Vaihtokertomus, Deakin University, kevät 2019

Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Olin Suomen kevään 2019 Melbournessa, Australiassa (siellä toisella puolella maapalloa oli syksy). Yliopisto oli Deakin University, johon otetaan eniten vaihtareita Melbournessa ja muutenkin tunnelma oli hyvin kansainvälinen. Olin päättänyt Australian vaihtokohteeksi jo ennen kuin aloitin opinnot. Maa kiehtoi, koska se on niin suuri ja monipuolinen – viidessä kuukaudessa en ehtinyt näkemään edes murto-osaa. Olimme ensimmäiset Helsingin yliopiston vaihtarit Deakinissa, mutta kaikki sujui paremmin kuin hyvin ja hyvällä rutiinilla.

Melbournen pilvenpiirtäjät 89. kerroksesta Eureka-talosta.

 

Saapuminen, lukukausi, lomat

Saavuin Melbourneen 1,5 vk ennen orientaatio-viikon alkua helmikuussa. Halusin lomailla hieman ja 9 h aikaero vaati jopa viikon palautumisen, joten olen todella tyytyväinen, että menin hyvissä ajoin. Ehdin tutustua rauhassa kaupungin CBD:hen eli keskustaan ja tottua ajatukseen, että asun 15 000 km päässä Suomesta. Deakin Universityssa todellakin panostettiin vaihtareihin. Meille oli järjestetty kahden viikon orientaatiojakso, johon sisältyi kahden päivän Beach Welcome- reissu läheiseen kaupunkiin Lorneen. Monella yliopistolla Melbournessa oli vain muutama päivä orientaatiota, jos edes sitä. Beach Welcomessa pääsimme tutustumaan muihin vaihtareihin ja esimerkiksi surffaamisen saloihin. Itse opiskelu alkoi maaliskuun alussa. Deakinissa on käytössä trimester järjestelmä eli lukuvuosi koostuu kolmesta kolmen kuukauden pituisesta trimesteristä eli lukukaudesta. Itse olin Australiassa trimester 1:n, joka alkaa syksyllä kuten Suomessakin koulu alkaa. Trimester 1:ssä meillä oli viikon mittainen pääsiäisloma puolessa välissä sekä yksi lukuviikko trimesterin jälkeen ennen tenttiviikkoja.

Eläimet, varsinkin kuvassa näkyvä lintu, olivat eksoottisempia mitä Suomessa
Toisaalta näin ensimmäisen kengurun vasta toisiksi viimeisenä päivänä vaihtoani.

 

Opiskelu

Opiskelu Deakinissa oli minulle opettajaopiskeluna melko samanlaista mitä Suomessakin: jokaisella kurssilla oli viikossa muutama tunti luentoa sekä muutama tunti seminaareja pienemmällä porukalla. Monelle jo tämä oli kuitenkin uutta, sillä useat olivat tottuneet vain luentoihin. Kursseja tehdään 3-4 ja ne ovat 7,5 HY:n opintopisteen arvoisia, joten laajempia mihin itse olen tottunut. Uutena tuli myös se, että yksi trimester koostuu 12 viikosta opiskelua, jonka jälkeen on yksi lukuviikko ja pari viikkoa tenttejä. Jokainen viikko on numeroitu ja niillä on oma viikkoaiheensa.

Deakinissa käytetään jokaisella kurssilla DeakinCloudia (vähän kuin HY:n Moodle) ja jokaisen viikon materiaalit liitetään sinne. Joka viikolle on oma viikkolukeminen. Usein luennot kuvataan ja liitetään Cloudiin, joten itse katsoin ne monesti omalla ajalla netistä. Kursseilla on yleisesti kolme arvosteltavaa osaa – esimerkiksi kolme seuraavista: esitelmä, essee, portfolio, opintopäiväkirja, nettitentti ja lopussa oleva isompi kirjallinen tentti. Minulla ei ollut yhtäkään isoa tenttiä, joten koulu loppui osaltani jo toukokuun lopussa ja pääsin matkustamaan ennen Suomeen paluuta samalla, kun muut jäivät lukemaan tentteihin. Arvosanani perustuikin siis kaikilla kursseilla kurssin aikana tehtyyn työhön eli esseisiin, portfolioihin sekä yhteen nettitenttiin. Opiskelua tuli siis tehtyä pitkin kurssia toisin kuin mihin olen tottunut Suomessa, missä meillä yleensä on vain yksi arvosteltava tehtävä tai tentti. Australiassa heti kun sai yhden esseen kirjoitettua, piti jo alkaa kirjoittaa seuraavaa.

Minä tein vaihdon aikana kolme kurssia, jotka liitän tutkintooni opintojani täydentäviin vapaavalintaisiin opintoihin: Sex and gender – ideas that changed the world, Literature for children and young adults sekä Australia today – An introduction to Australia. Jokainen kurssi oli erittäin mielenkiintoinen ja opin paljon uutta. Kaikkien kurssieni opettajat olivat erittäin innostuneita opettamistaan aiheista ja se motivoi huimasti opiskeluissa. Australiassa kursseilla ollaan paikallisten kanssa, toisin kuin esim. monissa Euroopan maissa, joissa vaihtarit ja kansainväliset opiskelijat ovat omilla erillisillä kursseilla, sillä he eivät osaa paikallista kieltä. Opetuksen laatu sekä kurssitarjonnan laajuus olivatkin iso plussa Deakinissa.


Kampus oli moderni ja siisti.

 

Kampuksella asuminen

Australiassa on tapana mennä opiskelemaan suoraan lukiosta ja monet asuvat ensimmäisen opiskeluvuoden kampuksella. Itse muutin kampukselle asumaan yleisenä muuttopäivänä muiden vaihtareiden sekä opiskelijoiden kanssa. Kampuksella asuin viiden kämppiksen kanssa – jokaisella oli oma pieni huone, jossa oli sänky, kaappi, pöytä ja tuoli. Asunnoissa oli lisäksi yhteinen olohuone, keittiö sekä kaksi wc:tä ja kylppäriä. Olen todella tyytyväinen, että valitsin asumismuodoksi kampuksen. Olihan se todella tyyristä pienestä kopperosta maksaa n.900e/kk, mutta uudet parhaat ystäväni asuivat myös kampuksella ja heitä näkikin sitten joka päivä. Kavereita sai siis helposti kampuksella asumisen ansiosta, sillä kampuslaisille järjestettiin viikoittain ohjelmaa. Melbournessa asuminen on muutenkin kallista, joten muualta vuokrattu asunto ei olisi ollut montaa sataa euroa halvempi. Silloin myös kavereiden saaminen olisi ollut vaikeampaa, sillä monet vaihtarit asuivat kampuksella ja kaveripiirit syntyivät sitä kautta. Monella oli myös ongelmia löytää asuntoa, jos he olivat jättäneet kodin hankkimisen tehtäväksi vasta Australiassa. Useampi ystävistäni muuttikin kesken lukukauden vain suosiolla kampukselle, sillä asunnonhaku ei napannut.

Huoneeni sisäänmuuttopäivänä.

 

Pidä mielessä:

Hakuprosessi oli todella pitkä. Aloitin yliopistoihin tutustumisen jo heti uuden vuoden jälkeen talvella 2018 ja lopullisen hyväksynnän sain vasta marraskuun lopussa. Minulla toki oli hieman viivästystä englannin kielitaidon todistamisen takia, sillä Deakinin päästä oli tullut ristiriitaiset ohjeistukset. Kävin tekemässä IELTS englannin kielikokeen. Loppupeleissä se ei olisi ollutkaan pakollinen, sillä en tehnyt education-kursseja. Deakinin sivuilla on taulukko, josta näkee mitkä tiedekunnat sen vaativat ja mitkä eivät. Toisaalta näin jälkikäteen olen tyytyväinen, että kävin kokeen tekemässä – näin vähän itsekin missä mennään kielitaidon kanssa ja sain uudenlaista itsevarmuutta saatuani siitä odotettua paremmat tulokset.

15 000 km päässä kotoa. Kannattaa varautua siihen, että on oikeasti toisella puolella maailmaa. Sieltä ei tulla kotiin viikonlopuksi ja harvalla kävi ketään perhettä tai ystäviä siellä moikkaamassa, toisin kuin ystävilläni, jotka olivat Euroopassa vaihdossa samaa aikaa. Myös 7-9 h aikaero vaikutti isosti yhteydenpitoon. Aina piti suunnitella tarkkaan heräämiset tai valvomiset sen mukaan mitä kello Suomessa oli, jotta pystyin soittelemaan läheisille. En ollut tätä edes miettinyt ennen lähtöä. Siihen kuitenkin tottui nopeasti ja niin kliseistä kuin se onkin, oman ”kasvamisen” kannalta kaukana oleminen on todella iso positiivinen tekijä. Asuessani Ruotsissa lukion jälkeen 9kk Au pairin hommissa en todellakaan kokenut samaa mitä Australiassa. Opiskeluvaihto on myös erilainen kokemus verrattuna Au pairin hommaan, sillä vaihdossa ollaan aivan yksin ja kaikki mitä tapahtuu, on itsestä kiinni. Ei ollut enää host-perhettä hoitamassa ja tämä todellakin oli vain hyvä juttu. Näki, että kyllä minä pärjään.

Kaunein ikinä näkemäni auringonlasku, Byron Bay.

Raha. Australia on hintatasoltaan osiltaan samanhintainen ja osiltaan kalliimpi verrattuna Suomeen. Kannattaa siis varautua, että rahaa palaa. Jo ennen vaihtoa piti hankkia opiskelijaviisumi (313 €), pakollinen sairasvakuutus (183 €), lennot (n. 1000 €) ja maksaa kampusasumisesta ensimmäinen osa. Rahaa meni myös esimerkiksi matkavakuutukseen, prepaid liittymään, ruokaan, julkiseen liikenteeseen ja totta kai matkustamiseen. Lähdin toiselle puolelle maailmaa, joten olin valmistautunut rahallisesti. En halunnut elää niin, että jätin jotain tekemättä rahan takia. Hainkin ennen lähtöäni apurahoja eri säätiöiltä ja sainkin kerättyä hyvän potin myös sitä kautta.

Laskuvarjohyppy 15 000 ft check, Mission Beach.

Kaikkeen tottuu. Oli jännä huomata, kuinka suurimmalla osalla meistä vaihtareista tuli 2kk kohdalla samaa aikaa tietynlainen arkeen tottuminen ja pieni musta hetki. Selkeästi kaikki olivat tottuneet elämään Australiassa ja näkemään samat naamat joka päivä. Myös, kun kesä hiljalleen kääntyi syksyn puolelle ja aurinko laski jo klo 17, saattoi osallaan vaikuttaa tähän. Opiskeluun sekä elämään ylipäänsä oli tullut uusi rytmi. Meillä oli arki Autraliassa. Myös nyt kun on jo palannut Suomeen ja miettii vaihtoaikaa ja Australiaa, ei sitä kuvaile kuinka huikeata ja uskomatonta se oli, koska se oli elämää. Toki mageeta sellaista, mutta kuitenkin kaikkeen tottuu. Australiastakin ehti tulla koti. Normaali. Olen kuitenkin maailman onnellisin, että valitsin Australian, Melbournen ja Deakin Universityn ja pääsin toteuttamaan unelmani. Sain uusia kavereita ympäri maailmaa. Unohtamatta kuinka Melbourne kaupunkina on ja tulee olemaan yksi lempipaikoistani maailmassa. Joku päivä haluan takaisin.

Yarra-joki Melbournen keskustassa.

Vaihtokertomus, University of Stellenbosch, kevät 2019

Matemaattis-luonnontieteiden opiskelija

Ennen lähtöä ja alkubyrokratiaa kohteessa

Etelä-Afrikkaan lähtöön kannattaa orientoitua melko aikaisin. Selvitä ainakin mitkä rokotteet sinulla on ennestään ja mitä tarvitset matkaan (riippuen aiotko matkustaa Afrikassa laajemmin). Joidenkin rokotesarjojen ottaminen pitää aloittaa puoli vuotta ennen matkaa. Myös viisumia kannattaa hakea ajoissa. Itse jätin hakemuksen 3kk ennen lähtöä ja sain sen viimeisenä arkipäivänä ennen matkaa. Viisumin ja rokotusten lisäksi tarvitset matkaan mukaan suomalaisen ja eteläafrikkalaisen vakuutuksen (Momentum), sekä vaihtoon hyväksymistodistuksen. Stellenboschin yliopistoon minun piti tehdä monta versiota opintosuunnitelmasta, mutta lopulta mikään niistä ei ollut kiveen hakattu, vaan kursseja pystyi vielä “shoppailemaan” ensimmäisellä viikolla.

Asuminen

Asuminen – Stellenbosch University

Kun olet saanut tiedon vaihtopaikasta, voit hakea yliopiston eri asuntoloihin. Asuntolavaihtoehtoina olivat ainakin Academia, Concordia ja Russell Bottman. Academia on vaihto-opiskelijoiden suosima ja suurin asuntola-alue, jossa majoituin myös itse. Academia on kuin varakkaiden kaunis vankila, joka on ympäröity korkeilla aidoilla ja sisään pääsee sormenjäljellä. Academia koostuu blockeista eli minikerrostaloista (23 kpl), joissa kussakin asuu vähintään 24 opiskelijaa. Vaihto-opiskelijat asuvat omissa blockeissaan, jossa jokaisella on oma huone ja kylpyhuone, keittiö jaetaan yhden samansukupuolisen kanssa ja olohuone seitsemän kansainvälisen opiskelijan kanssa. Jotkin huoneistot olivat hieman meluisampia kuin toiset, mutta pääasiassa yöt saa nukuttua hyvin, eikä asuntola-asumista tule kavahtaa. Itselläni tuli alkuun olo kuin olisin elänyt Jenkkien high school-leffassa, mutta positiivisella tavalla.

Yliopiston käytäntönä on, että asuntolaan tulee hankkia lähes kaikki irtaimisto itse. Kannattaa hankkia yhdessä kämppisten kanssa ja käyttötavarat ovat muutenkin melko halpoja. Yliopistolta voi myös vuokrata vuodevaatteet ja keittiötarvikkeet hieman ylihintaan. Asuntolan kalusteet uusittiin vuoden 2019 alussa, ja siivoojat käyvät kolmesti viikossa siivoamassa yhteiset tilat. Siitä huolimatta hyönteisiä eksyy sisälle usein, kuten muuallakin subtropiikissa. Kesällä asuntolat kuumenevat kiitettävästi ja talvella sisällä taas on hyvinkin viileää olemattoman lämmityksen ansiosta, joten kannattaa pakata myös villasukat ja villapaidat mukaan!

Academian alueella on opiskelutilat, ulkokuntosali, monitoimihalli, pieni ruokala, pesula, Concordia-asuntola ja paljon tilaa viettää aikaa ja lukuisia grillipaikkoja. Grillaus eli braai on tärkeä osa eteläafrikkalaista kulttuuria, ja lähes joka ilta jossain on grilli kuumana ja musiikki soi pitkään yöhön. Asuntolaelämä on muutenkin sosiaalista ja aktiivista. Kämppiksiä tulee nähtyä paljon ja aktiviteetteja on valtavasti. Academialla on esimerkiksi oma lentopallokerho, latinotanssitunteja ja kansainvälinen ruokailtama.

Kampus, opiskelu ja opetus

Kampus, opiskelu ja opetus – Stellenbosch University

Stellenboschin kampus on erittäin kaunis ja kattaa puoli kaupunkia. Siirtomaaherrojen patsaita näkyy vielä ympäri kaupunkia, mutta äskettäin yliopistorakennusten ympäröimälle keskusaukiolle on tullut myös värillisten naisten monumentti. Kampuksen keskellä on Student Center Neelsie, joka tarjoaa kaiken mitä opiskelija tarvitsee: lukuisat lounaspaikat, opiskelutilat, kahvilat, leffateatterin, kirjakaupat, kampaajan, pankit, postin jne. Kaupunki on kompakti ja käveltävä ja kampuksella törmää vähän väliä tuttuihin.

Stellenboschin yliopisto on kaksikielinen, kursseja on tarjolla sekä englanniksi että afrikaansiksi. Englanti saa koko ajan vahvempaa asemaa tasa-arvon nimissä, mutta välillä englanninkielisilläkin kursseilla käydään pitkiäkin keskusteluja afrikaansiksi. Kursseja voi valita joko vaihto-opiskelijoille suunnattuja GEP (Global educational program) -kursseja tai kaikille avoimia “mainstream” kursseja. GEP kurssit käsittelevät usein eteläafrikkalaista yhteiskuntaa tai ovat kielikursseja. GEP kurssit ovat huomattavasti “mainstream” kursseja helpompia ja niitä saa olla maksimissaan puolet suoritetuista opintopisteistä.

Stellenboschin kurssit ovat pääasiassa Helsingin Yliopiston kursseja vaativampia ja joskus ensimmäisenkin vuoden kursseilla voi joutua tekemään paljon töitä. Paikallinen opiskelukulttuuri on hyvin intensiivinen, kokeiden aikaan opiskelutilat ovat 24/7 auki ja monet opiskelevat läpi yön. Kurssien opetustyylit vaihtelevat huomattavasti. Yhdellä kurssillani luennoitsija saneli muistiinpanot, toisella oli itseohjautuva “flipped classroom” approach ja kolmannella kirjoitimme innovatiivisia ryhmäesseitä jopa 20 hengen ryhmissä. Kurssien arvostelu on melko tiukka: karkeasti yleistettynä työmäärällä, jolla HY:llä saa vitosen, saa Stellenboschissa noin 65/100 (läpipääsyn raja 50/100). Vaikka koulu voi olla haastavaa, apua ja tutoreita on tarjolla runsaasti, ja aina löytää oikean henkilön, jolle puhua. Professorit ja henkilökunta ovat helposti lähestyttäviä ja auttavat mielellään kaikissa vaikeissa tilanteissa, sillä paikalliset opiskelijat ovat nuorempia ja tarvitsevat enemmän ohjausta.

Opiskelijaelämä ja aktiviteetit

 Opiskelijaelämä on Stellenboschissa aktiivista ja jokaiselle on mistä valita. ISOS on vaihto-opiskelijoiden organisaatio, joka järjestää tervetuliais-illallisen ja retkiä lähikohteisiin. Yliopistolla on kerhoja eli societies joka lähtöön: surffaus, viininmaistelu, meditaatio, ratsastus, patikointi ja valokuvaus muutaman mainitakseni. Societeissä tutustuu mukavasti paikallisiin yhteisen aktiviteetin kautta. Stellenbosch tarjoaa myös halpoja baareja, hienoja ravintoloita, kotoisia kahviloita ja upeat urheilumahdollisuudet. Kampuksella on joka viikko tapahtumia, kuten kirppareita, koiraterapiaa, hyväntekeväisyystempauksia, väittelyitä, asuntolatapahtumia, musiikkiesityksiä ja juhlia. Stellenboschin ympäristössä on paljon nähtävää ja koettavaa, kuten markkinoita pikkukaupungeissa ja erinomaiset patikointimaastot lähivuorilla. Alue on tunnettu viinitiloistaan ja viininmaistelu on hyvin edullista. Hintataso on muutenkin suomalaisittain hyvin kohtuullinen, varsinkin kun yliopisto maksaa asuntola-asumisen. Kapkaupunkiin on Uberilla noin 50 minuutin matka ja kyyti maksaa noin 30 euroa. Julkiseen liikenteeseen kuuluu minibussit ja juna Kapkaupunkiin, mutta liikennöinti on epäsäännöllistä ja varovaisuutta on hyvä noudattaa. Paikalliset eivät suosittele julkista liikennettä ulkomaalaisille sen vaarallisuuden vuoksi, mutta osa vaihtareista kokeili esimerkiksi junaa kokemuksen vuoksi.

Stellenbosch University

Turvallisuus ja hyvä tietää- asiaa

Etelä-afrikka on maailman epätasa-arvoisin yhteiskunta, mikä aiheuttaa rikollisuutta ja edellyttää varovaisuutta matkailijalta. Kannustan ehdottomasti tutustumaan maan historiaan ja poliittiseen tilanteeseen ennen vaihtoa, mikä auttaa ymmärtämään paikallista yhteiskuntaa ja näin vaihdosta saa enemmän irti. Stellenbosch on kuitenkin kuin turvallinen kupla ja hyvin eurooppalainen kaupunki, mikä vähentää turvallisuusriskejä ja lieventää kulttuurishokkia.

Kampuksella toimii Campus Security, joka päivystää illalla kaduilla ja johon voi aina ottaa yhteyttä. Yliopisto ottaa turvallisuuden äärimmäisen vakavasti, mutta turvallisuusohjeita ei tarvitse säikähtää. Itse en koskaan tuntenut oloa turvattomaksi kampuksella. Yksin liikkumista pimeän jälkeen ei suositella, mutta Uberit kaupungin sisällä ovat erittäin halpoja. Pyörän voi vuokrata yliopistolta, ja koin tämän lisäävän huomattavasti liikkumisenvapauttani esimerkiksi tullessani tennistreeneistä illalla. Monet vaihto-opiskelijat vuokrasivat myös auton, mikä oli suhteellisen halpaa, mutta kannattaa huomioida vasemmanpuoleinen liikenne.

Internet on maassa hyvin kallista. Googlen palveluihin ja paikalliseen Moodleen pääsee ilmaiseksi koulun verkossa, mutta esimerkiksi sarjojen katsominen saattaa mennä opiskelijabudjetin yli. Valtiollinen sähköyhtiö Eskom sääntelee sähköä kriittisinä aikoina, minkä seurauksena sähköt voivat olla poikki jopa 8 tuntia päivässä (myös jääkaappi ja netti). Oman vaihtoni aikana tätä kesti yhteensä kolme viikkoa eri pätkissä. Yliopistolla ja joillain kaupoilla on generaattorit, joten välillä elämä voi jatkua katkoksesta huolimatta.

Paikalliset ovat erittäin ystävällisiä sekä heihin on helppo tutustua. Jokainen vaihtari saa yliopistolta paikallisen Matiebuddyn (kaikkia Stellessä opiskelevia kutsutaan Matieiksi), jonka kautta voi saada ensikosketuksen paikalliseen kulttuuriin. Kannattaa hankkia ystäviä ennakkoluulottomasti ja laajalti eri taustoista. Yliopisto tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet vapaaehtoistyöhön lähialueiden alakouluissa. Suosittelen kokemaan eteläafrikkalaista kulttuuria sen kaikissa muodoissa, matkustamaan ympäri maata ja poistumaan Stellenboschin kuplasta tarpeeksi usein. Maalaisjärjellä pärjää pitkälle ja löytää tasapainon autenttisten kokemuksien ja turvallisuuden kanssa.

Vaihtokertomus, Ghentin yliopisto, kevät 2018

Elintarviketieteiden opiskelija

Gentin keskustan Leie joki, jonka varrella usein istuttiin nauttimaan vohveleita tai ranskalaisia.

Ennen lähtöä

Olin aina haaveillut ulkomailla opiskelusta ja nyt jos milloinkaan oli aika lähteä maailmalle ennen opintojeni päättymistä. Halusin vaihto-opiskelemaan Eurooppaan tasokkaaseen yliopistoon, jotta käymäni kurssit saisi vaivatta sisällytettyä elintarviketieteiden maisteritutkintooni. Ykkösvaihtokohteeksi valitsin Gentin yliopiston biotekniikan tiedekunnan, jossa voi opiskella englannin kielellä elintarvike- ja ravitsemustieteiden opintoja. Gentin yliopiston verkkosivuilta löysi helposti tietoa vallitavista kursseista, kurssien aikatauluista, hakuprosessin etenemisestä ja toimitettavista asiakirjoista. Heti saatuani hyväksymiskirjeen Helsingin yliopistolta täytin verkossa Gentin yliopiston sivuilla sähköisen vaihtohakemuskirjeen. Gentin yliopiston hakemukseen liitettiin opintosuunnitelma, suoritusote opinnoistani ja B2 tason englanninkielen todistus. Hakemuksen täytön yhteydessä hain myös yliopiston tarjoamaa opiskelija-asuntoa solusta, koska tiesin että Gentissä opiskelija-asunnoista on kova kilpailu ja kysyntä.

Hakemukseni hyväksynnästä ja opiskelija-asunnon myöntämisestä sain sähköpostitse vahvistuksen sekä lisätietoja vaihtokohteeseen saapumisesta ja kohteessa tarvittavista asiakirjoista. Virallisten sähköpostien lisäksi luin yliopiston omasta vaihto-opiskelijoiden oppaasta paljon tietoa asumisesta, julkisesta liikenteestä, arjen käytännöistä ja opiskelijaeduista. Valmistauduin myös lähtöön ilmoittamalla Kelalle opintotuen muutoksesta,  hyväksymällä Erasmus+ apurahaehdot, laajennetun matkavakuutuksen vakuutusyhtiöltäni, hakemalla Eurooppalaisen sairaanhoitokortin (EHIC) sekä tekemällä matkustusilmoituksen.

Pyhän Nikolauksen kirkko Gentin keskustassa.

Kohteeseen saapuminen

Matkustin vaihtokohteeseen pari päivää ennen uusien vaihto-opiskelijoiden tervetuliaisviikkoa. Näinä päivinä kävin hakemassa opiskelijakortin ja vuokrasin pyörän koko vaihto-opiskelun ajaksi. Ensimmäisenä tervetuliaispäivänä kaikki opiskelija-asuntoa hakeneet vaihto-opiskelijat allekirjoittivat vuokrasopimuksen ja saivat majoittumiseen liittyvät ohjeet kuten internetin käyttöönoton ja solun säännöt. Pakollisia kohteessa tehtäviä byrokraattisia vaihteita olivat vaihto-opiskelijaksi rekisteröityminen ja väliaikaisen oleskeluluvan hakeminen kaupungin maahanmuuttovirastosta. Näiden suorittamiseen sain hyvin tukea yliopiston opintotoimistosta sekä vaihto-opiskelijoiden oppaasta.

Gent-Sint-Pietersin rautatieaseman pyörämeri kuvastaa hyvin Gentiläisten pyöräilykulttuuria.

Asuminen

Gentin yliopiston vaihto-opiskelija asunnot sijaitsivat lähellä keskustaa ja kaikki vaihto-opiskelijat sijoitetaan neljään kerrostaloon. Jokaisessa kerroksessa on oma solunsa, jossa kerroksen asukkaat jakavat yhteisen keittiön. Jokaisella solun asukkaalla oli omassa huoneessaan jääkaappi sekä kylpyhuone. Yhteiskäyttöisiä astioita ja siivousvälineitä ei hirveästi ollut, joten itse hankin Ikeasta n. 60 € keittiövälineitä, kuivaustelineen, veden keittimen ja pientä somistusta huoneeseeni. Yhteistilojen siivouksesta vastasi kerran päivässä ulkopuolinen yritys, mutta omat sotkut piti aina siivota ja roskat lajitella. Asuntola tarjosi upean mahdollisuuden tutustua muiden tiedekuntien vaihto-opiskelijoihin ja nauttia huolettomasta asumisesta. Useat vaihdon aikaiset ystävyyssuhteeni ja parhaat muistot sain soluasumisen kautta. Solunaapureista riippuen saatat asua hyvin toimivassa kommuunissa, jossa kaikki on yhteistä ja mutkatonta.

Omalla kohdallani soluasuminen muuttui kahden kuukauden asumisen jälkeen epämiellyttäväksi, kun havaitsin kutsumattoman vieraan jakavan kanssani saman sängyn. Kerroksessamme asui kolmessa huoneessa luteita, joista yhdeksi lukeuduin minä. Edeltävän lukukauden opiskelijat osasivat kertoa, ettei ongelma ollut uusi, vaan aikaisemmin koko kerros oli myrkytetty lomien aikana saman ongelman takia. Yliopiston asuntosäätiö ei asiassa ollut kovin avoin ja itselleni jäi olo, että tässä on nyt vähän pyritty lakaisemaan ongelmat maton alle, jonka takia vaadinkin vuokrasopimukseni purkamista. Löysin uuden asunnon Gentissä aikaisemmin vaihto-opiskelleen suomalaisen kautta ja muutin loppuvaihdoksi kolmen belgialaisen opiskelijan jakamaan rivitaloasuntoon. Viihdyin uudessa asunnossa, jossa sain samalla hinnalla rauhaa ja enemmän tilaa ja jo solmitut solun ystävyyssuhteet säilyivät koko vaihdon ajan. Luteista huolimatta koin soluasumisen parhaaksi tavaksi saada uusia ystäviä ja kokemuksia vaihdon aikana.

Soluasunnon huone Ikea stailauksen jälkeen…
…sekä soluasunnon sijainti Gentin pienoismallikartalla.

Opiskelu ja opetus

Koin belgialaisen yliopisto-opetuksen tason korkeaksi ja haastavaksi, mutta en mahdottomaksi. Suoritin vaihdon aikana viisi tutkintooni soveltuvaa kurssia. Itselläni luentoja oli perjantaisin aamusta ilta seitsemään, mutta ma sain järjestettyä vapaiksi luennoista. Melkein jokaisella kurssilla oli vapaaehtoisia luentoja, kurssitöitä, yritysvierailuita, kotitehtäviä ja ryhmätöitä. Kurssit kestivät koko lukukauden eli helmikuusta kesäkuuhun. Käytin paljon aikaa opiskeluun ja usein kokoonnuimme yhdessä luentojen jälkeen vielä iltaisin työstämään ryhmätöitä tai palautettavia kotitehtäviä. Ennen kesä-heinäkuun loppukokeita on tenttiin valmistautumiskuukausi, joka todellakin kannattaa käyttää opiskeluun (jos kursseista haluaa saada hyviä numeroita).  Vaikka opiskelin paljon vaihdossa, koin kaiken oppimani todella arvokkaaksi ja yhdessä kavereiden kanssa myöhään opiskelukin oli hauskaa.

Luentojen lukujärjestys

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Kaupunkina Gent vei täysin sydämeni! Gent on pullollaan viihtyisiä ravintoloita, historiaa, kulttuuria, opiskelijoita, kansainvälisyyttä ja lyhyitä välimatkoja, jotka tunnetusti kuljetaan pyörällä kunnon belgialaisten tapaan. Söin ja join paljon ulkona ja laskujeni mukaan kävin 53 eri paikallisessa ravintolassa tai kahvilassa, joista nautin jokaisesta. Ravintoloiden hintataso on Suomea halvempi ja usein lähdimme iltaisin nauttimaan belgialaiset oluet pitkän päivän päätteeksi. Kaupungin lukuisat kirkot, keskiaikainen linna ja mukulakivet tuovat oman tunnelmansa kaupunkimiljööseen. Kuinka moni on esim. syönyt italialaista pizzaa vanhassa kirkossa tai veneillyt keskiaikaisessa kaupungissa? Kaupunki on pullollaan opiskelijoita ja siten myös sen tuomia tapahtumia ja alennuksia, joista kannattaa ottaa ilo irti! Kävin paljon ystävieni kanssa päiväretkillä ympäri Belgiaa mm. Brysselissä, Antwerpenissä ja Bryggessä. Keskeinen sijainti Euroopassa ulkomaan reissut Italiaan ja Alankomaihin pitkän pääsiäisloman ja lyhyiden juhlapyhien aikaan. Vaihdon aikana todella ehtii opiskelun lisäksi matkustaa, urheilla ja tehdä mistä itse nauttii. Voin todella lämpimästi suositella Gentiä vaihtokohteena ja varmasti palaan vielä itse nauttimaan kaupungin unohtumattomasta tunnelmasta.

Tenttiin lukemista yliopiston salaisessa puutarhassa

Vaihtokertomus, University of Iceland, kevät 2019

Oikeustieteellsen tiedekunnan opiskelija

Asuminen ja vaihtoon lähtö

Alkuun voin todeta, että Islanti saattaa olla kallein ja turvallisin mahdollinen vaihtokohde.

Mahdollisesti myös ekologisin ja terveellisin. Saaren ehtii nähdä hyvin yhden lukukauden aikana, eikä koko lukuvuoden kestävä vaihto välttämättä juuri tarjoa lisää tähän. Edessä on jonkin verran patikointia, paljon uimista ja autossa istumista. Rikinkatkuun saa tottua, eikä hintatasoa jaksa kauhistella kovin kauaa. Kissoja on vähän joka paikassa.

Jokainen islantilainen puhuu englantia. Älä turhaan ota stressiä kielitaidosta.

Kalliiksi vaihto varmasti tulee. Islannin hintataso on hieman Norjaa kalliimpi ja Reykjavikin vuokrataso erittäin korkea. Yhteen lukukauteen upposi hieman alle 10 000€. Asumisjärjestelyistä ja omista kulutustottumuksista riippuen vaihdosta voisi mahdollisesti selvitä myös 7000-8000 eurolla. Halpaa Islannissa opiskelu ei missään nimessä ole. Lähde mieluummin kahden laukun kanssa. Se on halvempaa kuin ostaa tavaroita paikan päällä.

Islannissa kaikki on kallista. Erityisesti alkoholi, mutta myös esimerkiksi liha. Ainoat normaalia halvemmat tuotteet olivat: Pringlesit, tonic, Urheilujuomat ja ES.

Asuminen saattaa olla vaihdon järjestelyistä vaikein. On hyvin todennäköistä, että joudut ottamaan asunnon yksityiseltä, sillä yliopisto tarjoaa asunnon vain pienelle osalle opiskelijoista. Asuntoja voi haeskella esimerkiksi Facebook-ryhmissä. Huijauksia valitettavasti esiintyy.

En kuitenkaan suosittele jättämään asunnon etsimistä paikanpäälle. Hostellit ja hotellit eivät ole erityisen halpoja ja asuinnoista on kova kilpailu.

Itse hankin asuntoni housinganywhere.com välityssivuston kautta. Kyseinen sivu kuitenkin perii melko suuren välityspalkkion. Islannin yliopisto tarjoaa ”luotettava vuokralainen” sertifikaatin vaihto-opiskelijoille. Itse ehdin saada asunnon ennen kyseisten ohjeiden saapumista, joten en tiedä onko siitä juurikaan hyötyä.

Vuokrataso on Helsinkiin verrattuna n. 90% korkeampi. Itse maksoin 790€ pienestä soluhuoneesta 101 alueella, joka on Reykjavikin suosituimpia ja kalleimpia alueita. Moni tutuistani myös jakoi huoneita toisten vaihtareiden kanssa.

Muutoin vaihdon käytännönjärjestelyt hoituvat hyvin kivuttomasti. Yhden lukukauden oleskelevan suomalaisen ei tarvitse hankkia henkilötunnusta, vaan yliopiston tiskille rekisteröityminen riittää. Viisumia ei luonnollisestikaan tarvita.

Yliopiston suuntaan ei myöskään tarvitse hoitaa kovin paljoa paperitöitä. Yliopistolle tulee toimittaa ajoissa: opintosuunnitelma, opintosuoritusote, muutama passikuva. Lisäksi Nordplus haluaa opintosuunnitelman myös omalla lomakkeellaan.

Yliopiston sivuilta löytyy kaikkeen selkeät ohjeet:

https://english.hi.is/university/international_exchange_students

https://english.hi.is/node/14516

Paperien toimittamisen DL oli 1.10. ja vahvistus vaihtopaikasta tuli lokakuun lopussa.

Opiskelu

Kurssitarjonta oikeustieteellisen puolella ei ollut kovin laaja. Tarjolla oli ainoastaan viisi 6op kurssia ja yksi 2op kurssi.

Opetus oli hyvin vaihtelevan tasoista ja kurssit suhteellisen työläitä. Erityisesti verkkokokeet olivat paikoin erittäin raskaita ja saattoivat kestää monta päivää. Suulliset kokeet olivat hieman vähemmän kuormittavia, mutta niissä saattoi olla todella tiukka arvostelu. Ryhmäkoot olivat englanninkielisillä kursseilla pieniä (ainakin oikeustieteellisen puolella).

En henkilökohtaisesti voi suositella osaa EU-oikeuden kursseista. Niistä pääsee läpi lähes varmasti, mutta arvostelu on kyseenalainen eikä opetus kovin tasokasta. Osa kokeista ja kurssitöistä arvosteltiin lukematta niitä ollenkaan.

Mm. merilakia opettava Helgi Grétarsson on opettajana erittäin motivoitunut. Voin ilolla suositella hänen kurssejaan, mutta suosittelen varautumaan aika tiukkaan arvosteluun esseiden ja kokeiden osalta.

Lisäksi suosittelen ottamaan osaa Joseph Steinfieldin kursseille, mikäli tähän on tilaisuus. Kurssien läpäiseminen on 100% varmaan ja Steinfield on loistava luennoitsija. Kurssit löytyvät katalogista todennäköisesti kulloisenkin vastuuopettajan nimellä, sillä Steinfield toimii vain (säännöllisesti) vierailevana luennoitsijana.

Oikeustieteellisen puolella lähes kaikki kurssit pitävät sisällään luentoja, ryhmätöitä, esseitä sekä loppukokeen, joka voi olla suullinen koe, kotona tehtävä verkkokoe tai luokassa koneella tai paperilla tehtävä koe.

Muilla kursseilla kurssin sisältö vaihteli paljon kurssista riippuen. Itse opiskelin ainoastaan oikeustieteellisen kursseja, joten en tiedä muista kursseista paljoakaan. Tiettävästi muissa tiedekunnissa oli tarjolla mm. kenttäkursseja. Kurssit kestävät joko koko lukukauden tai puolet lukukaudesta. Poikkeuksena oli aiemmin mainittu 2op kurssi, joka oli ainoa läsnäolo pakollinen ja kesti viisi päivää. Läsnäolopakkoa on muissakin tiedekunnissa kuulemma vain muutamilla kursseista.

Kirjat täytyy hankkia itse. Ne täytyy käytännössä ostaa joko paikan päällä tai tuoda mukanaan Suomesta. Kurssikirjoja ei löydy kuin muutama kappale kirjastosta. Osalla kursseista kirjallisuus oli välttämätöntä lukea ja osalla kurssikirjoja ei lopulta tarvittu ollenkaan (riippumatta siitä oliko kirjat merkitty hankittavaksi vai ei).

Kursseille ilmoittautuminen jatkuu jonkin aikaa opetuksen alkamisen jälkeen ja kursseilta voi vielä tuonkin jälkeen jättäytyä pois. Muutoksia ehtii siis tehdä vielä lukukauden alettuakin.

(Opiskelija)elämä Islannissa

Islannin vaihtoon ei kannata lähteä, mikäli kaipaa vaihdoltaan juhlimista ja bileitä. Alkoholi on kallista, opiskelijaelämä melko vaatimatonta Suomeen verrattuna.

Ainakaan oikeustieteellisen puolella opiskelijajärjestöt eivät ottaneet vaihtareihin mitään kontaktia. Sekä Orator että Elsa viestivät lähinnä Islanniksi, eivätkä organisoi mitään vaihtareille suunnattua toimintaa.

ESN järjestää jonkin verran toimintaa, mutta paikallinen aktiiviporukka on pieni ja toiminta kuolemaan päin. ESN pyrki kuitenkin järjestämään tapahtumia vähintään kerran 1-2 viikossa. Useimmiten näitä pidettiin paikallisissa baareissa.

ESN myös myy jäsenkorttejaan, joilla pitäisi saada alennuksia yhteistyöbaareissa. Kortin ostamista kannattaa kuitenkin harkita kahdesti. Baarit eivät juuri pidä kiinni sopimuksistaan ja hinnat saattavat vaihtua jopa monta kertaa illassa – oli jäsenkorttia tai ei. Smokin Buffiniin ei kannata mennä. Se on edellä mainitusta malliesimerkki.

Mikäli kaipaat isompia opiskelijabileitä kannattaa pitää silmät auki Röskva:n ja Vaka:n vaalibileiden varalta kevätlukukaudella. Kyseessä on kaksi paikallista edustajistoryhmää, joista Vaka on hieman vastaanottavaisempi vaihtareille, mutta molempien tapahtumiin saa vapaasti osallistua.

Mikäli aiot juoda alkoholia muualla kuin baareissa, kannattaa ostokset tehdä jo lentokentällä. Tullin jälkeen monien alkoholijuomien hinta on 3-4 kertainen Suomeen verrattuna. Ruokakaupat eivät myy lainkaan yli 2,2% tuotteita, vaan kaikki alkoholi myydään valtion omistamassa viinakaupassa: vinbudin.is

Matkustelu Islannissa

Islannin vaihdon parasta antia on Islannin luonto.

Auton vuokraaminen on välttämättömyys sillä välimatkat ovat saarella pitkiä ja monet parhaista kohteista sijaitsevat kaukana Reykjavikista.

Saaren nähtävyyksien katsominen edellyttää pitkiä päivästä viikkoon kestäviä retkiä autolla. Kerää siis porukka kasaan ja vuokraa auto tai liity mukaan vaihtariporukkaan joka on lähdössä reissuun.

Kannattaa huomata, että moni paikallinen autonvuokrausfirma edellyttää 1200-3800€ vakuusmaksua luottokortilta. Firefly perii pienempää n. 500€ vakuusmaksua ja Blue car rental sekä Thrifty eivät vaadi vakuutta lainkaan.

Olin vaihdossa kevätlukukauden, mutta saattaisin itse suositella syyslukukautta. Keväällä monet teistä ovat suljettuja Huhti-toukokuulle ja erittäin huonossa kunnossa auettuaan.

Mikäli saavut Islantiin elokuussa sinulla, on hyvä tilaisuus tehdä monia asioita, joita voi olla vaikeampi tehdä keväällä. Esimerkiksi Lunneja voi nähdä Islannissa Huhtikuun lopusta syyskuun alkuun. Paras aika on paikallisten mukaan kesän lopussa, jolloin lunneilla on poikasia.

Kannattaa tehdä matkat saaren keskiosiin ja länsivuonoille kesän lopussa tai syksyn alussa ennen lumen tuloa. Talvella tiet ovat suljettuja eikä keskiosiin pääse ilman erikoisautoa.

Lennoista ja ajomatkoista ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa. Islannissa käytännössä kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla, vulkaanisella energialla ja tuulivoimalla. Vaihdon hiilijalanjälki jää siis suhteellisen pieneksi.

Seuraavaksi muutamia hyviä kohteita:

Islannissa on erittäin vahva kylpylä/uintikulttuuri. Geotermisesti lämmitettyjä uima-altaita on käytännössä jokaisessa kaupungissa. Reykjavikissa uimapaikat ovat pääsääntöisesti ulkoaltaita ja lämmitettyjä. Jos aiot käydä uimassa useammin kuin viidesti osta suoraan kymmenen kerran lippu.

Paremman kuvan kaupungin altaista saa tutustumalla niihin:

https://reykjavik.is/en/all-swimming-pools

Käy ainakin:

  • Reykjadalur – hot river, Oma suosikkini. Kuumien lähteiden lämmittämä vuoristopuro. Vesi on kohdasta riippuen 40-25 asteista. Paikka sijaitsee 45min ajomatkan päässä Reykjavikista ja kaupunkiin pääsee myös bussilla. Parkkipaikalta on n. 3km kävely, josta puolet ylämäkeen. Matkan varrella on paljon vulkaanista toimintaa. Älä lähde tänne sateella. Joki on silloin viileämpi.
  • Vestman saaret: Erittäin kaunis tulivuorisaari muutaman tunnin ajomatkan päässä. Loistava paikka nähdä lunneja. Käy myös katsomassa saaren kallioita ja ”Elephant rock”ia. Ennen varsinaista pesintäaikaa lunneja voi parhaiten nähdä vähän ennen auringonlaskua ja aamuvarhaisella. Älä siis hämmenny jos päivällä et näe ainuttakaan lunnia.
  • Glacier lagoon ja diamond beach: Jäävuoria ja musta hiekkaranta täynnä jäälohkareita. Paikan päällä voi myös nähdä hylkeitä. Lisäksi täältä on hyvä näkymä Saaren isoimmalle jäätikölle. VARO AALTOJA!
  • Kultainen kierros: Yleisin turistikierros. Kierroksen varrella voi nähdä mannerlaattojen erkanemisalueen, Geysireitä ja vesiputouksia. Virallisesti kierrokseen kuuluu kolme kohdetta: Þingvellir (mannerlaattojen erkanemisalueen), Geysir ja Strokkur (Geysir ja kuumia lähteitä) sekä Gullfoss (vesiputous). Lisäksi kannattaa pysähtyä Kerið (kraaterijärvi) sekä Faxafoss (vesiputous).
  • Valasretki: Monet suosittelevat käymään valassafarilla pohjoisessa, mutta myös Reykjavikista järjestetyillä retkillä voi helposti nähdä valaita. Hinnoissa ei ole juuri eroja firmojen välillä ainakaan Reykjavikissa. Special tours tarjoaa tällä hetkellä parhaan tarjouksen. Firma antaa -10% opiskelija-alennuksen ja 500 isk (muutama euro) hintaan voi ostaa samalla lipun valasmuseoon, jossa on aidon kokoisia malleja eri valaslajeista. Hinta n. 80-90€

Muita kohteita

  • Perlan: Luonnontieteellinen näyttely. Löytyy mm. jäätunneli. Myös yläkerran näköalatasanne ja ravintola ovat käymisen arvoisia.
  • Hallgrímskirkja ja sen torni
  • Vik ja sen ympäristö. Paljon erilaisia nähtävyyksiä.
  • Länsivuonot: Paljon kohteita. Retki mahdollinen ainoastaan keväällä lumien sulamisen jälkeen ja kesällä sekä syksyllä ennen teiden sulkemista
  • Esja: Vuori Reykjavikin lähellä. Suosittu patikointikohde.
  • Kuumia lähteitä ympäri saarta. Osa uimakelpoisia – osa ei. Katso linkki jutun lopussa.
  • Mývatn Nature Baths – kylpylä pohjoisessa
  • Secret lagoon: Kuumien lähteiden ympärille rakennettu uima-allas. Tämän voi yhdistää kultaiseen kierrokseen.
  • Snæfellsnes, Niemimaa, jonka alueella on paljon nähtyvyyksiä. Älä kierrä kokonaan, jos et ole jatkamassa pohjoiseen. Puolet pohjoispuolen teistä on sorateitä, eikä niiden varrella ole mitään nähtävää. Takaisin voi kääntyä Kirkjufell vuoren jälkeen.
  • Vatnshellir Cave: (Näitä löytyy myös muualta)

Kalliimpia kohteita:

  • Blue lagoon 85€
  • Jäätikköretki: Monia mahdollisuuksia. Käy talvella. Keväällä/kesällä sulaminen tekee jäätiköistä valkoisempia ja tuo tuhkan esiin. Talvella näkyvä sininen jäätikkö on kauniimpi. Hinnat 80-200€
  • Silfra: Snorklausta kuivapuvussa Þingvellirin alueella kallion halkeamissa. Näkyvyys on erinomainen ja vesi kylmää. Hinta 100-200€ riippuen firmasta
  • Thrihnukagigur: Laskeudu sammuneeseen tulivuoreen. Kokemus on erittäin hieno ja värit kraatterin sisällä kauniita. Hinta n. 300-350€
  • Ratsastus: En kokeillut, mutta moni oli kiinnostunut mahdollisuudesta ratsastaa Islanninhevosella.

Kaikkien kohteiden luettelointi ei ole mahdollista. Kannattaa hyödyntää googlea ja opaskirjoja. Kivoja paikkoja löytyy vielä paljon lisää.

Huomaa että hinnat on laskettu oman vaihtoni aikaisella kurssilla: 1€ = n. 135 ISK. Rahayksikkö ei ole kovin vakaa. Vaihda/nosta rahaa vasta paikan päällä.

Muita neuvoja:

Lataa ainakin nämä sovellukset:

  • Strætó: Bussilippusovellus. Busseissa voi ostaa lippuja myös käteisellä, mutta vaihtorahaa kuskit eivät anna. Paikallisbusseihin voi ostaa myös opiskelijahintaisen kausilipun, mutta siihen liittyy hiukan bryrokratiaa.
  • AppyHour: Sovellus listaa kaikki kaupungit baarit ja näiden Happy Hour tarjoukset hintoineen. Sovellus on suhteellisen hyödyllinen, sillä baarien hintataso on korkea ja olut voi usein maksaa (tarjousten ulkopuolella) 8-15€ per tuoppi.
  • EUR x ISK: Islannin kruunun ja euron muuntosuhteeseen ei ainakaan tällä hetkellä ole järkevää tai helposti muistettavaa sääntöä, joten sovellus on erittäin hyödyllinen.
  • Auror: Paras tarjolla oleva sovellus revontulien metsästykseen. Selkeästi näkyviä revontulia ei ole kovin usein, etkä halua missata harvoja tilaisuuksiasi.

Hyödyllisiä sivuja:

  • https://hotpoticeland.com/ Sivuston avulla on helppo löytää uimapaikkoja. Kartta näyttää kuumat lähteet ja uima-altaat sekä huoltoasemat.

Ota mukaan:

  • Ulkoiluvaattee
  • Maastokengät, maiharit tms. (jätä tennarit ja muut vastaavat kotiin Islannissa patikoidessa kaipaa hyviä kenkiä jo ihan oman turvallisuuden vuoksi).
  • Uimapuku (Jos et aio uida en tiedä mihin oikein käytät aikasi)
  • Elektroniikka (Kallis maa. Enough said)
  • Hyvä reppu. Auttaa kivasti patikoidessa
  • Taskulamppu/otsalamppu. Pimeä tulee aikaisin ja näitä tarvittiin aika usein
  • Kurssikirjat. Jos laukussa on tilaa, niin nämä on halvempaa tuoda Suomesta. Huom! Kurssien kirjalistat eivät kuitenkaan aina ole ajan tasalla ennen lukukauden alkua.
  • Luottokortti. Jos aiot vuokrata auton tämä on pakollinen.

Pidä hauskaa. Matkustele. Älä tipu Geysiriin.

 

Vaihtokertomus, Zagrebin yliopisto, syksy 2018

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Vaihtokohteen valinta

Olin vaihdossa Zagrebin yliopistossa syyslukukaudella 2018. Vaihtokohteeni valikoitui osittain sattumanvaraisesti. Halusin alun perin Itä-Eurooppaan tai slaavimaahan. Selaillessani vaihtoehtoja Zagrebin yliopiston kurssivalikoima nousti Zagrebin hyväksi vaihtoehdoksi. Kurssivalikoima oli laaja, se oli helposti löydettävissä ja kurssit vaikuttivat mielenkiintoisilta. Opiskelen oikeustiedettä ja EU-oikeus on yksi mielenkiintoisimmista oikeudenaloista, joten uusimpana EU:n jäsenvaltiona Kroatialla oli tarjota laaja valikoima EU-oikeuden kursseja. Kaiken tämän lisäksi Balkanin historia kiehtoo minua, joten päädyin hakemaan ensimmäisenä vaihtokohteenani Zagrebiin ja pääsin haluamaani kohteeseen.

Ennen lähtöä

Ennen lähtöä muistilistallani oli paljon asioita. Sain tietää hyväksymisestäni Helsingin yliopiston puolelta maaliskuussa ja toukokuun 10. päivään mennessä tuli hakea Zagrebin yliopistoon. Virallisen hyväksynnän Zagrebin yliopistolta sain vasta heinäkuun alussa.

Hain yliopiston asuntolasta huonetta jo ennen hyväksyntääni, sillä deadline asunnon hakemiselle oli jo huomattavasti aikaisemmin. Lopulta päädyin kuitenkin yksityiseltä vuokraamaamme kimppa-asuntoon, mikä oli hyvä vaihtoehto, sillä näin sain oman huoneen. Asuntolat ovat edullisia Zagrebissa (halvin luokkaa 70e/kk!), mutta yksityisyyttä niissä ei ole, koska huoneet ovat pieniä ja niissä asuu vähintään kaksi henkilöä. Opintotuki riitti hyvin huoneeseen kimppakämpässä, joten päädyin tähän vaihtoehtoon. Kannattaa kuitenkin varmuuden vuoksi hakea myös asuntolapaikkaa.

Varasin lennot Zagrebiin vasta saatuani hyväksynnän Zagrebin yliopistosta. Lisäksi huolehdin rokotukset kuntoon, koska asuntola vaati todistukset tietyistä rokotuksista. Hoidin myös vakuutusturvan kuntoon ja jälleenvuokrasin Suomen asuntoni. Sen jälkeen, kun asunto Zagrebissa varmistui, pystyin ottamaan loppuajan suhteellisen rennosti. Liikaa stressiä ei kannatakaan ottaa, vaikka asuntoa ei heti löytyisikään. Useat ystäväni, joilla ei ollut pysyvää asuntoa saapuessaan, löysivät parin viikon sisällä asunnon yksityiseltä. Facebook-ryhmät ovat parhaita reittejä etsiä asunto, kannattaa kuitenkin olla terveen epäileväinen, ainakin jos asunnon tarjoaja vaatii suurta vuokravakuutta ennen kuin olet nähnyt asunnon. Jos pitkäaikaista asuntoa ei heti löydy, saa esimerkiksi Airbnb:stä sesongin ulkopuolella varsin edullisia asuntoja väliajaksi. Asuntomarkkinat vaikuttivat kuitenkin olevan Zagrebissa vuokraajalle edulliset.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Saavuin Zagrebiin vasta orientaatioviikon alussa. Yliopistolle tarvitsi kuitenkin mennä vasta noin 1.5 viikkoa saapumiseni jälkeen. Saavuttuani Zagrebiin ensimmäinen asia oli käydä hakemassa pakollinen OIB-tunnus paikallisesta Verohallinnosta. Ilman OIB-tunnusta ei voinut kirjoittautua yliopistolle.

Ensimmäiset yliopistolla menivät tiedekuntaan kirjoittautumisessa ja kurssien valitsemisessa. Oikeustieteellisessä tiedekunnassa kursseilla oli aloitustapaamiset, joiden aikataulu oli kerrottu etukäteen. Ensimmäisellä kerralla lyötiin sitten lukkoon muut kurssin opetus- ja tenttiajankohdat. Täytyy myöntää, että näin suomalaisena mieltä riipi se, että aikatauluja ei oltu etukäteen päätetty, vaan ensimmäisessä tapaamisessa huutoäänestettiin opetuksen ajankohdista. Mikään ajankohta ei tietenkään sopinut kaikille. Jokaisella ensimmäisellä tapaamisella oli siis pakko käydä toteamassa tai kysyä joltain tuttavalta, milloin kurssi järjestetään, jotta kurssit sai valikoitua niin, etteivät aikataulut mene päällekkäin. Kurssit piti lopulta vahvistaa noin kaksi viikkoa sen jälkeen, kun olin kirjoittautunut tiedekuntaan. Pyrin saamaan perjantain ja maanantain mahdollisimman tyhjiksi opetuksesta viikonloppureissuja varten. Tässä myös onnistuin.

Muutenkin paperia pyöritetään Zagrebissa huomattavasti enemmän kuin Suomessa ja useat asiat on pakko käydä hoitamassa kasvokkain. Netin kautta ei onnistu oikein mikään. Asioissa saattaa myös kestää aikaa. Yliopistolla on hyvät ohjeet kaikkeen pakolliseen byrokratiaan. Myös muilta vaihtareilta kannattaa rohkeasti kysyä asioita vaikka yhteisissä whatsapp-ryhmissä. Joku yleensä aina tietää.

Opiskelu ja opetus

Kuten todettu, kurssien valitseminen ja aikataulujen venkslailu aiheutti minulle parran pärinää. Näin ainakin oikeustieteellisen tiedekunnan puolella. Kun kurssit lopulta saatiin lyötyä lukkoon, alkoi opetus. Useiden kurssien rakenne oli sellainen, että aluksi oli opetusta noin kolme kuukautta. Opetus saattoi sisältää myös esitelmien pitämistä. Kurssin lopussa kirjoitettiin pitkät esseet ja/tai pidettiin open book exam ja näiden perusteella saatiin sitten arvosanat. Opetus oli kuitenkin laadukasta ja ryhmät mukavan pieniä ainakin Erasmus-kursseilla. Juridinen englannin kielen taitoni parani huomattavasti vaihdon aikana erityisesti suullisen ilmaisun osalta. Kursseilla joutui oikeasti osallistumaan keskusteluun, kun kurssilaisia oli vähän. Muutamalla kurssilla oli myös oikeustapausharjoitteita sekä simuloituja oikeudenkäyntejä ja neuvotteluita, jotka kehittivät taitoja, joita ei ehkä Suomessa ollessa olisi tullut oikiksessa kehitettyä. Kaiken kaikkiaan olin erittäin tyytyväinen opetukseen ja kurssien järjestelyihin.

Mainitsen myös tässä yhteydessä opiskelijaravintola Menzat. Niitä on ympäri kaupunkia, ja niistä saa erittäin edullista opiskelijamurkinaa. Opiskelijahintainen annos on yleensä noin 1-2 euroa. Ruoan laatu ei välttämättä ole parasta ja ruoka ei ole ehkä terveellisintä, mutta mahan sai täyteen edullisesti. Menzaa varten kannattaa hankkia opiskelijakortti mahdollisimman nopeasti.

Vaihtoelämä Zagrebissa opiskelun ulkopuolella

Zagrebissa paikallinen ESN on erittäin aktiivinen ja järjestää paljon toimintaa. Toimintaan kannattaa lähteä heti alussa mukaan ja yrittää jaksaa käydä juhlissa ainakin alkuaikana. Porukkaan on helpompi päästä näin mukaan. ESN järjestää myös matkoja, mutta matkat täyttyivät todella nopeasti, joten pääsin käymään vain yhdellä ESN:n järjestämällä reissulla. Kannattaa kuitenkin ottaa vaihdosta kaikki irti ja reissata paljon, vaikka sitten yksin tai ystävien kanssa. Yleensä aina joku lähtee reissuun mukaan. Balkanilla on paljon historiallista nähtävää ja Balkanin maissa on hienoa luontoa. Myös Keski-Euroopan suuntaan on helppo reissata.

Suosittelen myös jatkamaan omia harrastuksia vaihdon aikana. Harrastan itse kamppailulajeja ja etsin Zagrebista sopivan seuran, missä jatkoin harjoittelua. Harrastuksissa pääsee tutustumaan paikallisiin paremmin ja helpommin kuin yliopiston tai bileiden kautta, joissa vaihtarit ovat suurimmaksi osaksi keskenään. Kroatialaiset ovat mukavia ja erittäin lämminhenkisiä, kun heihin pääsee tutustumaan. Kävin myös kampuksilta löytyvillä kuntosaleilla, joissa on erittäin edullista treenata opiskelijakortilla. Kuukauden jäsenyys maksoi noin 10-15 euroa.

Englantia Kroatiassa puhutaan vaihtelevasti. Nuoret puhuvat englantia ihan hyvin, mutta osa vanhemmasta ja keski-ikäisestä väestöstä puhuu hieman huonommin. Yliopistolla professorit ja opiskelijat puhuivat kuitenkin varsin hyvää englantia. Venäjän kielen osaaminen voi myös auttaa Kroatiassa, sillä kroatian kieli on suhteellisen lähellä venäjän kieltä.

Kaiken kaikkiaan vaihtokokemukseni oli mahtava ja siitä kannattaa ottaa kaikki irti! Toivotan hyvää vaihtoa myös sinulle!

Vaihtokertomus, Vrije Universiteit Amsterdam, syksy 2018

Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelija 

Minulle vaihtokohteen valinta oli ollut selvä jo siitä asti, kun pääsin kirjoille yliopistoon. Amsterdamiin kohdistetut lomamatkat jättivät sammumattoman mielenkiinnon tutustua kaupunkiin lisää. Loin käsittämättömän läheisiä ystävyssuhteita, koin mielettömän paljon uutta, matkustelin ympäri Eurooppaa (palaan tähän vielä myöhemmin, mutta Amsterdamista on todella helppoa käydä viikonloppureissuilla eri Euroopan kaupungeissa!), söin juustoa ja pyöräilin poikkeuksetta kaikkialle. Kokonaisuudessaan vaihtoni oli korvaamattoman hieno kokemus, ja voinkin siis suositella Amsterdamia sekä muita Alankomaiden kaupunkeja koko sydämestäni. Oma kokemukseni on se, että Alankomaat on jokseenkin ‘’helppo’’ kohde mahdollista kulttuurishokkia ajatellen: moni asia toimii samalla tavalla kuin Suomessa, ihmiset puhuvat erinomaista englantia eikä alkubyrokratiaa juuri EU-kansalaisille ole.

Asuminen

Vrije tarjosi yliopiston puolesta välityspalvelua, jossa he hankkivat muutaman sadan euron maksua vastaan opiskelijalle asunnon etukäteen nähtävillä olevista vaihtoehdoista (asunnot olivat Hoasiin verrattavissa olevan opiskelija-asuntoja tarjoavan yhtiön omistamia). Koin, että tämän palvelun käyttö on ihan ehdotonta, sillä yksityisillä markkinoilla Amsterdamin asumistilanne on suorastaan kaoottinen. Suurin osa opiskelijoista päätyi asumaan DUWO:n eri kohteisiin, niin myös allekirjoittanut. Yksi vaihtoehdoista oli myös vuokrata vaihtoon lähtevän opiskelijan nykyinen asunto, mutta oma subjektiivinen kokemukseni on, että tämä vaihtoehto on sellainen, jota en voi suositella. Tämän vaihtoehdon valinneet tuttavani päätyivät todella kauas yliopistosta ja keskustasta.

Itse asuin yksiössä Eerste Ringdijkstraatilla aivan Amstelin aseman vieressä, ja voin täysin rinnoin suositella tätä vaihtoehtona. Sijainti oli loistava ja hinta kohtuullinen (550e). Hintaan sisältyivät kaikki kulut ja Duwon aloituspakkaus (josta tosin ei piisannut pitkälle, sillä kyseinen paketti sisälsi yhden kappaleen kutakin keittiötarviketta, kuten yhden haarukan). Yleisin asumisvaihtoehto lienee lähellä yliopistoa sijaitseva Uilensteden kampus, jossa asutaan pääsääntöisesti soluasunnoissa. Yksiön valitessani olin huolissani siitä, että jään mahdollisesti paitsi sosiaalisesta aspektista, mutta pelko oli todella turha! Meille muodostui välittömästi tiivis ystäväporukka samassa rakennuksessa asuvien Vrijen vaihto-opiskelijoiden kanssa, ja suurin osa vaihto-oppilaista asui samoilla käytävillä, vaikkakin asunnot olivat yksiöitä. Itselleni Eerste Ringdijkstraat oli siis aivan nappivalinta – yksiö loi omaa tilaa silloin kuin sitä tarvitsi, mutta ystäviä oli aina lähellä ja teimmekin lähes kaiken yhdessä, ja lisäksi sijainti on huomattavasti keskeisempi kuin esimerkiksi Uilenstede.

Opiskelu

Suunnittelin suorittavani vaihdossa opintoja liittyen psykologiaan sekä kauppatieteisiin, mutta koska vastaanotimme ennakkoon tiedon siitä, että näiden kurssien suurien ilmoittautujamäärien vuoksi etusijalla ovat kyseisten tieteenalojen pääaineopiskelijat, päädyin muuttamaan suunnitelmaani.

Vrijessä tarjotaan lukuisia eri minoreita, eli sivuainekokonaisuuksia, ja itse lämpimästi suosittelisin valitsemaan tällaisen valmiiksi suunnitellun kokonaisuuden, sillä läsnäolopakollisia luentoja on paljon, ja kalenterin sumpliminen voi näin ollen olla haastavaa.  Itse valitsin ‘’Peace & Conflict’’ -nimisen monitieteisen sivuainekokonaisuuden, mutta päädyin vaihtamaan kursseja jälleen ensimmäisen periodin jälkeen. Yliopistolla suhtauduttiin muutoksiin myönteisesti, eli kannattaa rohkeasti vaihtaa kursseja muihin periodeihin, mikäli ennen ensimmäistä periodia tehty suunnitelma ei tunnu oikealta.

Syyslukukausi Vrijessä koostuu kolmesta periodista: kaksi ensimmäistä ovat ennen joulua, ja kolmas on tammikuun mittainen intensiiviperiodi. Mikäli opinnot haluaa suunnitella niin, että suorittaa vaadittavat opintopisteet ennen joulua, se on mahdollista – oma kokemukseni on kuitenkin, että paras rakenne on seuraava: 2 kurssia sekä periodissa 1 että 2, ja näiden lisäksi periodit 1-3 kestävä projektikurssi, joita on tarjolla useampia eri aihealueita käsittäen.

Nähdäkseni opiskelu oli huomattavasti intensiivisempää kuin Suomessa. Tentit eivät varsinaisesti olleet vaikeita, mikäli osasi asiansa, mutta läpipääsyn raja oli asetettu korkeaksi. Tämän lisäksi kurssit käsittivät paljon esseiden sekä muiden tehtävien palautuksia. Suosittelenkin, että et suunnittele vaihtoajallesi pidempiä reissuja tai muita läsnäoloon vaikuttavia menoja ennen kuin kurssin varsinainen rakenne on selvillä. Vaikka kursseilla vaadittu korkea läsnäoloprosentti oli itselleni jokseenkin rankkaa, koin sen samalla myös yliopiston parhaaksi seikaksi: luennoilla panostettiin vieraileviin asiantuntijoihin sekä muihin projektiluontoisiin kokeiluihin, millä pidettiin opiskelijoiden mielenkiintoa yllä.

Valmistelut ennen vaihtoa ja alkubyrokratia

Yksi tärkeimmistä asioista hoitaa mahdollisimman pian vaihdossa tai jo ennen sitä on pyörän hankkiminen! Oma yliopistoni suositteli heihin sidoksissa olevaa palvelua, BikeBoysia. Käsittääkseni Bikeboyseilta ostettu pyörä on hinnaltaan noin 100-130 euroa, mutta sen voi myydä takaisin heille. Pyörät ovat peruskuntoisia, mutta samantyyppisiä saa esimerkiksi Waterloopleinin second hand-alueilta huomattavasti edullisemmin: toisaalta ystäväni, jotka ostivat käytetyn pyörän kirppistyyppisistä kaupoista, huomasivat niissä jälkikäteen paljon korjausta vaativia vikoja, mikä loppupeleissä nosti kokonaishintaa huomattavasti. Itse hankin pyöräni Swapfietsiltä. Pyörä on siis käytännössä vuokralla sinulla 15 euron kuukausihintaan. Voin suositella palvelua lämpimästi, sillä jos esimerkiksi rengas puhkeaa tai tulee muuta huollon tarvetta, pyörä korvataan välittömästi uudella, eikä jälleenmyynnistä tarvitse kantaa huolta. Suosittelen liittymään Swapfietsin jonotuslistalle jo muutamia viikkoja ennen lähtöäsi, sillä heti kun eri korkeakoulujen orientaatioviikot alkavat elokuussa, jonotuslista kasvaa nopeasti viikoista kuukausiin.

Vrijessä pankkitilin avaaminen, asukkaaksi rekisteröityminen sekä muut käytännön asiat hoituivat kätevästi orientaatiopäivinä. Itse en avannut hollantilaista pankkitiliä, mikä kaduttaa! Alankomaissa on todella paljon kauppoja, jotka hyväksyvät vain hollantilaisen pankkikortin tai käteisen, ja esimerkiksi kaikki netistä otetut liput tuli maksaa heidän verkkopankkisysteemillään (minkä piiriin kuuluvat käytännössä vain Alankomaiden pankit). Mielestäni yliopisto tarjosi paljon tukea orientaatiopäiviin, joten siitä, että muistaa hoitaa kaiken, ei tarvitse huolehtia.

Yleisiä vinkkejä Amsterdamiin/Alankomaihin

  • Hyödynnä syksyn lämpimät päivät pyöräilyreissuihin! Amsterdamista ihania viikonlopun pyöräilyretkiä ovat esimerkiksi vanhempi kaupunki Haarlem, rantakaupunki Zandvoort sekä Muiden Castle pienessä Muidenin kylässä.
  • Hanki museokortti (museumkaart)! Minun tuli käytyä museoissa niin Amsterdamissa kuin vieraillessani muissa kaupungeissa. Museokortin hinta on noin 60 euroa, joten se maksaa nopeasti itsensä takaisin.
  • Amsterdamissa on todella paljon kulttuuritarjontaa: keikat ovat edullisia (paikkoja esimerkiksi Paradiso & Melkweg) ja esimerkiksi standup-iltoja, bingoa ynnä muita vaihtarikavereiden kanssa hauskoja aktiiviteettejä järjestetään paljon!
  • Kun sinulla on BSN-numero (paikallinen henkilötunnus), kannattaa hankkia myös Digi-D, mikä vastaa mobiilivarmennetta tai muuta vastaavaa tunnistautumista. Näin pystyt hoitamaan mahdollisesti eteentulevat poliisi- tai terveysasiat netissä, ja DIgi-D:n avulla teet myös ‘’deregistrationin’’ kun muutat takaisin Suomeen.
  • Bussilla voi matkustaa todella halvalla keski-Euroopassa, ja luonnollisesti kyseessä on myöskin ekologisuuden kannalta suositeltava vaihtoehto. Tutustu Flixbusin tarjontaan ja hyödynnä halvat hinnat viikonloppujen irtiottoihin!
  • Nauti, mutta älä stressaa siitä, että koko ajan on tehtävä jotain uutta ja jännittävää. Vaihto oli elämäni paras kokemus, mutta mieleenpainuvia olivat myös ihan arkiset hetket.

Vaihtokertomus, Rheinische Friedrich-Wilhelms Universität Bonn, syksy 2018

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelija

Tein päätöksen lähteä vaihtoon vasta toisena opiskeluvuotena parantaakseni kielitaitoani. Olin opiskellut saksaa jo ala-asteelta saakka, muttei se ollut haluamallani tasolla. Kovista kielivaatimuksista huolimatta päätin lähteä tekemään vaihto-opintoni täysin saksaksi. Hyväksytyn vaihtopäätöksen jälkeen kävinkin kielikeskuksella kielikokeessa, jonka myös läpäisin ja vaihtoon lähtö alkoi näyttää sinetöidyltä.

Saksassa lukukaudet menevät hieman eri tavalla kuin Suomessa. Syyslukukausi kestää lokakuun alusta maaliskuun alkuun ja kesälukukausi huhtikuusta elokuun alkuun. Vaihtoyliopiston koordinaattorit olivat avuliaita ja pitivät säännöllisesti yhteyttä tuleviin vaihto-oppilaisiin, jotta alkuhässäkkä kävisi mahdollisimman mutkattomasti. Pian olikin lokakuu ja olin matkalla Bonniin.

Asuminen

Asuntotilanne Bonnissa on hyvin vaikea ja monet opiskelijat joutuivatkin viettämään sohvilla ja hostelleissa ensimmäisiä öitä. Itsekään en löytänyt asuntoa ennen saapumistani, mutta olin onnekas ja saksalaisen ystäväni isä suostui vuokraamaan tyhjillään olevan asuntonsa minulle vaihtoni ajaksi. Paikalliset vaihtokoordinaattorit auttavat parhaansa mukaan ihmisiä löytämään asunnon, mutta etsiminen kannattaa aloittaa heti vastaanottavan yliopiston vahvistuksen jälkeen. Suurin osa vaihtokavereistani asui Studentenwohnheimissa eli soluissa, joita yliopiston alueella on paljon. Soluihin oli mahdollista laittaa hakemus heti vaihdon varmistuttua joskin vain murto-osa vaihto-opiskelijoista pääsi asumaan sellaiseen. Vuokrahinnat olivat hieman alhaisemmat kuin Suomessa.

Byrokratia

Jos Suomi tuntuu byrokraattiselta maalta, on Saksa siitä vielä kuuluisampi. Ensimmäisellä viikolla jouduimme tehdä ilmoittautumisen yliopistoon ja tiedekuntaan (erikseen) sekä kaupungin asukkaiksi. Kaikki nämä piti tehdä käymällä virastossa henkilöllisyystodistuksen kanssa. Sama rumba täytyi toistaa uudelleen vaihdon lopulla päästäkseen pois kirjoilta, joko postitse tai paikan päällä käymällä.  Sähköisiä palveluita ei tuntunut olevan muita kuin yliopiston Moodle. Lankapuhelimet ja faksi olivat edelleen käytössä ja ajoittain tuntui kuin olisi matkannut kehityksessä parikymmentä vuotta taaksepäin.

Opiskelu

Saksa opetuskielenä osoittautui aluksi hyvin vaikeaksi, mutta lähti parin viikon jälkeen luonnistumaan. Kursseja oli monenlaisia vaihdellen tyypillisestä luentokurssista erilaisiin seminaari- ja ryhmätyökursseihin. Kohteen kielivaatimukset osoittautuivat itsellenikin suureksi haasteeksi ja jouduin muuttamaan opintosuunnitelmaani lähes täysin. Helpotuksia opintoihin vaihto-oppilaat eivät kursseilla tiettävästi juurikaan saaneet. Sain kuitenkin ottaa yhteen kokeeseen sanakirjan mukaan, muuten kaikilla vaihto-oppilailla oli kursseilla samat vaatimukset kuin paikallisilla oppilailla. Luennot itsessään olivat varsin mielenkiintoisia ja luennoitsijat painottivat interaktiivisuutta kursseilla. Läsnäolopakkoa luennoilla ei ollut. Lukukauden lopuksi on n. viisi viikkoa kestävä koeaika, jolloin tentit pidetään eikä luentoja ole. Yliopistolla on iso kirjasto aivan Rein-joen varrella, jota opiskelijat käyttävät lukemiseen. Tätäkin varten tosin täytyy hankkia kirjastokortti, että edes pääsee sisään lukusaliin.

Vapaa-aika

Bonn on sympaattinen n. 300 tuhannen ihmisen opiskelijakaupunki varustettuna hyvillä joukkoyhteyksillä. Köln, Saksan 4. suurin kaupunki oli 25 minuutin junamatkan päässä, jossa kävimme kavereiden kanssa usein. Yliopiston erasmus-lukuvuosimaksun yhteydessä saimme koko lukukaudeksi osavaltion alueen kattavan julkisen liikenteen lipun, jolla pääsi käymään kätevästi myös muissa ympäröivissä kaupungeissa. Vaihdon aikana tosin totesin ettei saksalainen täsmällisyys päde ainakaan julkisessa liikenteessä vaan aikataulut olivat hieman sinnepäin ja liikenteessä oli häiriöitä koko ajan. HSL:n täsmällisyyteen tottuneena tämä söi ajoittain hermoja.

Bonnissa oli varsin rikas opiskelijaelämä ja ihmiset kokoontuivat pitkin viikkoa iltaisin paikallisiin baareihin seurustelemaan ja pelaamaan biljardia tai pöytäfutista. Opiskelija-asuntoloissa järjestetään myös paljon teemabileitä. Viereinen suurkaupunki Köln tarjoaa monipuolisesti tekemistä, jossa tuli käytyä lähes joka viikonloppu. Paikalliseen opiskelija- ja baarikulttuuriin on helppo tykästyä halpojen olut- ja viinihintojen myötä. Lukukauden loppu kulminoitui Vappuun verrrattavaan Karneval-nimiseen juhlaan maaliskuun alussa, jolloin kadut ovat täynnä naamiaisasuihin pukeutuneita ihmisiä.

Bonnista löytyy myös paljon luontoa joissa voi nauttia ulkoilmasta ja harrastaa liikuntaa. Puistoalueita on varsin paljon keskustan ympäriltä ja ihmiset käyvät paljon lenkillä Rein-joen varrella. Yliopisto tarjoaa myös kuntosalipalveluita opiskelijahinnoin.

Hyvä tietää

Saksassa hintataso ruoan ja asumisen suhteen on hieman alempi kuin Suomessa, jonka erityisesti huomaa kauppalaskuista. Kortilla maksaminen ei ole suosittua, vaan käteistä rahaa on hyvä pitää aina mukana. Isoissa ruokakaupoissa tosin yleensä löytyy pääte maksamiseen.

Kulttuurierot saksalaisten sekä suomalaisten välillä eivät ole kovinkaan suuria ja koin itse kotoutuvani melko nopeasti. Saksalaiset ottavat mielellään mukaan keskusteluun vaikka ei puhuisikaan natiivitasolla saksaa ja sitä kannattaa hyödyntää. Länsi-Saksassa kieli on vielä melko ”puhdasta” ilman vahvaa murretta. Suosittelen lämpimästi saksaksi opiskelua, jos haluaa parantaa omaa kielitasoaan.

Vaihtokertomus, Universidad de Alicante, kevät 2019

Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Alicante on n. 300 000 asukkaan kaupunki Espanjan rannikolla Costa Blancalla. Kaupungissa on suhteellisen suuri yliopisto, jossa on muuhun Espanjaan nähden hyvin tarjolla englanninkielistä opetusta. Vaihtoa suunnitellessa kannattaa ensimmäiseksi tarkastella yliopiston nettisivuja, jotka on hyvät ja kattavat. Sieltä löytyy mm. lukuvuoden aikatauluja, tarjottavat englanninkieliset kurssit ja muuta hyödyllistä tietoa, johon kannattaa tutustua ennen lähtöä. Yliopistolta tuli sähköpostitse hyvät ohjeet siihen, miten opintosuunnitelma ja hakuprosessi netissä tehdään. Varsinainen hyväksymiskirje yliopistolta lähetettiin n. 2 kk aikaisemmin ja sähköposti, jossa kerrottiin ensimmäinen orientaatiopäivä saapui n. 1,5 kk ennen lähtöä. Mutta itse ainakin olin jo suunnitellut lähtöä aikaisemmin perustuen nettisivuilta löytyneisiin päivämääriin.

Toki kannattaa tutustua myös kaupunkiin ja maahan ja suunnitella jo vähän, missä muissa kaupungeissa haluaa käydä, Alicante kun on loppujen lopuksi aika pieni kaupunki. Alicantesta pääsee helposti nopealla junalla Madridiin tai Valenciaan ja myös maan sisäiset lennot ovat edullisia.

Yliopiston kautta on mahdollista saada itselleen ”buddy”, johon voi olla yhteydessä jo ennen lähtöä. Hän on paikallinen yleensä saman oppiaineen opiskelija, jonka tarkoituksena on toimia apuna vaihto-opiskelijalle. Hän voi tutustuttaa kaupunkiin ja yliopistoon ja häneltä voi kysyä apua aina tarvittaessa.

Pakatessa kannattaa ottaa huomioon se, että espanjalaiset rakennukset ovat erityyppisiä kuin Suomessa ja mitään keskuslämmitystä ei ole. Siksi varsinkin talvella sisällä saattaa olla hyvinkin kylmä.

Alicanten kaupunki Santa Barbaran linnakukkulalta.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Rekisteröityminen Espanjan asukkaaksi täytyy tehdä kuukauden sisällä saapumisesta ja se täytyy tehdä, jos asuu maassa yli 3 kuukautta. Yliopisto lähetti sähköpostin siitä, milloin on varattu aika poliisiasemalle, ohjeet mitä sinne tarvitsee ottaa mukaan ja linkit netistä löytyviin hakemuslomakkeisiin. Rekisteröinnin yhteydessä sinulle annetaan NIE-numero, joka vastaa paikallisten henkilötunnusta ja oikeuttaa sinut käyttämään espanjalaista terveydenhuoltoa. Ennen rekisteröintiä internetissä täytyy täyttää ja tulostaa kaksi lomaketta: hakemus- ja maksulomake. Nämä dokumentit ovat espanjaksi, joten kannattaa pyytää muilta vaihto-opiskelijoilta tai koululta apua tarvittaessa. Maksulomakkeen kanssa pitää mennä pankkiin ja maksaa siinä määrätty summa käteisellä. Kaikissa pankeissa tämä ei kuitenkaan onnistu, mutta he ohjaavat sitten toiseen pankkiin, missä maksun voi suorittaa. Poliisiasemalle mukaan tarvitsi netistä tulostettujen lomakkeiden lisäksi passikuvan, passin ja kopion siitä, Eurooppalaisen sairaanhoitokortin ja kopion siitä sekä todistuksen Erasmus-vaihdosta, jonka saa yliopistolta. Itse asiointi poliisiasemalla oli melko helppoa. Paikalla oli muita Erasmus-opiskelijoita samaan aikaan ja meitä ohjattiin tiskeille vuoron perään. Rekisteröinnin yhteydessä saa vihreän pahviläpyskän, jossa kerrotaan oma NIE-numero ja kauan se on voimassa.

Kulkeminen Alicantessa esimerkiksi yliopistolle tapahtuu julkisella liikenteellä ja sitä varten tarvitsee matkakortin. Vaihtoehtoja on kaksi: tavallinen sininen kortti tai vihreä nuorten kortti. Kortille ladataan matkoja 10-30 kpl kerralla ja esimerkiksi 30 matkan hinta on tavallisella kortilla n. 5 € kalliimpi kuin nuorten kortilla. Itse kortti maksaa muutaman euron. Korttien ostaminen ja hakeminen tapahtuu TAM-toimistossa Alicanten keskustassa. Jos haluaa hakea nuorten korttia, tarvitsee seuraavat dokumentit: passi ja kopio siitä, Carnet Jove -kortti ja kopio siitä ja passikuva. Carnet Jove-kortti on eurooppalainen nuorten kortti, jota voi hakea Generalitat Valencianan IVAJ-toimistosta keskustasta. Korttia hakiessa pitää näyttää henkilöllisyystodistus ja maksaa n. 8 €. Kortin saa heti mukaan. Nämä dokumentit tulee siis toimittaa TAM-toimistoon ja siitä parin viikon päästä voi noutaa nuorten matkakortin. Kannattaa tosiaan miettiä, onko sen hankkiminen tarpeellista, koska se vaatii jonkin verran paperitöitä ja kuitenkin ensimmäisille viikoille tarvitsee myös tavallisen matkakortin. Myöskin nuorten kortti on henkilökohtainen omalla kuvalla varustettu, joten sitä ei pysty lataamaan raitiovaunuista ja asemilta löytyvillä automaateilla, vaan sitä pitää ladata henkilökohtaisesti esimerkiksi aseman asiointipisteillä, TAM-toimistossa tai Tabacco-kioskeilla.

Tätä byrokratiaa varten tarvittavia passikuvia kannattaa ottaa mukaan jo koti-Suomesta, jos niitä on ylimääräisiä, mutta paikan päällä niitä saa otettua esimerkiksi raitiovaunuasemilta löytyvissä automaateissa viiden euron hintaan. Kopiot passista ja eurooppalaisesta sairaanhoitokortista kannattaa ottaa mukaan jo Suomesta. Paikan päällä tulostaminen ja kopioiminen onnistuu parhaiten yliopistolla, jossa on siihen tarkoitettuja asiointipisteitä. Nämä toimivat niin, että joko lähetät dokumentit heidän sähköpostiinsa tai annat muistitikulla ja asiointipisteessä työntekijä tulostaa tai kopioi pyydetyssä muodossa. Tulostaminen maksaa muutaman sentin per paperi.

Alicanten ranta-aluetta.
Alicanten ranta-aluetta.

Asuminen

Suurin osa vaihto-opiskelijoista haki asuntoa yliopiston kautta, mikä on helpoin ratkaisu. Netissä voi täyttää asunnonhakulomakkeen, johon voi kirjoittaa myös toiveita asunnon sijainnin suhteen. Tässä yhteydessä maksettiin myös vuokravakuus. Tiedon asunnosta sai pari viikkoa ennen saapumista. Itse päädyin hankkimaan asunnon itsenäisesti, koska halusin valita asunnon sijainnin tarkalleen itse ja tietää etukäteen, millainen asunto on. Tämä osoittautuikin hyväksi ratkaisuksi. Yliopiston kautta saadut asunnot saattoivat olla huonossa kunnossa, mutta ne olivatkin halvempia. Näissä asunnoissa soluhuone maksoi 200€/kk luokkaa. Oma yksityiseltä vuokraama juuri remontoitu asuntoni oli aivan Alicanten keskustassa ja iso soluhuoneeni siellä maksoi 350€/kk.

Alicantessa on ylipäänsä hyvin asuntoja tarjolla ja monet löysivät asunnon hyvin myös paikan päällä. Itse etsin asuntoja etukäteen internetistä. Hyviä kanavia siihen ovat mm. idealista ja facebookissa olevat ryhmät. Kannattaa myös varmistaa asunnon todenmukaisuus ennen vuokravakuuden maksamista pyytämällä siellä asuvien asukkaiden yhteystietoja.

Ehdottomasti paras sijainti asunnolle on keskusta ja suurin osa vaihtareista myös asui siellä. Myös yliopiston lähellä San Vicentessä on opiskelija-asuntoloita, mutta käytännössä siellä alueella ei ole muuta kuin yliopisto. Keskustassa kaikki on lähellä: kaupat, ravintolat ja ranta, tosin yliopistolle on bussi- tai raitiovaunumatka.


Opiskelu ja opetus

Hyväksymiskirjeen jälkeen tuli ilmoitus siitä, minä päivänä on ensimmäinen tapaaminen Mobility Officella. Tämän tapaamisen jälkeen oli pienessä ryhmässä tutustuminen kampukseen tuutorin johdolla. Ensimmäisinä orientaatiopäivinä oli infopäivä, jossa kerrottiin yliopistosta, vaihtaritoiminnasta ja ilmoittauduttiin yhdessä kursseille tuutoreiden opastuksella. Orientaatioon kuului myös tapaaminen oman tiedekunnan vaihto-opiskelijoiden koordinaattorin kanssa, jossa kerrottiin enemmän infoa omaan tiedekuntaan liittyen ja katsottiin yhdessä omia kurssivalintoja ja sitä osuvatko ne päällekkäin.

Yliopistolla on käytössä UACloud- palvelu verkossa, jossa käytännössä tapahtuu kaikki yliopistoon liittyvä: siellä ilmoittaudutaan kursseille, sieltä näkee oman aikataulun, kursseille liittyvän materiaalin ja tenttien arvosanat. Siellä voi myös lähettää opettajille viestejä.

Opiskelu ylipäänsä poikkeaa jonkin verran Helsingin yliopistosta. Kurssit kestävät koko lukukauden eli semesterin ja kaksi ensimmäistä viikkoa kursseilla on ns. avoimet ovet, jolloin voi käydä katsomassa eri kursseja. Tämän jälkeen sitten vasta tehdään lopullinen opintosuunnitelma. Luennot olivat ainakin omassa aineessani lyhyitä tunnin mittaisia ja aikataulu muuttui joka viikko. Toisissa aineissa aikataulu saattoi olla koko lukukauden sama. Opettajat teettävät kattavasti läpi kurssin arvioitavia tehtäviä, kuten välitentit eli midterm examit, erilaiset seminaarit ja ryhmätyöt. Varsinaiset lopputentit ovat yleensä 50 % koko kurssin arvosanasta ja ne pidetään tenttijaksolla lukukauden lopuksi. Arvosteluasteikko on 1-10 ja 5 on pienin arvosana, millä pääsee läpi. Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa, mutta labroissa ja seminaareissa on. Labroja on käsittääkseni kaikilla biologian kursseilla ja niitä oli ainakin itselläni läpi lukukauden suunnilleen aina kerran viikossa ja niiden kesto oli 3 tuntia.

Opetuksen taso riippui kurssista ja opettajista. Toiset olivat panostaneet enemmän luentoihin ja ohjeiden antamiseen, toisia ei taas juuri kiinnostunut. Tentit saattavat olla yllättävänkin haastavia verrattuna opetukseen. Kannattaa myös varautua siihen, että osa kurssista saattaa olla espanjaksi, vaikka kurssin pitäisi olla englanninkielinen. Itsellä kävi yhdellä kurssilla niin, että puolessa välissä lukukautta vaihtui opettaja, joka ei puhunut luennoilla englantia. Myöskin labroihin liittyvät ohjeet ja materiaalit olivat kaikilla kursseilla espanjaksi. Onneksi kanssaopiskelijat puhuivat hyvin englantia ja auttoivat aina tarvittaessa.

Senkin takia kannattaa tehdä tuttavuutta muihin kurssilaisiin, koska asioista tiedottaminen ei aina toiminut niin kuin olisi pitänyt. UACloudissa opettajat pystyvät lähettämään opiskelijoille ilmoituksia, mutta välillä he saattoivat tiedottaa vain espanjaksi tai vain kurssin yhdyshenkilöopiskelijalle. Joskus myös ilmoitukset esimerkiksi tenteistä tulivat todella myöhään, mutta muut kurssilaiset olivat ne jo tienneet aikaisemmin.

Yliopisto tarjoaa myös kielikursseja, kuten espanjaa ja katalaania, mutta myös muita kieliä. Espanjan kurssi vaihto-opiskelijoille on kaksi kertaa viikossa ja niitä järjestetään eritasoisina. Kurssilla on materiaalimaksu 50 €, johon sisältyy kolme oppikirjaa. Kannattaa ehdottomasti hyödyntää espanjan kurssi varsinkin, jos espanjan kielitaito on alun perin heikko.

Alicanten yliopisto sijaitsee San Vicentessä, joka on n. 30 min bussi- tai raitiovaunumatkan päässä keskustasta. Kampusalue on iso ja viihtyisä ja siellä on monia paikkoja, jossa viettää aikaa ulkona. Se tarkoittaa myös sitä, että välimatkat rakennuksista toiseen saattaa olla pitkiä. Ensimmäinen kuukausi kampuksella täytyi suunnistaa kartan kanssa, mutta vähitellen alkoi oppimaan. Kahviloita ja sisäajanviettopaikkoja on ympäri kampusta ja suurimpia näistä ovat ns. social clubit. Myös luonnontieteellisellä tiedekunnalla on oma kahvilansa. Näistä saa myös lounasaikaan ostettua buffetlounasta, joka on hintaluokkaa 4-6€ riippuen menun koosta. Mikroja on myös käytettävissä, mutta niihin saattaa varsinkin lounasaikaan olla jonoa. Omaksi lounassuosikiksi valikoitui lopulta Don Jamón -kahvila, joka sijaitsee kampuksen reunalla, jossa on myös pankit ja kirjakaupat. Opiskeluun kampuksella on hyvin tilaa kirjastossa, jossa on myös 24 h auki oleva lukusali. Kampuksella on myös urheilumahdollisuuksia. Monet opiskelijat käyttivät kampuksen kuntosalia, mutta se oli omaan mieleeni liian ahdas ja täynnä ihmisiä. Mahdollisuuksia oli myös mm. jalkapallon, tenniksen ja padelin pelaamiseen sekä uimiseen.

Kampusaluetta.
Kampusaluetta.
Kampusaluetta.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähtijöille

Suosittelen vahvasti, että Espanjaan vaihtoon lähtevä osaa edes alkeet espanjan kielestä. Alicantessa on hyvin tavallista, että esimerkiksi apteekissa, kahvilassa ja toimistoissa asioidessa työntekijät eivät osaa sanaakaan englantia ja tämä saattaa tuottaa paljonkin ongelmia.  Myöskin asuntoja hakiessa huomasin sen, että vuokranantajat vastasivat useammin, jos laitoin heille viestin espanjaksi kuin englanniksi. Muutenkin kannattaa tottua siihen, että parempaa palvelua saa, jos osaa puhua espanjaa. Sitä ei tarvitse osata täydellisesti: kunhan vain rohkaistuu puhumaan, niin asiat kyllä selviävät.

Ylipäänsä espanjalaiset ovat erittäin ystävällisiä ja avuliaita, mutta suomalainen saattaa kokea heidät äänekkäiksi. Heidän kulttuurinsa eroaa siinä suomalaisesta, että he haluavat aina puhua ja keksivät aina jonkun syyn, miksi jutella. Heidän mielestään on epäkohteliasta olla hiljaa. Jos espanjantaito ei riitä vielä ”small talkiin”, niin kannattaa opetella edes tervehtiminen. Esimerkiksi hissiin tai huoneeseen astuttaessa sanotaan kaikille ”hola” ja poistuttaessa ”hasta luego” tai ”adios”.

Espanjalaiset ovat erittäin perhekeskeisiä ja paikalliset opiskelijat asuivatkin lähes poikkeuksetta vanhempiensa luona. He kaikki myös menevät aina suoraan lukiosta yliopistoon, joten kannattaa varautua siihen, että 1. vuoden kursseilla opiskelijat saattavat vaikuttaa hyvinkin nuorilta. Omassa oppiaineessani englanninkielisillä kursseilla oli pääasiassa paikallisia ja muutama vaihto-opiskelija, mutta esimerkiksi kauppatieteen englanninkielisillä kursseilla oli pelkästään vaihtareita. Paikalliset opiskelijat olivat hyvin ystävällisiä, halukkaita tutustumaan meihin vaihtareihin ja ottivat meitä rohkeasti mukaan heidän toimintaansa. Sitä kautta tutustuimme espanjalaiseen kulttuuriin ihan eri lailla. Suosittelen ehdottomasti tutustumaan paikallisiin, jos vain on mahdollista. Heidän avullaan saa kaupungista ja maasta aivan erilaisen kuvan.

Alicantessa on paljon vaihto-opiskelijoita ympäri maailmaa ja heillä on aktiivista toimintaa. Varsinkin alussa, jos haluaa tutustua muihin vaihtareihin, niin suosittelen osallistumaan ESN Alicanten toimintaan. He järjestävät mm. edullisia retkiä lähikaupunkeihin.

Espanjalaisessa kulttuurissa on asioita, jotka vaativat suomalaiselle totuttelua. Näitä ovat esimerkiksi ruokailuajat. Lounas syödään tavallisesti klo 14-15 aikaan ja illallinen klo 21-22 aikaan. Kampuksella saa hyvää buffetlounasta, mutta vasta klo 13.30 alkaen ja sitä ennen kahviloissa on tarjolla vain pikkusuolaisia ja -makeita. Siestaa vietetään n. klo 15-18, jolloin osa kaupoista ja ravintoloista saattaa olla kiinni. Sunnuntaisin ja juhlapyhinä kaupat ja osa ravintoloista ovat kiinni. Keskustassa on muutamia pikkuruokakauppoja, kuten Carrefour Express ja Spar, jotka ovat joka päivä auki.

Näin suomalaiseen täsmällisyyteen tottuneena itselleni vaikein asia espanjalaisessa kulttuurissa oli tottua siihen, että aina kaikki ei mene niin justiinsa kuten vaikka aikataulujen kanssa. Luennot saattoivat alkaa 10 min myöhässä ja jopa tentit alkoivat 10-30 min kerrotun ajan jälkeen. Tämä tosin riippui kurssin opettajasta, jotkut olivat hyvinkin täsmällisiä.

Espanja on pääasiassa turvallinen maa, mutta taskuvarkauksia tapahtuu paljon. Kannattaa pitää hyvä huoli omaisuudesta etenkin vilkkaimmilla kaduilla ja baareissa. Ongelmatilanteissa kannattaa varautua taas siihen, että englantia ei välttämättä poliisit, lääkärit tai apteekkihenkilökunta osaa. Opiskelijoille on yliopiston kautta tietyt lääkärit, joiden sijainti selviää yliopiston nettisivuilla.

Hintataso on Suomea edullisempi oikeastaan joka asiassa. Ruokatarvikkeet ovat edullisia ja myös ulkona syöminen on edullisempaa. Alicantessa on varsinkin kesäsesongin aikaan paljon turisteja eli jos haluaa päästä vielä edullisemmalla, kannattaa välttää kalliimpia turistiravintoloita rannassa. Tavallinen hinta lounasmenulle (menu del día) on 10 euron molemmin puolin. Vaatteet ja muu tavara on jonkin verran edullisempaa, mutta merkkituotteet ovat samanhintaisia. Myös yöelämässä selviää edullisesti. Kaupasta ostettuna alkoholi on erittäin halpaa ja baareissa esimerkiksi olut tai lasi sangriaa maksaa 2-4€. Käteistä maassa käytetään vielä paljon ja kaikissa pienemmissä kahviloissa tai kaupoissa ei välttämättä voi käyttää pankkikorttia ollenkaan. Myöskin vuokranmaksu tapahtuu käteisellä. Käteistä nostaessa kannattaa huomioida se, että osa pankeista veloittaa ulkomaalaisista korteista käsittelymaksun, mutta kaikki eivät.

Suosittelen Espanjaa vaihtokohteeksi varsinkin heille, jotka jo osaavat espanjan kieltä tai kiinnostusta kielen oppimiseen on. Espanjalainen kulttuuri on erittäin kiehtova ja hyvin erilainen kuin Suomessa. Aurinkoa maassa, varsinkin Alicantessa riittää ja sadepäiviä on todella harvoin. Pidin paljon Alicantesta, koska se oli sopivan kokoinen kaupunki. Keskustassa asuessa kaikki oli lähellä ja pystyi kävellä kaikkialle, siltikään kaupunki ei ole mikään liian pieni. Alicantesta pystyy matkustamaan helposti muualle Espanjaan tai Eurooppaan ja lennot Suomeen ovat suoria ja varsin edullisia.

Auringonnousu Playa del Postiguet -rannalla.

Vaihtokertomus, Stockholm universitet, syksy 2018

Valtiotieteellisen tidekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Päätökseni hakea Tukholmaan vaihto-opintoihin tein melko lyhyen ajan pohdiskelun jälkeen, ja vaikka alkuperäinen suunnitelmani oli hakea Kanadaan, en kadu olleenakaan, että päädyin Tukholmaan, päinvastoin! Olen pienenä ja teini-ikäisenä käynyt Ruotsissa ja Tukholmassa usein, ja perheelläni on osittain juuria kaupungissa, mutta ennen vaihtoa en ollut käynyt kaupungissa yli kahteentoista vuoteen, koska pidin sitä ”tylsänä”. Tukholmassa vaihdossa ollut ystäväni sai minut onneksi harkitsemaan kaupunkia mahdollisena vaihtokohteena. Vaihtosyksyn jälkeen voin todeta, että tämä nuorena saatu käsitys tylsästä kaupungista oli aivan väärä. Tukholma on kulttuuririkas, vehreä ja kaunis miljoonakaupunki jossa aina on jotain tekemistä ja uutta nähtävää. Päätökseeni valita Tukholman yliopisto vaihtoyliopistoksi oli myös sosiaalityön kiinnostavat kurssit liittyen monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttoon, sekä arvostettu ja luotettava yliopisto jossa luennot pidetään sovitusti eikä opetushenkilökuntaa tarvitse herroitella tai lähestyä korulauseilla kuten esimerkiksi tietyissä muissa konservatiivisemmissa yliopitsoissa.

Kun sain tiedon, että Helsingin yliopisto puoltaa hakuani Tukholmaan, aloitin haun kohdeyliopistoon. Ensin täytin sähköisen hakulomakkeen, jonka jälkeen tein vaihdon kurssivalinnat. Sähköiseen hakulomakkeeseen piti viimeisenä myös liittää uusin opintosuoritetodistus. Kielitaitonäyttöä ei minulta pyydetty, sillä olen kaksikielinen ja suurimman osan opinnoistani olen suorittanut ruotsiksi. Mikäli suoritat opintoja ruotsiksi tai englanniksi, ja kumpikaan ei ole ei ole äidinkieliäsi, voi kohdeyliopisto Ruotsissa vaatia jonkinlaista kielitasotodistusta. Matkavakuutuksen solmiminen ja Kelalta saatavan opiskelijan asumistuen hakeminen kannattaa hoitaa hyvissä ajoin ennen lähtöä. Ruotsissa et Suomen sosiaaliturvaan kuuluvana henkilönä tarvitse eurooppalaista sairasvakuutuskorttia, ja voimassa oleva henkilöllisyystodistus tai Kela-kortti riittävät julkisissa terveydenhuollon palveluissa, jos niitä joudut vaihdon aikana käyttämään.

Ruotsissa tilapäisesti oleskellessasi sinulla on oikeus välttämättömään terveydenhoitoon. Tilapäinen oleskelu on esimerkiksi alle vuoden kestävä vaihto. Välttämätön hoidon tarve tarkoittaa sairautta/oiretta joka ei voi odottaa kotiinpaluutasi. Jos esimerkiksi sairastut äkillisesti tai sinulle sattuu tapaturma, voit hakeutua julkisiin terveyspalveluiden piiriin Ruotsissa. Pääset hoitoon myös, jos kyseessä on raskauteen liittyvä hoito. Ruotsissa suomen sosiaaliturvaan kuuluva henkilö saa tällaista välttämätöntä hoitoa samalla tavalla ja samaan hintaan kuin ruotsalaiset.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Muista ilmoittaa tilapäisestä muutostasi Kelaan. Muuta byrokratiaa ei koidu väliaikaisesta muutosta Ruotsiin. Voit yrittää saada ruotsalaisen henkilönumeron, mutta sen saamiseksi yleensä pyydetään jonkinlaista selvitystä miksi tarvitset henkilönumeroa ( esim pitkäaikainen oleskelu maassa kuten työ tai jatkuvat työ/perheside). Henkilönumeroa voit hakea verovirastolta. Ilman henkilönumeroa et voi liittyä kanta-asiakkaaksi melkein mihinkään kauppaan/ketjuun, mutta se on oikeastaan ainoa asia josta jäin paitsi ilman ruotsalaista henkilötunnusta vaihtoni aikana.

Kun olet saanut vahvistuksen kursseistasi vaihtoyliopistolta, liity mahdollisimman pian opiskelijajärjestöön. Jos osaat, tilaa opiskelijakortti jo etukäteen oppilasjärjestön nettisivuilta, näin nopeutat opiskelijakortin saamista vaihdon alussa. Ruotsissa on käytössä sovellus, studentkortet, jonka voit ladata älypuhelimellesi. Sovelluksessa on tietoa erilaisista eduista opiskelijoille ja siihen ladattava opiskelijakortti on yhtä pätevä, kun muovinen kortti. Muovisen kortin voi saada halutessaan, mutta itse en tilannut muovista opiskelijakorttia. Sähköisen opiskelijakortin saamiseen ei mene yhtä päivää kauempaa, joten älä lataa turhaan kallista julkisen liikenteen kautta matkakortillesi.

Etenkin Tukholmassa SL-kortin kauden lataus on suhteellisen kallista, noin 56 euroa kuukaudelta opiskelija-alennuksella, mutta toisaalta kortilla pääsee matkustamaan koko Suur-Tukholman alueella. T-bana (eli metro) Tukholmassa kulkee läpi yön, ja muutenkin julkinen liikenne on hyvin sujuvaa. Myös Arlandan lentokentälle pääsee julkisella matkakortilla kun matkustaa Märsta-aseman kautta. Märstasta on bussiyhteys Arlandaan. Märstaan pääset lähijunalla mm. keskustan rautatientorilta.

Asuminen

Asuntotilanne on Ruotsissa isommissa kaupungeissa, kuten Tukholmassa, todella huono. Paikalliset opiskelijat asuvat hyvin ahtaasti, ja moni asuu jaetussa asunnossa/kimppakämpässä tai vanhempiensa kanssa. Tukholman alueella on myös opiskelija-asuntoja( voit löytää tietoa niistä täältä: https://www.sssb.se/soka-bostad/ ) joihin suosittelen tekemään hakuja, heti kun olet liittynyt yliopiston opiskelijajärjestöön. Vaihtarina on tosin epätodennäköistä että saat oman asunnon jonotuksen kautta, sillä asuntoja ja huoneita anotaan jonotuspäivien määrällä, joita sinulle ei ehdi kertyä kuin satakunta ennen vaihtoon lähtöä. Moni opiskelija jonottaa yli vuoden ennen kuin hakee asuntoa, joten sadalla päivällä on epätodennäköistä että saat asunnon. Toinen mahdollisuus on yrittää päästä alivuokralle näihin asuntoihin/käytävähuoneisiin. Huoneissa on useimmiten oma WC, mutta jaettu keittiö.  Tukholmassa moni asuu epävirallisesti, eli pimeästi, jonkun asunnossa. Tällaista asumismuotoa en suosittele heikon oikeusturvallisuuden takia. Mikäli olet Erasmus-opiskelija voi vaihtoyliopistosi mahdollisesti auttaa sinua saamaan asunnon.

Jos olet hakenut Nordlys tai Nordplus vaihto-ohjelmalla Ruotsiin, on todennäköistä että vaihtoyliopisto ei auta sinua asunnon löytämisessä. Asunnon haku kannattaa aloitta hyvissä ajoin ennen vaihtoa. Tiedän että Lundissa ja Göteborgissa asuntotilanne ei ole ihan yhtä huono kuin Tukholmassa, mutta varaudu silti laittamaan aikaa hakemuksien tekemiseen oli vaihtokaupunki mikä tahansa Ruotsissa.

Asuntoa haussa pidin tärkeinä kriteereinä asunnon sijaintia, läheisyyttä keskustaan ja yliopiston kampukselle sekä hyvä yhteisö/yhteisöllistä asumista. Niinpä hain huonetta jaetusta asunnosta ja opiskelijataloista lähinnä keskustan alueelta. Sivustolta https://www.blocket.se/bostad/saljes?ca=11&w=   voi etsiä asuntoja tai tehdä oman profiilin jossa etsii asuntoa, mutta itse koin että sain parhaiten tarjouksia hyvistä asunnoista eri opiskelijatalojen Facebook ryhmissä, kuten Lappis( Iso talokokonnaisuus joka sijaistee lähellä Tukholman yliopistoa), Jerum( lähellä keskustaa vehreällä alueella), tai Kungshamra Hyresgästförening (Kungshamra Tenants Association, talo sijaitsee keskustassa). Muistakin Facebook ryhmistä kannattaa etsiä asuntoa ( esim. Inneboende i Sverige tai Suomitytöt Tukholmassa). Kun haet asuntoa, mieti mitä arvostat eniten asumisessa ( esim. oma rauha/ yhteisöllisyys/sijainti ). Moni opiskelija asuu lähiöissä. Kannattaa silti pitää mielessä ett esimerkiksi jotkut Tukholman ja Malmön lähiöistä ovat hyvinkin erilaisia kun Helsingin alueella. Itse asuin yhdessä SSSB:n taloista, jossa jaoin keittiön 13 muun henkilön kanssa. Maksoin huoneesta reilu 420 euroa, joka on halpa vuokra Tukholmassa. Jos haluat oman asunnon on vuokra huomattavan paljon korkeampi.

Opiskelu ja opetus

Tukholman yliopistolla opiskelin maisterikursseja ruotsiksi. Ruotsissa ei käytetä akateemista varttia, mutta luentojen välissä pidetään taukoja ja luennot olivat rakenteeltaan hyvin saman tyyppisiä kuin omassa tiedekunnassani Helsingissä. Ainoa ero omaan tiedekuntaa ja aikaisempiin opintoihini oli oikeastaan seminaareihin annetun luettavan aineiston määrä, joka oli suhteellisen massiivinen. Puhuin tästä muiden opiskelijoiden kanssa, ja he sanoivat että määrät ovat aika tavallisia heille. Arvioni mukaan kukaan luennoitsija ei silti olettanut, että olisimme lukeneet koko aineiston sanasta sanaan jokaiselle seminaarille.

Tukholman yliopistossa, ja monessa muussa yliopistossa Ruotsissa, arvostellaan kurssit arvosanoilla A -F . A on loistava ja F hylätty. Vaihdossa saadut arvosanat muunnetaan silti yleensä ainoastaan hyväksytyksi tai hylätyksi Suomessa. Opintojen vaativuus voi vaihdella kursseittain paljon, mutta sanoisin että omissa opinnoissani taso ja vaativuus oli melko samanlainen kuin omassa tiedekunnassani Helsingin yliopistolla. Maitserikursseillani en tehnyt yhtäkään tavallista tenttiä, ja myös muut vaihdossa olleet tuttuni tekivät lähinnä muita kurssitöitä tai kotitentin kurssiensa aikana.
Tukholman yliopistolla on kirjasto, mutta koska kirjojen määrä on vähäinen oppilasmäärään suhteutettuna ja laina-ajat ovat joissakin kirjoissa vain viikon, suosittelen hankkimaan ilmaisen kunnallisen kirjastokortin ja etsimään kurssikirjoja sieltä, sekä varaamaan niitä hyvissä ajoin ennen kurssin alkua. Itse kopioin myös jonkin verran kirjoja. Vaihdon aikana ostin ainoastaan yhden kirjan, jonka senkin ostin käytettynä ja möin kurssin jälkeen pois.

Hyödyllistä̈ tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

  • Ruotsalaiset eivät ole yhtä suoria kommunikaatiossaan, kuin suomalaiset. Tämä stereotypia ruotsalaisesta kulttuurista pitää siis paikkansa ja he todella haluavat, että kaikki olisi ”lagom”. Ruotsalaiset ovat myös kohteliaita ja melkein kaikissa kaupoissa sinulle toivotetaan vähintäänkin hyvää päivänjatkoa asioinnin yhteydessä. Tämä tarttui helposti itseenikin ja suomessa jatkoin hyvän viikonlopun toivottelua kaupassa.
  • Ruotsissa ei ole UniCafeta tai halpaa opiskelijalounasta, joten varaudu ottamaan omat eväät koulullesi, jos et ole valmis maksamaan lounaasta vähintään 7 euroa.
  • Ulkona syöminen ei ole suomeen verrattuna kallista, mutta itse söin melko paljon kotiruokaa.
  • Systembolaget(valtion omistama kauppa josta voit ostaa vahvempia alkoholijuomia, sama kuin Alko Suomessa) on auki arkisin kello 10-19, ja lauantaina se sulkee jo kello 14-15. Tavallisesta ruokakaupasta kuten ICAsta tai Willysistä saa olutta, mutta muutoin alkoholijuomien valikoima on kokemukseni mukaan melko suppea.

Vaihtokertomus, Johannes-Kepler-Universität Linz, syksy 2019

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Hei, olen 25-vuotias analyyttisen kemian maisteriopiskelija Kumpulasta. Vietin Erasmus-vaihtoni kulttuurikaupunki Linzissä, Julius-Raab Heimissa paikallisen yliopiston JKU Linzin lähettyvillä (kävellen 15 min). Tein Linzissä graduni kokeellisen osuuden, mutta juttelin myös ahkerasti muiden opiskelijoiden kanssa. Sain gradupaikan analyyttisen kemian laitoksen kautta kyselemällä yksikön ulkomaan kontakteista. Kun Erasmus-vaihto lähestyi, otin yhteyttä samaan kohteeseen lähtevään suomalaiseen vaihtariin ”JKU Exchange” Facebook-ryhmän kautta saadakseni kämppiksen (esim. Raab-Heim vaatii hakemuksessaan kämppiksen nimen). Tällöin kotimainen kontakti oli lähellä, jos esim. [ylisosiaalisten vaihto-opiskelijoiden] tavat alkoivat vieraannuttaa.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

hoidettiin varsin kitkattomasti erillisiä tiiviskursseja edeltävänä orientaatiopäivänä. Mikäli teillä on mahdollisuus, suosittelen lämpimästi ottamaan vaihtokohteen tarjoamat ja ennen varsinaista lukukautta pidettävät tiiviskurssit; ryhmätöissä oppii tuntemaan vaihto-oppilaita ennen varsinaista lukukautta, ts. rennommissa merkeissä. Linzin tiiviskursseihin sisältyi saksan kurssi, jolla samalla arvioitiin opiskelijoiden kielellistä tasoa tulevaa lukuvuotta varten. Kaiken kaikkiaan

Matkustamisesta

kävin mm. Prahassa, Pariisissa (lentäen), Wienissä, Salzburgissa, Steyrissä, Hallstatissa ja Münchenissä. Itävallan junamatkat saa puoleen hintaan, mikäli hankkii itselleen ”ÖBB Vorteilscard Student”-etukortin sivulta: https://tickets.oebb.at/en/shop. Muiden suosikkikohteita olivat Bratislava, Budapest ja Gmunden. Erityisen hauskaa oli Prahan reissu, jolle varasimme kymmenen hengen AirBNBn yhdeksän vaihto-opiskelijan voimin. Matkalla opin oikeasti tuntemaan näitä ihmisiä paremmin, suosittelen yrittämään samaa temppua.

Urheilu

Ennen lähtöäni treenasin runsaan kuukauden verran boulderointia ystävieni kanssa, sillä tiesin että itävaltalaiset ovat innokkaita kiipeilijöitä. Vaikka olenkin sosiaalisesta luonteestani huolimatta tarkka unirytmistäni ja omasta ajastani, tarvitsen yhtä lailla ystäviä ympärilleni kuin myös säännöllistä liikuntaa, minkä takia valitsin myös lajin jolla sekä huoltaa kehoa että löytää mahdollisia ystäviä. Mikäli on rahasta kiinni, JKU:lla on todella halpoja kursseja (USI-kurssit, lisätietoja saa lukukautta edeltävän orientoinnin aikana). Löysin myös slovakialaisen salsa-kumppanin yhdelle näistä kursseista.

Muu luovuus

Mikäli urheilu ei ole oma juttu, voi esimerkiksi luoda taidetta. Piirsin noin kolmasosasta (n. 112) vaihto-opiskelijoita klassisen potretin lyijykynillä. Mallit saivat muistoksi potrettinsa, mikä tuotti runsaasti iloa ja riemastusta. Raab-Heimilla oli myös musiikkihuone, jossa osa opiskelijoista soitti pianoa tai omaa tuomaansa soitinta. Kannattaa myös seurata omien harrastusten tapahtumia oman vaihtokohteen lähituntumassa: osallistuin House-tanssijameihin Salzburgissa.

Opiskelija-asuntoloista

Julius-Raab Heim (majoitukseni) oli vaihto-opiskelijoiden keskeisin asuinpaikka, jota kannattaa harkita mikäli haluaa olla tekemisissä vaihtareiden enemmistön kanssa. Toisaalta, mikäli haluaa halvemman vuokran ja vielä lyhyemmän matkan yliopistolle, voi yrittää ottaa yhteyttä KHG:seen (katolinen ylioppilasyhteisö). KHG:llä on myös sauna, joka on käytössä syyslukukauden aikana (loka-helmikuu).

Ihmissuhteista

Omasta kokemuksestani ulkomailla olo sisältää suuren riskin upota yksinäisyyteen, mikäli ei päätä pitää itsestään huolta ja olla itselle tärkeiden ihmisten kanssa. Samalla tavalla on helppo jäädä jumiin ensimmäisiin kohtaamiinsa ihmisiin, jotka saattavat olla mukavia hekin. Tärkeintä on kuulostella sitä, mitä itse haluat ja ketkä ihmisistä antavat eniten inspiraatiota ja tekevät vaihdossa olosta oikeasti sitä mitä siltä haluaa. Opiskelija-asuntoloissa on etuna että ihmiset ovat lähellä, ja ihmisiä voi heihin tutustuttuaan mennä moikkaamaan mihin aikaan päivää tahansa (mikäli muistaa huonenumeron)

Opetuksesta ja kursseista

Huomatkaa että voin puhua vain teknisen/analyyttisen kemian kursseista, vaikka olenkin kuullut että muiden aineiden (kuten kauppatieteiden kurssit) olivat kämppikselleni varsin työläitä ja puuduttavia, tai että fysikaalisen kemian kurssien opetus on pahemmassa jamassa kuin Kumpulan kemian laitoksen vastaavat kurssit. Sen sijaan teknisen kemian kurssit olivat mielestäni todella hyviä: yksikön henki oli aikanani huippuluokkaa, ja opettaja Markus Himmelsberg osasi massaspektrometriasta esitelmöintinsä loistavasti (kielenä englanti).

Viimeiseksi

haluan huomauttaa, että yli kuusi kuukautta Itävaltaan jäävät joutuvat kolmen kuukauden sisään ilmoittautumaan Aufenthaltsbürohon eli maahanmuuttovirastoon (+43 732 7070, kysykää tämänhetkistä paikkaa, 2018-2019 konttori sijaitsi Fiedlerstrassella). Toimenpide vaatii todisteita riittävästä taloudellisesta tilanteesta (liitteenä 1)tiliote sekä 2)vanhemmilta allekirjoitettu asiakirja [financial statement], jossa vakuutetaan että käytössäsi on vähintään 600-700 euroa kuussa, suosittelen tarkistamaan vaaditun määrän) sekä 3)opiskelija-asuntolan asumistodistus ja 4)yliopiston läsnäolotodistus.