Vaihtokertomus, Vrije Universiteit Amsterdam, syksy 2018

Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelija 

Minulle vaihtokohteen valinta oli ollut selvä jo siitä asti, kun pääsin kirjoille yliopistoon. Amsterdamiin kohdistetut lomamatkat jättivät sammumattoman mielenkiinnon tutustua kaupunkiin lisää. Loin käsittämättömän läheisiä ystävyssuhteita, koin mielettömän paljon uutta, matkustelin ympäri Eurooppaa (palaan tähän vielä myöhemmin, mutta Amsterdamista on todella helppoa käydä viikonloppureissuilla eri Euroopan kaupungeissa!), söin juustoa ja pyöräilin poikkeuksetta kaikkialle. Kokonaisuudessaan vaihtoni oli korvaamattoman hieno kokemus, ja voinkin siis suositella Amsterdamia sekä muita Alankomaiden kaupunkeja koko sydämestäni. Oma kokemukseni on se, että Alankomaat on jokseenkin ‘’helppo’’ kohde mahdollista kulttuurishokkia ajatellen: moni asia toimii samalla tavalla kuin Suomessa, ihmiset puhuvat erinomaista englantia eikä alkubyrokratiaa juuri EU-kansalaisille ole.

Asuminen

Vrije tarjosi yliopiston puolesta välityspalvelua, jossa he hankkivat muutaman sadan euron maksua vastaan opiskelijalle asunnon etukäteen nähtävillä olevista vaihtoehdoista (asunnot olivat Hoasiin verrattavissa olevan opiskelija-asuntoja tarjoavan yhtiön omistamia). Koin, että tämän palvelun käyttö on ihan ehdotonta, sillä yksityisillä markkinoilla Amsterdamin asumistilanne on suorastaan kaoottinen. Suurin osa opiskelijoista päätyi asumaan DUWO:n eri kohteisiin, niin myös allekirjoittanut. Yksi vaihtoehdoista oli myös vuokrata vaihtoon lähtevän opiskelijan nykyinen asunto, mutta oma subjektiivinen kokemukseni on, että tämä vaihtoehto on sellainen, jota en voi suositella. Tämän vaihtoehdon valinneet tuttavani päätyivät todella kauas yliopistosta ja keskustasta.

Itse asuin yksiössä Eerste Ringdijkstraatilla aivan Amstelin aseman vieressä, ja voin täysin rinnoin suositella tätä vaihtoehtona. Sijainti oli loistava ja hinta kohtuullinen (550e). Hintaan sisältyivät kaikki kulut ja Duwon aloituspakkaus (josta tosin ei piisannut pitkälle, sillä kyseinen paketti sisälsi yhden kappaleen kutakin keittiötarviketta, kuten yhden haarukan). Yleisin asumisvaihtoehto lienee lähellä yliopistoa sijaitseva Uilensteden kampus, jossa asutaan pääsääntöisesti soluasunnoissa. Yksiön valitessani olin huolissani siitä, että jään mahdollisesti paitsi sosiaalisesta aspektista, mutta pelko oli todella turha! Meille muodostui välittömästi tiivis ystäväporukka samassa rakennuksessa asuvien Vrijen vaihto-opiskelijoiden kanssa, ja suurin osa vaihto-oppilaista asui samoilla käytävillä, vaikkakin asunnot olivat yksiöitä. Itselleni Eerste Ringdijkstraat oli siis aivan nappivalinta – yksiö loi omaa tilaa silloin kuin sitä tarvitsi, mutta ystäviä oli aina lähellä ja teimmekin lähes kaiken yhdessä, ja lisäksi sijainti on huomattavasti keskeisempi kuin esimerkiksi Uilenstede.

Opiskelu

Suunnittelin suorittavani vaihdossa opintoja liittyen psykologiaan sekä kauppatieteisiin, mutta koska vastaanotimme ennakkoon tiedon siitä, että näiden kurssien suurien ilmoittautujamäärien vuoksi etusijalla ovat kyseisten tieteenalojen pääaineopiskelijat, päädyin muuttamaan suunnitelmaani.

Vrijessä tarjotaan lukuisia eri minoreita, eli sivuainekokonaisuuksia, ja itse lämpimästi suosittelisin valitsemaan tällaisen valmiiksi suunnitellun kokonaisuuden, sillä läsnäolopakollisia luentoja on paljon, ja kalenterin sumpliminen voi näin ollen olla haastavaa.  Itse valitsin ‘’Peace & Conflict’’ -nimisen monitieteisen sivuainekokonaisuuden, mutta päädyin vaihtamaan kursseja jälleen ensimmäisen periodin jälkeen. Yliopistolla suhtauduttiin muutoksiin myönteisesti, eli kannattaa rohkeasti vaihtaa kursseja muihin periodeihin, mikäli ennen ensimmäistä periodia tehty suunnitelma ei tunnu oikealta.

Syyslukukausi Vrijessä koostuu kolmesta periodista: kaksi ensimmäistä ovat ennen joulua, ja kolmas on tammikuun mittainen intensiiviperiodi. Mikäli opinnot haluaa suunnitella niin, että suorittaa vaadittavat opintopisteet ennen joulua, se on mahdollista – oma kokemukseni on kuitenkin, että paras rakenne on seuraava: 2 kurssia sekä periodissa 1 että 2, ja näiden lisäksi periodit 1-3 kestävä projektikurssi, joita on tarjolla useampia eri aihealueita käsittäen.

Nähdäkseni opiskelu oli huomattavasti intensiivisempää kuin Suomessa. Tentit eivät varsinaisesti olleet vaikeita, mikäli osasi asiansa, mutta läpipääsyn raja oli asetettu korkeaksi. Tämän lisäksi kurssit käsittivät paljon esseiden sekä muiden tehtävien palautuksia. Suosittelenkin, että et suunnittele vaihtoajallesi pidempiä reissuja tai muita läsnäoloon vaikuttavia menoja ennen kuin kurssin varsinainen rakenne on selvillä. Vaikka kursseilla vaadittu korkea läsnäoloprosentti oli itselleni jokseenkin rankkaa, koin sen samalla myös yliopiston parhaaksi seikaksi: luennoilla panostettiin vieraileviin asiantuntijoihin sekä muihin projektiluontoisiin kokeiluihin, millä pidettiin opiskelijoiden mielenkiintoa yllä.

Valmistelut ennen vaihtoa ja alkubyrokratia

Yksi tärkeimmistä asioista hoitaa mahdollisimman pian vaihdossa tai jo ennen sitä on pyörän hankkiminen! Oma yliopistoni suositteli heihin sidoksissa olevaa palvelua, BikeBoysia. Käsittääkseni Bikeboyseilta ostettu pyörä on hinnaltaan noin 100-130 euroa, mutta sen voi myydä takaisin heille. Pyörät ovat peruskuntoisia, mutta samantyyppisiä saa esimerkiksi Waterloopleinin second hand-alueilta huomattavasti edullisemmin: toisaalta ystäväni, jotka ostivat käytetyn pyörän kirppistyyppisistä kaupoista, huomasivat niissä jälkikäteen paljon korjausta vaativia vikoja, mikä loppupeleissä nosti kokonaishintaa huomattavasti. Itse hankin pyöräni Swapfietsiltä. Pyörä on siis käytännössä vuokralla sinulla 15 euron kuukausihintaan. Voin suositella palvelua lämpimästi, sillä jos esimerkiksi rengas puhkeaa tai tulee muuta huollon tarvetta, pyörä korvataan välittömästi uudella, eikä jälleenmyynnistä tarvitse kantaa huolta. Suosittelen liittymään Swapfietsin jonotuslistalle jo muutamia viikkoja ennen lähtöäsi, sillä heti kun eri korkeakoulujen orientaatioviikot alkavat elokuussa, jonotuslista kasvaa nopeasti viikoista kuukausiin.

Vrijessä pankkitilin avaaminen, asukkaaksi rekisteröityminen sekä muut käytännön asiat hoituivat kätevästi orientaatiopäivinä. Itse en avannut hollantilaista pankkitiliä, mikä kaduttaa! Alankomaissa on todella paljon kauppoja, jotka hyväksyvät vain hollantilaisen pankkikortin tai käteisen, ja esimerkiksi kaikki netistä otetut liput tuli maksaa heidän verkkopankkisysteemillään (minkä piiriin kuuluvat käytännössä vain Alankomaiden pankit). Mielestäni yliopisto tarjosi paljon tukea orientaatiopäiviin, joten siitä, että muistaa hoitaa kaiken, ei tarvitse huolehtia.

Yleisiä vinkkejä Amsterdamiin/Alankomaihin

  • Hyödynnä syksyn lämpimät päivät pyöräilyreissuihin! Amsterdamista ihania viikonlopun pyöräilyretkiä ovat esimerkiksi vanhempi kaupunki Haarlem, rantakaupunki Zandvoort sekä Muiden Castle pienessä Muidenin kylässä.
  • Hanki museokortti (museumkaart)! Minun tuli käytyä museoissa niin Amsterdamissa kuin vieraillessani muissa kaupungeissa. Museokortin hinta on noin 60 euroa, joten se maksaa nopeasti itsensä takaisin.
  • Amsterdamissa on todella paljon kulttuuritarjontaa: keikat ovat edullisia (paikkoja esimerkiksi Paradiso & Melkweg) ja esimerkiksi standup-iltoja, bingoa ynnä muita vaihtarikavereiden kanssa hauskoja aktiiviteettejä järjestetään paljon!
  • Kun sinulla on BSN-numero (paikallinen henkilötunnus), kannattaa hankkia myös Digi-D, mikä vastaa mobiilivarmennetta tai muuta vastaavaa tunnistautumista. Näin pystyt hoitamaan mahdollisesti eteentulevat poliisi- tai terveysasiat netissä, ja DIgi-D:n avulla teet myös ‘’deregistrationin’’ kun muutat takaisin Suomeen.
  • Bussilla voi matkustaa todella halvalla keski-Euroopassa, ja luonnollisesti kyseessä on myöskin ekologisuuden kannalta suositeltava vaihtoehto. Tutustu Flixbusin tarjontaan ja hyödynnä halvat hinnat viikonloppujen irtiottoihin!
  • Nauti, mutta älä stressaa siitä, että koko ajan on tehtävä jotain uutta ja jännittävää. Vaihto oli elämäni paras kokemus, mutta mieleenpainuvia olivat myös ihan arkiset hetket.

Vaihtokertomus, Rheinische Friedrich-Wilhelms Universität Bonn, syksy 2018

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelija

Tein päätöksen lähteä vaihtoon vasta toisena opiskeluvuotena parantaakseni kielitaitoani. Olin opiskellut saksaa jo ala-asteelta saakka, muttei se ollut haluamallani tasolla. Kovista kielivaatimuksista huolimatta päätin lähteä tekemään vaihto-opintoni täysin saksaksi. Hyväksytyn vaihtopäätöksen jälkeen kävinkin kielikeskuksella kielikokeessa, jonka myös läpäisin ja vaihtoon lähtö alkoi näyttää sinetöidyltä.

Saksassa lukukaudet menevät hieman eri tavalla kuin Suomessa. Syyslukukausi kestää lokakuun alusta maaliskuun alkuun ja kesälukukausi huhtikuusta elokuun alkuun. Vaihtoyliopiston koordinaattorit olivat avuliaita ja pitivät säännöllisesti yhteyttä tuleviin vaihto-oppilaisiin, jotta alkuhässäkkä kävisi mahdollisimman mutkattomasti. Pian olikin lokakuu ja olin matkalla Bonniin.

Asuminen

Asuntotilanne Bonnissa on hyvin vaikea ja monet opiskelijat joutuivatkin viettämään sohvilla ja hostelleissa ensimmäisiä öitä. Itsekään en löytänyt asuntoa ennen saapumistani, mutta olin onnekas ja saksalaisen ystäväni isä suostui vuokraamaan tyhjillään olevan asuntonsa minulle vaihtoni ajaksi. Paikalliset vaihtokoordinaattorit auttavat parhaansa mukaan ihmisiä löytämään asunnon, mutta etsiminen kannattaa aloittaa heti vastaanottavan yliopiston vahvistuksen jälkeen. Suurin osa vaihtokavereistani asui Studentenwohnheimissa eli soluissa, joita yliopiston alueella on paljon. Soluihin oli mahdollista laittaa hakemus heti vaihdon varmistuttua joskin vain murto-osa vaihto-opiskelijoista pääsi asumaan sellaiseen. Vuokrahinnat olivat hieman alhaisemmat kuin Suomessa.

Byrokratia

Jos Suomi tuntuu byrokraattiselta maalta, on Saksa siitä vielä kuuluisampi. Ensimmäisellä viikolla jouduimme tehdä ilmoittautumisen yliopistoon ja tiedekuntaan (erikseen) sekä kaupungin asukkaiksi. Kaikki nämä piti tehdä käymällä virastossa henkilöllisyystodistuksen kanssa. Sama rumba täytyi toistaa uudelleen vaihdon lopulla päästäkseen pois kirjoilta, joko postitse tai paikan päällä käymällä.  Sähköisiä palveluita ei tuntunut olevan muita kuin yliopiston Moodle. Lankapuhelimet ja faksi olivat edelleen käytössä ja ajoittain tuntui kuin olisi matkannut kehityksessä parikymmentä vuotta taaksepäin.

Opiskelu

Saksa opetuskielenä osoittautui aluksi hyvin vaikeaksi, mutta lähti parin viikon jälkeen luonnistumaan. Kursseja oli monenlaisia vaihdellen tyypillisestä luentokurssista erilaisiin seminaari- ja ryhmätyökursseihin. Kohteen kielivaatimukset osoittautuivat itsellenikin suureksi haasteeksi ja jouduin muuttamaan opintosuunnitelmaani lähes täysin. Helpotuksia opintoihin vaihto-oppilaat eivät kursseilla tiettävästi juurikaan saaneet. Sain kuitenkin ottaa yhteen kokeeseen sanakirjan mukaan, muuten kaikilla vaihto-oppilailla oli kursseilla samat vaatimukset kuin paikallisilla oppilailla. Luennot itsessään olivat varsin mielenkiintoisia ja luennoitsijat painottivat interaktiivisuutta kursseilla. Läsnäolopakkoa luennoilla ei ollut. Lukukauden lopuksi on n. viisi viikkoa kestävä koeaika, jolloin tentit pidetään eikä luentoja ole. Yliopistolla on iso kirjasto aivan Rein-joen varrella, jota opiskelijat käyttävät lukemiseen. Tätäkin varten tosin täytyy hankkia kirjastokortti, että edes pääsee sisään lukusaliin.

Vapaa-aika

Bonn on sympaattinen n. 300 tuhannen ihmisen opiskelijakaupunki varustettuna hyvillä joukkoyhteyksillä. Köln, Saksan 4. suurin kaupunki oli 25 minuutin junamatkan päässä, jossa kävimme kavereiden kanssa usein. Yliopiston erasmus-lukuvuosimaksun yhteydessä saimme koko lukukaudeksi osavaltion alueen kattavan julkisen liikenteen lipun, jolla pääsi käymään kätevästi myös muissa ympäröivissä kaupungeissa. Vaihdon aikana tosin totesin ettei saksalainen täsmällisyys päde ainakaan julkisessa liikenteessä vaan aikataulut olivat hieman sinnepäin ja liikenteessä oli häiriöitä koko ajan. HSL:n täsmällisyyteen tottuneena tämä söi ajoittain hermoja.

Bonnissa oli varsin rikas opiskelijaelämä ja ihmiset kokoontuivat pitkin viikkoa iltaisin paikallisiin baareihin seurustelemaan ja pelaamaan biljardia tai pöytäfutista. Opiskelija-asuntoloissa järjestetään myös paljon teemabileitä. Viereinen suurkaupunki Köln tarjoaa monipuolisesti tekemistä, jossa tuli käytyä lähes joka viikonloppu. Paikalliseen opiskelija- ja baarikulttuuriin on helppo tykästyä halpojen olut- ja viinihintojen myötä. Lukukauden loppu kulminoitui Vappuun verrrattavaan Karneval-nimiseen juhlaan maaliskuun alussa, jolloin kadut ovat täynnä naamiaisasuihin pukeutuneita ihmisiä.

Bonnista löytyy myös paljon luontoa joissa voi nauttia ulkoilmasta ja harrastaa liikuntaa. Puistoalueita on varsin paljon keskustan ympäriltä ja ihmiset käyvät paljon lenkillä Rein-joen varrella. Yliopisto tarjoaa myös kuntosalipalveluita opiskelijahinnoin.

Hyvä tietää

Saksassa hintataso ruoan ja asumisen suhteen on hieman alempi kuin Suomessa, jonka erityisesti huomaa kauppalaskuista. Kortilla maksaminen ei ole suosittua, vaan käteistä rahaa on hyvä pitää aina mukana. Isoissa ruokakaupoissa tosin yleensä löytyy pääte maksamiseen.

Kulttuurierot saksalaisten sekä suomalaisten välillä eivät ole kovinkaan suuria ja koin itse kotoutuvani melko nopeasti. Saksalaiset ottavat mielellään mukaan keskusteluun vaikka ei puhuisikaan natiivitasolla saksaa ja sitä kannattaa hyödyntää. Länsi-Saksassa kieli on vielä melko ”puhdasta” ilman vahvaa murretta. Suosittelen lämpimästi saksaksi opiskelua, jos haluaa parantaa omaa kielitasoaan.

Vaihtokertomus, Universidad de Alicante, kevät 2019

Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Alicante on n. 300 000 asukkaan kaupunki Espanjan rannikolla Costa Blancalla. Kaupungissa on suhteellisen suuri yliopisto, jossa on muuhun Espanjaan nähden hyvin tarjolla englanninkielistä opetusta. Vaihtoa suunnitellessa kannattaa ensimmäiseksi tarkastella yliopiston nettisivuja, jotka on hyvät ja kattavat. Sieltä löytyy mm. lukuvuoden aikatauluja, tarjottavat englanninkieliset kurssit ja muuta hyödyllistä tietoa, johon kannattaa tutustua ennen lähtöä. Yliopistolta tuli sähköpostitse hyvät ohjeet siihen, miten opintosuunnitelma ja hakuprosessi netissä tehdään. Varsinainen hyväksymiskirje yliopistolta lähetettiin n. 2 kk aikaisemmin ja sähköposti, jossa kerrottiin ensimmäinen orientaatiopäivä saapui n. 1,5 kk ennen lähtöä. Mutta itse ainakin olin jo suunnitellut lähtöä aikaisemmin perustuen nettisivuilta löytyneisiin päivämääriin.

Toki kannattaa tutustua myös kaupunkiin ja maahan ja suunnitella jo vähän, missä muissa kaupungeissa haluaa käydä, Alicante kun on loppujen lopuksi aika pieni kaupunki. Alicantesta pääsee helposti nopealla junalla Madridiin tai Valenciaan ja myös maan sisäiset lennot ovat edullisia.

Yliopiston kautta on mahdollista saada itselleen ”buddy”, johon voi olla yhteydessä jo ennen lähtöä. Hän on paikallinen yleensä saman oppiaineen opiskelija, jonka tarkoituksena on toimia apuna vaihto-opiskelijalle. Hän voi tutustuttaa kaupunkiin ja yliopistoon ja häneltä voi kysyä apua aina tarvittaessa.

Pakatessa kannattaa ottaa huomioon se, että espanjalaiset rakennukset ovat erityyppisiä kuin Suomessa ja mitään keskuslämmitystä ei ole. Siksi varsinkin talvella sisällä saattaa olla hyvinkin kylmä.

Alicanten kaupunki Santa Barbaran linnakukkulalta.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Rekisteröityminen Espanjan asukkaaksi täytyy tehdä kuukauden sisällä saapumisesta ja se täytyy tehdä, jos asuu maassa yli 3 kuukautta. Yliopisto lähetti sähköpostin siitä, milloin on varattu aika poliisiasemalle, ohjeet mitä sinne tarvitsee ottaa mukaan ja linkit netistä löytyviin hakemuslomakkeisiin. Rekisteröinnin yhteydessä sinulle annetaan NIE-numero, joka vastaa paikallisten henkilötunnusta ja oikeuttaa sinut käyttämään espanjalaista terveydenhuoltoa. Ennen rekisteröintiä internetissä täytyy täyttää ja tulostaa kaksi lomaketta: hakemus- ja maksulomake. Nämä dokumentit ovat espanjaksi, joten kannattaa pyytää muilta vaihto-opiskelijoilta tai koululta apua tarvittaessa. Maksulomakkeen kanssa pitää mennä pankkiin ja maksaa siinä määrätty summa käteisellä. Kaikissa pankeissa tämä ei kuitenkaan onnistu, mutta he ohjaavat sitten toiseen pankkiin, missä maksun voi suorittaa. Poliisiasemalle mukaan tarvitsi netistä tulostettujen lomakkeiden lisäksi passikuvan, passin ja kopion siitä, Eurooppalaisen sairaanhoitokortin ja kopion siitä sekä todistuksen Erasmus-vaihdosta, jonka saa yliopistolta. Itse asiointi poliisiasemalla oli melko helppoa. Paikalla oli muita Erasmus-opiskelijoita samaan aikaan ja meitä ohjattiin tiskeille vuoron perään. Rekisteröinnin yhteydessä saa vihreän pahviläpyskän, jossa kerrotaan oma NIE-numero ja kauan se on voimassa.

Kulkeminen Alicantessa esimerkiksi yliopistolle tapahtuu julkisella liikenteellä ja sitä varten tarvitsee matkakortin. Vaihtoehtoja on kaksi: tavallinen sininen kortti tai vihreä nuorten kortti. Kortille ladataan matkoja 10-30 kpl kerralla ja esimerkiksi 30 matkan hinta on tavallisella kortilla n. 5 € kalliimpi kuin nuorten kortilla. Itse kortti maksaa muutaman euron. Korttien ostaminen ja hakeminen tapahtuu TAM-toimistossa Alicanten keskustassa. Jos haluaa hakea nuorten korttia, tarvitsee seuraavat dokumentit: passi ja kopio siitä, Carnet Jove -kortti ja kopio siitä ja passikuva. Carnet Jove-kortti on eurooppalainen nuorten kortti, jota voi hakea Generalitat Valencianan IVAJ-toimistosta keskustasta. Korttia hakiessa pitää näyttää henkilöllisyystodistus ja maksaa n. 8 €. Kortin saa heti mukaan. Nämä dokumentit tulee siis toimittaa TAM-toimistoon ja siitä parin viikon päästä voi noutaa nuorten matkakortin. Kannattaa tosiaan miettiä, onko sen hankkiminen tarpeellista, koska se vaatii jonkin verran paperitöitä ja kuitenkin ensimmäisille viikoille tarvitsee myös tavallisen matkakortin. Myöskin nuorten kortti on henkilökohtainen omalla kuvalla varustettu, joten sitä ei pysty lataamaan raitiovaunuista ja asemilta löytyvillä automaateilla, vaan sitä pitää ladata henkilökohtaisesti esimerkiksi aseman asiointipisteillä, TAM-toimistossa tai Tabacco-kioskeilla.

Tätä byrokratiaa varten tarvittavia passikuvia kannattaa ottaa mukaan jo koti-Suomesta, jos niitä on ylimääräisiä, mutta paikan päällä niitä saa otettua esimerkiksi raitiovaunuasemilta löytyvissä automaateissa viiden euron hintaan. Kopiot passista ja eurooppalaisesta sairaanhoitokortista kannattaa ottaa mukaan jo Suomesta. Paikan päällä tulostaminen ja kopioiminen onnistuu parhaiten yliopistolla, jossa on siihen tarkoitettuja asiointipisteitä. Nämä toimivat niin, että joko lähetät dokumentit heidän sähköpostiinsa tai annat muistitikulla ja asiointipisteessä työntekijä tulostaa tai kopioi pyydetyssä muodossa. Tulostaminen maksaa muutaman sentin per paperi.

Alicanten ranta-aluetta.
Alicanten ranta-aluetta.

Asuminen

Suurin osa vaihto-opiskelijoista haki asuntoa yliopiston kautta, mikä on helpoin ratkaisu. Netissä voi täyttää asunnonhakulomakkeen, johon voi kirjoittaa myös toiveita asunnon sijainnin suhteen. Tässä yhteydessä maksettiin myös vuokravakuus. Tiedon asunnosta sai pari viikkoa ennen saapumista. Itse päädyin hankkimaan asunnon itsenäisesti, koska halusin valita asunnon sijainnin tarkalleen itse ja tietää etukäteen, millainen asunto on. Tämä osoittautuikin hyväksi ratkaisuksi. Yliopiston kautta saadut asunnot saattoivat olla huonossa kunnossa, mutta ne olivatkin halvempia. Näissä asunnoissa soluhuone maksoi 200€/kk luokkaa. Oma yksityiseltä vuokraama juuri remontoitu asuntoni oli aivan Alicanten keskustassa ja iso soluhuoneeni siellä maksoi 350€/kk.

Alicantessa on ylipäänsä hyvin asuntoja tarjolla ja monet löysivät asunnon hyvin myös paikan päällä. Itse etsin asuntoja etukäteen internetistä. Hyviä kanavia siihen ovat mm. idealista ja facebookissa olevat ryhmät. Kannattaa myös varmistaa asunnon todenmukaisuus ennen vuokravakuuden maksamista pyytämällä siellä asuvien asukkaiden yhteystietoja.

Ehdottomasti paras sijainti asunnolle on keskusta ja suurin osa vaihtareista myös asui siellä. Myös yliopiston lähellä San Vicentessä on opiskelija-asuntoloita, mutta käytännössä siellä alueella ei ole muuta kuin yliopisto. Keskustassa kaikki on lähellä: kaupat, ravintolat ja ranta, tosin yliopistolle on bussi- tai raitiovaunumatka.


Opiskelu ja opetus

Hyväksymiskirjeen jälkeen tuli ilmoitus siitä, minä päivänä on ensimmäinen tapaaminen Mobility Officella. Tämän tapaamisen jälkeen oli pienessä ryhmässä tutustuminen kampukseen tuutorin johdolla. Ensimmäisinä orientaatiopäivinä oli infopäivä, jossa kerrottiin yliopistosta, vaihtaritoiminnasta ja ilmoittauduttiin yhdessä kursseille tuutoreiden opastuksella. Orientaatioon kuului myös tapaaminen oman tiedekunnan vaihto-opiskelijoiden koordinaattorin kanssa, jossa kerrottiin enemmän infoa omaan tiedekuntaan liittyen ja katsottiin yhdessä omia kurssivalintoja ja sitä osuvatko ne päällekkäin.

Yliopistolla on käytössä UACloud- palvelu verkossa, jossa käytännössä tapahtuu kaikki yliopistoon liittyvä: siellä ilmoittaudutaan kursseille, sieltä näkee oman aikataulun, kursseille liittyvän materiaalin ja tenttien arvosanat. Siellä voi myös lähettää opettajille viestejä.

Opiskelu ylipäänsä poikkeaa jonkin verran Helsingin yliopistosta. Kurssit kestävät koko lukukauden eli semesterin ja kaksi ensimmäistä viikkoa kursseilla on ns. avoimet ovet, jolloin voi käydä katsomassa eri kursseja. Tämän jälkeen sitten vasta tehdään lopullinen opintosuunnitelma. Luennot olivat ainakin omassa aineessani lyhyitä tunnin mittaisia ja aikataulu muuttui joka viikko. Toisissa aineissa aikataulu saattoi olla koko lukukauden sama. Opettajat teettävät kattavasti läpi kurssin arvioitavia tehtäviä, kuten välitentit eli midterm examit, erilaiset seminaarit ja ryhmätyöt. Varsinaiset lopputentit ovat yleensä 50 % koko kurssin arvosanasta ja ne pidetään tenttijaksolla lukukauden lopuksi. Arvosteluasteikko on 1-10 ja 5 on pienin arvosana, millä pääsee läpi. Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa, mutta labroissa ja seminaareissa on. Labroja on käsittääkseni kaikilla biologian kursseilla ja niitä oli ainakin itselläni läpi lukukauden suunnilleen aina kerran viikossa ja niiden kesto oli 3 tuntia.

Opetuksen taso riippui kurssista ja opettajista. Toiset olivat panostaneet enemmän luentoihin ja ohjeiden antamiseen, toisia ei taas juuri kiinnostunut. Tentit saattavat olla yllättävänkin haastavia verrattuna opetukseen. Kannattaa myös varautua siihen, että osa kurssista saattaa olla espanjaksi, vaikka kurssin pitäisi olla englanninkielinen. Itsellä kävi yhdellä kurssilla niin, että puolessa välissä lukukautta vaihtui opettaja, joka ei puhunut luennoilla englantia. Myöskin labroihin liittyvät ohjeet ja materiaalit olivat kaikilla kursseilla espanjaksi. Onneksi kanssaopiskelijat puhuivat hyvin englantia ja auttoivat aina tarvittaessa.

Senkin takia kannattaa tehdä tuttavuutta muihin kurssilaisiin, koska asioista tiedottaminen ei aina toiminut niin kuin olisi pitänyt. UACloudissa opettajat pystyvät lähettämään opiskelijoille ilmoituksia, mutta välillä he saattoivat tiedottaa vain espanjaksi tai vain kurssin yhdyshenkilöopiskelijalle. Joskus myös ilmoitukset esimerkiksi tenteistä tulivat todella myöhään, mutta muut kurssilaiset olivat ne jo tienneet aikaisemmin.

Yliopisto tarjoaa myös kielikursseja, kuten espanjaa ja katalaania, mutta myös muita kieliä. Espanjan kurssi vaihto-opiskelijoille on kaksi kertaa viikossa ja niitä järjestetään eritasoisina. Kurssilla on materiaalimaksu 50 €, johon sisältyy kolme oppikirjaa. Kannattaa ehdottomasti hyödyntää espanjan kurssi varsinkin, jos espanjan kielitaito on alun perin heikko.

Alicanten yliopisto sijaitsee San Vicentessä, joka on n. 30 min bussi- tai raitiovaunumatkan päässä keskustasta. Kampusalue on iso ja viihtyisä ja siellä on monia paikkoja, jossa viettää aikaa ulkona. Se tarkoittaa myös sitä, että välimatkat rakennuksista toiseen saattaa olla pitkiä. Ensimmäinen kuukausi kampuksella täytyi suunnistaa kartan kanssa, mutta vähitellen alkoi oppimaan. Kahviloita ja sisäajanviettopaikkoja on ympäri kampusta ja suurimpia näistä ovat ns. social clubit. Myös luonnontieteellisellä tiedekunnalla on oma kahvilansa. Näistä saa myös lounasaikaan ostettua buffetlounasta, joka on hintaluokkaa 4-6€ riippuen menun koosta. Mikroja on myös käytettävissä, mutta niihin saattaa varsinkin lounasaikaan olla jonoa. Omaksi lounassuosikiksi valikoitui lopulta Don Jamón -kahvila, joka sijaitsee kampuksen reunalla, jossa on myös pankit ja kirjakaupat. Opiskeluun kampuksella on hyvin tilaa kirjastossa, jossa on myös 24 h auki oleva lukusali. Kampuksella on myös urheilumahdollisuuksia. Monet opiskelijat käyttivät kampuksen kuntosalia, mutta se oli omaan mieleeni liian ahdas ja täynnä ihmisiä. Mahdollisuuksia oli myös mm. jalkapallon, tenniksen ja padelin pelaamiseen sekä uimiseen.

Kampusaluetta.
Kampusaluetta.
Kampusaluetta.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähtijöille

Suosittelen vahvasti, että Espanjaan vaihtoon lähtevä osaa edes alkeet espanjan kielestä. Alicantessa on hyvin tavallista, että esimerkiksi apteekissa, kahvilassa ja toimistoissa asioidessa työntekijät eivät osaa sanaakaan englantia ja tämä saattaa tuottaa paljonkin ongelmia.  Myöskin asuntoja hakiessa huomasin sen, että vuokranantajat vastasivat useammin, jos laitoin heille viestin espanjaksi kuin englanniksi. Muutenkin kannattaa tottua siihen, että parempaa palvelua saa, jos osaa puhua espanjaa. Sitä ei tarvitse osata täydellisesti: kunhan vain rohkaistuu puhumaan, niin asiat kyllä selviävät.

Ylipäänsä espanjalaiset ovat erittäin ystävällisiä ja avuliaita, mutta suomalainen saattaa kokea heidät äänekkäiksi. Heidän kulttuurinsa eroaa siinä suomalaisesta, että he haluavat aina puhua ja keksivät aina jonkun syyn, miksi jutella. Heidän mielestään on epäkohteliasta olla hiljaa. Jos espanjantaito ei riitä vielä ”small talkiin”, niin kannattaa opetella edes tervehtiminen. Esimerkiksi hissiin tai huoneeseen astuttaessa sanotaan kaikille ”hola” ja poistuttaessa ”hasta luego” tai ”adios”.

Espanjalaiset ovat erittäin perhekeskeisiä ja paikalliset opiskelijat asuivatkin lähes poikkeuksetta vanhempiensa luona. He kaikki myös menevät aina suoraan lukiosta yliopistoon, joten kannattaa varautua siihen, että 1. vuoden kursseilla opiskelijat saattavat vaikuttaa hyvinkin nuorilta. Omassa oppiaineessani englanninkielisillä kursseilla oli pääasiassa paikallisia ja muutama vaihto-opiskelija, mutta esimerkiksi kauppatieteen englanninkielisillä kursseilla oli pelkästään vaihtareita. Paikalliset opiskelijat olivat hyvin ystävällisiä, halukkaita tutustumaan meihin vaihtareihin ja ottivat meitä rohkeasti mukaan heidän toimintaansa. Sitä kautta tutustuimme espanjalaiseen kulttuuriin ihan eri lailla. Suosittelen ehdottomasti tutustumaan paikallisiin, jos vain on mahdollista. Heidän avullaan saa kaupungista ja maasta aivan erilaisen kuvan.

Alicantessa on paljon vaihto-opiskelijoita ympäri maailmaa ja heillä on aktiivista toimintaa. Varsinkin alussa, jos haluaa tutustua muihin vaihtareihin, niin suosittelen osallistumaan ESN Alicanten toimintaan. He järjestävät mm. edullisia retkiä lähikaupunkeihin.

Espanjalaisessa kulttuurissa on asioita, jotka vaativat suomalaiselle totuttelua. Näitä ovat esimerkiksi ruokailuajat. Lounas syödään tavallisesti klo 14-15 aikaan ja illallinen klo 21-22 aikaan. Kampuksella saa hyvää buffetlounasta, mutta vasta klo 13.30 alkaen ja sitä ennen kahviloissa on tarjolla vain pikkusuolaisia ja -makeita. Siestaa vietetään n. klo 15-18, jolloin osa kaupoista ja ravintoloista saattaa olla kiinni. Sunnuntaisin ja juhlapyhinä kaupat ja osa ravintoloista ovat kiinni. Keskustassa on muutamia pikkuruokakauppoja, kuten Carrefour Express ja Spar, jotka ovat joka päivä auki.

Näin suomalaiseen täsmällisyyteen tottuneena itselleni vaikein asia espanjalaisessa kulttuurissa oli tottua siihen, että aina kaikki ei mene niin justiinsa kuten vaikka aikataulujen kanssa. Luennot saattoivat alkaa 10 min myöhässä ja jopa tentit alkoivat 10-30 min kerrotun ajan jälkeen. Tämä tosin riippui kurssin opettajasta, jotkut olivat hyvinkin täsmällisiä.

Espanja on pääasiassa turvallinen maa, mutta taskuvarkauksia tapahtuu paljon. Kannattaa pitää hyvä huoli omaisuudesta etenkin vilkkaimmilla kaduilla ja baareissa. Ongelmatilanteissa kannattaa varautua taas siihen, että englantia ei välttämättä poliisit, lääkärit tai apteekkihenkilökunta osaa. Opiskelijoille on yliopiston kautta tietyt lääkärit, joiden sijainti selviää yliopiston nettisivuilla.

Hintataso on Suomea edullisempi oikeastaan joka asiassa. Ruokatarvikkeet ovat edullisia ja myös ulkona syöminen on edullisempaa. Alicantessa on varsinkin kesäsesongin aikaan paljon turisteja eli jos haluaa päästä vielä edullisemmalla, kannattaa välttää kalliimpia turistiravintoloita rannassa. Tavallinen hinta lounasmenulle (menu del día) on 10 euron molemmin puolin. Vaatteet ja muu tavara on jonkin verran edullisempaa, mutta merkkituotteet ovat samanhintaisia. Myös yöelämässä selviää edullisesti. Kaupasta ostettuna alkoholi on erittäin halpaa ja baareissa esimerkiksi olut tai lasi sangriaa maksaa 2-4€. Käteistä maassa käytetään vielä paljon ja kaikissa pienemmissä kahviloissa tai kaupoissa ei välttämättä voi käyttää pankkikorttia ollenkaan. Myöskin vuokranmaksu tapahtuu käteisellä. Käteistä nostaessa kannattaa huomioida se, että osa pankeista veloittaa ulkomaalaisista korteista käsittelymaksun, mutta kaikki eivät.

Suosittelen Espanjaa vaihtokohteeksi varsinkin heille, jotka jo osaavat espanjan kieltä tai kiinnostusta kielen oppimiseen on. Espanjalainen kulttuuri on erittäin kiehtova ja hyvin erilainen kuin Suomessa. Aurinkoa maassa, varsinkin Alicantessa riittää ja sadepäiviä on todella harvoin. Pidin paljon Alicantesta, koska se oli sopivan kokoinen kaupunki. Keskustassa asuessa kaikki oli lähellä ja pystyi kävellä kaikkialle, siltikään kaupunki ei ole mikään liian pieni. Alicantesta pystyy matkustamaan helposti muualle Espanjaan tai Eurooppaan ja lennot Suomeen ovat suoria ja varsin edullisia.

Auringonnousu Playa del Postiguet -rannalla.

Vaihtokertomus, Stockholm universitet, syksy 2018

Valtiotieteellisen tidekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Päätökseni hakea Tukholmaan vaihto-opintoihin tein melko lyhyen ajan pohdiskelun jälkeen, ja vaikka alkuperäinen suunnitelmani oli hakea Kanadaan, en kadu olleenakaan, että päädyin Tukholmaan, päinvastoin! Olen pienenä ja teini-ikäisenä käynyt Ruotsissa ja Tukholmassa usein, ja perheelläni on osittain juuria kaupungissa, mutta ennen vaihtoa en ollut käynyt kaupungissa yli kahteentoista vuoteen, koska pidin sitä ”tylsänä”. Tukholmassa vaihdossa ollut ystäväni sai minut onneksi harkitsemaan kaupunkia mahdollisena vaihtokohteena. Vaihtosyksyn jälkeen voin todeta, että tämä nuorena saatu käsitys tylsästä kaupungista oli aivan väärä. Tukholma on kulttuuririkas, vehreä ja kaunis miljoonakaupunki jossa aina on jotain tekemistä ja uutta nähtävää. Päätökseeni valita Tukholman yliopisto vaihtoyliopistoksi oli myös sosiaalityön kiinnostavat kurssit liittyen monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttoon, sekä arvostettu ja luotettava yliopisto jossa luennot pidetään sovitusti eikä opetushenkilökuntaa tarvitse herroitella tai lähestyä korulauseilla kuten esimerkiksi tietyissä muissa konservatiivisemmissa yliopitsoissa.

Kun sain tiedon, että Helsingin yliopisto puoltaa hakuani Tukholmaan, aloitin haun kohdeyliopistoon. Ensin täytin sähköisen hakulomakkeen, jonka jälkeen tein vaihdon kurssivalinnat. Sähköiseen hakulomakkeeseen piti viimeisenä myös liittää uusin opintosuoritetodistus. Kielitaitonäyttöä ei minulta pyydetty, sillä olen kaksikielinen ja suurimman osan opinnoistani olen suorittanut ruotsiksi. Mikäli suoritat opintoja ruotsiksi tai englanniksi, ja kumpikaan ei ole ei ole äidinkieliäsi, voi kohdeyliopisto Ruotsissa vaatia jonkinlaista kielitasotodistusta. Matkavakuutuksen solmiminen ja Kelalta saatavan opiskelijan asumistuen hakeminen kannattaa hoitaa hyvissä ajoin ennen lähtöä. Ruotsissa et Suomen sosiaaliturvaan kuuluvana henkilönä tarvitse eurooppalaista sairasvakuutuskorttia, ja voimassa oleva henkilöllisyystodistus tai Kela-kortti riittävät julkisissa terveydenhuollon palveluissa, jos niitä joudut vaihdon aikana käyttämään.

Ruotsissa tilapäisesti oleskellessasi sinulla on oikeus välttämättömään terveydenhoitoon. Tilapäinen oleskelu on esimerkiksi alle vuoden kestävä vaihto. Välttämätön hoidon tarve tarkoittaa sairautta/oiretta joka ei voi odottaa kotiinpaluutasi. Jos esimerkiksi sairastut äkillisesti tai sinulle sattuu tapaturma, voit hakeutua julkisiin terveyspalveluiden piiriin Ruotsissa. Pääset hoitoon myös, jos kyseessä on raskauteen liittyvä hoito. Ruotsissa suomen sosiaaliturvaan kuuluva henkilö saa tällaista välttämätöntä hoitoa samalla tavalla ja samaan hintaan kuin ruotsalaiset.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Muista ilmoittaa tilapäisestä muutostasi Kelaan. Muuta byrokratiaa ei koidu väliaikaisesta muutosta Ruotsiin. Voit yrittää saada ruotsalaisen henkilönumeron, mutta sen saamiseksi yleensä pyydetään jonkinlaista selvitystä miksi tarvitset henkilönumeroa ( esim pitkäaikainen oleskelu maassa kuten työ tai jatkuvat työ/perheside). Henkilönumeroa voit hakea verovirastolta. Ilman henkilönumeroa et voi liittyä kanta-asiakkaaksi melkein mihinkään kauppaan/ketjuun, mutta se on oikeastaan ainoa asia josta jäin paitsi ilman ruotsalaista henkilötunnusta vaihtoni aikana.

Kun olet saanut vahvistuksen kursseistasi vaihtoyliopistolta, liity mahdollisimman pian opiskelijajärjestöön. Jos osaat, tilaa opiskelijakortti jo etukäteen oppilasjärjestön nettisivuilta, näin nopeutat opiskelijakortin saamista vaihdon alussa. Ruotsissa on käytössä sovellus, studentkortet, jonka voit ladata älypuhelimellesi. Sovelluksessa on tietoa erilaisista eduista opiskelijoille ja siihen ladattava opiskelijakortti on yhtä pätevä, kun muovinen kortti. Muovisen kortin voi saada halutessaan, mutta itse en tilannut muovista opiskelijakorttia. Sähköisen opiskelijakortin saamiseen ei mene yhtä päivää kauempaa, joten älä lataa turhaan kallista julkisen liikenteen kautta matkakortillesi.

Etenkin Tukholmassa SL-kortin kauden lataus on suhteellisen kallista, noin 56 euroa kuukaudelta opiskelija-alennuksella, mutta toisaalta kortilla pääsee matkustamaan koko Suur-Tukholman alueella. T-bana (eli metro) Tukholmassa kulkee läpi yön, ja muutenkin julkinen liikenne on hyvin sujuvaa. Myös Arlandan lentokentälle pääsee julkisella matkakortilla kun matkustaa Bromman aseman kautta. Brommasta on bussiyhteys Arlandaan. Brommaan pääset lähijunalla mm. keskustan rautatientorilta.

Asuminen

Asuntotilanne on Ruotsissa isommissa kaupungeissa, kuten Tukholmassa, todella huono. Paikalliset opiskelijat asuvat hyvin ahtaasti, ja moni asuu jaetussa asunnossa/kimppakämpässä tai vanhempiensa kanssa. Tukholman alueella on myös opiskelija-asuntoja( voit löytää tietoa niistä täältä: https://www.sssb.se/soka-bostad/ ) joihin suosittelen tekemään hakuja, heti kun olet liittynyt yliopiston opiskelijajärjestöön. Vaihtarina on tosin epätodennäköistä että saat oman asunnon jonotuksen kautta, sillä asuntoja ja huoneita anotaan jonotuspäivien määrällä, joita sinulle ei ehdi kertyä kuin satakunta ennen vaihtoon lähtöä. Moni opiskelija jonottaa yli vuoden ennen kuin hakee asuntoa, joten sadalla päivällä on epätodennäköistä että saat asunnon. Toinen mahdollisuus on yrittää päästä alivuokralle näihin asuntoihin/käytävähuoneisiin. Huoneissa on useimmiten oma WC, mutta jaettu keittiö.  Tukholmassa moni asuu epävirallisesti, eli pimeästi, jonkun asunnossa. Tällaista asumismuotoa en suosittele heikon oikeusturvallisuuden takia. Mikäli olet Erasmus-opiskelija voi vaihtoyliopistosi mahdollisesti auttaa sinua saamaan asunnon.

Jos olet hakenut Nordlys tai Nordplus vaihto-ohjelmalla Ruotsiin, on todennäköistä että vaihtoyliopisto ei auta sinua asunnon löytämisessä. Asunnon haku kannattaa aloitta hyvissä ajoin ennen vaihtoa. Tiedän että Lundissa ja Göteborgissa asuntotilanne ei ole ihan yhtä huono kuin Tukholmassa, mutta varaudu silti laittamaan aikaa hakemuksien tekemiseen oli vaihtokaupunki mikä tahansa Ruotsissa.

Asuntoa haussa pidin tärkeinä kriteereinä asunnon sijaintia, läheisyyttä keskustaan ja yliopiston kampukselle sekä hyvä yhteisö/yhteisöllistä asumista. Niinpä hain huonetta jaetusta asunnosta ja opiskelijataloista lähinnä keskustan alueelta. Sivustolta https://www.blocket.se/bostad/saljes?ca=11&w=   voi etsiä asuntoja tai tehdä oman profiilin jossa etsii asuntoa, mutta itse koin että sain parhaiten tarjouksia hyvistä asunnoista eri opiskelijatalojen Facebook ryhmissä, kuten Lappis( Iso talokokonnaisuus joka sijaistee lähellä Tukholman yliopistoa), Jerum( lähellä keskustaa vehreällä alueella), tai Kungshamra Hyresgästförening (Kungshamra Tenants Association, talo sijaitsee keskustassa). Muistakin Facebook ryhmistä kannattaa etsiä asuntoa ( esim. Inneboende i Sverige tai Suomitytöt Tukholmassa). Kun haet asuntoa, mieti mitä arvostat eniten asumisessa ( esim. oma rauha/ yhteisöllisyys/sijainti ). Moni opiskelija asuu lähiöissä. Kannattaa silti pitää mielessä ett esimerkiksi jotkut Tukholman ja Malmön lähiöistä ovat hyvinkin erilaisia kun Helsingin alueella. Itse asuin yhdessä SSSB:n taloista, jossa jaoin keittiön 13 muun henkilön kanssa. Maksoin huoneesta reilu 420 euroa, joka on halpa vuokra Tukholmassa. Jos haluat oman asunnon on vuokra huomattavan paljon korkeampi.

Opiskelu ja opetus

Tukholman yliopistolla opiskelin maisterikursseja ruotsiksi. Ruotsissa ei käytetä akateemista varttia, mutta luentojen välissä pidetään taukoja ja luennot olivat rakenteeltaan hyvin saman tyyppisiä kuin omassa tiedekunnassani Helsingissä. Ainoa ero omaan tiedekuntaa ja aikaisempiin opintoihini oli oikeastaan seminaareihin annetun luettavan aineiston määrä, joka oli suhteellisen massiivinen. Puhuin tästä muiden opiskelijoiden kanssa, ja he sanoivat että määrät ovat aika tavallisia heille. Arvioni mukaan kukaan luennoitsija ei silti olettanut, että olisimme lukeneet koko aineiston sanasta sanaan jokaiselle seminaarille.

Tukholman yliopistossa, ja monessa muussa yliopistossa Ruotsissa, arvostellaan kurssit arvosanoilla A -F . A on loistava ja F hylätty. Vaihdossa saadut arvosanat muunnetaan silti yleensä ainoastaan hyväksytyksi tai hylätyksi Suomessa. Opintojen vaativuus voi vaihdella kursseittain paljon, mutta sanoisin että omissa opinnoissani taso ja vaativuus oli melko samanlainen kuin omassa tiedekunnassani Helsingin yliopistolla. Maitserikursseillani en tehnyt yhtäkään tavallista tenttiä, ja myös muut vaihdossa olleet tuttuni tekivät lähinnä muita kurssitöitä tai kotitentin kurssiensa aikana.
Tukholman yliopistolla on kirjasto, mutta koska kirjojen määrä on vähäinen oppilasmäärään suhteutettuna ja laina-ajat ovat joissakin kirjoissa vain viikon, suosittelen hankkimaan ilmaisen kunnallisen kirjastokortin ja etsimään kurssikirjoja sieltä, sekä varaamaan niitä hyvissä ajoin ennen kurssin alkua. Itse kopioin myös jonkin verran kirjoja. Vaihdon aikana ostin ainoastaan yhden kirjan, jonka senkin ostin käytettynä ja möin kurssin jälkeen pois.

Hyödyllistä̈ tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

  • Ruotsalaiset eivät ole yhtä suoria kommunikaatiossaan, kuin suomalaiset. Tämä stereotypia ruotsalaisesta kulttuurista pitää siis paikkansa ja he todella haluavat, että kaikki olisi ”lagom”. Ruotsalaiset ovat myös kohteliaita ja melkein kaikissa kaupoissa sinulle toivotetaan vähintäänkin hyvää päivänjatkoa asioinnin yhteydessä. Tämä tarttui helposti itseenikin ja suomessa jatkoin hyvän viikonlopun toivottelua kaupassa.
  • Ruotsissa ei ole UniCafeta tai halpaa opiskelijalounasta, joten varaudu ottamaan omat eväät koulullesi, jos et ole valmis maksamaan lounaasta vähintään 7 euroa.
  • Ulkona syöminen ei ole suomeen verrattuna kallista, mutta itse söin melko paljon kotiruokaa.
  • Systembolaget(valtion omistama kauppa josta voit ostaa vahvempia alkoholijuomia, sama kuin Alko Suomessa) on auki arkisin kello 10-19, ja lauantaina se sulkee jo kello 14-15. Tavallisesta ruokakaupasta kuten ICAsta tai Willysistä saa olutta, mutta muutoin alkoholijuomien valikoima on kokemukseni mukaan melko suppea.

Vaihtokertomus, Johannes-Kepler-Universität Linz, syksy 2019

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Hei, olen 25-vuotias analyyttisen kemian maisteriopiskelija Kumpulasta. Vietin Erasmus-vaihtoni kulttuurikaupunki Linzissä, Julius-Raab Heimissa paikallisen yliopiston JKU Linzin lähettyvillä (kävellen 15 min). Tein Linzissä graduni kokeellisen osuuden, mutta juttelin myös ahkerasti muiden opiskelijoiden kanssa. Sain gradupaikan analyyttisen kemian laitoksen kautta kyselemällä yksikön ulkomaan kontakteista. Kun Erasmus-vaihto lähestyi, otin yhteyttä samaan kohteeseen lähtevään suomalaiseen vaihtariin ”JKU Exchange” Facebook-ryhmän kautta saadakseni kämppiksen (esim. Raab-Heim vaatii hakemuksessaan kämppiksen nimen). Tällöin kotimainen kontakti oli lähellä, jos esim. [ylisosiaalisten vaihto-opiskelijoiden] tavat alkoivat vieraannuttaa.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

hoidettiin varsin kitkattomasti erillisiä tiiviskursseja edeltävänä orientaatiopäivänä. Mikäli teillä on mahdollisuus, suosittelen lämpimästi ottamaan vaihtokohteen tarjoamat ja ennen varsinaista lukukautta pidettävät tiiviskurssit; ryhmätöissä oppii tuntemaan vaihto-oppilaita ennen varsinaista lukukautta, ts. rennommissa merkeissä. Linzin tiiviskursseihin sisältyi saksan kurssi, jolla samalla arvioitiin opiskelijoiden kielellistä tasoa tulevaa lukuvuotta varten. Kaiken kaikkiaan

Matkustamisesta

kävin mm. Prahassa, Pariisissa (lentäen), Wienissä, Salzburgissa, Steyrissä, Hallstatissa ja Münchenissä. Itävallan junamatkat saa puoleen hintaan, mikäli hankkii itselleen ”ÖBB Vorteilscard Student”-etukortin sivulta: https://tickets.oebb.at/en/shop. Muiden suosikkikohteita olivat Bratislava, Budapest ja Gmunden. Erityisen hauskaa oli Prahan reissu, jolle varasimme kymmenen hengen AirBNBn yhdeksän vaihto-opiskelijan voimin. Matkalla opin oikeasti tuntemaan näitä ihmisiä paremmin, suosittelen yrittämään samaa temppua.

Urheilu

Ennen lähtöäni treenasin runsaan kuukauden verran boulderointia ystävieni kanssa, sillä tiesin että itävaltalaiset ovat innokkaita kiipeilijöitä. Vaikka olenkin sosiaalisesta luonteestani huolimatta tarkka unirytmistäni ja omasta ajastani, tarvitsen yhtä lailla ystäviä ympärilleni kuin myös säännöllistä liikuntaa, minkä takia valitsin myös lajin jolla sekä huoltaa kehoa että löytää mahdollisia ystäviä. Mikäli on rahasta kiinni, JKU:lla on todella halpoja kursseja (USI-kurssit, lisätietoja saa lukukautta edeltävän orientoinnin aikana). Löysin myös slovakialaisen salsa-kumppanin yhdelle näistä kursseista.

Muu luovuus

Mikäli urheilu ei ole oma juttu, voi esimerkiksi luoda taidetta. Piirsin noin kolmasosasta (n. 112) vaihto-opiskelijoita klassisen potretin lyijykynillä. Mallit saivat muistoksi potrettinsa, mikä tuotti runsaasti iloa ja riemastusta. Raab-Heimilla oli myös musiikkihuone, jossa osa opiskelijoista soitti pianoa tai omaa tuomaansa soitinta. Kannattaa myös seurata omien harrastusten tapahtumia oman vaihtokohteen lähituntumassa: osallistuin House-tanssijameihin Salzburgissa.

Opiskelija-asuntoloista

Julius-Raab Heim (majoitukseni) oli vaihto-opiskelijoiden keskeisin asuinpaikka, jota kannattaa harkita mikäli haluaa olla tekemisissä vaihtareiden enemmistön kanssa. Toisaalta, mikäli haluaa halvemman vuokran ja vielä lyhyemmän matkan yliopistolle, voi yrittää ottaa yhteyttä KHG:seen (katolinen ylioppilasyhteisö). KHG:llä on myös sauna, joka on käytössä syyslukukauden aikana (loka-helmikuu).

Ihmissuhteista

Omasta kokemuksestani ulkomailla olo sisältää suuren riskin upota yksinäisyyteen, mikäli ei päätä pitää itsestään huolta ja olla itselle tärkeiden ihmisten kanssa. Samalla tavalla on helppo jäädä jumiin ensimmäisiin kohtaamiinsa ihmisiin, jotka saattavat olla mukavia hekin. Tärkeintä on kuulostella sitä, mitä itse haluat ja ketkä ihmisistä antavat eniten inspiraatiota ja tekevät vaihdossa olosta oikeasti sitä mitä siltä haluaa. Opiskelija-asuntoloissa on etuna että ihmiset ovat lähellä, ja ihmisiä voi heihin tutustuttuaan mennä moikkaamaan mihin aikaan päivää tahansa (mikäli muistaa huonenumeron)

Opetuksesta ja kursseista

Huomatkaa että voin puhua vain teknisen/analyyttisen kemian kursseista, vaikka olenkin kuullut että muiden aineiden (kuten kauppatieteiden kurssit) olivat kämppikselleni varsin työläitä ja puuduttavia, tai että fysikaalisen kemian kurssien opetus on pahemmassa jamassa kuin Kumpulan kemian laitoksen vastaavat kurssit. Sen sijaan teknisen kemian kurssit olivat mielestäni todella hyviä: yksikön henki oli aikanani huippuluokkaa, ja opettaja Markus Himmelsberg osasi massaspektrometriasta esitelmöintinsä loistavasti (kielenä englanti).

Viimeiseksi

haluan huomauttaa, että yli kuusi kuukautta Itävaltaan jäävät joutuvat kolmen kuukauden sisään ilmoittautumaan Aufenthaltsbürohon eli maahanmuuttovirastoon (+43 732 7070, kysykää tämänhetkistä paikkaa, 2018-2019 konttori sijaitsi Fiedlerstrassella). Toimenpide vaatii todisteita riittävästä taloudellisesta tilanteesta (liitteenä 1)tiliote sekä 2)vanhemmilta allekirjoitettu asiakirja [financial statement], jossa vakuutetaan että käytössäsi on vähintään 600-700 euroa kuussa, suosittelen tarkistamaan vaaditun määrän) sekä 3)opiskelija-asuntolan asumistodistus ja 4)yliopiston läsnäolotodistus.

Vaihtokertomus, University of Ljubljana, syksy 2018

Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Olin syksyn 2018 vaihdossa Ljubljanassa, opiskelin kasvatustieteitä ja pelasin paikallisessa seurassa koripalloa ja tein opiskelijoille tarkoitettuja pätkätöitä eli minun tapauksessani kouluvierailuja paikallisiin kouluihin.

Ennen lähtöä

Ennen lähtöä sain vaihtoyliopistostani hyväksymiskirjeen sähköpostiini.

Olin ilmoittautunut kielikurssille ja se oli superkiva, suosittelen! Ljubljanassa nuoret puhuvat suurimmaksi osaksi hyvin englantia, joten asiat pystyy kyllä hoitamaan, mutta perussanasto auttoi varsinkin, kun lähti reissaamaan pois Lj:stä.

Alkubyrokratia Ljubljanassa

Liity vaihtareiden whatsapp-ryhmään. Löytyy ESN fb-ryhmästä. Tässä ryhmässä muutenkin tapahtuu vaihdon alussa aika paljon ja suosittelen liittymään ja seuraamaan.

Tärkein – student meal card, tulet rakastamaan tätä. Saat siis käydä ”Bonilla” monissa ravintoloissa opiskelijaruoan hinnalla. Osassa ravintoloissa voit saada ruoan jopa ilmaiseksi. Tähän on oma sovellus, josta näet ravintolat, aukioloajat ja hinnat! Kysy ihmeessä suosituksia, itse otin boneista kaiken irti ja kehityttiin vaihtariporukan kanssa melkein ravintolakriitikoiksi! Kätevimmin bonin sai käyttöön, jos oli kaksi sim-kortin paikkaa puhelimessa tai toinen puhelin, esim. sellainen kapula mukana. Boni toimii siis ravintolassa soittamalla korttikoneen näköiseen laitteeseen. Itse vaihtelin sim-kortteja ja tämä tapa ei ollut kovin käytännöllinen, sim-kortin myös hukkaa helposti. https://www.studentska-prehrana.si/en#

Suositellaan tekemään ilmoitus väliaikaisesta asumisesta eli tarvitset asumisluvan (residence permit, @Tobačna ulica 5). Jos jää poliisille kiinni, niin saa sakot. Moni vaihtari ei tätä hakenut, mutta se ei maksanut mitään ja ei vienyt paljoa aikaa joten suosittelen! Suosittelen hakemaan tämän myös mahdollisimman nopeasti, eli heti kun olet allekirjoittanut vuokrasopimuksen. Kun opinnot alkaa, moni ryntää hakemaan tätä ja silloin toimistossa on ruuhkaa ja moni jonottikin 2-3 tuntia yhden paperin takia. Tämäkin neuvotaan Ljubljanan yliopiston puolelta ja he kertovat, mitä dokumentteja tarvitset mukaan yms. Muutenkin saat hyvät ja selkeät ohjeet kaikkiin tarvittaviin asioihin, mitä pitää hoitaa. Tosin, Sloveniassa tyyli on vähän, että katsotaan ja hoidetaan ensi viikolla –tyyppinen. Joten kannattaa olla itse aktiivinen!

Asuminen

Suosittelen, että hommaat asunnon jo ennen lähtöä! Tein itse niin, että lähdin Ljubljanaan ja asuin ensimmäiset kaksi viikkoa hostellissa. Paikallinen vaihtareiden opiskelijajärjestö ”ESN” auttaa kyllä sain heiltä listan, jossa oli vapaita vuokra-asuntoja vaihtareille. Kävin kattomassa paria asuntoa ja valitsin läheltä keskustaa Trnovosta kolmen kämppiksen kanssa jaettavan talon. Meillä oli yhteinen keittiö ja kylpyhuone sekä kaikilla omat huoneet. Hintataso Suomeen verrattuna on halpa. Maksoin omasta huoneestani 240e/kk ja maksoin kahdesta opiskelijasta, koska huoneessa oli parisänky eli vuokranantaja etsi kahta vuokralaista siihen. En kuitenkaan halunnut jakaa huonetta kenenkään kanssa (mikä on yleistä Sloveniassa opiskelijoiden keskuudessa), joten maksoin koko vuokran itse.

Moni vaihtari valitsi myös asumisen dormeissa, en suosittele. Yksikään seitsemästä suomalaisesta ei jäänyt dormeihin. Niissä on ahdasta, aina vähintään yksi huonekaveri ja aina bileet!

Opiskelukulttuurista

Opiskelukulttuuri oli Suomeen verrattuna rento, eikä ryhmäopetusta tai luentoja ollut kun pari tuntia viikossa. Meillä kasvatustieteellisessä tiedekunnassa tehtiin paljon pari- ja ryhmätöitä. Opiskelijoita infottiin muutoksista vaihtelevasti ja parhaiten pysyi mukana, kun oli itse aktiivinen, aina paikalla ja/tai yhteydessä muihin kurssien opiskelijoihin. Vaihtarit autto toisiaan ja välitti tietoa tosi hyvin!

Mulla oli joka kurssilta 3-4 tuntia viikossa, mutta kaikki kurssit osui ma-ke välille joten vietin aina pitkiä viikonloppuja. Järjestely mahdollisti reissaamisen ympäri Eurooppaa.
Kursseja kuului ottaa 25op edestä ja siellä puhuttiin myös etc:istä, joten vertailua oli helppo tehdä. Työmäärä tai kurssien vaikeusaste ei vastannut suomalaista yliopistoa, joten enemmänkin kursseja on mahdollista ottaa, jos löytyy kiinnostavia. On myös mahdollista osallistua eri tiedekuntien kursseille kunhan ottaa niistä itse selvää ja on yhteydessä opettajiin. Näillä kursseilla tosin puhutaan usein Sloveenia.
Hoidin omat tentit jo ennen joulua, koska en halunnut hyväksilukea kursseja palatessani Suomeen. Ljubljanan yliopistossa se onnistui vain pohjoismaalaisille, koska meillä on ”haastavat ja laadukkaammat opinto-ohjelmat”. Opettajat kannustivat meitä palaamaan oman yliopiston opintojen pariin ja olivat yleisesti kiinnostuneita koulujärjestelmästä yms. Suomessa.

Hyödyllistä tietoa

Kaupunkipyörä on edullinen ja toimiva systeemi Ljubljanassa. Kaupunki on pieni, joten jos asut lähellä keskustaa niin pyörällä pääsee mihin vaan! http://en.bicikelj.si/

Student bus card maksaa 20e/kk, se on vihreä ja saat sen myös opiskelijatodistuksella paikallisesta ”HSL-pisteestä”. Arvolla jos maksaa, niin kortti on keltainen ja maksaa 1,20e per matkustuskerta. Keltaisen kortin voi ostaa kioskeilta ja ei ole henkilökohtainen.

Opiskelijoille on tarjolla myös pätkätöitä ja ilmainen mahdollisuus treenaamiseen ja jos on kiinnostunut niin erilaisiin urheilulajeihin, joukkueisiin, ryhmäliikuntoihin yms.

Sain yliopistolta Erasmus Buddyn ja tapasin hänet pari kertaa, kiva järjestely ja paikalliset opiskelijat osaa kertoo hyödyllisiä juttuja kaupungista ja reissusuosituksia. On myös mahdollista olla kontaktissa Suomeen tulevien vaihtareiden kanssa. Jos on itse aktiivinen, niin onnistuu! Sain itse tästä ihan tosi paljon irti, iso suositus!!

Yleisesti Slovenia on saman tyyppinen kuin Suomi, ihmiset ovat rehellisiä, ystävällisiä ja haluavat auttaa.

Vaihtokertomus, University of Waikato, kevät 2019

Humanistisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Tiesin, että haluan lähteä vaihtoon jo opintojeni alkuvaiheessa, mutta kohdemaan ja -yliopiston valintaan meni minulta aikaa. Olin käynyt Uudessa-Seelannissa aikaisemmin kuukauden mittaisella reppureissulla, joten tiesin maasta jo jonkin verran. Erityisesti minua kiehtoi maan monimuotoinen luonto ja upeat matkailumahdollisuudet sekä rikas alkuperäisväestön eli maorien kulttuuri. Siksi päätinkin lähteä opiskelemaan juuri Uuden-Seelannin Pohjoissaarelle Waikatoon.

Hakuprosessi oli pitkä ja hermoja raastava, sillä Suomessa vaihtohaku tehtiin jo edeltävän vuoden keväällä, mutta vaihtoyliopiston hakemus täytettiin vasta syksyllä. Odotin viimeistä hyväksyntää Waikatosta viikkotolkulla, ja lopulta se pamahti sähköpostiin marraskuun alussa. Koska halusin lähteä reissuun jo heti vuodenvaihteessa, vaikka opinnot alkoivatkin vasta helmikuun lopulla, tuntui alle kahden kuukauden valmistautumisaika hieman lyhyeltä. Olin kuitenkin melko luottavainen siihen, että saisin hyväksynnän myös vaihtokohteesta, joten otin innokkaasti selvää asioista jo alkusyksystä.

Kun Offer of Place kilahti sähköpostiini, aloin saman tien tekemään valmisteluja lähtöä varten: ostin lentoliput, selvitin opiskelija-asuntoni jälleenvuokrausta ja täytin Exchange Student -viisumihakemuksen Immigration New Zealandin nettisivuilla. Viisumipäätös tulikin nopeasti, ja vaikka hakuprosessi voi olla mutkikas, ei siitä kannata ottaa suurta stressiä.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Saavuin Hamiltoniin hyvissä ajoin ennen pakollisen orientaatioviikon alkua ja tarkoituksenani oli hoitaa yliopistolle kirjautuminen ennen orientaatioviikon ruuhkia. Tämä prosessi osoittautui kuitenkin hieman monimutkaisemmaksi kuin luulin, koska orientaatioviikkoa edeltävällä viikolla yliopistolla ei juuri oltu varauduttu innokkaisiin vaihto-opiskelijoihin. Lopulta päädyin jonottamaan kirjatumistani muutamaan otteeseen jopa tuntien ajan. Prosessiin kuului siis yliopistolle kirjautuminen, kurssien valinta ja hyväksyminen sekä pakollisen opiskelijavakuutuksen maksaminen.

Orientaatioviikolla pääsin osallistumaan muun muassa uusien opiskelijoiden tervetuliasseremoniaan eli powhiriin yliopiston maraella, amazing raceen sekä tiedekuntien infotilaisuuksiin. Lisäksi vaihto-opiskelijoille ja muille kansainvälisille opiskelijoille järjestettiin infotilaisuuksia, joiden yhteydessä pääsi myös tutustumaan muihin vaihtareihin.

Kurssivalintojen tekeminen alustavasti jo hakuvaiheessa auttoi opintosuunnitelman tekemistä, mutta lopulliset kurssivalinnat tein vasta paikan päällä vaihtokohteessa, kun kurssien aikataulut ja sisällöt olivat paremmin selvillä. Stressasin valinnoista ensimmäisen viikon aikana melkoisesti, sillä en ollut vielä täysin varma, millaisia ennakkovalitsemani kurssit olisivat sisällöltään. Kursseja olisi pystynyt vaihtamaan vielä noin viikon ajan niiden alettua, eli jos joku niistä ei tuntuisikaan omalta, saa asiaan vielä vaikutettua helposti paikan päällä.

 

Waikato river jakaa Hamiltonin itä- ja länsipuoliin

Asuminen

Asumisjärjestelyni Hamiltonissa olivat moniin muihin vaihtareihin verrattuna hieman erilaiset. University of Waikato tarjoaa vaihto-oppilaille pääasiassa huonetta yliopiston kampusasuntoloista, mutta koska avopuolisoni lähti kanssani reissuun working holiday -viisumilla, en saanut majoittua kampuksella. Suurin osa vaihtareista ja muistakin opiskelijoista kuitenkin asuu juuri kampuksen asuntoloissa, joten jos olet lähdössä vaihtoon itseksesi, suosittelen tätä vaihtoehtoa! Välillä tuntui, että iso osa aktiviteeteista ym. oli suunniteltu juuri asuntoloissa asuville opiskelijoille ja esimerkiksi asuntoloiden välisiä urheilutapahtumia järjestettiin paljon. Sen verran osaan kampusasuntoloista kertoa, että useimmissa asuu noin 4-6 opiskelijaa per asunto ja niissä on jaettu keittiö ja kylpyhuone. Vaihtoehtoina on joko paketti, joka sisältää myös ruokailut tai self-catered asuntola, jossa kokkaus hoidetaan itse.

Jouduimme siis etsimään asuntoa omatoimisesti kampuksen ulkopuolelta, ja tästä syystä saavuimmekin Hamiltoniin noin kymmenen päivää ennen orientaatioviikon alkua. Nettipalstojen lisäksi kysyin apua etsintään yliopiston Accommodation Officesta, josta sain nipullisen papereita, joissa kerrottiin yleisesti vuokraamisesta Uudessa-Seelannissa. Sopivan asunnon löytymiseen meni muistaakseni viisi päivää ja hieman yllättävästi se löytyi yliopiston läheisiä alueita kävellen tutkimalla ja ottamalla yhteyttä lähes jokaiseen ikkunoissa näkyvään ”for rent” -ilmoitukseen. Saimme huoneen viiden huoneen soluasunnosta aivan yliopiston vierestä, joten koulumatka ei ollut ainakaan pitkä. Asunto oli kalustettu ja huoneessamme oli muun muassa oma wc sekä jääkaappi, mikro, vedenkeitin ja leivänpaahdin. Yliopiston ympäristössä onkin paljon opiskelijoiden jakamia asuntoja ja kämppisasumista kutsutaan yleisesti termillä ”flatting”. Vuokra maksetaan Uudessa-Seelannissa yleensä viikoittain ja hintataso on suunnilleen samaa luokkaa kuin Suomessa.

Opiskelu ja opetus

Lukukauden aikana opiskelin 4 kurssia (papers), jotka olivat jokainen laajuudeltaan 15 paikallista opintopistettä. Päätin suorittaa lähinnä vapaavalintaisia opintoja, joten valitsin pääasiassa 100-levelin eli ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnattuja kursseja. Kaikki kurssit kestivät koko lukukauden ajan, ja välissä oli kahden viikon mittainen mid semester break.

Kurssisisuoritukseen kuuluu yleensä noin kaksi tuntia luentoja sekä yksi tutoriaali viikossa. Lukujärjestyksen suunnittelun kannalta on haastavaa, että tutoriaalien aikataulut eivät näy kurssiaikatauluissa, vaikka ne ovat pakollisia. Yleensä tutoriaaleja järjestetään kuitenkin useita viikoittain eli sen saa hyvin sovitettua omaan lukujärjestykseen. Minulla kävi niin, että kurssiaikatauluihin jäi yhden tunnin päällekkäisyys, mutta lähetin asiasta sähköpostia kurssien opettajille ennen opetuksen alkua ja he sanoivat, että päällekkäisyydestä ei ole haittaa. Pystyinkin hyvin suorittamaan molemmat kurssit käymällä kummankin luennolla vuoroviikoin, sillä toisella kurssilla luennot myös videoitiin.

Opetuksen taso oli mielestäni hyvä ja opettajat ja kurssituutorit olivat innostavia. Osa kursseista painottui luentoihin ja loppukokeeseen, mutta tutoriaalien myötä opiskelu oli osallistavampaa ja interaktiivisempaa kuin suomalaisen yliopiston massaluentokursseilla. Kaikilla kursseilla oli myös lukukauden aikana palautettavia tehtäviä tai esseitä, jotka muodostivat melko suuren osan loppuarvioinnista. Opiskelussa saa siis olla aktiivinen koko lukukauden ajan, eikä pelkkä kokeeseen pänttääminen riitä. Työmäärä ei kuitenkaan mielestäni poikennut paljoa Suomessa käymistäni yilopistokursseista.

Lukukausi kesti orientaatioviikko mukaan lukien 18.2.-21.6. Opetus loppui jo toukokuun lopussa, mutta tämän jälkeen oli ”study week” ja kaksi loppukokeille varattua viikkoa. Omilla kursseillani suurin osa kokeista järjestettiin jo viimeisellä luentoviikolla, mutta yhden kurssin tentti osui tenttiviikolle. Tenttiviikon aikataulu saatiin tietää vasta mid semester breakin jälkeen, mikä vaikeutti paluulentojen suunnittelua. Itselläni viimeinen koe sattui kuitenkin jo ensimmäisen tenttiviikon alkuun, joten pääsin lomailemaan jo hyvissä ajoin ennen kesäkuun loppua.

 

University of Waikaton kampusta

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Elämä Uudessa-Seelannissa on länsimaiseen kulttuurin tottuneelle helppoa. Ihmiset ovat ystävällisiä ja kiwi-slangiinkin pääsee sisään pienen totuttelun jälkeen. Hintataso on samaa luokkaa kuin Suomessa, mutta pieniä poikkeuksia löytyy. Esimerkiksi tietyt ruokatuotteet kuten maitotuotteet ja ei-sesongissa olevat kasvikset ovat kaupoissa kalliimpia, mutta ulkona syöminen vastaavasti hieman halvempaa. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että monet putiikit, pankit, kahvilat ym. sulkevat ovensa jo neljän ja viiden välillä iltapäivällä. Iltaisin ei kaupungissa siis ole hirveästi elämää ravintoloita lukuun ottamatta.

Myöskään julkinen liikenne ei ole ihan samaa tasoa kuin Helsingissä. Bussikortilla pystyy ostamaan yksittäisiä lippuja alennettuun hintaan opiskelijakorttia näyttämällä, mutta minkäänlaista kausikorttisysteemiä ei ole. Bussit myös lopettavat liikkumisen kello yhdeksän aikaan illalla. Koska yliopistolta on noin neljän kilometrin matka keskustaan, ei ainakaan itselläni tullut vietettyä keskustassa ihan niin paljoa aikaa kuin etukäteen ajattelin.

Pääasiallinen liikkumiskeino Uudessa-Seelannissa on auto ja sen hankkiminen vaihdon ajaksi ei ole ennenkuulumatonta. Auto auttaa myös viikonloppureissujen tekemisessä, sillä vaikka julkista bussiliikennettä kaupunkien välillä löytyy, busseja saattaa kulkea vain yksi koko päivänä. Lisäksi autokyydillä pääsee tutustumaan vapaammin Uuden-Seelannin henkeäsalpaaviin luontokohteisiin, jotka usein sijaitsevat bussireittien ulottumattomissa. Itse mietin auton ostoa maahan saapuessani, mutta en lopulta ollut valmis ottamaan vastuuta ja stressiä sen ylläpidosta ja eteenpäin myymisestä. Sen sijaan käytin viikonloppureissuihin joko vuokra-autoa tai halpaa Skip -bussiyhtiötä. Jos arvelet ajavasi autoa Uudessa-Seelannissa, suosittelen kansainvälisen ajokortin hankkimista jo Suomesta. Itse en näin fiksu ollut, vaan jouduin hankkimaan virallisen käännöksen ajokortistani, joka maksoi noin 30 euroa. Uudessa-Seelannissa ajokortti ei myöskään riitä henkilöllisyyden todistamiseen esimerkiksi baarissa, joten passia täytyy kantaa mukana.

Uuden-Seelannin ilmasto on hyvin vaihteleva ja erilaisiin säätilojen vaihteluihin on hyvä varautua jopa yhden päivän aikana. Saapuessani helmikuussa kesä oli kuumimmillaan, ja lämpötilat liikkuivat 20-30 asteen välillä. Tänä vuonna kesä oli erityisen pitkä ja lähes hellelukemista sai nauttia pitkälle huhtikuuhun saakka. Toukokuun loppu oli huomattavasti kylmempi ja sateinen, joten lämmintäkin vaatetta on hyvä varata mukaan. Hamiltonissa sää ei usein laskenut alle kymmenen asteen, mutta etenkin Etelä-Saarella lämpötilat tuntuivat todella kylmiltä, vaikka mittari olikin plussan puolella. Kannattaa myös huomioida, että taloissa ei ole samanlaista eristystä kuin Suomessa, joten myös sisätiloissa saattaa tulla kylmä.

Suosittua ajanvietettä Uudessa-Seelannissa on ”tramping” eli erilaiset kävelyt tai vaellukset. Kannattaa siis varata mukaan myös ulkoiluvaatteita ja vaelluskengät, jos sellaiset kaapista löytyy. Maisemat vaihtelevat vehreistä sademetsistä ja rannoista geotermaalisiin ihmeisiin ja etelän lumihuippuisiin vuoriin. Itse rakastuin etenkin kasvien monimuotoisuuteen ja luonnon kuumissa lähteissä kylpemiseen. Yliopisto järjestää vaihto-oppilaille muutaman päiväretken lukukauden aikana esimerkiksi Hobbittoniin, Waitomon kiiltomatoluoliin ja Raglaniin surffaamaan, mutta suosittelen olemaan myös itse aktiivinen, jos maata haluaa nähdä laajemmin. Lisäksi suosittelen tutustumaan Uuden-Seelannin maorien uniikkiin kieleen ja kulttuuriperintöön.

 

Noho Marae oli yksi yliopiston järjestämistä retkistä, jolla pääsimme tutustumaan maori-kulttuuriin ja yöpymään maraessa.

 

Blue Springs on yksi Uuden-Seelannin kauniista luontokohteista

Vaihtokertomus, University of North Carolina Wilmington, syksy 2018

Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Ennen lähtöä tärkeimmät dokumentit on hyvä saada kuntoon. Itse lähdin matkaan ISEP-organisaation kautta ja sieltä tuli hyvät infot mitkä kaikki dokumentit on täytettävä ennen lähtöä. Minulla vaadittiin J-1 -viisumi, minkä hankkimiseen vaadittiin vaihtopaikan vahvistus vaihtokohteen yliopistolta, omalta yliopistolta, todistus taloudellisesta tilanteesta (kelan lainan takaus), DS-2019 -form ja kuitti SEVIS I-901 -maksun maksamisesta. Tuon lisäksi vakuutukset ja rokotukset on hyvä laittaa kuntoon myös hyvissä ajoin ennen lähtöä. Mikään ei ole mahdoton rasti, mutta vaatii paneutumista ja aikaahan tuo ruljanssi tosiaan vie.

Ennen lähtö on tietty aivan kamala määrä kaikkea säätöä, mitkä itselle ainakin loi pientä stressiä, mutta kysymällä ja itse selvittämällä niistäkin selvisi.

Asuminen

Itse asuin Yhdysvalloissa asuntolassa ja jaoin huoneen toisen vaihto-oppilaan kanssa. Tämä taitaa olla yleisin käytäntö, vaikka lisämaksua vastaan oma huonekin tällaisista asuntoloista on varmasti mahdollinen. UNCW:ssä asuntoloissa asuu n. 10 opiskelijaa, joista suurin osa on ensimmäisen tai toisen vuoden opiskelijoita, eli 18-19-vuotiaita. Tämä voi olla pieni shokki, jos itse on jo lähempänä kolmeakymmentä. Muut vaihto-oppilaat ovat tosin usein hieman tätä vanhempia. Minulla asuminen ja ruokailu kuului samaan pakettiin ja ruokaa oli tarjolla laidasta laitaan useissa eri ruokaloissa kampusalueella. ISEP:n kautta vaihtoon lähtevillä tämä taitaa olla ainoa vaihtoehto ja itse koin sen varsin toimivaksi.

Jos koet, että tarvitset omaa aikaa tai et ole iltavirkku voi omaan huoneeseen panostaminen olla järkevää. Minulla kävi tuuri kämppiksen kanssa ja aikataulumme osui suhteellisen hyvin yhteen, eikä mitään konflikteja syntynyt koko vaihtoaikana. Asuntolat ovat aika laitosmaisia ja niiden pieneen ehostamiseen kannattaa panostaa, me esim. ostimme yhteisen telkkarin, mattoja, jne. ja kämpän viihtyisyys kohosi tästä johtuen silmin nähden.

Opiskelu ja opetus

Itse koin opiskelun kohteessa suhteellisen helpoksi, työtä oli monella kurssilla aika paljon määrällisesti, mutta kovin vaativaa opiskelu ei ollut. Tämä tietysti riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin englannin kieli on hallussa. Parhaiten kursseista selviää, jos onnistuu löytämään paikallisia opiskelijoita ryhmätöihin, tämä helpottaa koulun käytäntöjen kanssa, kun paikalliset ovat jo talon tavoille oppineet.

Oman kokemuksen mukaan professorit oli aina innoissaan, kun oli vaihto-oppilaita luennolla ja pyrkivät osallistuttamaan vaihtareita keskusteluun suhteellisen aktiivisesti. Eli kannattaa varautua luokan edessä puhumiseen, sitä on varmasti luvassa monella luennolla. Aika nopeasti huomaatte kyllä kuinka vaativia mikäkin kurssi on ja sen mukaan kannattaa opiskeluun panostaa. Kaikista kursseista siellä kyllä selviää, mutta osaan voi joutua tekemään hieman enemmän töitä. Varmaan aika monella on vaihdossa itse kokemus koulua tärkeämpi, mutta jos koulun jättää retuperälle, siitä voi koitua lukukauden aikana ihan turhaa säätöä ja stressiä. Koulua on joka tapauksessa suhteellisen vähän, eli oheisaktiviteetteihin löytyy kyllä aikaa.

Tärkeimmät omat kokemukset

Kaikkein tärkein juttu itselläni oli oma asenne vaihtoa kohtaan. Pelkäsin, että keskimäärin 6 vuoden ikä ero kanssa kavereihin haittaa opiskelua, mutta kun vaan päätin, että en anna sen itseäni vaivata, niin eihän se sitten vaivannutkaan.

Selvittäkää mitkä ovat isoimmat lajit yliopistollanne ja perehtykää niihin hieman, tämä voi auttaa kovastikin, kun osaatte aiheesta jo jotain sanoa, jos joku paikallinen siitä kysyy. Minulla kävi hyvä tuuri ja monen sattumuksen kautta päädyin pelaamaan rugbyä UNCW joukkueeseen ja pääsin pelaamaan ykkösjoukkueen mukana koko syksyn. Parempaa tapaa tutustua paikallisiin en voi edes kuvitella. Yhdysvalloissa koulut jaetaan 1,2 ja 3 divisioona kouluihin ja koulut pelaavat divisioonan mukaista sarjaa kaikissa urheilu lajeissa. Nuo ”varsity” joukkueet ovat usein aika kova tasoisia, mutta kouluilla on myös ”club sports” -lajeja ja vaikka niiden tasokin on suhteellisen kova, sinne mahtuu usein mukaan, jos yhtään harrastuneisuutta löytyy. Urheilun lisäksi lukukauden aluksi järjestetään messut, joissa on mahdollisuutta tutustua eri kerhoihin ja lajeihin ja sinne kannattaa ehdottomasti mennä mukaan. Suomalainen ujous sitten sinä päivänä kannattaa jättää kotiin ja kirjata nimensä kaikkeen mikä yhtään kiinnostaa.

Omat asenteet Yhdysvaltoja, sen ylintä johtoa tai stereotypioita kohtaan on hyvä tiedostaa ja puhua niistä maltilla. Jos ja kun tutustutte paikallisiin, saa noista aiheista todella hyviä keskusteluja, mutta maltti on tässäkin asiassa valttia. Oman kokemuksen mukaan Jenkit on sekä mainettaan pahempi, mutta myös parempi mesta olla ja asua. Tietyt jutut on todella vieraita pohjoismaisen hyvinvointivaltion kasvateilla ja saattaa nostattaa karvat pystyyn heti kättelyssä, mutta löytyy sieltä niitä todella siistejäkin juttuja.

Toivottavasti tästä tekstistä on jotain apua. Aivan kamala kliseehän tämä on, mutta jos on avoimin mielin ja uskaltaa vähän heittäytyä, niin vaihdosta tulee aika nastaa aikaa. Go Seahawks!

Vaihtokertomus, Indiana University of Pennsylvania, syksy 2018

Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Opiskelin syyslukukauden 2018 kriminologiaa Yhdysvaltain itärannikolla Indiana University of Pennsylvaniassa. Olin jo pitkään halunnut vaihtoon Yhdysvaltoihin, ja valitsin kyseisen yliopiston hakukohteekseni mielenkiintoisen ja monipuolisen kurssitarjonnan takia ja osittain myös sillä perusteella, että se oli suhteellisen lähellä kaupunkeja, joihin halusin matkustaa. Hakuprosessiin liittyi hyvin paljon paperisotaa ja käytännön järjestelyjä, mm. kielitodistuksen ja rokotustodistuksen hankkiminen sekä viisumin hakeminen, mutta kun näihin jaksoi keskittyä ja täytti tarvittavat hakemukset, asiat järjestyivät mutkitta. Näistä asioista ei tarvitse stressata ja kunhan tekee kaiken mitä pyydetään, ei pitäisi tulla ongelmia.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Otin varmuuden vuoksi kaikki IUP:sta postissa saamani paperit sekä kaikki viisumiin ja muihin asiakirjoihin liittyvät paperit ja kuitit mukaani, kun lähdin matkaan. Lopulta suurinta osaa näistä papereista ei koko vaihdon aikana tarvittu (esim. rokotustodistus, joka IUP:ssa vaadittiin), mutta on ne hyvä olla matkassa mukana.

Matka sujui ilman mitään ongelmia, rajalla katsoivat viisumin ja passin ja piti täyttää jokin lomake, mutta maahanpääsy on ilmeisesti hyvin läpihuutojuttu vaihto-opiskelijalla. Olin varannut etukäteen yliopiston tarjoaman lentokenttäkuljetuksen, joten pääsin helposti kentältä yliopistolle (suosittelen hyödyntämään tätä, kentältä voi muuten olla vaikeaa tai kallista päästä yliopistolle). Perillä kohteessa meille jaettiin huoneet ja pääsimme asettautumaan kodiksi. Yliopistoon kirjautumiseen kuului yllättävän vähän paperisotaa, kaikki oli hyvin nopeasti hoidettu. Käytännössä piti vain käydä ottamassa kuva iCardia eli yliopiston avainkorttia varten, palauttaa joitakin lomakkeita henkilökunnalle ja allekirjoittaa joitakin papereita. Itse avasin lisäksi pankkitilin paikallisessa pankissa, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Kaikki oli hyvin organisoitu, ei mitään ongelmia missään.

Vaihtarit tulivat kampukselle muutamaa päivää aiemmin kuin paikalliset opiskelijat, ja meillä oli ohjattu muutaman päivän mittainen orientaatio heti alkuun. Viimeistään siinä kaikki asiat selvisivät ja pääsi myös hyvin tutustumaan muihin vaihtareihin. Orientaatio oli suomalaiseen yliopistokulttuuriin verrattuna hyvin väljä, ja siihen sisältyi paljon vapaa-aikaa. Orientaatiopäivien aikana tehtiin myös kurssivalinnat yhdessä opintoneuvojan kanssa. Sain kaikki kurssit, joita olin toivonutkin, mutta jotkut vaihtarit joutuivat muuttamaan kurssivalintojaan – kaikille löytyi kuitenkin lopulta hyvät kurssit. Muutaman päivän orientaation aikana myös aikaeroväsymys ehti helpottaa, joten pääsin aloittamaan itse opinnot hyvin asettuneena.

Asuminen

IUP velvoittaa kaikki vaihtarit asumaan kampuksen asuntoloissa. Huone asuntolasta oli aika kallis, mutta siihen sisältyi sitten myös ruuat ja asuminen oli hyvin helppoa, kun kaikki oli parin minuutin kävelymatkan päässä. Asuin itse Wallwork Hall -nimisessä asuntolassa, jonka teemana oli kansainvälisyys ja johon suurin osa vaihtareista majoittui, voin suositella tätä muillekin, koska asuntolassa pääsi helposti tutustumaan opiskelijoihin ympäri maailmaa. Asuntoloissa on erityyppisiä huoneita, itse asuin halvimmassa vaihtoehdossa eli kahden hengen jaetussa huoneessa. Kaikissa vaihtoehdoissa on oma kylpyhuone ja pikkukeittiö, mikä on kuulemani mukaan luksusta muihin jenkkien yliopistoasuntoloihin verrattuna. Asuntoloista löytyy yleisiä oleskelutiloja, tv-huoneita, biljardipöytiä jne., jota kaikki voivat käyttää. Lisäksi niistä voi lainata esim. lautapelejä tai ulkopelejä ilmaiseksi.

Kuten sanottu, jokaisessa huoneessa on pikkukeittiö, jossa voi tehdä välipalaa ja aamu-/iltapalaa, mutta pääasiassa ruokailu tapahtuu kampusravintoloissa. Kampuksella on useita ravintoloita, joissa saa etukäteen ladattavalla meal plan -kortilla buffet-tyyliin syödä mitä haluaa ja miten paljon haluaa. Eri vaihtoehtoja oli runsaasti, mutta suurin osa niistä oli hyvin tyypillistä amerikkalaista ruokaa: erilaisia hampurilaisia, hot dogeja, pitsaa ja juustomakaronia. Terveellisiä vaihtoehtoja ja kasvisruokaa oli selvästi vähemmän, mutta kyllä niitäkin löytyi. Kampusravintoloiden lisäksi kampukselta löytyi mm. mäkkäri, Taco Bell, Starbucks ja KFC, eli pikaruokaa löytyy.

Minulle tuli positiivisena yllätyksenä se, miten hyvät liikuntamahdollisuudet IUP:ssa oli. Kampuksella pääsi ilmaiseksi kuntosalille, uimaan, pelailemaan pallopelejä ja tietysti lenkkeilemään kivoille lenkkipoluille ja treenailemaan juoksuradalla. Kaikki urheilutilat olivat todella hyvässä kunnossa ja siistejä ja välineet olivat hyvin päivitettyjä. Lisäksi sai halutessaan ostaa halvalla ryhmäliikuntakortin, jolla sai käydä ryhmäliikuntatunneilla niin paljon kuin halusi. Käytin itse paljon aikaani näiden urheilumahdollisuuksien parissa. Mainittakoon vielä se, että paikalliset opiskelijat eivät olleet kovin aktiivisia liikkujia, joten tiloissa ei yleensä ollut ruuhkaa.

Opiskelu ja opetus

Opiskelu IUP:ssa oli hyvin samankaltaista kuin opiskelu suomalaisessa lukiossa. Kursseilla oli ehdoton läsnäolopakko, ja vain muutamalta luennolta sai olla poissa lukukauden aikana, mikäli mieli läpäistä kurssit. Kursseilla tuli olla aktiivinen, ja arvosanat määräytyivät erilaisten luennoilla tehtävien harjoitusten ja keskustelujen sekä monien kirjoitelmien ja kokeiden perusteella. Lisäksi halutessaan sai tehdä ekstratehtäviä arvosanojen kohottamiseksi. Tehtävää ja lukiotyyppisiä läksyjä oli aika paljon, mutta kun jaksoi joka päivä tehdä vähän jotain, sai kursseista erinomaiset arvosanat – eli ei liian vaikeaa. Minulla oli neljä kurssia, joista yksi oli fuksivuoden kurssi ja siten hyvin helppo (joskin aika tylsä, koska niin perusasiaa), ja loput kolme olivat neljännen eli viimeisen vuoden kursseja, jotka olivat huomattavasti työläämpiä, mutta myös erittäin mielenkiintoisia. Kurssikäytännöt vaihtelivat vähän opettajan mukaan, mutta monilla kursseilla ei saanut käyttää kännykkää tai edes tietokonetta, koska sen katsottiin häiritsevän keskittymistä. Paljon käsin kirjoitettuja muistiinpanoja siis. Lisäksi jokaisella kurssillani oli käytössä vähintään yksi kirja, ja kirjat piti itse ostaa. Niitä sai ostettua (ja vuokrattua) yliopiston omasta myymälästä, mutta neuvon vertaamaan hintoja, sain netistä kaikki kirjani paljon halvemmalla kuin yliopiston myymälästä olisin saanut. Lukukauden jälkeen kirjat voi sitten myydä yliopiston myymälään ja saada siten osan rahoistaan takaisin. Huomasin lopulta, ettei kirjoja välttämättä olisi edes tarvinnut ostaa, koska pärjäsin kursseilla hyvin vaikka en alun jälkeen edes lukenut kirjojani. Kaikki opettajani olivat hyvin päteviä ja mukavia, ja heitä tuntui oikeasti kiinnostavan opiskelijoiden viihtyvyys. Ryhmäkoot olivat pieniä, joten kaikki opettajat muistivat opiskelijoiden nimet ja saattoivat esim. käytävällä törmätessä jäädä juttelemaan ja kysyä kuulumisia. Minulla oli aina sellainen olo, että minusta välitettiin ja minua autettiin, mikäli minulla oli mitään mielen päällä kursseihin tai mihin tahansa muuhun liittyen.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

  • Indiana on pieni paikka, ja suosittelen osallistumaan yliopiston järjestämiin aktiviteetteihin ja kerhoihin aktiivisesti sekä tutustumaan paikallisiin opiskelijoihin – juuri muuta tekemistä Indianassa ei ole. Joitakin ravintoloita ja elokuvateatteri sekä keilahalli sieltä löytyy.
  • Pittsburgh on noin tunnin ajomatkan päässä Indianasta, ja sinne pitää käytännössä mennä autolla, koska bussit kulkevat vain pari kertaa päivässä ja huonoihin aikoihin päiväretkien kannalta. Mikäli mielii vuokrata auton (onnistuu), pitää olla luottokortti mukana. Muussa tapauksessa kannattaa tutustua autollisiin paikallisiin, jotka voivat kuskata tarvittaessa.
  • Kampus on alkoholiton, ja tästä ollaan IUP:ssa hyvin tiukkoja. Kampuspoliisit kiertelevät asuntoloissa ja piha-alueella vartioimassa sääntöjen rikkomista ja kaikkien turvallisuutta. Opiskelijabileitä ja baareja löytyy ihan kampuksen vierestä, joten juhliminen kannattaa jättää sinne. Muista 21v ikäraja!
  • Yliopisto järjestää retkiä lähikaupunkeihin, suosittelen osallistumaan näihin! Retket olivat mielenkiintoisia ja edullisia, ja niissä kaikki käytännön järjestelyt oli hoidettu opiskelijoiden puolesta etukäteen.
  • Pittsburghista saa halpoja lentoja ympäri Yhdysvaltoja, suosittelen matkustamaan aina, kun vaan pystyy! Itse kävin kiitospäivän lomalla kavereideni kanssa Meksikossa, saimme sinne todella edulliset lennot. Lisäksi kävin pari kertaa New Yorkissa ja Washington DC:ssä.
  • Ennen kaikkea ole avoimin mielin ja nauti!! Älä murehdi liikoja, kaikki selviää kun pääsee paikan päälle ja viimeistään kysymällä. Vaihto-opiskelu on monelle ainutlaatuinen kokemus, ja siitä kannattaa ottaa kaikki ilo irti. Itse nautin ajastani IUP:ssa valtavasti, koska lähdin rohkeasti mukaan kaikkiin tapahtumiin, kerhotoimintaan ym. ja sain kursseiltani ja vapaa-ajan toiminnoista paljon sekä kansainvälisiä, että amerikkalaisia kavereita, joiden kanssa olen yhteyksissä edelleen.

Vaihtokertomus, University of Aberdeen, syksy 2018

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Tiesin jo pitkään ennen vaihtokohteen valitsemista, että se tulisi olemaan jossakin päin Skotlantia. Vertailtuani eri kaupunkeja päädyin valitsemaan Aberdeenin, sillä se oli kaupunkina sopivan kokoinen ja olin kuullut Aberdeenin yliopistosta paljon hyvää. Kohdeyliopiston sivulta löytyi kattavat ohjeet hakuprosessin eri vaiheisiin ja hakeminen menikin kaiken kaikkiaan todella mutkattomasti. Täytin hakemuksen huhtikuun lopussa ja sain tiedon hyväksymisestä kesäkuun puolivälissä. Hyväksymiskirjeen mukana tuli tietoa yliopiston tarjoamasta majoituksesta, ja täytin majoitushakemuksen heti samana päivänä. En ollut uskoa silmiäni, kun sain vahvistuksen asuntolapaikasta heti seuraavana aamuna. Ennen vaihdon alkamista minun piti vielä hankkia pidennetty matkavakuutus ja rekisteröityä sähköisesti Aberdeenin yliopistoon. Rekisteröitymiseenkin oli tarjolla kattavat ohjeet ja se onnistui vaivattomasti. Aberdeenin yliopisto onnistui mielestäni hyvin tiedon välittämisessä ja kansainvälisten opiskelijoiden toivottamisessa tervetulleeksi yliopistoon.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Muuttaminen Aberdeeniin oli kaiken kaikkiaan todella helppoa. Yliopisto järjesti kansainvälisille opiskelijoille tervetuliaispäivän, jonka kuluessa sai vastauksen kaikkiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin ja pääsi tutustumaan yliopiston toimintatapoihin. Ensimmäisellä viikolla piti myös tavata oma opettajatuutori, jonka kanssa tehtiin lopulliset kurssivalinnat ja ilmoittauduttiin kursseille. Otin tapaamiseen mukaan vain vaihtohakemuksen yhteydessä täyttämäni learning agreementin, ja se riitti hyvin. Kurssi-ilmoittautumisten jälkeen piti vielä käydä tekemässä final registration, jossa varmistettiin, että kaikki tarvittavat ilmoittautumistoimenpiteet oli tehty. Muuta alkubyrokratiaa ei ollut.

Yliopiston vaakuna ja New King’s

Aberdeeniin (ja oletan, että muuallekin Skotlantiin) saapuessa kannattaa ilmoittautua heti paikalliselle lääkäriasemalle, mikäli uskoo tarvitsevansa lääkäriä vaihdon aikana. Itse sairastuin heti ensimmäisellä viikolla ja olin lopulta sairaana yli viisi viikkoa. En ollut tehnyt ilmoittautumista, joten yrittäessäni varata aikaa lääkärille minulle kerrottiin, että minun pitäisi ensin mennä paikan päälle rekisteröitymään ja vasta sen jälkeen voisin varata ajan. Löysin kuitenkin lopulta yhden lääkäriaseman hieman kauempaa, joka suostui ottamaan ilmoittautumiseni vastaan puhelimessa ja varaamaan minulle ajan heti seuraavalle päivälle. Sain viikkojen sairastelun jälkeen vihdoinkin antibioottikuurin, mutta näin jälkikäteen ajateltuna ongelmani olisi varmasti ratkennut huomattavasti nopeammin, jos olisin heti alussa ilmoittautunut läheiselle lääkäriasemalle. Varsinainen lääkärikäynti sujui helposti, ja yllätyin positiivisesti kuullessani kaikkien reseptilääkkeiden olevan Skotlannissa maksuttomia.

Opiskelu ja opetus

Opiskelu Aberdeenin yliopistossa oli ainakin oikeustieteellisessä tiedekunnassa melko erilaista kuin Helsingissä. Jokaisella kurssilla oli muutama luento viikossa, ja näiden lisäksi kursseilla oli joka toinen viikko tutoriaali, jossa tehtiin tehtäviä pienryhmissä. Tutoriaaleihin ei voinut mennä valmistautumatta etukäteen. Jokainen yksittäinen opetuskerta kesti 50 minuuttia. Oikeustieteellisessä tiedekunnassa kaikki luennot nauhoitettiin ja luennoille osallistuminen oli vapaaehtoista. Sairaana ollessani jouduin jättämään lähes kaikki luennot väliin ja kuuntelemaan nauhoitukset kotona, mikä toimi yllättävän hyvin. En kuitenkaan suosittelisi sitä ensisijaiseksi vaihtoehdoksi. Suoritin yhden kurssin toisessa tiedekunnassa, ja siellä luentoja ei nauhoitettu, sillä ne olivat kaikille pakolliset. Tällä ylimääräisellä kurssilla oli myös muista kursseistani poiketen tutoriaali joka viikko. Luennot olivat kaikille yhteiset, mutta tutoriaaliaikoja oli useampi viikossa ja niistä piti kurssi-ilmoittautumisen jälkeen itse valita omaan aikatauluunsa sopiva ajankohta.

King’s College, joka on vuodelta 1495

Suoritin melko matalan tason kursseja, sillä halusin opiskella itseäni kiinnostavia aiheita ja vain osa kursseissa oli tarjolla syksyllä. Vaatimustaso ei ollut kursseillani erityisen korkea, joten opiskelu oli melko helppoa. Opetus oli mielestäni kuitenkin todella korkealaatuista ja nautin kaikista kursseistani. Opiskelu oli pääsääntöisesti itsenäistä, vaikka joka viikko olikin useita opetussessioita.  Kaikilla kursseillani oli loppukoe, joiden lisäksi kirjoitin syksyn aikana muutaman esseen ja tein pienempiä tehtäviä tutoriaaleja varten. Yksi kämppiksistäni oli myös oikeustieteen opiskelija, ja hän joutui kotiyliopistonsa vaatimuksista johtuen valitsemaan viimeisen vuoden opiskelijoille tarkoitettuja kursseja, joita ei normaalisti suositella lainkaan vaihto-opiskelijoille. Hänen kokemuksensa opiskelusta Aberdeenin yliopistossa ei ollut lainkaan yhtä miellyttävä kuin minulla, sillä hänen kurssiensa vaatimustaso oli todella korkea. Eri vuosikurssien kurssien välillä on siis todellista eroa, mikä kannattaa ottaa huomioon kurssivalintoja tehdessä.

Kävelymatka yliopistolle Seaton Parkin läpi

Asuminen

Aberdeenin yliopisto tarjoaa useita erilaisia majoitusvaihtoehtoja, joista suurin osa sijaitsee Hillhead Student Village -nimisessä opiskelijakylässä. Opiskelijakylä sijaitsee Aberdeenin vanhassa kaupunginosassa noin 15 minuutin kävelymatkan päässä yliopistolta ja 15 minuutin bussimatkan päässä Aberdeenin keskustasta. Hillhead on mahtava paikka, sillä asuntoloiden lisäksi opiskelijakylästä löytyy kaksi pesulaa, käteisautomaatti ja bussipysäkki sekä päärakennus, jonka vastaanotto on auki 24/7. Päärakennukselta löytyy myös pieni kauppa, ravintola, opiskelutiloja, tietokoneluokka, jumppasali jne. Rakastin Hillheadissa asumisen helppoutta, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Asuntolani Hillhead-opiskelijakylässä

Hillheadissa on useita erilaisia asuntoloita, joiden viikkohinnat vaihtelevat 89 ja 147 punnan välillä. Kalleimmassa vaihtoehdossa vuokraan sisältyy ruokailukortti, jonka avulla voi ”ostaa” ruokaa useista yliopiston ylläpitämistä kahviloista ja ruokaloista. Asunnot jaetaan yleensä samaa sukupuolta olevien kanssa ja vaihto-opiskelijat pyritään sijoittamaan samoihin asuntoihin. Tunsin kuitenkin muutamia amerikkalaisia vaihtareita, joiden kaikki asuinkumppanit olivat paikallisia. Vain yhdessä vaihto-opiskelijoille tarjolla olevista asuntoloista on jokaiselle asukkaalle oma kylpyhuone. Kyseinen asuntola on vaihtoehdoista toiseksi kallein (145 puntaa / viikko), mutta päädyin silti valitsemaan sen. Huoneessani oli 120 cm leveä sänky, työpöytä ja vaatekaappi sekä pieni yksityinen kylpyhuone, jossa oli suihku. Keittiön ja oleskelutilan jaoin neljän muun vaihtarin kanssa, jotka olivat kotoisin eri puolilta Eurooppaa.

Jokaisella asuntolalla on oma Facebook-ryhmä, jonka kautta voi esimerkiksi etsiä tulevia kämppiksiä jo ennen asuntoon muuttamista. Tutustuinkin kolmeen neljästä kämppiksestäni kesä-heinäkuussa, ja sovimme muun muassa yhteisten keittiötarvikkeiden ostamisesta jo kesällä. MyUniSupplies-niminen yritys tekee yhteistyötä Aberdeenin yliopiston kanssa ja tarjoaa tuleville majoittujille mahdollisuuden tilata tarvikkeita keittiöön ja makuuhuoneeseen jo ennen Aberdeeniin saapumista. Tilatut tuotteet toimitetaan valmiiksi majoittujan huoneeseen, jotta ensimmäisinä päivinä ei tarvitsisi lähteä metsästämään esimerkiksi peittoja ja tyynyjä. Palvelun käyttämisestä joutuu pulittamaan jonkun verran, mutta olin itse erittäin tyytyväinen päätökseeni tilata kaikki tarvittavat tavarat etukäteen, kun lentoni myöhästyi kuusi tuntia ja saavuin asuntolalle vasta puolenyön aikoihin.

Yliopiston omien majoitusvaihtoehtojen lisäksi Aberdeenista löytyy muitakin opiskelija-asuntoja tarjoavia yrityksiä ja tietenkin myös yksityisiä vuokra-asuntoja.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähtijöille

Rakastin Aberdeenia kaupunkina ja sinne sopeutuminen oli erittäin helppoa. Aberdeenin lempinimi on The Granite City, ja syyn kyllä huomaa heti Aberdeeniin saapuessaan: koko kaupunki on rakennettu vaaleanharmaasta graniitista. Aberdeen oli myös mielestäni todella turvallinen kaupunki, ja uskalsin liikkua siellä huomattavasti vapaammin kuin esimerkiksi Helsingissä. Hintatasoltaan se on lähellä Suomea, mutta elintarvikkeet ovat siellä hieman edullisempia ja varsinkin juomat olivat todella edullisia niin kaupoissa kuin ravintoloissakin.

Aberdeen on opiskelijakaupunki, joten siellä järjestetään jatkuvasti erilaisia opiskelijabileitä. Yliopiston yhteydessä toimii myös yli sata erilaista kerhoa ja yhdistystä. Tarjolla on esimerkiksi urheiluun, musiikkiin ja politiikkaan liittyviä kerhoja, ja ne kaikki järjestävät erilaisia tapahtumia. Liityin itsekin useampaan kerhoon ja osallistuin myös esimerkiksi vegaaniyhdistyksen kokkauskurssille, vaikka en kyseiseen yhdistykseen kuulunutkaan.

Patikointia Old Man of Storrille (Isle of Skye)

Aberdeenista on myös helppo matkustaa minne tahansa Skotlannissa ja Englannissa. Edinburgh ja Glasgow ovat kumpikin alle kolmen tunnin junamatkan päässä, ja esimerkiksi ihan Aberdeenin vieressä on pieni rantakaupunki nimeltä Stonehaven, jossa sijaitsee upea Dunnotar Castle. Aberdeenshirestä löytyy myös niin kutsuttu Castle Trail eli suuri määrä linnoja, joita kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa. Ylämaiden pääkaupunki Inverness on myös noin kolmen tunnin päässä Aberdeenista, ja Invernessistä taas on helppo tehdä retkiä muualle ylämailla (kuten Loch Nessille) ja Skotlannin saarille. Julkinen liikenne toimii hyvin niin Aberdeenissa kuin Skotlannissa yleisestikin, ja lähes minne tahansa pääsee ilman autoa. Auton vuokraaminen on kuitenkin monesti helpompi tapa järjestää siirtyminen paikasta toiseen etenkin suurempien kaupunkien ulkopuolella. Tein vaihtoni aikana useita ikimuistoisia retkiä eri puolille Skotlantia.

Kilt Rock ja Mealt Falls (Isle of Skye)
Isle of Skye