Vaihtokertomus, Universität Leipzig, kesä 2023

Lääketieteellinen tiedekunta, psykologia

Ennen vaihtoa

Leipzigin yliopisto valikoitui vaihtokohteekseni siten, että halusin suorittaa vaihtoni saksankielisessä maassa. Olin kuullut siitä etukäteen hyvää entiseltä vaihto-oppilaalta, joten valinta tuntui hyvältä. Itse hakuprosessi oli suhteellisen suoraviivainen, vaikkakin koin stressaavaksi pitkät odotusajat sekä epätietoisuuden. Tilannetta helpotti Leipzigin sekä Helsingin yliopiston vaihtokoordinaattorit, jotka vastasivat nopeasti ja kärsivällisesti kysymyksiin koko vaihtoprosessin ajan. Saksaan lähtiessä piti huomioida terveysvakuutuksen todistaminen, mutta eurooppalaisella sairasvakuutuskortilla asia järjestyi helposti. Kohdeyliopistolla oli kaikkiin hoidettaviin asioihin todella kattava ja selkeä muistilista, jonka avulla vaihtoon lähtöön liittyvät käytännönasiat tuntuivat helpommilta.

Asuminen

Minua jännitti etukäteen asunnon saaminen, koska olin kuullut Keski-Euroopan vaikeasta asuntotilanteesta. Minulle kuitenkin järjestyi nopeasti hakemisen jälkeen huone neljän hengen solusta opiskelija-asuntolasta. Erityisesti Itä-Saksan hintataso on maltillinen Helsinkiin verrattuna ja maksoin noin 270 € kuukaudessa suhteellisen isosta, kalustetusta huoneesta todella hyvällä sijainnilla aivan keskustan vierestä. Suurin osa vaihtareista sai asunnon opiskelija-asuntoloista ja loput löysivät kämppisasuntoja. Iso osa paikallisista opiskelijoista asui myös jaetuissa asunnoissa, joten niitä oli hyvin tarjolla.

Kurssit ja lukukausi

Saksan lukukaudet poikkeavat Suomesta, mikä teki vaihdon aikatauluttamisesta hieman haastavampaa. Saksassa yliopistoilla on huhtikuusta heinäkuuhun kestävä kesälukukausi sekä lokakuusta tammikuuhun kestävä talvilukukausi. Leipzigissa vaihto-opiskelijat saavat periaatteessa lukea mitä tahansa ja myös ”puolikkaita” kursseja ja näin rakentaa todella vapaasti oman näköisensä lukukauden. Itse luin sellaisia psykologian kursseja, joita ei ole ollut tarjolla Helsingin yliopistossa sekä muutaman saksan kielen kurssin, jotka olivat erityisesti kohdennettu kansainvälisille opiskelijoille. Luin kursseja 26 opintopisteen edestä ja pidin määrää todella hyvänä. Kursseja pystyi myös muuttamaan ensimmäisillä viikoilla ja jokaisella opiskelualalla oli oma koordinaattorinsa, joka ohjeisti kurssien valinnassa ja ilmoittautumisessa. Yksittäisiä lomapäiviä oli muutamia lukukauden aikana, mutta pääsiäisloma oli ainoa pidempi loma kesälukukaudella. Leipzigissa ei ollut periodeja, joten kaikki kurssit jatkuvat koko lukukauden ajan ja päättyvät tentteihin heinäkuun lopussa.

Arki kohteessa

Vasemmalla yliopiston päärakennus

Saavuin sateiseen Leipzigiin maaliskuun alussa ja ainakin alkukeväästä sateenvarjo sekä tuulitakki olivat kovassa käytössä. Leipzig on asukasmäärältään samankokoinen kuin Helsinki, ja pidin kaupungin koosta todella paljon. Leipzigissa riitti tekemistä, mutta sen kuitenkin oppii tuntemaan suhteellisen nopeasti ja jo ensimmäisen viikon jälkeen uskalsin pikkuhiljaa luopua google mapsista tutuilla reiteillä. Ensimmäiset päivät tuntuivat aika tyhjiltä, mutta nopeasti alkanut kolmen viikon mittainen kieli- ja orientaatiokurssi helpottivat arjen aloittamista. Kurssi oli intensiivinen ja siinä tutustui hyvin muihin vaihtareihin. Olo helpottui vielä entisestään yliopiston alkaessa kunnolla.

Opetuskulttuuri

Pidin Leipzigin tavasta järjestää kurssit. Yleensä viiden opintopisteen kurssiin kuului viikoittainen 1,5 h luento sekä 1,5 h seminaari, jossa tavattiin pienemmällä ryhmällä keskustelemaan luennon aiheesta ja syventämään tietoa käytännön harjoituksilla. Ainakin minulle sopi todella hyvin tällainen kaksiportainen järjestelmä. Opiskelin kaikki kurssini saksaksi, mikä itsessään jännitti etukäteen. Olin koulussa lukenut pitkän saksan ja lähdin Saksaan tasolla B2. Ensihämmennyksen jälkeen koin, että pärjäsin kursseilla hyvin. Ymmärsin suurimman osan luennoista ja professorien diat olivat todella hyviä sekä informatiivisia. Usein seminaareissa vielä tarkentui osa asioista, joita en välttämättä ollut vielä ihan sisäistänyt luentojen aikana. Luentojen jälkeen kävin vielä diat läpi kääntäjän kanssa ja varmistin, että olin ymmärtänyt kaiken. Olen todella tyytyväinen, että uskalsin suorittaa kurssit saksaksi ja haluankin kannustaa muita suorittamaan jollain vieraalla kielellä opintoja!

Yleistä Saksassa on lukukauden lopussa suoritettavat raportit, mutta minulla oli ainoastaan tenttejä. Kolme niistä oli kirjallisia (käsin kirjoitettavia) ja yksi tenteistä oli suullinen. Hieman vastoin odotuksia suullinen tentti oli kaikista miellyttävin ja helpoin. Professorit olivat todella ymmärtäväisiä ja pystyin hyvin myös käyttämään englantia, jos saksankielinen sana unohtui. Kaikki kirjallisista tenteistä oli ns. ”pikatenttejä” eli aikaa oli 60 min ja usein kysymyksiä 15-20 kappaletta. Kysyin professoreilta jo lukukauden aikana helpotusta, koska minua jännitti, etten pystyisi ilmaisemaan osaamistani niin nopeassa ajassa saksaksi. Professorista riippuen sain erilaista helpotusta tentteihin. Kaikissa sain luvan käyttää sanakirjaa, yhden kirjoitin englanniksi ja kahdessa sain 30 min lisäaikaa. Vaikeimmassa tentissä sain ainoastaan sanakirjan käyttöön, mutta riittävällä opiskelulla sekin oli ihan mahdollinen. Tenttien vaikeustaso oli vastaava Helsingin kanssa.

Vapaa-aika

Sydämenmuotuoinen järvi Kirchbruch.

Yliopistolla oli todella kattava urheilutarjonta edullisesti ja itse päädyin kokeilemaan ihan uusina lajeina judoa sekä dancehallia. Urheiluryhmät olivat myös loistava tapa päästä tutustumana paikallisiin opiskelijoihin ja yliopiston tapahtumiin. Vaihtareille suunnatut järjestöt olivat myös aktiivisia, ja järjestettyjä retkiä lähialueen kaupunkeihin sekä luontokohteisiin sekä muuta toimintaa oli viikoittain. Erityisen suosittua vapaa-ajalla oli pyöräillä Leipzigin läheisille järville viettämään lämpimiä päiviä, ja ne olivatkin kaupungin parasta antia.

Mikä yllätti

Vastoinkäyminen tai asia, johon kannattaa varautua on saksalainen byrokratia. Tiesin siitä etukäteen, mutta silti se yllätti jäykkyydellään sekä monimutkaisuudellaan. Monet asiat hoidettiin vielä paperin ja postin välityksellä ja harva asia meni ensiyrittämällä ilman ylimääräisten sähköpostien lähettämistä. Varsinkin alussa oli vaikeaa, kun tuntui, etteivät asiat edenneet tai kaikesta oli tehty tahallaan hankalampaa kuin tarvitsisi. Tässä auttoi muiden vaihto-oppilaiden vertaistuki. Muille jaettiin vinkkejä erinäisistä muistettavista papereista ja kiemuroista, ja myös yhdessä byrokratiasokkelolle oli helpompi itkeä ja nauraa. Vaihdon lopussa asioiden hoitaminen tuntui jo todella paljon helpommalta, ja siihen liittyi paljon vähemmän vastoinkäymisiä. Vinkkinä Leipzigiin lähtijälle, että kannattaa rohkeasti ottaa heti yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse (jos mahdollisuus, niin parasta aina mennä paikan päälle) ja usein asiat kuitenkin hoituivat, kun vain jaksoi selvittää ja selittää. Usein virkailijat olivat todella ystävällisiä ja auttamishaluisia.

Sächsische Schweizin vaellusmaastot löytyivät Leipzigin läheltä.

Toinen asia, mihin kannattaa varautua on sää. Maaliskuussa lämpötilat pyörivät vielä alle kymmenessä ja itse olisin tarvinnut ehkä vielä talvitakkia. Kuitenkin kesäkuusta eteenpäin lämpötila pysyi taas pitkiäkin aikoja hellelukemissa, eikä monissa paikoissa ollut ilmastointia. Vaatevarastoa kannattaakin miettiä aika laajalla skaalalla.

Asia, joka ei yllättänyt, oli kulttuuri. Itse en kokenut kulttuurishokkia Saksaan saapuessa. Olen aikaisemminkin oleillut eri mittaisia aikoja Saksassa, mikä varmasti vaikutti asiaan, mutta ihmisten tapa olla on hyvin samanlainen kuin Suomessa. Siinä mielessä koin sopeutumisen sekä paikallisiin tutustumisen helpoksi.

Paluu Suomeen

Viimeisen tentin jälkeen vietin vielä muutaman päivän hyvästellen kaikki ystävät ja hoitaessani huoneen luovuttamisen ja muut pakolliset paperityöt, ennen kuin suuntasin Suomeen. Matkustin maata pitkin muutamilla lyhyillä pysähdyksillä ja koin sen hyvänä tapana myös itse totutella vaihdon loppumiseen. Hitaasti matkustaessa myös mieli pysyi paremmin mukana muutoksessa ja lähetessä Suomea koin olon jo aika tottuneeksi ajatukseen paluusta.

Vaihtokertomus, Ludwig-Maximilians-Universität München (LMU), kesä 2023

Kasvatustieteellinen tiedekunta

Saapuminen ja ensimmäisten viikkojen tunnelmat
Saavuin Müncheniin 1.4 ja kesän lukukauden opetus alkoi virallisesti 17.4. Kävin rekisteröitymässä asuinpaikkani virastolla ensimmäisten viikkojen aikana. Sen jälkeen osallistuin kahden viikon orientaatio-ohjelmaan, jonka järjesti Münchenin teknillinen yliopisto TUM (maksullinen). Se oli itselleni hyvä päätös, sillä tapahtumien kautta pystyin tutustumaan paremmin vaihto-oppilaihin, kaupunkiin sekä kulttuuriin. Se auttoi sopeutumisessani kaupunkiin ja auttoi luomaan tiiviitä ystävyyssuhteita vaihdon ajalle. ESN Mesa München järjestää myös kaikille vaihto-opiskelijoille alkuorientaatiota ja joka kuukausi paljon yhteisiä tapahtumia sekä retkiä.
Asuminen
Münchenissä on todella korkea elintaso ja asuntojen hinnat ovat jopa korkeampia kuin Helsingissä. Asunnon etsimiseen kannattaa jättää aikaa, sillä helppoa se ei ole. LMU:hun hakiessa voi hakea samalla opiskelija-asuntoa (n.350e), mutta usein paikat menevät kauempaa tulleille vaihto-opiskelijoille. Itse löysin lopulta asuntoni LMU:n avulla, kun he lähettivät sähköpostilla muutamien vuokranantajien yhteystietoja, jotka tarjosivat huoneita/asuntoja opiskelijoille. Vuokrani maksoi noin 800e, jonka lisäksi maksoin netistä. Etsinnässä kannattaa hyödyntää Facebook ryhmiä, esim. Suomalaiset Münchenissa, mutta varoa myös huijauksia ja muistaa kriittisyys liian hyvien tarjousten kanssa. Myös www.wggesucht.de voi auttaa löytämään huoneen vaihdon ajaksi. Monet asuvat täällä kimppakämpissä. Huomaa että monissa asunnoissa tulee lupautua olemaan vähintään kuusi kuukautta. Vuokrien hintoja lukuun ottamatta hintataso on täällä hieman halvempi Suomeen verrattuna. Sen huomaa kauppalaskuista sekä ulkona syömisessä ja juomisessa. Koin myös Münchenin todella turvalliseksi asua.
Vaihtoyliopiston kurssit ja opetuskulttuuri, kokeet
Itse suoritin vaihtoni yliopistonlaajuisella sopimuksella Psykologian ja Pedagogiikan tiedekunnan alla ja kaiken kaikkiaan suoritin 21 opintopistettä saksaksi. Pystyin valitsemaan 40 % kursseistani myös muiden alojen alta, joten valitsin muutaman kurssin kauppatieteistä. Erasmus opiskelijana tulee itse ilmoittautua kursseille ja kokeisiin laittamalla professoreille sähköpostia. Opintokoordinaattorini auttoi kuitenkin tässäkin. Saksassa on myös teitittelykulttuuri, joten sekä oppilaita että opettajia teititellään suullisesti että kirjallisesti.
Melkein kaikki valitsemani kurssit olivat tyypiltään Vorlesung kursseja eli isoja massaluentoja ja laajuudeltaan 3 opintopistettä. Yksi kurssi oli kuitenkin seminaari, jossa oli noin 30 opiskelijaa ja opetukseen osallistuttiin aktiivisemmin. Seminaareihin kuuluu myös useammin erilaisia esityksiä ja tehtäviä kokeiden sijaan, esimerkiksi itse pidin suullisen esitelmän kokeen sijasta. Muuten kokeeni olivat monivalintatenttejä, joissa on rajoitettu aika (kiire) tai pitivät sisällään muutamia avoimia kysymyksiä, joihin tuli kirjoittaa lyhyitä esseitä. Opetuskulttuuri on yleisesti aika samanlainen Suomeen verrattuna, mutta opiskelijat ovat aktiivisempia myös isommilla luennoilla ja kysyvät rohkeasti.
Lukukauden kesto ja lomat
Saksan lukukaudet eroavat Suomen lukukausista paljonkin, sillä täällä kesälukukausi alkaa noin 17.4 ja opetus loppuu 19.7. Luentojen jälkeen on aikaa lukea kokeisiin ja suorittaa ne. Itselläni oli opetusperiodin jälkeen melkein joka viikko yksi koe ja viimeinen koe oli 3.8. Tämä on kuitenkin kurssikohtaista. Lomia ei tähän 4kk opetusperiodiin mahdu, mutta pidempiä viikonloppuja saatiin pyhäpäivien ansiosta.
Arki kohteessa
Oma viikoittainen aikatauluni piti sisällään noin 1–2 luentoa per päivä, eikä kurssin aikana annettu juurikaan välitehtäviä, joten vapaa-aikaa jäi myös kivasti. Usein on myös mahdollista suunnitella kurssit niin, että voi pitää koko perjantai päivän vapaana. Kesälukukausi on siitä kiva, että luentojen jälkeen tai niitä ennen voi hyvin mennä esimerkiksi lähellä olevaan puistoon (Englisher Garten) viettämään aikaa ja nauttimaan auringosta. Mikäli tykkäät urheilusta, yliopisto tarjoaa todella paljon erilaisia kursseja (ZHS), mutta ilmoittautumisen avautuessa tulee olla todella nopea. Itse en saanut paikkoja haluamilleni kursseille, joten päätin ostaa lukukausikortin lähellä olevalleni salille (n.30e/kk) sekä kävin kerran viikossa pelaamassa itse Tennistä Olympiapuistossa olevilla ZHS:n kentillä. (n. 7-13e/h). Tykkäsin siitä, että München on eläväinen kaupunki, tapahtumia sekä Open air festivaaleja oli järjestetty koko kesän läpi. Keväällä järjestetään myös Frühlingsfest, jonne ehdottomasti kannattaa mennä käymään. Se on kuten Oktoberfest, mutta pienempi. Viikonloppuisin oli myös hyvin aikaa lähteä reissun päälle, josta Münchenin sijaintia voikin kiittää. Junalla tai Flixbussilla pääsee edullisesti muutamissa tunnissa lähimaihin ja kaupunkeihin, sekä Saksasta löytyy upeita vaellusmahdollisuuksia. Lukukauteni aikana Saksassa otettiin käyttöön hyödylliseksi todettu Deutschlandticket lippu (49e/kk), joilla sai kulkea kaikilla lähijunilla ja muilla kulkuneuvoilla koko Saksassa. Muuten opiskelijakortilla voi matkustaa Münchenissä ilmaiseksi 18–06 välillä.
Münchenissä on todella paljon vaihto-opiskelijoita, joten yksin et varmastikaan jää. Meillä oli ESN Mesa Whatsapp ryhmä kaikille Münchenissä oleville vaihto-opiskelijoille, jossa oli yli 1000 henkilöä ja jossa tiedotettiin tulevista tapahtumista.
Mikä yllätti sinut vaihdon aikana?
Suomeen verrattuna täällä on joutunut tottumaan siihen, että kaupat tai apteekit eivät ole auki sunnuntaisin tai pyhäpäivinä ollenkaan paitsi rautatieasemalla. Lisäksi monessa paikassa odotetaan, että ruoan tai juomien päälle maksetaan tippiä. Yleensä riittää, jos summan pyöristää ylöspäin. Varaudu myös siihen, että monessakaan paikassa ei aina toimi kortti.
Saksalaiset seuraavat sääntöjä ja monesti asiakaspalvelijat saattavat olla myös töykeitä. Jouduin käymään myös Saksan ensiavussa vaihtoni aikana, mutta se oli todella positiivinen kokemus. Näyttämällä eurooppalaista sairaanhoitokorttia saat helposti apua ja pääsin nopeasti ilman pitkää jonottamista lääkärin vastaanotolle. Saksassa melkein jokaisella on myös kotilääkäri (Hausarzt), joten voi olla hyvä ottaa selvää myös siitä ennen lähtöä.
Mitä vaihtoyliopistoosi hakevan opiskelijan kannattaisi mielestäsi huomioida?
Kannattaa tarkistaa oman tiedekunnan kielivaatimukset ja hoitaa todistukset kuntoon ajoissa. Saksa on byrokraattinen maa, joten heidän tiedotustensa kanssa tulee olla tarkkana, selvitä ajoissa mitä todistuksia sinun tulee esittää mitäkin asiaa varten. Lisäksi kannattaa katsoa mitä haluamiasi kursseja on tarjottu viime lukukaudella ja varautua siihen, että kaikki kurssit eivät ole enää seuraavalla lukukaudella saatavilla. Muutoksia siis usein kurssivalintoihin tulee tehdä.
Kannattaa säästää vaihtoa varten, jos vain mahdollista, varsinkin jos haluat matkustaa eri maihin. Yllättävän paljon sitä rahaa vaihdossa silti kuluu.
Paluu Suomeen
Ennen Suomeen paluuta tein poismuuttoilmoituksen netissä ja peruutin kaikki tarvittavat sopimukseni, esimerkiksi Internetin ja Deutschlandticketin. Suomeen palasin elokuun keskivaiheilla kokeiden jälkeen ja latasin Mobility Onlineen vielä kaikki tarvittavat dokumentit, kuten Learning Agreement, Transcript of Records ja Letter of Confirmation.
Tsemppiä vaihtohakuun ja itse vaihtoon! Lähtekää rennosti mukaan tapahtumiin ja tapaamaan uusia ihmisiä ☺

Vaihtokertomus, Universitá degli Studi di Milano, kevät 2023

Farmasian tiedekunta

Olin kevään 2023 vaihdossa Milanossa, Italiassa. Alun perin toiveena oli espanjankielinen kohde, sillä halusin kehittää kielitaitoani, mutta lopulta päädyin hakemaan Milanoon, koska espanjan kielen taitoni ei ollut sillä tasolla, että olisin voinut opiskella kursseja espanjaksi. Milanossa oli laaja valikoima englanninkielisiä kursseja ja olin lopulta todella tyytyväinen valintaani lähetä Milanoon tekemään vaihto-opintoja.

Milanon tärkein nähtävyys Duomo di Milano.

Ennen lähtöä

Hakuprosessi oli mielestäni hyvin yksinkertainen ja selkeä. Kohdeyliopiston puolesta kursseja sai valita vapaasti ja yliopiston vaihtokoordinaattorilta sai apua itseään askarruttaviin asioihin. Lisäksi yliopisto tarjosi mahdollisuuden asua opiskelija-asuntolassa, joten tätä kautta asunnon saaminen oli helppoa. Hakuprosessin aikana sähköpostia kannattaa seurata ahkerasti, sillä esimerkiksi viesti asunnon saamisesta tuli niin, että aikaa vahvistaa asunnon vastaanottaminen oli alle vuorokausi.

Muita asioita, jotka kannattaa huomioida ennen vaihtoon lähtöä, on tehdä ilmoitukset Kelaan ja digi- ja väestötietovirastoon opiskelusta ulkomailla sekä hankkia ulkomailla voimassa oleva tapaturmavakuutus. Lisäksi Italiassa on käytössä henkilökohtainen veronumero ”codice fiscale”, jota tarvitsee mm. julkisen liikenteen korttia varten sekä yliopistolla kirjastovarausten tekemiseen. Tätä veronumeroa voi hakea jo Suomesta Italian suurlähetystöltä, jolloin se on valmiina vaihtoa varten.

Ensimmäiset viikot kohteessa

Saavuin Milanoon muutamia päiviä ennen kurssien alkua. Luentoni alkoivat 27.2. ja viimeinen kokeeni oli 27.6. Lukukauden aikana ei ollut mitään pidempiä lomia, mutta yksittäisiä juhlapyhiä oli jonkin verran. Erasmus-yhteisön tervetulotapahtumat olivat alkaneet jo pari viikkoa ennen luentojen alkua, mikä kannattaa huomioida, jos näihin haluaa osallistua. Itseltäni nämä jäivät välistä, mutta myöhemminkin pääsi hyvin porukkaan mukaan, joten siitä ei kannata huolehtia. Itse yliopiston puolesta ei ollut orientaatiota, joten alkuun piti selvittää itse aika paljon asioita, esimerkiksi miten kursseille ilmoittaudutaan.

Olin kuullut, että Italiassa englannin kielen taito vaihtelee paljon, ja huomasinkin tämän heti asuntolalle saapuessani. Lisäksi asuntolalla oli jokin sekaannus huoneestani, joten ensimmäisen viikonlopun aikana jouduin majoittumaan ”hätähuoneessa”, jonka jälkeen seuraavalla viikolla sain oikean huoneeni.

Ensimmäisten viikkojen aikana Milano kaupunkina tuntui hyvin isolta. Matka kaupungin puolelta toiselle saattaa kestää julkisilla jopa yli tunnin, mikä vaati aluksi totuttelua. Ensimmäisen kuukauden jälkeen kaupunki alkoi kuitenkin jo tuntumaan paljon selkeämmältä.

Opiskelu vaihdossa

Eläinlääketieteen kampus, jossa omat luentoni olivat.

Vaihtoyliopistossani oli kaksi kokonaan englanninkielistä farmasian maisteriohjelmaa. Päädyin valitsemaan kurssini ohjelmasta, joka keskittyy toksikologiaan ja lääkevalmisteiden turvallisuuteen. Suoritin vaihdon aikana 22 opintopistettä. Kurssit olivat luentokursseja, joista yhteen kuului myös tutoriaaleja. Opiskelu vastasi mielestäni aika lailla Suomessa opiskelua. Osa luennoista kesti kuitenkin jopa neljä tuntia, mikä tuntui itselleni hyvin pitkältä. Lisäksi luennot saattoivat alkaa jopa puoli tuntia myöhässä riippuen siitä, mihin aikaan opettaja saapui paikalle. Kaikilla kampuksilla (muun muassa omallani) ei ollut ruokalaa, mikä kannattaa ottaa huomioon. Lähettyviltä löytyi kuitenkin kahviloita, joissa yliopiston opiskelijat saavat alennusta sekä vähän matkan päässä myös ruokala, jossa oli tarjolla mm. pizzaa ja pastaa n. 5 euron hintaan.

Kokeet Italiassa ovat pääosin suullisia. Omilla kursseillani minulla oli kaksi suullista koetta, sekä kaksi esitelmää, jotka korvasivat näiden kurssien loppukokeet. Suulliset kokeet jännittivät etukäteen aika paljon, sillä en ollut koskaan aikaisemmin osallistunut suulliseen kokeeseen enkä tiennyt mitä odottaa. Koetilanne oli lopulta paljon rennompi mitä olin etukäteen ajatellut, joten jännitys oli ollut aivan turhaa.

Asuminen

Yliopiston asuntola.

Asuin vaihdon ajan yliopiston asuntolassa, jossa jaettu huone maksoi 300 €/kk. Asuntolasta löytyi myös yhden hengen huoneita, jotka ovat hieman kalliimpia, mutta käsittääkseni vaihto-opiskelijat eivät näitä yleensä saa. Huoneessa oli oma WC ja jääkaappi, mutta asuntolalla oli vain yksi isompi keittiö, joka oli usein melko täynnä ja sotkuinen. Asuntola sijaitsi hieman kauempana Milanon keskustasta, mutta julkisilla kulkeminen oli kuitenkin kätevää. Kaiken kaikkiaan suosittelen asuntolassa asumista, mikäli huoneen jakaminen ei haittaa, sillä hintataso Milanossa on muuten melko korkea. Asuntolassa asuu myös paljon vaihto-opiskelijoita, joten sitä kautta on helppoa tutustua uusiin ihmisiin. Jos asuntoa hakee yksityiseltä vuokranantajalta, kannattaa olla varuillaan, sillä paljon huijareita on liikkeellä. Asuntoa ei missään nimessä kannatta ottaa vastaan ennen kuin sen on nähnyt paikan päällä.

 

Käytännön asioita Milanosta ja Italiasta

Milano on melko iso kaupunki, minkä myötä kannattaa huomioida esimerkiksi taskuvarkaiden ja muiden huijausten määrä. Taskuvarkaita kannattaa varoa etenkin mm. täydessä metrossa tai muilla paikoilla, joissa on paljon ihmisiä. Julkinen liikenne toimii suurimmaksi osaksi hyvin lukuun ottamatta lähes viikoittaisia lakkoja. Julkisen liikenteen nuorisolipun hinta (22€) on myös melko edullinen verrattuna esimerkiksi Helsingin hintoihin. Muuten hintataso Milanossa on melko samaa luokkaa kuin Suomessa. Milanosta on helppo matkustaa junalla useisiin paikkoihin Pohjois-Italiassa ja alle parissa tunnissa pääseekin upeiden maisemien äärelle. Lisäksi Milanosta löytyy paljon tekemistä: museot, ravintolat ja tapahtumat tarjoavat paljon uutta koettavaa.

Kuten aiemmin mainitsin, Italiassa kaikki eivät osaa englantia, joten ennen vaihtoon lähtöä kannattaa yrittää opiskella joitain yleisiä fraaseja, jotka voivat auttaa näissä tilanteissa. Ruokaan liittyviä kulttuurieroja on Italiassa jonkin verran. Aamupalaksi Italiassa syödään lähestulkoon aina jotain makeaa, mikä tuntuu itselle erikoiselta edelleen. Lisäksi suuri osa ravintoloista sulkee ovensa klo 15-19 välillä, ja tavallinen aika illalliselle onkin yleensä n. klo 20 jälkeen. Italialaiset ovat myös hyvin ylpeitä omasta maastaan ja kulttuuristaan.

Paluu Suomeen

Vaikka vaihtoni on jo ohi, meinaan vielä lomailla Italiassa heinäkuun, joten Suomeen paluu ei ole vielä niin ajankohtaista. Olo on kuitenkin haikea, kun mietin paluuta. Vaihto on ollut upea kokemus; olen tavannut ihania ihmisiä, nähnyt upeita paikkoja ja oppinut pärjäämään uusissa tilanteissa. Osaan jo nyt kuvitella, että arkeen paluu Suomessa tulee tuntumaan haastavalta. Olen Italiassa nauttinut erityisesti siitä, että elämästä osataan nauttia, vaikka elämässä olisi vaikeita hetkiä. Tulen myös ikävöimään tietenkin ruokaa ja upeita maisemia.

Vaihtokertomus, Free University of Bozen-Bolzano, kevät 2023

Maatalous- metsätieteellinen tiedekunta

Opiskelin kevätlukukauden, tai kuten kohdeyliopistossa sanotaan, kesälukukauden Bolzanon yliopistossa Etelä-Tirolin autonomisessa osassa Pohjois-Italiassa. Bolzanon kaupunkia ympäröivät Alpit, ja itseasiassa kaupungin sanotaan olevan portti Dolomiiteille. Sanomattakin on varmasti selvää, että vuoret ja niiden mahdollistamat aktiviteetit olivat yksi pääsyistä, miksi hain vaihtoon juuri Bolzanon yliopistoon. Toki myös kiinnostava kurssivalikoima ja mahdollisuus päästä hiomaan italian kielitaitoja olivat yhtä painavia syitä valita juuri Bolzano.

Saapuminen ja ensimmäisten viikkojen tunnelmat

Saavuin aurinkoiseen Etelä-Tiroliin helmikuun lopussa. Ensimmäinen majapaikkani sijaitsi Bressanonessa Bolzanon sijaan, mutta tästä lisää kohdassa ”asuminen”. Saavuin alueelle muutaman päivän ennen suurinta osaa muista vaihto-opiskelijoista, joten ensimmäiset päivät menivät yksin kaupunkiin tutustuen. Bolzanoa ja myös Bressanonea ympäröivät vuoret houkuttelivat ja päätin lähteä tutustumaan Dolomiittien laskettelurinteisiin yksin laskuseuran puutteessa.

Ensimmäisten yksinvietettyjen päivien jälkeen muita vaihto-opiskelijoita alkoi saapua kaupunkiin ja ryhmächatit aktivoituivat. Seuraa ja tekemistä löytyi helposti laskettelun, vaelluksen tai kiipeilyn merkeissä. Vaihto-opiskelijoille tarkoitetulla orientoivalla viikolla pääsimme tutustumaan Bolzanon yöelämään ja paremmin muihin vaihtareihin.

Ensimmäisellä orientoivalla viikolla opetukseen osallistuminen ei ollut pakollista, ja tiedekuntakohtaiset infotkin sijoittuivat ensimmäisen viikon loppupuolelle. Osa vaihtareista kävi jo ensimmäisellä viikolla luennoilla, osa ei. Itse en käynyt, sillä epäselvän ohjeistuksen lisäksi tiedekuntani nettisivut olivat kaatuneet, eikä kukaan osannut edes sanoa olisiko minulla ollut ensimmäisiä luentoja vai ei (myöhemmin selvisi, että pari luentoa oli ollut). Mutta tämmöiset epäselvät tilanteet varmasti kuuluvat vaihtokokemukseen Italiassa.

Seuraavat ensimmäiset viikot seurasivat aika lailla samaa, ihanaa kaavaa: luentoja, laskettelua, Aperol Sprizejä, ja satunnaisia opiskelijatapahtumia.

Arki Bolzanossa

Hyppytunnin viettoa Talvera -puistossa.

Arkeani Bolzanossa rytmittivät luennot, joita saattoi olla milloin vain aamukahdeksan ja iltakahdeksan välillä maanantaista perjantaihin. Lukujärjestys muuttui melkein joka viikko, joten jokainen viikko Bolzanossa näytti erilaiselta. Tavallinen päivä Bolzanossa alkoi usein espressolla ja cornettolla yliopiston kahvilassa, jonka jälkeen jatkoimme luennoille. Ensimmäisten luentojen jälkeen oli kahden tunnin ruokatauko, jolloin ehti rauhassa syödä, sosialisoida ja juoda jälleen espressot. Ruokatauolla söin lähes aina koulun ruokalassa, jossa oli ihan ok ruokaa hintaan nähden. Yliopistoruokailu ei ollut Suomen tasolla, mutta odotin jostain syystä pahempaa. Pastalounas kustansi 2,98 € ja tilauksesta valmistettu pizza 3,80 € (ruokalassa oli pizzauuni).

Laskettelua vapaapäivänä.

Useimmiten luennot loppuivat joko neljältä tai kuudelta, jonka jälkeen menimme joko urheilemaan (ks. kiipeilemään) tai istumaan iltaa johonkin paikalliseen baariin.
Arki Bolzanossa oli mukavan aktiivista, sillä suurin osa muistakin vaihtareista on valinnut kaupungin sen tarjoamien aktiviteettien takia. Vapaapäivät, joita minulla oli arkenakin yllättävän paljon varsinkin lukukauden alussa, käytimme tehokkaasti lasketellen tai vaeltaen.

Vaihtoyliopiston kurssit, tentit ja opetuskulttuuri

Bolzanon yliopisto on erittäin joustava kurssivalintojen suhteen. Kursseja pystyi tekemään kaikista tiedekunnista, kunhan vain varmisti asian luennoivalta professorilta. En kuullut tilanteesta, jossa professori olisi kieltänyt kurssille osallistumisen. Itse vaihdoin tiedekuntaa kokonaan kurssivalintoja tehdessäni, sillä virallisesti olin hakenut vaihtoon taloustieteiden tiedekuntaan, mutta valitsin kaikki kurssit maatalous-, ympäristö- ja ruokatieteiden tiedekunnasta. Olisin voinut tehdä kursseja molemmissa tiedekunnissa vaihtamatta virallisesti tiedekuntaani, mutta käytännön syistä vaihdoin tiedekuntaa myös paperilla. Tämä kertoo Bolzanon yliopiston joustavuudesta vaihto-oppilaiden kurssivalintoja kohtaan.

Aiemmin mainitun jatkuvasti vaihtuvan lukujärjestyksen huono puoli oli opintojen vaikea suunnittelu, mikäli haluaa ottaa useamman eri koulutusohjelmasta, sillä kurssit menevät päällekkäin eri tavoin eri viikoilla. Tämä johtuu siitä, että opintopolut koulutusohjelmissa ovat määrätty tarkasti jo etukäteen, ja esimerkiksi koulutusohjelmassa, jota seurasin Bolzanossa, ei ollut yhtäkään vapaavalintaista kurssia koko kevätlukukaudella. Koko vuosikurssi teki siis täsmälleen samat kurssit, mikä oli varmaan suurin ero verrattuna omiin opintoihini Helsingin yliopistossa. Vuosikurssin opiskelijat olivatkin kuin yksi iso kaveriporukka, joka otti myös vaihtarit lämpimästi vastaan ja sainkin kurssilaisistani monta läheistä ystävää. Bolzanoon suuntaaville suosittelenkin ehdottomasti yhden koulutusohjelman aikataulun seuraamista. Se teki opiskelusta helpompaa aikataulutusten suhteen ja antoisampaa luokan yhteishengen takia.

Ekskursiolla Stelvion kansallispuistossa.

Seurasin yliopistossa Environmental Management of Mountain Areas -maisteriohjelman kursseja. Näillä kursseilla, kuten muillakin tiedekuntani koulutusohjelmilla oli lukukauden lopuksi paljon hyödyllisiä ja hauskoja ekskursioita Alpeille. Pidin muutenkin kurssien sisällöistä ja suurimmasta osasta professoreistani. Iso miinus Italian yliopistokulttuurille tulee aikatauluttamisesta: Ensin oli kolme kuukautta luentoja, joiden lisäksi ei ollut mitään kursseihin liittyviä hommia. Sitten yhden kuukauden sisään oli lähes kaikki ekskursiot, esitelmät, raportit ja tentit tehtävänä, joihin ei annettu ohjeistusta yhtään aikaisemmin. Puolensa tietysti kummallakin, mutta itse olisin suosinut hieman tasaisemmin kuormittavaa lukukautta.

Kahdeksasta kurssistani kuudessa oli kirjallinen tai suullinen tentti, joka testasi lähinnä luentomateriaalien ulkoa muistamista. Kahdella muulla kurssilla lopputyönä oli kirjallinen raportti, joka tehtiin ryhmissä. Näiden lisäksi melkein jokaisella kurssilla oli parityönä tehtävä esitelmä. Helpolla Bolzanon yliopistossa ei siis noppia kertynyt, mutta tenttien ja raporttien arviointi oli melko lepsua.

Asuminen

Bolzanon yliopisto tarjoaa isolle osalle vaihto-opiskelijoista mahdollisuutta saada huoneen jostakin yliopiston opiskelija-asuntolasta. Tähän riittää yhden lomakkeen täyttö mahdollisimman nopeasti ja ilman virheitä heti sen avauduttua. Omalla kohdalla tämä ei onnistunut, joten jouduin tukeutumaan yksityisiin vuokramarkkinoihin. Huone opiskelija-asuntolassa olisi kustantanut vajaat 300 euroa kuussa, markkinoilta yksityisiä huoneita löytyi 450–600 eurolla. Asumistilanne vaikutti ahdistavalta, kun yritin Suomesta käsin etsiä huonetta. Löysin kuitenkin tilapäisen majoituksen läheisestä kaupungista. Bolzanoon saavuttuani löysinkin melkein heti vapaan huoneen, jota pääsin katsomaan ennen vuokrauspäätöstäni. Vierailin myös yliopiston opiskelija-asuntoloissa, ja Bolzanoon suuntaaville minulla onkin suositus: Täytä se opiskelija-asuntola lomake nopeasti ja virheettömästi! Asuntolat olivat erittäin kivoja, ja hinta-laatu-suhteeltaan erinomaisia. Vaikka kyllä yksityiseltäkin löysin loppujen lopuksi erittäin viihtyisän vaihtoehdon.

Lukukauden kesto ja lomat

Lukukausi alkoi helmi-maaliskuun vaihteessa, jolloin alkoi myös vaihto-opiskelijoiden orientoiva viikko. Lukukausi päättyi 1.6., jonka jälkeen oli tenttiperiodi, jolloin oli tenttejä, esitelmiä, ekskursioita ja muita palautuksia. Virallisesti lukukausi päättyi 8.7.

Lukukauden pisin loma oli pääsiäisloma, joka oli saman pituinen kuin Suomessa. Lisäksi oli muutamia pitkiä viikonloppuja muiden kansallisten ja uskonnollisten juhlapyhien vuoksi. Joskus myös luennot ajoittuivat niin, että oli perjantaista maanantaihin vapaata. Muita lomia ei lukukauden aikana ollut, eikä niitä kaivannutkaan, sillä kevätlukukausi on aika lyhyt.

Vaihdon tarjoamat yllätykset

Suurin yllätys vaihdon aikana oli varmaankin se, miten ihana alue Bolzano oli! Olin ajatellut alueen varmaan olevan hieno, mutta en aikeisemmin ole ollut näin pohjoisessa Italiassa tai Alpeilla ylipäätään. Kevään tultua vihreät kukkulat ympäröivät kaupunkia Dolomiittien siintäessä horisontissa. Kaupunkia halkoo Talvera-joki ja jokea ympäröivä kilometrien pituinen puisto. Myös kaupunki itsessään oli kaunis ja erittäin siisti.

Erittäin positiivinen yllätys vaihdon aikana oli julkinen liikenne. Se toimi alueella erittäin kattavasti ja aika täsmällisesti, muutamia lakkoja lukuun ottamatta. Kaikkialle, mihin piti päästä, oli se sitten vaeltamaan, laskettelemaan tai tutustumaan muihin kaupunkeihin pääsi helposti ja edullisesti junalla tai bussilla. Erityisen edullista oli matkata Etelä-Tirolin alueella, opiskelijalle tarkoitetulla matkakortilla. Matkakortin hinta oli 150 €/vuosi, ja vaikka käytin sitä vain neljä kuukautta, oli hinta mielestäni erittäin kohtuullinen siihen nähden, että se kattoi tosiaan koko Etelä-Tirolin bussit ja junat.

Myös Bolzanon sää yllätti minut aurinkoisuudellaan. Olen aina ajatellut Pohjois-Italian olevan harmaa ja kylmä verrattuna etelään, mutta en olisi voinut olla enempää väärässä. Bolzanossa paistoi aurinko melkein jokaisena päivänä, ja t-paitakelit alkoivat heti lukukauden alussa. Kesäkuuhun tultaessa sää alkoi olemaan jo turhankin lämmin, mutta vuoret tarjosivat aina paikan viilentyä.

Yllätyksiä olisi vaikka kuinka paljon lisää, sillä rehellisesti odotukseni eivät olleet mitenkään erityisen korkealla vaihdon suhteen. Ajattelin mennä vaihtoon rennosti ja katsoa mitä se tuo tullessaan stressaamatta asiasta sen enempää, ja taktiikka kannatti. Tapasin paljon uusia upeita ihmisiä, ja vuoret tarjosivat jatkuvasti uusia elämyksiä.

Näkymä yliopiston terassilta illalla.
Castello Mareccio ja sitä ympäröivä viinitarha kaupungin keskustassa.

Vapaa-aika ja opiskelijatapahtumat

Pääsin tutustumaan Dolomiittien via ferrata tarjontaan. Via ferratat ovat vaeltamisen ja helpohkon kiipeilyn yhdistelmiä.

Lukijalle on saattanut tulla tässä kohtaa selväksi, millaista vapaa-aika Bolzanossa on. Itselle siihen sisältyi paljon vuorilla olemista. Parhaiten Bolzano sopiikin henkilöille, jotka ovat kiinnostuneet vaeltamisesta, laskettelusta, kiipeilystä tai muusta vuoriin liittyvästä tekemisestä. Tällä en tarkoita, ettei kohteeseen voisi lähteä ilman, että näitä harrastaa. Itse en ollut edes nähnyt vuoria aikaisemmin elämässä, saatikka sitten lasketellut tai vaeltanut niitä.

Seikkailut vuorilla peittosivat yöelämän 100–0.

Opiskelijatapahtumia tai vaihtareille suunnattuja tapahtumia oli aika vähän lukukauden aikana, ainakin verrattuna Suomen opiskelijaelämään. Orientoivan viikon jälkeen Erasmus-opiskelijoille oli vain muutamia tapahtumia ja kaksi päiväretkeä muualle Italiaan. Vaihto-oppilaita oli kuitenkin suhteellisen vähän, noin 80, että niissä muutamissa tapahtumissa, mitä meillä oli, ehti tutustumaan suureen osaan ihmisistä ja löytämään omat kaverit. Oma aktiivisuus oli tärkeää, niin ystäväsuhteiden luonnissa kuin tekemisien järjestämisessä.

Kaupungissa oli välillä upeita juhlia erikoisissa paikoissa, kuten museossa tai vanhoissa linnoissa, mutta muuten Bolzanon yöelämä ei täysin vakuuttanut. Kivat illanvietot ystävien kanssa paikallisissa baareissa kuuluivat tietysti lukukauteen, mutta kaupungin yökerhotarjonta ei ollut kummoinen. Tämä toisaalta mahdollisti energian vuoristosta nauttimiseen. Ja luennoille tietysti.

Vinkit Bolzanoon lähtijöille

Olenkin aikaisemmissa kappaleissa jo maininnut joitain vinkkejä, mutta tässä vielä kootusti:

  1. Lähde Bolzanoon vaihtoon, mikäli olet kiinnostunut vuorien mahdollistamista aktiviteeteista, ja olet kiinnostunut näkemään pienemmän kaupungin yliopistoelämää.
  2. Älä lähde vaihtoon Bolzanoon, mikäli odotat vaihdolta kreisiä yöelämää.
  3. Seuraa vain yhden koulutusohjelman kursseja, mikäli haluat päästä mahdollisimman monille luennoille ja tutustua myös paikallisiin.
  4. Täytä asuntolahakemus nopeasti ja virheettömästi.
  5. Klassikko: Lähde avoimin mielin ja kokeile rohkeasti uusia asioita (ks. urheilulajeja).
  6. Liity paikan päällä alppikerhon jäseneksi, jotta saat kaikki vuoristolajit kattavan vakuutuksen.

Paluu Suomeen

Bolzanossa vietetyt neljä kuukautta olivat eittämättä elämäni parhaita ja paluu Suomeen pelotti etukäteen. Hyvästit ystäville ja Bolzano-elämälle tuntuivat pahalta, mutta kun olin fyysisesti Suomessa ja läheisten ihmisten seurassa, kotiinpaluu tuntuikin ihanalta. Tässä viimeinen vinkki varsinkin, jos saavut kotiin päiväsaikaan: Järjestä jotain tekemistä heti paluupäiväksi, varsinkin jos kotiinpaluu vähän kauhistuttaa.

Vaihtokertomus, Universiteit Gent, Belgia, kevät 2023

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Vaihtokohteen valinta ja hakeminen

Valitsin vaihtokohteen sillä perusteella, että halusin opiskella englanniksi, mutta en englanninkielisessä maassa. Erasmus-vaihto valikoitui myös sen helppouden takia, kun ei tarvitse hakea viisua tai täytellä muitakaan erinäisiä lomakkeita. Yliopiston selkeät kotisivut sekä mielenkiintoinen kurssivalikoima, vaikuttivat myös positiivisesti kohdevalintaani. Kanaalien halkoma keskiaikainen keskusta sai myös mielenkiintoni heräämään, sekä ehdottomasti vohvelit.

Kuva asuntolakompleksin pihalta

Saapuminen ja ensimmäisten viikkojen tunnelmat

Saapuminen Gentiin Brysselin Zaventemin lentokentältä oli helppoa, sillä lentokentältä kulkee suora juna Gentin Sint-Pietersin asemalle. Asuntolan huoneen sai käyttöönsä vasta päivää ennen kuin orientaatio yliopistolla alkoi, joten päätin saapua vasta samana aamuna. Se oli hyvä ratkaisu, sillä paikkoihin ehti tutustua hyvin myöhemminkin. Gent ei ole mitenkään iso kaupunki. Asuntola oli aika lailla juuri sellainen kuin odotinkin; huone oli tosin suurempi kuin mitä olin ajatellut ja oma kylpyhuone oli ehdoton plussa. Oman käytävän kanssa tuli siis jakaa vain keittiö. Omassa huoneessa oli myös jääkaappi, joten asuntola sattui omalle kohdalleni olemaan oikein hyvä ratkaisu, koska sen saaminen kevätlukukaudella ei aiheuttanut mitään ongelmia ja hinta oli sopiva.

Ensimmäiset viikot olivat aika hektisiä, kun piti samalla tutustua uuteen kaupunkiin, solmia uusia ihmissuhteita sekä totutella paikalliseen opiskelijakulttuuriin.

Arki kohteessa

Arki pyöri paljon opiskelujen ja matkustelun ympärillä. Belgia ei ole mitenkään iso maa, joten sitä on helppo kiertää junalla (tai Flixbussilla). Viikonloppuisin meno-paluu junaliput ovat puoleen hintaan, joten päiväretkiä tuli tehtyä paljon. ESN Gent järjesti myös matkoja ja heidän kauttaan tuli vierailtua Bruggessa ja Luxemburgissa. ESN järjesti myös lautapeli-iltoja sekä organisoi erilaisia urheilukerhoja kuten lentopalloa ja koripalloa bileiden vastapainoksi.

Oma kampukseni sijaitsi yllättävän kaukana asuntolalta, joten heti ensimmäiseksi hankin vuokapyörän kuten paikalliset opiskelijat tekevät. Gentissä kaikki kulkevat kaikkialle pyörällä. Pyörän vuokraaminen oli tehty erittäin vaivattomaksi. Pyörän avulla taitoin matkan kampukselle 8 minuutissa ja samalla koin yhdenkuuluvuutta muiden opiskelijoiden kanssa viilettäessämme aamuisin pyöräkaistoja pitkin opiskelemaan. Aluksi minua hermostutti tällainen pyöräilykulttuuri, sillä en ollut pyöräillyt kampukselle vuosiin, mutta se osoittautui erittäin sujuvaksi, sillä Gentissä pyöräilijät ovat etusijalla. Heille on selkeät kaistat mistä mennä ja pyöräilijöitä on niin paljon, että aina on joku, jonka tekemisiä seurata, jotta tietää kuinka toimia. Yllättävää oli kuitenkin se, että vain ani harvalla oli kypärä pyöräillessään.

Keskustan läpi virtaava kanaali

Kaupassa ruoan hinta yllätti. Olin kuvitellut keski-Eurooppaa reilusti Suomea halvemmaksi, mutta se osoittautuikin vielä kalliimmaksi kuin Suomi. En tiedä onko syynä tämä nykyinen maailmantilanne, vai onko Belgia muutenkin aina ollut kalliimpi. Suomen opiskelijaruuan hintaan tottuneena, oli Gentin opiskelijaruokalan hinnasto hieman järkytys. Ruoan hinta pyöri siinä viiden euron paikkeilla.

Belgian roskakulttuuri oli kulttuurishokki. Belgiassa kierrätetään kyllä ahkerasti, mutta aamuisin roskat vain jätetään lojumaan pusseissa kadulle ja jossain vaiheessa päivää ne noukitaan siitä roska-auton kyytiin. Jos joutui lähtemään tarpeeksi aikaisin luennolle, oli roskapusseja kaikkialla. Parin ensimmäisen viikon jälkeen siihen tosin tottui, eikä pusseja enää huomioinut aamuisin.

Arkiviikkojen ja viikonloppujen sekä pyhäpäivien ero on kuin yö ja päivä opiskelijan näkökulmasta katsottuna. Meidän asuntolamme sijaitsee opiskelijoiden bilealueella noin 20 minuutin kävelymatkan päässä keskustasta. Asuntolan ympäristössä oli aivan hiljaista yliopiston loma-aikoina ja viikonloppuisin, koska paikalliset opiskelijat menevät aina vanhemmilleen. He viettävät vain viikot opiskelijakaupungeissa, siksi viikolla saattaa olla aamun pikkutunneille asti hyvin railakas meininki.

Vaihtoyliopiston kurssit ja opetuskulttuuri

Taustalla Sint-Niklaaskerk Gentin keskustassa

Kurssit olivat mielenkiintoisia ja erilaisia kuin Helsingin yliopistossa on tarjolla omassa koulutusohjelmassani. Se olikin ehdottomasti yksi syy, miksi hain Gentiin opiskelemaan. Opetus oli muuten hyvin samankaltaisia kuin Suomessakin; luennoitsija puhuu edessä ja kursseille kuuluu ryhmätöitä ja lopuksi vielä tentti. Läsnäolopakkoa ei ollut paitsi harjoituksissa. Luennon kestoista olin järkyttynyt, sillä luennot kestivät kolme tuntia, jossa noin puolessa välissä oli yksi 15 minuutin tauko.

 

Olin yllättynyt, että Erasmus-opiskelijana minun piti maksaa paikallisen kielikeskuksen hollannin alkeiskurssista vaihto-opiskelijoille, mutta halusin ottaa kurssin silti. Kurssi oli hauska ja vaikkei sen avulla oppinutkaan puhumaan, niin sanastoa kuitenkin kertyi melkein huomaamatta, joten kylttien lukemien helpottui.

Lukukauden ja lomat

Lukukausi kestää Gentissä yllättävän pitkään. Lukukausi alkaa helmikuun puolessa välissä. Itseltäni loppui varsinaiset luennot jo huhtikuussa, ja toukokuun puoleen väliin mennessä olin saanut pidettyä jo kaikki suulliset esitelmät. Kesäkuussa alkoi kuitenkin vasta tenttikausi, joka kesti kuukauden. Kieltämättä se söi hieman motivaatiota, mutta suoriuduin tenteistä kuitenkin lopulta kunnialla. Kirjalliset tentit olivat samanlaisia kuin Suomessakin, mutta täällä on käytössä myös suulliset tentit.

Varsinaista lomaa lukukauden aikana oli pääsiäisen ympärillä kaksi viikkoa, muutama yksittäinen yliopiston juhlapäivä sekä toukokuun viimeinen viikko ennen tenttikauden alkua.

Mitä kannattaa huomioida

Omassa tiedekunnassani (Faculty of Science) työmäärä tuntui suuremmalta kuin Helsingin yliopistossa, sillä kurssit olivat 3 opintopisteen arvoisia, mutta niissä tehtiin saman verran töitä kuin 5 opintopisteen arvoisissa kursseissa täällä Suomessa. Kurssit eivät varsinaisesti olleet vaikeita, mutta työläitä kyllä. Tämäkin tosin riippuu tiedekunnasta, sillä muissa tiedekunnissa kurssit saattoivat olla jopa 6 opintopisteen arvoisia.

Gentissä yleensä joka paikkaan on tarjolla opiskelija-alennus, mutta suurimmassa osassa niissä on yläikäraja; 25 vuotta. Tosin eipä kukaan ikää kysynyt, kun heilautti yliopiston opiskelijakorttia.
Gent valittiin vuoden Erasmus-kohteeksi 2023!

Paluu Suomeen

Fiilikset Suomeen palaamisesta ovat ristiriitaiset. Ei malttaisi odottaa, että pääsee taas näkemään ystäviä ja perhettä sekä rauhoittumaan omaan yksiöön, mutta samalla on erittäin haikea fiilis lähteä. Elämä on ollut viimeiset kuusi kuukautta yhtä Erasmus-kuplaa, joten muutoksia on taas luvassa Suomeen palattua. Eiköhän kaikki kuitenkin ajan kanssa sovi yhteen.

Vaihtokertomus: Ca’ Foscari University of Venice, kevät 2023

Humanistinen tiedekunta, Alue- ja kulttuurintutkimus

Saapuminen ja ensimmäisten viikkojen tunnelmat

Olin kevätlukukauden 2023 vaihdossa Ca’ Foscarin yliopistossa Venetsiassa. Vaihtokohteeni valitsin pääaineeseeni sopivan kurssitarjonnan takia sekä siksi, että vaihto Italiassa kiinnosti minua kovasti. Saavuin Venetsiaan tammikuun lopussa, jotta ehtisin tutustua ympäristöön ja asettua aloilleni rauhassa ennen opintojen alkua. Kevätlukukauden opetusperiodi alkaa Ca’ Foscarissa helmikuun toisella viikolla, mutta helmikuun ensimmäinen viikko on varattu kansainvälisten opiskelijoiden tervetuloviikoksi. Suosittelen ehdottomasti tervetuloviikolle osallistumista – viikko pitää sisällään mukavia aktiviteetteja ja hyödyllistä informaatiota yliopiston toimesta. Viikko on hyvä tapa tutustua niin muihin kansainvälisiin opiskelijoihin ja vaihtareihin kuin myös viikolle vapaaehtoisina järjestäjinä osallistuviin paikallisiin opiskelijoihin! Sosiaalisiin aktiviteetteihin kuitenkin pitää muistaa ilmoittautua etukäteen, jotta niihin saa paikan.

Ca’ Foscarilla on myös aivan loistava Buddy Programme! Ca’ Foscarin kansainvälisten asioiden toimisto lähettää kaikille vaihto-opiskelijoille noin puolitoista kuukautta ennen vaihdon alkua listan Buddy Programmeen ilmoittautuneista paikallisista opiskelijoista, joka sisältää mm. opiskelijoiden nimen, pääaineen, kiinnostuksenkohteet/harrastukset ja lyhyen vapaamuotoisen esittelyn. Buddyjen tarkoitus on toimia vaihtotuutoreina. He auttavat mieltä askarruttavissa asioissa, yliopiston käytäntöihin tutustumisessa ja opiskelijayhteisön osaksi integroitumisessa. Parasta on, että voit valita Buddysi itse ottamalla yhteyttä kiinnostavaan henkilöön! Buddyksi ilmoittautuneita opiskelijoita on yli sata, joten jokainen löytää varmasti itselleen Buddyn, jonka kanssa on yhteisiä mielenkiinnonkohteita.

Itselleni Buddy Programme oli vaihdon ehdottomasti paras asia – olin yhteydessä valitsemaani Buddyyn jo ennen vaihdon alkua ja hän auttoi viestienkin välityksellä todella paljon, esimerkiksi tsemppaamalla asunnon löytämisessä ja neuvomalla minkä kampuksen opastettuun kierrokseen minun kannattaisi ilmoittautua tervetuloviikolla. Italiaan saavuttuani hän esitteli minulle paikkoja, antoi hyviä vinkkejä yliopistoon ja opiskelijaelämään liittyen ja esitteli minut ystävilleen. Ystävystyin etenkin Buddyni, mutta myös hänen kavereidensa kanssa nopeasti ja muodostin näin eräänlaisen turvaverkon ympärilleni. Buddy Programme on siis erinomainen tilaisuus tutustua samanhenkisin paikallisiin opiskelijoihin vaihtareiden lisäksi ja mahdollisuus luoda hyviä kaverisuhteita. Italialaisten kavereiden kanssa hengaillessa myös italian kielitaidon treenaaminen on mukavampaa ja helpompaa!

Arki kohteessa

Olin opiskellut Helsingin yliopiston kielikeskuksella italiaa jo pari vuotta ennen vaihtoon lähtöä, joten minulla ei ollut kielen kanssa ongelmia ja olinkin vain innoissani päästessäni parantamaan italian kielen taitoani. Kuitenkin pelkällä englannillakin pärjää, minkä olen vaihtarituttujeni kokemuksesta huomannut. Arkipäiväni koostuivat pitkälti siitä, että kävin yliopistolla luennoilla, vietin aikaa kavereiden kanssa ja opiskelin. Välillä osallistuin ESN:n järjestämiin tapahtumiin, kävin museoissa ja pikku retkillä. Italiassa kuun ensimmäisenä sunnuntaina kaupunginmuseot ovat ilmaisia, mitä kannattaa hyödyntää! Opiskelijahintaiset pääsyliput kulttuurikohteisiin ovat usein myös edullisia.

Pääsin myös yllättäen harjoittamaan kohteessa japanin kielen taitoani, vaikka vaihtoni olikin Euroopassa. Viikoittaisissa tandem-illoissa treenattiin sekä japanin että italian kielen puhumista pienissä ryhmissä – italialaiset japanin pääaineopiskelijat harjoittelivat japania ja japanilaiset vaihto-opiskelijat italiaa. Minulla oli aluksi hieman outo olo osallistuessani tandemiin, koska olin ainoa henkilö, joka ei ollut äidinkielinen japanin tai italian puhuja. Kuitenkin kokemus oli todella hauska ja rikastava!

Vaihtoyliopiston kurssit, opetuskulttuuri ja kokeet

Ca’ Foscarin kurssit ovat työläitä ja siihen kannattaa henkisesti varautua etukäteen. Lukemista on kurssien aikana paljon ja kursseilla on paljon asiaa. Omat kurssini kestivät koko kevätlukukauden, eli kaksi jaksoa. Eri pääaineissa yhden jakson kestävät kurssit ovat mahdollisia. Läsnäolopakko riippuu kurssista; omilla kursseillani ainoastaan italian kielikurssilla oli tiukka läsnäolopakko ja Venetsian kulttuurikurssilla läsnäolo oli suositeltavaa tai muuten tentissä olisi ekstrakysymyksiä. Muuten luennoille sai osallistua tai olla pois aika vapaasti. Paikallaolevien nimiä ei merkitty listaan, mihin olin Helsingissä tottunut. Opetuskulttuuri painottuu tentissä pärjäämiseen ja monet opiskelijat paahtavat tenttimateriaaleja täysaikaisesti noin kuukausi ennen tenttiä ja opiskelevat runsaasti myös kurssin aikana. Myös välikokeita/tehtäviä voi olla. Opetuksen taso kursseilla on yleisesti hyvä, mutta toki opettajasta riippuvaa.

Suoritin kurssini englanniksi, koska italian kielitaitoni ei ollut Venetsiaan saapuessani B2-tasolla. Kurssitarjonta on etenkin italiaa osaaville laaja, mutta kursseja löytyy myös englanniksi. Suosittelen kuitenkin tutustumaan englanninkielisten kurssien valikoimaan etukäteen ennen vaihtoa. Yhden tekemäni kurssin opetuskieli oli periaatteessa italia, mutta kurssilla luettavat artikkelit olivat kaikki englanniksi ja opettajan luvalla sain tehdä myös kurssin välitehtävät ja loppuesseen englanniksi. Suosittelen siis tarvittaessa kysymään opettajilta vaihtoehtoa suorittaa kurssi englanniksi, jos materiaalit ja opetusmenetelmät muuten sitä tukevat!

Tein vaihdossa viisi kurssia, joista kahdesta oli loppukoe ja kolmesta loppuessee. Loppukokeet olivat vaihto-opiskelijoille suunnatuilla kursseilla, toinen niistä oli italian kielikurssi ja toinen Venetsian historia -kurssi. Pääaineeseeni liittyvillä kursseilla kirjoitin kaikilla pitkät, 12–15-sivuiset loppuesseet. Oma tilanteeni oli harvinainen, sillä yleensä kursseista järjestetään suullinen tai kirjallinen koe. Laajat loppuesseet ovat epätavallisia. Vietinkin opetuksen loppumisen jälkeisen lukukauden viimeisen kuukauden lähinnä yliopiston kirjastossa esseitä kirjoittaen. Lohduttavaa oli se, että Ca’ Foscarin kirjastot ovat viihtyisiä ja helteellä viileämpiä kuin oma koti olisi ollut. Kirjastossa pystyi näkemään myös omiin tentteihinsä opiskelevia kavereita.

Asuminen

Itse asuin vaihtoni ajan Mestressä, joka on Venetsian osa mantereen puolella – vertaisin sitä hieman siihen, kuin asuisi Vantaalla. Asunnon löytäminen Venetsiassa on todella vaikeaa, joten suosittelen varaamaan siihen reilusti aikaa ja kärsivällisyyttä. Asunnon etsiminen kannattaa aloittaa heti kun olet tullut hyväksytyksi yliopistoon ja saanut viimeiset hakuprosessit valmiiksi. Itse aloitin asunnon hakemisen vähän myöhään ja prosessissa oli myös mutkia matkassa. Kannattaa olla todella varovainen huijareiden suhteen! Lopulta pitkällisen stressin jälkeen sain vuokrattua huoneen noin puolitoista viikkoa ennen Venetsiaan saapumista. Asuin jaetussa asunnossa (käytännössä solussa) neljän muun opiskelijatytön kanssa. Kaikilla meillä oli omat huoneet, mikä oli minulle tärkeää oman rauhan kannalta. Asuntoa etsiessäni tärkein kriteeri oli, että saisin oman huoneen, sillä Italiassa kahden hengen jakamat huoneet ovat yleisiä. Lisäksi asunnossa oli käytössä yhteinen keittiö ja kaksi kylpyhuonetta.

 

Mestre alueena oli mielestäni ihan kätevä, koska kaikki palvelut ovat lähellä. Ruokakauppoja on runsaasti ja kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä. Mestressä on myös puistoja ja paljon vihreämpää kuin Venetsian saarella. Itse asuin Mestren keskustassa, joten bussilla Venetsiaan pääsi noin 20–25 minuutissa. Lisäksi kävelymatka yliopistolle Piazzale Romalta (jossa bussien pääteasema sijaitsee) oli keskimäärin noin 15 min, riippuen toki luennon sijainnista. Ruuhka-ajan ulkopuolella bussimatkaan kului parhaassa tapauksessa vain vartti. Kannattaa tosin varautua siihen, että bussit kulkevat aivan omassa ajassaan aikatauluista välittämättä – ohitusajat ovat todella suuntaa antavat, ja bussit ovat yleensä 5–10, joskus jopa 15, minuuttia myöhässä. Julkinen liikenne tosin on edullinen, opiskelijan kuukausilippu maksaa 25 € sisältäen koko Venetsian alueen + vaporetot, eli vesibussit.

Asuntoa etsiessä kannattaa hyödyntää sivustoja kuten idealista, immobiliare, bakeca ja subito. Lisäksi olemassa on Venetsian alueen asuntoihin keskittyneitä Facebook-ryhmiä, Instagramissa puolestaan kannattaa seurata SpottedUnive’n stooreja ja heidän ylläpitämäänsä Telegram-ryhmää. Ca’ Foscarilla on myös housing office, josta voi kysyä apua asunnon/huoneen löytämiseen. Yliopisto tekee myös yhteistyötä asuntoloiden kanssa, joiden yhteystiedot löytyvät yliopiston verkkosivuilta. Asuntolasta voi tosin olla vaikeaa löytää paikkaa, jos majoitusta tarvitsee vain puoleksi lukuvuodeksi.

Mikä yllätti sinut vaihdon aikana

Ca’ Foscarissa yliopistojen kirjastoja on monia eri tiedekuntiin keskittyen. Kirjastoon sisälle päästäkseen tulee kuitenkin aina tehdä sähköinen varaus yliopiston sovelluksen kautta, mikä oli varsinkin alussa minusta todella erikoista. Varaus on vahvistettava kirjaston tiskillä, ennen kuin kirjastoon saa mennä sisään.

Italiassa ruokakaupat sulkeutuvat aikaisin, johon totutteluun meni hetki.  24 h auki olevia kauppoja ei ole kuten Suomessa ja varsinkin sunnuntaisin pitää muistaa, että ruokakaupat voivat mennä kiinni jo seitsemältä. Jotkut pienet yksityiset puodit voivat olla auki tosin myöhempäänkin. Ravintolat ja pizzeriat sentään ovat auki myöhään, joten sitä ei tarvitse pelätä, että jäisi kokonaan ilman ruokaa, jos unohtaa käydä kaupassa.

Venetsiassa tulee vallitsevan kosteuden takia talvella oikeasti kylmä ja asunnot eivät myöskään ole lämpimiä kuten Suomessa. On tuulista ja kosteus tuntuu tunkeutuvan jokaisen vaatekerroksen alle suoraan luihin ja ytimiin. Acqua altan, eli tulvaveden vaaraa ei kevätlukukaudella ole (muutamaa rankkasadepäivää lukuun ottamatta), mutta syyslukukaudeksi vaihtoon menevän kannattaa varautua kumisaappailla. Lisäksi sää vaihtuu (sateisesta) loppukeväästä kuumaksi kesäksi todella nopeasti, joten kannattaa silti todella miettiä kuinka paljon lämpimiä vaatteita mukaansa tarvitsee.

Muuta mitä vaihtoyliopistoosi hakevan opiskelijan kannattaisi huomioida

Vahvistetut tiedot kursseista tulevat todella myöhään, vain muutama viikko ennen lukukauden alkua. Opiskelijan tulee varautua siihen, että Learning Agreement pitää todennäköisesti muuttaa kurssien tietojen julkaisemisen jälkeen, sillä on mahdollista, että suunnitellut opinnot ja kurssit menevätkin päällekkäin. Ca’ Foscarissa on kuitenkin kätevää se, että opintosuunnitelman tarvitsee olla valmis ja palautettu vasta noin kuukausi lukukauden alkamisen jälkeen. Suosittelenkin sitä, että muutaman viikon ajan käy kuuntelemassa eri luentoja ja ”kokeilemassa”, miltä eri kurssit tuntuvat. Tämä helpottaa päätöksen tekoa kurssien valinnassa.

Italialainen byrokratia ei ole vitsi ja Ca’ Foscarin toimistojen kanssa asiointi koettelee hermoja. Kun minun piti vaihtaa italian kurssilta toiselle, pallottelin sähköposteja asiasta vastaavan toimiston kanssa yli kuukauden ajan, koska he eivät suostuneet kurssin vaihtoon ennen kuin vasta yli viikko kurssin alkamisen jälkeen, vaikka se vaikutti oleellisesti aikataulujeni järjestämiseen ja lukujärjestykseni laatimiseen.

Paluu Suomeen

Opiskelijavaihdon päätyttyä jäin vielä noin kuukaudeksi Venetsiaan asumaan, koska halusin tehdä muutaman retken ja matkan Italiassa ennen Suomeen paluuta. Osallistuin myös yliopiston maksulliselle italian kielen intensiivikesäkurssille, joka tosin järjestettiin etäopetuksena osallistujien vähäisen määrän takia. Italiankielisessä ympäristössä oleminen ainakin osan kurssin kestosta tuntui järkevältä valinnalta. Paluuta varten kaikki vaihtodokumentit piti hoitaa kuntoon. Näiden saamisessa kesti kauan, etenkin koska Learning Agreementin sähköisessä allekirjoittamisessa oli Ca’ Foscarin taholta jotain ongelmia – kärsivällisyydellä ja monilla sähköposteilla tästäkin tosin selvittiin!

Paluu Suomeen heinäkuun loppupuolella oli todella haikea, koska kaikki hyvät ystävyyssuhteet, jotka olin vaihdon aikana muodostanut, olivat paikallisten italialaisten opiskelijoiden kanssa. Tuntui surulliselta hyvästellä ihmiset, joiden kanssa olin viettänyt paljon aikaa noin 5kk. Sentään Italiaan pääsee helposti lentäen, joten tilanne ei ole sama kuin jos asuisimme täysin eri puolilla maailmaa. Suosittelen vaihtoon lähtemistä ehdottomasti kaikille siitä kiinnostuneille, puolenkin vuoden vaihto on erittäin avartava ja upea kokemus!

Vaihtokertomus, Universidad Complutense de Madrid, kevät 2023

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Olin opiskelijavaihdossa Universidad Complutensessa Madridissa (tuttavallisemmin UCM tai Complu) kevätlukukauden 2023 oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Vaikka Madrid ei ollut ensisijainen hakukohteeni, en olisi voinut olla onnellisempi, että päädyin juuri kyseiseen kaupunkiin. Olin vieraillut Madridissa kerran aiemmin, mutta Madridin kokoinen kaupunki on tarkoitettu asumiseen – kaupungissa on kerrakseen nähtävää ja koettavaa, ja sieltä on myös helppo matkustaa niin muualle Espanjaan kuin esimerkiksi Portugaliin. Vaihto-opiskelu Madridissa kehitti huomattavasti kielitaitoani ja sai minut rakastumaan Espanjaan entisestään.

Madridissa katse kannattaa suunnata ylös rakennuksiin!

Saapuminen ja ensimmäisten viikkojen tunnelmat

Hain vaihtoon keväällä 2022 ja vaihtoyliopistoni Complutense edellytti opiskelijoilta espanjan B2 -kielitaitoa. Kielitaidon pystyi osoittamaan vaihtoyliopistolle Kielikeskuksen opettajan allekirjoittamalla todistuksella, ja vaikka en saanut kaikista osioista vaadittavaa kielitaitoa B2, Complutense hyväksyi minut kuitenkin opiskelijaksi yliopistoon syksyllä 2022, hieman ennen joulua.

Saavuin Madridiin tammikuussa päivää ennen opintojeni alkua ja tietysti jälkiviisaana toivoisin saapuneeni kohteeseen hieman aiemmin hoitamaan järjestelyjä. Olin kuitenkin osallistunut jo kolme viikkoa ennen opintojeni alkua vaihtoyliopistoni Complutensen tarjoamalle espanjan kurssille, joka kesti 3 tuntia jokaisena arki-iltana Teamsin välityksellä. Työmäärästä ja ajasta huolimatta tämä kurssi osoittautui kuitenkin loistavaksi valinnaksi, sillä kielitaidon kehittymisen lisäksi kurssikavereistani tuli lopulta vaihtoajan parhaita ystäviäni. Myös kurssilla opettaneista Madridilaisista opiskelijoista tuli todella hyviä ystäviäni, jotka heti Madridiin saapuessa järjestivät meille mm. yhteisiä illanistujaisia. Ehkäpä tärkein asia ensimmäisten päivien aikana oli metro- sekä bussikortin hankinta. Tämä kortti kustantaa alle 26-vuotiaille opiskelijoille kuukaudessa 8 euroa, eli on siis todella edullinen. Vaihtoyliopisto Complutense järjesti ensimmäisellä viikolla myös muutaman tunnin mittaisen infotilaisuuden vaihto-opiskelijoille koskien mm. Erasmus -kortin hankintaa ja yliopiston tarjoamia liikuntamahdollisuuksia, mutta lopulta myös vaihto-opiskelijat olivat melko omillaan yliopiston käytäntöjen selvittelyssä.

Arki Madridissa

Urheilu oli myös vaihdossa itselleni erityisen tärkeää ja löysinkin pian itselleni sopivimmat lenkkireitit Retiron puistosta, salin sekä Helsingistäkin tutun Trib3 – keskuksen, joka toi mukavaa vastapainoa niin opiskelulle kuin Erasmus -tapahtumillekin. Osallistuin alkuun jonkin verran Erasmus -tapahtumiin ja tätä kautta tutustuin paljon muihin vaihto-opiskelijoihin. Lisäksi osallistuin esimerkiksi tiistaisin ja torstaisin järjestettäville tanssitunneille, joilla pääsin kokeilemaan salsaa ja bachataa.

Templo de Debodin auringonlaskuista muodostui mukava tapa viettää iltaa ja tavata ystäviä.

Opiskelu ja opetus

Tein alustavat kurssivalintani tammikuun alussa, mutta kursseja oli mahdollista muuttaa vielä paikan päällä kahden ensimmäisen viikon aikana. Vaihtoon kannattaakin lähteä ”kaikki kyllä järjestyy” asenteella! Sain vaihtoyliopistoni puolesta tuutorin, ”buddyn”, jolta kyselin apua myös kurssivalintojeni suhteen. Mitä UCM:n oikeustieteellisen tiedekunnan kurssivalintoihin tulee, kannattaa googlettaa ”kurssin nimi + opettajan nimi + docsity opiniones + ucm”, sillä tätä kautta voi selvittää helposti muiden mielipiteitä kurssin työmäärästä, opettajan opetustyylistä sekä esimerkiksi tenttien vaikeudesta.

Lukukausi alkoi tammikuun puolessa välissä ja kesti toukokuun loppuun saakka. Lukukauden pituus oli siis yhteensä noin 4,5 kuukautta. Pääsiäisen aikaan yliopistossamme oli hieman yli viikon kestävä loma, jonka monet vaihto-opiskelijat hyödynsivätkin reissaukseen. Muita lomia ei tämän Semana Santa -viikon lisäksi muutamia satunnaisia fiesta -päiviä lukuun ottamatta ollut.

Kokeet oikeustieteellisessä tiedekunnassa kevätlukuvuonna 2023 osuivat toukokuun viimeisille viikoille. Kokeet muodostuivat koko kevään opiskelluista asioista, ja opiskeltavaa oli siten paljon. Espanjassa arvosteluasteikko on 0-10, ja läpipääsy raja oli 5. Kaikki tentit tuli tehdä espanjaksi, enkä kokenut, että Erasmus -opiskelijana kokeisiin olisi saanut juuri minkäänlaista helpotusta. Arvostelu oli tiukkaa, enkä itse päässyt esimerkiksi keväällä pidetyistä alustavista testeistä läpi. Viimeisen kuukauden kokeisiin pänttääminen muistutti itseäni jopa hieman pääsykoekeväästä. Suosittelen aloittamaan opiskelun todella jo ajoissa, vaikka alkuun pelkästään espanjan kielen ymmärtäminen saattaa välillä tuntua uuvuttavalta. Opettajille kannattaa heti alkuun käydä juttelemassa ja kertomassa olevansa vaihto-opiskelija, vaikka tästä ei varsinaista helpotusta saisikaan.

YK:n kansainvälisenä naistenpäivänä Madridissa järjestettiin iso marssi, jossa kaikki olivat pukeutuneet violettiin. Myös yliopistolla järjestettiin tapahtumia naistenpäivän kunniaksi.

Asuminen

Madridista asunnon hankkiminen ei odotetusti ollut aivan helppo nakki, ja käytinkin asuntojen selailuun monia tunteja noin kuukauden verran. Päädyin löytämään asuntoni Spotahome -sovelluksesta, mutta muita hyviä vaihtoehtoja asuntojen etsimiseen ovat Facebook -sivut sekä esimerkiksi Badi -sovellus. Asuin 7 -hengen kämppisasunnossa hyvin keskeisellä sijainnilla Malasañassa. Ikävä kyllä asunto oli melko likainen ja omassa huoneessa oleva kokolattiamatto oli melko hurjassa kunnossa, mutta keskeinen sijainti ja mukavat kämppikset nostivat asunnon viihtyvyyden tasoa. Vuokraa maksoin kuluineen 500 euroa kuussa, joka on kuitenkin melko edullinen hinta Madridissa, jos asunto on hyvällä sijainnilla. Pääsin asunnoltani omalle tiedekunnalleni suoralla bussiyhteydellä noin 20 minuutissa. Metrolla matkaan kului noin 35 minuuttia, mikä sekin oli oikein kohtuullinen aika Madridin kokoisessa kaupungissa. Madridissa lähes kaikki asuvat kämppisten kanssa, ja suosittelenkin ehdottomasti valitsemaan kimppakämpän, vaikka tätä asumismuotoa ei ennen olisikaan kokeillut!

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Vaikka tiesin jo ennestään espanjalaisen rytmin olevan myöhäisempi, onnistui todellinen rytmi yllättämään minut kuitenkin. Iltaruokaa todella syödään noin 21-12 aikaan ja esimerkiksi ystävien kanssa ”cena” tapahtui usein vasta 12 illalla – voi siis olla fiksua syödä 17-18 aikaan välipala, jolla pärjää iltaan asti. Luennot ovat usein myös iltapäivä- tai jopa iltaluentoja, ja esimerkiksi omat luentoni päättyivät kahdeksalta illalla. Myös yleinen opiskelu kirjastossa tai kahvilassa voi tapahtua suomalaiseen rytmiin nähden myöhään, ja esimerkiksi toukokuussa yliopiston kirjaston ollessa 24 h auki, oli paikallisille opiskelijoille hyvin normaalia opiskella kirjastossa 1 asti yöllä. Kannattaa siis muistaa, että kaikki tapahtuu myöhempään ja että etteivät kellonajat ole niin tarkkoja kuin Suomessa!

Madridista löytyy varmasti nähtävää ja koettavaa kaikille, ja vaihtoon lähtevän kannattaa ehdottomasti hyödyntää Madridissa mm. Transport -korttia liikkumiseen. Tällä kortilla pääsee kauas Madridin ulkopuolelle täysin ilmaiseksi, kuten esimerkiksi Toledoon, laskettelukeskus Navacerradaan, vaeltamaan El Escorial -reitille tai esimerkiksi keväällä San Juan -järvialueelle. Käytin itse paljon myös Omio -sovellusta liikkumiseen, jonka kautta esimerkiksi bussit Madridista Lissaboniin maksoivat 24 euroa.

Navacerradan laskettelukeskus helmikuun lopulla.

Paluu Suomeen

Viimeisten tenttien loputtua lähdimme vaihtokavereideni kanssa roadtripille Andaluciaan, jonka jälkeen jäin Madridiin vielä nauttimaan kaupungista. Complutensen tenttien uusinnat olisivat osuneet kesäkuun viimeiselle viikolle, ja jännitin läpipääsyä tenteistä melko pitkään. Lopulta minun ei kuitenkaan tarvinnut uusia yhtäkään tenttiä. Olin ajatellut jääväni kesäksi matkustelemaan, mutta lopulta ikävä Suomeen ja haaveilu Suomen kesästä sai minut kuitenkin palaamaan ennen juhannusta takaisin kotiin. Vaihto-opinnot toisessa maassa, oli se sitten Espanja tai joku muu on huikea kokemus, jota ei kannata jättää väliin mistään hinnasta! Parhaimmillaan vaihto saa arvostamaan myös Suomea taas uudella tapaa.

Vaihtokertomus, Maynooth University, kevät 2023

Social och kommunalhögskolanin opiskelija 

Ennen vaihtoa

Valitsin Maynooth Universityn vaihtokohteekseni pääasiassa sen monipuolisen ja kiinnostavan kurssitarjonnan vuoksi. Ennen vaihtoa kurssien valinta ja muiden asioiden järjestely hoituivat sujuvasti, lukuun ottamatta asunnon löytämistä. Kampuksella ei ollut ollenkaan huoneita tarjolla meille Erasmus -vaihtareille, vaan meidän tuli löytää asunto itse. Suurin osa päätyi asumaan alivuokralaisina paikallisten luona. Itse löysin huoneen Facebookin kautta vain pari viikkoa ennen vaihdon alkua. Vuokraa alivuokraamallani huoneella oli helsinkiläisen opiskelijayksiön verran ja vaikka olin tietoinen Irlannin asuntokriisistä, ihan tähän en ollut osannut varautua. Kysyntää huoneista pienessä opiskelijakaupungissa ja sen liepeillä oli todella paljon. Etsintä kannattaa siis aloittaa ajoissa, eikä luovuttaa, jos sitä ei heti löydy. Yliopisto myös ylläpiti nettisivua, jonka kautta vaihtarit voivat etsiä huoneita.

Irlantiin pakkasin mukaan lämmintä, koska vaikka lämpötila on lähes aina plussan puolella, voi sisätiloissa olla todella viileä. Mukaan kannattaa siis pakata lämpimiä vaatteita sekä sisällä että ulkona käytettäviksi. Myös sateeseen ja tuuleen kannattaa varautua.

Kuva asuinalueeltani. Palmut viihtyvät Irlannin leudossa ja kosteassa ilmastossa.

Irlantiin saapuminen ja ensimmäiset viikot

Matka ja saapuminen Irlantiin sujuivat hyvin. Vuokranantajani oli minua lentokentällä vastassa ja menimme yhdessä lentokenttäbussilla kotiin. Lentoni oli aikaisin aamulla, joten olin ensimmäisenä päivänä todella väsynyt. Uuteen kotiin saapuminen oli kuitenkin helppoa, sillä vuokraani sisältyi kalustettu huone lakanoineen ja muine tarpeellisuuksineen.

Saapumiseni jälkeisenä iltana tapasin muita vaihtareita irlantilaiseen tapaan pubissa. Muistan tuosta illasta sen, että monilla oli jotain ongelmia päästä kotoaan bussilla Dubliniin. Myöhemmin keväällä Dublinin julkinen liikenne valittiinkin Euroopan pääkaupungeista huonoimmaksi. Kuljin koulumatkat bussilla tai junalla ja useimmiten ne kyllä toimivat melko luotettavasti. Paikallisella julkisen liikenteen kortilla Leap cardilla matkat olivat edullisia. Liikenteessä liikkumiseen piti muuten kiinnittää alussa normaalia enemmän huomiota vasemmanpuoleisen liikenteen takia.

Maynooth Universityn eteläinen kampus koostuu hurmaavista vanhoista rakennuksista
Kampuksen oma pieni kasvitieteellinen puutarha.

Koulunkäynti

Maynooth on pieni kaupunki noin 30 kilometrin päässä Dublinista, jossa on yliopiston lisäksi muutamia pubeja, ruokapaikkoja ja erilaisia kauppoja. Yliopiston kampus koostuu itse asiassa kahdesta eri yliopistosta: St. Patrick’s Universitysta, joka sijaitsee eteläisellä kampuksella sekä Maynooth Universitysta, joka sijaitsee pohjoisella puolella. Eteläisellä puolella on paljon vanhoja kauniita rakennuksia, sekä moderni kirjasto, jossa vietin paljon aikaa opiskellen. Kaikki luentoni järjestettiin kampuksen pohjoisella puolella.

Kävin Maynoothissa sosiologian ja antropologian kursseja, sekä yhden kurssin, joka käsitteli Irlannin kulttuuriperintöä. Olin suurimmaksi osaksi todella tyytyväinen kursseihin. Kurssitarjonta vaihtareille oli monipuolinen ja lukukauden ensimmäisten viikkojen aikana valintoja oli mahdollista myös muuttaa, mikäli jokin kurssi ei miellyttänyt. Lukukautta ei ollut jaettu jaksoihin, eli samat kurssit pyörivät koko lukukauden. Luennot olivat vain 50–60 minuutin mittaisia, ja niitä oli viikossa vähintään kaksi per kurssi. Itse otin viisi kurssia, eli yhden kurssin vähemmän kuin kotona, ja koin sen hyväksi valinnaksi. Mielestäni kurssieni vaikeustaso oli samaa luokkaa kuin Suomessa. Kurssien sisällöt olivat mielenkiintoisia, mutta eivät kuitenkaan liian vaativia. Kurssieni tehtävät koostuivat viikoittaisista kirjoitustehtävistä, esseistä, PowerPoint – esityksistä sekä loppuesseistä ja -tenteistä. Itse säästyin kokonaan ryhmätöiltä, vaikka niiden tekeminen olisi varmasti ollut hyvä tapa tutustua paikallisiin opiskelijoihin. Kahdella kursseistani minulla oli lopputentti, joka oli mielenkiintoinen kokemus, sillä kokeisiin vastattiin käsin kirjoittaen. Onnekseni kyseessä olevien kurssien opettajat olivat vinkanneet koekysymysten aiheista etukäteen luennolla, joten tenttien tekeminen oli lopulta jännityksestä huolimatta helppoa.

Kampuksella kulttuurishokkia aiheutti paikallisten opiskelijoiden rento asenne läsnäoloa kohtaan: opiskelijat menivät ja tulivat kesken luentojen tai eivät vaivautuneet ollenkaan paikalle. Luulen, että tämä johtui asuntopulasta sekä heikoista joukkoliikenneyhteyksistä: opiskelijoiden oli vaivalloista saapua paikalle ja bussit ovat usein myöhässä. Silti oli mielestäni erikoista, kun esimerkiksi 70 opiskelijan kurssilla meitä oli luennolla usein paikalla vain noin 20 opiskelijaa. Pitää myös mainita, opiskelijaruokailu ei ollut läheskään samantasoista kuin Suomessa. Kampukselta sai ostettua muun muassa ranskalaisia tai wrappeja, ja moni teki kouluun omat eväät.

Koulun kerhojen toiminta oli yksi suosikkiasioitani Maynoothissa. Itse olin aktiivinen sekä tanssi- että joogakerhossa. Odotin lempitanssituntiani koko viikon ja nautin yhteisöllisestä tunnelmasta. Kerhoissa tutustuin myös paikallisiin opiskelijoihin.

Eteläisen kampuksen modernissa kirjastossa oli viihtyisää opiskella
Näkymä kirjastosta.

Vastoinkäymisiä

Vaihtoon kuuluu myös vaikeita hetkiä, ja osasin siihen myös varautua. Itselleni kurjin vaihe osui reilun viiden viikon päähän vaihdon alkamisesta: Sain flunssan ja silmätulehduksen juuri syntymäpäivänäni. Sain soittaa kampuksen lääkärille ilmaiseksi, eli opiskelijaterveydenhuoltokin tuli näin testattua. Samalla viikolla olisi ollut Irlannin kulttuuriperintöä käsittelevällä kurssilla opintoretki Glendaloughin kansallispuistoon, jonka jouduin jättämään väliin. Kaupan päälle sain päivää ennen synttäreitäni ison puhelinlaskun puhelinoperaattorini virheen takia. Myös sää muuttui maaliskuuhun tultaessa ankeaksi ja sateiseksi. Kyseinen viikko oli kurja, mutta mitään sen vakavampia vastoinkäymisiä vaihdon aikana en joutunut kohtaamaan.

High crosses (edessä) sekä round towers (korkea torni takana) ovat merkittävä osa irlantilaista kulttuuriperintöä.

Vapaa-aika ja lomat

Maynoothissa vapaa-ajanvietto mahdollisuudet olivat jokseenkin rajalliset: kaupungissa on muutama pubi ja Student Union järjesti silloin tällöin ohjelmaa vaihtareille. Maynooth sijaitsee kuitenkin lähellä Dublinia, mikä mahdollisti monipuolisen vapaa-ajan vieton pääkaupungissa. Dublinin alueen upeisiin rantakohteisiin pääsee julkisilla noin puolessatoista tunnissa. Howth, Bray ja Graystones sekä muut rannikkokylät ovat todella hurmaavia, ja niihin kannattaa ehdottomasti mennä päiväretkelle! Luonnosta ja merestä nauttiminen olivat ihanaa tekemistä viikonlopulle. Irlannin kansallismuseoihin on vapaa pääsy ja niissä oli myös todella mielenkiintoista vierailla. Tietysti myös pubeja ja baareja riittää Dublinissa erityisesti Temple Barin alueella. Yksi hauskimmista illoista Dublinin yössä oli muuten Euroviisujen katsominen baarissa ja Käärijän kannustaminen yhdessä kavereiden kanssa! Kevään tärkein irlantilainen tapahtuma oli tietysti St. Patrick’s Day, jolloin kulkueet marssivat kaduilla ja ihmiset juhlivat vihreään pukeutuneina.

Suosittu illanviettopaikka Temple Bar.
Howth on yksi Dublinin alueen hienoimmista kohteista.

Meillä oli kaksi viikon lomaa lukukauden aikana: mid-term break puolessa välissä lukukautta sekä pääsiäisloma pääsiäisen jälkeen. Ensimmäisellä lomalla maaliskuun lopussa matkustin kavereiden kanssa Galwayhin ja Cliffs of Moherille. Maaliskuussa säät olivat sateiset, ja Cliffs of Moherilta muistan maisemien lisäksi sateen ja mutaiset polut. Pääsiäislomalla teimme reissun Skotlantiin, ja sitä voin todella suositella muillekin! Ryanairin lennot maksoivat alle 20 euroa suunta, joten Skotlantiin voi lentää Irlannista myös vain viikonlopun yli. Koska meillä oli viikko aikaa, vierailimme Edinburghissa, Invernessissä sekä Glasgow’ssa. Sekä luonto että kaupungit ovat Skotlannissa todella upeita. Myöhemmin vierailin Irlannissa vielä Corkissa ja Killarneyssa, sekä Pohjois-Irlannin puolella Belfastissa. Irlannin kaupunkeihin ja luontokohteisiin kannattaa ehdottomasti tutustua!

Cliffs of Moherin jylhät kalliot tekivät vaikutuksen.
Killarneysta tuli lempikaupunkini Irlannissa.
Katu ja pubi Belfastissa. Kävin Pohjois-Irlannin puolella kahdesti, ja rajan sai ylittää täysin vapaasti.

Viimeiset viikot ja kotiinpaluu

Luentojen loppuessa toukokuun alkupuolella alkoivat tenttiviikot, jotka kestivät lähes toukokuun loppuun saakka. Koska lukukautta ei ollut jaettu jaksoihin, viimeisistä lukukauden viikoista tuli raskaita tentteineen ja monine palautuksineen. Viimeisen tentin jälkeen minulla oli onneksi vielä viikko aikaa nauttia lämpimistä säistä, jotka alkoivat Irlannissa vihdoin toukokuun loppupuolella. Suomeen palaaminen sujui helposti. Kotona Suomessa sain totutella taas pilvettömään taivaaseen, oikeanpuoleiseen liikenteeseen sekä joskus hieman tylyihin ihmisiin.

Eläminen ja opiskelu Maynoothissa oli mielekästä ja koen että vaihto oli minulle tärkeä kokemus. Voin suositella Irlantia vaihtokohteeksi, myös niille, joita vaihtoon lähtö vähän jännittää, sillä ystävälliset ihmiset ja englannin kieli tekivät Irlannissa elämisestä sujuvaa ja mukavaa.

Junan ikkunasta lampaita sateen jälkeen, tyypillistä Irlantia siis

Vaihtokertomus, Corvinus University of Budapest, kevät 2023

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Saapuminen ja ensimmäiset viikot

Olin kevätlukukauden 2023 vaihdossa Unkarin pääkaupungissa Budapestissa. Lähtövalmistelut sujuivat helposti, sillä muutto Euroopan unionin sisällä ei vaadi paljon byrokratiaa. Suomen puolella tein väliaikaisen muuttoilmoituksen, hakemukset Kelalle ja hankin pidennetyn matkavakuutuksen sekä jälleenvuokrasin asuntoni vaihdon ajaksi. Vaihtokohteeseen tein hakemuksen lokakuussa, mihin tarvittiin kielitodistus Kielikeskukselta. Lisäksi tein joulukuussa kurssivalinnat valmiiksi. Kurssivalinnat kannattaa tehdä heti ilmoittautumisen alkaessa, sillä osa kursseista menee hetkessä täyteen. Sain onneksi yhtä kurssia lukuun ottamatta kaikki haluamani kurssit.

Saavuin vaihtokohteeseen helmikuussa viikkoa ennen luentojen alkamista. Ensimmäinen viikko Budapestissa meni lähinnä kaupunkiin ja muihin vaihto-opiskelijoihin tutustuessa. Kävin myös yliopistolla ilmoittautumassa läsnäolevaksi, sillä vaihto-opiskelijoiden täytyi tehdä se paikan päällä. Samalla opiskelijoille annetaan väliaikainen paperinen opiskelijakortti, jonka avulla saa esimerkiksi alennuksen julkiseen liikenteeseen. Kortti oli voimassa kerrallaan vain 60 päivän ajan, joten jouduin käymään yliopistolla uusimassa sen kahdesti vaihdon aikana.

Omassa yliopistossani orientaation järjesti Erasmus Student Network (ESN) -järjestö. Orientaation alusta tiedotettiin kuitenkin sen verran myöhään, että olin ehtinyt ostaa lennon orientaation jälkeiselle viikolle. Tämä ei onneksi haitannut, sillä myös monet muut vaihto-opiskelijat olivat ajoittaneet saapumisen samoille päiville ja kaupunkikierroksia ja muita orientaatioviikon tapahtumia järjestettiin myös tuloviikollani.

Arki Budapestissa

Budapestissa on vaihto-opiskelijoiden kannalta hyvä asuntotilanne, toisin kuin monissa muissa Euroopan suurkaupungeissa. Suurin osa vaihto-opiskelijoista vuokraa huoneen jaetusta asunnosta yksityisiltä markkinoilta. Asuntoa hakiessa kannattaa olla varovainen, sillä vaihto-opiskelijoihin kohdistuu huijauksia. Osa vaihto-opiskelijoista etsii tästä syystä asunnon vasta saavuttuaan Budapestiin. Kaikilla tuntemillani opiskelijoilla asunnon hankkiminen onnistui kuitenkin ongelmitta.

Sain itse hankittua asuntoni paikallisen tutun kautta, joten vältyin suuremmalta stressiltä tai huijauksilta. Eläkeikäiset vuokranantajani eivät puhuneet ollenkaan englantia, joten asuntoon liittyvä kommunikaatio käytiin vuokranantajien lastenlasten välityksellä. Asuntoni oli yksiö ja maksoin siitä kuukaudessa 500 euroa, mihin sisältyi kaikki maksut. Huone jaetusta asunnosta maksaa noin 350–450 euroa kuussa. Vuokranantajani haluisi vuokratakuun ja ensimmäisen kuun vuokran käteisellä ja loput kuukaudet maksoin tilisiirrolla.

Asuntoni sijaitsi alueella 8 lähellä vihreää metrolinjaa sekä 4/6-linjan raitiovaunua. Olin ennen vaihtoa lukenut, että asunto kannattaa hankkia 4/6-linjan läheltä, sillä se kulkee läpi yön. Kohdeyliopisto varoitteli alueen olevan turvaton, mutta koin itse alueen turvalliseksi ja monien paikallisten mukaan alue kärsii edelleen huonosta maineesta, vaikka se on “keskiluokkaistunut” huomattavasti viime vuosina. Olin tyytyväinen asuntoni sijaintiin, sillä pääsin yliopistolle metrolla noin kymmenessä minuutissa ja toisaalta ravintolat ja yöelämä olivat kävelymatkan tai lyhyen raitiovaunumatkan päässä. Suurin osa vaihto-opiskelijoista asuu alueilla 5, 6, 7 ja 8 sekä monet oman yliopistoni vaihto-opiskelijat alueella 9 yliopiston lähellä.

Julkinen liikenne on Budapestissa todella hyvä. Suomeen verrattuna matkaliput ovat myös huomattavan edullisia, sillä maksoin opiskelijahintaisesta 100 päivän matkalipusta noin 28 euroa. Kuukauden opiskelijahintainen matkalippu maksaa noin yhdeksän euroa. Yksittäinen matkalippu puolestaan maksaa noin 95 senttiä. Liput saa helposti ostettua Budapest Go -sovelluksessa. Opiskelijahintaista lippua varten tarvitsee opiskelijanumeron, joka saadaan yliopistolta saadusta väliaikaisesta opiskelijakortista. Julkisessa liikenteessä ja erityisesti metrossa liikkuu paljon tarkastajia, joten lippu ja opiskelijakortti kannattaa pitää aina mukana.

Yleisesti ottaen Budapestin hintataso on Suomea alhaisempi ja esimerkiksi julkinen liikenne, sisäänpääsymaksut museoihin ja nähtävyyksiin, konsertit ja alkoholi ovat halvempia kuin Suomessa. Unkarissa on kuitenkin viime vuoden ajan ollut Euroopan korkein inflaatio, mikä näkyy etenkin ruuan hinnoissa.

Paikallinen ESN-järjestö järjesti koko kevään vaihto-opiskelijoille suunnattuja tapahtumia ja Budapestissa on myös kaksi yritystä, jotka järjestävät vaihto-opiskelijoille suunnattuja tapahtumia ja etenkin bileitä. Suosin itse kuitenkin ESN-järjestöä, sillä se toimii paikallisten opiskelijoiden vapaaehtoisvoimilla eikä pyri tuottamaan voittoa. Yksi lempitapahtumistani oli paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen kanssa järjestetty löytökoirien ulkoilutus. Kaiken kaikkiaan vaihto-opiskelijoille on erittäin paljon tekemistä Budapestissa ja esimerkiksi joka maanantaina järjestyt Erasmus-bileet Morrison’s 2 -baarissa kannattaa käydä kurkkaamassa.

Vaihdon aikana kannattaa vierailla pääkaupungin lisäksi myös muualla Unkarissa. Kävin itse ESN- järjestön järjestämällä retkellä Egerissa ja tein kavereiden kanssa ja perheeni vieraillessa päivämatkoja Budapestin lähellä oleviin kaupunkeihin Szentendreen, Esztergomiin ja Visegrádiin sekä Balaton-järvelle.

Suosittelen Budapestia ehdottomasti vaihtokohteena. Koin kaupungin hyvin turvallisena koko vaihdon ajan, ja kaupungista löytyi nähtävää ja tekemistä helposti koko keväälle. Budapestissa on myös paljon vaihto-opiskelijoita kaupungin eri yliopistoissa ja koin ystävyyssuhteiden solmimisen helppona, kun vaan oli itse aktiivinen tutustumaan muihin. Huomasin kuitenkin, että monet ystävyyssuhteet ja kaveriporukat muodostuvat vaihdon alkupuolella, joten suosittelen osallistumaan niin moneen orientaatioviikon ja ensimmäisten viikkojen tapahtumiin kuin vain itse jaksaa. Vaihdon alun jälkeen kävin vähemmän järjestetyissä tapahtumissa ja vietimme kavereiden kanssa enemmän aikaa keskenämme.

Opiskelu

Vaihtoyliopistoni oli Corvinus-yliopisto, jossa on 9600 opiskelijaa. Myös vaihto-opiskelijoita oli paljon. Opiskelen Suomessa politiikan tutkimusta ja kurssivalintoja tehdessäni huomasin, että oman alani kursseja oli suhteellisen vähän tarjolla. Myöhemmin sain tietää, että suurin osa politiikan tutkimuksen kursseista pidetään unkariksi ja niitä on laajemmin tarjolla englanniksi vasta ensi lukuvuodesta lähtien. Valitsemani kurssit olivat politiikan tutkimuksen, poliittisen historian ja poliittisen taloustieteen kursseja. Pidin etenkin Unkarin poliittista järjestelmää ja historiaa käsittelevistä kursseista, sillä pääsin niiden kautta perehtymään paremmin paikalliseen kontekstiin.

Corvinus-yliopiston päärakennus

Kävin kaikki vaihdon kurssit englanniksi ja kohteen kielivaatimuksena oli B2-kielitaso. Onnistuin valitsemaan kurssit niin, että opetusta oli vain tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Nautin siten pitkistä viikonlopuista koko kevään. Kuuden opintopisteen kursseihin kuului kaksi puolentoistatunnin luentoa viikossa, jotka pidettiin aina peräkkäin. Kolmen opintopisteen kursseihin kuului vastaavasti yksi puolentoistatunnin luento viikossa. Kaikilla kursseilla oli kurssin lopussa lopputentti. Omista tenteistäni yksi oli suullinen tentti ja loput kynällä paperille kirjoitettuja esseemuotoisia tenttejä.

Yleisesti ottaen kurssien vaatimustaso oli Suomea helpompi, mutta vaatimustaso vaihteli huomattavasti kurssien välillä. Suurimpaan osaan kursseista kuului luento-opetuksen lisäksi seminaari, jossa keskusteltiin ja tehtiin ryhmätöitä. Kurssien työmäärä vaihteli kurssien välillä, sillä esimerkiksi yhteen kursseistani sisältyi esitelmä, tentti ja kymmenen sivun essee, kun taas toiselle kurssille riitti tentin lisäksi viikoittaiset lyhyet viikkotehtävät. Opetuskulttuuri oli melko samanlaista kuin Suomessa ja esimerkiksi useammalla kurssilla luennoitsijat pyysivät opiskelijoita kutsumaan itseään etunimellä.

Kevätlukukausi Corvinus-yliopistossa alkoi helmikuun puolivälissä ja tenttijakso loppui kesäkuun loppupuolella. Kevätlukukaudella on pääsiäisen aikoihin viikon loma ja lisäksi yliopisto oli suljettu yksittäisten juhlapäivien takia useamman kerran kevään aikana. Toisin kuin Suomessa samat kurssit jatkuivat koko kevätlukukauden ajan, eikä lukukautta jaeta osiin. Luennot kestivät helmikuun puolivälistä toukokuun loppuun ja tentit pidettiin pääasiassa kesäkuussa. Ennen Suomeen paluuta jäin vielä viimeisten tenttien jälkeen lomailemaan Budapestiin ja viettämään aikaa vaihdon aikana saamieni ystävien kanssa.

Vaihtokertomus, Charles University, kevät 2023

Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Vaihtoni Prahaan Kaarlen yliopistoon alkoi helmikuun alkupuolella keväällä 2023. Lensin Helsingistä Prahaan torstaina, josta olin varannut ensimmäiseksi yöksi hotellin itselleni. Tämän jälkeen seuraavana päivänä perjantaina oli edessä muutto uuteen kotiini. Olin hakenut suoraan Kaarlen yliopiston kautta asuntoa asuntolasta. Kyseessä oli pieni, jaettu huone. Päädyin asumaan tässä asunnossa koko vaihtoni ajan. Kolej Hostivar (asuntolan nimi) sijaitsi noin 10 kilometriä Prahan keskustasta ja kampuksestani, mutta hyvien yhteyksien päässä. Raitiovaunulla matka taittui noin 40 minuutissa. Mainittakoon, että Prahassa on loistava julkinen liikenne. Löytyy metro, lähijunat, bussit ja raitiovaunut. Opiskelijalla 3 kuukauden matkakortti maksoi 15€! Etsin myös asuntoja Prahan keskustasta, mutta hintataso oli minulle liian korkea. Asuntola oli todella edullinen, maksoin siitä vain 170€/kk. Hostivarin asuntolassa minulla oli oma kylpyhuone, mutta jaettu keittiö noin 10 hengen kanssa.

Vaihtoni alun jännittävin hetki olikin, kun huonekaverini saapui sunnuntaina. On täysin absurdia jakaa oma makuuhuone tuntemattoman ihmisen kanssa, mutta löysimme onneksi nopeasti yhteisen sävelen: pidimme molemmat oluesta ja jalkapallosta. Minulla kävi loistava tuuri kämppikseni kanssa, mutta en ehkä suosittele makuuhuoneen jakamista tuntemattoman ihmisen kanssa, jos arvostat omaa yksityisyyttä yli kaiken. Toki se on loistava tapa tutustua toiseen ihmiseen. Minä sain kämppiksestäni vaihtoni parhaan ystävän.

Maanantaina koululla oli rekisteröitymistilaisuus, jossa tapasin ensimmäinen kerran uusia kurssikavereitani. Tämän jälkeen kurssit lähtivät nopeasti liikkeelle. Kursseja minulla oli yhteensä 5, joista kertyi 27 opintopistettä. Työmäärä kursseilla ei ollut kovin suuri verrattuna kursseihini Helsingin yliopistolla. Kampukseni Kaarlen yliopistolla sijaitsi aivan kaupungin ytimessä lähellä jokirantaa.

Opetuksen laatu yllätti minut positiivisesti. Opettajat olivat todella mukavia ja ammattitaitoisia. En odottanut saavani paljoa irti vaihtoni opinnoista, mutta kävikin päinvastoin. Kurssit olivat äärimmäisen antoisia ja mielenkiintoisia. Opetusta minulla oli maanantaista keskiviikkoon, joten viikonloput olivat pitkiä. Opettajani olivat todella kiinnostuneita suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, joten sain vastailla jatkuvasti heidän kysymyksiinsä aiheesta. Kävin myös tsekin kielen alkeiskurssin, jota suosittelen lämpimästi! Ihmiset Tsekissä eivät puhu loistavaa englantia joka paikassa, joten pientäkin tsekin kielen osaamista arvostetaan todella paljon.

Kurssit kestivät helmikuun puolivälistä toukokuun puoliväliin, jonka jälkeen alkoi koejakso. Minulla ei ollut kuin yksi tentti, lopuissa kursseissa oli kirjoitettava essee. Tämä tuntui olevan vakiintunut käytäntö vaihtarikursseilla.

Kevään aikana mitään pidempiä lomia ei ollut, mutta muutama pidempi viikonloppu johtuen pääsiäisestä ja Tsekin erillisistä lomapäivistä.

Prahassa oli erittäin hyvä vaihtariyhteisö. Siellä oli kaksi isoa vaihtarijärjestöä: ESN Prague ja OhMyPRG. Nämä kaksi järjestöä järjestivät erilaisia tapahtumia lähes päivittäin. Suosittelen käymään näissä tapahtumissa varsinkin alkuun. Se on hyvä tapa tavata uusia ihmisiä. Ihmisten kanssa tulee helposti toimeen, vaikka itseä vähän jännittäisikin. Vaihdossa kaikki ovat aluksi yksin, mutta haluavat saada kavereita, eli rohkeasti vaan juttelemaan ihmisille. Se kannattaa!

Kävin aluksi järjestöjen tapahtumissa lähes päivittäin. Tapasin kymmeniä, ellei satoja ihmisiä. Pikkuhiljaa näiden tapaamisten pohjalta alkoi muodostua oma noin 8 hengen kaveriporukka, jonka kanssa tuli vietettyä eniten aikaa vaihdon aikana.

Sää Prahassa oli helmikuusta maaliskuun loppuun melko kylmään, noin 0-5 astetta. Itse lähdin reissuun ilman toppatakkia, joka aiheutti ihmetystä Etelä-Eurooppalaisten keskuudessa. Praha on melko harmaa ja pilvinen kaupunki. Huhtikuun loppupuolelta toukokuun loppuun olikin jo käytännössä kesä ja lämpötilat olivat yli 20 asteen.

Praha oli loistava kohde, mikäli haluaa matkustaa helposti muihin maihin vaihdon aikana. Itse tein lukemattomia reissuja. Opintoja minulla oli vain maanantaista keskiviikkoon, joten tein monia reissuja juuri torstaista sunnuntaihin. Lentokoneella kävin Portossa ja Pariisissa. Junalla ja bussilla pääsee helposti ja todella edullisesti moneen paikkaan. Omat reissuni kohdistuivat Bratislavaan.

Wieniin, Dresdeniin, Brnoon, Cesky Krumloviin ja Karlovy Varyyn. Suosittelen käyttämään sellaisia juna/bussifirmoja, kuin RegioJet ja FlixBus. Opiskelijoille liput ovat todella halpoja.

Praha kaupunkina on käsittämättömän upea. Jokiranta ja vanhakaupunki (Stare Mesto) ovat niin upeita, että niihin ei tylsisty ikinä. Ruoka Tsekissä on todella lihapainotteista. Ravintoloissa suurin osa annoksista koostuu possun lihasta ja perunamuusista. Jos pitää oluesta, on Tsekki ja Praha sinun kohteesi. Olut on puoli-ilmaista ja erittäin hyvää joka paikassa. Tsekissä juodaan eniten olutta koko maailmassa ja sen kyllä huomaa. Lempipaikkani Prahassa olivat Vltava joen jokiranta sekä Riegrovy Savy puisto, josta näkee upean auringonlaskun. Lisättäköön tähän listaan myös lukemattomat pubit, jotka kaikki viehättivät omalla tavallaan.

Praha oli todella turvallinen kaupunki. En kohdannut kertaakaan väkivaltaa, seksuaalista häirintää tai muita epämiellyttäviä tilanteita. Toki, tämä oli vain henkilökohtainen kokemukseni. Hintataso oli yllättävän lähellä Suomea. Ruokakaupassa asiointi oli hieman halvempaa kuin Suomessa. Ravintolassa syöminen oli hieman edullisempaa kuin Suomessa. Alkoholi sen sijaan oli todella edullista. 0,5 litran oluttuoppi maksoi 1-3 euroa.

Rahasta puheen ollen, sitä kului, ainakin minulla. Suurin rahareikä olivat viikonloppureissut eri maihin ja kaupunkeihin. Suosittelen aloittamaan rauhallisesti, ettei rahat lopu kesken vaihdon.

Suurin yllätys minulle olivat ihmiset. Tsekkiläiset ihmiset ovat monin paikoin erittäin tylyjä. Kaupan kassalla tai ravintoloissa ei juurikaan hymyä paikallisilta irronnut. Jaoimme tämän kokemuksen kaikkien vaihtarikavereideni kanssa. Toki, en juurikaan tavannut oman ikäisiäni tsekkiläisiä, sillä vaihdossa ollaan tekemisissä lähinnä muiden vaihtareiden kanssa.

Suomeen paluu tapahtui toukokuun lopussa. Lähdin melkein heti opintojeni päättymisen jälkeen. Oli haikeaa hyvästellä vaihtarikaverini. Vaihto-opiskelu on täysin absurdi kokemus. Ensin lähdet ulkomaille yksin, sitten teen syviä ystävyyksiä ja muutaman kuukauden päästä sanotaan jo heipat. On kuitenkin uskomaton rikkaus tutustua ihmisiin eri puolilta maailmaa. Itse tein (toivottavasti) elinikäisiä ystävyyssuhteita.

Suomeen paluu tuntui kuitenkin hyvältä. Itselleni kävi kliseisesti, että lähdin kauan arvostaakseni taas lähellä olevaa enemmän. Tsekissä oli ihanaa, mutta Suomessa asuminen on vain niin paljon mieluisampaa ja helpompaa.

Suurimpana vinkkinä vaihtoon lähtijöille sanoisin sen, että älä vertaa omaa vaihtokokemustasi muiden kokemuksiin. Vaihdossa voi helposti tulla olo, että koko ajan pitäisi olla tekemässä kaikkea. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaihdossa asutaan ja vietetään arkea ulkomailla. Koko ajan ei tarvitse tehdä jotain ihmeellistä. On myös helppoa olla kateellinen jonkun vaihtokokemuksista. Silloin on hyvä muistaa, että joku muu on varmasti kateellinen juuri sinun vaihtokokemuksesta. Älä vertaa muihin, vaan tee vaihdosta juuri sinun näköisesi!