Vaihtokertomus, Taiwanin National Tsing Hua Yliopisto, kevät 2023

Moikka! Nimeni on Roosa ja opiskelen Helsingin yliopistossa Genetiikan ja molekyylibiotieteiden maisteriohjelmassa. Opiskelin ”molecular and celullar biology” linjalla kevätlukukauden 2023 National Tsing Hua University:ssä (NTHU), joka sijaitsee Taiwanin pääkaupungista Taipeista noin tunnin bussimatkan päässä Hsinchun kaupungissa. Hsinchu on hyvin perinteinen kaupunki, jossa on noin puoli miljoonaa asukasta ja kaksi isoa yliopistoa.

Infot koulun alkamisesta lähetettiin sähköpostitse joulukuun lopussa, ja koulu alkoi helmikuun toisella viikolla. Infot olivat kattavat ja sisälsivät ensimmäisen viikon kulut. Ensimmäisellä viikolla maksetaan asuntola, petivaatteet ja sähkökortti. Itse lensin Taiwaniin kahdeksan päivää ennen koulun alkua, mikä oli hyvä ratkaisu: pääsin sopeutumaan kulttuuriin ja uuteen aikavyöhykkeeseen rauhassa ennen kuin luennot alkoivat.

Tammikuun aikana saimme yhteystiedot omakohtaiseen tuutoriin ja isäntäprofessoriin. Olikin todella helpottavaa tietää, että joku paikallinen on koululla auttamassa minua sopeutumaan. Oman tuutorin kanssa meistä tulikin todella hyvät ystävät. Muutama päivä ennen kurssien alkua meillä oli infotilaisuus, jossa kerrottiin tärkeitä asioita opiskelusta ja elämästä NTHU:ssa, jonka jälkeen tapasimme tuutorit. Tuutorit esittelivät meille kampusta ja näyttivät asuntolat. Minut yllätti taiwanilaisten aito kiltteys ja halu auttaa sekä se kuinka ahkeria he ovat töissä ja koulussa.

Ensimmäinen kouluviikko meni luokkien etsimisessä ja oikeiden kurssien valinnoissa. Onneksi isäntäprofessori ja oma tuutori auttoivat näiden kanssa. Jouduinkin usein soittamaan tuutorilleni, että olen eksynyt. Ensimmäisellä viikolla oli pakollinen terveystarkastus, joka oli hyvin laaja terveydentilantarkastus. Terveystarkastukseen kuuluu mm. laajat verikokeet, virtsakokeet, yleiset tiedot (paino, pituus, jne), selän röntgenkuvaus ja lääkärin tapaaminen. Kokemus oli hyvin hämmentävä, sillä pisteillä toimittiin liukuhihnatekniikalla, mutta olen hyvin kiitollinen, että sain näin laajat terveydentilantarkastukset. Näistä tietenkin piti maksaa, mutta koulun kautta sen sai n. 30 eurolla.

Kursseja täytyy ottaa 13 credits (Suomessa vastaa 26 opintopistettä), mutta tavoite on 15 credits (Suomen 30 opintopistettä). Suosittelenkin ottamaan 15 opintopistettä, sillä on todennäköistä, että joku kurssi ei ole mieluisa, jolloin siitä voi luopua. On mahdollista, että kurssi on merkattu englanninkieliseksi, vaikka opetus onkin kiinaksi. Kurssien välillä on eroja, joten mieluummin ottaa liikaa kursseja alkuun ja luopuu niistä kuin toisinpäin. Kurssit kestävät 16–18 viikkoa. Huhtikuun alussa oli viikon loma, jonka paikalliset viettävät perheensä kanssa. Professorit olettavat opiskelijoiden opiskelevan loma-ajan, sillä mid term alkaa pian loman jälkeen. Mid term on viikon kestävä ajanjakso, jolloin on kokeita, esitelmiä tai raportteja riippuen opettajasta. Lukukauden viimeisellä viikolla on finals, joka on samanlainen kuin mid term. Itsellä professorit ovat hajauttaneet niiden ajoitusta, joten omat mid term ja finals kestivät noin kolme viikkoa. Pidin tästä tavasta, sillä muuten itsellä olisi ollut 6 koetta/esitelmää/raporttia viikossa. Nyt ehdin panostamaan jokaiseen tarpeeksi.

Taiwanissa monet työskentelevät ja/tai opiskelevat 12 tuntia päivässä, mutta myös ottavat tehopäiväunia missä tahansa, milloin tahansa – tapa, jota olen itsekin opetellut täällä. Kursseista pääsee läpi maisteritasolla, jos saa 70 % koepisteistä, kandivaiheen opiskelijoilla on hiukan matalampi prosentti. Usein tunneille osallistuminen on 10 % loppuarvosanasta, mikä kannustaa opiskelijoita osallistumaan tunneille. Itse olen päässyt kokemaan hyvin autenttisen kokemuksen kursseilla, sillä olin ainut eurooppalainen vaihto-oppilas. Muutenkin vaihto-oppilaita kursseillani on hyvin vähän, vaikka kurssit ovat englannin kielellä. Muihin vaihto-oppilaisiin tutustuminen oli kuitenkin suhteellisen helppoa, sillä meitä oli kampuksella vain noin 40 opiskelijaa kevätkaudella. Heidät tunnisti joukosta nopeasti ja monia pystyi lähestymään helposti.

Viikot vaihdossa kuluivat hyvin nopeasti koulun ja matkustelun ohella. Viikonpäivinä minulla oli keskimäärin kaksi 2–3 tunnin luentoa päivässä. Osallistuin koulun cheerleading joukkueen toimintaan, jolloin minulla oli harjoitukset maanantaisin ja torstaisin. Tiistaisin kävin kavereiden kanssa koulun kuntosalilla. Yliopistolla on myös uima-allas sekä pesäpallo- ja koriskenttä. Jos on innostusta urheiluun, suosittelen osallistumaan liikuntakursseille. Liikuntakursseille on tunkua, joten rohkeasti vaan ilmoittautumaan usealle. Kursseilla on droppaus mahdollisuus myöhemmin. Kuulemma taitotaso ei ole vaativa, mutta ohjeistus pääsääntöisesti on kiinaksi. Viikonloppuisin usein lähdimme porukalla matkustelemaan ympäri Taiwania. Suosittelen myös varaamaan aikaa vaihdon jälkeen matkusteluun Taiwanissa uusien kavereiden kanssa. Taiwanissa matkustelu julkisilla on helppoa ja halpaa. Bussi matka Hsinchusta Taipeihin maksaa 3 € ja luotijuna Etelä-Taiwaniin maksaa noin 30€. Matkustin myös Japaniin ja Etelä-Koreaan vaihdon aikana. Omien kurssien takia matkoja täytyi suunnitella huolella, sillä minulla oli 10% arvosanasta läsnäoloa.

Asuin vaihtoni ajan opiskelija-asuntolassa, joka oli tarkoitettu maisterivaiheen naispuolisille opiskelijoille. Kulttuurierona on, että miehiltä on pääsykielletty asuntolalle kello 17–08 välillä ja muutoin täytyy pyytää lupa miesvierailijoille, mutta naiset kuitenkin saivat mennä miesten asuntoloihin vapaasti. Jaoin huoneeni taiwanilaisen kämppikseni kanssa, jonka lisäksi jaoimme vessan ja suihkun kahden muun opiskelijan kanssa. Kämppiksestäni on tullut hyvä ystäväni ja hän on aina ollut todella ystävällinen.  Asuminen asuntolassa on ollut mieluisaa, vaikka siinä on omat rajoituksensa. Hinta-laatu suhde oli kohdallaan sillä maksoin vain noin 450 € puolesta vuodesta. Tämä maksetaan kerralla ensimmäisellä viikolla. Asuntolan huone on myös käytössä noin viikon verran finals kokeiden jälkeen, joka mahdollistaa oleskelun Taiwanissa opintojen jälkeen. Asuntolalla on yksi jääkaappi ja yksi mikro, jolloin kaikki ruokailu tapahtuu ulkona. Kampuksella on kolme ruokalaa, josta saa muutamalla eurolla aterian. Ruoka onkin kohtuullisen halpaa, usein söin 2–5 eurolla.

Vaihdon kustannukset olen saanut kustannettua apurahalla, asumistuella, opintotuella ja opintolainalla. Itse matkustelen vielä Aasiassa ennen kuin palaan Suomeen. Suomessa minun täytyykin heti alkaa raportoimaan vaihdon kursseja Helsingin yliopistolle.

Vaihtokertomus, Kioton yliopisto, kevät 2023

Oikeustieteellinen tiedekunta

Olin vaihdossa Kioton yliopistossa Japanissa puoli vuotta. Hain Japaniin sillä olen oikeustieteellisen ohessa tehnyt Aasian tutkimuksen opintoja. Kioto on erinomainen paikka Japanin kulttuurista ja historiasta kiinnostuneille. Kaupunki oli maan hallinnollinen keskus yli tuhannen vuoden ajan ja se on täynnä kauniita historiallisia paikkoja.

Saapuminen ja ensimmäisten viikkojen tunnelmat

Kioton yliopisto järjesti hieman ennen saapumista kattavan infon ja ohjeisti kattavasti ennen saapumista. Tiedot keväällä järjestettävistä kursseista ja niihin ilmoittautuminen tulivat melko myöhään. Joitain infoja ja yhteisiä tapahtumia järjestettiin myös saapuessa paikan päällä. Saapuessa opiskelijoiden tulee rekisteröityä kunnan asukkaaksi kunnantalolla. Tämä piti tehdä itse, mutta kunnantalolla sai ohjausta, toki enimmäkseen japaniksi.  Opiskelijaviisumilla on mahdollista tehdä 28 tuntia viikossa töitä opintojen ohella kunhan täyttää erikseen sitä varten lomakkeen. Täytin työluvan varmuuden vuoksi, vaikka ulkomaalaisten työllistyminen Japanissa ei ole helppoa.

Lensin Osakaan, jossa on lähin lentokenttä ja otin junan Kiotoon. Japanissa on erilaisia luonnon ääri-ilmiöitä. Latasin sen vuoksi luonnon katastrofeista ilmoittavan sovelluksen jo ennen saapumista, joka osoittautui hyödylliseksi. Kioton yliopisto ohjeistaa hyvin ja järjestää harjoituksia maanjäristysten varalta. Puhelimeen pystyy myös hankkimaan sim-kortin kätevästi etukäteen niin, että sen voi vain noutaa operaattorin pisteeltä lentokentältä maahan saapuessa.

Kioton kansainvälisillä opiskelijoilla on some-ryhmiä, joiden kautta sai hyvin etukäteen yhteyden kevään vaihtareihin. Tämän kautta kuulin whatsApp-ja Line-ryhmistä, joiden kautta kuuli yhteisistä menoista sekä tapahtumista. Menimme esimerkiksi pienellä porukalla ekalla viikolla Kioton yliopiston vieressä sijaitsevalle Daimonji-vuorelle, josta oli hienot näkymät kaupunkiin. Kioton kansainvälisten opiskelijoiden seura (KUISC) järjestää vaihto-opiskelijoille saapumisjuhlat ja erilaista hauskaa toimintaa pitkin vuotta. Yliopisto järjesti myös useita lounaita, joissa vaihto-opiskelijat lounastivat paikallisten opiskelijoiden kanssa.

Yliopiston pääkampuksella on söpö, pieni talo (Kizuna), josta saa neuvontaa ja apua tarvittaessa. Japanissa opiskelijoiden seurat yliopistoilla ovat iso juttu. Ensimmäisellä viikolla kiersimme läpi urheilukentän tutustumassa yliopiston eri seuroihin. Mukana oli lukuisia eritasoisia baseball-joukkueita ja jopa mölkky-seura nimeltään Ankka. Kiinnostavia seuroja löytyy joka makuun ja niiden toimintaan kannattaa tutustua.

Asuminen ja arkikohteessa

Kioton yliopistolla ei ole asuntolapaikkoja kaikille vaihto-opiskelijoille, vaan ne arvotaan etukäteen. Ylioopiston sivuilla ja some-ryhmissä Kioton yliopiston kansainvälisille opiskelijoille on neuvoa niille, joita arpaonni ei suosi. Pääsin Hyakumanbenin asuntolaan, joka sijaitsee Yoshida-kampuksen vieressä ja hieman yli puolen tunnin kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta. Arki toimi hyvin kun luennoille oli lyhyt matka ja vuokra oli hyvin edullinen (¥33,500). Asuntolassa oli jaetut keittiö ja suihkutilat. Kodista löytyi hätäpaketti maanjäristysten varalta.

Yliopistolla voi syödä edullisen ja hyvän luonaan. Tosin lukukauden alussa keskipäivällä ruokaloihin on pitkät jonot. Kampuksella on myös useita kauppoja. Kasvisruoan tarjonta oli hyvin rajallista. Yliopiston lähellä on myös useita kauniita kävelyreittejä kuten filosofien polku tai Kamo-joen varsi. Kansainväliset opiskelijat pääsevät joihinkin Kioton museoihin ja nähtävyyksiin ilmaiseksi tai alennuksella tiettyinä ajankohtina.

Kioton yliopiston kampuksella sijaitsee vanha asuntola, jonka opiskelijat ovat vallanneet. Yliopisto ei ylläpidä asuntolaa, joten se on huonossa kunnossa. Yliopisto haluaisi purkaa vanhan asuntolan, mutta opiskelijat taistelevat sen säilyttämisen puolesta kovasti. Vanhalla asuntolalla on taidetapahtumia ja tukikeikkoja sen säilyttämiseksi. Lisäksi siellä on villi kanala, täynnä söpöjä kanoja.

Vaihtoyliopiston kurssit ja opetuskulttuuri

Ryhmäkoot olivat pienemmät kursseilla kun ainakin omassa tiedekunnassani ja professorit muistivat meidät nimeltä. Opinnoissa korostettiin paljon läsnäoloa. Joskus kova läsnäolon korostus näkyi siinä, että väsyneet opiskelijat nukkuivat luennoilla pää pulpeteissa professoreiden luennoidessa.

Opetus oli kiinnostavaa ja helppoa seurata. Opetuksessa oli eri tavoin toteutettuja välikokeita ja heinäkuun lopussa loppukokeet. Jotkin tentit tehtiin käsin kirjoittaen paperiin ja kokeet eivät olleet vaikeita.

Kioton yliopisto tunnetaan kansainvälisessä vertailussa hyvänä tutkimusyliopistona. Pääsin tutustumaan Kioton yliopistossa tehtävään avaruustutkimukseen, jossa kehiteltiin asuinrakennuksia ihmisiä varten Kuuhun ja Marsiin. Yliopistossa tehtävään tutkimukseen tutustuminen vaihdossa oli myös todella kiinnostavaa. Kiotossa järjestettiin useita kiinnostavia seminaareja.

Lukukauden kesto ja lomat

Lukukausi alkoi huhtikuun alussa. Japanissa kouluvuosi alkaa aina huhtikuun alussa. Tuolloin oli myös kirsikkapuiden kukkimisaika. Kiotossa oli hanami-juhla, joten julkiset liikennevälineet olivat täynnä turisteja muualta Japanista ja ympäri maailmaa.

Meillä oli vapaa viikko opintojen alussa kultaisella viikolla (Golden weekillä 29.5.-5.5.), joka on kansallinen vapaa viikko sitten taukoja ei ollut heinäkuun loppuun asti. Loppukokeet järjestettiin heinäkuun lopussa. Elokuun ensimmäisellä viikolla oli vielä palauteviikko. Japanilaiset professorit korostivat kuinka tärkeää on olla läsnä vielä tuolloin palauteviikolla ja paheksuivat vaihto-opiskelijoita, jotka lähtivät jo kiertämään Japania silloin. Muut professorit eivät järjestäneet tuolloin ollenkaan palauteluentoja.

Mikä yllätti sinut vaihdon aikana ja mitä vaihtoyliopistoosi hakevan opiskelijan kannattaisi mielestäsi huomioida

Kiotossa pärjää ilman Japanin taitoa, mutta vaihdosta saa enemmän irti jos osaa japania edes vähän. Monet Japanissa eivät puhu englantia. Useimmiten ihmiset ujostelevat englannin puhumista, jopa sitä hyvin puhuvat opiskelijat Kioton yliopistolla.

Kuulin eräällä luennolla professorilta ja opiskelijoilta siitä mitä haasteita varsinkin nuoret naiset voivat kohdata hakiessa apua terveydenhuollosta Japanissa. En itse sairastunut vaihdon aikana, joten olen toisen käden tiedon varassa. Useampi opiskelija kertoi, että terveydenhuollossa haasteena olleen sen ettei heitä kuunneltu.  Pidempään Japanissa olleilta opsikelijakavereilta tai yliopistolta, voi saada neuvoja, jotta löytää ne terveydenhuoltopaikat, joissa tulee hyvin kohdatuksi.

Kioton lukuisat perinteiset festivaalit yllättivät ja ne olivat todella mielenkiintoisia kokemuksia. Mitarashi-festivaali, joka järjestetään kesän kuumimpana aikana Kioton yliopiston läheisessä Shimogamon-pyhäkössä oli erityisen vaikuttava.

Paluu Suomeen

Japanissa saa oleskella puoli vuotta, joten opintojen jälkeen on mahdollista jäädä hetkeksi. Opinnot loppuivat elokuun alussa ja asuntola oli vuokrattuna elokuun loppuun. Elokuun ja heinäkuun vuokra maksettiin molemmat heinäkuussa.

Vaihtokertomus, National Taiwan University, kevät 2023

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Lähtövalmistelut ja saapuminen

Taiwaniin lähteminen oli varmasti koko vaihdon ärsyttävin osa. Vaihtoon lähteminen kannattaa ehdottomasti silti, mutta en aio kaunistella lähtöä. Ennen vaihtoon menemistä jouduin hoitamaan pitkän listan asioita: löytämään vuokralaisen asuntooni, tyhjentämään asuntoni, hankkimaan viisumin, hankkimaan matkavakuutuksen ja täyttämään paljon erilaisia lomakkeita. Kaikkein ärsyttävintä varmasti oli se, että National Taiwan University vaatii, että kaikkien tulijoiden on käytävä lääkärintarkastuksessa. Tätä ei julkinen tai opiskelijoiden terveydenhuolto hoitanut, joten matkaan lähtemiseen kuului ylimääräinen noin 500 euron lasku lääkärintarkastuksista. Mahdollisesti vaihdon huonoin kokemus oli, kun lääkäri suomalaisella terveysasemalla naureskeli lomakkeen todella oudoille kysymyksille. Onneksi tämän jälkeen pääsin lähtemään ilman suurempia mutkia.

Yksi 4 tunnin ja yksi 12 tunnin lento sujuivat hyvin ja yhtäkkiä olinkin Taiwanissa, kaukana kotoa ja paikassa, johon olin kaksi vuotta unelmoinut pääseväni. Eroja oli heti paljon: tullessani kaikkialla oli vielä maskipakko, Taipeissa kaikki oli isompaa ja kiireisempää. Toisaalta olin vain todella onnellinen päästessäni vihdoin elämään suurkaupungissa ja näkemään taiwanilaista elämää. Ensimmäinen viikko sujui hyvin Taipein matkakohteisiin tutustuessa ja toisella viikolla orientaatio alkoi. Orientaatiossa pääsimme tutustumaan muihin opiskelijoihin ja kampukseen. Koin, että orientaatio oli suunniteltu hyvin, sillä pääsin heti alussa tutustumaan ihmisiin, joiden kanssa olinkin samoilla kursseilla myös myöhemmin.

Arki Taiwanissa

Arjessa Taiwanissa on selviä eroja Suomeen verrattuna. Selvin on se, että asunnoissa ei usein ole keittiötä. Asunnossani ei ollut keittiötä, joten söin jokaisen aterian ravintolassa. Tämä ei tosin ollut suuri ongelma, sillä halvimman aterian sai yliopistolla noin 1,5 euron hintaan ja ravintoloita, joista aterioita saa 2–4 eurolla, on helppo löytää. Yleisesti arkeni koostui paljolti samoista asioista kuin Suomessakin. Aamulla menin yliopistolle luennoille ja muuten päivän aikana opiskelin kirjastossa. Illalla kävin usein aterioilla ystävieni kanssa, kävimme kuuntelemassa live-musiikkia tai teimme jotain muuta. Silti todellisuudessa opiskelin selvästi enemmän ja myöhempään kuin Suomessa. Kahdesti viikossa luentoni loppuivat klo 21.05 illalla ja usein ne alkoivat klo 8.10 aamulla. Pitkiä päiviä oli siis paljon ja osa illoista käytettiin luennoilla.

Opinnot

Kurssivalikoima opiskelemallani alalla eli politiikan tutkimuksessa oli hyvä. Englanniksi tarjottiin noin 30 eri kurssia, joista lopulta otin vain 2. Tämän lisäksi tein kurssin musiikkitieteestä, kaksi kurssia kiinan kielen opintoja ja yhden vapaaehtoistyön kurssin. Yleisesti koin, että vaihtareille oli tarpeeksi kurssivaihtoehtoja, muttei yllin kyllin. Tuntui myös, että moni hieman erikoisempi kurssi oli opetettu englanniksi, kun taas peruskurssit olivat kiinaksi. Esimerkiksi filosofian laitokselta olisi voinut tehdä kurssin aikamatkustuksen filosofiasta ja itse kävin kurssin musiikkitieteen soveltamisesta ilmastokysymyksiin. Samalla kurssitarjonta vaihteli paljon alakohtaisesti. Politiikan tutkimuksen kursseja oli paljon englanniksi, sosiologian ja antropologian kursseja vain muutama.

Yliopiston kirjasto löytyy palmukujan lopusta

Opetuskulttuuri oli selvästi erilainen kuin Helsingin yliopistossa. Yhdellä kurssilla suurin osa kokeesta oli vain asioiden ulkoa opettelua. Opettelimme yhdistämään valtion johtajia heidän valtioihinsa ja määrittelemään paljon eri termejä. Ulkoaopettelua painotettiin paljon enemmän kuin Suomessa politiikan tutkimuksen alalla. Toisaalta joillain kursseilla oli melko tuttu opetuskulttuuri, mutta yleisesti sanoisin että ainakin politiikan tutkimuksen kurssit olivat hyvin vahvasti opettajavetoisia. Opettajat pitivät omaa luento-osuuttaan tärkeänä ja keskustelua oli melko vähän.

Kokeita ei ollut montaa. Kiinan kokeeni olivat hyvin samanlaisia Suomeen verrattuna. Toisaalta Afrikan politiikkaa koskevan kurssin kokeeseen kuului paljon ulkoa opettelua, mikä oli hyvin erilaista suomalaisiin kokeisiin verrattuna. Muuten minulla ei ollut kokeita, vaan kurssit suoritettiin esseillä ja esitelmillä. Esseetkin olivat hieman outoja. Suomessa politiikan tutkimuksessa painotetaan vertailua ja kritiikkiä, kun taas Taiwanissa opettaja halusi vain summauksen artikkelin pääargumenteista. Opettajan mukaan vertailu ja kritiikki olivat vapaaehtoista.

Asuminen

Asuin itse pienessä yksityisesti omistetussa asunnossa, joka oli aika tyypillinen Taipeille; siellä oli kaikki tarvittava (tosin ei keittiötä), mutta ei pahemmin ylimääräistä tilaa ja se maksoi noin 400 euroa. NTU tarjoaa myös asuntola-asumista, missä suuri osa vaihto-opiskelijoista asui. Kuulin näistä pääosin hyviä asioita. Oma kokemukseni oli hyvä myös yksityisen asunnon kanssa, vaikka niitä on tosin usein hieman vaikea löytää. Asunnon etsinnässä käytin myroomabroad-nimistä verkkosivua, joka erikoistuu asunnon tarjoamiseen ulkomaalaisille Taipeissa. Itsekseen asunnon etsiminen vapailta markkinoilta voi olla haastavaa, joten suosittelen kyseisen verkkosivun käyttämistä tai avun pyytämistä paikalliselta tutulta. Ongelmana on, että yleensä Taipeissa vuokrasopimukset ovat minimissään vuoden pituisia, joten lyhyitä vuokrasopimuksia voi olla vaikea solmia.

Lukukausi

Lukukausi kesti 16 viikkoa. Se alkoi helmikuun lopussa ja kesti kesäkuun alkuun asti. Tämän lisäksi meillä oli joitain yksittäisiä lomapäiviä ja huhtikuussa oli muutama vapaapäivä peräkkäin, jolloin maanantaista keskiviikkoon oli vapaata. Tätä moni paikallinen kutsui NTU:n kevättauoksi. Satunnaisia kansallisia vapaapäiviä Taiwanissa on enemmän kuin Suomessa, mutta kaikki näistä eivät olleet opiskelijoille lomapäiviä.

Vaihdon yllätykset

Taipei 101 on nähtävissä kaupungin joka kolkasta

Vaihdossa eniten yllätti taiwanilaisten ystävällisyys ja avuliaisuus. Olen matkustanut noin 35 eri maassa, enkä ole ikinä tavannut yhtä avuliaita ihmisiä. Taiwanilaiset kysyvät usein, voivatko he auttaa, jos näytät olevasi hukassa ja ovat aina todella ystävällisiä ja avuliaita, kun heiltä pyytää apua. Keskustelimme esimerkiksi Kiinan läksyistämme ulkona ystäväni kanssa ja vieressä oleva taiwanilainen sanoi kysymättä, että vastaa mielellään kysymyksiimme. Keskusteltuamme jonkun aikaan hän pyysi meidät lounaalle. Taiwanilaiset ovat todella kiinnostuneita ulkomaisista ja todella ystävällisiä. Tiesin tämän jo ennen tulemista, mutta tämä todella yllätti käytännössä.

Yllättäviä asioita ovat olleet myös roska-autot. Taloyhtiöissä ei ole roskiksia, joten roskat on vietävä tiettyyn aikaan tulevaan roska-autoon. Olin yllättynyt, että Taiwanista löytyy halpoja klubeja, joissa hintaan kuuluu jatkuva ilmainen juoman täyttö. Ilmankosteus myös yllätti minut ja osa vaatteistani homehtui vaihdon alussa, sillä en tajunnut, että vaatteita ei voi jättää sisään kuivumaan, ellei tuuletus ole päällä.

Huomioitavaa NTU:hun hakevalle

NTU:hun hakevan kannattaa huomioida, että NTU:hun lähtemistä kannattaa alkaa valmistelemaan hyvissä ajoin. Käytännön järjestelyt Suomen päässä ja Taiwanin päässä ovat monesti hieman hitaita ja ylimääräiset odottamattomat asiat (kuten NTU:n vaatima lääkärintodistus) hoituvat helpommin kun on hyvissä ajoin liikkeessä. Toiseksi suosittelisin opiskelemaan edes hieman kiinaa. Taipeissa on paljon ravintoloita ja kauppoja, joissa englannin taso on aikalailla olematon. Niinpä aivan perusasiat kiinaksi kuten “haluan tämän” ja “paljonko maksaa” ovat todella hyödyllisiä.

Paluu Suomeen

Olen palaamassa Suomeen vasta noin kaksi kuukautta tämän julkaisemisen jälkeen, mutta odotan innolla ystävieni ja perheeni näkemistä. Uskon, että myös kotiin palaaminen tuo omat haasteensa, mutta niistä varmasti selvitään. Toivottavasti tästä blogista on hyötyä jollekin vaihtoon lähtevälle. Itse sanoisin, että Taiwan on ollut erityisen antoisa maa, juuri sen takia että se on niin erilainen Suomeen verrattuna. Viiden kuukaudenkin jälkeen jokin jatkuvasti yllättää ja jotain outoa tapahtuu. Se tekee elämästä täällä hauskaa ja jännittävää, mutta myös todella opettavaista. Kohtaamalla jatkuvasti uutta ja odottamatonta oppii paljon itsestään ja omasta kulttuuristaan. Suosittelen siis vahvasti lähtemään kauas ja hyvin erilaisiin kulttuureihin, sillä niistä oppii erityisen paljon!

Exchange semester at Nanyang Technological University, Spring 2023

Student at the Faculty of Science

Night show at Gardens by the Bay

My exchange semester in Singapore was one of the most unique experiences I have had in my life. It opened my eyes to a different part of the world and gave me an unforgettable experience.

 

 

Arriving in Singapore and first impressions

I got confirmation of getting into this exchange programme just a month before it would start. Therefore I arrived in Singapore at the beginning of January, just after New Year’s ended here in Finland. I arrived just a day before orientation as flights to Singapore can get quite expensive around the new year. There was one main orientation event on Friday of that week where they gave instructions and told us about the University itself. There was additionally a short tour around the main campus area. However, I got to know the campus area and its best spots by exploring myself during the first few weeks.

The hive: Teaching building which I found the most impressive building on campus.

My first few impressions of the country were that it was very warm and humid. It was something that I wasn’t used to before. Having it be 30 degrees every day was a bit of a shock after leaving Finland during the winter. Another thing that I was hit by was jet lag. It was especially bad during the first few days but I got used to it fairly quickly. Singapore is culturally very different and has many cultures integrated into one. The country was generally very clean and the streets were well taken care of. The campus area was huge and very green. It was something I had never seen before. I feel like in the beginning Singapore felt like its own world with all the high buildings and how technologically advanced it was.

The first few weeks were generally me getting to know my campus area and seeing some tourist sights. I do recommend having some Singaporean dollars before you arrive in Singapore as I had to pay my prepaid sim card with cash at the airport. Additionally, during these weeks all the visa matters were sorted at the university. Something you needed to fill out before coming to Singapore was the IPA (in principle approval letter). This would allow you to pass through the automated gates without any problems.

Daily life

I got used to daily life quite quickly as I arrived just before the teaching period started. Studying started almost immediately with weekly assignments and reading to do. So getting used to the teaching pace wasn’t too difficult. The food culture in Singapore and on campus was very heavy on food courts. These would have different stalls that you could order from. Mainly Chinese, Indian, Thai, Japanese, Korean, Malay etc. There would occasionally be more Western food stall. Eating at these food stalls would become part of your daily life as it is cheaper to eat at these than other restaurants and cooking wasn’t an option as an exchange student. You could, however, heat meals or make instant ramen. So it is generally recommended to eat at these food stalls. A meal would vary from 4 to 9 dollars on campus. It would also be cheaper to eat on campus than outside.

One difficulty I had during my exchange was finding vegetarian food. In Singapore, a lot of the foods would be very heavy on meat and chicken options. There would be a few vegetarian options and if you eat fish then it’s less of a problem. However, being completely vegan is almost impossible. Another adjustment I had to get used to is not having a fridge. The hall rooms weren’t equipped with fridges or pantries. Me and my roommate decided to not take a fridge as it would have cost and you would have had to pay the university a fridge fee due to it being considered a big electrical appliance. So in the beginning it was a bit difficult but it’s manageable.

Housing

My side of the room and look out of the window

During my exchange period, I lived in the dorms which are called halls that were scattered around the main campus area. The campus of NTU was really impressive as it reminded me of a small city/ village just outside the main road. In the hall, I lived with a roommate. When applying to NTU you can choose between having a single room or a double room. Single meaning having a room to yourself and double meaning having a roommate. However, it was notified beforehand that single rooms were only subject to availability. The room I was in was equipped with the most basic necessities being a bed, a closet, a desk and some storage area. The room also had a fan and aircon. During the exchange period, the fan becomes your best friend as in the first few months of my exchange me and my roommate couldn’t use the aircon. This was due to not having a local card to top up the payment for using the aircon. Later on, the university made it possible to use a phone application to pay as well as control the machine.

View from outside my door. Most blocks would have the hallways directly to the outside.

The halls were also equipped with shared bathrooms, a laundry room and a pantry that had a microwave, a stovetop and hot/cold water. The laundry room had a few machines and one dryer. Every block would have two laundry rooms. (the halls are divided into around 4 blocks) For the machines, you had to pay with the new 3rd generation 1 dollar coin. Getting these coins would be a bit difficult, however, some of the student representatives of the blocks would arrange money exchanges. Or you can also exchange bills for these coins in laundromats, which I would usually do. I would also recommend drying your clothes in the dryers as Singapore is very humid which makes drying clothes more difficult and prone to getting mould.

Semester length and holidays

This year was the year of the rabbit which meant that there were some cultural thighs/ decorations relating to it including a parade on the actual days.

The semester was broken up into two parts. From January to the end of February and then from the beginning of March until the midpoint of April. This was divided by a week. This week was called recess week. It generally is for studying or looking into content that starts after this week. However, for many students and exchange students, this week was more of a travel week. I knew a lot of students that went travelling to either south-east Asia or other parts of Asia. During this time I went to Japan where I visited Tokyo and Kyoto. I chose to visit Japan because it was a long-time goal and a country where I wanted to travel to. There were still a few other national holiday days during the semester which included the Chinese new year which in total was 4 days.

Even though the semester was divided by a week the contents of the courses were still connected in contents. A few of my courses did change professors after this halfway point. In April started a so-called reading period. This lasted two weeks until the exams started at the beginning of May. Some exchange students went on more travelling during those two weeks but I stayed at campus to study for the final exams.

Courses, teaching and exams

I took 6 courses in total during my exchange period which were then in total 15 AU (credit system used in Singapore). Which added up to 30 credits at Helsinki University. I took 3 courses that were directly related to chemistry as that is what I’m studying in Helsinki. These 3 courses had a larger content pack than what I was used to at my home university as we have 4 periods which break the content. I also took 3 other courses that were a bit easier so that I wouldn’t have too heavy workload during this semester. These were a language, an ethics course and a forensic science course. The latter course was my favourite course during my exchange as it was really interesting. The forensic science and ethics courses were conducted in an online environment. The rest of my courses were held on campus. So this would mean that they were lecture based with an occasional tutorial class period. Meaning that it could have a tutorial class in the first half of the semester of the second.

At NTU some courses would have midterms just before the recess week would start meaning that you would have an exam based on the contents that you studied during the first half of the semester. This would be part of the continuous assessment. My language course had 2 oral examinations and a written/reading assessment. The two online courses didn’t have a final. The ethics course had weekly content and a final written assessment and peer review. The forensic science course had 2 case studies and peer reviews based on other works. This course also had weekly online lecture-type videos. The final examination period was conducted at the very end of April and the beginning of May. Most exams would, however, end on the 5th of May already. The final exams would have content based on the first half of the semester and the second half. I had two final exams from two of my chemistry courses. The exam situation reminded me of the finals that we would have during high school in Finland. However, these exams are conducted on paper and would be from 1 hour to 2 hours. In Singapore the grading system was with letters, the best being an A+ which represents a 5 at our university.

Generally, I found the workload to be a bit more than at Helsinki, however, assignments during the week were about the same. The biggest difference was that for one exam you would read content from 14 weeks (the number of teaching weeks) and not the 6-7 as in Helsinki. The courses were similar in style to what we have being that there are lecture slides which are based on book material. These would be given to us in the NTU online environment which was called ntulearn. This is very similar to our Moodle environment and easy to use. Courses were chosen in a Stars environment and these would be subject to availability. You would also have to choose the course based on time and which fits the schedule. In general, you were not allowed to take overlapping courses or if exams would overlap. So in the beginning I had to be very careful that my courses wouldn’t overlap with each other. Additionally, as an exchange student, it made me a bit sad that I couldn’t take any lab courses.

In Singapore, the studying culture is very rigorous. Meaning that studying is taken very seriously. People do a lot of studying and then their free time would be used for various sports or other hobbies. At our university, there were a lot of different clubs. The most common ones were something related to sports. Also, a lot of halls would have their own sports clubs and they would then compete against each other. My hall had various sports clubs and also a music club. I also know that some other exchange students did dancing. There were also some events like cooking and arts and crafts which you could apply to. I joined one of these and it was a very nice change to the studying period. Additionally, alcohol isn’t a big part of student life except for some events. A lot of the exchange students were surprised by this and thought alcohol was quite expensive. However, I feel like it is pretty similar in price range to Finland.

Student life and events

Lazarus Island with some of the exchange students.

Exchange students also did arrange some of their own events during the semester. These included going to some clubs, outings, or just hanging out. During the first week, I went with a few exchange students to Lazarus Island which is a bit smaller and harder to get to than Sentosa Island which is connected to Singapore island by public transportation. We went there during the morning and rented a boat that would take us there. The same boat would get us in the evening at around ten. I recommend visiting this island as it is different to Singapore. It was a lot calmer and rich in nature. Additionally, the ocean water was very warm due to it being 30 degrees mainly. This surprised me coming from Finland.

Most of the exchange student events were organized by the students themselves. This would be done via a WhatsApp group that was made at the beginning of the semester. There were a few events organized by the university as well. These were for example, in the beginning, to get to know some of the exchange students, an event for Chinese new year to get to know how it is celebrated in Singapore (you also got a mandarin and red envelope) and an end of the semester “good-bye” event. It was also possible to join some of the events arranged by the halls. For example, my hall which was hall 9 had some events like a food drive for acai bowls and they also provided snacks to get through the reading period for finals. The hall also arranged some board game nights and sports events. Hall 9 was also big on cycling so if you’d wanted you could have joined a cycling event across the country which I found to be an interesting concept. Most of these events were announced on hall-specific telegram groups or Instagram. For main student events, we would get emails and sign-up information.

What surprised me the most

In Singapore, students are similar to Finnish students being more reserved and to themselves. This point was made by my professor. Singaporeans are also mainly in their friend groups. Another thing that surprised me was that water is drinkable from taps but not that cold. You can However find cold water from water tanks and fountains scattered around in halls and on campus. So I recommend having a water bottle.

Singapore also has many weird laws such as; no chewing gum and not eating on public transportation. These two things are part of what I was used to living in Finland but a big no-no in Singapore as you can get fined for it.

In the very beginning masks were also something you had to use. So coming from Finland where we haven’t used them for a while it was something to get used to again. You weren’t allowed on public transportation if you didn’t wear one. However, this was changed a few months in with the decrease in covid cases.

During this exchange, I also learned a lot of Singaporean history and culture that I wasn’t aware of before arriving.

Return to Finland

The last week of being in Singapore was really weird for me. This is it? was a question that was repeated many times during this week. I felt like at times it went by a bit slow but overall the 5 months went by in a blink of an eye. This experience helped me grow as a person and become more open-minded. This is something I recommend anyone to have as an exchange student. This truly was an unforgettable experience and I met some amazing people.

Returning to Finland hadn’t hit me yet. This is because I and many other exchange students still decided to travel around as Singapore is a hub for travelling around Asia. I still personally visited Malaysia and South Korea with a friend for a few weeks. However, my return flight was from Singapore.

Jewel at Changi airport

The last day in Singapore then finally hit me and returning to Finland felt weird. This is because I had now lived 5 months in Asia and returning to Finland felt odd. Additionally, the reverse culture shock was a thing a lot of people mentioned when returning home. I can say this hit me as well. A funny thing that also happened was that I lost the concept of time when I arrived in Finland. However, overall it was nice to return home where it is a bit calmer and you can catch a break from the big city life. As it isn’t as hectic to live in Helsinki as in Singapore. Looking back this was a one-of-a-kind experience which I am thankful for having had.

Some things to take into consideration

  • Apply on time – This helps with the stress of applying and getting everything done before the exchange semester begins. I only had a few months as applied to filler spots. So this is to get everything done so I recommend starting early. Also, remember all the deadlines for important documents and course registration.
  • Check for vaccinations – Before I got to Singapore I had to get the yellow fever vaccination and hepatitis B vaccination was recommended. Additionally, you had to have all three doses for covid-19 (this might change however in the future)
  • Clothing- Take clothes that you can use in summer conditions. You don’t need warm clothes as the climate doesn’t change from humid and 30 degrees.
  • Climate – Be prepared for the heat and humidity
  • Sunscreen – Buy sunscreen from Finland as it might be expensive in Singapore and a bit harder to get.
  • Fan – The fan in your room is your best friend as aircon is not guaranteed in all rooms. Some exchange students didn’t have aircon in their rooms.
  • Mold – This is something I experienced while in Singapore so I’d suggest being wary of this problem.
  • Grab – Download the Grab app. It is very useful for getting food and taxis. This is useful as public transportation doesn’t run after midnight so if you need transportation this is your best bet. This app is also useful in Southeast Asian countries.
  • Mrt – THis is the local metro line. You can buy a card for it but Finnish Mastercard works as well. I used it and found that the price was still okay regardless of the change rate. It was monthly a bit cheaper than what I would pay for HSL.
  • Laws – Remember to read the laws of Singapore as they can be quite strict but it is generally fine and not a dangerous country. You’ll be fine with general knowledge.
  • Language courses – Take a language course as it’s very interactive and you get to know some locals. I met some of the funniest people through this course.
  • Travelling – Travel outside Singapore as well. Singapore is an amazing hub to get around Asia and I recommend doing that as well. This made my experience a whole lot more valuable and culturally rich.

Lastly, I want to wish you luck on applying and I do recommend Singapore as an exchange country.

 

Vaihtokertomus, National University of Singapore, kevät 2023

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Vietin kevätlukukauden 2023 vaihdossa National University of Singaporessa tai tuttavallisemmin NUS:issa. Singapore on jostain syystä kiehtonut minua paikkana jo pitkään. Miten keskelle Kaakkois-Aasian hulinaa ja kaaosta sekä toisinaan valtavaa epäsiisteyttä on kasvanut pieni-suuri valtio, joka on vain muutamassa vuosikymmenessä onnistunut kasvamaan pienestä kalastajakylästä yhdeksi maailman rikkaimpia ja kehittyneimpiä valtioita. Halusinkin lähteä selvittämään, miltä hieman tämä jopa utopistinen paikka näyttää superpuineen ja pilvenpiirtäjineen google kuvahaun ulkopuolella.

Tämän lisäksi Singaporen keskeinen sijainti Kaakkois-Aasiassa, sen turvallisuus, toimivuus ja trooppinen ilmasto olivat vaikuttamassa päätökseeni valita juuri Singapore vaihtokohteekseni. Singaporen yliopistot ovat myös maailmalla todella arvostettuja, ja esimerkiksi oma vaihtoyliopistoni NUS sijoittuu monissa maailmanlaajuisissa yliopistojen ranking-listoissa aivan kärkipäähän.

Gardens by the Bay on yksi Singaporen tunnetuimpia nähtävyyksiä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Saapuminen ja ensimmäisten viikkojen tunnelmat

Saavuin Singaporeen heti uudenvuoden jälkeen eli noin reilu viikko ennen varsinaisen opetuksen alkua. Suurin osa alkubyrokratiasta oli tullut hoidettua jo ennen lähtöä Suomesta käsin, joten ensimmäiset päivät kuluivatkin aika rennosti uuteen ympäristöön ja ihmisiin tutustuen. Tämän lisäksi yliopisto järjesti muutamia yleisiä virallisuuksia, joiden aikana toimitettiin vielä viimeiset dokumentit yliopistolle ja viranomaisille esimerkiksi opiskelijaviisumia varten. Opiskelijaviisumi tekee vaihto-opiskelijoista Singaporen ”kansalaisia” vaihdon ajaksi, joten esimerkiksi lentokentän passintarkastuksessa pääsi myöhemmin hyödyntämään hieman nopeampia reittejä.

NUS ei järjestä varsinaista virallista orientaatioviikkoa opintojen alkuun, mutta tästä huolimatta vaihto-opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua moniin erilaisiin vapaaehtoisiin tapahtumiin. Esimerkiksi itse osallistuin ensimmäisten viikkojen aikana NUS:in järjestämälle vaellusretkelle, kampuskierrokselle ja tervetulobileisiin. Tämän lisäksi yliopisto järjesti ”Buddy-ohjelman”, jossa vaihto-opiskelijat saavat paikallisen buddyn, jonka kanssa tutustua Singaporeen ja paikallisiin opiskelijoihin yhä syvemmin. Erilaisia pienempiä ja epävirallisempia kokoontumisia tuli myös bongailtua vaihto-opiskelijoiden ”epävirallisista” Whatsapp ryhmistä, joihin ensimmäisiin liityin jo ennen vaihdon alkua. Näistä ryhmistä sai myös paljon vertaistukea alkuun.

Suomalaiseen varsin alkoholipitoiseen orientaatioviikkoon tottuneena Singaporen alkuorientaatiot tuntuivat jopa aika virallisilta, mutta toisaalta yliopiston linjaus alkoholittomuudesta koskien tapahtumia oli varsin mukavaa vaihtelua suomalaiseen opiskelijakulttuuriin. Toki halutessaan virallisten yliopiston tapahtumien rinnalle löytyi myös monia yliopiston ulkopuolisten tahojen järjestämiä tervetulobileitä aina allasbileistä erilaisiin muihin teemabileisiin. Baarikulttuuri myös eroaa paljon Suomesta esimerkiksi keskiviikon naisten iltoineen, jolloin baarit ja klubit ympäri kaupungin tarjoavat ilmaisen sisäänpääsyn ja drinkkilippuja naisille.

Näkymät huoneestani 23. kerroksesta yliopiston asuntolassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Arki ja asuminen

NUS on valtava yliopisto ja kampukselta löytyy luentosalien lisäksi lähes kaikki opiskelijan tarvitsemat palvelut aina lukuisista ruokakojuista, ravintoloihin, kauppoihin, kahviloihin, opiskelutiloihin sekä opiskelijoille ilmaisiin urheilutiloihin. Kampukselta löytyy elämää oikeastaan on vuorokaudenaika mikä tahansa. Kampuksen suuruudesta kertoo myös se, että sen alueella toimii oma täysin ilmainen bussilinja. Omiin suosikkeihini kampuksella kuuluivat etenkin UTown:in alueelta löytyvä infinity pool ja ympäri vuorokauden toimiva itsepalvelukauppa, jossa sisäänpääsy ja maksaminen toimii skannaamalla oma kämmen.

Ennen lähtöä tuli jännitettyä ehkä eniten sitä missä tulisi asuttua vaihdon aikana. NUS varoitti jo heti hyväksymisen jälkeen kaikkia vaihto-opiskelijoitaan, ettei asuntolahuoneita pystyttäisi tarjoamaan läheskään kaikille. Tämän lisäksi Singaporen vuokrat yksityisillä markkinoilla ovat kasvaneet lähes räjähdysmäisesti viimeisten vuosien aikana, minkä lisäksi lyhyitä vuokrasopimuksia saattaa olla vaikea löytää. Onnekseni noin kuukausi ennen vaihdon alkua sain ilmoituksen, että olen saanut paikan yhdestä yliopiston asuntolasta. Suosittelenkin siis ehdottomasti hakemaan kampukselta asuntoa, mutta toki on hyvä selvittää mahdollisia muita vaihtoehtoja, sillä ilmoitus paikasta tulee varsin myöhään. Mikäli kampus asumisen kanssa käy huono tuuri, suosittelen seuraamaan esimerkiksi erilaisia vaihto-opiskelijoiden Facebook ja Whatsapp ryhmiä. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana huijausten kanssa!

Päädyin siis itse asumaan UTown Residenceen, jota pitäisin ehkä yhtenä parhaimpina vaihtoehdoista vaihto-opiskelijoille sen keskeisen sijainnin takia. Sen ympäristöstä löytyi esimerkiksi ympäri vuorokauden auki oleva itsepalvelukauppa, useita ruokapaikkoja, uima-allas ja opiskelutiloja. Olin myös tyytyväinen ”itsenäiseen” asumismuotoon. Jaoin neljän hengen solun yhdessä kolmen muun kansainvälisen opiskelijan kanssa. Residence tyyppisissä majoituksissa ei opiskelijoiden myöskään tarvitse sitoutua meal plan aterioihin, joka sitoisi syömään aamupalan ja illallisen omalla asuntolalla. Ehkä ainoana miinuksena pitäisin asuntoloiden siivoustasoa. Yhteiset tilat siivottiin kaksi kertaa viikossa, mutta tästä huolimatta monilla ainakin UTown Residencessä tuntui olevan ongelmia siivoustason kanssa. Minulla oli käytössäni myös huone ilman ilmastointia, mutta pärjäsin lopulta todella hyvin huoneesta löytyvän kiinteän kattotuulettimen kanssa.

Vaikka kampukselta löytyykin lähes kaikki mitä elämiseen tarvitsee, kannattaa sen ulkopuolelle matkustaa opiskelujen ohessa. Singaporesta löytyy esimerkiksi lukuisia valtavia ostoskeskuksia kauppoineen ja ruokapaikkoineen, Sentosan saari uimarantoineen ja huvipuistoineen, eläintarha yösafarilla, kiinnostavia luontoalueita ja kymmeniä muita vierailun arvoisia paikkoja. Suosittelen myös kapuamaan aina välillä yläilmoihin ja tutustumaan Singaporen korkeuksiin kattoterassien päältä. Singaporen keskeinen sijainti Kaakkois-Aasiassa mahdollistaa myös matkustelun vaivattomasti lähialueiden valtioihin. Changi Airport on yksi maailman suurimpia lentokenttiä, mutta lentämisen lisäksi pääsee lähialueisiin tutustumaan varsin helposti myös busseilla ja lautoilla. Esimerkiksi itse kävin useamman kerran Malesian puolella kätevästi bussilla. Elämä rajan toisella puolella näyttäytyikin hyvinkin erilaisena verrattuna Singaporeen.

Yliopiston kampuksen uusin alue UTown asuttaa suurimman osan vaihto-opiskelijoista.
UTown:in alueelta löytyy esimerkiksi tämä infinity pool.
Singaporesta löytyy lukuisia kattoterasseja, joiden näkymät ovat varsin huimaavia.

Opiskelu

Alustava opintosuunnitelma tuli tehtyä jo varhaisin hakuvaiheessa. Lopulta ennen vaihdon alkua NUS hyväksyi minut suorittamaan kolme kurssia eli moduulia, mikä oli myös NUS:in ja Helsingin yliopiston asettama vähimmäismäärä. Alun perin olisin halunnut suorittaa enemmän kursseja, mutta loppujen lopuksi olin todella tyytyväinen, etten lähtenyt hakemaan lisähauissa lisää kursseja. Nyt pystyin antamaan enemmän aikaa ja energiaa suorittamiini kursseihin, jotka olivat todella mielenkiintoisia ja laadukkaasta toteutettuja. Opetuksen laadun arvioisinkin NUS:issa olevan todella hyvä, vaikka kursseihin saakin laittaa omaa aikaa hieman enemmän kuin Suomessa. En kuitenkaan kokenut suorittamiani kursseja liian haasteellisiksi.

Yksi lukukausi NUS:issa kestää noin tammikuun alkupuolelta, toukokuun alkupuolelle. Lukukauden aikana on kaksi viikon mittaista ”lomaa” tai oikeastaan kyseessähän oli niin sanotusti lukuloma välikokeisiin ja loppukokeisiin. Monille vaihto-opiskelijoille nämä viikot tuntuivat olevan hyvää aikaa karata tutustumaan lähialueen valtioihin ja käytin myös itse tilaisuuden hyväksi. Vältyinkin aika hyvin välikokeilta, vaikka muita pienempiä ”testejä” oli ainakin yhdellä kurssillani noin joka toinen viikko tutoriaalien yhteydessä. Suorittamillani kursseilla arvosanat määräytyivät esimerkiksi esseiden, pienien välikokeiden, tutoriaali aktiivisuuden ja loppukokeiden arvosanoilla.

Moduulit kestävät lähes aina koko lukukauden ja ne koostuvat luennoista ja usein joka toinen viikko järjestettävistä tutoriaaleista, joiden aikana keskustellaan pienryhmissä luentojen tai luentomateriaalien aiheista ainakin meillä Faculty of Arts and Social Sciencessä. Ainakin omat tutoriaalini olivat tilaisuuksina hyvin rentoja ja mielenkiintoisia sekä ajatuksia herättäviä. Suomeen verrattuna opiskelukulttuuri on varsin kilpailullinen, sillä arvosanat määräytyvät Gaussin käyrän mukaan. Tärkeintä on siis olla parempi kuin muut. Paikalliset opiskelevat pitkiä päiviä, ja tietokoneluokat ovat täynnä opiskelijoita lähes ympäri vuorokauden. Tästä huolimatta opinnoista ei kannata ottaa turhaa stressiä, sillä professorit eivät yleisesti halua antaa hylättyjä arvosanoja opiskelijoilleen, kunhan he yrittävät parhaansa.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihto-opiskelijoille ja paluu Suomeen

Singapore on varsin kiinnostava sekoitus länttä ja itää, ja kaupunkivaltio on varsin ylpeä monikulttuurisuudestaan. Virallisina kielinä Singaporessa puhutaan englannin lisäksi esimerkiksi mandariinikiinaa, malaijia ja tamilia. Englannin kieleen oman lisänsä myös tuo paikallisten murre singlish, joka ottaa vaikutteita niin sanastoon kuin kielioppiin muista Singaporessa puhuttavista kielistä. Paikallisen puhetavan ymmärtäminen saattaakin alkuun tuottaa hieman totuttelua.

Ehkä yksi eniten itseäni yllättävä haaste Singaporessa liittyi pankkikortin käyttöön. Yllättävän usein tuli eteen tilanteita, ettei ulkomaalaista pankkikorttia hyväksytty maksumenetelmänä. Toki ongelman olisi saanut ratkaistua avaamalla paikallinen pankkitili, jota en kuitenkaan byrokratian takia jaksanut lähteä tekemään. Näin jälkikäteen ajateltuna se olisi kuitenkin ollut ehkä vaivansa arvoista, sillä käteisen nostamiseen tuli aina hieman lisähintaa ulkomaalaisesta kortista johtuen. Ilmeisesti ainakin UTown:istakin löytyvään Frank by OCBC pankkiin avasi useampi vaihto-opiskelija suhteellisen pienellä vaivalla tilinsä, jota kyllä suosittelen myös tulevilla vaihtareille.

Toisena yllättävänä asiana nostaisin kasvisruoan saannin, sillä olin ajatellut että Singaporesta olisi suhteellisen helppo löytää kasvispainotteista ruokaa. Tämä oli kuitenkin usein yllättävän haastavaa, eikä valinnanvaraa esimerkiksi yliopiston food courteissa juurikaan löytynyt. Sanoisin myös, että monet ruoka-allergiat ovat suhteellisen huonosti tunnettuja etenkin paikallisten hawker centereissä. Jokaisella valtiolla onkin aina omat kääntöpuolensa eikä Singaporeakaan voi nimittää täydelliseksi valtioksi kaikille. Singapore tunnetaan äärimmäisen tiukoista laeistaan ja näihin liittyvistä kovista rangaistuksista. Myös sananvapauden olemassaolosta voi olla montaa mieltä ainakin joidenkin paikallisten mukaan.

Kaiken kaikkiaan vaihtoni Singaporessa oli todella onnistunut ja opin sen aikana valtavasti itsestäni sekä uusista kulttuureista. Toiset saattavat sanoa Singaporea tylsäksi ja pieneksi, ja että se on nähty muutamassa viikossa. Tähän liittyen olen kuitenkin täysin eri mieltä. Singaporesta löytyy paljon nähtävää ja koettavaa myös tunnettujen turistikohteiden ulkopuolelta. Kannattaakin uskaltautua ”todelliseen” paikallisten Singaporeen ja heidän naapurustoihin, jotka kätkevät uskottaman upeita paikkoja. Paikallisilta kannattaakin kysellä vinkkejä, vaikka heidän omilta asuinalueiltaan.

Vaikka vaihto onkin yksi elämäni parhaimpia kokemuksia, tuntui myös takaisin Suomeen ja tuttuun arkeen palaaminen mukavalta. Suuremmilta kulttuurishokeilta onnistuin vaihdon aikana välttymään ja sanoisinkin Singaporen olevan suhteellisen ”helppo” vaihtokohde kaukomaita kaipaavalle. Kaiken kaikkiaan voin lämpimästi suositella Singaporea vaihtokohteena!

Singaporen hawker centereistä löytyy makuja ympäri Aasian.
Singaporesta löytyy pilvenpiirtäjien lisäksi rantoja ja viheralueita.

Vaihtokertomus, Hokkaidon yliopisto, kevät 2023

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Opiskelin kevätlukukauden ajan Sapporossa Japanin pohjoisella Hokkaidon saarella. Koska japanilainen kevätlukukausi kestää huhtikuusta elokuun alkuun, vaihdon ajoitus oli hieman omalaatuinen moniin muihin maihin verrattuna – ehdin käydä Suomessa 3. periodin läpi ennen lähtöäni, ja vaihto meni suurimmaksi osin Suomen kesäloman päälle. Halusin Japanissa juuri Hokkaidoon, koska minua kiinnosti saaren avara ja havuinen luonto, Ainu-alkuperäiskansan kulttuuri ja poliittinen tilanne sekä Suomen kaltainen pohjoinen ilmasto.

Ennen vaihtoa

Hakuprosessi meni suurimmaksi osin moitteettomasti ja selkeästi Helsingin yliopiston kautta, mutta pelästyin hieman Hokkaidon yliopiston vaatimuksia. Jouduin tekemään maksullisen IELTS-kokeen todistaakseni englannin kielen taitoni ja täytin pitkästyttävän monta lomaketta käsin. Tarvitsin opiskelijaviisumiin myös Certificate of Eligibility -nimisen dokumentin, joka lähetettiin todella myöhään kohdeyliopistosta eikä se ehtinyt saapua tarpeeksi ajoissa saadakseni viisumihakemuksen käsiteltyä. Onneksi Japanin suurlähetystö muutti juuri siihen aikaan vaatimuksiaan viisumille, ja tulostettu kopio dokumentista kelpasi hakemukseen. Jouduin kuitenkin viisumia noutaessani antamaan lähetystölle alkuperäisen dokumentin, joka oli tullut postissa juuri ja juuri pari päivää ennen viisumin noutoani. Läheltä siis piti, mutta homma saatiin hoidettua viime tilkkaan.

Saapuminen ja alkuviikot Sapporossa

Japani ei ole kovin lähellä Suomea, joten lensin ensin 13 tuntia Osakaan, kävin järin pitkäjänteisen maahanmuuttoprosessin läpi, sain oleskelulupakorttini ja lopulta lensin vielä puolitoista tuntia pohjoiseen Sapporoon. Olin melko väsynyt saapuessani iltahämärän aikaan Shin-Chitosen lentokentältä Sapporon keskustaan ja nukuin ensimmäisen yöni hotellissa. Hokkaidon yliopiston kampus on aivan Sapporon keskustan reunalla, mutta asuntolani oli noin 2,5 kilometrin pituisen kampuksen vastakkaisella puolella. Kävelin koko matkan ja ihailin Hokkaidon huhtikuun alun harmaata ja koleaa luontoa kampuksen puistoissa – sää ei eronnut hirveästi Suomen keväästä! Asuntolassani ystävällinen ylläpitäjä auttoi minua paperitöissä ja eipä aikaakaan, kun olin jo omassa somassa huoneessani. Kerroksessani oli jaettu keittiö, vessat, suihkut ja kodinhoitohuone, kun taas huoneessani oli oma jääkaappi ja pakastin sekä lavuaari.

Ensimmäiset viikkoni kuluivat japanilaiseen arkeen, kursseihini ja ennen kaikkea uusiin ihmisiin tutustuessani. Liityin yliopiston kendoseuraan, kävin tuutorin kanssa maistraatissa hoitamassa monimutkaiset Sapporoon muuttamiseen ja vakuutusasioihin liittyvät paperityöt, seikkailin laajalla kampuksella ja aloitin kurssini. HUSTEP-ohjelman eli lyhyen aikavälin vaihdon aloittaneille opiskelijoille järjestettiin onneksi hyvin laaja infotilaisuus, ja kommunikaatio ohjaajien ja opiskelijoiden välillä sujui moitteettomasti. Minusta ei tuntunut missään vaiheessa, etten olisi saanut tarvittavaa opastusta kaikissa opiskeluun ja muuhun arkeen liittyvissä kysymyksissä.

Opiskelu Hokkaidon yliopistossa

Koska HUSTEP on lyhyen vaihdon, omassa tapauksessani yhden lukukauden ohjelma, sen englanninkielinen kurssitarjonta ei ole järisyttävän laaja. Otin itse erilaisia valtiotieteellisiä kursseja sekä joitakin japanin kielikursseja, ja olin melko tyytyväinen niiden sisältöön. HUSTEP-kurssit ovat suunniteltu kaiken tasoisille opiskelijoille, joten ne eivät voineet lähteä käyntiin liian syvästä pisteestä, mutta lukukauden aikana kurssini tarjosivat minulle yllättävän paljon mielekästä sisältöä ja uutta tietoa. Kurssien lopussa suoritin vain kaksi koetta, muuten kirjoitin lopputöitä tai tein ryhmäprojekteja.

Sain myös professoreilta kutsuja luentojen ulkopuolella esimerkiksi Ainu-kansan tapahtumiin ja osallistuin paikalliseen kamppailulajimaailmaan kendoseurassa. Suosittelenkin kaikkia opiskelijoita tutustumaan Hokkaidon yliopiston kerhoihin, koska lähes kaikki opiskelijat ovat osana yhtä tai useampaa kerhoa tai seuraa, ja niistä saa helposti paikallisia kavereita ja ikimuistoisia kokemuksia. Lukukauden aikana ei ollut varsinaista lomaa, mutta toukokuun alussa on Japanissa tunnettu ”Golden Week”, eli muutaman peräkkäisen vapaapäivän muodostama epämuodollinen loma.

Elämä Japanissa

Japanissa on hyvin halpaa elää verrattuna Suomeen – asuntolan vuokra oli kohtuullisesti 200 euroa kuussa, ja ruokaostokset eivät myöskään tulleet kalliiksi. Söin usein ulkona kavereideni kanssa, koska jopa ravintoloissa tuli harvemmin maksettua enemmän kuin 7-8 euroa kerralla. Kampuksella on myös opiskelijaravintoloita, joissa saa syödä herkullista ja monipuolista japanilaista ruokaa. Sapporo on suuri kaupunki ja sen sisällä kulkevat sekä metro että bussit, mutta omasta kokemuksestani matkat taittuivat mukavimmin polkupyörällä. Pyörän voi joko vuokrata tai ostaa vaikka käytettynä ja myydä toiseen kauppaan ennen lähtöä. Polkupyörällä pääsee myös kaupungin ulkopuolelle Hokkaidon ällistyttävän kauniiseen luontoon, ja itse kävin usein vaeltamassa kaupungin laidan vuorilla ja metsissä. Koska Hokkaido on Japanin pohjoisin saari, sen ilmasto on lähempänä Suomea kuin eteläisemmillä saarilla, ja huhtikuussa olikin vielä melko viileä keli. Luonto heräsi kuitenkin henkiin nopeasti, ja heinäkuun loppuun mennessä oli jo tasaisesti yli 30 astetta lämmintä. Suomalaiselle opiskelijalle Japanin kesä voi yllättää kuumuudellaan jopa pohjoisessa, joten kannattaa varautua helteisiin.

Koska Japani on kaukainen maa ja sinne on kallista lentää Suomesta, matkustin maan sisällä jonkin verran vaihdon aikana. Junaliikenne on tuhottoman kallista Japanissa, joten lensin Tokioon kaksi kertaa, kävin junalla Kiotossa kerran, ja lensin myös eteläiselle Okinawan saarelle kerran. Japani on hyvin monimuotoinen maa, ja kaikki käymistäni paikoista olivat täysin erilaisia toisiinsa. Niitä yhdisti kuitenkin avoin ja iloinen kulttuuri ja turvallinen matkustaminen. Olen usein kuulleen sanottavan, että sekä japanilaiset että suomalaiset ovat itseensä vetäytyneitä ja hiljaisia ihmisiä. Kuten suomalaisetkin, japanilaiset ihmiset ovat hyvin innostuneita juttelemaan ja viettämään aikaa yhdessä, jos vain menee keskustelemaan heille ja ehdottaa yhteistä tekemistä. Tässä tosin auttaa kielen hallinta, ja olen hyvin onnellinen, että olin opiskellut japania avoimessa yliopistossa kaksi ja puoli vuotta ennen vaihtoa. Varsinkin Hokkaidossa ei pelkällä englannilla pääse kovin pitkälle, ja suosittelen opiskelemaan japania, jos haluaa mennä Sapporoon opiskelemaan.

Paluu Suomeen

Helsinkiin palattuani yllätyin, miten suuren kulttuurishokin koin omassa kotimaassani. Japaniin mennessäni oletin valmiiksi kaiken tuntuvan uudelta ja erilaiselta, mutta en osannut varautua siihen, miten kaukaiselta suomalainen kulttuuri tuntuisi ensimmäisen viikon ajan takaisin kotona. Suosittelen pitämään huolta siitä, että pystyy pysymään kontaktissa vaihdon aikana saatujen kavereiden kanssa, koska se auttoi itseäni totuttelemaan uudestaan elämään Suomessa. Ikävöin jo nyt Hokkaidon vuoria ja luontoa, mutta Suomikin on kaunis ja jylhä maa. Suosittelenkin juuri Hokkaidoa vaihtokohteena niille, joita kiinnostaa yleisesti Japanin lisäksi henkeäsalpaava luonto, ystävällinen ja avoin pohjoinen kulttuuri sekä suomalaiselle miellyttävä ilmasto.

Exchange semester at the University of Hong Kong, autumn 2022

Student at the Faculty of Theology

My exchange journey in Hong Kong was eye-opening to say the least. I wasn’t expecting to enjoy such a busy city and its daily life in ways that I did. Neither was I expecting to meet such lovely and interesting people that I got to share my experience with. The impact of the city and the people in it was teaching and made me realise I still had a lot to learn about the world and my place in it.

Originally, I did not apply for Hong Kong but was offered a place in HKU and I accepted it without any expectations. My exchange lasted from September to January 2023. I was studying in the faculty of Arts.

Arrival and first impressions

My arrival to Hong Kong was not easy. It was emotionally exhausting with a lot of uncertainty. Hong Kong was one of the last countries on the globe that had strict Covid-19 restrictions going on. Covid vaccinations were required, as were a negative PCR test and a quarantine for three days. I had problems boarding the plane during my layover in Frankfurt and I was almost sure that I would not be able to get into the country. The biggest issue was that the arrival date I had for my quarantine hotel was day before my arrival. In the end when I managed to get into Hong Kong, I had to reserve another hotel instead of the one before, because the hotel couldn’t confirm my booking. It’s fair to say that my experience of arrival was not the easiest.

During these three days in quarantine, I was tested for covid every day and was not able to leave the room at all. It was a good time to settle a bit and relax before moving to the student apartments. After completing quarantine in the hotel, I was free to depart to Sassoon Road flats that I shared with my fellow exchange students. This was not the end of covid-19 related precautions and everyone who arrived the country had to do mandatory PCR and RAT tests ten days after arrival. The mask mandate was also in order until March of this year.

A view from my quarantine hotel & a quarantine meal that was delivered three times a day.

After my arrival, I got to meet my roommates that I would be living with. I was the final one to arrive to the eight-person shared flat. At first, I remember being nervous about getting along and living with so many other people. This became reverse and having flatmates became a very essential part of my exchange. It was nice to have people around that you could talk to and share your experiences with. Some of the most important memories for me are the conversations that we shared with some of my flatmates. Living in a foreign country is not always easy, and homesickness hit at some point. Having emotional support during these moments was comforting.

Living room in Sassoon Road 6 and view from the kitchen

When I saw the city of Hong Kong for the first time and was amazed yet threatened by the skyscrapers that dominate the city. During my whole experience of living in Hong Kong I was fascinated by the skyscrapers and the architecture of them. However, I was also surprised how quickly I adapted to the surroundings of the almost dystopian city. To me there was two cities in Hong Kong, the city during daytime and the city during night-time. Its fascinating how different the city could look in its neon-lighted glory.

Kowloon side & Island side. Hong Kong is known for its neon signs and modern skyscrapers.

First month and settling down

The first month of living in a foreign country is a lot of adjusting into the culture and how basic things work. Biggest struggle during the first month was using the supermarket. I had problems adjusting my vegetarian diet to the very meat-based food culture. Getting used to what groceries you need to buy for your daily life and trying out some unfamiliar products is exciting but also exhausting. I was extremely exhausted during the first weeks in Hong Kong because of the intense heat – but also because of the amount of people and unfamiliarity of it all. Learning to navigate the public transport and the city at first was a lot of work.

The first time I went to University of Hong Kong I was utterly lost. The campus of HKU is huge and difficult to navigate because exists on so many levels.  Lifts operate almost everything and if you decide you want to walk somewhere, you will most definitely have obstacles. I only learned to navigate on the campus maybe after two weeks of attending lectures. The most surprising thing to me on the campus were the queues to the lifts after 4pm and 6pm lectures. They could be more than 50 meters long.

During October I started having a something you could call routine. This would consist of going to Uni or going to wander around in the city. Then I would come back to the flat and cook dinner while catching up with my roommates. Maybe later during the evening I would do some extra schoolwork or have some leisure time for myself.

During the later period of living in Hong Kong I started going for long walks. These walks would work as a time for myself to reflect on my thoughts and relax. Sharing a flat with seven other people was lovely for the social reasons, but also very exhausting in the case of privacy. Hiking became one of my favourite things to do during free time. Seeing the high peaks and natural height differences was interesting. The possibilities of hiking and exploring contrasts between nature and city are endless in Hong Kong.

My favourite sunset spot near Cyberport
The choices for fast ramen and good fruits are endless.

Experiences in University of Hong Kong

University in Hong Kong at first felt very different compared to the one I am used to in Finland. I remember talking about this with my Swedish friend during a course that we met on. Somehow the teachers were more open about their personal stuff that they would share during lectures. Another thing that struck out to me was how some of the students were being so nonchalant during some of the lectures. One of the lectures I went to students were reading manga and streaming football matches from their phones.

In other words, you could say that the style of teaching was just a bit different. My favourite module was a course focusing on Mindfulness that was taught by a professor who was also a monk. His lectures were one of the most mind opening and inspirational lectures I have ever had. I remember being so immersed during the lectures that I completely forgot the flow of the time. This course also had mandatory meditation practice as a part of the course. These group meditation practices had such an impact on me personally that I started doing meditation practice as a part of my daily routine.

Its fair to say that I enjoyed the Buddhism modules the University of Hong Kong the most. The ones I attended knew how to combine theory well with practice. Overall, HKU has a wide selection of modules from many different faculties and flexible add-and drop period. During this period, you can attend the first lecture and see if you want to continue or change the module. The modules I chose had essays, reflections and group-work. The deadlines of these were all evenly distributed to the time after reading week.

I would however highly recommend University of Hong Kong as an exchange university. The University has really great places that you can study in – even ones that are open 24 hours a day. There’s many different restaurants and canteens on the campus that offer wide variety of food (yes even vegetarian options). However, pay in mind that the price of a lunch on the campus varies between 4-10 euros. Using the library and study faculties was easily accessible. The University had a great diversity of students and a LOT of exchange students. What I enjoyed most about the campus was the garden elements that were integrated into the area. Worth mentioning is also the fact that you could get medical appointments very quickly and they were free of charge.

The university main building with colonial style architecture. Koi fishpond inside the campus.

Holidays and other social activities

The Uni had a reading week during the second week of October when a lot of people travelled for a holiday. Me and a group of friends went for a week-long trip to the Philippines.  After this trip I felt like I watched Hong Kong from a different, more positive perspective. The possibilities of travelling from Hong Kong are endless. Normally it would have been common to go to Macao, but the borders were closed because of restrictions.

I had my final lectures during the last week of November, which was quite early. My roommate had her final deadlines for submission on the 23rd of December which I thought were quite late.

Like I said before, the exchange student groups – for example in Whatsapp – are very active. There are different groups for different activities such as going for hikes. During the first month there was weekly outing gatherings every Friday on the beach in Repulse Bay. Nightlife was also very active and worth mentioning. Students – especially foreign ones – tended to gather to Wan Chai during Wednesdays “Wan Chai Wednesdays” and to Mr. Wongs (a famous restaurant serving food and almost free beer for students) during Thursdays in Mong Kok. LKF – Lan Kwai Fong – is a popular bar/club street in central.

Peel street on Island side. Very popular bar street for expats & students.

Living in Hong Kong

The living situation is not easy in Hong Kong. The prices of rent are extremely high because of the population density. I had friend who shared a room with another student next to the University, and friends who had to rent their own flat from the private sector. From what I understood getting a flat from student housing was completely random. Sassoon Road residence had its perks because the area was quite peaceful even though it was a bit further away from the campus. It was also very affordable – I paid 250 euros for each month.

Hong Kong is one of the safest places I have ever been in. I never felt any threat and could walk alone on the streets during night-time without fear. Of course, being cautious is good as always. Sometimes the taxi might drive a bit too fast but that was occasional. It’s good to be cautious about the prices of HK taxi during night-time as they might ask way more than normal.

Talking about the prices of Hong Kong, I would say it’s about the same prices as in Finland – depends on what you are buying. Using public transport is cheap especially if you get a student card. Some of food is cheaper than other, but you can find good bargains from bigger markets as well. Buying vegetables and fruits is cheaper from the fruit vendors that you can find almost everywhere. Milk products are more on the expensive side, especially cheese. Kowloon side has a lot of good shopping malls. There is also a lot of markets such as Ladies Market and Fa Yuen market. You can also find some good thrift and second-hand stores as well if you investigate a bit. Lot of these stores sell overstock from clothing companies and factories.

Hong Kong is not the cheapest city to live in, but it is manageable. It has a lot to offer as a city, but its very consumer based it can be sometimes hard not to spend too much. However, with the help of stipends and student loan I could easily live in the city and enjoy myself.

Causeway Bay, busy shopping area on Island side.

Weather, food and cultural identity

The weather in Hong Kong is warm and humid – complete opposite to Finnish winter.  The heat in August and October can be harsh for a Finn but gets way more enjoyable around November and December. During December there were days when I was freezing in our flat because the apartments aren’t built for isolating cold weather.

The food culture – like the city – is very diverse. A lot of the food is Cantonese style kitchen or street food, but you can find food from any culture possible. There is vegetarian options and restaurants available, you just need to find them. Finding menus in English can be hard sometimes especially on the Kowloon side. However, there’s possibilities for culinary adventure, if you are up for it.

Roasted duck stands are everywhere in Hong Kong

Sometimes I had a hard time figuring out the cultural identity of Hong Kong. Hong Kong is a place that is known for its both western and eastern elements – its known for having a status as a place where “east meets west”. However, I felt like sometimes the identity of the city was hard to grasp. My experiences with locals were always lovely – even though sometimes a bit distant. My favourite thing was spotting the shop cats that hung around freely when their owners were working in the shop.

A major tourist attraction, the Victoria Peak & the shop cats of Hong Kong.

Final weeks and returning to Finland

I came back from Hong Kong the day my visa ended, so the 6th of January 2023. The last two weeks I spent in Hong Kong were very intense and emotional for me. I tried to do everything I could when I still had the time. One of the most special moments for me was when during my second final week in the city I finally learned to navigate in both Wan Chai and Mong Kok without using GPS and stressing out completely. You could say that I finally started to settle in when it was time to leave. What felt like a long period at some point, in the end felt like I was running out of time. Saying goodbye was not easy.

My empty desk and bed on the day of leaving.

However, compared to my arrival, my departure from Hong Kong was much easier because most of the Covid-19 related restrictions had ended.  It was strange from going back to being majority from minority. When arriving back to Helsinki, I remember being at the train station in complete awe how short everything was. One thing I noticed during the first days was also how silent it was in Helsinki.  It easy to say that I went through a reverse-culture shock during January. My mind was very blurry and all I could think about was that I wished I was still in Hong Kong. Around the start of March, I finally started to settle back in Finland.

Reflecting on my personal experiences in Hong Kong, I would not change it to anything. Hong Kong is an intense city with a lot of diversity, and it offers a lot for those who are interested in exploring it. However, it’s also a very secure city where everything works. For such a densely populated city, everything is manageable, and it doesn’t feel like there is 7 million people living in such a tiny area – unless you’re out during rush hour. The student culture is very active and there’s a lot of international students and activities to take part in. One of the best things is that you manage easily with just English language – even though locals appreciate you saying “M goy / Doh jeh (唔該/ 多) (Thank you) in Cantonese.  Hong Kong is a good opportunity of getting to experience Eastern culture with a hint of Western culture.

Vaihtokertomus, Sungkyunkwan University, syksy 2022

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Lähtöön valmistautuminen ja maahan saapuminen

Ennen lähtöä tärkein hoidettava asia on viisumin hankkiminen, jota kannattaa hakea hyvissä ajoin, jotta sen suhteen ei tule ylimääräistä stressiä. Etelä-Korean suurlähetystössä oli vähän vaihtelevasti aikoja saatavilla, joten ole hyvissä ajoin yhteydessä lähetystöön. Samoin rokotuksia kannattaa alkaa miettimään jo aikaisessa vaiheessa. Esimerkiksi hepatiittirokotuksissa on useampi rokote, joiden välissä pitää odottaa useampi kuukausi. Näistä saa tarkempaa tietoa YTHS:stä. Kannattaa seurailla ja pyrkiä liittymään niin Suomesta vaihtoon lähtijöiden kuin kohdeyliopiston vaihto-opiskelijoiden Facebook- tai WhatsApp-ryhmiin; näissä jaetaan paljon tietoa kaikista käytännön asioista. Koreasta on tullut viime vuosina suosittu vaihtokohde, joten esim. Instagramista ja Tiktokista löytyy paljon vaihto- ja expat-sisältöä Koreasta, jonka perusteella voi jo etukäteen muodostaa käsitystä siitä, minkälainen meno paikan päällä on. Jo ennen Koreaan saapumista kannattaa puhelimeen ladata ainakin seuraavat sovellukset: Kakaotalk (paikallinen Whatsapp), Papago (käännökset) ja Naver Maps (paikallinen Google Maps). Koreassa melkeinpä kaikki kommunikaatio esim. asiakaspalvelujen kanssa tapahtuu Kakaotalkin kautta.

Saavuin Souliin elokuun loppupuolella noin viikkoa ennen yliopiston orientaatiota. Suosittelen saapumaan maahan ainakin muutamaa päivää ennen koulun alkamista, jotta ehtii hieman asettua aloilleen ja sopeutua aikaeroon. Soulissa oli elokuun lopussa Suomen ilmastoon tottuneelle todella kuuma ja kuumuus jatkuu lokakuun lopulle asti, mikä kannattaa ottaa huomioon pakatessa. Melkeinpä ensimmäinen asia, mikä kannattaa hoitaa maahan saapuessa, on sim-kortin hankkiminen. Itse olin järjestänyt sim-kortin jo lentokentälle Chingu-mobilen kautta (https://www.chingumobile.com/) ja liittymä toimi minulla hyvin koko vaihdon ajan.

Toinen asia on julkiseen liikenteeseen käytettävän T-Money matkakortin hankkiminen. Senkin voi hankkia suoraan lentokentältä esimerkiksi juna-aseman viereisistä automaateista. Myös jo kentällä kannattaa nostaa käteistä. Suurimmassa osasta paikoista käy kortti, mutta esimerkiksi juuri tuota matkakorttia pitää ladata käteisellä automaateissa. Julkinen liikenne on Soulissa toimivaa, ja Naver Mapsista löytyy selkeät reittiohjeet, minne ikinä onkaan matkalla. Kannattaa huomioida, että Google Maps ei toimi hyvin Koreassa. Myös taksi on ihan järkevä vaihtoehto Soulissa liikkumiseen, eikä kovin kallis Suomeen verrattuna. Suosittelisin kuitenkin tilaamaan taksit joko Uberin tai Kakao Taxin kautta, jolloin hinta ja määränpää on tiedossa. Itse en avannut korealaista pankkitiliä ollenkaan, koska katsoin että tilin avaamisesta/sulkemisesta olisi liikaa vaivaa puolta vuotta varten, ja hyvin pärjäsin ilmankin. Jos vaihdossa on pidempään niin silloin tätä voi olla aiheellista harkita.

Asuminen

Asumiseen vaihtoehtoina on yliopiston asuntola, yksityiset asuntolat (Goshiwonit) ja yksityiset vuokra-asunnot. Itse päädyin varaamaan oman huoneiston koko vaihdon ajaksi AirBnb:n kautta, koska en halunnut jakaa asuintiloja muiden kanssa. Tämä ei ole toki halvin vaihtoehto, mutta vuokraus hoitui kätevästi ja turvallisesti. Maksoin huoneistoista n. 540€/kk.

Halvin vaihtoehto lienee yliopiston asuntola. SKKU:ssa käsittääkseni kaikki halukkaat pääsivät asuntoloihin, muissa yliopistoissa kilpailu voi olla kovempaa. Asuntoloissa huone pitää jakaa toisen vaihto-oppilaan kanssa. Lisäksi asuntoloissa on kotiintuloaika arkisin, jolloin huoneeseen pitää saapua ennen kotiintuloajan alkamista. SKKU:lla oli jonkinlainen yhteistyökuvio toisen, yksityisen asuntolan (Mangrow) kanssa jota tarjottiin vaihtoehdoksi SKKU:hun tuleville vaihtareille. Monet majoittuvatkin Mangrowissa ja olivat tyytyväisiä siihen; heillä ei ollut mm. sääntöjä kotiintuloaikojen suhteen. Yliopiston asuntoloissa ja Mangrowissa vaikutti olevan hyvin yhteisöllinen meininki, joten nämä vaihtoehdot ehkä edistävät yhteisöllisyyttä muita mainittuja vaihtoehtoja paremmin.

Ympäri kaupunkia löytyy huoneistohostelleita, joita kutsutaan Goshiwoneiksi. Goshiwoneista saa pieniä huoneita, joissa on kuitenkin yleensä oma WC ja suihku. Keittiötilat on jaettu. Goshiwoneista osa on hyvinkin edullisia, mutta huoneistojen laadussa voi olla suurta vaihtelua. En suosittele sitoutumaan näihin koko vaihdon ajaksi ennen kuin on nähnyt tilat paikan päällä. Goshiwoneja löytyy ihan googlettamalla Goshiwon + Seoul.

Facebook-ryhmistä ja Kakaotalk-ryhmistä (Housing in Seoul) voi etsiä myös yksityisiä huoneistoja tai huoneita kimppakämpistä. Vuokra-asunnoissa on usein suuri vuokravakuus, joten näitäkään en lähtisi vuokraamaan näkemättä asuntoa paikan päällä.

Opiskelu ja arki

Suoritin vaihdon aikana neljä kurssia, jotka vastasivat kukin korealaisessa järjestelmässä kolmea opintopistettä (eli kuutta suomalaista opintopistettä). Näin ollen kaiken kaikkiaan suoritin vaihdon aikana 24 opintopistettä, joka oli mielestäni sopiva määrä ottaen huomioon että tein myös etänä töitä Suomeen koko vaihdon ajan pari päivää viikossa. Nämä neljä kurssia jatkuivat koko vaihdoin ajan, eli syyslukukaudella oli vain yksi periodi. Valitsemani kurssit eivät mielestäni olleet sisällöllisesti erityisen haastavia, eikä arvostelu ollut kovin tiukkaa. Kannattaa kuitenkin huomioida, että luentojen läsnäolovaatimukset ovat aika tiukat ja kursseihin kuului suhteellisen paljon palautettavia tehtäviä ja ryhmätöitä. Jokaiseen ottamaani kurssiin kuului kaksi luentoa per viikko. Pääsääntöisesti sanoisin, että jos huolehtii että läsnäolovaatimus täyttyy ja palauttaa työt ajallaan niin kurssien läpi pääsemisestä ei tarvitse suuresti huolehtia.

Kursseihin kuuluu yksi välikoe (midterms) joka sijoittuu lokakuulle. Loppukokeet (finals) on periodin lopussa marras-joulukuun vaihteessa. Ainoastaan yhden kurssin loppukoe oli perinteinen tentti, muuten välikokeet ja lopputyöt olivat yksin tai ryhmässä tehtyjä esseitä. Opettajien englannin kielen taito oli pääsääntöisesti hyvä. Jos mahdollista suosittelen ottamaan Korean/Itä-Aasian kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyviä kursseja, sillä ne rikastuttavat vaihtokokemuksia. Itse en ottanut korean alkeiskurssia, mutta muut vaihtarit, jotka sen kävivät, sanoivat, että kurssi oli suhteellisen aikaa vievä, mikä kannattaa ottaa huomioon. Lukukauden aikana ei ollut pidempiä lomia, yksittäisiä pyhäpäiviä taisi olla muutama. Lukukausi loppui kuitenkin jo joulukuun ensimmäisellä viikolla, mikä antaa mahdollisuuden matkustella ennen Suomeen paluuta.

SKKU:ssa on kansainvälinen opiskelijajärjestö, joka järjesti muutamia tapahtumia. Mielestäni yliopiston puolelta järjestetty ryhmäyttämistoiminta oli kuitenkin aika pintapuolista ja vähäistä, enkä itse ainakaan tutustunut yhteenkään SKKU:n korealaiseen opiskelijaan kovin syvällisesti. Vaihtarit jaettiin tutorryhmiin, mutta ainakin oman ryhmäni kokoontumiset kuivuivat kokoon yhden tapaamisen jälkeen. Ehkä joillain muilla ryhmillä homma toimi paremmin. Joka tapauksessa ryhmäyttämiseen olisi voinut mielestäni koulun puolelta panostaa vähän enemmän. Ilmeisesti tämä on aika koulukohtaista, ja esim. SNU:ssa tutor-ryhmätoiminta oli hyvinkin intensiivistä. Muihin vaihto-oppilaisiin toki tutustuu helposti ja erinäisiä vaihtaribileitä on paljon, joten ei tarvitse pelätä, että jäisi yksin. Ei ehkä kuitenkaan kannata asettaa suuria odotuksia sille, että muodostaisi läheisiä ystävyyssuhteita paikallisten kanssa. Tähän luo haasteita myös se, että korealaisten englannin kielen taito on vaihtelevaa ja kulttuuri on tietyllä tapaa sisäänpäin lämpiävämpää kuten Suomessakin. Illanviettojen yhteydessä oli kyllä hauskoja kohtaamisia myös paikallisten kanssa.

Vaihtareiden hieman laiskaa integroimista lukuun ottamatta SKKU:ssa on myös hyviä puolia muihin yliopistoihin verrattuna. Sijainti on erinomainen: yliopisto on keskeisellä paikalla hyvien yhteyksien varrella. SKKU on Korean vanhin yliopisto ja alkuperäisen kampuksen rakennuksia pääsee edelleen näkemään yliopiston alueella. Lisäksi alue, jossa yliopisto sijaitsee, on todella kiva, ehkä yksiä lempialueitani Soulissa. SKKU:ssa on suhteellisen hyvä tarjonta sosiaalitieteiden kursseja englanniksi, jolloin pääsee myös tekemään muitakin kuin vain vaihtareille tehtyjä kursseja.

Arkisin kävin kouluissa luennoilla ja kahviloissa tekemässä töitä. Koreassa on todella suuri kahvilakulttuuri, joten jos kahviloissa hengailu kiinnostaa niin niitä löytyy jokaiseen makuun. Vapaa-ajalla tykkäsin ennen kaikkea kävellä eri kaupunginosissa. Suosittelisinkin arkisin käymään, vaikka illallisella eri alueilla, niin pääsee näkemään kaupungin eri puolia. Itse nautin paljon korealaisesta ravintolakulttuurissa ja söin ulkona lähes joka päivä (ravintoloissa käynti on myös huomattavasti halvempaa kuin Suomessa). Suosittelen lämpimästi tutustumaan Korean historiaan, yhteiskuntaan ja kulttuuriin ennen vaihtoa ja vaihdon aikana, koska tällöin kaikesta saa huomattavasti enemmän irti. Etenkin nähtävyydet ja museot ovat kiinnostavampia, kun niitä voi asettaa kontekstiin. Soul on vuorten ympäröimä ja vuorien yhteyksissä on paljon vaellusreittejä, joten myös luontokohteita löytyy läheltä. Loppujen lopuksi Soulin kokoisesta kaupungista löytyy aika lailla jokaiselle jotakin, joten kokemusta voi räätälöidä aika pitkälle omien kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti.

Viikonloppuisin suosittelen ehdottomasti matkustamaan myös Korean sisällä. Itse kävin Gyeongjussa, Andongissa ja Jeju-saarella. Gyeongjuun kannattaa mennä, mikäli historia kiinnostaa millään tasolla. Andongin pääkohde on niin ikään historiallinen Hahoe-kylä. Jejulla on ennen kaikkea luontokohteita ja se on korealaisen sisämaanmatkailun ykköskohde kesäisin. Itse matkustin Korean sisällä Jejua lukuunottamatta junalla, joka on kätevä ja nopea tapa liikkua, eikä kohtuuttoman kallis. Itse en käynyt Busanissa mutta monet muut vaihtarit kävivät ja suosittelivat sitä lämpimästi. Koulun loppumisen jälkeen kävin viikon reissulla Japanissa, jota suosittelen ehdottomasti myös, mikäli rahaa on vielä jäljellä. Viisumin puitteissa maasta ei voi poistua ennen Alien Registration Cardin (ARC) saamista, jossa kesti pari kuukautta. Korean ulkopuolelle sijoittuvat reissut kannattaa siis suunnitella vaihdon loppupuolelle.

Mikä yllätti ja mitä Souliin tulevan kannattaa ottaa huomioon

Kuten aiemmin mainitsin, Soulissa oli todella kuuma maahan tullessa ja lämpö jatkuu pitkälle lokakuuhun asti. Kuitenkin marraskuussa ilma kylmenee todella nopeasti, ja esimerkiksi joulukuussa Soulissa oli huomattavasti kylmempi kuin Helsingissä. Talvitakkikin on siis syytä pakata mukaan. Ennen Soulia en ollut käynyt missään läheskään yhtä suuressa kaupungissa, joten etukäteen jännitin, kuinka kaoottinen meininki miljoonakaupungissa on. Loppujen lopuksi kaupunki toimii kuitenkin yleisesti ottaen hyvin. Syksyllä 2022 sisätiloissa oli edelleen maskipakko, jota kaikki noudattivat hyvin kuuliaisesti. En tiedä mikä tilanne on tällä hetkellä, asia kannattaa selvittää ennen maahan menemistä.

Soulia usein mainostetaan hyvin turvallisena kaupunkina mitä se monessa suhteessa onkin, mutta muutamaan asiaan on syytä kiinnittää huomiota:

  1. Yöelämä: Soulissa on pari ns. bilealuetta (Hongdae ja Itaewon), joissa meno on hyvinkin railakasta viikonloppuisin. Ikävä kyllä etenkin ulkomaalaisten juomien huumaaminen on hyvin yleistä, joten omien juomien kanssa tulee olla erittäin varovainen. Ehdottomasti en suosittele lähtemään yöelämään yksin. Lisäksi tulisi huolehtia, että kaikki porukassa pääsevät kotiin illan päätteeksi.
  2. Väkijoukot/tapahtumat: kaikki Souliin lähtijät varmaan ovat tietoisia Halloweenina tapahtuneesta tragediasta Itaewonissa. Tämä toi esiin muun muassa sen, että korealaisissa hätäpalveluissa on vielä kehittämisen varaa. Kannattaa siis olla tietoinen ympäristöstään, eikä asettaa itseään riskialttiisiin tilanteisiin.
  3. Vakoilukamerat: ns. spycamit on Koreassa tunnettu ongelma ja niitä löytyy säännöllisesti esim. julkisista vessoista. Kannattaa siis tarkistaa vessat ennen käyttöä.

Paluu Suomeen

Palasin suomeen 13.1.. Paluu Suomen sujui kohtuullisen mutkattomasti, eikä vaatinut erikoisempia toimenpiteitä. Incheonin lentokentällä kannattaa olla hyvissä ajoin, sillä odotusajat voivat olla pitkiä. Kannattaa huolehtia, että todistuksen saa vaihtoyliopistosta sellaisessa muodossa, että sen voi toimittaa Helsingin yliopistoon kurssien hyväksilukua varten. Itse lähetin sähköpostia SKKU:lle, jossa pyysin todistusta PDF-muodossa.

Toivottavasti tästä yhteenvedosta oli hyötyä jollekin vaihtoon lähtijälle. Vaihto oli todella antoisa kokemus kaiken kaikkiaan, Etelä-Korea on maana ja kulttuurina erittäin mielenkiintoinen ja erilainen Suomeen verrattuna. Toivotan kaikille lähtijöille mahtavaa vaihtokokemusta, Etelä-Korea oli teiltä erinomainen valinta!

Vaihtokertomus, Chinese University of Hong Kong, syksy 2022

Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelija

Poikkeusolojen Hong Kong

Lensin Hong Kongiin paria päivää ennen elokuun alkua. Lukukauden alkuunkin oli sopivasti vielä pari viikkoa. Olin vieraillut Hong Kongissa aiemminkin vuosina 2016 ja 2019, mutta nyt koronan torjuntatoimet tekivät saapumisesta hyvin erilaisen kokemuksen.

Olin etukäteen joutunut etsimään itselleni hotellin kolmen vuorokauden karanteenia varten, sillä pakollista karanteenia ei voinut viettää perheen tai sukulaisten luona, joita minulla Hong Kongissa asuu. Kentällä saavuttaessa terminaalin sisällä käveltiin maskit kasvoilla useita kilometrejä maahantulotarkastuksiin, karanteenihotellin tarkastuksiin, sekä ensimmäisiin pika- ja PCR-testeihin. Kentällä piti odottaa pikatestin valmistumista, ja kun se tuli negatiivisena takaisin, maahantulijat ohjattiin jonoihin sen mukaan, mihin osaan Hong Kongia oli menossa karanteenia viettämään.

Bussi kiersi Hong Kongin välillä kapeitakin katuja vähän päälle tunnin. Hyvin kesäinen, seisovan kuuma ja kostea ilma tuntui vähän kentällä ja bussissakin ja bussin henkilökunta yritti saada viilennyksen mahdollisimman täysille. Hotellille päästyäni, minulle kerrottiin kerros ja huoneen numero, ja siirryin matkatavaroiden kanssa huoneeseen. Tämän jälkeen huoneesta ei saanut poistua ja oven sai avata vain ruuan jakelun tai koronatestin ottamisen yhteydessä. Vietin siis ensimmäiset päivät jet lagista toipuen ja katsellen ulos isoista ikkunoista, joista näkyi enimmäkseen vain korkeiden rakennusten seiniä.

Karanteeni kului lopulta äkkiä, sen aikana kaupungin ohi pyyhkäisi voimakas kesäinen ukkosmyrsky rankkasateineen ja salamoineen. Tässä kohtaa en ollut vielä kunnolla sisäistänytkään, että olin lopulta päässyt vaihtoon korona-ajan hankaluuksien jälkeen.

Myrskyn seuraamista karanteenissa

Ensimmäiset viikot menivät lopulta erilaisia lomakkeita täytellessä, koronatesteissä käymisessä ja kaupunkia ihmetellessä. Ravintoloihin pääsi sitten, kun oli suorittanut yhdeksän vuorokauden tarkkailujakson. Kouluun liittyviä hoidettavia asioita olivat mm. lopullisten kurssivalintojen tekeminen, saapumispäivän ilmoittaminen kampuksen majoitukseen, opiskelijakortin hankkiminen ja itse kampukselle muutto.

Chinese University of Hong Kongin opiskelijoille oli jo hyvissä ajoin luotu oma ryhmä tutustumista varten. Moni oli jo kerennyt viettämään aika Hong Kongissa ennen minun saapumistani maahan, joten erilaisia tutustumistapahtumia oli järjestetty ja järjestettiin melko tiuhaan. Ensimmäisessä vaihto-opiskelijoiden tapaamisessa, jossa olin mukana, menimme porukalla istumaan ja viettämään aikaa paikalliseen rantakohteeseen. Tapasin etenkin Euroopasta tulleita vaihtareita, kuten esim. ruotsalaisen ystäväporukan, joiden kanssa kävin patikoimassa ja rantareissuilla useaan kertaan vaihdon aikana.

Kuva 1. Hong Kongin suurten kerrostalokompleksit ovat hienoja iltaisin. Betoniviidakkoon tuovat eloa värikkäät istutukset. Kuva 2. Ennen kurssien alkua kerkesi pienelle venereissullekin.

Elämää kampuksella

Yliopiston kampus on iso, kuin pienoiskaupunki tai kaupunginosa. Se on rakennettu manner-Hong Kongin koilisosaan, ei kovin monen metropysäkin päähän Kiinan rajasta ja ostosvyöhykkeenä tunnetusta Shenzhenin alueesta. Kampusta ympäröivät vihreät kukkulat, joissa osassa on vielä pieniä kyliä, ja ihmiset vastustavat voimakasta urbanisaatiosta ja vuokrahintojen nousua. Esimerkiksi Helsinkiin verrattuna Hong Kongin vuokrakriisi on ihan omaa luokkaansa.

Kampuksen sydän oli iso kirjasto, jossa oli opiskelutiloja yhteiskäyttötietokoneineen viidessä kerroksessa. Kirjaston alla pesivät pallomaisia pesiä tekevä lintuyhdyskunta, joka muistutti jonkin verran Suomessakin eläviä pääskylajeja. Kirjaston alimmassa kerroksessa oli vuorokauden ympäri auki oleva opiskelutila, jossa oli erilaisia istuinalustoja, erikorkuisia pöytiä ja lepopaikkoja erilaisten projektien kanssa painiskelevien opiskelijoiden käyttöön. Etenkin paikallisista opiskelijoista osa tuntui viettävän kirjastoissa todella paljon aikaa, ja joskus opiskelijoita tapasi myös nukkumasta päiväunia kirjaston tiloissa, mistä vain tilaa löytyi. Jotkut paikalliset opiskelijakaverini kertoivat minulle, että osa opiskelijoista vietti useampia öitä viikossa kirjastossa, sillä he eivät olleet onnistuneet saamaan majoitusta kampuksen asuntoloista, ja heillä oli kotiin pitkä kotimatka, joten he mieluummin jäivät kirjastolle yöksi ja käyttivät matkustamisesta säästyvän ajan opiskeluun.

Kuva 1. Kampus on rakennettu vihreiden kukkuloiden syliin. Rakennustelineet ovat Chung Chi Collegen kirkon remontista, taustalla näkyvä kukkulla on Tai Po Kau, jossa elää apinoita. Kukkulan rinteellä oleva talojen rivistö koostuu isoista huviloista. Kuva 2. Kampuksen keskuskirjasto, jossa on opiskelijoille paljon opiskelutilaa ja jonka etuovien räystään alla pesii pääskysyhdyskunta.

Yliopistolla on muistaakseni seitsemän erilaista Collegea, eli opiskelijayhteisöä, jolla oli omat asuntolansa ja joskus myös urheilutilansa ja kirjastonsa. Sen lisäksi oli myös jatko-opiskelijoiden omat asuntolat, sekä International House -kompleksit, jossa itse asuin. Colleget järjestävät lukukauden aikana useita tapahtumia, kuten vuosijuhlia ja urheilutapahtumia ja niillä on myös omat urheilujärjestönsä yliopiston virallisten joukkueiden lisäksi. Yksi erityisesti mieleenpainuva tapahtuma oli esimerkiksi Shaw-fiesta, joka oli Shaw College -opiskelijayhteisön vuosijuhla. Juhlassa opiskelijat pitivät erilaisia kojuja, joissa saattoi osallistua erilaisiin peleihin tai arvontoihin tai ostaa erilaisia herkkuja tai joidenkin opiskelijoiden itse tekemiä käsitöitä. Ilta huipentui paikallisen bändin keikkaan.

Yliopiston ja Collegejen urheilujoukkueet hakevat syyslukukauden alussa uusia jäseniä. Kampuksella on joukkueita ainakin jalkapallolle, soudulle, käsipallolle, koripallolle, yleisurheilulle ja tennikselle ja joukkueiden pääsyvaatimukset vaihtelevat. Tietoja eri joukkueista saa yliopiston sähköpostiin, ja tiedot niistä löytyvät myös yliopistojen nettisivuilta. Kampuksella on hyvät puitteet urheiluun, sillä liikuntasalien lisäksi kampuksella on myös useita kuntosaleja, pari urheilukenttää ja tenniskentät, sekä 50 metrin uima-allas, joka on välillä myös vapaassa käytössä. Päätin kokeilla päästä sisään yliopiston naisten jalkapallojoukkueeseen, ja joukkue otti minut avosylin vastaan, vaikka sekä valmentajan, että joidenkin pelaajien kanssa kommunikointi englanniksi välillä vaati vähän luovuutta. Kaikki pelaajat olivat tosi kilttejä ja tulkkasivat harjoituksia tarvittaessa. Itseäni harmitti hieman, etten ollut opiskellut kantonia aikaisemmin tai osallistunut yliopiston alkeiskursseille. Mutta hyvä henki selätti kielimuurin oikeastaan kaikissa tilanteissa. Syyskauden aikana joukkueen sijoitus Hong Kongin yliopistojen liigassa nousi viidenneltä sijalta kolmanneksi, ja pääsin pelaamaan turnauksen kaikki pelit joukkueen maalivahtina ihan viimeistä peliä lukuun ottamatta, sillä olin tuolloin jo palannut Suomeen. Yliopiston urheilutoimintaan osallistuminen oli ehdottomasti yksi vaihtoni kohokohdista.

Kampus on Hong Kongin pääsaarelta lähtevän East Rail Linen loppupäässä. Päästäkseen aivan ydinkeskusta-alueelle, joutuu metrolinjaa vielä vaihtamaan parin pysäkin ajaksi. Matka-aikaa Hong Kongin pääsaarelle kannattaa varata vähintään tunti ja ruuhka-aikaan kannattaa huomioida, että metrot voivat olla täynnä ja seuraavaa voi joutua odottamaan muutamia minuutteja. Kampuksen sisälläkin välimatkat voivat olla pitkiä. Kampuksella kulkee useampi bussilinja, mutta bussit eivät kulje koulupäivän ulkopuolella kovin tiuhaan ja lopettavat ajon ennen puolta yötä. Kampus on myös rinteeseen rakennettu, joten ylämäkiä ja portaita riittää. Vaihtotapahtumia järjestetään usein keskustassa, ja jos haluaa jäädä tapahtuman loppuun asti paikalle, vaihtoehdot takaisin kampukselle pääsemiseksi ovat joko useita sivureittejä kiertävä yöbussi, jonka kyydissä matka saattaa kestää helposti pari tuntia, tai taksi, joka saattaa veloittaa mitä tahansa 40–60 euron väliltä. Taksissa voi maksaa ainoastaan käteisellä, joten sitä kannattaa varata mukaan, ellei käytössä ole jotain taksisovellusta. Yleensä kannattaa yrittää jakaa taksimatkat muiden vaihtareiden kanssa.

Chinese University of Hong Kongissa järjestetään runsaasti erilaisia tapahtumia etenkin eri Collegeiden toimesta. Lisäksi vaihto-oppilaiden tuutorit ja vaihto-oppilaat itse ovat yleensä todella aktiivisia tapahtumien järjestäjiä. Tekemistä riittää siis kampuksella ja keskustassa aina kun vapaa-aikaa on. Lisäksi syksyn aikaan kuuluu myös mid-Autumn festival, joka tunnetaan myös Moon festival -nimellä. Se on alun perin kiinalainen sadunkorjuujuhla. Loppusyksyyn osuu myös intialainen valon juhla ”Diwali”, joka näkyy etenkin kaupungin valaistuksessa, sillä Hong Kongissa asuu suuri intialaisten vähemmistö. Juhlapyhiin kuulu usein esimerkiksi erilaisten katujen ja puistojen koristelu värikkäillä valoilla, sekä ilotulitukset.

Asumisesta

Kampuksella asuminen oli mielestäni hyvä päätös, sillä matkustaminen Hong Kongin sisällä saattaa olla hyvin aikaa vievää ja yleinen vuokrataso erittäin korkea. Asuin International House -kompleksin kerrostalossa, joita oli kampuksella yhteensä kuusi kappaletta. Taloissa asui sekä paikallisia opiskelijoita, että vaihtareita, mutta asuntoloiden asukkaat ryhmäytyivät oman kokemukseni mukaan hyvin vähän keskenään. Asuin itse kahdentoista hengen huoneistossa, jossa jaoin pienen huoneen toisen suomalaisen vaihtarin kanssa. Meidät oli ryhmitelty huoneisiin ja mahdollisesti myös itse asuntoihin osittain oman kotimaan perusteella.

Asuntolan varustelu yllätti hieman. Jokaisessa asunnossa on yhteiskeittiö, johon kuuluu yleensä useampi jääkaappi, mikroaaltouuni ja keittolevy. Keittolevyjä oli meillä yksi, yhdelle kattilalle. Mitään keittiövälineitä asunnossa ei ollut ennestään, vaan jos halusi tehdä ruokaa itse kampuksella oleskeluaikana, piti välineet käydä ostamassa itse. Samoin tyynyt, peitot ja lakanat piti hankkia itse, ja osa opiskelijoista osti oman patjankin asuntolojen jumppapatjojen tilalle. Suuri osa vaihtaritutuistani suuntasi ostoksille Sha Tin:in Ikeaan, mutta myös Japanese House Center (JHC) ja MUJI tarjosivat kodintarvikkeita suhteellisen edullisesti. Asuntolassa asuminen oli vuokran osalta todella edullista neljältä kuukaudelta (alle 1000 euroa) ja asuntolan kolme suihkullista kylpyhuonetta riittivät mielestäni aika hyvin kaikkien käyttöön. Jaettu huone toisen vaihtarin kanssa oli pieni, huoneeseen mahtuivat juuri kaksi työpöytää, sängyt ja vaatekaapit, sekä kaksi seinähyllyä. Lattiatilaa jäi noin parin neliön verran, mutta vaihdon aikana molemmat olimme koko ajan menossa ja opiskelimmekin pääosin muualla kuin asuntolassa, joten mahduimme asumaan samaan huoneeseen oikein hyvin.

Kampuksella oli yksi ruokakauppa, sekä lukuisia kahviloita ja opiskelijaravintoloita, joista lounaan saattoi saada halvimmillaan noin 2–3 eurolla ja erikoiskahvin noin 3 eurolla, riippuen tietysti kahvilasta. Opiskelijaravintoloiden taso vaihteli melko paljon. Osa lounaista oli todella yksinkertaisia ja sisälsivät harvoin vihanneksia, kun taas osa oli todella monipuolisia ja hyviä. Oman tulisuuden sietokyvyn kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä jotkut ruuat pystyy tilaamaan sekä mietoihin, että tulisiin liemiin. Omia lemppareitani olivat Lee Woo Sing -Collegen kahvilat ja Cafe Tolo, sekä Chung Chi -Collegen opiskelijaravintola. Kampuksella kierrellessä uusiin kahviloihin ja ravintoloihin törmäsi jatkuvasti, sillä niiden sijainteja ei oltu merkitty kovin selkeästi mihinkään ja ravintola saattoi löytyä välillä yllättävästäkin paikasta. Jos haluaa tietää kampuksen ruokapaikkoja etukäteen, kannattaa ainakin vilkaista kampuksen nettisivuja: https://www.cuhk.edu.hk/english/campus/accommodation.html.

Kampuksen ruokakauppa oli auki yleensä aikaisesta aamusta yhdeksään tai kymmeneen asti illalla. Hong Kongissa on useita ruokakauppaketjuja, joiden hintataso ja elintarvikevalikoima vaihtelee jonkin verran. Yleisesti ottaen elintarvikkeet ovat Hong Kongissa kalliita, koska suurin osa tuodaan muualta. Esimerkiksi hedelmät ja vihannekset tuodaan manner-Kiinasta, Japanista, Filippiineiltä ja muualta Aasiasta, kun taas maito voi tulla esimerkiksi Australiasta tai USA:sta. Yleisesti ottaen ruuanlaitto on melkeinpä kalliimpaa kuin ulkona syöminen, jos osaa valita ruokapaikan oikein. Erilaiset ruokalat ja toripaikat ovat esimerkiksi edullinen tapa syödä ulkona. Kauppakeskusten ravintolat ovat puolestaan yleiseltä hintatasoltaan Suomen luokkaa tai vain vähän edukkaampia.

Melkein kampuksen korkeimmalla kohdalla. Taustalla näkyvät itäisen Hong Kongin luonnonpuistojen huiput.

Vaihtoyliopiston kurssit ja lukukausi

Opiskelin vaihtoyliopistossani biotieteitä. Otin kursseja sekä omasta pääaineestani, että myös hieman omasta koulutussuunnastani poikkeavia kursseja. Biotieteellisessä tiedekunnassa kurssit olivat todella luentopainotteisia, koko syksyn aikana tein pari ryhmätyötä. Joillakin kursseilla saattoi olla lyhyitä testejä tai kurssikertojen ulkopuolisia tehtävänantoja. Enemmistö kursseista koostui luennoista, lukukauden puolivälitentistä, sekä lopputentistä. Lukukauden puolivälin kokeet pidettiin luokkahuoneissa normaalin kurssitapaamisen yhteydessä, mutta lopputentit järjestettiin keskitetysti erilaisissa juhlatiloissa tai liikuntasalaisessa. Yhdessä salissa saattoi olla samaan aikaan eri tenttien tekijöitä jopa toista sataa. Loppukoejärjestelyt toivat mieleen suomalaisen ylioppilaskirjoitusjärjestelmän.

Kurssit olivat mielestäni mielenkiintoisia, mutta opetus painottui pitkälti käsitteiden ja asioiden ulkoa opetteluun. Tentteihin piti yleensä opetella todella paljon käsitteitä ja asiasanoja, koska niitä kysyttiin paljon kokeissa. Koeaika oli yleensä melko lyhyt, noin kaksi tai kolme tuntia. Samaan tenttiin saattoi kuulua niin monivalintatehtäviä, lyhyitä kysymyksiä kuin esseekysymyksiäkin. Mielestäni kysymysten määrä ja tehtäviin annettu aika eivät korreloineet hyvin keskenään ja itselleni meinasi kokeissa tulla välillä kiire.

Hong Kongin yliopistot ovat myös voimakkaan kilpailullisia. Arviointikriteerit ovat myös aika tiukat. Paikalliset opiskelijat sanoivat, että heidän mielestään kursseista läpi pääseminen on suhteellisen helppoa, mutta hyvien arvosanojen saaminen jo todella haastavaa. Ainakin biotieteellisen tiedekunnan joillakin kursseilla käytetään Gaussin käyrää, samoin kuin suomalaisissa ylioppilaskirjoituksissa. Tämä loi mielestäni jonkin verran lisäpainetta kurssien suorittamiseen.

Yliopiston lukukausi kesti elokuun viimeiseltä viikolta aina joulunalusviikkoon asti, eikä välissä ollut, paria yksittäistä kansallista juhlapäivää lukuun ottamatta, lomia. Kurssit ovat aina yhden lukukauden mittaisia.

Hong Kongin yliopistoon tullaan opiskelemaan etenkin kansainvälistä bisnestä, kieliä ja media-alaa. Omalla opiskelualallani ei ollut juurikaan muita vaihtareita. Kuulin muiden alojen opiskelijoilta, että esimerkiksi journalistiikan alalla tehtiin paljon pienempiä tehtäviä ja esseitä, kun taas kansainvälisen bisneksen aloilla saatettiin tehdä jonkin verran ryhmätöitä. Opetustyyli tuntui siis olevan voimakkaan riippuvainen itse alasta.

Kampuksen fiiliksiä illalla ja yöllä. Pelkkä kampuksella kiertely oli jo hauska ajanviete sinänsä.

Opiskelijaterveydenhuolto

Kampuksella oli nopea ja toimiva perusterveydenhuolto. Ajan saattoi saada varattua jopa samalle viikolle tai korkeintaan viikon päähän. Hammashoito oli puolestaan todella ruuhkautunut ja itselläni kävi sen suhteen vähän huono tuuri, sillä sain kesken lukukautta antibioottikuuria vaativan hammastulehduksen ja jouduin käymään lääkärissä yksityisellä lääkäriasemalla. Ylipäätään terveydenhuolto on Hong Kongissa hyvällä tasolla, mutta yksityisellä lääkärillä käynnistä voi joutua maksamaan korkean hinnan. Lähtökohtaisesti vaihto-opiskelija pystyy kuitenkin saamaan apua aina opiskelijaterveydenhuollon palveluilta.

Mikä Hong Kongissa yllätti

Kurssien vaikeustaso pääsi yllättämään minut vaihdossa. Olin valinnut paljon biotieteiden kursseja, ehkä vähän uhkarohkeastikin myös sellaisista aiheista, jotka eivät täysin vastanneet omaa alaani. Hong Kongin yliopistokulttuuri on melko kilpailullinen ja kurssien arviointikriteerit korkeat, kursseihin kannatta paneutua huolella jo heti ensimmäisistä viikoista lähtien. Itselle kasautuvaa työmäärää kannatta myös miettiä huolella jo ennen vaihdon alkua. Esimerkiksi kielikurssille osallistuminen voi tuoda mukavaa vaihtelua ja uutta pääsee oppimaan vähän rauhallisemmassa tahdissa.

Hong Kong on myös suhteellisen kallis maa. Vaikka julkisissa kulkuvälineissä liikkuminen ja kampuksella ja joissakin ravintoloissa syöminen on melko edullista, kannattaa huomioida elintarvikkeiden korkeat hinnat, taksimatkat (joihinkin kiinnostaviin paikkoihin ei pääse julkisilla kulkuvälineillä) ja ylimääräiset elinkustannukset (jos esimerkiksi asuntolaan täytyy ostaa omat keittiötarvikkeet ja petivaatteet). Budjettisuunnittelua kannattaa aina vaihtoon lähtiessä tehdä, ja rahaa kannattaa varata myös yllättävien tilanteiden varalta.

Ihanimmat yllätykset vaihdossa tulivat ihmisten rehellisyydestä ja vieraanvaraisuudesta, sekä huikeista nähtävyyksistä, joita tuntui riittävän enemmän kuin neljässä kuukaudessa kerkesi kokea. Huolimatta siitä, että opiskelijaelämä voi olla stressaavaa ja kiireistä, paikallisiin opiskelijoihin ja opiskelijakulttuuriin pääsee tutustumaan matalla kynnyksellä esimerkiksi oman Collegen järjestämässä tutustumispäivässä tai vaikka urheilutoimintaan osallistumalla. Itsellä kävi hyvä tuuri, kun oman Collegen vaihtaripäivässä oli mukana myös paikallinen bilsan opiskelija, joka nopeasti bongasi saman alan vaihtarin ja tutustutti minut omiin opiskelijakavereihinsa. Lopulta muodostui kaveriporukka, johon kuului opiskelijoita kahdesta eri yliopistosta. Samoin futisjoukkueen tyyppeihin oli helppo tutustua treeneissä ja joukkuetapahtumissa.

Ihmisten rehellisyys ja Hong Kongin turvallisuus pelasti minut parista kiperästä tilanteesta. Olin kauppakeskuksessa pyöriessäni onnistunut tipauttamaan lompakkoni, jossa oli opiskelijakorttini lisäksi myös pankkikortti ja matkakortti. Olin kirjoittanut puhelinnumeroni lompakon sisään ja saman päivän iltana vanhempi setä soitti minulle ja kertoi löytäneensä lompakon. Tulkkausavun jälkeen sain sovittua lompakon palautuksesta tämän miehen kanssa, joka tuli seuraavana päivänä samaan kauppakeskukseen palauttamaan lompakkoni. Tästä kokemuksesta tuli itselle todella lämmin ja helpottunut olo.

Lopuksi minut yllätti se, miten nopeasti neljä kuukautta kuluu ja miten paljon tekemistä Hong Kongiin jäi. Kaupunki on tunnettu parista isommasta saarestaan ja retkeilymahdollisuuksistaan ja uusia kauniita paikkoja tuntui löytyvän jatkuvasti. Tällä kertaa en lähtenyt minnekään Hong Kongin rajojen sisältä ja silti tekemistä oli hurjasti. Lopulta pandemian aiheuttamat rajoituksetkaan eivät juuri vaikuttaneet tekemiseen.

Paluun jälkeiset fiilikset

Paluu tuntui aluksi todella oudolta. Kesti aikaa, ennen kuin pääsi takaisin kiinni normaaliin arkirytmiin Suomessa. Oli viettänyt niin paljon aikaa vieraassa kulttuurissa ja Hong Kongissa oli vaihtoni aikana edelleen voimassa aika paljon koronarajoituksia niin olo oli aluksi hieman kummallinen. Lisäksi Suomessa oli, yllätys yllätys, myös paljon kylmempi kuin mitä Hong Kongista lähtiessä, joten paluu Suomen talveen ei myöskään aluksi tuntunut hirveän mukavalta. Haikeimmalta tuntui jättää paikalliset opiskelijakaverit, Hong Kongissa asuvat sukulaiset ja todella mukava futisjoukkueeni.

Muutamien viikkojen jälkeen olo kuitenkin helpottui. Oli kiva nähdä perhettä ja kavereita pitkästä aikaa, ja myös lumiseen talveen tottui pian. Päällimmäiseksi jäi hirveän iso onnistumisen kokemus ja lämmin fiilis. Tuntuu kivalta, kun on opiskeluaikana saanut toteuttaa itselle tärkeän kokemuksen ja on pärjännyt ulkomailla vieraassa kulttuurissa. Kaikkein hienointa oli ehdottomasti se, että vaihdosta sai oman alan opiskelijakavereita ja heidän kauttaan myös lisää motivaatiota omiin opintoihin.

Mitä kannattaa huomioida vaihtarina Hong Kongissa

  1. Kampuksella asumisesta voi tulla lisäkustannuksia, sillä asuntoloissa ei usein ole valmiina keittiötarvikkeita, tyynyjä, peittoja tai muita vastaavia kodintarvikkeita. Tämä kannattaa ottaa huomioon, vaikka asuntolassa asuminen on Hong Kongin yleiseen vuokratasoon nähden erittäin edukasta.
  2. Vaihto-opiskelijat jaetaan yliopiston Collegeihin ennen lukukauden alkua. Colleget myös järjestävät vaihto-opiskelijoille tapahtumia, joissa voi helposti tutustua toisiin vaihtareihin ja paikallisiin opiskelijoihin. Myös Collegeiden yleisiin opiskelijatapahtumiin kannattaa osallistua. Jos mahdollista, asuntolapaikkaa kannattaa hakea jonkun virallisen Collegen asuntolasta, sillä näiden opiskelijatoiminta oli mielestäni aktiivisempaa ja Collegen tiloihin saattoi kuulua omat opiskelijaravintolat ja kahvilat ja joskus jopa kuntoilutilat, mitä ei I-House komplekseissa ihan samalla tavalla ollut.
  3. Opiskelijan kannattaa hakea Hong Kongin julkisen liikenteen palveluilta alennuskorttia, sillä se takaa 50% alennuksen osasta julkisen liikenteen matkoja.
  4. Mukana kannattaa pitää käteistä. Jotkut pienet yrittäjät eivät hyväksy maksukorttia maksuvälineenä, ja jos haluaa myöhempään illalla Hong Kongin pääsaarelta takaisin kampukselle, taksimatkat maksetaan yleensä käteisellä.
  5. Matka-ajat julkisessa liikenteessä voivat olla pitkiä etenkin ruuhka-aikaan. Chinese University of Hong Kongin kampus on kauniissa ja rauhallisessa ympäristössä, mutta tämä näkyy myös matkojen pituutena. Etenkin ruuhka-aikoihin metroissa ja busseissa voi oikeasti olla täyttä.
  6. Elintarvikkeet tuodaan Hong Kongiin yleensä muualta, joten ruokakaupassa käynti voi olla suhteellisen hintavaa. Lounaat ja illalliset kannattaa usein ostaa kampuksen opiskelijaravintoloista.
  7. Sää saattaa yllättää. Elokuusta lokakuuhun voi olla todella kuumaa ja kosteaa, ja mäkisessä ja betonisessa maastossa voi välillä olla aika tukalakin kulkea. Toisaalta subtrooppinen ilmasto tarkoitta myös rajuja tuulia ja voimakkaita ukkosmyrskyjä. Joulua kohden keli viilenee ja voi käydä noin 10–15 asteen tienoilla. Yllättävä lämpötilapudotus voi tuntua aika epämukavalta, jos ei ole lämpimämpää vaatetta mukana ja on ehtinyt tottua Hong Kongin lämpöön. Myös rakennusten lämpöeristys voi olla välillä vähän heikkoa, joten asuntolaelämän pelastus saattaakin yllättäen olla pari villasukkia.
  8. Kampusbussit kiidättävät asuntolalta luennoille ja metrolta kotiin. Välillä bussit voivat olla täynnä ja joutuu odottamaan seuraavaa. Bussilinjoihin ja aikatauluihin kannattaa tutustua, ettei vahingossa päädy ihan toiseen osaan kampusta kuin minne halusi mennä, tai päädy kävelemään kaikki ylämäet ylös omaa asuntolaa kohti, kun viimeinen bussi on kerennyt mennä nenän edestä. Kannattaa tottua jyrkkiin ylämäkiin ja portaisiin.
Avenue of Stars iltavalaistuksessa. Hong Kongissa neljä vuotta opiskellut ystäväni piti tätä yhtenä lempipaikoistaan, jonka tulee muistamaan aina.

Helmiä ja paikallisten suosituksia

  1. Jos vaihdossa on aikaa, kannattaa osallistua koulun urheiluseurojen toimintaan tai etsiä vaikka itselle sopiva vapaaehtoisseura. Tällä tavalla pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja saa helposti tasapainotettua esimerkiksi opiskelupaineita.

Osallistuin itse LAP organisaation toimintaan (Lifelong Animal Protection), ja kävin noin viikottain järjestön kissatalossa tutustumassa paikallisiin löytökissoihin. Samalla organisaatiolla on myös löytökoirakeskus, jossa koiria pääsee halutessaan ulkoiluttamaan.

Hong Kongin yliopistoilla toimii järjestöjä, jotka ovat erityisesti keskittyneet merien suojeluun. Hong Kongin vesiin päätyvät ja sinne muualta kulkeutuvat muovijätteet ovat iso ongelma. Järjestöt järjestävät säännöllisesti tapahtumia, kuten rantojensiivousprojekteja.

  1. Lantau on Hong Kongin isoin saari pääsaaren lisäksi. Alue on vehreämpi ja rauhallisempi kuin Hong Kongin pääsaari, vaikka siellä asuukin todella paljon ihmisiä. Lantauta halkovat komeat huiput, kuten Sunset Peak ja Lantau Peak, ja niiden huipulle kipuavat patikointireitit ovatkin yksiä Hong Kongin haastavimmista. Toisaalta näkymät ovat myös sen mukaiset. Lantau tunnetaan myös isosta kultaisesta Buddha -patsaastaan. Myös paikalliset opiskelijat tykkäävät käydä Buddha-patsaan juurella, ja useat alueen patikointireitit joko saapuvat sinne tai lähtevät sieltä.

Mielestäni yksi Lantaun salaisia helmiä on Mui Wo:n kylä, joka on selkeä sekoitus paikallista ja länsimaista kulttuuria. Alueella on paljon hauskoja puoteja ja ravintoloita ja ihmiset istuvat iltoja alueen terasseilla.

  1. Hong Kongissa on joitakin todella kauniita ja puhtaita hiekkarantoja. Itselle todella hauskoja kohteita olivat Sai Wan Beach ja Wu Kai Sha Beach, jonne molempiin on hauska tehdä vaikka päivämatka. Alueelle pääseminen on aina itsessään jo seikkailu.
  2. Kannattaa tutustua Hong Kongin eri kansallispuistoihin, niitä on isolla alueella ja niistä löytyy reittejä kaikille hienoista maisemista, patikoinnista ja luonnosta kiinnostuneille.
  3. En tällä kertaa lähtenyt itse Macaoon, johtuen myös voimassa olevista koronarajoituksista. Olen kuitenkin käynyt siellä aiemmin. Macao on upea kattaus erilaisia historiallisia kerroksia, samoin kuin uusia pilvenpiirtäjiä ja Casinoja.
  4. Paikalliset opiskelijakaverini sanovat, että Avenue of Stars on vuodesta toiseen ja säällä kuin säällä yksi Hong Kongin upeimpia katuja. Siltä on huikeat näkymät taivasta halkovien pilvenpiirtäjien rivistöihin.
  5. Kannattaa tutustua paikalliseen ruokakulttuuriin. Kavereiden kanssa oli todella kiva käydä yhdessä syömässä Hot Potia, jossa sai kypsentää esimerkiksi erilaisia vihanneksia, mykyjä, lihoja, tofua ja nuudeleita herkullisissa liemissä. Myös dim sum, wonton nuudelikeitot ja Pekingin ankka ovat kokeilemisen arvoisia paikallisia herkkuja. Vegaaniruokavaliota noudattaville Hong Kong tarjoaa yhä enemmän vaihtoehtoa. Paikalliset ystäväni suosittelivat keskustasta mm. Treehouse ja Veggie4love ravintoloita.
  6. Sai Wan beachilta kannattaa illan tullen ehdottomasti ottaa moottorivenekyyti lähimpään kylään. Veneen kyydissä matka taittuu nopeasti upeissa maisemissa.
Wu Kai Sha Beach. Alueella vuokrataan kajakkeja ja järjestetään melontakursseja.

Vaihtokertomus, Yonsei university, syksy 2022

Humanistisen tiedekunnan opiskelija

Saapuminen Etelä-Koreaan

Halusin viettää Koreassa aikaa myös ilman huolta opiskelusta, joten saavuin Souliin jo heinäkuun lopulla, eli noin kuukauden ennen lukukauden alkua. Vuoden 2022 kesällä koronarajoitukset vaihtelivat Koreassa melko tiuhaan, ja heinäkuun lopulla saapuvien piti tehdä koronatesti sekä ennen lentoa että heti lennon jälkeen, joista jälkimmäinen tapahtui kätevästi lentokentällä ilman ajanvarausta.

Korean pääaineopiskelijoita oli kyseisenä syyslukukautena yhteensä 4 vaihdossa eri yliopistoissa, joten pidimme vaihdon ajan usein yhteyttä. Matkalla Koreaan olin sattumalta samalla lennolla yhden kavereistani kanssa, ja saavuttuamme lentokentälle, vastassa oli toinen henkilö porukastamme, mistä oli ehdottomasti henkistä tukea noin 12 tunnin lennon jälkeen lentokentän hektisessä ympäristössä. Suosittelen siis muiden samaan aikaan vaihdossa olevien kanssa yhteyden pitämistä, jos se on suinkin mahdollista!

Jos menisin uudestaan vaihtoon, varaisin luultavasti taas aikaa omalle tekemiselle ennen lukukauden alkua. Ensimmäisen kuukauteni aikana pääsin kiertelemään rauhassa Soulissa ja sen ulkopuolella, viettämään aikaa niin suomalaisten kuin korealaisten ystävieni kanssa, ja tietysti shoppailemaan. Menimme muun muassa aikaisemmin mainitsemani neljän hengen opiskelijaporukalla 11 päivän matkalle Jeju-saarelle, mikä ei olisi ollut mahdollista keskellä lukukautta.

Kuvia Jeju-saarelta

Yonsein yliopisto: alkutunnelmat ja opiskelija-asuntola

Ennen itse lukukauden alkua, suunnilleen elokuun puolivälissä, oli hoidettava kurssi-ilmoittautumiset. Ymmärtääkseni Yonsein kurssi-ilmoittautumissysteemi on yksi vähiten stressaavista Soulin yliopistojen joukosta. Siinä missä monissa muissa paikoissa on Helsingin yliopiston kaltainen nopeat-syö-hitaat –menetelmä, Yonseissa kukin opiskelija saa tietyn määrän pisteitä, joita annetaan haluamilleen kursseille. Riippuen kurssien suosiosta (jota pystyy arvioida viime vuosien pistemääristä) joillekin kursseille piti antaa ainakin 20 pistettä jotta pääsi sisään, ja joillekin riitti 1 piste, jos kurssin opiskelijakiintiö ei täyttynyt. Koska pisteiden antamiseen oli monta päivää aikaa, kurssi-ilmoittautuminen ei siis vaatinut aikaisin heräämistä ja nopeaa nettiyhteyttä, mistä itse pidin paljon. Pääsin itse kaikille kursseille, joille halusinkin jo kurssi-ilmoittautumisen ensimmäisessä vaiheessa, mutta jos jollekin kurssille ei olisi päässyt, kurssi-ilmoittautumisen toinen vaihe oli perinteinen nopeuskisa.

Majoituin Yonsein kampuksella sijaitsevassa SK Global House -asuntolassa, johon piti hakea etukäteen kesäkuun alussa. Yhden hengen huone maksoi 2 745 600 wonia (noin 1 900 euroa, + pankin lisämaksut ulkomaan tilisiirtoihin) neljäksi kuukaudeksi lukukauden alusta loppuun. Koska olin Koreassa ennen lukukauden alkua, muutin Airbnb-huoneestani asuntolaan 24.8, jolloin asuntola avautui. Asuntolassa ei ollut ns. kotiintuloaikaa, jolloin ovet olisivat sulkeutuneet, vaan ulkona pystyi liikkumaan niin pitkään kuin halusi. Koronan takia vierailua koskevat säännöt olivat kiristyneet, eikä kukaan ulkopuolinen vieras saanut vierailla asuntolan huoneissa. Huoneet olivat kuitenkin sen verran pieniä, että kaverien kanssa oli muutenkin huomattavasti helpompaa viettää aikaa ulkona. Asuntolan alakerrassa oli ilmeisesti yhteinen keittiö, mutta itse en ollenkaan käynyt siellä, vain turvauduin oman huoneeni minijääkaappiin ruuansäilytyksessä ja oman kerrokseni lounge-tilan mikroon ruuanvalmistuksessa. Loungesta löytyi myös vesiautomaatti, josta sai kylmää ja kuumaa vettä, joten ostettuani muutaman vesipullon jatkoin niiden täyttämistä ilmaiseksi sen sijaan että olisin ostanut uusia vesipulloja.

Asuntolaan hakevien on myös hyvä tietää, että kaikilta siellä majoittuvilta opiskelijoilta vaaditaan tuberkuloositesti. Koska testin tekeminen Suomessa on huomattavasti kalliimpaa kuin Koreassa, olin päättänyt hankkia testin vasta Koreaan saavuttuani. Tämäkin tosin hankaloitui koronan takia, koska hyvin harva terveyskeskus Soulissa enää suostui tekemään tuberkuloositestejä henkilöille, joilla ei ollut tuberkuloosin oireita. Minulla oli onneksi paikallinen kaveri, joka soitteli lähelläni olevat terveyskeskukset läpi, kunnes löysi paikan, jossa testin tekeminen onnistui. Testi oli myös kalliimpi kuin mitä olin aiemmin kuullut, mutta maksoi kuitenkin muistaakseni vain noin 20 000 wonia, mikä on yhä huomattavasti halvempi kuin Suomen tuberkuloositestit

Yhden hengen asuntolahuoneeni ja hieman kyseenalainen mutta toimiva asuntolan mikrossa valmistettu mukimanduresesptini

Kurssit ja opetuskulttuuri

Syyslukukausi alkoi elokuun 30. päivänä pidetystä orientaatiosta, ja varsinainen opetus alkoi itselläni syyskuun 5. päivänä. Ennen opetuksen alkua pidettiin korean kielikurssien tasokokeet, mikä itselläni ajoittui syyskuun toiseen päivään. En muista tarkalleen, kuinka monta sivua tasokokeessa oli, mutta ideana oli, että ensimmäiset sivut ovat korean alkeita, ja tehtävien taso nousee sivu sivulta. Kaikkia tehtäviä ei siis tarvinnut saada valmiiksi, ja itselläni aika loppui kesken. Tasokokeeseen kuului myös noin 10 minuutin haastattelu, johon kokeen valvoja kutsui opiskelijoita yksi kerrallaan kesken paperisen kokeen tekemisen. Haastattelun kysymykset vaihtelivat hyvin paljon haastattelijan mukaan. Esimerkiksi itselläni maininta kiinnostuksesta Korean kulttuuriin johti yhtäkkiä kysymykseen siitä, mikä on mielestäni keskeinen ongelma Korean yhteiskunnassa.

Vaikka itse tunsin suoriutuneeni tasokokeesta melko kehnosti, pääsin tavoittelemani tason luennoille, joten ei kannata heti pelästyä, vaikka kokeesta olisi jäänyt huono tunne! Professorin mukaan tasoa oli myös mahdollista vaihtaa joko haastavammaksi tai helpommaksi ensimmäisellä viikolla, jos luentojen vaikeus ei tuntunut itselle oikealta.

Yleinen ilmapiiri Yonsein yliopistossa oli mielestäni hieman tiukempi kuin Helsingissä, varsinkin läsnäolovelvollisuuden osalta. Yhtä offline-kurssiani varten opiskelijoiden piti ladata erillinen sovellus, jonka avulla läsnäolo tarkistettiin luentojen alussa. Eräs toinen kursseistani oli vielä Zoomissa, ja sen luennoilla läsnäolo tarkistettiin suullisesti niin luennon alussa kuin lopussa. Tarkan läsnäolon seuraamisen lisäksi yllätyin hieman, kun sairastuin oksennustautiin ennen yhtä luentoani, ja ilmoittaessani tästä professorilleni ennen luennon alkua, hän pyysi todisteeksi dokumenttia sairastumisestani, mitä minulla ei tietenkään ollut. Sain kuitenkin lopulta mitätöityä kyseisen poissaolon keskusteltuani asiasta jälkeenpäin professorin kanssa.

Kurssien rakenne vaihteli professorin mukaan, kuten olettaa saattaa. Modernin korealaisen taiteen kurssini oli hyvin luentopainotteinen, joten professori lähetti meille etukäteen kunkin luennon Powerpoint-diat, jotta muistiinpanojen ottaminen olisi helpompaa. Ruoka ja kulttuuri -kurssillani, joka oli Zoomissa, professori jakoi meidät aina luentojen lopuksi pienryhmiin, jossa keskustelimme annetuista kysymyksistä. Kummallakin kurssilla tuli lukea noin yksi artikkeli viikossa alustamaan tulevaa luentoa. Siinä missä Yonseissa kukin kurssi koostui viikossa yhdestä lyhyestä ja yhdestä pidemmästä luennosta, yhdellä kursseistani lyhyen luennon ajankohtana ei kertaakaan pidetty luentoa, vaan opiskelijoiden piti katsoa paikallisesta Moodlesta yksi dokumenttipätkä, mistä itse pidin.

Niin viikoittaiset lukemiset kuin pienryhmissä keskustelu olivat minulle tuttuja Helsingin yliopiston kursseilta, mutta yksi ero Korean opetussysteemissä oli lukukauden puolivälin tentit, eli midtermit. Itselläni midtermit ajoittuivat 14.–25.10. ajalle. Myös midtermien käytännöt vaihtelivat paljon professorien välillä. Yhdellä kursseistani midtermin aikaan tentittiin puolet kurssin sisällöstä, eli lopputenttiin jäi enää puolet kurssista opiskeltavaksi, mikä vähensi kurssin kuormittavuutta. Toisella kurssillani midtermi toimi eräänlaisena lämmittelynä, jossa piti selittää laajasti kurssin käsitteitä, mutta lopputenttiin sisältyi yhä koko kurssin alue. Korean kurssillani midtermi jakautui neljään tenttiin (kirjoitus, puhe, kuuntelu, kielioppi & lukeminen), mikä toistui myös lopputenteissä, mutta lukukauden lopulla tentattiin vain midtermien jälkeen opitut uudet asiat.

Etsin jatkuvasti yliopiston läheltä kivoja kahviloita opiskelua varten! Kahvilaan kannattaa kuitenkin lähteä melko ajoissa, koska illalla ne ovat jo täynnä muita opiskelijoita, niin vapaan paikan löytäminen voi olla hankalaa

Lomat

Vaikka olin varautunut siihen, että Etelä-Koreassa tuskin on yhtä paljon lomia kuin Suomessa, niitä ei mielestäni ollut kuitenkaan erityisen vähän, enkä itse huomannut kaipaavaani koko viikon syyslomaa, mahdollisesti koska aika tuntui muutenkin kuluvan niin nopeasti. Pisin syyslukukauden lomista on Chuseok, eli paikallinen sadonkorjuujuhla, jonka lomapäivät olivat itselläni perjantaista maanantaihin. Tuolloin Soulin ulkopuolelle matkustaminen tulee kuitenkin olemaan melkein mahdotonta, sillä junat ja bussit ovat täynnä kotikaupunkiinsa matkustavia ihmisiä, ja matkaliput myydään loppuun nopeasti. Soulissakin on kuitenkin silloin paljon nähtävää, ja voin itse suositella museoissa tai Insadongissa vierailua!

Syyslukukaudella oli kaksi muuta yhden päivän pituista lomaa: yksi Etelä-Korean kolmesta itsenäisyyspäivästä (National Foundation Day of Korea, 3.10.) ja Hangul-päivä (10.10.). Molemmat lomapäivät ajoittuivat maanantaille, joten saimme periaatteessa kaksi peräkkäistä pitkää viikonloppua.

Matkustimme Koreassa vierailleen äitini kanssa Chuseokin jälkeen Itä-Koreaan Gangneungiin

Lukukauden loppu

Midtermien aikaan lukukausi oli vielä niin alussa, että opiskelun pystyi keskittämään kokeisiin. Lukukauden lopussa sen sijaan useilla kursseilla piti valmistella esitelmiä tai muita ryhmätöitä, mikä teki lukukauden viimeisistä viikoista kuormittavamman. Itselläni viimeinen tentti ja esseededis olivat 19.12, viimeinen koreanluento 21.12, ja asuntolasta piti muuttaa pois 22.12, joten jos Koreassa haluaa viettää aikaa vielä viikonkin lukukauden loppumisen jälkeen, asuntolassa majoittuminen ei ole mahdollista. Koska itse lähdin takaisin Suomeen vasta 9.1, turvauduin loppumatkani majoituksessa Airbnb:hin ja paikallisen kaverin vieraanvaraisuuteen.

Paluu Suomeen

Vaikka yksi lukukausi vierähtää hetkessä, varsinkin vaihdossa, kotiinpaluu ei tuntunut itselleni liian aikaiselta kuuden kuukauden jälkeen. Viimeisenä viikonloppunani Soulissa koitin löytää perheenjäsenille tuliaisia ja itselleni vaihdon aikana käyttämiäni kosmetiikkatuotteita, mitkä jälkeenpäin ajateltuna olisi ollut helpompaa hoitaa jo vaihdon alusta lähtien, ettei viimeinen viikonloppu olisi kulunut panikointiin.

Viimeisenä aamunani Soulissa etsimme paikallisen ystäväni kanssa kahvilaa, joka tarjoaisi ikimuistoisen aamupalan, mutta sainkin taas muistutuksen, että vaikka karttasovelluksessa sanottaisiin, että kahvila on auki, se ei aina pidä paikkaansa. Olin nimittäin katsonut etukäteen kolme hyvännäköistä kahvilaa, joiden oli tarkoitus aueta kello 11, ja joista yhden rakennus oli purettu, ja kaksi muuta olivat pimeänä. Päädyimmekin siis syömään aamiaista yhdessä suosikki kimbap-ravintoloistani, mikä toimi myös oikein hyvin!

Mikä yllätti vaihdon aikana

Olin itse odottanut vaihto-opiskelua niin pitkään, että asetin ehkä vähän liian korkeat odotukset kokemukselleni. Vaikka korona ei juurikaan rajoittanut ulkona oleskelua enää vuoden 2022 syksyllä, muuten kuin maskin pitämisen kannalta, se rajoitti jonkun verran Yonsein opiskelijatapahtumia. Yonsei on tunnettu jokavuotisesta Akaraka-nimisestä konsertistaan, jossa yleensä esiintyy hyvin tunnettuja artisteja, ja myös vaihto-opiskelijoilla on mahdollisuus saada lippuja. Tällä kertaa Yonsei oli kuitenkin ilmoittanut vähän ennen tapahtumaa, että koska tutkinto-opiskelijat eivät olleet päässeet kokemaan tapahtumaa pitkään aikaan, vaihto-opiskelijoille päätettiin olla tarjoamatta lippuja. Yllätyksekseni, vaikka olin itse odottanut innolla Yonsein tarjoamia opiskelijatapahtumia, parhaat muistoni päätyivätkin olemaan esimerkiksi kavereiden kanssa vuorilla vaeltaminen, ja muu itse toteutettu ohjelma.

Suomalaisen näkökulmasta yksi positiivisesti yllättävä asia oli myös ehdottomasti auringon määrä syksyllä ja talvella. Olin jo niin tottunut siihen, että aurinko paistaa Koreassa vielä joulu-tammikuussa kirkkaasti koko päivän, että osasin arvostaa sitä vasta palattuani takaisin Suomen talvioloihin.

Kuvia vuorivaelluksilta kavereiden kanssa alkusyksyltä, loppusyksyltä ja talvelta

Huomioitavaa tuleville vaihto-opiskelijoille

Yleisesti kannustaisin vaihtoon lähtijöitä olemaan oma-aloitteisia sosiaalisesti, koska vaihtojakson tulee olemaan paljon mahdollisuuksia tutustua uusiin ihmisiin, ja vaihdon navigoiminen on huomattavasti hauskempaa hyvässä seurassa! Voin myös suositella filmikameran ottamista mukaan, koska filmin kehittäminen ja skannaaminen on hyvin kätevää ja edullista Koreassa.

Tässä vielä muutama käytännön neuvo:

  • Korean henkilöllisyyskortin (Residence Card) saapuessa jokainen vaihto-opiskelija ilmoitetaan osaksi Korean omaa henkivakuutussysteemiä, josta maksetaan kuukausittain noin 56 000 wonia. En itse ollut huomannut Yonsein mainitsevan tästä hakuvaiheessa, mutta saatoin myös vain missata sen. Jotkut ovat onnistuneet mitätöimään tuon vakuutuksen, mutta itse kun soitin vakuutuksesta vastaavan tahon asiakaspalveluun ja kysyin asiasta, sain vain vastaukseksi, ettei sen mitätöinti ole mahdollista. Kannattaa siis varautua mahdollisiin lisäkuluihin!
  • Vaihdon aikana syöminen tulee luultavasti painottumaan lähinnä ulkona syömiseen, koska sen lisäksi, että ainakin asuntolamajoituksessa kokkaaminen on melko haastavaa, elintarvikkeiden ostaminen ruokakaupasta on usein melko kallista, joten ulkona syöminen tulee usein myös halvemmaksi. Tämä ei välttämättä ole ongelma, varsinkin jos ei tykkää kokkaamisesta, mutta esimerkiksi kasvis- tai vegaaniruokaa tarjoavia ravintoloita voi olla hankala löytää, varsinkin Soulin ulkopuolelta.
  • Vaikka ennen Koreaan lähtöä saadussa viisumissa lukisi oleskelun pituutena 4 kuukautta, ei syytä huoleen. Residence Cardin saapuessa saat uuden oleskeluajan, mikä on muutaman kuukauden pidempi kuin viisumissa ilmoitettu aika, joten itsekin pystyin oleskelemaan maassa kuutisen kuukautta.
  • Korealaisissa kahviloissa ei ole maitopistettä! Kahviloiden juomat ovat yleensä myös erittäin makeita suomalaiseen makuun. Itselleni ratkaisu ei-niin-makeaan juomaan löytyi Starbucksista, jossa baristat ovat tottuneita säätelemään juomien makeutta asiakkaan toiveiden mukaan