Vaihtokertomus, Leiden University, kevät 2018

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Sain tiedon, että Helsingin yliopisto on valinnut minut vaihtoon keväällä 2017, minkä jälkeen seuraava askel oli hakea itse kohdeyliopistoon. Haku aukesi alkusyksystä, enkä sitä ennen saanut sähköpostia tai muuta yhteydenottoa Leidenistä. Osa yliopistoista ottaa yhteyttä tuleviin vaihto-opiskelijoihin, mutta tässä tapauksessa kaikki tieto tuli etsiä itse yliopiston internetsivuilta. Tiedonhakuun ja hakuprosessiin tutustumiseen kannattaa käyttää aikaa ajoissa, ettei tärkeät päivämäärät vahingossa jää huomaamatta.

Minun ei tarvinnut hankkia kielitodistusta, vaan yliopistolle riitti opintosuoritusote, josta ilmeni englannin kielikurssin suorittaminen. Itse hakeminen oli lopulta helppoa, kunhan viimein löysi oikean informaation yliopiston sivuilta. Aikaa vievin prosessi oli valita suoritettavat kurssit. Tietoa aikatauluista ei ollut saatavilla, joten valitsin kurssit vain niiden sisällön perusteella. Lopulta en saanut kaikkia valitsemiani kursseja, mutta yliopiston opintoneuvoja auttoi valitsemaan korvaavat tilalle. Haun jälkeen hyväksymisviestin saaminen kesti noin kuukauden, joten prosessi oli todella hidas. Hyväksymisen jälkeen pystyin hakemaan asuntoa yliopiston kautta.

Kevätlukukausi alkoi helmikuun alussa orientaatioviikolla ja hoidinkin melkein kaikki loput valmistelut (vakuutukset, lennot yms.) vasta tammikuussa. Myös asuntotarjous yliopistolta tuli myöhään, noin kolme viikkoa ennen lähtöä. En tiennyt Hollannista tai Leidenistä paljoakaan ennen vaihtoon lähtöä, mutta kaikki järjestyi todella sujuvasti. EU-kansalaisena en tarvinnut mukaan muita todistuksia kuin passin ja lisäksi minulla oli eurooppalainen sairaanhoitokortti.

Asuminen

Asuntotarjous yliopistolta tuli tosiaan vasta muutamaa viikkoa ennen lähtöä, joten siihen saakka joutui jännittämään, missä yönsä kevään aikana viettää. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että jos lähettää asuntohakemuksen heti hyväksymisen saatuaan, mahdollisuudet tarjouksen saamiseen ovat hyvät. Tietenkään et välttämättä saa tarjousta ensimmäisestä vaihtoehdostasi. Yliopiston asuntotoimisto tarjoaa asuntoja/huoneita sekä Leidenistä että Haagista, joka sijaitsee reilun 10 minuutin junamatkan päässä Leidenistä.

Sain huoneen yhdestä Leidenin kolmesta kansainvälisille opiskelijoille tarkoitetuista rakennuksista. Rakennus oli yli satavuotias entinen vanhainkoti ja tietyissä asioissa iän huomasi. Huoneeni oli suhteellisen iso ja valmiiksi kalustettu sekä juuri remontoitu. Lisäksi jaoin keittiön, suihkut ja WC:t yhdeksän muun opiskelijan kanssa. Vuokraa maksoin 540 euroa kuussa, joka sisälsi internetin, veden, sähköt yms. Yhteisissä tiloissa kävi siivoojat päivittäin ja yleisellä tasolla asunnot olivat hyvässä kunnossa ja siistejä. En ollut koskaan aiemmin asunut vastaavassa asuntolassa tai soluasunnossa, mutta pidin siitä, että sain asuntolasta nopeasti uusia kavereita ja järjestimme paljon yhteistä tekemistä asuntolan yhteisissä tiloissa. Asuntolaan muuttaessa pelkäsin tietenkin joka iltaista biletystä ja menetettyjä yöunia sekä sotkuista keittiötä ja riitoja naapureiden kanssa. Asuntolassa kuitenkin noudatettiin yleisiä hiljaisuusaikoja todella hyvin ja keittiön muutamaa likaista astiaa lukuun ottamatta kaikki pelkoni jäivät toteutumatta.

Haagissa asuminen tarjoaa erilaisen vaihtokokemuksen, sillä kaupunki on paljon Leideniä isompi ja lisäksi sijainti tarkoittaa enemmän matkustamista. Junia kuitenkin kulkee tiuhaan ja myös yöaikaan. Lisäksi osa luennoista järjestetään Haagissa, Leidenin yliopiston toisessa toimipaikassa.

Opiskelu ja opetus

Oikeustieteellinen tiedekunta Leidenissä on kansainvälisestikin arvostettu ja opetus on tasokasta. Tämä näkyy myös siinä, että vaatimustaso kursseilla on korkea. Kokeet arvostellaan asteikolla 1–10 ja tarvitset vähintään 60 % pisteistä päästäksesi läpi. Kurssin aiheesta ja vastuuopettjasta riippuen tenttiin saattaa saada ottaa lakeja tai muita materiaaleja mukaan, mutta tämä täytyy tarkastaa jokaisen kurssin kohdalla erikseen.

Monet professorit ja luennoitsijat vaativat aktiivisempaa osallistumista luennoilla, kuin mihin Helsingissä on totuttu. Esseitä kirjoitetaan suhteellisen paljon ja lisäksi jokaiselle luentokerralle on osoitettu tietty etukäteislukemisto. Osalla kursseista on myös seminaarimuotoista opetusta sekä ryhmätöitä. Kurssista riippuen osallistujat ovat joko osaksi tai kokonaan kansainvälisiä opiskelijoita. Kaikki kuitenkin sujuu hyvin englanniksi, eivätkä opettajat mielellään edes vastaa hollanniksi esitettyihin kysymyksiin.

Jokaiselle kurssille tulee yleensä hankkia kirja, ja niitä ei yleensä ole saatavilla yliopiston kirjastosta. Itse onnistuin luovimaan kevään läpi ostamatta kirjoja, sillä lainasin kavereiden kirjoja ja osan löysin verkkoversiona. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että jonkin verran rahaa kuluu myös opiskelumateriaaleihin. Oikeustieteellisellä tiedekunnalla on oma kirjasto yliopiston yleisen kirjaston lisäksi, joissa opiskelijat tosiaan istuvat aamusta iltaan. Välillä oli jopa mahdotonta löytää vapaata istumapaikkaa. Omista tavoitteista riippuen aikaa jää kuitenkin hyvin myös vapaa-ajalle. Viimeiset tentit järjestettiin kesäkuun alussa.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Leiden sijaitsee loistavalla paikalla noin 20 minuutin päässä lentokentältä ja reilun 30 minuutin päässä Amsterdamista. Kaupunki on kuin pieni Amsterdam kanaaleineen ja vanhoine rakennuksineen. Itse ainakin pidin siitä jopa enemmän, sillä turistimassoista ei ollut tietoakaan ja sen sijaan paikalliset istuivat terasseilla helmikuusta lähtien ja opiskelijat olivat iso osa katukuvaa.

Koska vietin Hollannissa vain neljä kuukautta, minun ei tarvinnut käydä ilmoittautumassa viranomaisille. Kaupungintalolla ilmoittautuminen kuitenkin tarvitaan, jos esimerkiksi haluat avata pankkitilin Hollannissa. Sitä tarvitaan esimerkiksi, jos haluaa paikallisen puhelinliittymän tai esimerkiksi hankkia alennuskortin julkiseen liikenteeseen. Hollantilainen pankkikortti voi osoittautua käytännölliseksi, sillä hollantilainen pankkijärjestelmä vierastaa ulkomaisia pankkikortteja ja monissa paikoissa jouduinkin maksamaan ostokset käteisellä. Esimerkiksi vain yksi ruokakauppaketju hyväksyi suomalaisen pankkikorttini. Selvisin kuitenkin hyvin varautumalla aina myös käteisellä.

En myöskään hankkinut alennuskorttia julkisiin, sillä minulla ei ollut luentoja Leidenin ulkopuolella ja liikuin kaikkialle pyörällä. Pyörä onkin ehdoton ensimmäinen hankinta Hollantiin saapuessa. Itse vuokrasin pyöräni noin 11 euron kuukausihinnalla, joka sisälsi myös korjauspalvelun. Pyörällä liikkuminen on todella kätevää ja nopeampaa kuin muut vaihtoehdot. Hyvä pyörätie kulkee lähes jokaisen tien varrella ja pyörien valtavaan määrään sekä liikenteeseen tottuu nopeasti.

Sairaustapauksessa paikallisessa järjestelmässä sinun täytyy ensin nähdä yleislääkäri (GP), jonka löytäminen saattaa vaatia sinnikkyyttä, sillä juuri muuttaneena sinulla ei ole omalääkäriä. Yleisen käsityksen mukaan GP:t eivät yleensä määrää esimerkiksi antibiootteja yhtä helposti kuin Suomessa ja muutenkin oman kokemukseni mukaan jatkotutkimuslähetteitä on vaikea saada.

Yleisellä tasolla sopeutuminen Leideniin kävi todella nopeasti ja jo parin viikon jälkeen tunsin sen kodikseni. Isoimpia eroja Suomeen oli ehkä asuntojen kylmyys öisin ja etenkin talviaikaan sekä pankkikorttien toimimattomuus. Leidenistä tai muualtakaan hollannista on myöskin mahdotonta löytää mäkiä tai pitkiä portaita, muualta kuin talojen sisältä, mikä on tietysti loistavaa, jos pitää esimerkiksi juoksemisesta ja pyöräilystä. Yliopiston liikuntakeskuksen tarjonta oli todella kattava ja lisäksi kaupungissa on tarjolla paljon erilaisia kuntosaleja ja muita liikuntakeskuksia. Ruokakaupoissa valikoima oli todella kattava ja söin lähes samaa ruokaa kuin Suomessakin. Hintataso on hieman alhaisempi, mutta arjessa säästetyn rahan saa kyllä kulumaan illanvietoissa ja muissa tapahtumissa. Junalla matkustaminen ympäri Hollantia on suhteellisen edullista ja junia kulkee tiheästi kaikilla reiteillä. Lisäksi rahaa voi säästää ostamalla ryhmälippuja yhdessä kavereiden kanssa.

Lukukausi alkoi orientaatioviikolla ja senkin jälkeen opiskelijajärjestöt järjestivät viikoittain erilaisia tapahtumia ja retkiä ympäri Hollantia sekä muutaman myös ulkomaille. Suosittelen ehdottomasti osallistumaan näille retkille mahdollisimman paljon, sillä niillä pääsin kaikista parhaiten tutustumaan hollantilaisiin perinteisiin ja kulttuuriin. Valitettavasti muutoin hollantilaiset opiskelijat pysyivät paljon omissa porukoissaan ja heihin tutustuminen oli työn takana. Parhaat ystäväni vaihdosta asuvatkin ympäri maapalloa.

Vaihtokertomus, Vrije Universiteit, kevät 2018

Yleisen ja aikuiskasvatustieteen opiskelija

Ennen lähtöä

Virallinen tieto Amsterdamiin opiskelija-vaihtoon pääsystä saapui varsin myöhään, mutta olin ehtinyt henkisesti valmistautua lähtöön jo ennen virallista ilmoitusta, sillä HY:n myönnön jälkeen lähteminen on varsin todennäköistä. Kun virallinen ilmoitus sitten lopulta tuli, tapahtui kaikki vauhdilla. Joulukuun aikana tuli valita kurssit sekä hakea asuntoa. Erityisesti asunnon hakeminen oli jännittävää, kurssit kun voi aina vaihtaa. Amsterdam on myös tunnettu asuntopulastaan ja korkeista vuokristaan, joten jännitys asunnon löytymisestä oli suuri. Onneksi yliopiston kautta asuntoja oli varsin runsaasti tarjolla, ainakin kevätlukukaudeksi. Sain huoneen Uilensteden Green Towerista, ja samassa talossa asuukin lähes kaikki vaihtokaverini. Ennen lähtöä mieltäni askarrutti myös pakkaus, mitä ihmettä tulisi pakata yhteen matkalaukkuun maahan, jossa sää vaihtelee kolmen kuukauden aikana jäätyneistä kanaaleista 27 asteen helteeseen ja viikonlopun aikana voidaan nauttia niin helteistä kuin rankkasateista.

Ennen lähtöä mielessä pyöri myös varmasti kaikille vaihtareille tuttuja kysymyksiä, kuten saanko kavereita, entä jos asuntoni osoittautuu huonoksi, entä jos englannin taitoni ei ole tarpeeksi hyvä ja kurssit liian vaikeita. Vaikka kaikkea tuli pohdittua, lähdin matkaan kuitenkin uteliain mielin, valmiina uusiin kokemuksiin. Ennen lähtöä tuli myös tietysti hoitaa vakuutukset sekä kelan tuet vaihtoon sopiviksi, mutta se ei ollut iso homma. Pohdin myös, mitä kaikkea alkubyrokratia mahtaa pitää sisällään, sillä siitä oli varsin vaikea löytää tietoa etukäteen. Kannattaa myös ottaa huomioon, ettei Amsterdamissa toimi melkeinpä missään Visa Electron tai Debit kortit, joten luottokortti kannattaa tilata ennen lähtöä. Joissain kaupoissa sekään ei toimi, joten käteistä kannattaa olla varmuudeksi koko ajan.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Suurin osa huolistani oli kuitenkin turhia: alkubyrokratia hoitui äärettömän helposti. Olin ilmoittautunut bussikuljetukseen lentokentältä kampukselle, joten lentokentältä oikeaan paikkaan löytäminen sujui vaivatta. Bussissa sainkin jo ensimmäiset kaverini, joiden kanssa yhdessä ihmeteltiin uutta kampustamme ja hoidimme kaikki byrokratiaan liittyvät jutut. Tätä varten mukaan tarvittiin learning agreement sekä kopio passista. Itse otin varmuudeksi mukaan kaikki mahdolliset paperit koti- sekä vaihtoyliopistolta saaduista hyväksymiskirjeistä lähtien. Yliopisto oli järjestänyt asiat siten, että kaikki asiat learning agreementistä kaupungin asukkaaksi ilmoittautumiseen, pyörän ja salikortin ostamiseen sujui kätevästi saman katon alla. Sen jälkeen pääsimmekin tutustumaan uusiin asuntoihimme, jotka tosiaan kaikki olivat samassa talossa.

Asuminen

Kuten sanottua, Amsterdamista asunnon löytäminen ei välttämättä ole helppoa. Siksi päätinkin luottaa yliopiston kautta saataviin asuntoihin. Konsultoin muutamaa kaupungissa jo asuvaa tuttuani ja kehottivat ehdottomasti muuttamaan soluun yksiön sijasta sen sosiaalisuuden takia. Niinpä valitsin itselleni asunnon Uilenstedestä, opiskelijoiden kampukselta. Minulla on oma huone ja vessa, mutta jaan keittiön 13 muun opiskelija kanssa. Loppujen lopuksi tämä osoittautui hyväksi valinnaksi, vaikka alkujärkytys solun siisteystasosta ja Uilensteden sijainnista oli suuri. En ollut varautunut asumaan kaupungin ulkopuolella vaan olin kuvitellut huristelevani pyörälläni keskellä kaupungin vilinää ja katselevani ikkunasta kanaaleja. Alun järkytyksestä selvittyäni tämä oli kuitenkin äärettömän onnistunut ratkaisu: kaikki kaverini asuvat samalla kampuksella, joten ystävien saaminen on helppoa. Kampus on myös lähellä koulua, joten sinne meneminen on vaivatonta. Kampuksella on kaikki tarvittava: muutama ravintola, kuntosali, kauppa ja jopa leffateatteri. Koska asumme kaikki samassa pihapiirissä, voimme tehdä asioita extempore: leffaillat, picnicit, yhteiset illalliset, grillaaminen tai mikä vaan on helppoa ja nopeaa järjestää. Lisäksi, koska emme asu ihan keskustassa, olemme rohkeasti tutustuneet kaupungin eri asuinalueisiin. Täältä on usein helpompi mennä jonnekin muualle kuin aivan (turistien täyttämään) ydinkeskuskustaan, joten koen, että olemme oppineet tuntemaan Amsterdamin äärettömän hyvin sekä samalla tutustuneet sen moniin puoliin. Lisäksi lähellämme on aivan superhyvät urheilu- ja ulkoilu mahdollisuudet. Läheisestä Amsterdam Bos – metsästä löytyy niin kajakkeja, ratsastusmahdollisuus, veneilyä kuin upeat lenkkimaisematkin. Jos siis jaksaa edes pikkuisen tutkiskella lähialueita, on Uilenstedessä asuminen lopulta aivan parasta. Eikä keskustaankaan polje kuin parikymmentä minuuttia.

Opiskelu ja opetus

Oman kokemukseni mukaan opiskelu on täällä hyvin erilaista kun Suomessa. Ensinnäkin arvosanat ovat asteikolla 0-10, yleensä arvosanalla 5.5 pääsee läpi. Tämä saattaa kuitenkin hieman vaihdella kurssikohtaisesti. Se, että säännöt, koepäivät tai deadlinet muuttuvat ja elävät onkin ollut suuri yllätys. Luulin hollantilaisten olevan täsmällisiä ja tarkkoja, mutta kokemukseni mukaan tämä jäi ennakkoluuloksi. Koulu ei ole Suomeen verrattuna vaikeaa, mutta tekemistä on paljon. Joskus tuntuu jopa, että määrä korvaa laadun. Tehtävät ovat hyvin erilaisia kuin mihin olin kotona tottunut: täällä tehdään muun muassa paljon esitelmiä, postereita, kokeita kesken jakson sekä viikoittaisia tehtäviä. Aluksi tämä tuntui raskaalta, uusia tehtäviä uudella kielellä aivan jatkuvasti. Kaikkeen kuitenkin tottuu ja mielestäni oli vain kivaa ja mielenkiintoista kokeilla uusia oppimismenetelmiä. Nykyään englanninkieliset extempore esitelmät tuntuvat tavalliselta pienryhmätunnilta. Kouluun tulee kuitenkin täällä hieman panostaa, kursseista ei pääse läpi pelkällä läsnäololla tai ”olemalla vaihtari”. Tämä tuli itselleni pikkuisena yllätyksenä, en ollut alkutohinassa muistanut että opiskelemaanhan tänne oikeastaan tultiin. Nopeasti sitä kuitenkin oppii, mitä tulee tehdä ja miten, jotta pärjää. Vinkkini Amsterdamiin opiskelemaan tuleville onkin muistaa, että maineestaan huolimatta Hollannissa opiskelu ei ole megavaikeaa. Se on uutta ja erilaista, mutta siihen kannattaa suhtautua avoimin mielin.

Opiskelijaelämä ja vapaa-aika

Meillä oli varsin aktiivinen ESN-ainejärjestö, joka järjesti vaihtareille paljon ohjelmaa. Suurin anti heiltä oli kuitenkin matkat ja päiväreissut, joita he järjestävät opiskelijahinnoin. Monet päiväreissut olisivat jääneet tekemättä ja pienemmät kaupungit näkemättä, ellei ESN olisi järjestänyt reissuja niihin. Amsterdam onkin loistavalla sijainnilla, mikäli mielii reissata Euroopassa vaihdon aikana. Itse matkustin jonkin verran, sillä halusin käydä pienissä paikoissa, joihin ei vaihdon jälkeen välttämättä tulisi lähdettyä, mutta halusin myös nauttia Amsterdamista sekä oppia tuntemaan sen.

Varsinkin aluksi kävin jonkin verran ESN:n järjestämissä tapahtumissa, joka oli helppo tapa saada kavereita. Kun oma porukka löytyi ja kevät eteni, aktiivisuuteni hieman laski. Tosin tapahtumiakin oli vähemmän. He kuitenkin järjestävät paljon toimintaa, josta jokaiselle löytyy varmasti jotakin mieleistä. Suosittelen kaikkia vaihtoon lähteviä rohkeasti osallistumaan erilaisiin tapahtumiin vaikka jännittäisi tai tapahtuma ei itseä niin paljon kiinnostaisi. Erityisesti orientaatioviikolle kannattaa osallistua, jos vain voi, vaikka se hieman maksaisikin.

Amsterdamissa on paljon tekemistä myös opiskelijajärjestön ulkopuolella. Uilenstedessä, opiskelijoiden kampuksella, oli bileitä joka viikonloppu. Sään suosiessa opiskelijat valtaavat kampuksen nurmikentät ja grillaavat, viettävät iltaa ja nauttivat auringosta. Vapaa-ajalla tekemistä löytyy myös kampuksen ulkopuolelta, baareja, klubeja ja pieniä ”pubeja” on niin paljon, ettei kaikissa ehdi puolen vuoden aikana edes käymään. Aurinkoisella säällä hollantilaiset ryntäävät ulos kodeistaan, joten paikallisten tapaan mekin olemme nauttineet auringosta Amsterdamin puistoista esimerkiksi picniceitä pitäen.

Amsterdamissa on myös hyvä kulttuuritarjonta. Museumpleiniltä löytyy museo varmasti jokaisen makuun. Lisäksi täällä on paljon pienempiä näyttelyitä, vanhoja leffateattereita ja esimerkiksi Stand-Up komediaa voi käydä katsomassa vaikka jopa viikko, yleensä varsin huokeaan hintaan. Erityisesti keväällä ja kesällä kaupungissa järjestetään myös festareita lähes joka viikonloppu. Niille kannattaa ehdottomasti mennä, vaikkei artisteja tuntisikaan. Festarialueiden oma tunnelma, joka poikkeaa täysin kaupungin vilinästä, on kokemus itsessään. Lisäksi klubeilla on paljon keikkoja ympärivuoden, eli musiikin ystäville aktiviteetteja löytyy. Vaikka Amsterdam on suhteellisen iso kaupunki, ei täällä tarvitse mielestäni pelätä edes öisin tai iltaisin. Tosin en liikkunut iltaisin tai öisin juurikaan yksin, enkä ”pahamaineisilla” alueilla ja valitsin aina isoimmat tiet kulkemiseen. Tietysti aina kannattaa olla varovainen, mutta itse en edes nuorena naisena kokenut tarvetta olla huolissani.

Myös urheilumahdollisuudet ovat hyvät. Uilensteden kuntosali on huippuhyvä, siellä on laaja ryhmäliikuntatarjonta sekä hyvä kuntosali. Lisäksi lähialueen ulkoilumahdollisuudet ovat hyvä ja maisemat yllättävän hienot. Hollantilaiset pyöräilevät joka paikkaan, joten oma pyörä kannattaa ehdottomasti hankkia. Sillä pääsee joka paikkaan. Vapaa-ajalle Amsterdamista löytyy jokaiselle meileistä tekemistä, suht pieneksi kaupungiksi se on äärimmäisen eläväinen. Vielä vaihdon loppu puolellakin joka viikko saa yllättyä löytäessään uusia juttuja!

Kustannukset ja yleinen hintataso

Hintataso Hollannissa oli suht sama kuin Suomessakin. En huomannut merkittävää eroa  hinnoissa, mutta täällä rahaa ehkä tuli käytettyä hieman eri tavalla kuin Suomessa. Amsterdamissa on aivan upeita ihania aamupalapaikkoja, ravintoloita ja drinkkibaareja, jotka halusin tietysti kaikki testata. Lisäksi täällä järjestetään paljon festareita ja muita tapahtumia, joihin myös meni rahaa. Amsterdam on hyvin eläväinen kaupunki, mutta harmillisesti kaikki yleensä maksaa. Koska halusin nähdä ja kokea paljon, kului myös rahaa jonkin verran. Toisaalta, mielestäni oli ihanaa kun kerrankin oli paljon vapaa-aikaa, joten haluisin nauttia siitä. Kävin täällä useammin ulkona syömässä, drinkeillä tai muuten vaan kahvittelemassa kuin Suomessa, mutta koin ne kohtaamiset ja kokemukset arvokkaammiksi kuin rahan menon.

Aluksi jouduin myös yllätyksekseni ostamaan varsin paljon kaikkea huoneeseeni, kuten astiat, siivousvälineitä, vedenkeittimen, kattilan, lakanat ja muuta pientä sisustukseen ja asumiseen liittyvää. Onneksi yliopisto tarjoaa esimerkiksi astioiden kierrätystä, josta ostinkin paljon käytettyä tavaraa. Sinne voin myös viedä ne ostokset, joita en voi tai halua viedä mukanani Suomeen. Amsterdamissa on varmasti myös mahdollista elää samoilla kustannuksilla kuin Suomessa, jos jaksaa hieman vertailla hintoja ja panostaa itse kokkaamiseen. Asumiskustannukset riippuvat täysin siitä missä ja miten asuu. Uilenstedessä ne olivat suunnilleen Helsingin hintaluokkaa.

Vinkkini vaihtoon lähtijöille

Vaikka aluksi lähtö jännittäisikin, kaikesta selviää! Vaihto on ainutlaatuinen kokemus ja loppujen lopuksi varsin lyhyt aika, siitä kannattaa ottaa ilo irti. Kannattaa olla avoin ja aktiivinen, sekä sanoa usein ”kyllä”! Vaihto on loistava tilaisuus yrittää ja kokeilla asioita, joita ei muuten niin usein tekisi. Kannattaa myös muistaa, että jossain vaiheessa voi ja saa tulla koti-ikävä tai negatiivisia fiiliksiä, nekin kuuluvat asiaan. Keskittymällä positiivisiin puoliin ja luomalla omat mieleiset rutiinit ja tavat huonoistakin päivistä selviää. Olette kaikki vaihdossa samassa tilanteessa, joten vertaistukea varmasti löytyy 🙂 Vaihdossa kannattaa nauttia vapaudesta, tarttua mahdollisuuksiin sekä pitää hauskaa!

Vaihtokertomus, Erasmus University of Rotterdam, kevät 2017

Oikeustieteen opiskelija

Ennen vaihtoa

Sain Rotterdamin yliopiston kansainvälisistä palveluista ilmoituksen hyväksymisestäni vaihto-opiskelijaksi hyvissä ajoin ennen vaihtoa. Muutenkin ennen vaihtoa ja sen aikana yliopiston kansainvälisten palveluiden osasto informoi tulevia vaihto-opiskelijoita hyvin ja perusteellisesti ja kaikki tarvittava tieto oli saatavilla – tai ainakin kysyttävissä. Ennen vaihtoa tuli ladata kuva opiskelijakorttia varten, jonka sai itselleen orientaatiopäivänä. Ilmoittauduin myös etukäteen sähköpostilla haluamilleni kursseille, joita oli mahdollista muuttaa vielä kevään aikana.

Paikallinen laki edellyttää erilaisten vakuutusten hankkimista. Itse otin omani Suomesta, mutta paikalliset vakuutusyhtiöt tarjoavat ulkomaisille opiskelijoille suunniteltuja paketteja, joissa on kaikki tarvittavat vakuutukset.

Vaihdon aikana – käytännön asiat ja opiskelu

Paikallinen opiskelijajärjestö tarjosi vaihto-opiskelijoille mahdollisuuden “pick-up” -palveluun, ja saapuessani maahan sain bussikyydin uuden kotini ovelle. Opinnot alkoivat heti seuraavan päivänä ja muutaman tunnin orientaatio oli vasta paljon myöhemmin, joten ensimmäinen viikko oli vähintäänkin hämmentävää aikaa. Suosittelenkin liittymään heti kaikkiin mahdollisiin facebook-ryhmiin, sillä niiden ulkopuolella tieto ajankohtaisista asioista liikkuu huonosti jos ollenkaan.

Asuin koko kevään kampuksen opiskelija-asunnossa soluasunnossa kahden muun tytön kanssa. Asumisen hyvänä puolena oli tutustuminen muihin kulttuureihin (toinen kämppikseni oli Argentiinasta ja toinen Turkista), lyhyt matka luennoille ja kampuksen kirjastoon (noin 3 minuuttia) ja matkakuluissa säästäminen. Toki tämä tarkoitti sitä, että koko elämä oli kampuksella. Asunnon vuokraan kuului sähkö, vesi, lämmitys ja netti, joten jos haluaa päästä helpolla, kannattaa olla tarkkana ja hyvin valmistautuneena kun kampuksen kämpät tulevat haettavaksi: ne loppuivat nimittäin päivässä. Jos asuntoa ei saa tätä kautta, on niitä mahdollista etsiä yksityiseltä puolelta. Tämä voi toki tarkoittaa korkeampaa vuokraa ja ylimääräistä säätöä. Lisäksi moni ei tahdo alivuokrata huonetta ihmiselle “etänä”, vaan vuokraisäntä tai -emäntä haluaa todennäköisesti tavata etukäteen. Rotterdamissa osa opiskelijoita turvautui “Student hostel” nimiseen hostelliin, josta vuokrattiin huoneita opiskelijoille alennettuun hintaa.

Kuvan korkea rakennus on asuntola Rotterdamissa. Kuva: Merilii Mykkänen

Kun oleskelua kesti yli 4 kuukautta, tuli rekisteröityä kaupungintalolla. Tätä varten tarvitsee virkatodistukset Suomesta, jotka tilasin maistraatista. Yliopisto järjesti asian niin, että kaupungintalon työntekijät tulivat laitteineen yliopistolle, eikä tarvinnut lähteä asiaa järjestelmään muuten, vaikkakin tämä on myös mahdollista. Lääkärissä käyminen on myös helppoa. Alankomaissa rekisteröidytään lähimmälle lääkäriasemalle (Huisarts), josta voi aina tarvittaessa varata ajan. Käynneistä piti maksaa parinkymmenen euron käyntimaksu, jonka itse sain vakuutuksesta takaisin.

Alankomaalaaiset yliopistot ovat tunnetusti hyvälaatuisia. Tämä tarkoittaa myös sitä, että opetus on huomattavasti vaativampaa kuin Helsingissä. Luennoilla edellytettiin aktiivista osallistumista sekä hyvää etukäteistä perehtymistä aineistoon. Kurssit olivat hyvin interaktiivisia: professori vain harvoin pelkästään luennoi luokalle ja opiskelijoita haastettiin pohtimaan ja kyseenalaistamaan käsiteltyjä asioita. Erilaisia esseitä tehtiin paljon ja niistä sai myös palautetta. Monilla kursseilla suoritukseen kuului moot court, joihin oli välillä vain 45 minuuttia aikaa valmistautua! Tämä oli suomalaiselle luonnollisesti hyvin järkyttävää, mutta alkushokin jälkeen palkitsevaa. Myös arvostelu kokeissa, esseissä ja esitelmissä oli ankarampaa. Arvosana-asteikko Alankomaissa on 1-10, arvosanan 6 tarvitsee jotta pääsee läpi, ja arvosanan 9-10 saa vain muutama prosentti opiskelijoista.

Näköala kampukselta. Kuva: Merilii Mykkänen

Opintojen ulkopuolella

Alankomaalaiset ovat ystävällisiä ja osaavat hyvin englantia, mikä tekee arjesta miellyttävää. Kadulla tervehditään tuntemattomia ja raitiovaunussa puhutaan kanssamatkustajien kanssa! Kannattaakin opetella muutama sana hollanniksi, sillä tämä tekee paikallisiin vaikutuksen. Rotterdam on hyvin monikulttuurinen ja tämä näkyy paitsi katukuvassa, myös ruokapaikkojen kirjossa.

Liikkuminen maassa on helppoa ja liikenneyhteydet ovat hyvät: kampuksen vieressä on sekä metro että ratikka ja bussikortin sai yliopiston opiskelijajärjestöltä panttia vastaan. Rotterdamin keskustasta lähtevät junat ja bussit sekä maan sisälle että Belgiaan, Ranskaan ja Englantiin, ja kaupungissa on myös pieni lentokenttä. Matkustaminen on melko kallista eikä mahdollisuutta opiskelija-alennukseen ole, mutta facebookissa voi liittyä ryhmiin joiden kautta on mahdollista hankkia ryhmälippu, jolloin junamatkojen hinta tippuu huomattavasti. Yksi erityisen Alankomaalainen asia on polkupyörät, ja sen hankkiminen on elinehto. Se on monissa tapauksissa nopein tapa liikkua, maa on tasaista ja pyörätiet hyviä. Pyörä kannattaakin hankkia heti maahan saapumisen jälkeen käytettynä joko netistä tai pienistä putiikeista.

Ruoka on kaupoissa lähes samanhintaista kuin Suomessa, mutta ulkona syöminen on paikoitellen huomattavasti halvempaa. Ehdottomia paikallisia kulinaristisia nautintoja joita on pakko kokeilla, on poffertjes (pienet pannukakut), stroopwafels (lämpimät, siirappiset vohvelit), frietjes (paksut ranskalaiset majoneesilla), kapsalon (maailman paras kebab-annos) sekä minttutee. Rotterdamin arkkitehtuuri on huomattavan modernia ja tyystin erilaista kuin muualla maassa. Rotterdamissa riittää tekemistä ja näkemistä!

Muita asioita

Vaikka Alankomaat onkin moderni maa, ei Visa Electron tai monet luottokortit toimi juurikaan missään. Moni joutui avaamaan tilin paikallisessa pankissa ja hankkimaan sitä kautta toimivan pankkikortin. Itse maksoin kaiken käteisellä, jota oli mahdollista kortillani nostaa.

Opintojen ohella suosittelen matkustamaan maan sisällä (ja miksei muuallakin Euroopassa) sekä nauttimaan elämästä. Tiiviissä vaihto-opiskelijoiden yhteisössä asuminen mahdollistaa paitsi unohtumattomia kokemuksia, myös syviä ystävyyssuhteita jotka jatkuvat vaihto-ajankin jälkeen!

Vaihtokertomus, Wageningen University & Research, kevät 2017

Kasvatustieteiden opiskelija

Ennen lähtöä

Ennen lähtöä hyödynsin HY:n liikkuvuuspalveluita muita vaihtoonlähtijöitä, jos en tiennyt mitä kaikkea minun tuleekaan tehdä ennen vaihtoa. Kysy siis rohkeasti apua, niin saat alkujännitystä ja stressiä lievitettyä. Liikkuvuuspalveluiden sivuilla on myös hyvät ja selkeät ohjeet. Aloita asioiden hoitaminen ajoissa, sillä etenkin paperityöt vaativat aikaa. Täällä Helsingissä alivuokrasin huoneeni opiskelija-asunnosta vaihdon ajaksi. Löysin alivuokralaisen Vuokra-asunnot Helsinki Facebook-sivustolta. Olen näin jälkikäteen ajateltuna erittäin tyytyväinen siihen, että onnistuin löytämään sopivan alivuokralaisen huoneeseeni, sillä se helpotti vaihtoonlähtöä, kun ei tarvinnut miettiä, minne vien kaikki tavarani vaihdon ajaksi tai miten maksan kahden asunnon vuokrat.

Suurin haaste vaihtovalmisteluissa oli asunnon löytäminen Wageningenista. Opiskelijoiden asuntotilanne on Wageningenissa haastava ja myös paikallisilla on vaikeuksia löytää asuntoa. Etsin asuntoa Wageningen Student Plaza alustalta Facebookista sekä muilta nettisivuilta, jotka vinkattiin vaihtoyliopiston infosähköpostissa. Tein Idealikselle (Wageningenin HOAS) profiilin, mutta olin priorisointijonossa aika häntäpäässä. Vinkkivitonen: tee profiili Idealikselle mahdollisimman aikaisin, sillä mitä pidempi rekisteröitymisaikasi on, sitä ylemmäs pääsee priorisointijonossa. Facebookin kautta löysin potentiaalisia asuntovaihtoehtoja ja skypettelin parin opiskelijatalon kanssa. Opiskelijataloilla on tapana järjestää ’hospiteeravond’, jossa asukaskandidaatteja haastatellaan. Näin talon asukkaat tutustuvat asukasehdokkaisiin ja päättävät äänestäen, kuka sopisi parhaiten uudeksi asukkaaksi. Sain lopulta juuri tälläisen skype-haastattelun kautta asunnon. Mutta sekin tapahtui vasta 3 viikkoa ennen lähtöä, joten älä stressaa jos asunnon saaminen jää viime tinkaan.

Amsterdamin lentokentälle saapuessasi kannattaa ostaa Chip-card (kuin Helsingin HSL-matkakortti) ja ladata sinne vähintään 30 euroa, jotta pääset junalla ja bussilla Wageningeniin. Muista leimata kortti ennen ja jälkeen junaan/bussiin nousemista! Ryhmälippuja (group ticket) kannattaa suosia, jos tekee Wageningenista päiväreissuja muihin kaupunkeihin. Niitä varten löytyy Facebookista ryhmiä, jos ei oma porukka ole tarpeeksi iso (10 henkilöä).

Vaihtareiden kanssa Amsterdamissa Kings Day:na.

Alkuvalmistelut kohteessa

Alkubyrokratia Wageningenissa ei ollut kovin paha. Yliopistolle piti viedä kopio passista sekä pari rekisteröitymislomaketta, jotka oltiin lähetetty sähköpostiin noin viikkoa ennen opiskelun alkamista. Lisäksi kaupungintalolla (municipality) piti käydä rekisteröitymässä asukkaaksi. Tätä varten täytyi olla Wageningenin asunnon vuokrasopimus mukana.

Pyörän hankkiminen on ihan must-juttu Wageningenissa (ja muuallakin Alankomaissa). Itse hankin pyörän Suomesta käsin ystäväni kautta, joka myi minulle vaihtokaverinsa pyörän. Kävin hakemassa pyörän, kun saavuin Wageningeniin. Pyörä maksoi 80 e ja se oli hyvässä kunnossa. Vaihdon päätyttyä myin pyörän eteenpäin samalla hinnalla. Pyöriä voi ostaa myös AID-viikolla tai esimerkiksi Wageningen Student Plazan kautta.

Pyörät joen luona.

Hollantilaisen pankkikortin hankkimista kannattaa harkita, sillä Visat tai Mastercardit eivät käy monessakaan kaupassa, kuten ruokakaupoissa (paitsi Jumbossa, joka sijaitsee lähellä kampusta). Itse en kuitenkaan hankkinut pankkikorttia, vaan käytin käteistä ja kävin kaupoissa, joissa suomalainen pankkikorttini kävi.

Asuminen

Sain huoneen opiskelijatalosta, jossa asui 10 opiskelijaa. Minulla oli oma huone, mutta kylpyhuone ja keittiö oli jaettu muiden kanssa. Asunto sijaitsi keskustassa, lähellä kirkkoa. Yliopistolle kesti pyöräillä vähän alle 15 minuuttia. Sijainti oli erittäin toimiva.

Asuminen 10 opiskelijan kanssa saman katon alla vaati alkuun totuttelua. Yhteisenä kielenä puhuimme englantia. Meidän talossa oli kuitenkin ihanan yhteisöllinen meininki! Lähes joka ilta joku valmisti illallisen ja siihen sai osallistua halutessaan (ei siis ollut velvoitetta osallistua tai kokata jos ei halunnut). Jos on mahdollista, suosittelen hakemaan huonetta tällaisesta opiskelijatalosta oman yksiön sijasta. Saat vaihtoajasta enemmän irti! Järjestimme vaihdon aikana parit talojuhlat. Lisäksi joka sunnuntai teimme brunssin ja kävimme joogassa.

 

Lounaalla kampuksen nurmikkoalueella.

Opiskelu ja opetus

Sopeutumisesta yliopistoelämään ei kannata turhia stressata. Ensimmäisellä opiskeluviikolla järjestetään AID-week, jossa on paljon ryhmäytymistä, bileitä ja tutustumista kampukseen. Sanoisinkin, että se oli melkeinpä vaihdon hauskinta aikaa! Osallistu tapahtumiin – siellä tutustut muihin vaihtareihin.

Minua oltiin jo ennen vaihtoa varoitettu, että opiskelu Wageningenissa on vaativaa. Ja tottahan se oli jos vertasin Helsingissä opiskeluun. Opiskelin kuluttajaekonomiaa ja lähes kaikilla kursseillani kestävä kehitys oli jollain tavalla sisällytetty opintoihin. Kursseilla piti ihan oikeasti tehdä töitä ja tentteihin piti opiskella, jotta niistä pääsi läpi. Päädyin vaihtamaan noin puolet kursseistani ennen opintojaksojen alkua, sillä ymmärsin, että vajaavaisilla taustatiedoilla ei pärjää vaativilla kursseilla. Kurssien vaihtaminen onnistui, kun kysyin ensin lupaa Helsingin yliopiston opettajiltani sekä liikkuvuuspalveluilta ja sitten olin yhteydessä Wageningenin vaihtokoordinaattoriin sekä kurssin opettajaan. Varaudu ryhmätöiden tekemiseen – niitä on paljon! Tuntui, että opiskelijat olivat aika kunnianhimoisia, eikä ryhmätöitä rääpäisty kasaan rimaa hipoen. Jokaisella kurssilla oli myös esitelmiä yksin, pareittain tai ryhmässä. Aluksi ne jännittivät paljon, mutta vaihdon loppua kohti esiintymisjännitys helpotti. Kursseilla oli myös excursioita yritysten luokse. Excursiot olivat opiskelijoille ilmaisia ja ne olivat antoisia ja mielenkiintoisia. Kevät lukukausi on siis jaettu kolmeen jaksoon ja jokaisen jakson lopussa on lukuviikko ja tenttiviikko. Opetus oli pääosin opettajalähtöistä, mutta luennoilla käytiin myös paljon keskustelua ja tehtiin pieniä case-tehtäviä sekä ryhmätöitä.

Excursio Rotterdamiin Fenix Food Factorylle.

Vapaa-aika

Wageningenilla on Unisporttia vastaava urheilukeskus, joka sijaitsee kampuksen lähettyvillä. Voin suositella Sports Centeriä; sieltä löytyy sali sekä ryhmäliikuntatunteja. Unisportiin eroten, Wageningenissa oli paljon eri lajien urheilujoukkueita; oli sählyä, yleisurheilua, tankotanssia jne. Eli jos harrastat jotain lajia, voit mahdollisesti jatkaa sen harrastamista yliopiston joukkueessa. Arboretumin puistossa sekä Wageningenin joella oli hyvät lenkkeilymahdollisuudet vehreän luonnon ja hevosten sekä lehmien keskellä.

Matkustelin vaihdon aikana jonkin verran. Belgiaan lähdin opiskelijajärjestön järjestämälle matkalle muiden vaihtareiden kanssa. Lisäksi teimme omia reissuja junalla tai bussilla läheisiin kaupunkeihin. Eindhovenista löytyi myös halvat lennot esimerkiksi Bosniaan, jonne lähdin viettämään pääsiäislomaa. Vaikka Wageningen on pieni kaupunki, löytyy sieltä tekemistä vapaa-ajallakin. Melkeinpä joka viikko oli opiskelijabileet, joita eri opiskelijajärjestöt järjestivät vuorotellen.

Piknik joen luona muiden vaihtareiden kanssa.

Vinkit seuraavalle vaihtoonlähtijälle:

  • Aloita asunnon etsiminen ajoissa.
  • Osallistu AID-viikolle ja sen tapahtumiin. Siellä tutustut ihmisiin.
  • Varaa aikaa opiskelulle, etenkin ennen tenttiä.
  • Hyödynnä opiskelijajärjestöjen järjestämät matkat ulkomaille (esim IxESN)
  • Osta kirkon luona järjestettävältä marketilta (ke & la) tuoreet ja edulliset hedelmät, vihannekset, juustot jne.
  • Nauti vaihdosta, se on ihan parasta aikaa! 🙂
Marketilla (ke & la).

Vaihtokertomus, Amsterdam University of Applied Sciences, kevät 2016

Kasvatustieteen opiskelija

Alkujärjestelyt

Tultuani hyväksytyksi Hogeschool van Amsterdamiin (HvA) kaikki yhteydenpito ja informointi Alankomaiden suuntaan toimi omalla kohdallani moitteettomasti. HvA:n vaihtokoordinaattori oli minuun aktiivisesti yhteydessä, ja antoi selkeät ohjeet vaadittavasta paperitöistä ja niiden palautuksen takarajoista. Sain myös pyytämättä tietopaketteja kaikesta koulunkäyntiin ja elämiseen liittyvistä käytännön asioista: ohjeet opiskelija-asunnon hakemiseen, tietoa sivuaineestani ja HvA:n käytänteistä, ehdotus kielikurssille ilmoittautumisesta sekä orientaatioviikon ohjelmaa. Vaihto-opiskelijat olivat hyvissä käsissä, eikä stressille ollut tarvetta. Vaihtokoordinaattorit olivat myös hyvin tavoitettavissa läpi lukukauden ja sen jälkeen. 

Laskeuduttuani Schipholin lentokentälle löysin nopeasti vastaan tulleet tuutorit. Koulun järjestämä ilmainen bussikyyti vei minut yliopistokampukselle, jossa oli järjestetty alkubyrokratian helpottamiseksi tilaisuus jossa kaiken olennaisen pystyi hoitamaan kerralla: kaupungin asukkaaksi rekisteröityminen (myös viereisen Diemenin kunnan paperityöt onnistuivat), vuokrasopimuksen allekirjoittaminen ja avainten nouto opiskelija-asuntoyhtiöiltä sekä yleisen orientaatiopaketin vastaanottaminen onnistuivat. Kampukselta järjestettiin myös ilmainen bussikyyti asuntoloihin.

Aloitustilaisuudessa vaihto-opiskelijat asetettiin noin 20 hengen ryhmiin, joiden kanssa vietimme ensimmäisen viikon hyvin tiiviisti. Tuutoreiden johdolla tutustuimme toisiimme ja kaupunkiin, ostimme pyörät torilta (n. 50-150€ käytetystä konkelista) ja juhlimme. Suosittelen orientaatioviikkoon osallistumista vaikka yöelämä ei kiinnostaisikaan; sain itse sen kautta todella hyviä ystäviä.

Asuminen ja eläminen

Hogeschool van Amsterdam saattoi minut hyvissä ajoin kosketuksiin paikallisten opiskelija-asuntoyhtiön kanssa. Päädyin vuokraamaan asuntoni DeKey -nimiseltä firmalta, jolla oli asuntoja ympäri kaupunkia.  DeKey antoi vaihtoehtoja joista valita. Varasin jäljelläolevista halvimman huoneen joka ei vaatinut kämppäkaveria, ja hintaa omalle luukulle tuli noin 450€/kk. Vuokrataso oli ylipäänsä varsin verrattavissa Helsinkiin. Huoneeseeni oli hankittu peruskalusteet sekä jääkaappi, mutta keittiön ja pyykinpesukoneen jouduin jakamaan n. 12 ihmisen kanssa. Sain jälkeenpäin kuulla, että asuinalueellani on varsin huono maine. Itse en kuitenkaan ikinä tuntenut oloani millään lailla turvattomaksi, ja pitkähköä koulumatkaa (~30min pyörällä ja julkisilla) lukuunottamatta Osdorp oli varsin hyvä ja leppoisa kotikaupunginosa, ja ainakin minun asuntolani oli hyvin rauhallinen. Suurkaupungiksi Amsterdam tuntui muutenkin todella turvalliselta.

Amsterdam on turistien suosioissa, minkä huomaa varmasti joka kerta keskustassa käydessä. Pahimmat rysät oppii kuitenkin hyvin nopeasti, eikä turistilaumoihin arkielämässä oikeastaan törmää.

Hintataso Amsterdamissa on hieman halvempi kuin Suomessa, mutta suuria säästöjä ei kannata odottaa.

Julkinen liikenne toimii erinomaisesti, ja hinnat ovat verrattavissa Suomen vastaaviin. Paikallisella matkakortilla, OV-chipkaartilla, pystyy liikkumaan niin lähiliikenteen välineillä kuin kaukojunillakin. Junat ovat helppo tapa nähdä Hollantia – pienestä ja tiiviistä maasta on vaikea löytää paikkaa jonne junamatka pääkaupungista kestäisi yli kaksi tuntia. Pyöräily on olennainen osa hollantilaista kulttuuria, ja oma (käytetty) pyörä on järkevin ostos jota tulet tekemään. Kaupungissa kaikki paikat ovat pyöräilymatkan päässä, kunhan kirotut turistit pysyvät poissa pyöräteiltä (logiikan ja etiketin oppii hyvin nopeasti). Pyöriä kannattaa metsästää toreilta sekä sosiaalisesta mediasta – vaihtareiden facebook-ryhmät olivat lukukauden taitteessa täynnä myynti-ilmoituksia. Pyörävarkaudet ovat kuitenkin yleisiä, hanki siis hyvä lukko.

Opiskelu ja opetus

Hogeschool van Amsterdam tarjoaa valmiita 30 opintopisteen (ECTS) englanninkielisiä sivuaineita, jotka ovat suunnattu sekä vaihto-opiskelijoille että paikallisille opiskelijoille. Valitsin itse kokonaisuuden nimeltä Working in the English Speaking World, joka keskittyi englanninkielisen maailman kulttuuriin sekä kielitaidon hiomiseen.

Valmiiksi paketoitu sivuaine vähentää tietysti valinnanvapautta, mutta koin ratkaisun oikeaksi. Säästyin opintosuunnitelman säätämiseltä ja kurssitarjonnan stressaamiselta. Parasta yhtenäisessä sivuaineessa oli kuitenkin se, että sama porukka pysyi kasassa koko lukukauden ajan. Oli helppo tutustua kurssikavereihin, kun samat kasvot pyörivät ympärillä koko vaihtojakson ajan. Vaikka valitsemani sivuaine oli käsittääkseni suunnattu vaihto-opiskelijoille, kurssin koostumus oli hyvin hollantilaisvoittoinen. Noin 60 opiskelijan kurssista ulkomaalaisia oli vain viisi. Koin tämän positiivisena, sillä suhdeluku tarjosi hyvän mahdollisuuden tutustua paikallisiin – vaihto-opiskelijoihin tutustuminen kun hoituu orientaatioviikolla ja pitkin lukuvuotta järjestettävissä juhlissa lähes automaattisesti.

Sivuaineen opetus oli järjestetty tasaisesti pitkin lukukautta, joka kesti tammi-helmikuun vaihteesta kesäkuun loppuun. Kontaktiopetuspäiviä oli keskimäärin kaksi viikossa, ja itsenäiselle työlle ja ryhmätyöskentelylle oli varattu paljon aikaa. Kontaktiopetus oli pitkälti luentomaista ja keskustelevaa, mutta myös seminaarityöskentely tuli tutuksi. Omassa sivuaineessani teimme myös suppeahkon tutkimuksen, mitä varten opiskelijoiden piti matkustaa johonkin englanninkieliseen maahan. Vaihto-opiskelijoille annettiin kuitenkin erityislupa tehdä tutkimus Alankomaissa.

HvA järjesti vaihto-opiskelijoille hollannin kielen alkeiskurssin. Kurssi oli ilmainen, mutta oppikirja maksoi muutaman kympin jos sitä ei saanut muuta kautta hankittua. Ainakin oma kurssini oli hyvin järjestetty ja toimiva.

Hyödyllistä tietoa vaihtoon lähteville

Muutto Alankomaihin ei aiheuttanut suurta kulttuurishokkia. Asiat toimivat pääpiirteittäin samalla tavalla kuin Suomessa, ja käytännössä kaikki puhuvat hyvää englantia. Hollantilaiset olivat oman kokemukseni mukaan todella avuliaita ja ystävällisiä, mutta heidän kuuluisa suorapuheisuutensa saattaa suomalaiselle vaikuttaa töykeältä. Siihen kuitenkin tottuu, ja aloin jopa ikävöimään sitä piirrettä palattuani Suomeen. Kuten Suomessakin, valmiisiin sosiaalisiin piireihin voi olla vaikea päästä sisään.

Amsterdamissa asuu paljon suomalaisia. Facebook-ryhmät kuten Amsterdamin suomalaiset opiskelijat sekä Hollannikkaat ovat aktiivisia yhteisöjä joista saa varmasti apua molempien maiden käytännöt tuntevilta ihmisiltä. ASO järjestää muun muassa jääkiekon MM-kisakatsomoita ja juhannusjuhlat.

Suomalaisen pankkikortin toimivuus oli vähintäänkin arvaamatonta, eikä paikallinen pankki suostunut avaamaan tiliä alle puolta vuotta maassa oleskelevalle. Käytännössä elin koko vaihtojaksoni käteisellä – sitä sentään sai automaateista. Toinen hankaluus maksuliikenteen kanssa oli internet-ostokset. Jouduin useamman kerran pyytämään paikallista ystävää ostamaan esimerkiksi keikkaliput puolestani. Omat kokemukseni olivat kuitenkin ääripäästä, ja moni vaihtariystäväni selvisi tässä suhteessa ilman mitään ongelmia.

Kaiken kaikkiaan Amsterdam oli mielestäni täydellinen vaihtokohde. Kaupunki ja maa ovat kulttuurillisesti rikkaita ja eläväisiä, kaikki toimii odotetusti ja ajallaan, opetus oli laadukasta ja HvA:n vaihto-opiskelun mahdollistava koneisto toimi paremmin kuin olisin voinut odottaa.

Vaihtokertomus, Amsterdam University of Applied Sciences, kevät 2017

Kasvatustieteen opiskelija

Ennen lähtöä

Hakemusprosessi kouluun Amsterdam University of Applied Sciences, eli Hogeschool Van Amsterdam (HvA) saattaa aluksi synnyttää stressiä, mutta ei loppujen lopuksi ole kovin työläs. Tärkeää on muistaa täyttää hakulomake ja kaikki tarvittavat asiakirjat, kuten motivaatiokirje ajoissa. Tarvittavien asiakirjojen täyttämisestä neuvoo kotiyliopistosi liikkuvuuspalvelut ja voit olla heihin yhteydessä tarpeen mukaan. Muista myös hakea Kelan korotettua opinto- ja asumistukea vaihto-opiskelijoille. HvA:sta otetaan valittuihin vaihto-oppilaisiin yhteyttä sähköpostitse, jonka vuoksi kannattaa sähköpostia tutkailla tasaisin väliajoin. Myös roskaposti kannattaa selata läpi siltä varalta, mikäli koulun lähettämä sähköposti pääsee sinne eksymään.

Etukäteen olisi hyvä myös tarkistaa, että kaikki asumiseen liittyvät asiat/maksut ovat kunnossa. HvA tekee yhteistyötä kahden eri opiskelija-asuntoja välittävän yrityksen, DeKey:n ja Duwo:n kanssa. Yritykset ovat yhteydessä vaihto-oppilaisiin sähköpostitse, mikäli olet hakuvaiheessa valinnut kohdan “etsin asuntoa koulun tarjoamilta kumppaneilta”. Itse majoituin DeKey:n järjestämässä asunnossa, johon olin erittäin tyytyväinen. Amsterdamissa ja ylipäänsä Alankomaissa on tapana liikkua pyörällä, jonka vuoksi kehotan jo etukäteen tutustumaan erilaisiin Facebook ryhmiin, joissa myydään polkupyöriä halvempaan hintaan. Tällaisia Facebook ryhmiä ovat esimerkiksi Hollannikkaat: Suomalaiset Amsterdamissa sekä ISN Amsterdam Online Market. Tärkeää on myös selvittää miten Amsterdamin lentokentältä (Schiphol) pääsee valitsemaasi opiskelija-asuntoon. Asumisesta ja kyydityksistä lisää asuminen ja alkubyrokratia kohdissa.

Yhtenä hyvänä neuvona pidän myös vaihdossa tarvittavien dokumenttien (Learning Agreement & Letter of Confirmation sekä mahdollinen kurssi katalogi) tulostamista etukäteen. Näin sinulla on tarvittavat asiakirjat valmiina täytettäviksi, eikä niiden tulostamisesta tarvitse huolehtia Amsterdamissa. Myös erilaisten puhelimeen ladattavien kartta-applikaatioiden lataaminen etukäteen on suotavaa. Itse käytin kartta-applikaatiota nimeltä ‘Here maps’, josta sai ladattua Amsterdamin kartan offline-tilaan ja jota pystyi tämän vuoksi seuraamaan ilman nettiyhteyttä. Mikäli et ole aikaisemmin käynyt Amsterdamissa ja kaupunki tuntuu vieraalta, on kartta-applikaatiosta paljon apua. HvA:n kansainvälisen toimiston työntekijöiltä sekä kurssin opettajilta voi kysyä tarvittaessa ohjeita sekä askarruttavia asioita sähköpostitse.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

HvA järjestää kyydityksen linja-autolla valitsemaasi opiskelija-asuntoon noin 10€ hintaan. Kyydityksistä tulee informaatiota sähköpostitse, jossa kerrotaan missä kohdassa lentokenttää on kokoontumispaikka ja millä aikataululla edetään. Heti kentällä tulet tapaamaan uusia vaihto-opiskelijoita sekä koulun opiskelijajärjestön jäseniä. Tämä onkin oiva paikka päästä tutustumaan uusiin ihmisiin ja solmimaan kaverisuhteita. Kentältä linja-auto lähtee tasaisin väliajoin kohti Science Parkkia, joka toimii yhtenä koulukampuksena sekä opiskelija-asuntojen sijaintina Amsterdamissa. Science Parkin kampukselle oli järjestetty kaikki tarvittavat ilmoittautumiset sekä infot orientaatioviikkoa varten. Kampukselta pystyi noutamaan huoneiston avaimet, rekisteröityä kaupungin asukkaaksi, järjestää pankkitapaamisen hollantilaisen pankkikortin saamiseksi sekä saada tietoa tulevasta ISN opiskelijajärjestön suunnittelemasta orientaatioviikosta. Orientaatioviikolle meille oli järjestetty kaikkea kivaa tekemistä, kuten Amsterdamin nähtävyyksien tutkiskelua, kanaaliajelua, pubikierrosta, biljardinpeluuta ja tietysti hengailua muiden vaihto-oppilaiden kanssa. Mikäli sinulla on mahdollisuus osallistua jo orientaatioviikolle, suosittelen tätä lämpimästi. Tulet tutustumaan moniin uusiin ihmisiin sekä saatat solmia elinikäisiä kaverisuhteita jo kyseisen viikon aikana.

Science parkista matka jatkuu linja-autoilla tai minibusseilla kohti opiskelija-asuntoja ympäri Amsterdamia. Kyyti tulee lähelle asuntosi ulko-ovea, jotta sinun olisi mahdollisimman helppo löytää perille. Minun ja kaverieni huoneisiin oli jätetty paikallisen puhelinoperaattorin Lebaran sim-kortti sekä 20€ ladattavaa puheaikaa. Lebaran applikaation avulla tai ostamalla kuponkeja kaupasta sekä kioskeilta pystyi lataamaan lisää puhe/internet aikaa puhelimelle. Puhuminen, tekstailu sekä internetin käyttö Alankomaissa on kokemukseeni perustuen yllättävän kallista.

Suosittelen pankkiajan varaamista jo heti ensimmäisenä päivänä Science Parkissa. Paikallisissa ruokakaupoissa (Albert Heijn) ei käy maksuvälineenä suomalainen pankki/luottokortti, vaan maksaminen tulee tehdä hollantilaisella pankkikortilla. Kaupoissa vain tietyillä kassoilla pystyy maksamaan käteisellä. On myös hyvä huomioida, että pankkiautomaatilta käteisen nostamisesta veloitetaan pieni maksu jokaisen nostokerran yhteydessä. Minulla oli käytössä ING pankin pankkitili, jolta joka kuukausi veloitettiin 5€:n käyttömaksu. Pankkitiliä oli helppo käyttää puhelimeen ladattavat ING pankin applikaation avulla. Pankkitilille pystyi itse siirtämään rahaa omalta suomalaiselta pankkitililtä. Mielestäni hollantilainen pankkitili helpotti huomattavasti elämistäni Amsterdamissa ja siksi sitä suosittelen myös teille hankittavaksi.

Asuminen

DeKey ja Duwo ovat Amsterdamin vuokravälitysyrityksiä, jotka vuokraavat asuntoja HvA:n ja UvA:n opiskelijoille. Heillä on erikokoisia, tasoisia ja hintaisia asuntoja eri puolilla Amsterdamia. Vuokravälitysyritykset ovat vaihto-opiskelijaan yhteydessä, joten sinun ei tarvitse murehtia yhteydenotosta. Siihen kumman välitysfirman kautta tulet hankkimaan asunnon itsellesi, ei voi valitettavasti vaikuttaa. Oli yritys kumpi tahansa tulet aivan varmasti löytämään kelvollisen asunnon itsellesi.

Amsterdamissa asuminen on tällä hetkellä kovan kysynnän seurauksena hyvin kallista. Kuitenkin opiskelijoille suunnatut asunnot ovat opiskelijaystävälliseen hintaan. Mielestäni vuokrataso jäljittelee Helsingin hintatasoa. Opiskelijat voivat myös olla yhteydessä muihin Amsterdamilaisiin välitysfirmoihin ja hankkia heidän kauttaan asunnon. Tällaisten kanssa tulee kuitenkin olla tarkkana ja keskustella välittäjien kanssa vuokrausehdoista. Asunnon etsimisen kanssa kannattaa olla ajoissa liikenteessä, sillä opiskelija-asunnot ovat haluttuja Amsterdamissa myös hollantilaisten opiskelijoiden keskuudessa. En ole kuitenkaan kuullut, että kukaan vaihto-opiskelija olisi jäänyt ilman asuntoa. Vuokranmaksaminen on tehty helpoksi, sillä vuokranvälitysyritykset lähettävät sinulle sähköpostia kuukauden lopulla muistutuksena vuokranmaksamisesta. Vuokran voi maksaa pankki- ja luottokortilta tai verkkopankkitunnuksilla.

Amsterdamissa on hyvät julkisenliikenteen kulkuyhteydet. Amsterdamissa voit hyppää niin bussiin, raitiovaunuun, kuin metroon, ja ne kaikki toimivat kertalipulla tai Chipcardilla johon pystyy lataamaan arvoa juna- ja metroasemilta. Kuitenkin tyypillisen liikkumistapa on polkupyörällä ajaminen kaupungin osasta toiseen. Pyörätiet ovat loistavassa kunnossa ja pyöräilijöitä pidetään liikenteen kuninkaina, joilla on aina etuajo-oikeus. Pyöräilyliikenne on siis hyvin vauhdikasta ja aluksi se saattaa vaatia totuttelua. Kuitenkin pienen harjoittelun jälkeen liikenne tulee tutuksi ja pystyt ajamaan pidempiäkin matkoja pyörällä.  Pyöriä saa ostettua halvalla käytettyjen pyörien liikkeestä, erilaisten kirpputorityyppisten ryhmien sivuilta sekä toreilta. Polkupyöriä voi myös vuokrata vaihdonajaksi, jolloin vuokrausfirma korvaa sinulle uuden pyörän mikäli aikaisempi pyörä varastettaisiin.

Näkymä opiskelija-asuntoni parvekkeelta

Opiskelu ja opetus

Ensimmäiseksi on kehuttava hollantilaisten englanninkielen tasoa. Asioiminen englanniksi onnistuu niin virastoissa kuin lähikaupassakin ja ihmiset palvelevat mielellään englanninkielellä. Opetus hollannissa on erittäin hyvää tasoa. Opetus englanniksi sujuu vaivatta sekä he ovat tietoisia käyttämään nykypäivän teknologiaa mukana opetuksessa. Hollantilainen koulujärjestelmä on myös hieman vaativampaa tasoa, sillä opettajat odottavat hyvää koulumenestystä oppilailta. Alankomaissa on opetusmetodina käytössä learning by doing -menettely, jossa on kyse oppimisesta itse tekemällä. Tämä tarkoittaa käytännössä paljon ryhmätyöskentelyä ja esitelmien pitämistä. Opettajat myös antavat hieman enemmän seuraavia oppitunteja varten valmistavia tehtäviä, kuin meillä Suomessa on tapana.

Luennoilla on tapana keskustella yhdessä opittavasta asiasta ja jakaa mielipiteitä toisten kanssa. Tämä on todella positiivista, sillä tällä tavoin koin tapahtuvan enemmän syvempää oppimista, kuin itse asioita pohdittaessa. Opiskelun ja hyvien arvosanojen eteen saa nähdä Alankomaissa vaivaa. Arvoasteikko on 1-10, jolloin hyväksytty suoritus vaatii arvosanan 5. Tyypillisimpiä numeroita on 5-8 välillä, sillä opettajilla on tapana sanoa korkeimpien arvosanojen kuuluvan jumalalle ja opettajalle itselleen. Esimerkiksi arvosanat 7-8 ovat erittäin hyviä ja tämän saadessaan ei kannata pahoittaa mieltä, vaikka olisi tottunut Suomessa saamaan parempia numeroita. Tulee muistaa, että koulutusjärjestelmä ei ole verrannollinen Suomen koulutusjärjestelmän kanssa. Alankomaiden järjestelmässä on silti paljon hyvää, eikä opinnoista kannata stressata etukäteen.

Amsterdamissa HvA:n koulurakennukset sijaitsevat hieman eri puolilla kaupunkia. Tämä kannattaa jo selvittää etukäteen, ennen ensimmäisen koulupäivän alkamista. Etäisyydet eivät kuitenkaan ole kovin pitkiä ja osa koulurakennuksista sijaitsee vierekkäin. Esimerkiksi Wibautstraat nimisellä kadulla sijaitsee useita HvA:n toimipisteistä. Koulujen osoitteet pystyt tarkistamaan HvA:n omilta nettisivuilta kohdasta ‘locations’ (www.Hva.nl).

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Vaihtoaika tulee menemään hujauksessa, koska kaikki on niin uutta ja jännää. Kehotankin kaikkia nauttimaan vaihtoajasta täysin siemauksin ja tallentamaan paljon muistoja valokuvien muodossa. Erilaisiin opiskelijatapahtumiin kannattaa mennä rohkeasti. HvA sekä opiskelijajärjestö ISN Amsterdam järjestää erilaisia kieli-, tanssi, laulu- ja liikuntakursseja ilmaiseksi opiskelijoille. ISN Amsterdam pitää myös huolen viihdetarjonnasta erilaisten tapahtumien muodossa. Esimerkiksi joka keskiviikko järjestetään vaihto-opiskelijoille suunnattu pubi-ilta, johon voi mennä yksin tai yhdessä kavereiden kanssa. He järjestävät myös erilaisia retkiä ympäri Alankomaita ja Eurooppaa kohtuu hinnoin. Mikäli siis matkustaminen kiinnostaa niin nämä kannattaa tsekata. Amsterdam on myös täynnä ihania puistoja, joissa voi viettää aikaa piknikin muodossa. Tekeminen tässä kaupungissa ei tule loppumaan. Jokaiselle päivälle löytyy aina jotain tekemistä karaokeillasta keilailuun. Mukavaa vaihtoaikaa 🙂!