Alpen-Adria-Universität Klagenfurt, Wien, kevät 2019

Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelija

Olin vaihdossa keväällä 2019 Itävallassa Wienissä. Kohdeyliopistoni oli Alpen-Adria-Universität Klagenfurt, jolla on Wienissä sijaitseva pieni erillinen laitos nimeltään Institute of Social Ecology. Opiskelin Wienissä paikallisen kevätlukukauden ajan eli maaliskuusta kesäkuun loppuun.

Ennen lähtöä

Ennen lähtöä sain kohdeyliopistoltani sähköpostilla ohjeet hakemuksen tekemisestä ja tarvittavista liitteistä. Minun tuli skannata kohdeyliopistolleni passi ja lukion päättötodistus sekä opintosuoritusote. Hakemus tehtiin paikallisessa Mobility Information System (MOBIS)-järjestelmässä. Hakemuksen lisäksi minun tuli tehdä myös asuntohakemus OEAD:lle, jonka kautta sainkin asunnon vaihtoni ajaksi. Hakemusprosessit vaihtelevat kuitenkin paljon eri yliopistojen välillä.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Sovin ennen lähtöä tapaamisen yliopistolleni hallintohenkilökunnan edustajan kanssa, jota menin sitten tapaamaan saavuttuani maahan. Kävimme yhdessä läpi opintosuunnitelmaani ja hän kertoi minulle instituutin toimintatavoista ja yleisesti elämästä Wienissä. Olin ilmoittautunut kursseille jo etukäteen, koska olin saanut tunnukset yliopiston järjestelmiin ennen lähtöäni Suomesta. Yliopistolla käymällä sain myös paikallisen opiskelijakortin, jota tarvitsin myöhemmin mm. hankkiessani kausilipun julkiseen liikenteeseen.

Ensimmäisinä päivinä Wienissä ennen varsinaisen lukukauden alkua kävin ilmoittautumassa paikallisessa maistraatissa (“meldeamt”). Rekisteröityminen täytyy tehdä kolmen päivän sisällä muutosta. Sain rekisteröintilomakkeen (“meldezettel”) yliopistoltani, ja täytimme sen yhdessä. Sain siihen vaaditun vuokranantajani allekirjoituksen, kun kävin hakemassa avaimet asuntooni. Kun palautin lomakkeen rekisteröitymisen yhteydessä maistraattiin, sain sieltä todistuksen, joka täytyi pitää tallessa maassa asumisen ajan. Ennen kotiinpaluuta täytyi käydä ilmoittamassa maistraatissa poismuutosta.

Asuminen

Asuin Wienissä OEAD:n opiskelija-asuntolassa neljän hengen soluhuoneistossa. Koin, että järjestelmä oli helpompi ja luotettavampi keino löytää asunto kuin yksityisiltä markkinoilta etsiminen, vaikka tällainen asumismuoto ei ehkä kaikille sovikaan. Muuttoa vieraaseen maahan helpotti se, että vuokrasopimus oli tehty ennen kuin lähdin Suomesta eikä asuntoa tarvinnut metsästää enää Itävaltaan päästyäni. Asuntolan kautta sain käyttööni myös lakanat sekä ruoanlaittovälineitä, joten niitä ei tarvinnut hankkia itse. Asuntolaltani pääsin noin puolessa tunnissa yliopistolle metrolla kulkien.

Asumisen hintataso oli yllättävän korkea, ja yksityiseltä puolelta voi ehkä vuokrata huoneen edullisemmin. Maksoin huoneestani vuokraa vähän vajaa 500 euroa, ja sen lisäksi ennen muuttoa tuli maksaa noin 900 euron vakuusmaksu. Vakuusmaksun sain Suomeen palattuani takaisin, kun olin toimittanut OEAD:lle todistuksen siitä, että olen muuttanut pois maasta.

Opiskelu ja opetus

En itse puhu saksaa, joten valitsin englanninkielisiä kursseja, joita oli onneksi tarjolla riittävästi saadakseni 20 opintopistettä. Kurssini olivat pääasiassa seminaarityyppisiä: jokaiselle tapaamiskerralle tuli lukea artikkeli, jonka yksi opiskelija esitteli tarkemmin ja josta keskusteltiin. Hetkittäin opinnot tuntuivat haastavilta, sillä artikkeleita käsiteltiin hyvin perusteellisesti ja yksityiskohtaisesti ja tieteenala oli minulle vieras. Samalla opinnot olivat kuitenkin hyvin antoisia, sillä pääsi kuulemaan opiskelijoiden ja opettajien ajatuksia ja kehittämään omaa ajattelua ja englanninkielen taitoa.

Tenttejä minulla ei ollut. Joillakin eri aloja opiskelevilla tutuilla kuitenkin oli paikoitellen tenttejä paljonkin, joten tämä on varmasti hyvin alakohtaista. Kurssisuoritukset tulivat keskusteluihin osallistumisen, esitelmien ja esseiden perusteella. Vaikka kurssit tuntuivat paikoitellen työläiltä, arvostelu ei ollut liian tiukkaa vaan kursseista oli mahdollista saada hyviä arvosanoja olemalla aktiivinen ja kiinnostunut aiheesta.

Koska pienessä instituutissa ei ollut minun lisäkseni kuin yksi tai muutama vaihto-opiskelija, opiskelin paljon paikallisten opiskelijoiden kanssa. Oli todella antoisaa päästä tutustumaan paikallisiin ihmisiin, ja tapasin heitä jonkin verran myös vapaa-ajalla. Isommissa yliopistoissa kontakteja paikallisiin ei välttämättä saa niin helposti, mutta joissakin paikoissa on mahdollista saada esimerkiksi paikallinen ”buddy”.

Koska lukukauden loppuun kertyi paljon tekemistä ja palautettavaa, jouduin vielä kirjoittamaan erään kurssin ryhmätyötä palattuani Suomeen, ja opintopisteiden saaminen kesti pitkään. Suosittelen ehdottomasti hoitamaan asiat kuntoon ennen Suomeen paluuta, mikäli mahdollista, sillä opetushenkilökunnan tavoittaminen ja vastausten saaminen kesäaikana voi olla haastavaa. Kaikki järjestyi kuitenkin lopulta hyvin. Itävallassa arvosanat ovat päinvastaiset kuin suomalaisissa yliopistoissa, eli 1 on paras arvosana.

Vapaa-aika

Wienissä on useita yliopistoja, joten opiskelijoita, vaihto-opiskelijoita ja opiskelijatoimintaa on paljon. Yliopistoilla on omat ESN-osastonsa, jotka järjestävät viikoittain useita tapahtumia. Tapahtumiin voi mennä mukaan huolimatta siitä, onko se oman yliopiston ESN-organisaation järjestämä vai ei. Tapahtumista tuli melko hyvin tietoa sosiaaliseen mediaan, joten kannattaa laittaa seurantaan eri yliopistojen ESN-toimijoiden Facebook-sivut.

Parhaiten erilaisista vapaa-ajan aktiviteeteista jäivät mieleen erilaiset ekskursiot ja retket. Osallistuin esimerkiksi suppailu- ja melontaekskursioille (ja uin Tonavassa!) ja opastetulle päivämatkalle Salzburgiin. Eri vaihtariorganisaatiot järjestivät myös vaellus- ja laskettelureissuja, joille en itse päässyt mutta joita kehuttiin paljon.

Sosiaalisen elämän lisäksi vietin paljon aikaa myös yksin. Wien on täynnä museoita, kahviloita ja kauniita puistoja, joissa saa ajan helposti kulumaan. Välillä oli ihanaa vain käydä yksin pitkillä kävelyillä tai hypätä metroon ja jäädä satunnaisella pysäkillä pois. Wienistä on lyhyt matka ja helppoa matkustaa myös ulkomaille, ja kävinkin vaihtoni aikana junalla Bratislavassa ja bussilla Budapestissa.

Hyödyllistä tietoa vaihtoon lähteville

Vieraassa maassa ja kielitaidottomana sairastuminen voi olla melko jännittävä kokemus, joten kannattaa selvittää etukäteen, miten lääkäriin pääsee. Wienissä oli melko erilainen terveydenhuoltojärjestelmä kuin Suomessa. Varsinaisia terveyskeskuksia ei ollut, vaan yksityisiä lääkäriasemia on ympäri kaupunkia, ja niistä löytyy netistä lista. Kun tulin vaihtoaikanani kipeäksi ja piti päästä lääkärin, selvitin vakuutusyhtiöni kautta, onko heillä tietoa asuntoni lähellä sijaitsevista lääkäriasemista, joiden kanssa heillä olisi jonkinlainen yhteistyösopimus tai vastaavaa. Vakuutusyhtiöltä sain yhteystiedot, jolloin menin käymään päivystyksessä; aikaa ei tarvinnut varata.

Julkinen liikenne toimi mielestäni pääosin hyvin ja luotettavasti. Erityisesti tykkäsin Wienin metrosta, jolla kulkeminen oli helppoa ja selkeää. Joskus iltaisin julkinen liikenne lakkasi kulkemasta melko aikaisin ja iltariennoista tulikin kiire kotiin. Myös paikallisina juhlapyhinä julkinen liikenne kulki huonommin. Julkisen liikenteen lisäksi pyöräily on melko suosittua Wienissä, mutta itse en uskaltanut hypätä vilkkaassa suurkaupungissa pyörän selkään.

Kaupoissa ja ravintoloissa asioimisessa kannattaa ottaa huomioon kaksi asiaa: aukioloajat ja käteinen. Sunnuntaisin lähes poikkeuksetta kaikki kaupat ja hyvin monet ravintolat ovat kiinni, ja muutoinkin kaupat menevät kiinni aiemmin kuin Suomessa. Ruokakaupoissa voi maksaa kortilla, mutta ravintoloissa, kahviloissa ja muissa vastaavissa käteistä tarvittiin hyvin usein ja sitä kannatti olla aina mukana. Hintataso oli yleisesti melko sama tai vähän alhaisempi kuin Suomessa.

Yleisesti: Wien ja ylipäätään Itävalta ovat ihania, kauniita ja turvallisia paikkoja. Nauti kahvilakulttuurista, kaupungin omaleimaisesta historiallisesta tunnelmasta ja suhtaudu avoimin mielin kaikkeen mitä eteen tulee!

Vaihtokertomus, Johannes-Kepler-Universität Linz, syksy 2019

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Hei, olen 25-vuotias analyyttisen kemian maisteriopiskelija Kumpulasta. Vietin Erasmus-vaihtoni kulttuurikaupunki Linzissä, Julius-Raab Heimissa paikallisen yliopiston JKU Linzin lähettyvillä (kävellen 15 min). Tein Linzissä graduni kokeellisen osuuden, mutta juttelin myös ahkerasti muiden opiskelijoiden kanssa. Sain gradupaikan analyyttisen kemian laitoksen kautta kyselemällä yksikön ulkomaan kontakteista. Kun Erasmus-vaihto lähestyi, otin yhteyttä samaan kohteeseen lähtevään suomalaiseen vaihtariin ”JKU Exchange” Facebook-ryhmän kautta saadakseni kämppiksen (esim. Raab-Heim vaatii hakemuksessaan kämppiksen nimen). Tällöin kotimainen kontakti oli lähellä, jos esim. [ylisosiaalisten vaihto-opiskelijoiden] tavat alkoivat vieraannuttaa.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

hoidettiin varsin kitkattomasti erillisiä tiiviskursseja edeltävänä orientaatiopäivänä. Mikäli teillä on mahdollisuus, suosittelen lämpimästi ottamaan vaihtokohteen tarjoamat ja ennen varsinaista lukukautta pidettävät tiiviskurssit; ryhmätöissä oppii tuntemaan vaihto-oppilaita ennen varsinaista lukukautta, ts. rennommissa merkeissä. Linzin tiiviskursseihin sisältyi saksan kurssi, jolla samalla arvioitiin opiskelijoiden kielellistä tasoa tulevaa lukuvuotta varten. Kaiken kaikkiaan

Matkustamisesta

kävin mm. Prahassa, Pariisissa (lentäen), Wienissä, Salzburgissa, Steyrissä, Hallstatissa ja Münchenissä. Itävallan junamatkat saa puoleen hintaan, mikäli hankkii itselleen ”ÖBB Vorteilscard Student”-etukortin sivulta: https://tickets.oebb.at/en/shop. Muiden suosikkikohteita olivat Bratislava, Budapest ja Gmunden. Erityisen hauskaa oli Prahan reissu, jolle varasimme kymmenen hengen AirBNBn yhdeksän vaihto-opiskelijan voimin. Matkalla opin oikeasti tuntemaan näitä ihmisiä paremmin, suosittelen yrittämään samaa temppua.

Urheilu

Ennen lähtöäni treenasin runsaan kuukauden verran boulderointia ystävieni kanssa, sillä tiesin että itävaltalaiset ovat innokkaita kiipeilijöitä. Vaikka olenkin sosiaalisesta luonteestani huolimatta tarkka unirytmistäni ja omasta ajastani, tarvitsen yhtä lailla ystäviä ympärilleni kuin myös säännöllistä liikuntaa, minkä takia valitsin myös lajin jolla sekä huoltaa kehoa että löytää mahdollisia ystäviä. Mikäli on rahasta kiinni, JKU:lla on todella halpoja kursseja (USI-kurssit, lisätietoja saa lukukautta edeltävän orientoinnin aikana). Löysin myös slovakialaisen salsa-kumppanin yhdelle näistä kursseista.

Muu luovuus

Mikäli urheilu ei ole oma juttu, voi esimerkiksi luoda taidetta. Piirsin noin kolmasosasta (n. 112) vaihto-opiskelijoita klassisen potretin lyijykynillä. Mallit saivat muistoksi potrettinsa, mikä tuotti runsaasti iloa ja riemastusta. Raab-Heimilla oli myös musiikkihuone, jossa osa opiskelijoista soitti pianoa tai omaa tuomaansa soitinta. Kannattaa myös seurata omien harrastusten tapahtumia oman vaihtokohteen lähituntumassa: osallistuin House-tanssijameihin Salzburgissa.

Opiskelija-asuntoloista

Julius-Raab Heim (majoitukseni) oli vaihto-opiskelijoiden keskeisin asuinpaikka, jota kannattaa harkita mikäli haluaa olla tekemisissä vaihtareiden enemmistön kanssa. Toisaalta, mikäli haluaa halvemman vuokran ja vielä lyhyemmän matkan yliopistolle, voi yrittää ottaa yhteyttä KHG:seen (katolinen ylioppilasyhteisö). KHG:llä on myös sauna, joka on käytössä syyslukukauden aikana (loka-helmikuu).

Ihmissuhteista

Omasta kokemuksestani ulkomailla olo sisältää suuren riskin upota yksinäisyyteen, mikäli ei päätä pitää itsestään huolta ja olla itselle tärkeiden ihmisten kanssa. Samalla tavalla on helppo jäädä jumiin ensimmäisiin kohtaamiinsa ihmisiin, jotka saattavat olla mukavia hekin. Tärkeintä on kuulostella sitä, mitä itse haluat ja ketkä ihmisistä antavat eniten inspiraatiota ja tekevät vaihdossa olosta oikeasti sitä mitä siltä haluaa. Opiskelija-asuntoloissa on etuna että ihmiset ovat lähellä, ja ihmisiä voi heihin tutustuttuaan mennä moikkaamaan mihin aikaan päivää tahansa (mikäli muistaa huonenumeron)

Opetuksesta ja kursseista

Huomatkaa että voin puhua vain teknisen/analyyttisen kemian kursseista, vaikka olenkin kuullut että muiden aineiden (kuten kauppatieteiden kurssit) olivat kämppikselleni varsin työläitä ja puuduttavia, tai että fysikaalisen kemian kurssien opetus on pahemmassa jamassa kuin Kumpulan kemian laitoksen vastaavat kurssit. Sen sijaan teknisen kemian kurssit olivat mielestäni todella hyviä: yksikön henki oli aikanani huippuluokkaa, ja opettaja Markus Himmelsberg osasi massaspektrometriasta esitelmöintinsä loistavasti (kielenä englanti).

Viimeiseksi

haluan huomauttaa, että yli kuusi kuukautta Itävaltaan jäävät joutuvat kolmen kuukauden sisään ilmoittautumaan Aufenthaltsbürohon eli maahanmuuttovirastoon (+43 732 7070, kysykää tämänhetkistä paikkaa, 2018-2019 konttori sijaitsi Fiedlerstrassella). Toimenpide vaatii todisteita riittävästä taloudellisesta tilanteesta (liitteenä 1)tiliote sekä 2)vanhemmilta allekirjoitettu asiakirja [financial statement], jossa vakuutetaan että käytössäsi on vähintään 600-700 euroa kuussa, suosittelen tarkistamaan vaaditun määrän) sekä 3)opiskelija-asuntolan asumistodistus ja 4)yliopiston läsnäolotodistus.

Utbytesberättelse, Johannes Kepler Universität Linz, våren 2018

Studerande vid Svenska social- och kommunalhögskolan

Före utbytet

Jag var på utbyte i Österrike i Linz våren 2018. Linz är en liten stad i norr ganska nära gränsen till Tjeckien drygt en och en halv timme från Wien.

Ansökningsprocessen började med att bli nominerad från Helsingfors universitet som utbytesstuderande. För att kunna söka till Österrike och Tyskland måste en i allmänhet uppfylla Helsingfors universitet språkkrav i tyska, och dessa kan avvika från själva utbytesuniversitetets krav. Det lönar sig därför att först kolla vilka krav HU har, och sedan först utbytesuniversitetets krav eftersom att en inte kan bli nominerad av HU ifall språkkraven från deras sida inte är uppfyllda.

Själva ansökningsprocessen till Johannes Kepler Universität (JKU) var ganska lätt. Jag behövde bara fylla i en online ansökan där jag skulle bifoga alla dokument, även språkintyg där det framkommer att mina språkkunskaper är på minst B2 nivå. Innan online ansökningen hade jag utfört ett språkprov på språkcentret för att intyga mina språkkunskaper. Jag gjorde även en preliminär learning agreement som HU behövde innan jag åkte iväg.

Byråkrati

Efter min ankomst var det introduktion på universitetet. Vi fick info om allt från kursanmälan till sjukförsäkring samtidigt som alla utbytesstuderanden träffades och introducerades för varandra. Jag och fyra andra utisar fick en gemensam mentor som hjälpte oss med typ allting. Vi skrev in oss på universitetet, fick studiekort och så måste vi även skriva in oss som tillfälliga invånare i Linz.

Under introduktionen hade vi fått info om vem som är ens akademiska koordinator. Jag hade ett möte med min koordinator efter några dagar där vi gick igenom min learning agreement. Efter all praktisk info började min intensivkurs i tyska som var valfri. Den pågick i två veckor före själva terminen började i mars.

Som EU-medborgare behövdes ingenting annat än det europeiska sjukförsäkringskortet för eventuell sjukvård. Jag var en gång hos läkaren och det gick väldigt smidigt. I Österrike (eller åtminstone i Oberösterreich där jag var) har alla en lokal läkare med mottagning dit en bara ringer och beställer tid. Jag behövde inte vänta länge och visade bara mitt europeiska sjukförsäkringskort.

Boende

I samband med online anmälan gick det även att välja boende alternativ. Universitetet kan alltså på förhand fixa allt med boendet ifall en så önskar. Jag hade valt detta alternativ eftersom det var lättast. Det gick att välja mellan ettor, tvåor och det billigaste var att dela ett rum med någon. Jag valde en etta med kök som jag betalade 370 € i månade för. I priset ingick även städning och byte av lakan. Studielägenheterna låg alldeles nära campuset och där bodde mest andra utisar.

Studierna

Mina studier gick helt på tyska vilket betyder att jag inte hade så mycket kontakt med de andra utisarna under skoldagarna, eftersom att de flesta andra utisarna studerade på engelska. Därför var det speciellt viktigt för mig att delta i alla gemensamma aktiviteter och fester som mentorerna ordande för utisarna, så att jag lärde känna de andra. Men det rekommenderas nog i vilket fall som helst att gå på evenemangen!

Studierna var sådär, vissa kurser hade föreläsningar i 5 timmar i sträck medan andra bara var en och en halv timme. Jag hade också kurser som endast räckte i 3 dagar men det var föreläsning hela dagen, det vill säga 8 timmar i sträck. Oftast behövdes det inte läsas annat än föreläsningsmaterial, så lånade sällan böcker från bibban för någon kurs. Innehållsmässigt var kurserna varierande, en del kurser motsvarade inte alls det som jag hade förväntat mig och prestationssätten var också olika. Tenterna kunde bestå av flervalsfrågor eller korta öppna frågor men inga essä svar förekom. Jag måste dock skriva essäer och grupparbeten var det mycket av.

Jag tyckte inte att mina kurser var så givande men det kan ha att göra med mitt ämne. Jag gjorde mina biämnesstudier i psykologi vid JKU (Johannes Kepler Universität), men kunde konstatera att universitetet inte hade så hög nivå inom det området. Det är mera känt för ekonomi och datateknink, och de flesta av de andra utisarna studerade också någondera va dessa ämnen.

Bra att veta

Linz är en väldigt liten stad och barer och nattklubbar finns det måttligt av. Jag upplevde ändå staden som mysig med ett livligt kulturliv och fin natur alldeles nära. Floden Donau rinner igenom Linz och det finns en fin liten gammal del av staden som är idyllisk och trevlig. Campuset och studielägenheterna ligger utanför stan (ca. 20 minuter med spårvagn) och kan kännas lite öde. Camupset var ända kiva men studiebostäderna var ganska dystra. Ifall en vill bo mera centralt och hemtrevligt kan det löna sig att inte välja studiebostäderna som universitetet erbjuder, utan hyra en vanlig lägenhet i stan. Levnadskostnaderna är lägre än i Finland, så kan tänka mig att hyrorna inte är särskilt höga på fria marknaden i en liten stad som Linz. De flesta utbytesstuderanden bor ändå i studiebostäderna vid campus och där umgås och festas det en hel del.

Kursutbudet kan ändra på JKU. Min ursprungliga learning agreement ändrades en hel del, och vissa kurser jag valt ordandes inte alls under den terminen. Så det kan vara bra att förbereda sig på detta.

Tyskan i Oberösterreich är ganska obegriplig. Jag talar tyska flytande men hade ändå problem med att förstå de lokala. I och med att jag gått intensivkursen så hade jag lärt mig en del ord som används och efter en tid började jag vänja mig. Folk talar nog också engelska men nivån kan variera.

Linz är bra beläget för att resa. Med tåg och buss går det smidigt resa både inom landet och till andra länder. Själv gjorde jag resor till Italien och Ungern. Österrike är också väldigt vackert och det lönar sig definitivt att besöka Wien, Salzburg och Hallstatt. Naturen är fantastisk och det är verkligen värt att åka till alperna ifall en har möjlighet.