kaikki eivät puhu kovin hyvää englantia. Lääkäriin mennessä täytyy ensin rekisteröityä ja valita kaupungista oma lääkäri, jonka kanssa lähtökohtaisesti kaikki hoidetaan. Vastaanoton ollessa kiinni täytyy mennä sairaalaan kuten Suomessakin. Lääkärisysteemiin kannattaa vähintäänkin perehtyä etukäteen, sillä todella huonovointisena lääkäriin ei ole ihan helppo päästä, jos omaa lääkäriä ei vielä ole.

Maana Hollanti on varsin turvallinen, Wageningen pienenä kaupunkina vielä rauhallisempi. Lompakostaan kannattaa kuitenkin pitää huolta etenkin ruuhkaisina aikoina, sillä tilaisuus voi tehdä varkaan.



Opinnot tulee suunnitella ajoissa, sillä kursseille täytyy ilmoittautua aikaisin. Kurssit vaativat yleisesti ottaen paljon vaivaa, ja tenttejä varten täytyy oikeasti opiskella, jos kurssista haluaa läpi. Päivät voivat olla hyvinkin pitkiä ja töitä voi tuntua olevan loputtomasti. Tenttiä edeltävällä viikolla opiskelijat valtaavat kirjaston ja yliopiston muut pöydät reippaasti ennen kymmentä, ja opiskelu jatkuu välillä jopa puoleen yöhön.

Työtä joutuu siis tekemään, ja monessa muussa kohteessa kursseista varmasti selviää helpommalla ja aikaa matkustelulle jää enemmän. Ei kurssien läpi pääseminen kuitenkaan mikään mahdottomuus ole! Hyvää numeroa on hyvin vaikea saada, mutta läpi pääsee kyllä, kunhan muistaa tehdä töitä kurssin ajan. Viikonloppuisin ja jopa arki-iltaisin ehtii hyvin nähdä kavereita ja harrastaa jotain, vaikka opiskelu paljon vaatiikin.

Itse oikeastaan pidin opiskelun tiiviydestä. Kaikki opiskelevat arkipäivisin, joten muuta aktiviteettia on oikeastaan aika vähän. Opiskelulle jäi oikeastaan luonnostaan riittävästi aikaa. Kavereiden kanssa käytiin lounaalla ja kahvitauoilla, eli ei tuo nyt niin yksinäistäkään ollut. Opettajat olivat mukavia ja auttavaisia, ja heille kannattaa puhua alusta asti avoimesti, jos kurssin kanssa on minkäänlaisia ongelmia.

Opiskeluun kuuluu kurssista riippuen paljon itseopiskelua ja ryhmätöitä. Suuremmat luennot kuvataan ja ne löytyvät netistä myöhempää katselua varten. Toisin kuin Suomessa, kurssit alkavat täydellä vauhdilla jo heti ensimmäisellä luennolla, joskus jopa ennen luentoa. Luentoja varten tulisi yleensä lukea jotain materiaaleja, jotka todella kannattaa lukea ajoissa opiskelun helpottamiseksi.

Useita kursseja varten kehotetaan hankkimaan kirja, mutta usein kannattaa odottaa hetki ennen kirjan hankkimista, sillä kirjaa ei välttämättä oikeasti tarvita, sillä luettava materiaali jaetaan kurssialustalla. Itse ostin vain yhden kirjan, ja silloinkin opettaja lähetti etukäteen tiedon sekä muistutuksia siitä, että kurssikirjaa tarvitaan kurssilla jatkuvasti, joten se kannattaa hankkia jo etukäteen.

Tentit ovat usein monivalintatenttejä eikä materiaaleja tavallisesti saa ottaa mukaan. Kysymykset voivat olla hyvin yksityiskohtaisia ja nippelitietoa vaativia, mikä voi olla haastavaa laajoihin, pohtiviin esseekysymyksiin tottuneelle. Lähtökohtana on, että tenttiin tulee kaikki, mitä kurssilla on käyty sisältäen alaviitteet, kuvatekstit ja luennolla mainitut pienet yksityiskohdat.

Asiat ymmärtämällä ja keskeisimpien esimerkkien muistamisella kursseista pääsee kuitenkin ihan hyvin läpi. Arvosanoista ei kannata turhaan stressata, sillä aivan huippuarvosanoihin pääsee kursseilla vain harva, usein ei kukaan. Vakavasti täytyy siis opinnot ottaa, muttei liian vakavasti kuitenkaan: vaihtoon kuitenkin lähdetään keräämään myös muita kokemuksia!

Vaihtokertomus, Wageningen University, syksy 2017

Maatalous-metsätieteellisen opiskelija, Elinterviketeknologia

Opiskelijavaihtoon, totta kai! Mutta kun niin moni paikka kiinnostaa, ensin on siis rajattava vaihtoehtoja..

Ennen vaihtokohteen valitsemista ja vaihtoon lähtöä suosittelen miettimään, mitkä ovat itselle ne tärkeimmät motivaatiotekijät vaihtoon lähtemiselle. Tämä helpottaa vaihtokohteen valitsemista, kun mielenkiintoisia vaihtoehtoja on useita, ja eri maat ja yliopistot kiinnostavat myös eri syistä. Omat tavoitteet, haaveet ja mielenkiinnon kohteet kannattaa siis pitää mielessä, sillä ne tulevat tukemaan sinua koko vaihdon ajan: myös sellaisina yllättävinä hetkinä, kun huomaat todella ikävöiväsi omien rakkaiden luo tai ikävöidessäsi vaikka jotain tuttuja toimintatapoja.

Halusin vaihtoon Eurooppaan, ja mietin vaihtoehtoja lähinnä eri Keski-Euroopan maiden välillä. Wageningenin yliopisto valikoitui vaihtokohteekseni siksi, koska olin kuullut suosituksia yliopistosta sekä siellä opiskelleilta kavereiltani että opettajiltani. Valtaosa Wageningenin yliopiston kursseista tarjotaan englannin kielellä ja kurssivalintojen tekeminen vaihto-opiskelijalle oli myös hyvin vapaata. Ymmärsin, että kurssit olisi myös helppo sisällyttää tutkintooni ja voisin myös korvata niillä tiettyjä tutkintooni kuuluvia kursseja. Nämä olivat tärkeitä kriteerejä minulle. Olin myös ennakkoon kuullut, että Wageningenissa opiskelijalta vaaditaan aktiivisempaa opiskelutahtia kuin mihin Suomessa on totuttu. Päätin ottaa tämän haasteena: ajattelin että uudenlaisen opiskelurytmin ja tapojen opettelu olisi myös tervetullutta minulle.

Pyöräilyn ja vahvanmakuisten juustojen ystävänä olin myös innokas tutustumaan Alankomaiden pyöräily- ja juustokulttuurin. Tutustuttuani ennakkoon Wageningenin yliopistojärjestöjen tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin huomasin myös ilokseni, että pystyisin myös jatkamaan rakasta swingtanssiharrastustani vaihtoni ajan.

Ennen lähtöäni en päässyt osallistumaan vaihto-orientaatioon Helsingissä, enkä ollut tietoinen myöskään opinder-palvelusta, missä tuutorointia tarjotaan etänä vaihtoon lähteville. Kyselin ennakkoon siis paljon vinkkejä kavereiltani, joiden tiesin opiskelleen Wageningenissa kokonaisen tutkinnon tai vaihto-opintojen ajan, sekä lisäksi etsin itse aktiivisesti tietoa.


Sain hyväksynnän Wageningenin yliopistolta vaihtoon pääsemisestä vasta heinäkuun puolen välin jälkeen, vaikka opintoni alkoivat jo syyskuun alussa.  Sain sähköpostitse vinkkejä myös asumiseen liittyen, ja asunnon etsintä kannattaakin aloittaa heti, sillä edullisista opiskelija-asunnoista on pulaa. Tarjolla on sekä kalustamattomia että valmiiksi kalustettuja huoneita, vuokrat ovat samaa tasoa kuin Suomessa opiskelijakaupungeissa. Facebookista löytyy hyviä yliopisto- ja kaupunkikohtaisia asunnonvälityssivuja, joissa etsitään kämppiksiä soluasuntoihin, kommuuneihin tai alivuokralaisia.

Hyvällä tuurilla onnistuin samaan viihtyisän ja edullisen asunnon viikossa, vaikka aloitin asunnon haun vasta heinäkuussa. Löysin valmiiksi kalustetun ja rauhallisen kodin ihan Wageningenin keskustasta. Alivuokrasin huoneen siis toiselta opiskelijalta: huoneessani oli pieni keittonurkkaus ja parvi, kylpyhuoneen jaoin kahden muun opiskelijan kanssa jotka asuivat samassa kerroksessa. Vesi, sähkö, netti ja jätteiden nouto kerrostalon pihasta kuuluivat vuokraan, mutta näin ei ole kaikissa tapauksissa ja siksi nämä on hyvä tarkistaa ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista.

Löysin kotini täältä: (sivulle kannattaa rekisteröityä ja minulle palvelu maksoi muistaakseni 20-30 €). Sivulta voi etsiä ilmoituksia eri kaupungeista, ja sieltä löytyy niin kimppakämppiä, soluasuntoja, yksiöitä kuin isompiakin asuntoja. Kuulin tästä nettisivustosta Wageningenissa pitkään asuneelta opiskelijalta, ja palvelu onkin enemmän paikallisten käytössä.

Saavuttuani Wageningeniin kuulin monien vaihtareiden etsineen kotia useamman kuukauden ajan ja jotkut olivat jatkaneet paremman kodin etsintää vielä Alankomaihin muutettuaankin. Tärkeää on siis varata ensin joku paikka, asuntoa voi tarvittaessa vaihtaa.


Polkupyörä kuuluu ensimmäisiin hankintoihin heti asunnon jälkeen. Käytetty pyörä kannattaa ostaa, ellet saa sellaista lainattua joltain tai ellei pyörä kuulu asunnon vuokraan. Lukkoon kannattaa myös panostaa, sillä pyörävarkauksia tapahtuu Wageningenissakin vaikka se niin rauhallinen ja sympaattinen pikkukaupunki onkin. Käytettyjen pyörien hinnat vaihtelevat paljon, eli kannattaa tehdä ensin hintavertailua ja kauppoja tehdessä sitten tinkiä. Ulkomaalainen maksaa käytetystä pyörästä helposti enemmän kuin paikallinen. FB on tässäkin hyvä apu, joka tarjoaa kaupunkikohtaisia ja yliopistokohtaisia myyntisivuja. Esim. Amsterdamissa hakusanoilla: ”Bike Marketplace – Amsterdam”

Itselleni pyörä oli myös tapa tutustua maahan, sillä tein myös pyöräretkiä vapaa-ajallani. Ostin käytetyn pyörän Wageningenissa toimivalta käytettyjen pyörien myyjältä: löysin myyjän yhteystiedot fb-sivulta ”Wageningen Student Plaza” (hyvä sivusto tavaroiden myyntiin ja ostamiseen!) Myin myös oman pyöräni FB:n kautta eteenpäin.

Rekisteröityminen kaupungin asukkaaksi ja pankkitilin avaaminen

Rekisteröityminen on välttämätöntä, jos olet vaihdossa yli 4kk. Rekisteröityminen helpottaa myös arkea, sillä rekisteröitymisen jälkeen voit avata myös paikallisen pankkitilin. Rekisteröityminenkin kannattaa hoitaa heti ensimmäisten asioiden joukossa, sillä vahvistuksen saamisessa voi mennä muutamia päiviä / yli viikko.

Avasin itse tilin pankkiin ABN AMRO. Paikallisen pankkitilin ja -kortin myötä helpottuivat ov-chipkaartin lataaminen, kaupoissa käynnit, ruokailu yliopistolla yms. Master Card / Visa / Visa Electron eivät käy läheskään kaikkialla, ja joistakin palveluista maksaminen voi olla myös edullisinta paikallisella pankkikortilla.

Tutustuminen muihin vaihtareihin ja paikallisiin

Orientaatioviikot Wageningenissa järjestettiin jo elokuun alkupuolella enkä päässyt niihin kesätöiden vuoksi osallistumaan. Syyskuun alussa opintojen alettua pääsin kuitenkin mukaan ohjelmaan “buddy family”, joka on opiskelijajärjestön IxESN järjestämä. Suosittelen ”buddy family” ryhmään liittymistä, jos saat sähköpostiisi tietoa tästä toiminnasta! Omassa ryhmässäni (n. 10 henkeä) oli kaksi paikallista opiskelijaa ja eri alojen opiskelijoita ympäri maailmaa. Kävi myös ilmi, ettei ryhmämme vaihto-opiskelijoista kukaan ollut päässyt osallistumaan virallisille orientaatiopäiville.

IxESN toimii monessa opiskelijakaupungissa, IxESN:n lisäksi kannattaa myös liittyä kansainväliseen järjestöön ISOW (=International Student Organization Wageningen). Molemmat järjestöt järjestävät retkiä ja tapahtumia, ISOW tarjoaa myös laajat harrastusmahdollisuudet ja kielikursseja. Vaihto-opiskelijana voit itsekin osallistua ohjelman järjestämiseen: itse päädyin opettamaan swingtanssia lindy hop kolmen muun opiskelijan kanssa viikoittaisilla tunneilla. Lisäksi yliopistolla on myös muita opiskelijajärjestöjä ja kerhoja. Kampuksella toimii myös monipuoliset liikuntapalvelut tarjoava liikuntakeskus, suosittelen:

Minua ei siis lopulta haitannut vaikken kesän aikana virallisille orientaatiopäiville Helsingissä taikka Wageningenissa ehtinytkään, sillä sain riittävästi apua ja vinkkejä muilta opiskelijoilta ja tuutoreilta Wageningenissa. Alankomaat on hyvin kansainvälinen maa, ja ihmisiin (myös paikallisiin) on helppo tutustua etenkin kansainvälisten opiskelijajärjestöjen tapahtumissa ja vaikka ryhmätöiden yhteydessä.

Opiskelu ja opetus

Opiskelutahti oli nopeampi mihin Suomessa olin tottunut, mutta tykkäsin kun yhdessä periodissa sai keskittyä vain kahteen kurssiin kerrallaan (yksi kurssi aamulla, toinen iltapäivällä, 1 kurssi = 6 op) eikä päällekkäisyyksiä luentojen suhteen ollut. Järjestely saattaa olla erilainen muissa yliopistoissa, jos kurssien opintopistemäärät ovat erilaiset.

Kurssivalinnoissa on suuri joustavuus Wageningenissa: tarjolla paljon on monitieteisiä kursseja, joista olin itse erityisen kiinnostunut. Maisteriopiskelijana voit valita sekä kandi- että maisteritason kursseja. Kanditason kurssi voi sisällöltään vastata Suomessa maisteritason kurssia, jolloin saat sillä korvattua maisterikurssin.

Suurena erona opiskelussa oli se, etten saanut kurssikirjojani kirjastosta vaan ostin ne käytettyinä. Kirjoja kannattaa olla myös ajoissa etsimässä, jos haluaa löytää ne käytettyinä. (Yliopistokohtaiset fb-sivut kirjojen yms. myymiseen auttavat tässä.) Itse tarvitsin kurssikirjat (1-2) jokaiselle kurssilleni, enkä olisi pärjännyt tentissä pelkästään opettajien laatimien luentomateriaalien ja omien muistiinpanojen avulla. Opiskelu oli myös hyvin koulumaista: odotuksena oli että luennoille valmistauduttiin ja joillekin luennoille oli viikoittaisia tehtäviä. Monia luentoja on mahdollista seurata myös etänä, mutta itse kävin lähes kaikilla luennoilla ja olin poissa vain kun olin kipeänä.

Opettajat kursseillani olivat hyvin motivoituneita, hyvin valmistautuneita ja useimmat heistä myös hyvin innostavia. Ryhmätöitä tein opinnoissani paljon, mikä oli myös antoisaa. Wageningenissa kurssitenttejä tarjottiin vain yksi, ja uusinnat olivat mahdollisia vain kahdesti vuodessa: helmikuussa ja elokuussa. Opiskelijan olisi siis paras läpäistä tentti ensimmäisellä kerralla. Arvostelu tenteissä on tiukempaa mihin olin Suomessa tottunut: kuulin myös, että kiitettäviä arvosanoja annetaan hyvin harvoin, täysiä ei välttämättä koskaan. Tärkeintä olikin saada kurssit hyväksytysti läpi, kurssiarvosanat Suomessa näkyvät joka tapauksessa suoritusmerkintänä vaihdon jälkeen (näin ainakin elintarviketieteiden maisteriohjelmassa).

Itselleni kävi niin, että ensimmäisen periodin tentit järjestettiin samana päivänä peräkkäin, eri rakennuksissa. Myös uusinnat näissä kyseisissä kursseissa osuivat keskenään samalle päivälle sekä myös samalle ajalle. En valitettavasti saanut joustoa järjestelyihin, olin yhteydessä niin kurssiopettajiin kuin tuutoriini. Tässä tilanteessa en siis voinut tehdä molempia tenttejä. Kannattaa kysellä siis ennakkoon tenttikäytännöistä ja -päivistä!

Julkinen liikenne

Alla olevaan julkisen liikenteen nettisivustoon ”NS” kannattaa tutustua viimeistään Alankomaissa.

Näistä matkakorteista ja alennusvaihtoehdoista kannattaa jutella paikallisten tuutoreiden ja kavereiden kanssa. Systeemi matkakorttien suhteen on erilainen kuin meillä ja se on helpompi oppia paikan päällä. Itse hankin ensin matkakortin (OV-chipkaart) ”anonymous”, koska se oli nopeampi saada ja sen jälkeen hankin myös henkilökohtaisen matkakortin, jolla saa 40 % alennuksen ruuhka-aikojen ulkopuolella ja viikonloppuisin matkustettaessa. Kortin alennusta voi myös jakaa muiden kanssa.

Henkilökohtainen matkakortti oli minulle hyvä ostos, sillä sain ostettua sen 40 %:n alennusominaisuuden myös puoleen hintaan alennuskampanjan aikana ja ehdin myös hyödyntämään tätä 40 %:n alennusta paljon matkustamalla muihin kaupunkeihin. Pienissä kaupungeissa (kuten Wageningen) pärjää loistavasti pelkällä pyörällä.

Muita vinkkejä vaihtoon lähteville

  • Hakeudu vaihtoon kun se tuntuu Sinulle oikealta.

Jollain opettajalla tai läheisellä voi olla tästä myös eriävä mielipide, mutta onko perustelut näiden eriävien mielipiteiden takana oikeasti merkityksellisiä sinulle? Pelko opintojen venymisestä on usein myös turha, sillä tulet takaisin monta kokemusta rikkaampana, vahvempana ja opit uutta myös itsestäsi.

  • Jos elät parisuhteessa ja rakkaasi jäisi vaihdon ajaksi Suomeen, niin keskustele rakkaasi kanssa ennakkoon käytännön asioista. Sopikaa miten pidätte yhteyttä, matkustatteko välillä tapaamaan toisianne vaihdon aikana ja miten usein. Omasta kokemuksesta voin myöntää, että etäisyys aiheuttaa toki ikävää, mutta arjen jakaminen ja tapaamiset vaihdon aikana lievittävät sitä. Etäisyys voi myös lujittaa parisuhdetta, kun molemmat ylläpitävät yhteydenpitoa ja kokevat, että etäisyys on vain väliaikaista. Olen tyytyväinen, että pystyin toteuttamaan haaveeni vaihtoon lähtemisestä, vaikka poikaystäväni joutuikin jäämään Helsinkiin töidensä takia. 
  • Säästä rahaa, sillä haluat varmasti matkustaa vaihtokohteessasi, ja mahdollisesti myös naapurimaissa. Vaihdon aikana voit kohdata myös yllättäviä taloudellisia menoja.
  • Tee vaihdosta itsesi näköinen. Jos tietyt aktiviteetit, harrastukset ja asiat ovat sinulle rakkaita, etsi niistä tietoa ja kysele paikallisilta. Opiskelijoille tarjotaan Wageningenissa paljon valmista ohjelmaa: valitse niistä sinua kiinnostavimmat ja sinun aikatauluihisi sopivat. Ehkä näiden lisäksi haluat tehdä retkiä myös omatoimisesti muiden vaihtareiden, paikallisten ja Suomesta vierailevien ystävien kanssa? Tutustu myös paikallisiin, niin et jumitu pelkästään vaihtareiden omaan kuplaan. 😀
  • Kun teet sopimuksen paikallisen palvelun tarjoajan kanssa (vuokra-asunto, rekisteröityminen kaupungin asukkaaksi, pankkitili, julkisen liikenteen henkilökohtainen matkakortti etc.), muista myös irtisanoa kaikki sopimuksesi ajoissa. Tarkista, että sinulla on tarvittavat leimat ja todistukset yliopistolta kunnossa ennen kotiin paluutasi. Jos saat kurssiarvosanat- ja todistukset vasta vaihtosi päättymisen jälkeen, sovi yliopistolla ennakkoon että saat kurssisuoritukset Suomessa käyttämääsi sähköpostiisi.
  • Voit lähteä vaihtoon useasti, ja voithan tehdä myös työharjoittelun ja maisterityönkin ulkomailla. Pidä myös nämä vaihtoehdot mielessäsi, kun punnitset vaihtoehtoja eri kohteiden välillä.

Vaihtokertomus, Vrije Universiteit (Amsterdam), syksy 2017

Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Opiskelin Vrijen yliopistossa Amsterdamissa syyslukukautena 2017-2018. Opiskelijavaihto oli ilman sen suurempaa dramatiikkaa ilmaistuna yksi elämäni parhaimmista kokemuksista.

Vaihtoajasta voi helposti tehdä itsensä näköisen. Introverttina olen esimerkki siitä, miten vaihdosta voi saada valtavasti irti myös yksin. Yliopisto tarjosi kuitenkin valtavasti tapahtumia, juhlia ja matkoja, joille vaihto-opiskelijat osallistuivat aktiivisesti.  Myös opiskelija-asuntoloissa asuminen voi edesauttaa uusien ihmisten tapaamista ja ystävyyssuhteiden muodostamista.

Amsterdam ja Alankomaat ovat täynnä kulttuuritapahtumia, mielenkiintoisia museoita ja taidenäyttelyitä. Lyhyen välimatkan päässä ovat myös muut Euroopan maat ja kaupungit, joihin on helppo ja nopea tehdä viikonloppumatkoja junalla. Alankomaissa asiat hoidetaan yleisesti ottaen luotettavasti, selkeästi ja nopeasti, joten asioiden turhaan selvittelyyn ei juuri kulu energiaa. Pelkästään jo tämän vuoksi voin lämpimästi suositella Alankomaita vaihtomaaksi.

Ennen lähtöä

Ennen vaihtoon lähtöä selvitettäviin asioihin kuului päällimmäisinä opintoihin ilmoittautuminen, opiskelijakorttihakemuksen täyttäminen ja asunnon hankkiminen. Opintoihin ilmoittautumiseen ohjeistettiin hyvin vaihtoyliopiston taholta. Opiskelijakorttia varten tarvitsi koko vaihtoajan voimassaolevan passin. Lisäksi vaihtoaikaa varten hankin vakuutukset kotimaisesta vakuutusyhtiöstä. Myös Euroopan sairasvakuutuskortti kannattaa hankkia, koska sen avulla saa ilmaista julkista terveydenhuoltoa sairaustapauksissa. Ennen lähtöä tulee vielä ilmoittaa Kelalle ulkomailla asuttavasta ajanjaksosta, jotta saa vaihdossa opintorahaa ja asumistukea. Myös matkustusilmoitus on hyvä tehdä ulkoministeriölle.


Hankin asunnon yliopiston asuntohaun kautta kesällä 2017. Asuntohaku oli monivaiheinen, mutta prosessi ohjeistettiin yliopiston ja asuntoja hoitavan yhtiön (DUWO) kautta suhteellisen hyvin. Asumisen pystyi maksamaan kuukausittain tai koko ajalta yhdellä kertaa. Valittavissa oli monenlaisia asuntoja, ja hakeminen tapahtui ”nopeat syövät hitaat” -periaatteella. Asuntohaun alkaessa kannatti siis olla ajoissa valmiina nappaamaan itselle mieluisin asunto.  Asuntohausta ja sen eri vaiheista tiedotettiin hyvin myös yliopiston vaihto-opiskelijoiden Facebook-ryhmässä.

Halusin itse asua yksin lähellä Amsterdamin keskustaa, joten päädyin ensiasukkaaksi vastavalmistuneeseen Cornelis Lelylaanin asuinrakennukseen, joka sijaitsee Amsterdam Nieuw-West -kaupunginosassa. Maksoin asunnosta kuukaudessa noin 600 euroa, sisältäen vuokran, veden, sähkön ja internetin. Rakennuksessa asui sekä paikallisia että ulkomaalaisia opiskelijoita. Asunto oli kalustettu ja sisälsi pienen keittiönurkkauksen sekä kylpyhuoneen. Rakennuksessa oli yhteinen pyykkitupa, jonka käyttö oli maksullista.

Sijainti oli erittäin hyvä. Ostin Amsterdamista käytetyn pyörän, jolla pyöräilin kaikkialle koko syksyn. Keskustaan pääsi pyöräillen vajaassa 15 minuutissa kauniin Vondelparkin läpi. Yliopistolle matka kesti noin 20 minuuttia. Lisäksi rakennus sijaitsi nimensä mukaan Cornelis Lelylaanin juna-aseman vieressä, josta pääsi lentokentälle 10 minuutissa. Suoraan kotiovelta pääsi junalla päiväreissuille nopeasti myös muihin lähikaupunkeihin, kuten Haarlemiin, Leideniin, Utrechtiin ja Haagiin, jotka ovat kaikki käymisen arvoisia kaupunkeja.

Amsterdamissa hintataso on lähes verrattavissa Helsinkiin. Ruoka on yleisesti ottaen edullisempaa. Julkinen liikenne oli suhteellisen kallista, koska sen opiskelija-alennukset eivät koskeneet vaihto-opiskelijoita.

Opiskelu, toteutus ja vapaa-aika

Opiskelin Vrijen yliopistossa Global Food Security -opintokokonaisuuden (5 x 6 op), jonka liitin osaksi sivuainettani. Opintojaksot koostuivat luennoista, ryhmätöistä, excursioista, projekteista ja tenteistä. Opinnot eivät olleet kovin vaativat, mutta opetukseen panostettiin paljon ja opintojaksoilla kävi luennoimassa vierailevia tutkijoita ympäri Eurooppaa. Opinnot eivät olleet yhtä tasokkaita kuin Helsingin yliopistossa, mutta opiskelu avarsi paljon ja toi pohtimiini asioihin ja kysymyksiin uusia näkökulmia. Opinnot kannattaa miettiä tarkkaan, koska parhaimmillaan ne voivat syventää asiantuntijuuttasi ainutlaatuisella tavalla.

Opintokokonaisuus oli yliopiston valmis kokonaisuus, joten sen suorittaminen ei aiheuttanut päällekkäisyyksiä. Yliopiston valmiit opintokokonaisuudet ovat suositeltava vaihtoehto, koska opintojaksot asettuvat tasaisesti lukukaudelle ja opinnot muodostavat mielekkään kokonaisuuden. Vrijen yliopiston opintoneuvonta oli erittäin sujuvaa. Opintojaksoille ilmoittautuminen ja opintotodistuksen saaminen sujuivat ongelmitta. Yliopistolla muutenkin opintoasiat sujuivat mallikkaasti, ja opintoneuvonnasta annettiin vuorokauden varoitusajalla vastaus kaikkiin kysymyksiin.

Opintojaksot arvioitiin arvosanoilla 1-10.  Tentit eivät olleet vaikeita, mutta arviointi oli suhteellisen tiukka. On kuitenkin hyvä muistaa, etteivät arvosanat ole vaihdossa pääasia, eivätkä ne tule näkymään Helsingin yliopiston opintosuorituksissa. Olemalla paikalla luennoilla ja ryhmäkerroilla sekä tekemällä kaikki annetut tehtävät huolella opinnot sujuvat varmasti ongelmitta. Vaikka panostin opintoihin ja tein ne huolella, jäi minulle suhteellisen paljon vapaa-aikaa.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Amsterdamissa asuminen ja eläminen oli mieleenpainuva kokemus, josta mielestäni saa kaikkein eniten irti pyöräilemällä. Seikkailin vapaa-ajallani kaupungissa lähes jokaisena päivänä vaihdossa ollessani, ja puolen vuoden jälkeen suunnistin siellä paremmin kuin kotonani Helsingissä. Pyöriä voi ostaa käytettynä markkinoilta, ja yliopisto kautta pyöriä möi myös The BikeBoys. Lisäksi Amsterdamissa on pyöriä edullisesti vuokraava yritys Swapfiets.

Amsterdam on erittäin turvallinen kaupunki kaikille muille paitsi pyörille. Pidä pyöräsi aina lukittuna, ja lukitse se mieluiten julkisille paikoille.

Amsterdamissa ja Alankomaissa ylipäätään ei juuri missään toimi kansainväliset pankkikortit. Kannattaa siis hankkia vaihdon ajaksi paikallinen pankkikortti. Vrijen yliopisto teki yhteistyötä ABN AMRO -pankin kanssa, joka osoittautui erittäin luotettavaksi ja mutkattomaksi pankiksi. Pankin asiakkaaksi pääsi ilmoittautumalla avajaisviikolla pankin pop up -vastaanottoon yliopiston keskuskampuksella.

Amsterdamin kaupunki perii kaikilta sen asukkailta jäteveron, joka laskutettiin minulle vasta jälkeenpäin jo muutettuani takaisin Helsinkiin. Jätemaksu oli puolen vuoden ajalta noin 100 euroa.

Vrijen yliopistossa ei ole kunnollista kirjastoa. Varaudu ostamaan kurssikirjat yliopiston kirjakaupasta.

Jos englanniksi opiskelu jännittää, kannattaa ladata opintojen ajaksi Grammarly. Sen avulla englanninkielen taito kehittyi paljon esseitä ja projektitöitä kirjoittaessa.

Vaihtoajan infoviikolla opiskelijat rekisteröityvät Amsterdamin kaupungin asukkaiksi, mikä onnistuu yliopiston kampuksella. Kuitenkin vaihdosta lähtiessäsi sinun tulee tehdä irtisanoutumisilmoitus asumasi kaupunginosan virastorakennuksessa.


Vaihtokertomus, Erasmus University Rotterdam, kevät 2018

Yleisen ja aikuiskasvatustieteen opiskelija


“Niin siistiä!” oli ensimmäinen reaktioni vaihtopaikan varmistuttua. Sen jälkeen alkoi suuri tunteiden vuoristorata: mihin oikein olen menossa, missä edes on Rotterdam? Tunnenko ketään, selviänkö? Mitä jos en löydä ystäviä? Kysymykset sosiaalisen verkon löytymisestä tuntuivat pyörivän muidenkin vaihtoon lähtevien ystävieni mielessä. Pääosin ajatus vaihdosta kuitenkin kutkutti ja vaikka ajatus pelotti suunnattomasti, odotin lähtöpäivää. Viimeiset viikot kuluivat asioita hoitaessa ja pakkaillessa ja hyvästien parissa. Yritin tutustua Rotterdamiin syvemmin ja sain selville, että kaupungin arkkitehtuuri on hyvin omalaatuista ja omituista. Viestinnän vaihto-opiskelijoille oli tehty facebook-ryhmä, jossa ihmiset esittelivät itsensä ja luonnollisesti uteliaana ihmisenä tutustuin ennalta lähes jokaisen tulevan opiskelijakaverini sosiaaliseen mediaan.

Alkuhuuma ja kuinka saada arjesta kiinni

Lentokentällä tunnelma oli hämmentävä. Olo oli onnellinen ja pelokas ja surullinen ja rohkea ja odottava ja kaikkea siltä väliltä. Lento oli täynnä vaihtareita, joten omia tunnelmiaan pystyi purkamaan vierustoverin kanssa. Saapumista Rotterdamiin tuskin unohdan koskaan: aivan eksyneenä uudessa paikassa yli 30kg tavaramäärän kanssa miettien että missäs sitä nyt taas oikein on.

Erasmus University Rotterdam oli hoitanut alkujärjestelyt ihailtavasti. Vaihtokoordinaattori huolehti, että kaikilla oli asunnot ja kaikki hyvin. Itse asuin kampuksella opiskelija-asuntolassa, jossa minulla oli oma keittiö, mutta jaoin suihkut ja vessat kymmenen muun tytön kanssa. Järjestelmä oli toimiva, joskin jotkin käytännön ratkaisut huvittivat, kuten pistorasiat vain yhdellä seinällä keskellä seinää. Kuulin paljon pelottelua Hollannin asuntotilanteesta, mutta en tiedä ketään jolla olisi ollut ongelmia Rotterdamissa. Suurin osa ystävistäni asui opiskelija-asunnoissa tai he olivat vuokranneet opiskelijaporukalla kalustetun asunnon Roomplazan kautta. Asuntojen hintaluokat pyörivät samalla tasolla Hoasin kanssa. Hollannissa yli neljä kuukautta asuvien täytyy rekisteröityä kaupungintalolle. Operaatio on suhteellisen työläs, kannattaa selvittää etukäteen, mitä dokumentteja se vaatii ja mistä ne löytää. Itse aloin vasta Hollannissa panikoimaan dokumenttien puuttumista -en voi suositella kenellekään. Rekisteröinti kaupungintalolle oikeuttaa hollantilaisen pankkitilin avaamiseen. Paikallinen pankki olisi paikoin ollut tarpeellinen, sillä visat eivät käyneet kaikkialla.

Orientaatiopäivä osoitti, kuinka turha huoleni ystävien löytämisestä oli ollut. Vaihdossa kaikki ovat samassa tilanteessa, joten kaikki tukeutuvat toisiinsa ja tarvitsevat toisiaan. Jo ensimmäisenä päivänä löysin ystäviä, joiden kanssa edelleen vaihdetaan kuulumisia. Joka päivä tuntui olevan ohjelmaa, bileitä, hengailua ja kotikaupunkiin tutustumista. Uuden elämän aloittaminen oli todella siistiä, mutta välillä tuntui että jatkuva positiivisuuden yliannostus oli suomalaiselle haastavaa. Tuntui, ettei saanut puhua negatiivisista asioista ja kotiinjääminen oli ahdistavaa kun pelkäsi jäävänsä jostain paitsi. Kirjoitin päiväkirjaani maaliskuussa näin:

“Välillä täällä on vaikeeta. Ihmiset kirjoittaa ja kertoo siitä miten tää on elämän parasta aikaa. Kukaan ei kuitenkaan puhu siitä miten yksinäistä tää on joskus. Miten riippuvaiseks sitä tuleekaan toisista. Kukaan ei kerro että on ok myös jäädä kotiin jos siltä tuntuu. Tää ei ole suoritus, jota mitattaisiin sillä, kuka on tehnyt siisteimpiä juttuja ja tavannut mielenkiintoisimpia ihmisiä. Tää on mun arki täällä nyt ja arjelta tää tuntuu ja se on ihan ok. Saakin tuntua.”

Hyväksyttyäni sen, että on ihan okei jäädä joskus kotiin ja uskalsin puhua myös niitä vaikeampia ajatuksiani ääneen, huomasin että muilla oli ollut samoja ajatuksia. Kannattaa siis rohkeasti olla oma itsensä ja kertoa mitä on mielen päällä, todennäköisesti et ole ajatustesi kanssa yksin!

Kannattaa ostaa pyörä. Niin muutkin tekevät.


Olin kuullut etukäteen tarinoita Hollannin opetuksesta, kuinka se on vaikeaa ja monet reputtavat kursseja. Itse sanoisin, että opetus on erilaista verrattuna Suomeen, mutta ei välttämättä vaikeampaa. Hollannin arvostelujärjestelmä on ankarampi kuin Suomessa, asteikko on 0-10, ja läpipääsyyn vaaditaan vähintään 5.5. Suomalaiseen järjestelmään verrattuna tuntui vaikealta käsittää, miksi hylkäämiselle tarvittiin noin suuri skaala. Täysiä pisteitä ei kuulemma saanut kukaan koskaan mistään.

Kurssit koostuivat yleensä luennoista ja tutoriaaleista tai sitten vain seminaareista. Opetus oli pienimuotoinen shokki, jotenkin sitä kuitenkin mielen perukoilla oli kuvitellut (ja toivonut) tulevansa hengailemaan eikä oikeasti kirjoittamaan viikottaisia esseitä. Ryhmätöitä oli paljon, jokaisella kurssilla vähintään yksi. Suu täytyi avata jokaisessa pienryhmätapaamisessa ja taisin pitää jokaisella viikolla esitelmän yksin tai ryhmässä. Keskusteleva ote opetuksessa oli mukavaa vaihtelua suomalaiseen systeemiin ja esitelmien pitämiseenkin tottui hyvin nopeasti. Hollannissa opin olemaan rohkea ryhmän edessä, taito jota Suomesta en ole saanut.

Suomessa kurssista saattaa selviytyä läpi heräämällä hetki ennen h-hetkeä pänttäämään, mutta Hollannissa alettiin tositoimiin jo ensimmäisellä tapaamisella. Opiskelu aluksi järkytti, tuntui että koko ajan on monta pientä asiaa tehtävälistalla. Läsnäolopakko aiheutti ensin hämmennystä, kurssilta sai olla kerran pois ilman seuraamuksia ja kolmannesta poissaolosta lensi automaattisesti pois kurssilta. Koulumaiseen opiskeluun tottui nopeasti ja se olikin mukavaa vaihtelua itsenäisen puurtamiseen jälkeen. Opetuksen sisältö oli konkreettisempaa kuin Helsingin yliopistossa. Tehtävät koskivat usein teorian liittämistä käytännön esimerkkiin, joka auttoi havainnollistamaan ja soveltamaan uutta tietoa.

Pidin myös siitä, että pystyin kursseilla yhdistämään kasvatustieteen ja viestinnän tietotaitoja mm. mediakasvatuksen kurssilla sekä monikulttuurisuus työpaikalla -kurssilla.

Arki ja oheistoiminta

“Aamukahvilla. Kello on 12. Pyykit on pyörimässä. Juusto oli loppu. Ostin extempore lennot Lissaboniin ensi viikolle. Kohta vois vähän siivota. Ihana Hollannin arki.”

Usein vaihdosta puhutaan puolen vuoden bilelomana, mutta on se paljon muutakin (tosin eiväthän ne stereotypiat tyhjästä synny heh). ESN järjestää kaikenlaisia tapahtumia moniin eri mieltymyksiin, joten tylsyydestä ei tarvinnut kärsiä koskaan. Yksi lempitapahtumistani oli ehdottomasti Open Air Cinema kampuksella, kun ostettiin kavereiden kanssa Sparin karkkihylly tyhjäksi ja käperryttiin vilttien alle vieri viereen. Rotterdam on elävä kaupunki ja sieltä löytyy jokaiselle jotakin. King’s Day oli ainutlaatuinen kokemus, koko kansa puki päälleen oranssia ja pyöri kaupungilla juhlatunnelmissa. Teknomusiikin ystävälle Hollanti on taivas, kesällä ja keväällä järjestettiin paljon elektronisen musiikin festivaaleja ja useat baarit olivat myös hyvin teknopainotteisia.

Elämä Hollannissa on hyvin mutkatonta ja hollantilaiset tuntuvat olevan jokseenkin samalla aaltopituudella suomalaisten kanssa. Junat toimivat yhtä hyvin kuin VR -eivät aina siis toimineet. Aivan kuin kotona olisi ollut.

Vaihdon aikana tuli reissailtua kiitettävästi, Rotterdamista pääsee kätevästi ja nopeasti moneen eri Euroopan kolkkaan bussilla tai edullisesti lentäen. ESN järjestää myös halpoja päivä-/viikonloppureissuja lähimaihin. Suosittelen seikkailemaan etenkin Bruggen suuntaan, todella kaunis kaupunki Belgiassa!


Kotiinpaluu ja jälkiviisaat ajatukset

Lähtöjärjestelyt olivat simppeleitä ja eivät vaatineet juurikaan suuria toimenpiteitä, lähinnä muutaman paperin allekirjoituksen. Vaikeinta lopussa oli luonnollisesti hyvästit. Rotterdamista muodostui koti ja vaihtokuplassa oli turvallista ja onnellista elellä. Suosittelen ottamaan vaihdosta kaiken irti ja varautumaan hyvästeihin nenäliinoin. Kaveriporukan keskuudessa yritimme pysyä positiivisina ja totesimme, ettei vaihdon loppuminen ole minkään loppu vaan suuren ystävyyden alku.

Viimeisiä haleja Kralingse Bosilla.

Lähtövalmisteluissa kannattaa olla sitkeä ja luottaa siihen, että kaikki järjestyy. Joskus asunnoista ei kuulu ja tuntuu ettei asiat etene, mutta aivan varmasti asiat kääntyvät parhain päin. Suosittelen perus käytännön asioiden hoitamisen lisäksi rekisteröitymään ‘Huisartistille’, joka on siis omalääkärisi. Itse jouduin kipeänä soittamaan useaan numeroon ennen vapaan lääkärin löytymistä ja rekisteröitymään paikan päällä ennen ajan saamista.

Kaikkea ei tarvitse eikä voi tietää etukäteen. Välillä epätietoisuus ja sekava uusi elämä tuntuu ylitsepääsemättömältä, mutta se kuuluu asiaan ja siitä selviää. Ennen kaikkea: Nauti. Vaihto opettaa paljon itsestä ja on monella tapaa kasvattava ja ainutlaatuinen elämys, josta kannattaa ottaa kaikki irti. Tartu rohkeasti uusiin tilaisuuksiin, tutustu ennakkoluulottomasti ihmisiin, elä täysillä. Sillä pääsee pitkälle.

Vaihtokertomus, Wageningen University & Research, Syksy 2017

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen vaihtoa


Vaihtohakemukseni suhteen sattui pieniä epäselvyyksiä: sain esimerkiksi Helsingin yliopiston vaihtokoordinaattorilta tiedon, että englannin kielen tason todistamiseksi riittää suoritettu B2 englannin kurssi. Myöhemmin kävi kuitenkin ilmi, että vaihtoyliopistoni vaati erillistä englannin kielen todistusta. Sain onneksi asian järjestymään ajoissa, mutta kannattaa olla kaikissa epäselvissä tilanteissa saman tien yhteydessä niin Helsingin kuin vaihtoyliopistonkin vaihtokoordinaattoreihin.

Saatuani hyväksymistiedon vaihtoyliopistosta, sain myös sähköpostilla ohjeita paikalliseen byrokratiaan ja asumiseen liittyen. Wageningenissa on käytäntö, jonka mukaan maassa yli neljä kuukautta oleskelevien EU kansalaisten tulee rekisteröityä kunnan asukkaiksi. Rekisteröintiä varten kunnantalolle tai vastaavalle on vietävä passi, syntymätodistus, mahdollinen vihkitodistus sekä vuokrasopimus. Syntymätodistus kannattaa pyytää maistraatista ajoissa, sillä sen saaminen voi kestää. Sähköpostissa oli myös selkeä ohjeistus siitä, mitä papereita vaihtoyliopistoon tulee rekisteröitymisen yhteydessä toimittaa.



Minulle ilmoitettiin heti hyväksymistiedon yhteydessä, että vaihto-opiskelijoille varattuja asuntoja on rajoitetusti, eikä minulle sellaista tultaisi tarjoamaan. Päädyin siis etsimään asuntoa yksityisten vuokraajien kautta ja etenkin paikalliset Facebookin asuntoryhmät osoittautuivat hyödyllisiksi. Wageningenissa esimerkiksi ’Wageningen Student Plaza’ -niminen ryhmä.

Vaihtoehtoina oli joko oman asunnon vuokraaminen tai huoneen vuokraaminen kimppakämpästä. Valitsin jälkimmäisen, koska ajattelin, että yksin asuessa voisi tuntua hieman yksinäiseltä uudessa paikassa. Alankomaissa vallitsee todella vahva student house -kulttuuri, ja useimmat opiskelijat elävätkin siellä kimppakämpissä. Monissa kimppakämpissä ryhmähenki on todella tärkeää, ja asukkaat haluavat valita huolellisesti uuden vuokralaisen, usein järjestämällä valitsemistilaisuuden (Kijkavond). Tähän valitsemistilaisuuteen kutsutaan potentiaalisia vuokralaisehdokkaita, ja illan aikana heihin tutustutaan yleensä muutaman oluen äärellä ja valinta suoritetaan sen perusteella, keneen talossa jo valmiiksi asuvat tykästyivät eniten. Kaikki kimppakämpät eivät kuitenkaan tätä tee ja joskus valinta tehdään ihan vaikka sen perusteella, kuka sattui ensimmäisenä lähettämään vuokrauspyynnön vapaana olevasta huoneesta. Sen vuoksi nopeus on todellakin valttia, ja ilmoitukset uusista vapaista huoneista kannattaa tarkistaa vaikka pari kertaa päivässä.

Itse löysin oman huoneeni Facebook ryhmästä, jossa eräs paikallinen opiskelija tarjosi huonettaan vuokralle oman vaihtonsa ajaksi. Huone oli tilava, asunto melko siisti sekä lähellä kampusta, ja sain vielä omistajan pyörän käyttööni vaihtoni ajaksi. Kämppikset olivat mukavia, mutta ylimpiä ystäviä meistä ei tullut. Jos haluaa taloon, jossa vallitsee todella läheinen yhteishenki, on hyvä, jos pääsee tutustumaan tuleviin kämppiksiin jo etukäteen. Tämä voi kuitenkin olla vaihtarille vaikeaa, sillä itse ainakin halusin, että huone on jo valmiina odottamassa, kun saavun vaihtokohteeseen. Kannattaa myös varautua siihen, että monet ilmoitukset on suunnattu vain paikallisille opiskelijoille, ja useimmiten vaihto-oppilaan on helpompi saada huone talosta, jossa kämppiksetkin ovat kansainvälisiä opiskelijoita.

Polkupyörä on Alankomaissa ehdoton. Kuva: Johanna M.

Vaihdon aikana

Opiskelijaelämä ja vapaa-aika

Vaihtoni alkoi railakkaissa tunnelmissa: Wageningenissa järjestetään kaksi kertaa vuodessa Annual Introduction Days (AID) tapahtuma, jonka aikana tutustutaan uusiin opiskelukavereihin, itse kaupunkiin sekä suoritetaan leikkimielisiä erilaisia tehtäviä. Joka ilta on myös lukuisia bileitä, jossa pääsee tutustumaan paikalliseen yöelämään. Itse olen laiska juhlija, joten osallistuin päiväaktiviteetteihin ryhmäni kanssa, mutta illan tullen vetäydyin kotiin lepäilemään. Ei siis huolta, vaikka bilettäminen ei kiinnostaisikaan, ryhmäytyminen tapahtui hyvin ilman juhliakin ja minulla ainakin oli superhauskaa.

Alankomaiden opiskelijakulttuuriin kuuluu myös todella vahvasti opiskelijajärjestötoiminta. Vaihtareille on usein suunnattu omia järjestöjä, jotka järjestävät matkoja ja muita aktiviteetteja, kuten kokkausiltoja ja bileitä. Myös urheilutoimintaan on Alankomaiden yliopistoissa panostettu: Wageningenissa on lukuisia eri urheilukerhoja, joiden jäseneksi voi liittyä. Kannattaa kokeilla itselle uusia lajeja, kuten esimerkiksi melontaa tai maakiekkoa (Field Hockey).

Syksy jatkuu Alankomaissa todella pitkälle: tämä kuva otettu marraskuussa. Kuva: Johanna M.

Opiskelu ja opetus

Oman kokemukseni mukaan opiskelu oli Alankomaissa vaativampaa kuin Suomessa. Luentoja oli todella paljon, joillakin kursseilla joka päivä. Oli tärkeää olla kurssin alusta alkaen hyvin mukana, sillä etenemistahti oli kova. Samalla sain kuitenkin opinnoista paljon irti ja nautin Suomeen verrattuna erilaisesta opetuksesta. Esimerkiksi yhdellä kurssilla harjoittelimme konkreettisesti kehitysprojektin suunnittelua ja valmistelua kolmen viikon mittaisessa projektissa. Tentit osoittautuivat myös hyvin erilaisiksi: Helsingin yliopistossa olen tottunut esseevastauksiin, mutta Wageningenissa tenttikysymyksiin toivottiin vastausta usein maksimissaan kolmella lauseella. Tenteissä oli siis lukuisia kysymyksiä, ja vastausten piti olla hyvin spesifejä. Tenttien ja kurssien läpi pääsemiseksi, arvosanaksi vaadittiin vähintään 5,5 ja 10 oli paras mahdollinen arvosana.

Wageningenin yliopiston Forum rakennus. Kuva: Johanna M.


Alankomaissa jokaisella kansalaisella on oltava terveysvakuutus. Vaihto-oppilailta tätä ei kuitenkaan edellytetä, jos heillä on oma vakuutus. Tämän vuoksi on tärkeää ottaa mukaan Kelalta saatu eurooppalainen sairasvakuutuskortti sekä haluttaessa lisäksi yksityinen matkavakuutus. Paikalliselle terveysasemalle (Huisarts) kannattaa rekisteröityä heti alkajaisiksi, jotta myöhemmin pääsee vaivattomammin asioimaan lääkärin luona, jos tarve yllättää. Myös esimerkiksi sairaalaan pääsee nopeammin hoitoon oman lääkärin kirjoittaman lähetteen kanssa, pois lukien tietysti välitöntä hoitoa vaativat tapaukset.


Käytännön vinkit arjen tueksi

Alankomaissa luottokortit eivät ole yleisesti ottaen käytössä juuri missään, joten paikallisen pankkitilin avaaminen voi olla järkevää, ellei valmistaudu kantamaan käteistä aina mukana. Kortilla maksamista kutsutaan termillä ’PIN’ ja esimerkiksi ruokakaupoissa joillakin kassoilla lukee ’PIN ONLY’.

Yleinen hintataso on hieman suomea alhaisempi. Jokaisessa kaupungissa järjestetään tori (market) vähintään kerran viikossa. Toreilta saa ruokaa, etenkin kasviksia ja hedelmiä todella edullisesti, joten suosittelen käymään! Myös vuokrat ovat paikasta riippuen edullisempia Helsinkiin verrattuna, Wageningenissa kohtuullinen huoneen vuokrahinta on 200-400 euroa kuussa.

Kannattaa vierailla myös muissa kaupungeissa, välimatkat ovat todella lyhyitä Suomeen verrattuna – tämä kuva Amsterdamista. Kuva: Johanna M.