Utbytesberättelse, Københavns Universitet, Danmark, våren 2019

Studerande vid juridiska fakulteten

Nordens dejligste by – København

Kööpenhaminan keskusta

Efter en utbytestermin vid Københavns universitet i Köpenhamn våren 2019 kan jag inte annat än lovorda och prisa stället. Mina förväntningar på utbyte som erfarenhet var inte särskilt höga, men det halva året som jag tillbringade i Köpenhamn lyckades överträffa dem flerfaldigt. Utbytet sänkte även tröskeln för att söka mig till jobb, studier eller andra projekt i Norden i framtiden. Köpenhamn som stad är så mångsidig att jag skulle våga påstå att nästan vem som helst skulle kunna trivas där en termin – men i synnerhet om man är intresserad av Norden, eller mer specifikt Danmark, har staden mycket att erbjuda. Nedan följer en kort redogörelse över vårterminen som undertecknad tillbringade i Köpenhamn våren 2019.

Resan dit & byråkrati

Av någon orsak kändes det som att jag inte var tvungen att göra så hemskt många förberedelser inför avfärden: den mentalt största bördan var att boka en (1) flygbiljett. Att ta sig till Danmark är lätt då landet ligger geografis

kt relativt nära Finland. Snabbast går det med direkta flyg, då flygtiden är en dryg timme till Köpenhamn, men den som föredrar slow-travel och kanske vill undvika flyg har ett fint alternativ i rutten jag kallar tvärs-igenom-norden: färja från Helsingfors eller Åbo till Stockholm, och därifrån tåg raka vägen till Köpenhamn. Färden är väldigt vacker, med den nordiska naturen och delar av Norden med flyktiga gränser mellan länderna, där man inte direkt kan säga när man passerat gränsen mellan länderna. Det var ett härligt sätt att resa på, men skulle inte göra om det med de fyra tunga väskor som jag hade med när jag skulle flytta all min egendom till Finland. Med tanke på att färden tog ett drygt dygn, fyllde väsksläpandet nog min träningskvot för hela den veckan!

Kööpenhamina auringonlaskun aikaan

Genom hela utbytesprocessen hade jag fått väldigt klara instruktioner både från Helsingfors universitet och Københavns Universitet (KU), om vad som förväntades av mig, och t.ex. vad som skulle göras när man anlänt till Danmark och till universitetet. Alla delar av processen hade tydliga tidtabeller och tidsfrister för när bilagor skulle lämnas in, vilket för en jur.stud. med en förkärlek för ordning och reda var en stor lättnad.

Som nordisk medborgare var byråkratin kring att flytta till landet markant lättare än för många andra nationaliteter, i synnerhet för folk från länder utanför EU. Av nordbor krävdes däremot praktiskt taget inga åtgärder, eftersom det mesta fixats automatiskt. Att skaffa ett CPR-nummer, som motsvarar den finska personbeteckningen, skulle ha inneburit en del byråkrati. Eftersom det inte var nödvändigt för vardagliga ting som studier, resekort eller gym skaffade jag aldrig ett, och klarade mig riktigt fint utan. Jag förstod också att hälsovården skulle vara väldigt tillgänglig också för utbytesstudenter, men egen erfarenhet av systemet fick jag inte.

Före vårterminen inleddes på allvar ordnades det ett kort introduktionsprogram på kampus för alla juridiska fakultetens utisar med universitetsrepresentanter samt tutorer för internationella studerande. Det var en väldigt trevlig första chans att få träffa de andra utisarna och samtidigt fixa de praktiska ärendena på kampus. Dessa var dock snabbt undanstökade, och studielivet kunde därmed börja!

Universitetet

Den juridiska fakulteten vid Københavns universitet är otroligt fin och fullständigt nyrenoverad! Man har verkligen tänkt på ALLT en jur.stud. kan behöva: fräscha läslokaler, grupparbetsrum, bibliotek, bokhandel, kantiner, kiosker, kaffemaskiner, allt! Utöver detta stimulerades också ens akademiska intressen av otaliga läsvärda tidningar (gratis), samt en massa evenemang, öppna för allmänheten, om aktuella och intressanta ämnen – vem skulle inte bli inspirerad? De flesta av dem jag deltog i själv ordnades av Juridisk Diskussionsklub, ämnesföreningen för juridikstuderande, som för övrigt håller väldigt hög nivå på t.ex. debatterna de ordnar.

Bilder från en debatt om juridiska frågor kring invandring för politiker inför Folketingsvalget, samt från ”lokala Codex”, där ett seminarium om Grönlands juridiska ställning hölls.
Studierna

Utbytesstudierna skulle planeras i god tid före utbytet skulle äga rum. Det var ett nöje att göra, eftersom den elektroniska studiehandboken var ytterst uppdaterad och informativ, så tillsammans med den och de övriga kriterierna för kurserna var det lätt att göra det slutliga kursvalet. Hälften av kurserna gick jag på engelska och hälften på danska, vilket jag tyckte var ett fungerande koncept!

Kursvalet påverkades av flera faktorer och var inte så fritt som man kunde ha tänkt sig först: under varje termin ska man avlägga 30 studiepoäng (sp), och kurserna är till storleken antingen 15 eller 7,5 studiepoängs kurser. Utav kurserna du väljer måste en vara en 15 sp kurs, så i praktiken kan du enbart ha 3 kurser under en termin – helt galet!! Detta blev jag lite besviken på först, eftersom jag skulle ha velat testa på en massa olika ämnen som vi inte har i Helsingfors. För att förbättra mina danskakunskaper ville jag absolut gå en språkkurs, men också en ”riktig” kurs för mer praktisk upplevelse av studier i Danmark. Kriminologi på danska var verkligen en ny och spännande upplevelse, och alla de lokala studenterna tog mig väl emot och var väldigt stöttande av den fula ankungen från ankdammen som talade knagglig danska!

Den danskspråkiga kriminologikursen som jag gick på marknadsfördes inte åt utisar, eftersom det väl antogs att inga utisar talar svenska eller har intresse att lära sig danska. Man behöver dock inte bli avskräckt av sådant! När jag mejlade och förklarade att jag talar svenska som modersmål och har gått några danska kurser redan samt har stort intresse för att lära mig mera var det inga som helst problem att anmäla mig till danskspråkiga kurser, trots att det i reglerna stod att utbytesstuderande får anmäla sig enbart till engelskspråkiga magisterkurser. Det lönar sig alltså alltid att fråga, folk är i regel väldigt välvilliga och hjälpsamma!

Själva innehållet i kurserna var bättre än något jag kunnat hoppas på. Lärarna var väldigt pedagogiska och sakkunniga inom sina områden, så föreläsningarna var något man absolut inte ville skippa. I huvudregel var det muntliga tenter som gällde, i andra hand längre essäer. Kurserna var också vettigt uppbyggda, och genom mindre delprestationer tvingades studenterna att ta tag i studierna genast från början, så att bördan fördelades jämnt under hela kursen. Bedömningen kändes kanske därför också väldigt rättvis, och än idag känns det som att jag behärskar det jag lärde mig under kurserna – till skillnad, tråkigt nog, från många lagbokstenter som jag skrivit här hemma, vilka man stressläst inför veckan före själva tenten.

Boende

Boende i Köpenhamn är relativt dyrt och svårtillgängligt – det finns inte ett direkt överflöd av lämpliga bostäder på skäligt avstånd från centrum. Karikerat kunde man säga att alternativen är att betala dyrt eller ännu dyrare. Detta gäller dock prisnivån överlag, då också mat är märkbart dyrare än i Finland. Detta kan dessutom vara svårt att märka i matbutiken med den danska kronans knasiga växelkurs (1 euro ≈ 7,5 DKK)!

Om man vill vara sparsam, kan man försöka hitta någons soffa eller extra säng att sova i för en lite lägre hyra, men dylika ställen är i regel svårare att hitta. UniversView from a windowitetet samarbetar med en Boligfond, som erbjuder studielägenheter för studerande vid KU. Eftersom jag visste att jag skulle få en del besökare att inhysa under mitt tak, valde jag att satsa på en liten etta i ett stort studerandeboende i centrum. Trots att hyran var hög (och hushållningsreglerna många och pedanta) var jag nöjd med mitt boende pga. dess renlighet och fantastiska läge och utsikt. Det var otroligt smidigt att ta sig runtom i stan, och många av mina vänner bodde roligt nog i samma kvarter!

Enklast att ta sig runt är med cykel – alla cyklar i Köpenhamn. Det finns cykeluthyrningsställen i mängder i stan, alternativt kan man köpa en begagnad cykel och sedan sälja den igen före man åker tillbaka. Också kollektivtrafiken fungerade väl, men ur ett ekonomiskt perspektiv är det ofta billigare att föredra cykeln. Överlag kändes Köpenhamn som en väldigt säker stad, även om känslan var mycket mer europeisk och storstadsaktigt än i Helsingfors. För mig var det nog ändå det att man visste att man är i ett annat nordiskt land, där folk tänker i stort sett ganska lika och värdesätter samma saker, som gjorde att man kände sig trygg. Det kändes som att hjälp nog skulle finnas tillgängligt om det skulle behövas. Folk i allmänhet var också väldigt hjälpsamma om man frågade om hur man skulle ta sig till en viss plats eller dylikt. På grund av likheterna mellan Finland och Danmark var det säkert också relativt lätt att anpassa sig till kulturen.

Studielivet

Folk i Danmark gillar verkligen att festa. Många gånger var det som att resa bakåt i tiden till barer där musiken spelar så högt att du inte hör vad du själv försöker skrika och där alla får röka fritt, också inomhus. Det är alltså frågan om ett slags lovat land om du är ute efter fest, drinks (som är markant billigare än här hemma). Ett koncept som alla omfamnat i Danmark är fredagsbarer, vilket undertecknad också var evigt tacksam för – konceptet passar nämligen utmärkt även oss i det äldre gardet som redan har uthärdat alltför många år av studieliv på hemmafronten!

Köpenhamns geografiska läge är guld om man hoppats på att se något annat också än bara staden i sig: man kommer otroligt enkelt, snabbt och billigt med buss eller tåg till Sverige, Norge och Tyskland. Men, det bästa jag kan tipsa om: resa inom Danmark! Jag besökte de största städerna, men också en del mindre orter, och blev inte besviken en enda gång. Varje stad och by hade något nytt att erbjuda och man kommer billigt och snabbt runt praktiskt taget i hela landet då avstånden är så korta. De lokala värdar jag bodde hos var dessutom de hjälpsammaste och trevligaste människorna jag någonsin träffat. Det finns också mycket vacker natur i Danmark, som till en stor del är väldigt annorlunda från det finska – t.ex. vilda sälar vid Atlantens kust i Esbjerg, eller massiva kalkformationer vid Møns Klint. Definitivt värt att uppleva på riktigt nära håll också!

Det här var mitt utbyte i Köpenhamn i stora drag – hoppas jag har kunnat inspirera flera nya entusiastiska nordister!

Vaihtokertomus, Université de Montpellier I, Ranska, kevät 2019

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Vietin reilut neljä kuukautta kevätlukukaudella Eteläranskan Montpellierin opiskelijakaupungissa. Montpellierista voi sanoa että se vastaa aikalailla Suomen Turkua, sillä kaupungit ovat lähes saman kokoisia ja molemmissa on erittäin paljon opiskelijoita ja ylipäätään nuoria ihmisiä, eli opiskelijakulttuuri on rikas ja myöskin avoin verrattuna Helsinkiin, jossa suurin osa ajasta tulee vietettyä aikaa pelkästään saman tiedealan opiskelijoiden kanssa.

Ennen lähtöä ja asuminen

Ennen itse vaihtoa, eli itse vaihdon hakuprosessin aikana, kannattaa hyvissä ajoin selvittää mitä kaikkea tulee lähettää vaihtoyliopistolle. Oletus on se, etteivät he saa mitään tietoa omasta yliopistosta (paitsi tietenkin tiedon siitä, että sinut on hyväksytty vaihtokandidaatiksi), vaan kaiken tiedon pitää lähtökohtaisesti lähettää itse. Minun piti muun muassa lähettää täytetty lomake henkilötiedoillani, kopio DELF-todistuksestani, passikopio sekä erillinen passikuva. Koska Ranskan byrokratia tietyillä osa-alueilla, ja etenkin yliopistoissa, ei ole ihan niin kehittynyttä ja mutkatonta kun mihin me ollaan Suomessa tottuneita, nämä piti lähettää postitse. Vaihtoyliopiston ”Bureau des relations internationals” kyllä lähetti tähän liittyvät ohjeet hyvissä ajoin. Heitä kannattaa myös kysyä jos joku asia on epäselvä, kunhan muistaa kirjoittaa aina ranskaksi. Yliopistolla ei puhuta englantia ollenkaan.

Itse hyväksyminen vaihtokohteeseen tapahtui omalta osaltani marraskuun alussa, eli noin pari kuukautta ennen vaihdon alkua. Vasta sen jälkeen aloin etsimään asuntoa ja varaamaan lennot yms, ihan vaan ollakseni varman puolella. Asuntoa etsin ensin yliopiston puolelta, mutta kun he ilmoittivat etteivät he pysty tarjoamaan useimmille asuntoa/huonetta niin aloin tutkimaan yksityisen puolen vaihtoehtoja. Etsiskelin ensin huonetta kimppakämpästä mm. suositulta Carte des Colocs-sivustolta, jossa yksityiset ihmiset vuokraavat huoneita omista tai vuokraamistaan asunnoista, mutta päädyin lopulta turvallisempaan vaihtoehtoon: huone kimppakämpästä välittäjäfirman Chez Nestorin kautta. Olin tähän valintaani erittäin tyytyväinen, sillä välittäjäfirma myöskin vastaa kaikista mahdollisista ongelmatilanteista (esim. jos joku menee rikki tai ei toimi) ja heillä on tiimi joka tulee paikalle ratkaisemaan ongelman mahdollisimman nopeasti.

No, oma asumistilanteeni ei tästä huolimatta ollut ihan mutkaton, sillä jouduin vaihtamaan ensimmäisestä Chez Nestorin asunnosta toiseen, sillä ensimmäisessä oli paljon ongelmia sähkön ja lämpimän veden toimivuuden kanssa (mikä ei tammikuussa ollut hirveen mukavaa). Toinen asunto oli kuitenkin paljon parempi; se oli iso ja vastaremontoitu ja lähempänä keskustaa. Toki sen huone oli kalliimpikin (maksoin siitä noin 550 € sisältäen kaikki kulut verrattuna edellisen noin 470 €:oon). Suosittelen kuitenkin asumista arvostaville ihmisille valitsemaan jotain yksityiseltä puolelta, vaikka se onkin lähtökohtaisesti paljon kalliimpaa kuin opiskelija-asunnot, niin ainakin itselle se, että pystyi laittamaan ruokaa omassa keittiössä ja hengaamaan omassa olohuoneessa muiden kämppisten kanssa vaikutti paljon arkeeni. Lisäksi olen kuullut paljon kauhukertomuksia tutuilta Ranskan opiskeluasunnoista ja -asuntoloista: pahimpiin kuuluu murtautumiset ja tulipalot keskellä yötä, lievimpiin homeongelmat ja tilojen likaisuus.

Yliopisto ja opinnot

Kohdeyliopisto lähetti hyväksymisen yhteydessä listan kaikista niistä asiakirjoista, jotka kuuluu ottaa mukaan jotta saisi opiskelijakortin ja näin ollen myös virallisen opiskelijastatuksen yliopistolla. Kannattaa jälleen kerran tutustua listaan tunnollisesti ja hankkia mahdolliset asiakirjat hyvissä ajoin. Mm. passikuvia kannattaa myöskin muihin tarkoituksiin ottaa mukaan, ja lisäksi olen itse tarvinnut esimerkiksi kopion vuokrasopimuksestani. Yksi asia joka kannattaa huomioida on se, että Ranskassa tulee hankkia ”Responsabilité civile”-vakuutuksen, jonka saa MEP-vakuutusyritykseltä hintaan 16 €. Kopio tästä vakuutuksesta viedään yliopistolle. Muuten ei ollut mitään sen kummempaa alkubyrokratiaa, kaikki menee oikeastaan aika sujuvasti, kunhan muistaa lukea huolella ohjeita ja varata tarpeeksi aikaa todistusten saamiseksi deadlinen pitämiseksi. Ranskalaiset osaavat kuitenkin useimmiten joustaa tarpeen mukaan, vaikka ovatkin byrokraattisia.

Ranskassa yliopistot ovat kuitenkin hyvin vanhanaikaisia verrattuna Suomeen, ja kurssit saattavat toteutua eri tavalla kuin siihen mihin ollaan täällä totuttu. Yleensä et saa kursseista mitään muuta tietoa kuin kurssitittelin (ei ole siis mitään kurssikuvasta tms.), ja sitten on pari viikkoa aikaa tutustua kurssin sisältöön käymällä luennoilla. Sen jälkeen voi päättää, haluaako jatkaa kurssilla vai ei, mikä tapahtuu käytännössä ilmoittautumalla tentteihin. Mitään kurssikuvauksia ei siis ole olemassa, ja käsittääkseni professorit voivat aika omavaltaisesti päättää mitä kursseilla opettavat. Kurssivalikoima ainakin oikiksen puolella oli melko laaja, ja saat valita mitä tahansa kursseja (pienryhmäkurssit eli TD-kurssit ovat kuitenkin varattu pelkästään paikallisille) kaikilta vuosikursseilta. Valtsikan puolella valikoima oli kuitenkin huomattavasti suppeampi, joten kannattaa toki tarkistaa etukäteen mahdollisuuksiaan valita itseään kiinnostavia kursseja.

Kurssit ovat (massa)luentopohjaisia, joissa proffa puhuu ja kaikki kirjoittavat muistiinpanoja sen minkä ehtii. Mitään kurssikirjoja ei ole, eikä myöskään mitään powerpoint-esityksiä tai muuta luentoja tukevaa materiaalia. Käytännössä olet siis pelkästään sen armoilla, mitä olet luennoilla ymmärtänyt. Vaihtarina kannattaa kuitenkin pyytää paikallisilta heidän muistiinpanoja, sillä ainakin omani olivat hyvin puutteelliset etenkin opintojen alussa kun en todellakaan ymmärtänyt kaikkea mitä proffat puhuivat. Lisäksi tentit ovat vaihtareille ainakin Université de Montpellierissa suulliset, eli siihen kannattaa varautua. Itse kuumotin näitä suullisia tenttejä todella paljon, mutta eivät ne loppujen lopuksi ollut niin ”pahoja” kuin mitä olin ajatellut. Vaihtarit pääsee yleensä kuitenkin läpi tenteistä vaikkei ne menisikään ihan putkeen – kunhan muistaa olla kohtelias ja yrittää parhaansa, niin siitä pääsee jo pitkälle. Suosittelen toki aloittaa lukemisen hyvissä ajoin, etenkin jos ranskan kieli tuottaa edes pikkasen haasteita. Itse menin myös sillä strategialla että valitsin pelkästään EU-pohjaisia kursseja, sillä halusin välttää pelkästään ranskalaisen oikeuden lukemista. Tämä on tietenkin ihan oman maun mukaista.

Muita käytännön vinkkejä

Hyvä asia tietää on se, että Ranskan jokaisessa kaupungissa on vieläkin joka lauantai gilet jaunien mielenosoituksia ja mellakoita, jotka ovat omiaan häiritsemään liikennettä ja elämää etenkin keskustassa. Itsellä menivät reitit monta kertaa uusiksi kun mikään liikenneväline ei yhtäkkiä kulkenutkaan. Kannattaa pitää mielessä se, että nämä mielenosoitukset voivat oikeasti olla todella väkivaltaisia ja ehdottomasti välttää mellakoita niin hyvin kuin vain pystyy. Mielenosoituksia voi myös olla muina päivinä (keväällä niitä oli myös esim. 1.5 eli työväenpäivänä ja 9.5 eli Eurooppapäivänä) joten näistä kannattaa tiedustella etukäteen ja mahdollisuuksien mukaan pysytellä sisätiloissa ikävyyksien välttämiseksi.

Itse matkustelin todella paljon ja käytin enimmäkseen Flixbus-halpabussia ja junien tarjouslippuja (Ouigo). Monilla yhtiöillä myöntää nuorille tarjouskortteja, mutta nämä ovat yleensä maksullisia ja vuoden kestoisia eivätkä siis ainakaan yhden lukukauden ajaksi erityisesti kannattavia. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että erityisesti bussit ovat usein myöhässä, ja kerran kohdallemme sattui jopa sellainen kokemus että bussi ei tullut ollenkaan. Yleisesti ottaen julkinen liikenne on kuitenkin suht luotettava ja kunhan matkustaa riittävän joustavilla aikatauluilla ei pitäisi olla sen suurempaa hätää. Myös Montpellierissa on hyvät kulkuyhteydet, joskin bussit lopettavat ajamisen jo klo 20-21 välissä, joten jos asuu kauempana keskustasta, niin kannattaa tarkistaa että ratikka kulkee lähistöllä.

Ehkä yllättävää on, että suurin osa elämiskustannuksista ei ollut loppujen lopuksi niin paljon halvempia verrattuna Suomaan. Ruokakaupat ja ravintolat ovat hintatasoltaan melko samanlaisia kuin täällä, joskin Ranskan maantaloustuotteet kuten juustot, tietyt hevi-tuotteet ja viinit ovat huomattavan paljon edullisempia. Jotkin asiat, kuten matkustaminen, ovat tietenkin paljon halvempia kuin meillä Suomessa. Paljon ilmaista tehtävääkin löytyy, kuten paikallinen Unisport ja myöskin suurin osa museoista on alle 26-vuotiaille EU:n kansalaisille ilmaisia. Koska Montpellier on täynnä nuoria vaihtareita ja työharjoittelijoita, jokaiselle löytyy varmasti mieluisaa tekemistä. Itse ainakin kävin esim. paikallisen ESN:n ja ELSA:n järjestämissä tapahtumissa, ja kerhoja löytyy vaikka kuinka monenlaisia keskustelukerhoista patikointikerhoihin. Kannattaa olla aktiivinen ja tutustua etukäteen esim. paikallisiin Facebook-ryhmiin, joita löytyy vaihtareille vaikka kuinka monta. Niistä voi saada käytännön vinkkejä ja ideoita tekemiseen ja tapahtumiin. Tärkeintä on kuitenkin pitää avoin mieli ja käydä paikan päällä tutustumassa sekä ihmisiin että paikkoihin – sehän on loppujen lopuksi koko vaihdon idea!

Vaihtokertomus, Madridin Rey Juan Carlos, Espanja, Madrid, syksy 2019

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Paperirumba ennen lähtöä oli yllättävän kevyt. Aioin opiskella kurssit paikallisten kanssa espanjaksi, joten hankin opettajalta kielitodistuksen. Kandivaiheen kurssien opiskeluun Madridin Rey Juan Carlosin yliopistossa vaadittiin B1-taso.

Kurssit valittiin etukäteen edellisvuoden opinto-oppaasta, joten muutoksiin piti varautua. Onnekseni kaikki valitsemani kurssit toteutuivat. Varmaankin siksi, että kyse oli paikallisten tutkintovaatimuksiin kuuluvista, vuodesta toiseen pyörivistä kursseista, eikä vaihtareille tarjottavasta kurssivalikoimasta.

Tein vaaditut muuttoilmoitukset Suomessa, hankin varmuuden vuoksi tarvitsemieni lääkkeiden reseptit ja hyppäsin koneeseen suuntana Madrid.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Vaikka Espanjalla saattaa olla maine siitä, että asiat eivät hoidu (tai ne hoituvat mañana eli huomenna), en kokenut mitään erityisen raskasta alkubyrokratiaa vaihtokohteessa. Ensimmäisinä päivinä piti käydä ottamassa kuva opiskelijakorttiin, joka oli kätevästi mobiilisovelluksessa fyysisen kortin sijaan. Vaihtareiden tervetuliaisluennon aikana saimme tietoa Erasmus-yhteisöstä ja kaikenlaisista tapahtumista sekä orientaatioaikataulun. Luennon jälkeen ilmoittauduimme läsnäoleviksi yliopistolle.

Rey Juan Carlosissa ei turhaan pitänyt pyöritellä paperilappusia, sillä kaikki allekirjoitetut dokumentit ilmestyivät opiskelijaprofiiliini sähköisesti allekirjoitettuina. Näin myös vaihdon lopussa, kun sain opintosuoritusotteeni. Kävin kansainvälisten asioiden toimistolla hankkimassa allekirjoituksen vain Helsingin yliopiston omaan lomakkeeseen, jossa vahvistettiin vaihtoni alku- ja loppupäivämäärät.

 

Asuminen

Olin jo ennen vaihtoon lähtemistä ehtinyt stressaamaan asunnon löytämisestä. Yliopistollani oli nimittäin kampusasuntoja vain vähän ja ne olivat aika hintavat (500-700) erityisesti huomioon ottaen, että kampukseni (Vicálvaro) sijaitsi noin 45 min päästä keskustasta. Halusin asua juuri Madridin ytimessä, sillä tiesin viettäväni aikaa keskustassa enemmän kuin kampuksella. Päätin siis tulla Madridiin noin viikko ennen lukukauden alkua ja etsiä asuntoja paikan päällä. En halunnut maksaa asunnosta senttiäkään ennen kuin olin nähnyt sen. Olin yhteydessä moniin vuokranantajiin lähinnä idealista-sivun kautta, jossa yksityishenkilöt etsivät vuokralaisia. Sovin useita näyttöjä sille viikolle, mutta onnekseni löysin asunnon jo toisena päivänä. Se oli 420 euroa/kk maksava huone aivan keskustasta Malasañan alueella, johon rakastuin. Asunnossa asuin minä, meidän paikallinen vuokranantaja sekä eräs saksalainen vaihtarityttö. Metrolla pääsin kätevästi yliopistolle, ja Madridissa alle 26-vuotiaat saavat kuukausikortin kaikkiin julkisiin kulkuvälineisiin 20 eurolla! Kuten olin odottanutkin, vietin eniten aikaa keskustassa tai sen lähialueilla, joten kampusasunto olisi rajoittanut iltamenemisiäni aika paljon.

Asuntoa voi toki myös hakea erilaisten toimistojen kautta, mutta minä koin yksityiset markkinat sopivimmiksi. En joutunut maksamaan mitään lisäkuluja vuokran lisäksi, ja vuokaraani myös sisältyi vesi ja sähkö. Muutama tuttuni käytti toimistoja, jotka veloittivat parhaimmillaan 500 euron ”agency feen”, ja yksi kaverini joutui maksamaan koko elokuun vuokran, vaikka saapui asuntoon vasta elokuun lopussa. Suosittelen siis yksityisiä markkinoita, kunhan tekee tarvittavat järjestelyt etukäteen eli saapuu paikalle hyvissä ajoin ja on rohkeasti yhteydessä moniin vuokranantajiin. Kommunikaatio tapahtui espanjaksi näyttöjä sovittaessa, mutta en kokenut sitä erityisen hankalaksi. Googlettelin asuntohaun perustermejä, ja ihmiset olivat ymmärtäväisiä kielitaitoni suhteen.

Opiskelu ja opetus

Opiskelin tosiaan paikallisten kanssa, eli kaikki opetus ja opetusmateriaali oli espanjaksi. Olen iloinen valinnastani, sillä kielitaitoni koheni huomattavasti sekä tavalla, jota pelkkä small talk -espanja ei olisi todellakaan mahdollistanut. Lisäksi sain kursseilta myös muutamia paikallisia kavereita, jotka auttoivat välillä kouluhommiin ja joiden kanssa tavattiin myös vapaa-ajalla. Eräällä vahingonkorvausoikeuden tunnilla olevalla tytöllä oli Helsingin yliopiston kangaskassi! Hän kertoi viettäneensä syyslukukauden 2018 Helsingissä ja kaipaavansa suuresti mm. Unicafen terveellisiä lounaita. Ymmärsin myöhemmin miksi, kun paikallisesta kahvilasta saikin vain majoneesileipiä, hodareita ja ranskalaisia. Onneksi kahvilassa oli useampia mikroja, joissa lämmitin evääni, kun jouduin olemaan pitkään yliopistolla. Ilmeisesti omat eväät olivat myös muiden suosima tapa lounastaa.

Vehreä yliopisto kampus alue
URJC Vicálvaro

Kurssivalikoimani koostui kauppaoikeudesta, vahingonkorvausoikeudesta, oikeushistoriasta, yrityksen strategisesta johtamisesta sekä yritystoimintaa koskevasta kurssista. Suurimmaksi osaksi kurssit koostuivat luennoista sekä kurssin lopuksi järjestettävästä tentistä. Pidin kuitenkin myös esitelmän oikeushistorian tunnilla espanjaksi, joka oli hieman kuumottavaa, mutta meni lopulta hyvin. Kirjoitin pari esseetä, ja muutama kurssi edellytti myös ryhmätöitä. Ryhmätyöt sujuivat ongelmitta, ja ryhmäläiset vastasivat aina kysymyksiini. Toki kielen takia kurssit olivat työläämpiä kuin jos olisin tehnyt kaiken englanniksi, mutta työ oli sen arvoista.

Tentit olivat keskivertovaativia, ja sain ottaa niihin sanakirjan mukaan. Osa oli monivalintaa, jossa oli tiukka aikaraja, ja toiset tentit koostuivat esseemuotoisista vastauksista. Pääsin kaikista tenteistäni reippaasti läpi, ja olen todella iloinen, että päätin käydä kurssit espanjaksi. Puhe-, kirjoitus- ja kuulunymmärtämistaitoni kasvoivat valtavasti!

 

Nopeana mainintana vielä se, että sain myös yliopiston puolelta paikallisen tuutorin, joka oli todella avulias niin koulujutuissa ja hauskaa seuraa vapaa-ajalla. Vietimme myös paljon aikaa koulun ulkopuolella ja tapasin hänen kauttaan myös muita paikallisia. Vaihtoyliopistosta tulee sähköpostitse aika pian valinnan jälkeen tieto tuutoriohjelmasta (“Buddy Program”), johon kannattaa ilmoittautua niin saa oman tuutorin!

Upeaa Madridin keskustaa
Upeaa Madridin keskustaa
Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville
  • Madrid on turvallinen kaupunki, mutta esim. metrossa kannattaa pitää tavaroita silmällä.
  • Ennen Madridiin saapumista suosittelen varaamaan paikalliseen liikennelaitoksen toimistoon ajan (“cita”), jossa saat kuukausikorttisi (“abono”). Itse saavuin lentokentältä Atochan metroasemalla, jossa toimisto sijaitsi. Varasin ajan 3 h päästä ajasta, jolloin lentokoneeni piti laskeutua. Sain asian hoidettua saman tien alta pois, ja säästin rahaa kertalipuissa.
  • Alussa espanjan käyttäminen voi tuntua hankalalta ja erityisesti muiden ymmärtäminen vie energiaa. Ihmiset olivat kuitenkin ymmärtäväisiä ja monet arvostivat, että yritin oppia heidän kieltään. Kannattaa siis ryhtyä kommunikoimaan espanjaksi alusta asti, vaikka englanti tuntuisikin houkuttelevammalta vaihtoehdolta!
Kapea katu Madridissa
Kaupunki on täynnä söpöjä, kapeahkoja katuja pikkutavernoineen
Yö näkymä Madridin keskustasta katolta
Näkymä kaupungin pääkadulle Gran Vialle, josta asuin 5 min päässä

 

Vaihtokertomus, Universität Zürich, Sveitsi, kevät 2019

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Opiskelijavaihtohaun ensisijaisena vaihtokohteena hain Zürichin yliopistoon pitkälti fiilispohjalla: Sveitsin kaunis luonto ulkoilumahdollisuuksineen, laadukas opetus ja käytännön asioiden sujuvuus vetivät puoleensa. Lisäksi olin opiskellut jonkin verran saksaa entuudestaan, joten koin saksankielisessä ympäristössä elämisen mielekkääksi. Helsingin yliopiston hyväksynnän jälkeen kohdeyliopistoon tuli vielä hakea erikseen, mutta tähän hakuvaiheeseen sisältyi ainoastaan muutamien dokumenttien (opintosuoritusote, passikopio, kuva opiskelijakorttia varten) lähettäminen sähköisesti.

Yliopisto lähetti vaihtoa edeltävinä kuukausina tiiviisti ohjeistuksia, joita seuraamalla lähtövalmistelut sujuivat melko jouhevasti. Ennen lähtöä hoidettaviin asioihin lukeutui muun muassa kohdeyliopistoon opiskelijaksi ilmoittautuminen, liikkuvuusapurahan ehtojen hyväksyminen, ensimmäisen vuokran ja vuokravakuuden maksu sekä yliopiston infotilaisuuksiin ilmoittautuminen. On hyvä myös tarkistaa, että omistaa voimassa olevan eurooppalaisen sairaanhoitokortin, sillä sen perusteella saa Sveitsissä vapautuksen muutoin pakollisesta sairausvakuutuksesta. Yliopistolta saadut info- ja muut dokumentit on hyvä kopioida ja tulostaa valmiiksi. Lisäksi Sveitsissä tarvitsee passikuvia yllättävän moneen paikkaan, joten ne on hyvä hankkia jo Suomessa ollessa.

Kuvituskuva: Vaihdossa ollut opiskelija vuoristomaisemassa
Kuva: Minna Wirtamo
Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Sveitsiin saapuessa on paljon hallinnollisia asioita hoidettavana, joista kerrotaan kattavasti yliopiston lähettämissä materiaaleissa sekä vaihtolukukauden avaavassa infotilaisuudessa. Tästä huolimatta infotulva saattaa hämmentää, joten hoidettaviin asioihin kannattaa perehtyä etukäteen, jos mahdollista.

Ensimmäisten päivien aikana asialistallani oli vuokrasopimuksen allekirjoittaminen, puhelinliittymän avaaminen ja julkisen liikenteen kuukausikortin hankkiminen. Zürichiin muuttavan tulee ensimmäisten neljäntoista vuorokauden aikana ilmoittautua oman asuinalueen Kreisbüroon ja hakea oleskelulupaa. Sveitsin valtion myöntämä liikkuvuusapuraha tuli noutaa yliopiston käteistiskiltä. Lisäksi saa varautua ilmoittamaan verotus- ja sairausvakuutustietojaan. Sairausvakuutus on Sveitsissä lähtökohtaisesti pakollinen, mutta siihen on mahdollista hakea poikkeusta eurooppalaisen sairaanhoitokortin perusteella. Tähänkin saa yliopistolta tarkemmat ohjeet. Muutamat vaihtokaverit avasivat myös paikallisen pankkitilin, mutta itse en kokenut tälle tarvetta. Vuokranmaksun hoidin kuukausittain käteisellä postin toimipisteessä.

Asuminen

Hyvän ja hintatasoltaan opiskelijaystävällisen asumispaikan löytäminen omin päin Zürichistä voi olla hankalaa. Siksi suositeltavaa on hakea asuntoa paikallisen opiskelija-asuntoyhdistyksen (WOKO) kautta. Hakuohjeet sekä tietoa muista asunnonhankintakanavista saa yliopistolta sähköpostitse. Sain itse tarjouksen asuntolahuoneesta muutamaa kuukautta ennen vaihtoni alkua. Kyseessä oli yksi WOKO:n isoimmista asuntoloista ja olin alkuun epäileväinen, kuinka yhteiselo 160 muun opiskelijan kanssa onnistuisi. Hyväksyin kuitenkin tarjouksen ja onneksi näin tein – viihdyin asuntolassa heti ensimmäisestä päivästä lähtien äärettömän hyvin.

Asuin Altstettenin kaupunginosassa, noin 4 kilometrin päässä keskustasta. Asuntola-asuminen oli hyvin yhteisöllistä ja teimmekin asuntolakavereiden kanssa asioita yhdessä jatkuvasti. Vaikka toisinaan tietyt yhteiselämiseen liittyvät asiat tuskastuttivat, kuitenkin tauotta uusiin ihmisiin tutustuminen oli korvaamattoman arvokasta. Lisäksi vuokra oli yleiseen hintatasoon nähden varsin edullinen, noin 500 euroa kuussa. Kulkuyhteydet olivat myös erinomaiset: ratikka kulki ulko-oven edestä keskustaan 15 minuutissa.

Opiskelu ja opetus

Opiskelujen osalta oma vaihtokevääni käynnistyi tiedekunnan järjestämällä brunssitapahtumalla, jonka yhteydessä pääsimme tutustumaan myös paikallisiin tutoreihimme. Pian tämän jälkeen oli vuorossa yliopiston järjestämä infotilaisuus, jossa käytiin läpi etenkin käytännön asioihin liittyviä seikkoja. Sveitsissä lukuvuosi on jaettu syys- ja kevätlukukauteen, ja opetus kevätlukukaudella alkaa helmikuun puolessa välissä. Kurssit valittiin sitovasti vasta maaliskuun alkuun mennessä, joten ensimmäisten viikkojen aikana oli mahdollista seurata useampien eri kurssien luentoja ja pohtia vielä lopullisia kurssivalintoja.

Oikeustieteen opiskelu Zürichin yliopistossa – tuttavallisemmin UZH:ssa – oli melko itsenäistä, kuten Helsingissäkin. Tyypillisesti jokaisella kurssilla luentoa oli kerran viikossa ja luennoille tuli valmistautua ennakkomateriaaleihin perehtymällä. Luennoilla ei ollut läsnäolopakkoa, mutta nähdäkseni tenteistä läpi päästäkseen luennoille osallistuminen on kutakuinkin välttämätöntä. Pääsääntöisesti osaaminen mitattiin lukukauden päätteeksi tentillä. Kurssivalikoimasta löytyi lisäksi muutama sellainen kurssi, jotka oli mahdollista suorittaa kirjallisin töin. Suurin osa kurssimateriaaleista oli saatavilla sähköisesti. Muutamaa kirjaa tarvitsin kevään aikana ja niitä oli mahdollista lukea paikan päällä oikeustieteellisen tiedekunnan kirjastossa (Rechtswissenschaftliche Bibliothek). Samaisessa kirjastossa vietin myös monia lukupäiviä, joskin etenkin tenttiperiodin lähestyessä kirjasto oli hyvin ruuhkainen.

Tenttien ajoittuminen UZH:ssa riippui opiskelualasta. Oman vaihtokevääni aikana oikeustieteellisen tiedekunnan säännönmukainen tenttiperiodi sijoittui heinäkuun alkuun. Vaikka luennot loppuivat toukokuun lopussa, oli lukuloma käytettävä kohtalaisen tehokkaasti tentteihin valmistautuen. Tentit olivat joko kirjallisia tai suullisia. Kirjallinen tentti oli luonteeltaan samankaltainen kuin joihin olen Helsingissäkin tottunut. Sanakirjan lisäksi tentissä ei saanut olla mukana mitään materiaaleja, joskin sanakirja oli sallittu. Suullinen tentti puolestaan oli itselle uusi kokemus. Tenttitilaisuus kesti 15-20 minuuttia, jonka aikana opettaja kysyi kurssiaiheisiin liittyviä kysymyksiä, joihin tuli vastata suullisesti. Siten tenttitilanteessa asioita ei ehtinyt kummemmin muistella ja miettiä ennen kuin piti jo reagoida. Tämän koin hieman haasteelliseksi ja vieraaksi konseptiksi. Hyvän valmistautuminen merkitys korostui, jonka lisäksi oli hyödyllistä harjoitella kaverin kanssa kysymyksiä. Tentit arvioidaan Sveitsissä asteikolla 0-6 ja alin arvosana, jolla voi läpäistä kurssin on 4.
Koin opiskelun UZH:ssa erittäin mielekkääksi. Opetus oli laadukasta ja kursseilla käsiteltiin oikeudellisia kysymyksiä hyvin käytännönläheisesti ja ajankohtaisiin teemoihin keskittyen. Vaikka vaatimustaso oli korkeahko ja etenkin suulliset tentit haastavia, oppimisen kannalta tämä oli antoisaa. Lisäksi pidin todella paljon siitä, että yliopiston rakennukset yhdessä viereisen yliopiston ETH:n kanssa muodostivat viihtyisän kampusalueen, josta löytyi lukuisia mukavia opiskelu- ja kahvipaikkoja kauniiden kaupunkinäkymien kera.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville
  • European Student Network (ESN) Zürich. ESN:n tapahtumiin osallistuminen oli loistava väylä tutustua muihin vaihto-opiskelijoihin. ESN järjesti kevään mittaan muun muassa laskettelureissuja, kaupunkivisiittejä sekä monia muita tapahtumia kohtuulliseen hintaan. ESN:n kautta on mahdollista saada myös paikallinen tutor, joka auttaa käytännön asioissa ja muissa mahdollisissa kysymyksissä.
  • Yleinen hintataso. Sveitsillä on kalliin maan maine. En kuitenkaan kokenut hintatasoa kovinkaan paljoa Suomea kalliimmaksi. Tietyt asiat kuten lihatuotteet, julkinen liikenne ja ulkona syöminen ovat toki hintavampia. Toisaalta kävin itse melko paljon ravintoloissa ja suositusten perusteella löytyi yleensä loistavia paikkoja, joissa hinnatkaan ei paljoa Suomen tasosta poikenneet.
  • Reissaaminen. Sveitsi on melko pieni maa ja toimivan junaverkoston ansiosta välimatkat taittuvat nopeasti ja vaivattomasti. Teinkin paljon päiväreissuja muihin Sveitsin kaupunkeihin. Matkustelin jonkin verran myös ranskan- ja italiankielisillä alueilla, ja oli mielenkiintoista huomata, kuinka kulttuurisesti monipuolinen maa Sveitsi oikein onkaan. Lisäksi Sveitsin sijainti keskellä Eurooppaa mahdollisti matkat naapurimaihin helposti. Matkustimme paljon Flixbussilla, esimerkiksi Venetsiaan, Milanoon ja Müncheniin. Lisäksi teimme laskettelureissun Itävallan puolelle.
  • Yliopistoliikunta. Zürichin yliopistojen yhteydessä toimii urheiluyhdistys ASVZ, joka tarjoaa ilmaiseksi laajan valikoiman erilaisia ryhmäliikuntatunteja ja muita liikuntapalveluja. Itse kävin esimerkiksi paljon joogatunneilla sekä seinäkiipeilemässä.
  • Muu vapaa-ajan viete. Vietin itse paljon viikonloppuja laskettelun ja vuoristoreippailujen muodossa, mutta Sveitsi ja Zürich tarjoaa lukuisia muitakin vapaa-ajan aktiviteetteja. Kävin esimerkiksi sirkuksessa sekä oopperatalolla balettiesityksessä ja konsertissa, jotka olivat opiskelija-alennuksien kanssa varsin kohtuullisen hintaisia, enimmillään noin 30 euroa/tapahtuma. Lisäksi Zürichissä tuntui olevan jatkuvasti erilaisia kaupunkitapahtumia, omalle vaihtokeväälle osui esimerkiksi Sechseläuten, Street Food Festival ja Züri Fäscht.Kaiken kaikkiaan kevätlukukausi Zürichissä oli mieleenpainuva ja ainutlaatuinen. Sain uusia läheisiä ystäviä ja ennen kaikkea unohtumattomia muistoja. Lämpimästi suosittelen Zürichiä ja ylipäätänsä vaihtoon lähtemistä jokaiselle sitä harkitsevalle.

Vaihtokertomus, Edinburghin yliopistossa, Skottlanti, Lukuvuosi 2018-2019

Oikeutieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Vaihtoon hakeminen tuntui loputtoman pitkältä prosessilta, mutta oikeasti se meni hyvin sujuvasti vaihe kerrallaan ja selkeiden ohjeiden mukaan. Edinburghin yliopistossa vaihto-oppilaiden palvelut olivat koko ajan saman toimiston vastuulla ja henkilökunta oli ystävällistä. Ennen lähtöä piti muun muassa lähettää kuva opiskelijakorttia varten, mutta kaikista saapumista edeltävistä toimista sai helposti tiedon yliopiston nettisivuilta. Kurssivalinnat tehtiin etukäteen, mutta ensimmäisten viikkojen aikana niitä sai muuttaa, mistä olikin hyötyä, sillä kurssien aikataulutus ja muu soveltuvuus ei aina käynyt ihan selville ennen lukuvuoden alkua. Koska olin koko vuoden, sain tammikuussa vaihtaa vielä keväälle valitsemani kurssit. Saavuin Edinburghiin etukäteen suositeltuna ajankohtana, eli paikallista fuksiviikkoa edeltävänä viikonloppuna. Britteihin ei tarvinnut vuonna 2018 tehdä EU:n takia mitään maahantulon mahdollistavia byrokraattisia manööverejä, mutta tilanne voi olla jatkossa erilainen.

Ensimmäisinä viikkoina täytyi hoitaa joitakin byrokraattisia asioita kuten ilmoittautua terveydenhuollon piiriin, mutta yliopisto antoi hyvän to do -listan, jota noudattamalla selvisi pitkälle. Opiskelijat pääsivät julkisen terveydenhuollon piiriin, mutta en itse tarvinnut lääkäriä, niin en tiedä miten se olisi tarkemmin toiminut.

Jokaiselle opiskelijalle vaihtarit mukaan lukien oli myös osoitettu vastuuopettaja, jonka kanssa tavattiin vähintään kerran lukukaudessa. Häneen olisi voinut olla yhteydessä tarvittaessa enemmänkin.

Asuminen

Euroopasta tulleille vaihto-opiskelijoille oli taattu majoitus yliopiston asuntolassa, jos niin halusi. Saapuessani asuntolaan, siellä oli kaikki valmiina. Sain saman tien esimerkiksi opiskelijakorttini, joka toimi sekä kirjastokorttina että avaimena yliopiston rakennuksiin. Asuntola oli uusi ja siisti (vaikkakaan ei kovin kauaa, sillä kämppäkaverini olivat hyvin sottaista väkeä), mutta varmasti kalliimpi kuin jotkut muut vaihtoehdot. Jaoin soluasunnon 9 muun ihmisen kanssa, mutta meillä kaikilla oli omat huoneet kylpyhuoneineen. Yhteinen keittiö toimi sosiaalisena kohtauspaikkana, mutta sen pitäminen siistinä oli mahdotonta. Yliopiston asuntoloihin majoittuvia ehkä kiinnostaa, että niissä majoittuvat siis lähinnä uudet opiskelijat, jotka ovat noin 18-vuotiaita sekä vaihto-oppilaat. Suomalaiset vaihtarit ovat helposti vanhemmasta päästä myös vaihto-oppilaissa. Onneksi yliopistossa kaikki ovat tavallaan samalla viivalla iästä huolimatta, mutta joitain kanssa-asujien nuoruus voi häiritä.

Vaikka ei saisikaan yliopiston majoitusta, ei kannata huolestua turhaan. Moni kavereistani oli löytänyt kohtuuhintaista asumista yksityisiltä markkinoilta, kämppäkavereiden kanssa tai ilman. Edinburgh on kohtuullisen tiivis kaupunki, joten tuskin kovin kauas yliopistolta joutuu asumaan. Ja vaikka joutuisi, niin bussit toimivat. Useimmat kuitenkin selviävät kävelemällä. Yliopiston keskustakampus on hajautunut kaupungin keskustaan samalla tavalla kuin Helsingin yliopisto.

Opiskelu ja opetus

Kurssit Edinburghin yliopistossa kestivät ainakin minulla aina joko yhden lukukauden tai koko vuoden. Helsingin oikismeininkiin (eli yksi kurssi kerrallaan ja tentti noin 1,5 kuukauden välein) tottuneelle rytmi oli oudon rento. Kursseja oli aina muutama kerrallaan ja ne edellyttivät lähes aina valmistautumista. 1.-2. vuoden kurssit olivat massakursseja, joihin sisältyi aina säännöllisesti kokoontuva ryhmäosuus ja 3.-4. vuoden Honours-kurssit taas noin 20 hengen kursseja, joissa luennoilla osallistuminen vaikutti usein arvosteluun. Arvosteluperusteet avattiin aina selkeästi. Tutkinto-opiskelijat tuntuivat näkevän opintojen eteen aivan valtavasti vaivaa ja kirjastot olivat koeviikoilla auki kellon ympäri. (Kerran eräs kämppäkavereistani tuli kirjastosta kotiin aamuneljältä, kun minä ja eräs toinen kämppikseni söimme baari-illan jälkeistä roskaruokaa yhteisessä keittiössämme.) Silti mielestäni edes Honours-kurssit eivät olleet sen vaikeampia kuin Suomessakaan. Hyvien arvosanojen saaminen toki vaati vaivannäköä, mutta jos haluaa vain päästä läpi, ei se ollut mitenkään mahdotonta pienemmälläkin panostuksella. Brittien arvosteluasteikko ei vastaa suomalaista, joten hyväksilukuvaiheessa kotimaisessa todistuksessa lukee vain hyväksytty tai hylätty. Kokeet pidettiin lukukauden lopussa ja niissä oli ihan ylioppilaskokeiden kaltaista stressinkatkuista massatunnelmaa.

Opetus loppuu hyvissä ajoin ennen kokeita, joten kertaamiselle (tai alusta asti opiskelemiselle, jos lukukauden aikana on ollut muuta kiirettä) jää reilusti aikaa. Koepäivät muuten julkaistaan aina vasta lukukauden loppupuolella, mikä saattaa ärsyttää niitä, jotka haluaisivat ostaa lentolippunsa kotiin ajoissa.

Opetus oli mielestäni korkeatasoista, vahvasti pienempiin ryhmiin tukeutuvaa, kuten edellä mainittiin. Edinburghin yliopisto on yksi maailman top 20 -yliopistoja, joten siltä saakin odottaa jonkin verran. Opiskelijat ovat kunnianhimoisia ja ahkeria, joten jos ei halua näyttää aivan saamattomalta heidän rinnallaan, kannattaa tunneille tulla oikeasti valmistautuneena. Jos opiskelee ennen luentoja pyydetyt sivut ja tekee mahdolliset tehtävät, on kokeeseenkin valmistautuminen helppoa. Myös hallinnon puolella halutaan pitää opiskelijasta huolta, esimerkkinä alussa mainitsemani henkilökohtainen vastuuopettaja.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville
  • Opiskelin Edinburgh Law Schoolissa ja ainakaan siellä ei ollut juuri mitään ryhmäytymisohjelmaa tai tuutorointia, jonka kautta olisi tavannut ihmisiä. Sosiaalinen elämä saattoi muodostua asuntolan kautta, jossa järjestettiin lähes päivittäin jotain ohjelmaa tai sitten omatoimisesti kavereita etsimällä. Facebookkiin oli perustettu ryhmä sinä lukuvuonna saapuneille vaihtareille ja kansainvälisille opiskelijoille, josta ihmiset pääasiassa tuntuivat löytävän toisiaan. Omatkin vaihtarikaveriporukkani lähtivät siitä, että ihmiset sopivat tapaamisesta kyseisessä ryhmässä.
  • Omatoimisen ryhmäytymisen jälkeen opiskelijaelämästä pystyi nauttimaan monenlaisissa merkeissä. Yliopiston opiskelijakunnalla oli valtava määrä erilaisia kerhoja omistettuna kaikille mahdollisille harrastuksille Harry Potterista viskinmaisteluun ja tankotanssista teatteriin. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan kaikkea!
  • Suurin suositukseni koskee kuitenkin vaihto-opiskelijoiden kerhon järjestämiä matkoja ympäri Skotlantia. Ne ovat kohtuuhintaisia ja erittäin kätevä tapa nähdä Skotlannin hienoimpia maisemia ja kuuluisimpia nähtävyyksiä.
  • Vapaa-ajalla kannattaa tutustua myös itse Edinburghiin, joka on todella kaunis kaupunki. Se on suunnilleen Helsingin kokoinen ja hyvin turvallinen. Edinburghissa on ihan vilkas yöelämä ja paljon vilskettä, mutta jos kaipaa vielä lisää vipinää, kannattaa käydä noin tunnin junamatkan päässä Glasgow’ssa, jossa on vähän enemmän suuren kaupungin tuntua.
  • Yliopistolla ei ole suomalaistyyppistä opiskeluruokailua. Kirjastojen kahviloista saa kuitenkin kohtuuhintaisia lounasannoksia ja leipiä.
Edinburghin yliopiston Old College
Edinburghin yliopiston Old College

Vaihtokertomus, Shanghai Jiaotong University, Kiina, lukuvuosi 2018-2019

Oikeutieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Sain vaihtoyliopistoltani kesällä ennen lähtöäni tietopaketin, jossa annettiin yleistä tietoa yliopistosta ja sen kampuksista sekä kerrottiin muun muassa rekisteröitymisestä läsnäolevaksi yliopistolle, vaihto-opiskelijoiden orientaatiosta ja vaihtoyliopiston kursseille rekisteröitymisestä. Vaihtoyliopisto edellytti myös, että hankin kiinalaisen sairausvakuutuksen ja esitän todistuksen tästä saavuttuani yliopistolle, ja tämän lisäksi hankin itselleni varmuuden vuoksi myös suomalaisen matkavakuutuksen. Viisumin hankkimista lukuun ottamatta etukäteen tehtävää ei ollut oikeastaan kovinkaan paljoa, vaan rekisteröitymiset ynnä muut tapahtuivat vasta Shanghaihin päästyäni.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Kiinaan saapuvien on rekisteröidyttävä paikallisella poliisilla 24 tunnin kuluessa maahantulosta, mutta hotellit voivat hoitaa tämän ulkomaalaisen puolesta, joten minun ei tarvinnut Shanghain päästyäni lähteä itse ensimmäiseksi poliisiasemalla. Yleisen rekisteröitymisen lisäksi myös vaihtoyliopistoni edellytti, että vaihto-opiskelijat tulevat rekisteröitymään omalle kampukselleen muutamaa päivää ennen lukukauden varsinaista aloitusta passeineen ja muine todistuksineen. Rekisteröitymisen yhteydessä Jiaotongilta sai tarkempaa tietoa kursseista ja opiskelusta, ja samalla reissulla onnistuin hankkimaan myös kiinalaisen puhelinliittymän kampuksella olevalta myyntikojulta. Vaihtoyliopisto oli ilmoittamatta etukäteen myös hankkinut vaihto-opiskelijoille kiinalaisesta pankista pankkitilit ja -kortit, jotka piti mennä aktivoimaan pankin läheiseen konttoriin.

Asuminen

Suurin stressinlähde ennen lähtöäni oli asunto, tai tarkemmin sanottuna sen puute. Jiaotongin kampuksella on rajattu määrä opiskelija-asuntoja eikä niitä riitä kaikille vaihto-opiskelijoille, mistä mainittiin jo vaihtoyliopistolta saamassani tietopaketissa. Haku yliopiston asuntoloihin tapahtui heinäkuussa yliopiston nettisivujen kautta kello neljältä aamuyöllä Suomen aikaa, jolloin asunnot vietiinkin saman tien käsistä enkä ehtinyt varaamaan paikkaa itselleni. Jiaotongilta en saanut oikeastaan neuvoja asunnon etsimiseen muita kautta ja asuinpaikan löytäminen tuntui hankalalta myös etukäteen netissä Suomesta käsin, joten varasin hotellin ja airbnb:n pariksi ensimmäiseksi viikoksi ja päätin palata asiaan päästyäni paikan päälle.

Asunnon löytäminen Shanghaista oli loppujen lopuksi kuitenkin melko helppoa ja nopeaa vuokramarkkinoiden ollessa huomattavasti joustavammat kuin esimerkiksi Helsingissä.  Asunnonvälittäjiä löytyy sekä eri sovelluksista että kivijalkaliikkeistä ja jo samana päivänä voi päästä useisiin näyttöihin – ongelmaksi muodostuu ennemminkin valinnanvaikeus. Shanghain vuokrataso ei ole alhainen esimerkiksi Helsinkiin verrattuna, mutta asuntojen ja kalusteiden kunto on oman kokemukseni mukaan hyvä. Huomioitava on kuitenkin, että lähes kaikki sopimukset ovat vuoden määräajalla, ja jos asunnosta muuttaa aiemmin pois, on siihen löydettävä itse sijainen, jos haluaa saada takuuvuokran takaisin.

Opiskelu ja opetus

Tietoja Jiaotongissa järjestettävistä kursseista ei saanut etukäteen, vaan kurssitarjonta ja lukukauden aikataulu selvisi vasta opetuksen alettua. Eräänlainen opintosuunnitelma oli toki pitänyt tehdä jo vaihtoon hakiessani Suomessa, mutta Jiaotongin silloin ilmoittamat kurssit olivat vanhentuneita, joten oikean tarjonnan sain tietää vasta Kiinassa. Helsingin yliopisto edellytti minun tekevän tietyn määrän kursseja vaihtoni aikana, mutta koska ajoituksella vuoden aikana ei ollut väliä, sain valita kursseja melko vapaasti ja muokata aikatauluni näin haluamakseni. Jiaotongissa lukukauden kaksi ensimmäistä viikkoa oli varattu kursseilla ilmoittautumisella, jolloin tarkoituksena oli, että kaikilla kursseilla pystyi käymään ensimmäisillä luennoilla ja päättämään sitten, mille kursseille halusi varsinaisesti osallistua.

Opiskelu Jiaotongissa yleisesti ottaen oli enemmän ”koulumaista” kuin suomalaisissa yliopistoissa. Yksi kurssi jatkui pääsääntöisesti koko lukukauden ajan yhdellä kolmen tunnin luennolla viikossa, joten aikatauluni pysyi lähestulkoon samana lukukauden ajan. Kurssien yleisin suoritustapa oli lukukauden lopussa kirjoitettava essee, joskin useilla kursseilla oli pidettävä myös esitelmiä ja jollain tehtävä tenttejä. Oma kokemukseni oli, että opiskelu on lukukauden aikana melko rentoa, mutta kiire iskee lopussa useiden lopputöiden palautuspäivämäärien osuessa samoihin aikoihin. Opetuksen laatu oli yleisesti melko hyvää, vaikka professorien taso jonkin verran vaihtelikin.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Kommelluksilta ei voi välttyä! Mikäli ei ole asunut aiemmin Kiinassa tai osaa kieltä, Kiinassa elämisessä sattuu todennäköisesti kaikenlaisia töppäyksiä varsinkin alkuvaiheessa; poliisiasemalla rekisteröityessä on mukana väärät paperit, samannimiset juna-asemat menevät sekaisin eikä vääränlaisen Taobao-tuotteen palauttaminen ole yhtä helppoa kuin kuvitteli. Suosittelen näin ollen selvittämään asioita parhaan mukaan etukäteen, mutta ennen kaikkea välttämään turhaa stressiä siitä, mihin ei voi vaikuttaa – asiat lutviutuvat kyllä lopulta.

Kiinassa kaikki toimii puhelinsovelluksilla, joista tärkein Wechat kannattaa ladata ja opetella käyttämään jo ennen lähtöä. Wechat on monipuolinen viesti- ja maksusovellus, jota käytetään laajasti tuttavien kanssa viestimisen lisäksi myös virallisempiin asioihin muun muassa yliopistolla professorien jakaessa oppimateriaaleja kurssien ryhmissä (lisävinkkinä, että erilaiset Wechatissä lähetetyt dokumentit ja kutsut vanhenevat huomaamatta, mikäli niitä ei avaa pian!). Muita keskeisiä sovelluksia ovat esimerkiksi maksusovellus Alipay ja taksisovellus Didi.

(Jopa) Shanghaissa, manner-Kiinan kenties länsimaisemmassa paikassa, puhutaan melko vähän englantia, joten ei kannata luottaa siihen, että sillä pärjäisi monessakaan tilanteessa. Ennen lähtöä on hyvä ladata tarvittavat kieli- ja käännössovellukset (esimerkiksi Google Translate, Pleco ja Wechatin käännösominaisuus) ja tutustua edes jonkin verran mandariinikiinan perusteisiin.

 

 

Vaihtokertomus, Israel, Tel Aviv University, syksy 2018

Ennen lähtöä

Tel Avivin yliopistoon hakeminen tapahtuu normaalin vaihtohaun kautta ja haku on kaikille Helsingin yliopiston tiedekunnille yhteinen. Ns. ensimmäisen hakuvaiheen jälkeen sain meilitse ohjeet, miten hakea Tel Avivin yliopiston sisällä vielä erikseen tiettyyn tiedekuntaan. Tämä prosessi oli melko epämääräinen, eikä kohdeyliopiston henkilökuntakaan tuntunut täysin tietävän, miten prosessi toimii. Hakuvaihe edellytti lisäksi paljon erilaista dokumentaatiota. Näiden täyttämiseen sain kuitenkin aina tarvittaessa apua sekä Helsingin että Tel Avivin yliopiston vaihtokoordinaattoreilta. Tietoa tiedekuntaan hyväksymisestä tuli odottaa melko pitkään, mutta ottaen huomioon, että syyslukukausi Tel Avivissa alkaa vasta lokakuussa, jäi lähtövalmistautumiseen riittävästi aikaa.

Ennen lähtöä tulee tarkistaa, että oma passi on voimassa vielä 6 kuukautta Suomeen palaamisen jälkeen. Lisäksi muutto Israeliin edellyttää viisumin hankkimista, mikä onnistuu Israelin suurlähetystössä Helsingissä. Jos vaihtoajanjakso osuu syksylle, kannattaa viisuminhaussa huomioida suurlähetystön kesäloma-aika elokuun tienoilla. Viisumin ehtii saada hyvissä ajoin vielä syyskuussa, mutta suosittelen olemaan yhteydessä suurlähetystöön jo loppukesästä.

Ennen lähtöä tuli tutustua yliopiston kurssitarjontaan ja tehdä alustavat kurssivalinnat tarjonnan perusteella. Näistä ei kannata ottaa painetta, sillä kursseja pystyi helposti vielä muuttamaan paikan päällä. Kursseja jouduttiin valitettavasti myös perumaan jo lukukauden alettua.

Asunnon etsiminen, saati saaminen osoittautui haastavaksi ennen lähtöä. Tämän vuoksi lensin Tel Aviviin viikko ennen yliopiston orientaatiopäivää, jotta ehdin etsiä asuntoja paikan päällä. Muutama ystäväni asuu Tel Avivissa, joten sain asua ensimmäisen viikon heidän luonaan. Korkean hintatason vuoksi suosittelen varaamaan alkajaisiksi vuoteen esimerkiksi hostellista.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Ennen lähtöä kannattaa valmistautua siihen, että Israel on erityisesti turvallisuustoimissaan hyvin erilainen valtio kuin Suomi. Tästä johtuen esimerkiksi turva- ja passi-/ viisumitarkastukset lentokentillä ovat äärimmäisen pitkiä ja perusteellisia. Varaa siis aina tuplasti aikaa näitä varten ja pidä etenkin lentokentällä tarvittava dokumentaatio mukana (passin ja viisumin lisäksi esimerkiksi dokumentaatio vaihtoyliopistoon hyväksymisestä ja mahdolliset asumistiedot).

Yliopiston järjestämässä orientaatiotapaamisessa käydään opiskeluun ja kampukseen liittyvä perusinfo läpi, joten suosittelen menemään paikalle. Ekalla viikolla kampuksella on myös erilaisia ruokakojuja ja muita infopisteitä, joista voi hakea itselleen esimerkiksi bussikortin.

Asuminen

Tel Avivin yliopisto ei virallisesti tarjoa vaihtareille asuntoja, vaan jokaisen tulee etsiä asunto itsenäisesti. Pari vaihtokaveriani onnistuivat saamaan asunnon kampukselta. Kampus sijaitsee kuitenkin yli 30min bussimatkan päässä Tel Avivin keskustasta, minkä vuoksi itse etsisin asuntoa lähempää keskustaa ja rantaa.

Hintataso Tel Avivissa on korkeampi kuin Suomessa ja jopa yhteisasumisesta voikin joutua maksamaan yli 1000 euroa. Löysin asuntoni facebook ryhmien kautta, joissa paikalliset tarjoavat asuntojaan lyhyt- tai pitkäaikaisesti vuokralle kohtuulliseen hintaan. Näissä haasteeksi osoittautui Israelin kansalaisuuden puuttuminen, mikä omalla kohdalla edellytti sitä, että Tel Avivissa vakituisesti asuva ystäväni antoi vuokranantajalleni vuokranmaksuni takeeksi omat henkilötietonsa.

Moni vaihtokaveri löysi asuntonsa airbnb:n kautta, mutta näiden hinnat jopa monen hengen kimppakämpissä nousivat yli tuhanteen euroon kuussa. Kannattaakin siis varautua maksamaan asumisesta enemmän kuin Suomessa.

Opiskelu ja opetus

Tel Avivin oikis tarjosi melko rajallisen määrän englanninkielellä opetettuja oikiksen kursseja, minkä vuoksi kaikki oikisvaihtarit olivatkin lähes tulkoon aina samoilla kursseilla. Loput kurssilaisista olivat paikallisia opiskelijoita. Kurssikoot ovat pienempiä kuin mihin olin Helsingin yliopistolla tottunut. Opetus on luentomuotoista, mutta jonkin verran interaktiivisempaa kuin Suomessa.

Ennen lähtöä tehtyihin alustaviin kurssivalintoihin tuli paljon muutoksia paikan päällä, ja ainakin omat ”suosikkikurssit” jouduttiin perumaan. Lukukausi on jaettu kahteen jaksoon, joiden päätteeksi on tenttiviikko. Osa tenteistä oli luokassa suoritettavia essee- tai monivalintatenttejä ja osa etänä suoritettavia kotitenttejä. Tenttiarvostelu oli muistaakseni asteikolla 1-5 ja luokassa suoritettava tentti oli mahdollista uusia ainakin kerran. Tenttimateriaalina toimi pääosin omat luentomuistiinpanot, minkä vuoksi läsnäolo luennoilla on suositeltavaa. Kurssivalintoja tehdessä kannattaa huomioida, että osa vaihtareista (erityisesti kanadalaiset) ovat vaihdossa vain ensimmäisen jakson.

Kampuksella on kirjasto, jossa voi opiskella tai tarvittaessa esimerkiksi tulostaa asiakirjoja. Joissain tenteissä oli sallittua ottaa opiskelumateriaalia painetussa muodossa mukaan, minkä vuoksi tulostaminen saattaa olla tarpeellista.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Israeliin lähtiessä on hyvä ymmärtää juutalaisuuteen kuuluvat erilaiset pyhät, jotka vaikuttavat normaaliin arkeen. Näistä mainitakseni esimerkiksi Yom Kippur -juhla pysäyttää hetkellisesti koko maan. Viikko Israelissa alkaa sunnuntaista, jolloin perjantai on suurimmalla osalla jo vapaa päivä. Perjantai-illalla alkaa sapatin vietto, joka jatkuu kunnes aurinko laskee lauantaina. Suunnitellessa esimerkiksi viikonloppureissuja on hyvä tiedostaa, että suurin osa ravintoloista ja kaupoista on koko sapatin ajan kiinni, eikä julkinen liikenne kulje.

Ravintola- ja yöelämä on Tel Avivissa hyvin vilkasta, mikä näkyy kadunvarsiravintoloiden kuhinana jokaisena viikonpäivänä. Vaikka hintataso onkin hieman korkea, suosittelen ottamaan kaiken irti erityisesti kahviloista ja ravintoloista, sillä etenkin ruoka Tel Avivissa on äärimmäisen herkullista.

Pankkikortit toimivat Tel Avivissa hyvin, mutta esimerkiksi bussissa maksaminen onnistui vain bussikortilla tai käteisellä. Myös Tel Avivin ulkopuolelle mentäessä käteinen voi edelleen joissain paikoissa olla ainut mahdollinen maksuväline. Pankkikorteista suosittelisin hankkimaan Revolut-pankkikortin, jolla korttimaksut onnistuvat edullisilla valuuttakursseilla.

Ruokakaupoissa suurin osa myytävistä elintarvikkeista on varustettu vain hepreankielisillä pakkausmerkinnöillä, minkä vuoksi Google Translate -sovelluksen kuvan avulla kääntäminen osoittautui ainoaksi tavaksi ostaa juoksevan juuston sijasta jogurttia. Tälle sovellukselle iso suositus, ellei hepreankieli ole hallussa jo ennen lähtöä.

Monia varmasti mietityttää Israelin turvallisuustilanne, mikä onkin hyvä tiedostaa ennen lähtöä. Koin Tel Avivin todella turvalliseksi ja esimerkiksi yöllä yksin liikkuminen kadulla oli mielestäni miellyttävämpää kuin Helsingissä. Asuin Tel Avivissa 4 kuukautta, jonka aikana kaupungin turvallisuustilanne nousi puheenaiheeksi kerran. Tämä johtui Gazan ja Israelin välillä ammutuista raketeista. Tel Aviviin tähdätyt raketit saatiin onnistuneesti hajotettua ennen niiden osumista kohteeseen. Tämä kuulostaa suomalaisen korvaan hurjalta ja käsittämättömältä. Paikan päällä tilanteeseen on kuitenkin vaikea suhtautua pelolla, sillä tällaisella tiedolla ei tunnu olevan vaikutusta paikallisiin. Israelin ja erityisesti Tel Avivin turvallisuusjärjestelmä on ensiluokkainen, enkä kertaakaan kokenut oloani turvattomaksi tai uhatuksi. Vaikka maan poliittinen tilanne onkin epävakaa, en jättäisi lähtemättä Tel Avivin tarjoamaan värikkääseen kulttuurikokemukseen, jossa yhdistyvät niin lämpö, pitkät ja surffia puskevat rannat kuin äärimmäiset ruokakokemukset ja uskontoon liittyvät traditiot.

Vaihtokertomus Bolognan yliopisto, syyslukukausi 2018

Oikeutieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Alkuun helpottavat sanat: vaihtoon lähtöä ei ole syytä stressata! Ja tämä pitää täysin paikkansa, vaikka seuraavissa kappaleissa esitetyistä vinkeistä saattaa päällimmäiseksi tunteeksi jäädä jännitys. Hoida ennen lähtöä kuitenkin hyvissä ajoin kuntoon kolme asiaa:

  • Asunto
  • Alustava opintosuunnitelma
  • Lennot

Näillä pääset hyvin alkuun ja helpotat kuitenkin väistämättä piilevää vaihtostressiä huomattavasti.

Pidä myös huoli, että mukanasi on passin lisäksi passikopio, eurooppalainen sairaanhoitokortti ja huolehdi myös vakuutuksesi kuntoon, jotta se varmasti kattaa usean kuukauden oleskelun.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Alkubyrokratian kanssa on syytä olla tarkkana. Mitään hätää ei kuitenkaan ole, jos toimitat kaikki vaaditut asiakirjat oikeassa aikataulussa. Erityisen tärkeää on kuitenkin huolehtia siitä, että ilmoitat kaikki valitsemasi kurssit oikein opintosuunnitelmassasi ja tiedotat mahdollisista muutoksista ripeästi oikealla lomakkeella. Mikäli et päivitä kurssivalintojasi virallisella lomakkeella, on mahdollista, että kurssisuoritusten kanssa tulee mutkia matkaan etkä välttämättä saa niistä opintosuoritusmerkintää, jos lukukausi on edennyt liian pitkälle.

Ensimmäisten päivien aikana tulee sinun rekisteröityä yliopiston opiskelijaksi. Rekisteröinti tapahtuu vuoronumerolla jonottamalla. Rekisteröintiä varten kannattaa varata aikaa ja evästä, sillä jono saattaa olla usean tunnin mittainen. Vaikka odotus kuulostaakin puuduttavalta, on se erinomainen keino tutustua muihin vaihto-opiskelijoihin.

Italiassa tulet todennäköisesti tarvitsemaan myös codice fiscalen eli veronumeron, jonka tosiasiassa pitäisi tulla rekisteröidyksi kohdeyliopiston toimesta, mutta joka hyvin usein saattaa kuitenkin syystä tai toisesta jäädä rekisteröimättä. Veronumero edellytetään esimerkiksi vuokrasopimuksen allekirjoittamiseen, mikäli vuokranantaja ei harjoita pimeää vuokraustoimintaa esimerkiksi ottamalla omistamansa asunnon vierashuoneeseen pitkäaikaisemman vuokralaisen. Mikäli veronumeron kanssa tulee ongelmia, on tämän osalta helppo kääntyä kenen tahansa – esimerkiksi kohdeyliopiston student exchange deskin työntekijän taikka oman vuokranantajan – puoleen.

Asuminen

Asuminen Bolognassa on kallista. Hinnat vuokramarkkinoilla kyetään pitämään melko matalasta palkkatasosta huolimatta korkealla, juurikin runsaan vaihto-opiskelijoiden massan johdosta. Ehdottomasti tärkein vinkki, joka kannattaa napata muistiin oman vaihtokokemuksensa helpottamiseksi, on asunnon hankkiminen ajoissa. Tehokkaita kanavia asunnon löytämiseksi ovat muun muassa Facebook ryhmät ja Airbnb, jonka kautta myös pitkäaikaisempi vuokraaminen on mahdollista. Tämän lisäksi on olemassa useita eri verkkosivustoja, joiden kautta asuntoja pystyy etsimään. Ei ole myöskään huono idea ottaa yhteyttä paikalliseen vuokranvälitysfirmaan.

Omalta osaltani asunnon löytäminen tapahtui juurikin Airbnb:n kautta. Päätimme yhdessä samasta tiedekunnasta Bolognaan lähtevän opiskelututtuni kanssa vuokrata yhteisen asunnon, sillä yksiön löytäminen Bolognasta lienee pienoinen ihme. Kannattaakin udella omasta tuttavapiiristä, olisiko Suomesta muitakin Bolognaan lähtijöitä. Mikäli tuttuja ei tahdo löytyä, ei kannata huolestua – useat vieraan ihmisen kanssa asunnon jakamaan päätyneet vaihtokaverini olivat erittäin tyytyväisiä lopputulokseen ja nauttivat kämppiselämästä hyvinkin paljon.

Opiskelu ja opetus

Bolognan yliopisto on tunnettu perinteikkyydestään. Tämä näkyy myös opetuksessa ja perinteiset massaluennot olivat ainakin oman vaihtokokemukseni ydin. Osalla kursseista oli suoritettavana myös ryhmätöitä, mutta enimmäkseen kurssisuorituksen sai sekä läsnäolon että tentin taikka kirjallisen työn suoritettuaan.

Lähtökohtaisesti kurssit on tarkoituksena valita jo ennen lukukauden alkua – esimerkiksi syyslukukautena kurssivalintojen pyörittely ja opintosuunnitelman tekeminen osuvat kesäkuukausille. Ei kuitenkaan kannata huolestua, mikäli kurssien valinta tuntuu ylitsepääsemättömän sekavalta tai mikäli yliopiston verkkosivujen perusteella itselleen sopivien kurssien valitseminen ei tunnu luonnistuvan. Kursseja on nimittäin mahdollista – ja joskus jopa suositeltavaa – muuttaa vielä lukukauden alun jälkeenkin. Moni kanssani samaan aikaan vaihtokokemuksen aloittavista kanssaopiskelijoista osallistuikin ensimmäisen viikon aikana lähestulkoon kaikkien kurssien ensimmäisille opetuskerroille. Näin kurssien sisällöistä sai jokseenkin kohtuullisen kuvan ja vaadittava työmäärä selkiytyi.

Kurssit vaihtelevat varmasti suuresti tiedekunnittain, ja jopa tiedekuntien eri kurssien välillä on isoja eroavaisuuksia muun muassa opetuksen laadussa ja kurssien edellyttämissä työmäärissä. Omalta osaltani kävin läpi niin läsnäolopakolliset kuin vapaamman läsnäoloseurannan alla olevat kurssit sekä kurssit, jotka olivat työtaakaltaan hyvinkin kevyitä ja taas toisaalta kurssit, joiden johdosta kirjastossa istuttiin välillä jopa yömyöhään. Kirjallisten tenttien ohella Bolognan yliopistossa ovat käytössä myös suulliset tentit, joissa kurssin professori tai hänen opetusavustajansa esittää kysymyksen, johon on vastattava suullisesti. Suullisia tenttejä ei kannata stressata liikaa, mutta on hyvä tiedostaa, että joillain kursseilla muut opiskelijat istuvat tentin aikana yleisössä. Mikäli siis kärsii suuresta esiintymisjännityksestä, kannattaa tämä pitää mielessä.

Kurssien arvostelu oli verrattain rentoa eikä kurssien suorittaminen hyvin arvosanoin ollut mitenkään turhan haastavaa. Ei kuitenkaan kannata liiakseen lohduttautua helpolla läpipääsyllä, vaan suotavaa on käyttää opiskelua varten riittävästi työtunteja.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Bologna kaupunkina hurmaa ronskiudellaan ja erilaisuudellaan. Kyse on opiskelijakaupungista, jonka illoista ei menoa ja tapahtumaa puutu. Vaikkakin opiskelijajärjestöjen järjestämiä juhlia tuntuu olevan joitakin muita vaihtokohteita vähemmän, pitävät vaihtarit itse hyvin huolta omasta ryhmäytymisestään ja illanviettojen järjestämisestä. Kannattaa siis rohkeasti tutustua muihin! Ulkona käydessään on kuitenkin hyvä pitää huolta tavaroistaan ja kaduilla liikkuessa kannattaa olla tietoinen, ettei pidä arvotavaroita taskussa. Mitään sen suurempaa turvattomuuden tunnetta ei kuitenkaan ole Bolognassa syytä kokea.

Ulkona syöminen on Bolognassa edullista ja todellakin kannattavaa. Paikallinen ragu on ehdottomasti pakko kokea ja sitä sekä muita italialaisia ruokia on syytä vaalia, sillä niitä jää kaipaamaan vaihdosta palattuaan. Ulkona syöminen on lounasaikaan niin edullista, ettei opiskelijaruokalassa käyminen tule välttämättä lainkaan eteen vaihtokokemuksen aikana. Kannattaa ehdottomasti käydä myös perinteisillä aperitivoilla, joiden jälkeen voikin siirtyä täydellä vatsalla kotiin tai jatkamaan illanviettoa paikallisiin kuppiloihin.

Viimeisenä vinkkinä – muista reissata! Italia ja Eurooppa ovat täynnä kauniita paikkoja ja Bolognasta on erinomaiset yhteydet ympäriinsä niin junalla, bussilla kuin lentokoneellakin. Hyvä sijainti kannattaa ehdottomasti hyödyntää ja vaihtarikavereiden kanssa reissatessa tulee luotua ikimuistoisia muistoja ja kokemuksia.

Glasgow University, kevät 2019

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Vietin 5 kuukautta Glasgow’n yliopistossa vaihto-oppilaana, enkä voisi olla tyytyväisempi vaihtokohteeseeni. 5 kuukautta meni nopeasti ja Skotlanti tuli tutuksi. Glasgow on äänestetty Iso-Britannian ystävällisimmäksi kaupungiksi ja kaupungin motto – people make Glasgow pitää paikkansa. Ihmiset pysähtyvät juttelemaan kaduilla ja ovat aina valmiina auttamaan.

Opiskelu

Alkubyrokratia hoitui yliopistolla nopeasti ja jo heti ensimmäisenä päivänä sain opiskelijakortin matkaani. Opiskelijakortti toimi kätevästi niin koulun ravintolassa, kirjaston pääsykorttina kuin salikorttinakin. Suomessa tekemäni suunnitelma opiskeltavista kursseista ei toteutunut sellaisenaan ja jouduinkin miettimään kurssivalintojani uusiksi. Uusien kurssivalintojen myötä opiskeluarkeen pääsi kiinni nopeasti. Oikeustieteen opiskelu Glasgow’n yliopistolla eroaa opiskelusta Helsingin yliopistossa monella tavalla. Common law –oikeuden vuoksi tenteissä on paljon ulkoa muistettavia oikeustapauksia. Tenttien lisäksi kursseilla kirjoitetaan esseitä, osallistutaan pienryhmäopetuksiin ja valmistaudutaan oikeustapauskilpailuja varten. Kevään lopuksi on tenttiviikko, jolloin kirjastokin on auki ympäri vuorokauden.

Vapaa-aika

Glasgow’n yliopistolla ei ole luistelulle omaa kerhoa, joten harrastukseni sai jäädä Suomeen odottamaan. Glasgow’n yliopiston urheilukerhoissa voi kuitenkin harrastaa monenlaista muuta urheilua kuten sukellusta, vesilautailua, purjehdusta, laskettelua ja miekkailua. Itse päätin aloittaa laskuvarjohyppäämisen ja se oli yksi parhaista päätöksistäni. Vietin lähes joka viikonlopun laskuvarjohyppykerholla ylämailla. Suosittelen kaikkia vaihtoon lähteviä tutustumaan yliopistojen kerhoihin, koska se on loistava tapa tutustua ihmisiin ja rakentaa pysyviä kaverisuhteita. Urheilukerhojen lisäksi löytyy myös muunlaisia vapaa-ajan kerhoja oman kiinnostuksen kohteen mukaan. Omaan vaihtooni sisältyi myös reilu kuukauden lukuloma, jonka aikana vapaa-aikaa oli runsaasti ja pystyi hyvin myös matkustelemaan.

Asuminen ja hintataso

Olen kuullut monelta, että asunnon löytäminen Glasgow’sta on hankalaa etenkin lyhemmäksi ajaksi. Yliopistolla on paljon opiskelijoita, joten asunnot ovat kysyttyjä. Itse löysin asunnon yksityisiltä markkinoilta melko helposti, mutta suosittelen tutustumaan asuntotarjontaan jo hyvissä ajoin. Hintatasoltaan Skotlanti ei ehkä ole Euroopan halvimpia kohteita ja punnan kurssiheilahtelut etenkin Brexitin käänteiden aikaan näkyivät. Asuntojen hintataso on Helsingin luokkaa ja vaihdossa kannattaa varautua myös yllättäviin menoihin.

Kulttuuri ja paikalliset erikoisuudet

Suosittelen myös tutustumaan etukäteen vaihtokohteen kulttuurin ja ottamaan selvää paikallisista erikoisuuksista. Etukäteen perehtymällä saa lyhyessäkin ajassa paljon enemmän irti vaihtokohteesta ja kulttuurista. Skotlanti on tunnettu esimerkiksi erikoisesta ruoasta – haggiksesta, viskintuotannosta, kilteistä ja tartan-kuoseista, ylämaista ja niiden lukuisista linnoista sekä yli 700 saaresta.

 

Universiteit Leiden, kevätlukukausi 2019

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Hain vaihtoon lyhyen harkinnan jälkeen syksyn rästihaussa. Määräajan umpeuduttua sain nopeasti tiedon siitä, että tulin valituksi Helsingin yliopiston vaihtokandidaatiksi Leideniin. Seuraavaksi piti vielä erikseen toimittaa hakemus Leidenin yliopistolle. Tämä toinen vaihe oli kuitenkin käsittääkseni lähinnä muodollisuus, koska melkeinpä kaikki hakemuksen ajallaan lähettäneet kandidaatit hyväksytään vaihtoyliopistoon. Kielitaidon todistamiseksi ei tarvittu mitään kielikoetodistuksia, vaan opintosuoritusotteen B2-tasoinen englannin kielen kurssisuoritus riitti.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Leideniin saapuminen sujui todella vaivattomasti. Ostin lennon sellaiselle perjantaille, jolloin yliopisto järjesti Warm Welcome -palvelun. Paikalliset opiskelijat olivat asemalla vastassa opastamassa suuntimia ja vastailemassa kysymyksiin. Lisäksi sain yliopiston järjestämällä tuk-tukilla kyydin asunnolleni. Viikonlopun jälkeen järjestettiin kansainvälisille opiskelijoille suunnattu orientaatioviikko OWL. OWL:ia ei kannata jättää väliin, koska ei ole parempaa tapaa tutustua heti muihin vaihtareihin. Orientaatioviikon ohjelma on todella monipuolinen ja taatusti osallistumismaksun arvoinen. Tuutorit auttavat myös käytännön järjestelyissä, joita ensimmäisinä päivinä riittää.

Yli neljä kuukautta oleskelevien täytyy rekisteröityä asukkaaksi kaupungintalolla. Tapaamisen saa varattua netissä, eikä siihen mene kauaa, joten se kannattaa hoitaa pois alta pian. Rekisteröitymisen yhteydessä saat oman BSN-numeron, jota ei kannata hukata. Saatat tarvita sitä esimerkiksi asioidessasi viranomaisten kanssa.

Uni. Leiden kevätlukukausi 2019

Paikallista pankkitiliä ei ole välttämätöntä avata, mutta suosittelen tätä lämpimästi kahdesta syystä: 1) Hollanti ja erityisesti Leiden on siitä erikoinen paikka, että kaikkialla ei käy Visa- ja Mastercard-kortit. Esimerkiksi useat ruokakaupat huolivat vain paikallisia Maestro-kortteja tai käteistä. 2) Kun sinulla on paikallinen pankkitili, pystyt tilaamaan henkilökohtaisen matkakortin (keltainen OV-chipkaart), johon saa paremmat alennukset. Reilun 50 €:n vuosimaksulla saa Dal Voordeel -alennuksen, johon kuuluu 40 %:n alennus julkisesta liikenteestä ruuhka-aikojen ulkopuolella ja viikonloppuisin. Lisäksi alennuksen pystyy jakamaan kolmelle mukana matkustavalle kaverille. Dal Voordeel maksaa itsensä nopeasti takaisin, jos aikoo yhtään nähdä muitakin kaupunkeja kuin Leidenin.

Asuminen

Yleensä ottaen asunnon löytäminen Hollannissa on vaikeaa. Minä sain asunnon onneksi vaivattomasti Leidenin yliopiston kautta. Asuntohakemus kannattaa laittaa yliopistolle hyvissä ajoin, sillä asuntoja ei riitä kaikille hakijoille. Itse laitoin hakemuksen sisään heti sen jälkeen, kun minut oli valittu vaihtoon Helsingin päästä. Joulukuun alussa sain vahvistuksen, että asuntohakemukseni hyväksyttiin. Yliopiston tarjoamat asunnot eivät ole halvimmasta päästä, mutta ne ovat kalustettuja, ja olin valmis maksamaan siitä mielenrauhasta, että majoitus oli järjestetty hyvissä ajoin. Ongelma yliopiston vuokraehdoissa on se, että sopimus on määräaikainen ja vuokrakausi kattaa lukukauden jälkeisen loma-ajankin. Syksyn vuokrakausi jatkuu siis tammikuun puoliväliin ja kevään vuokrakausi jatkuu jopa elokuun puoliväliin. Vuokrasopimuksesta pääsee aikaisemmin eroon vain, jos löytää tilalleen toisen ehdot täyttävän opiskelijan. Moni kaverini löysi tilalleen korvaajan Facebookin lukuisista housing-ryhmistä. Itse jäin kesäksi Hollantiin nauttimaan matkustelusta, mikä oli kyllä erinomainen päätös.

Opiskelu ja opetus

Leidenin yliopiston kursseista suurin osa järjestetään Leidenissä, mutta koulutusohjelmasta riippuen osa on myös Haagissa. Junamatka Leidenistä Haagiin kestää noin vartin, joten kulkeminen on todella helppoa. Kurssit olivat suhteellisen vaativia, mutta onneksi opetus oli todella laadukasta. Yllätyin siitä, että työmäärä jakautui periodin ajalle tasaisemmin kuin mihin olin tottunut Helsingissä. Monella kurssilla luentoihin piti todella valmistautua lukemalla etukäteislukemistoksi annetut artikkelit tai laatimalla kirjoitelmia/esitelmiä. Positiivinen seuraus oli se, että kurssin asiat tuli vaivihkaa opiskeltua jo periodin aikana, jolloin tenttiin valmistautuessa riitti kevyt kertailu.

Kolme vinkkiä seuraaville vaihtoon lähteville

Hanki polkupyörä. Polkupyörä on Hollannissa lähes välttämättömyys. Itse en edes pidä pyöräilystä suuremmin, mutta Leidenissä se on ilman epäilyksen häivää paras ja vaivattomin liikkumismuoto. Polkupyörää ei mielestäni kannata ostaa, koska sellaisen saa vuokrattua edulliseen kuukausihintaan esim. Swapfietsistä. Minä vuokrasin muutaman kuukauden ajan toistakin pyörää, jota lainasin Suomesta vieraileville kavereille.

Hae huurtoeslagia. Huurtoeslag on paikallinen vuokratuki, jota voivat hakea myös kansainväliset opiskelijat. Hakuprosessi kestää monta kuukautta, mutta myönteisen päätöksen jälkeen tuet saa takautuvasti. Kelan asumislisän kannalta huurtoeslagilla ei ole merkitystä, kunhan tukien yhteissumma ei ylitä maksetun vuokran määrää.

Syö paljon poffertjesejä. Poffertjesit ovat ihania pieniä pannukakkusia, jotka tarjoillaan perinteisesti voin ja tomusokerin kanssa. Laajan kenttätutkimukseni perusteella paras poffetjesravintola on Carrousel Amsterdamissa. En edes valehtele paljoa, kun sanon, että poffertjesit olivat iso syy sille, että päätin lähteä vaihtoon juuri Hollantiin.