Vaihtokertomus, Universität Wien, kevät 2023

Humanistinen tiedekunta, Kielten kandiohjelma

Saapuminen ja ensimmäisten viikkojen tunnelmat

Saavuin Wieniin noin viikon ennen opetuksen alkua. Lentomatka Helsingistä oli lyhyt, mutta saavuin myöhään illalla ja yövyin ensimmäisen yön hotellissa. Jo seuraavana päivänä piipahdin nopeasti IKEA:ssa ja lähdin etsimään asuntolaan.

Ensimmäiset viikot hurahtivat lähinnä alueeseen tutustumisessa ja alkubyrokratian hoitamisessa. Aluksi Wieni tuntui todella isolta kaupungilta, mutta opin nopeasti suunnistamaan ja huomasin paikan olevan kooltaan pienempi kuin Helsinki. Maahan tulo jännitti jonkin verran, sillä en puhu paikallista kieltä (eli saksaa) ollenkaan, mutta onnekseni moni paikallinen puhuu kuitenkin englantia hyvin.

Asuminen ja arki kohteessa

Asuin vain 15-minuutin päässä keskustasta, mikä oli hyvin kätevää. Matka yliopistolle oli myös suhteellisen lyhyt. Asuntolasta oli itse asiassa lyhyt matka kaikkialle: yliopistoon, kauppakeskukseen, keskustaan ja lentokentälle. Itse asuin huoneessa, josta löytyi oma suihkutila, pieni hella ja jääkaappi. Pesutupa ja muut yhteiset tilat löytyivät alakerrasta. Pidin tästä vaihtoehdosta todella paljon, sillä se tarjosi yksityisyyttä. Kaikissa asuntoloissa näin ei kuitenkaan ole. Edullisemmissa kohteissa opiskelijat jakavat esimerkiksi suihku- ja keittiötilat.

Oma arki vaihtokohteessa oli hieman erikoisempi kuin täällä kotiyliopistossa. Googlailin etukäteen kulkuyhteyksiä Wienistä muualle, ja päätin hyödyntää kaupungin hyvää sijaintia. Matkustelin siis vaihdon aikana yllättävän monta kertaa. Tungin kaikki mahdolliset kurssit kahdelle päivälle ja loppuajan sain rauhassa tutkiskella Wieniä ja matkustella lähimaihin. Matkustelun vuoksi moni vaihto-opiskelijoille tarkoitettu tai asuntolan yhteinen tapahtuma jäi välistä.

Vaihtoyliopiston kurssit ja opetuskulttuuri

Vaihtoyliopiston kursseja oli moneen eri lähtöön. Löysin tarjonnasta useamman etäkurssin, mutta suurin osa kursseista vaati läsnäoloa kampuksella. Valitsin kurssit puhtaasti oman kiinnostuksen mukaan, sillä suoritin jo pakolliset kurssit kotiyliopistossa. Tämä puolestaan mahdollisti joustoa ja vapautta valintaan. Koska opiskelin pääasiassa kieltä, tartuin ilomielin mahdollisuuteen opiskella kulttuuria koskevia kursseja Wienissä.

Luentojen kesto tai rakenne ei juurikaan eronnut Helsingin yliopistosta. Yllätyin eniten kurssi-ilmoittautumisten yhteydessä ja ensimmäisen luennon päätteeksi. Kun ilmoittaudut kursseille, saat 1000 pistettä, jotka on jaettava kurssien kesken. Mitä enemmän annat pisteitä kurssille, sitä tärkeämpänä pidät sitä eli  pistesysteemin avulla pääset ilmaisemaan omat prioriteetit tiedekunnan professoreille. Opiskelijoiden valinta ei siis perustu “first come, first served” – sääntöön. Toinen yllättävä kultuurriero liittyi kiitoksen ja arvostuksen  esittämiseen. Jokaisen luennon (tai esimerkiksi toisen opiskelijan esityksen) päätteeksi ei anneta aplodeja. Taputusten sijaan opiskelijat kolkuttavat nyrkillä pöytää vasten.

Kokeet

Jokainen professori päätti itse loppukokeen pitämisestä. Yhteen kokeeseen jouduin erikseen virallisesti ilmoittautumaan u:spacen (Sisun tapainen järjestelmä) kautta ja toiseen ei tarvinnut ilmoittautua lainkaan. Osan kursseista sain läpäistyä osallistumalla luennoilla ja kirjoittamalla loppuesseen.

Kokeita pidetään sekä kampuksella että etänä. Jokaisen kurssin yhteydessä kannattaa siis kirjoittaa ylös, miten tulisi suorittaa kurssi ja miten se arvioidaan. Yleensä itse professorit muistuttavat kokeista ja rekisteröitymisistä, jos niitä on.

Lukukauden kesto ja lomat

Kun ensimmäisen kerran kuulin lukukausista ja lomista, olin ymmälläni. Nimittäin Itävallassa lukuvuosi jakautuu talvi- ja kesälukukauteen. Talvilukukausi alkaa vasta lokakuussa ja opetus päättyy tammikuun lopussa. Kesälukukauden opetus alkaa maaliskuussa ja päättyy vasta kesäkuun lopussa. Saatat siis joutua tilanteeseen, jossa suomalaista yliopistoa käyvät kaverisi istuvat paahtavat jo opiskelun parissa, kun sinulla ei ole paljon mitään tekemistä. Toki myös suomalaiset hieman hihittelevät, kun joudut kesähelteiden keskellä istumaan luentosalissa ja stressaamaan viimeisiä tehtävän palautuksia.

Wienissä kevät-kesälukukauden viettäneenä olin hyvin innoissani, sillä paikallinen pääsiäisloma kesti kaksi viikkoa. Myös muita lyhkäisempiä lomia löytyi ja päälle vielä sai nauttia yksittäisistä vapaapäivistä. Itselleni tämä mahdollisti useamman eri matkan ja vierailun. Kannattaa vain muistaa, että Itävallassa juhlapyhinä on hyvin hiljaista ja suurin osa paikoista (kaupat, museot, leffateatterit jne.) on silloin kiinni.

Yllätyksiä ja huomioita

Jos sinulla on mahdollisuus opetella saksaa ennen lähtöä, lämpimästi suosittelen tekemään juuri niin. Paikallisen kielen osaaminen (vaikka vain alkeista olisi kyse) helpottaa elämääsi todella paljon, vaikka Itävallassa puhutaankin suhteellisen hyvin englantia. Kielen osaaminen helpottaa perusarkea ja mahdollistaa myös helpomman tutustumisen paikallisiin.

Kannattaa varata myös mukaan käteistä jonkin verran. Yllättävän monissa paikoissa joudut maksamaan käteisellä ilman että on edes mahdollisuus maksaa kortilla. Maan pienemmissä kaupungissa, etenkin vilkkaimmissa turistipaikoissa, käteisellä maksaminen voi olla ainoa vaihtoehto.

Muista rekisteröityä. Joudut tekemään sen kahdesti. Vaikka et tarvitsekaan viisumia Itävaltaan, joudut silti käymään paikallisissa virastoissa.  Ensin joudut piipahtamaan alueesi virastossa rekisteröimässä uuden osoitteen (anmelden) ensimmäisen vaihtoviikon sisällä. Sinun ei tarvitse varata vielä aikaa etukäteen, mutta tarvitset vuokranantajan allekirjoitukseen lomakkeeseen. Seuraavaan rekisteröintiin (EU-rekisteröinti, jos tiedät, että joudut oleskelemaan maassa enemmän kuin kolme kuukautta) tarvitaan ajanvaraus. Kannattaa ehdottomasti varata aika jo täällä Suomessa, sillä jonotusaika on yleensä hyvin pitkä. Vaihdon lopuksi (enintään kolme päivää ennen lähtöä) joudut vielä käymään uudestaan samaisessa virastossa ilmoittamassa, että muutat takaisin Suomeen.

Valitettavasti moni byrokraattinen homma hoituu vanhanaikaisesti eli vain ja ainoastaan kasvotusten ja paperilla. Henkilökunta on kuitenkin todella ystävällinen ja on aina valmis auttamaan. Rohkeasti saa kysyä, jos jokin jäi epäselväksi.

Paluu Suomeen

Rehellisesti sanottuna takaisin palaaminen tuntui hieman oudolta. Viimeiset viikot hurahtivat nopeasti ohi lopputenteissä ja muissa puuhissa kuten pakkaaminen, loppusiivoaminen jne. Vielä lentokentällä oli vaikeaa sisäistää, että vaihto päättyi.

Loppujen lopuksi aika meni todella nopeasti ohi. Suosittelen kuitenkin lämpimästi vaihtoon lähtemistä. Opintopisteiden lisäksi sain paljon hienoja kokemuksia, joita tuskin olisin täällä kotiyliopistossa saanut. Itse pääsin kätevästi matkustelemaan Wienistä ja näkemään uusia paikkoja, ihmisiä ja kulttuureja.

 

Vaihtokertomus, University of Graz (Karl-Franzens-Universität), kevät 2022

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Yliopisto-opintojeni alussa harkitsin vakavasti vaihtoon lähtöä. Mieleni kuitenkin muuttui ja päätin, että vaihto-opinnot jäävät osaltani väliin. Koronapandemian aikana valtioiden sulkiessa rajojaan vaihtoon lähteminen ei yhtäkkiä ollutkaan enää omasta halustani kiinni. Kun pandemian laannuttua oli jälleen mahdollista hakea vaihtoon, ajatus vaihto-opinnoista tuntui sittenkin innostavalta. Hakiessani vaihtoon Graziin syksyn 2021 täydennyshaussa opiskelin viidettä vuotta oikeustieteellisessä. Hain Grazin yliopistoon opiskelemaan useammasta eri syystä. Halusin vahvistaa saksan kielen taitoani sekä saada kokemuksen ulkomailla asumisesta ja toiseen kulttuuriin tutustumisesta. Lisäksi Graz sijaitsi sopivasti suosikkimaideni Italian ja Slovenian välimaastossa, joten reissaaminen molemmissa olisi mutkatonta, ja olin kuullut Grazin olevan viihtyisä ja näppärän kokoinen opiskelijakaupunki. Niinpä hain ja pääsinkin opiskelemaan Grazin yliopistoon kevätlukukaudeksi 2022.

Hakuprosessissa haastavinta oli kurssien valitseminen kevään kurssitietojen ja kurssiaikataulujen ollessa vielä keskeneräiset. Muutoin hakeminen sujui sutjakkaasti ja molempien yliopistojen puolelta tuli kattavat ohjeet hakemiseen ja vaihto-opiskelun alkuun. Ennen lähtöäni vaihtoon ostin lennot Wieniin, tein vuokrasopimuksen Graziin, ilmoitin Kelaan vaihto-opiskelusta, hain opintotuen asumislisää, hankin matkavakuutuksen ja tein väliaikaisen osoitteenmuutoksen sekä matkustusilmoituksen ulkoministeriöön. Jälkikäteen ajateltuna myös junaliput Wienistä Graziin olisi kannattanut hankkia ennakolta eikä vasta paikan päällä Wienin asemalla, sillä hinnassa on merkittävä ero ajoissa ostettuna.

Arki kohteessa

Saapuessani Itävaltaan koronarajoituksia oli vielä hyvin paljon. Sen takia vaihto-opiskelijoiden orientaatio järjestettiin täysin etänä, kuten myös intensiivikielikurssi. Moni vaihto-opiskelijoista saapui etäluentojen takia maahan vasta maaliskuun alussa. Onnekseni olin ilmoittautunut ennen saapumistani mukaan Erasmus Buddy Group -toimintaan. Toiminnan kautta tutustuu paikalliseen opiskelijaan, jolta saa käytännön vinkkejä opiskeluun ja vapaa-aikaan Grazissa. Tutustuin oman paikallisoppaani kautta myös muihin paikallisiin opiskelijoihin ja vaihtareihin, mikä oli erityisen mukavaa yliopiston ollessa muutoin etänä. Valtaosa koronarajoituksista poistui maaliskuun aikana, jonka seurauksena kurssit järjestettiin oletusarvoisesti jälleen yliopistolla. Osa suorittamistani kursseista järjestettiin kuitenkin rajoitusten poistumisesta huolimatta etäluentoina. Myös ESN-opiskelijatoiminta alkoi rullaamaan ja vaihtaritapahtumia alkoi ilmestyä kalenteriin.

Lukukauden alussa ennen varsinaisten kurssien alkua oli mahdollista osallistua saksan intensiivikielikurssille. Suosittelen sitä lämpimästi, vaikka kurssi onkin melko työläs. Kurssilla tutustuu muihin vaihto-oppilaisiin ja saa palautettua muistiin saksan kieltä, mikäli se on päässyt unohtumaan tai ei ole lukenut saksaa aiemmin. Itävaltalaiset nuoret puhuvat yleensä hyvin englantia, mutta monissa tilanteissa varsinkin vanhemman väestön kanssa kommunikointia helpottaa, mikäli osaa edes muutaman sanan saksaa.

Varsinaista kulttuurishokkia en Itävallassa kokenut. Hintataso on melko sama kuin Suomessa, havaittavasti halvempaa on ainoastaan alkoholi. Eniten yllätti paikallinen kieli ja murre. Tiesin ennen vaihtoon lähtöä Steiermarkin alueen vahvasta murteesta ja siitä, että itävaltalaisilla on omaa sanastoa. Silti pitkän saksan lukeneena yllätyin siitä, kuinka vaikeaa paikallisten saksaa oli ymmärtää ja kuinka monelle saksan sanalle on täysin erilainen itävaltalainen vastine. Lisäksi hämmennyin siitä, kuinka paljon käteismaksua Itävallassa käytetään. Siinä missä korttimaksu on Suomessa oletettu maksutapa, korttimaksun pyytäminen Itävallassa saattaa aiheuttaa ylimääräistä vaivaa ja huokailua. Joissain kaupoissa ja ravintoloissa kortilla maksaminen ei ollut ollenkaan vaihtoehto, joten minun piti totutella kantamaan jälleen käteistä rahaa lompakossa pelkän korttikotelon sijaan. Näin on asian laita ainakin Itävallan pienemmissä kaupungeissa. Wienissä suurempana kaupunkina korttimaksu on useammin mahdollista.

Asuminen

Vaihtoni alkoi helmikuun alussa, mutta pandemiatilanteen takia hain asuntoa vasta marras-joulukuussa. Oman kokemukseni perusteella asunnon löytäminen Grazista oli kuitenkin kohtuullisen vaivatonta. Asuin WG:ssä (Wohnheitsgemeinschaft, kimppakämppä) paikallisen saksaa puhuvan opiskelijan kanssa. WG:ssä asuminen on Itävallassa erittäin yleistä ja suosittua varsinkin nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa. Ilmoituksia WG-huoneista voi bongata esimerkiksi wg-gesucht.de -sivustolta, jota kautta itse löysin asunnon. Halusin jakaa asunnon nimenomaan paikallisen opiskelijan kanssa, sillä arvelin ennakolta, että tulen muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa puhumaan pääasiassa englantia, ja halusin kehittää omaa saksan kielen taitoani. Tämä olikin kielitaitoni kehittymisen kannalta hyvä päätös. Toisaalta moni tapaamani vaihto-opiskelija oli tyytyväinen opiskelija-asuntoja tarjoavan OeAD:n asuntoihin, joissa saattaa tutustua nopeammin toisiin vaihto-opiskelijoihin. Opiskelijataloissa on myös hyvät yhteiset tilat, joita voi käyttää opiskeluun ja vapaaseen hengailuun tai varata tapahtumien ja juhlien järjestämiseen. Olinkin mukana esimerkiksi vappusitseillä, jossa esittelimme suomalaista opiskelija- ja vappukulttuuria muiden maiden vaihto-opiskelijoille. OeAD:lla on ympäri Grazia useita eri kohteita, joista voi hakea opiskelija-asuntoa myös vaihto-opiskelijana. Opiskelija-asuntojen hinnat OeAD:lla vaihtelevat noin 300–500 euron välillä riippuen sijainnista ja rakennusvuodesta. Yksityisellä puolella huoneiden hintahaarukka on kutakuinkin vastaava. Itse maksoin asumisesta 430 euroa kuussa. Asuin Geidorfissa, joka on viihtyisä asuinalue lähellä sekä yliopistoa että vanhaa kaupunkia.

Paikalliseen kunnanviranomaiseen piti viedä ilmoittautumislomake (Meldezettel) kolmen päivän kuluessa siitä, kun on muuttanut Graziin. Lisäksi yli kolme kuukautta oleskelevien EU-kansalaisten tuli ilmoittautua paikalliseen maahanmuuttoviranomaiseen. Maasta poistuessa maahanmuuttovirastoon riitti ilmoitus asiasta sähköpostitse, mutta kunnanviranomaiseen piti mennä ilmoittamaan lähdöstä paikan päälle. Helsingin yliopiston vaatimiin lähtödokumentteihin oli mahdollista saada allekirjoitus Grazin yliopistosta myös sähköpostitse, joten lähdinkin jo ennen kesäkuun loppua kiertämään Ranskaa ja Saksaa.

Kurssit ja opetuskulttuuri

Grazin yliopisto on perustettu vuonna 1585 ja se on historiansa lisäksi tunnettu peräti kuudesta yliopistossa tutkineesta tai opettaneesta Nobel-palkinnon voittajasta. Grazin yliopistossa kurssit ovat hyvin suunniteltuja ja opetus tasokasta. Vaihdon aikana suorittamani kurssit olivat melko työläitä, esimerkiksi yhdellä valitsemallani kurssilla edellytettiin kurssin lopussa palautettavan tieteellisen tekstin lisäksi perehtymistä laajaan valikoimaan artikkeleja ennen luentoa, aktiivista osallistumista luennoilla käytävään keskusteluun sekä viikoittaisten reflektiopapereiden kirjoittamista. Suoritin itse lähinnä kursseja, joissa kokeen sijaan oli essee tai esitelmä, mutta myös perinteiset tentit ovat yleisiä. Kurssit arvostellaan asteikolla 5-1, jossa 5 vastaa hylättyä ja 1 on parhain mahdollinen arvosana. Kurssien laajuus vaihtelee sijoittuen normaalisti 3-10 opintopisteen välille.

Grazin yliopistossa kevätlukukausi alkaa maaliskuussa ja kestää syyskuun loppuun asti, joka kannattaa huomioida kurssien valinnassa. Suurin osa kursseista loppuu kuitenkin jo viimeistään kesäkuun aikana. Pääsiäisloma on suomalaisesta näkökulmasta pitkä eli kaksi kokonaista viikkoa, joten se on mahdollista hyödyntää esimerkiksi matkusteluun. Itse reissasin pääsiäisloman aikana Sloveniassa ja Italiassa, joihin molempiin pääsee Grazista melko kätevästi junalla ja bussilla.

Kurssien ilmapiiri saattaa olla joillakin luennoilla suomalaista yliopistokulttuuria muodollisempi eli jotkut professorit saattavat olettaa heitä teititeltävän. Kurssien työläydestä ja ajoittaisesta opetuskulttuurin muodollisuudesta huolimatta koin suorittamani kurssit mielenkiintoisiksi ja mielekkäiksi. Mieleenpainuvimpia kursseja oli esimerkiksi suorittamani ihmisoikeuskurssi, johon kuului ekskursio Strasbourgissa sijaitsevaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Hyödyllisiä vinkkejä vaihto-opiskeluun Grazissa

Itävallassa on toimiva julkinen liikenne. Opiskelijan kannattaa ostaa puoleksi vuodeksi julkisen liikenteen kausikortti (Top-Ticket für Studierende) hintaan 162 euroa. Kortti toimii koko Steiermarkin alueella. Junamatkoja varten voin suositella ÖBB:n etukorttia, jolla saa ostettua junalippuja puoleen hintaan. Alle 26-vuotiaalle etukortti maksaa vain 19 euroa, joten se on hyvä sijoitus, mikäli haluaa reissata muualla Itävallassa. Vastaavaa edullista opiskelijaruokailua kuin Suomessa ei Grazissa ole, mutta opiskelijakorttiin voi hakea tarran (Mensastempel), jolla saa alennusta opiskelijaravintoloiden lisäksi joistakin muistakin ravintoloista. Opiskelun vastapainoksi yliopiston kautta on tarjolla edullisia liikuntakursseja, esimerkiksi balettia tai tennistä, joille voi ilmoittautua lukukauden alussa. Kuntosalijäsenyyttä ei yliopiston kautta tarjota.

Vierailun arvoisia nähtävyyksiä Grazissa asuvalle on vanhan kaupungin keskustassa sijaitseva Schlossberg kellotorneineen, Eggenbergin linna, kaupungin läpi virtaava Mur-joki kahvilasaarekkeineen sekä Grazin oma kotivuori Schöckl. Viihtyisä ja vehreä kaupunginpuisto on jo itsessään suosittu ajanviettopaikka kevät- ja kesäaikaan, mutta sen yläpuolella sijaitsevassa kauniissa linnanpuutarhassa (Burggarten) kannattaa myös vierailla. Graz on kulttuurikaupunki, jossa on paljon opiskelijabudjetille sopivia mahdollisuuksia päästä kulttuurin pariin, esimerkiksi opiskelijahintaiset liput museoihin ja taidenäyttelyihin sekä erilaiset teemapäivät, jolloin esimerkiksi oopperaan voi päästä vain yhdellä eurolla. Lisäksi Grazissa on mukava ravintolakulttuuri ja monia eläväisiä kahviloita, joista saa eteläeurooppalaisella tavalla hyvää kahvia.

Olen tyytyväinen, että lähdin vaihtoon, ja voin suositella Grazia vaihtokaupunkina erityisesti vaeltamisesta tai laskettelusta pitäville. Vaihto-opiskelu oli hieno kokemus, jonka aikana opin itsestäni ja toisista kulttuureista paljon sekä tutustuin ihmisiin eri puolilta maailmaa. Arki on arkea ulkomaillakin ja koti-ikävä vaivasikin minua ajoittain. Puoli vuotta on kuitenkin lyhyt aika, jonka aikana kannattaa yrittää tarttua tilaisuuksiin. Toisaalta vaihdossa on lomamatkoihin verrattuna enemmän aikaa myös lepopäiville ja hidastamiselle. Kaiken kaikkiaan olen kiitollinen siitä, että pandemia-ajan jälkeen minulle tarjoutui lopulta mahdollisuus lähteä vaihtoon ja palata vaihdosta kotimaahan kasa mieleenpainuvia kokemuksia ja ihmissuhteita rikkaampana.

Näkymä Schöckl-vuoren laelta

Vanhan kaupungin punatiilikattoinen maisema

Schlossbergin kellotorni iltavalaistuksessa

Vaihtokertomus, Universität Innsbruck, Itävalta, Kevät 2021

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelija

Vietin maalis-kesäkuun 2021 Innsbruckissa Itävallassa. Vaihtokohde valikoitui luonnon ja vuoriston sekä saksan kielen takia. Vaihdon aikana pääsin sekä nauttimaan upeasta Alppi-luonnosta että kehittämään saksan kielitaitoani.

Ennen lähtöä

Vaihtoyliopistoni lähetti selkeät ohjeet vaihtoyliopistoon hakemisesta, vinkeistä asunnon saamiseen ja muusta byrokratiasta. Kursseille ilmoittautuminen ja muiden yliopiston systeemien käyttö sujui hyvin, eikä ongelmia tullut. Yliopisto lähetti myös ennen lähtöä paljon hyödyllistä koronaan liittyvää infoa. Pääsin liittymään vaihtareille suunnattuihin viestiryhmiin, joista sain paikallisilta ESN-tuutoreilta vastauksia kysymyksiini esimerkiksi koronatilanteesta.

Koronan takia lähtö mietitytti, mutta olin tavannut HY:n lähtöinfossa ja Facebookissa etukäteen kaksi muuta Innsbruckiin lähtevää suomalaista, mikä helpotti lähtöpäätöksen tekoa. Onneksi päätin lähteä, sillä korona ei rajoittanut keskeisesti niitä asioita, joita vaihdossa halusin tehdä.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Koronan takia matkustukseen liittyi täytettävä maahantulolomake, mutta muuten matkustus sujui ongelmitta ja en joutunut edes karanteeniin Innsbruckissa, sillä Suomen koronaluvut olivat lähdön aikaan suhteellisen matalat. Paikan päällä piti käydä tapaamassa vaihtoyliopiston vaihtokoordinaattori ja käydä kirjautumassa kaupungin asukkaaksi. Myös vaihto-orientaatio järjestettiin etänä. Muuta byrokratiaa ei juuri ollut.

Asuminen

Vaihtoyliopisto lähetti heti valintani aikaan ohjeita asunnon hankkimiseen, sillä Innsbruckin asuntomarkkinoilla voi olla ainakin normaaliaikoina haastavaa löytää asuntoa. Päädyin hakemaan OeAD Student Housingin kautta asuntoa. Pääsin Rössl in der Au nimiseen asuntolaan, jossa minulla oli oma huone sekä kylpyhuone ja koko kerroksen asukkaiden kanssa jaettu keittiö. Vuokra oli 399€/kk. Asuntolan sijainti oli hyvä, lähellä keskustaa, kampusta ja julkisia. Huoneet olivat perussiistit ja siivous kuului vuokraan.

Varjopuoleksi asuntolassa osoittautui sen maine biledormina, joka piti koronasta huolimatta paikkaansa. Poliisit ja vartijat kävivät etenkin viikonloppuisin keskeyttämässä juhlia ja toisinaan en saanut huonosti äänieristetyn käytävämelun takia nukuttua. Olisinkin etenkin korona-aikaan kaivannut hieman rauhallisempaa asuinpaikkaa. Asuntolassa kuitenkin tutustui hyvin ihmisiin, joten yksinäistä ei ollut koronasta huolimatta. Osa kavereistani asui paljon rauhallisemmissa opiskelija-asuntoloissa tai yksityisellä, joten jos hakisin nyt uudestaan, menisin muualle asumaan.

Huoneeni asuntolassa
Huoneeni asuntolassa

Opiskelu ja opetus

Suomessa pääaineeni on tilastotiede, mutta vaihtokohteessa opiskelin maisteritutkintoni vapaavalintaisia kursseja. Opintoja valitsin yhteensä 24,5 opintopisteen edestä. Kurssivalikoima oli laaja ja vapaasti valittavissa, joskin suurin osa kursseista järjestettiin saksaksi. En päässyt ihan kaikille haluamille kursseille ja kurssit vahvistettiin vasta muutama viikko ennen vaihdon alkua. Sen takia oli hyvä, että olin valinnut muutaman ylimääräisen kurssin, jotta sain lopulta tarvittavan määrän opintoja.

Minulla oli lopulta kolme saksan kieli- ja kulttuurikurssia, yksi saksankielinen tilastotieteen kurssi ja yksi englanninkielinen taloustieteen kurssi. Samat kurssit jatkuivat koko vaihdon ajan, eli varsinaisia periodeja ei lukukaudella ollut. Koronan takia koko kevään opetus oli etänä, mutta se oli järjestetty sujuvasti. Kaikilla kursseillani oli noin 80 %:n läsnäolovaatimus. Luentoja oli kurssin opintopistemäärästä riippuen 2-4 tuntia viikossa per kurssi. Yliopiston kirjasto oli käytettävissä opiskeluun ajanvarauksella ja maskin kanssa, mutta opiskelin itse pääasiassa huoneessani.

Mielestäni kurssit olivat vaatimuksiltaan ja tyyliltään aika samantapaisia, mihin olin Suomessa tottunut etäopiskelun aikana. Opetuksen taso oli kursseillani hyvä. Tilastotieteen kurssi oli sisällöltään minulle helppoa ja tuttua, mutta haasteen toi saksan kieli, johon pääsin kuitenkin hyvin mukaan. Minua oli mietityttänyt, ymmärränkö Tirolin vahvaa aksenttia, mutta opetuksessa käytettiin onneksi Hochdeutschia. Kurssit koostuivat viikkotehtävistä, joita tehtiin sekä ryhmissä että itsenäisesti ja pidemmistä kirjallisista loppuesseistä. Taloustieteen kurssilla oli lopputentti, joka tehtiin myös etänä.

Halusin panostaa saksan kielen oppimiseen, joten valitsin useamman kielikurssin. Harmikseni ilmaisia Erasmus-kursseja oli vain B1+ tasoon asti ja kielikeskuksen maksulliset kurssit olivat aika kalliita. B1+-kurssini taso oli mielestäni matalampi kuin mihin olin HY:n Kielikeskuksen B1-kursseilla tottunut. Kieliopetus oli kuitenkin innostavaa ja interaktiivista ja puhumiseen panostettiin paljon. Myös kulttuurikurssi oli kiva lisä vaihtoon, sillä opin paljon uutta Itävallasta, mikä auttoi maahan sopeutumisessa. Sain myös kielikeskuksen kautta paikallisen Tandem-parin.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Innsbruck on ehdottomasti luonto- ja liikuntakaupunki ja paikallisten aktiivisuus huokuu kaupungissa. Itse nautin vuoristosta lasketellen, vaeltaen ja kiipeillen. Omat varusteet kannattaa siis ehdottomasti ottaa mukaan, jos nämä aktiviteetit houkuttelevat. Korona ei estänyt luontoaktiviteetteja, mutta esimerkiksi laskettelua varten vaadittiin negatiivinen ja enintään 48 tuntia vanha pikatesti. Testin sai tehtyä nopeasti ja ilmaiseksi monissa kaupungin ostoskeskuksissa. Ravintolat ja sisäliikuntapaikat avattiin vaihdon puolivälin jälkeen, ja myös silloin pääsi näihin palveluihin, kun mukana oli todistus negatiivisesta testistä, rokotteesta tai aiemmin sairastetun taudista.

Minä ja suurin osa muista vaihtareista ostimme Freizeit ticket -nimisen lipun (523 € kausi), jolla pääsi kymmeniin Innsbruckin lähimpiin laskettelukeskuksiin, museoihin ja muuhun vapaa-ajan aktiviteettiin. Toinen hyödyllinen ostos oli koko Tirolin alueen sisältävä lippu julkiseen liikenteeseen (187 € / 6kk). Busseilla ja junilla pääsi hyvin liikkumaan etenkin laskettelupaikkoihin ja moniin luontokohteisiin, eikä auto siis ollut välttämätön.

Kaupunkina Innsbruck on kaunis, turvallinen ja tuntui heti kotoisalta. Sopeutuminen kaupunkiin ja kulttuuriin oli helppoa. Tekemistä riitti korona-aikaankin. Innsbruck on myös kasvissyöjä- ja vegaaniystävällinen. Etenkin urheiluliikkeissä oli todella hyviä alennuksia ja huikea valikoima esimerkiksi retkeily-, laskettelu- ja kiipeilyvarusteita. Hintataso oli suurin piirtein sama kuin Suomessa.

Inn-joki ja Nordkette-vuoret
Inn-joki ja Nordkette-vuoret

Vaihdon haastavin tilanne oli 10 päivän karanteeni, johon koko asuntolani määrättiin, kun korona oli levinnyt asuntolan juhlissa. Meitä testattiin karanteenin ajan parin päivän välein ja itse säästyin tartunnalta, mutta en saanut silti poistua huoneestani edes kävelylle tai käyttää keittiötä. Ruokaa sai tilaamalla lähettipalveluista tai pyytämällä muualla asuvia kavereita käymään kaupassa. Karanteeni sattui vieläpä pääsiäisloman ajalle, joten kokemus oli todella nihkeä.

Kokonaisuutena kevät Innsbruckissa oli silti unohtumaton. Suosittelen ehdottomasti kaupunkia ja Universität Innsbruckia vaihtokohteeksi kaikille ulkoilma- ja aktiivityypeille!

Vaihtokertomus, Pädagogische Hochschule Tirol, Itävalta, kevät 2021

Kasvatustieteellisen tidekunnan opiskelija

Kirjottelen nyt kokemuksiani opiskelusta Itävallan Innsbruckissa Pädagogische Hochschule Tirolissa. Olen luokanopettajaopiskelija ja olen Erasmus -ohjelman kautta vaihdossa. Olen siis edelleen Itävallassa tätä kirjoitellessani.

Ennen lähtöä

Koko prosessi alkoi Helsingin yliopiston hakemuksien täyttelyllä ja joskus kesän alla sain tietää päässeeni viimeiseen hakukohteeseeni Innsbruckiin. Aluksi olin vähän pettynyt kohteesta, mutta nyt vaihdon melkein lopussa en voisi olla tyytyväisempi kohteeseen.

Syksyllä (olisiko ollut lokakuun loppuun mennessä) tuli täyttää vaihtokorkeakoulun sivuilla hakemus. Se hoitui kohtalaisen helposti. Ehkä vaikein osuus oli, kun piti skannailla erilaisia asioita esimerkiksi kelakortti ja passi. Jonkun liitteen olin myös ymmärtänyt väärin ja sain siitä muistutussähköpostin. Hakemuksen täyttämisen jälkeen minulla oli vielä videotapaaminen paikallisen koordinaattorin kanssa ennen lopullista hyväksyntää. Videopuhelussa kertoilin itsestäni ja hän kertoi vaihtoon liittyvistä ohjeista. Puhelu oli ihan rento ja ei todellakaan haitannut välillä takellella englannin puhumisessa. Heti puhelun lopuksi koordinaattori kertoi, että minut on hyväksytty vaihtoon. Sen jälkeen ei ollutkaan ennen lähtöä juuri muuta suoraan opintoihin liittyvää järjesteltävää.

Suurin pohdintani ennen lähtöä oli, haluanko lähteä vaihtoon keskellä koronapandemiaa. Eniten pelkäsin, että tulee taas uusi lockdown ja sitten olen yksin vieraassa maassa jonkun dormin -ei niin kivassa- huoneessa. Olin toisaalta kuitenkin kohtalaisen luottavainen, että vaikka lockdown tulisi niin ulkona saisi kuitenkin liikkua.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Heti muuttoni jälkeen minun täytyi käydä virastossa ilmoittautumassa asuvani maassa. Asia hoitui helposti täyttämällä muutama lappu ja vastaamalla virkailijan kysymyksiin. Pian minun täytyy käydä jatkorekisteröitymässä virastossa, koska oleskelen täällä yli 4kk. Myös lähtiessä täytyy käydä ilmoittautumassa samaisessa paikassa.

Muutaman ensimmäisen yön olin airbnb:ssä ja kuun vaihduttua muutin varsinaiseen asuntooni. Vuokra-asunnon sopimus allekirjoitettiin paikan päällä ja muutto sujui jouhevasti.

Opinnot alkoivat heti tervetulopäivällä zoomissa ja kurssit alkoivat pyöriä. Vaihtokoordinaattori hoiti lähes kaiken puolestani yliopiston ilmottautumisten ja siihen liittyvien asioiden osalta. Sain esimerkiksi opiskelijakortin ja tervetuliaispakkauksen lähes kotiin toimitettuna.

Asuminen

Ennen vaihtoa yksi suurimmista stressin aiheistani oli asunnon löytäminen. Olin luottavainen kunnes paikallinen vaihtokoordinaattori oli hoputtanut minua asunnon etsinnässä ja todennut paikallisen asuntotilanteen olevan huono. Hain lopulta asuntoa vain OEAD:n kautta. Alkuun he ilmoittivat, ettei heillä ole tarjota asuntoa ja kaikki ovat jo täynnä, mutta olen odotuslistalla. Kohtalaisen pian tämän jälkeen (ehkä muutaman viikon kuluttua) sain kuitenkin asuntotarjouksen, jonka otin vastaan joskus joulukuussa, ja niin olin päättänyt lopullisesti lähteväni vaihtoon koronasta huolimatta.

Asun dormissa, jossa minulla on tilava huone omalla suihkulla ja vessalla. Jaan keittiön noin 10 ihmisen kanssa, mutta keittiöni on hyvin hiljainen ja pääosin kokkaillessani olen yksin ja vain välillä joku pyörähtää siellä. Ennätys tähän mennessä on tainnut olla 5 ihmistä samaan aikaan keittiössä: 3 heistä kokkasi yhdessä ja sitten vielä minä ja yksi toinen. Se on kuitenkin tapahtunut vain kerran ja mahduimme ihan hyvin.

Dormini sijaitsee noin 3 kilometrin päässä keskustasta, lentokentän lähellä. Korona on vaientanut lentokentän eikä se ole ollut häiriöksi. Olen tykännyt myös dormin rauhallisuudesta. Arvostan sitä, ettei ole tarvinnut heräillä yöllä bileisiin tai meteleihin, kuten eräässä suositummassa vaihtaridormissa.

Opiskelu ja opetus

Koko kevään opetus on ollut etänä, joten opetuksen osalta kokemukseni on varmasti muista vuosista poikkeava.

Valitsin alkuun kaikki yleiset koulun tarjoamat vaihtarikurssin (25 op). Paikallinen vaihtokoordinaattori hoiti puolestani kurssi-ilmoittautumiset, joten minun tarvitsi vain kertoa, mitä kursseja haluan. Muutaman ensimmäisen viikon aikana totesin kuitenkin yhden kurssin opetuksen olevan niin huonoa, etten halua suorittaa sitä. Niinpä vähensin kurssit noin 20 opintopisteeseen. Ilmoittauduin vielä lisäksi muutaman nopan kesäurheilu-kurssille.

Opetus täällä on ollut vähän pettymys. Koen, etten akateemisesti ole saanut täältä juurikaan lisää oppeja. Koen koko vaihtokokemuksen kehittäneen minua enemmän henkilökohtaisesti kuin akateemisella tasolla. Uskon opiskelun etänä vaikuttaneen osaltaan siihen, etten ole ollut niin tyytyväinen opintoihin ja normaalina vuonna opetus olisi voinut olla erilaista. Lisäksi kurssit ovat kanditasoisia ja itse opiskelen viimeistä vuotta maisteriksi. Osa asioista on ollut sen verran tuttuja, ettei minulla ole riittänyt kiinnostusta niihin.

Opinnot yleisesti ovat olleet kohtalaisen helppoja ja suhteellisen vähä töisiä. Mistään kurssista ei ole varsinaista tenttiä, vaan kaikki suoritetaan esitelmiä ja sekalaisia pikkutehtäviä tekemällä. Esitelmiä onkin saanut pitää ihan miljoonasta aiheesta ja muiden esitelmiä on saanut kuunnella kyllästymiseen asti. Suurimmaksi osaksi saamani opit täällä perustuvat siihen, mitä opiskelijatoverit ovat esittäneet esitelmissään. Opettajat ovat itse luennoineet vain vähän, mikä on mielestäni heikentänyt opintojen akateemisuutta.

Lempparikurssejani ovat olleet kielikurssi, jossa olen päässyt kertaamaan saksan perusteita, ja moninaisuuteen liittyvä kurssi, jossa olemme käyneet läpi lasten kirjallisuutta ja sitä, miten esimerkiksi perheiden moninaisuus, lasten erityistarpeet ja ihonvärinkirjo näkyvät (tai lähinnä miten ne eivät näy) lasten kirjoissa ja -kulttuurissa. Tosin moninaisuus kurssikin alkoi olla puuduttava loppua kohti, kun tuntui ettei enää tuotu uusia näkökulmia vaan asiaa pyöriteltiin samasta tulokulmasta moneen kertaan. Myös luonnontiedekurssi on ollut kiva erityisesti, koska siihen on liittynyt joidenkin zoomisessioiden tilalla omatoimisia tehtäviä, kuten alueeseen tutustumista pienen vaelluksen merkeissä. On ollut mielenkiintoista kuulla myös, miten ilmastonmuutos näkyy tällä alueella ja mitkä ovat uhkakuvia paikallisesti.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Yksi hyvistä ostoksistani täällä on ollut koko Tirolin alueen kausilippu julkiseen liikenteeseen. Olen matkustellut paljon busseilla ja junilla alueella, ja lippu on maksanut itsensä takaisin. Kauempiin juniin olen myös ostanut ÖBB:n vorteil card -alennuskortin. Suosittelen näitä kaikille, jotka ovat kiinnostuneet seikkailemaan lähistöllä.

Toinen rahansa arvoinen ostos on ollut Freizeit ticket. Se on kausikortti moniin laskettelukeskuksiin, museoihin, uimahalleihin ja kesän vaelluksille vieviin gondoleihin. Talven aikana laskettelin paljon ja viimeinen laskukerta oli vasta aivan toukokuun lopussa. Uimahallien auettua olen myös käynyt viikoittain uimassa Freibad Tivoli -ulkoaltaalla. Aion hyödyntää lippua vielä gondoleilla matkustamiseen helpottaakseni vaelluksia, kun pääsee aloittamaan vaeltamisen ylempää rinteeltä.

Eniten olen siis viettänyt vapaa-aikaani laskettelurinteessä ja vaeltaen eli ulkoaktiviteetteja täällä riittää paljon. Yhdeksi tärkeimmiksi varusteiksi täällä onkin noussut laskettelukamat ja vaellusvarusteet.

Vaihtokertomus, PH Wien, syksy 2019

Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Vietin syyslukukauden 2019 Wienissä Pädagogische Hochschulessa. Valitsin Wienin vaihtokohteekseni pääasiassa siksi, että halusin kohentaa saksan kielen taitoani vaihdon aikana. Lisäksi Wienissä veti puoleensa sen kiinnostava kaupunkikulttuuri.

Ennen lähtöä

Vaikka lähtöön liittyy luultavasti aina jonkinlaista byrokratiaa, koin hakuprosessin melko mutkattomaksi. Haku tapahtui Helsingin yliopistossa Mobility Onlinen kautta, ja sama järjestelmä toimi myös vaihtokohteessa. Sain PH Wieniltä selkeät hakuohjeet, jotka olivat itse asiassa pikemminkin rekisteröitymisohjeet: minut toivotettiin jo tässä vaiheessa sähköpostin saatesanojen yhteydessä tervetulleeksi Wieniin. En kuitenkaan uskaltanut vielä iloita sataprosenttisesti, vaan täytin rekisteröitymislomakkeet ja jäin odottamaan jatkotoimenpiteitä. Pian tämän jälkeen postiin saapui paketti. PH Wien lähetti vaihto-opiskelijoilleen fyysisen tervetuliaispaketin, joka sisälsi kaikkea kaupungin kartasta yksityiskohtaisiin toimintaohjeisiin.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Kuten tervetuliaispaketistakin voi jo aavistaa, oli vastaanotto PH Wienissä erittäin lämminhenkinen. Vaikka oppilaitos oli pieni, oli vaihtopalveluihin ja sen henkilökuntaan panostettu. Koin saavani poikkeuksellisen henkilökohtaista tukea ja ohjeistusta vaihtopalveluiden suunnalta jo heti orientaatioviikolta alkaen, ja sen ansiosta alkubyrokratia ei tuntunut lainkaan ylitsepääsemättömältä. Toki tähän voi vaikuttaa myös se, että EU-maana Itävalta luultavasti on suomalaiselle vaihto-opiskelijalle muutenkin melko mutkaton kohde.

Tärkein alkubyrokratiaan liittyvä tehtävä oli ilmoittautuminen kaupungin asukkaaksi. Se tuli tehdä yllättävänkin nopeasti – muuton jälkeen rekisteröitymiselle annettiin aikaa kolme päivää. Sain tämän tiedon ja rekisteröitymiseen vaadittavan lomakkeen (saksaksi Meldezettel) opiskelija-asuntolasta. Kävinkin rekisteröitymässä asukkaaksi jo heti seuraavana päivänä paikallisessa maistraatissa (Meldeamt). Tähän tarvittiin lomakkeen lisäksi passi. Rekisteröityminen oli siinä mielessä helppoa, että jokaisella kaupunginosalla oli oma Meldeamt-toimipisteensä, ja näin apu löytyi läheltä.

Muuten alkubyrokratiaa ei ollut nimeksikään. Kohdeyliopistolla täytin muutaman lomakkeen ja hankin opiskelijakortin. Opiskelijakortin avulla sain hankittua julkisen liikenteen kortin (joka oli muuten melko edullinen, 78 euroa koko lukukaudelta). Lisäksi hankin paikallisen pankkikortin, mutta jälkikäteen ajateltuna sekään ei ehkä olisi ollut välttämätöntä.

Asuminen

En ottanut etukäteen juurikaan selvää asumismahdollisuuksista, vaan hain asuntolahuonetta oppilaitokseni suosittelemasta paikasta (WIHAST). Ennakkokäsitykseni oli, että Euroopan pääkaupungeista voi olla vaikeaa saada edullinen asunto, ja siksi otin vastaan heti ensimmäisen asuntotarjouksen. Paikan päällä kuitenkin selvisi, että Wienissä asuntotilanne ei ole näin heikko, opiskelijoillekin olisi ollut tarjolla monenlaisia vaihtoehtoja.

Wihast tarjosi uusille hakijoille pääasiassa jaettuja huoneita, mikä ei yksiössä asuneena kuulostanut järin houkuttelevalta. Ilmoitinkin hakulomakkeessa hakevani vain omaa huonetta, minkä vuoksi sain huoneen ei-niin-suositusta kohteesta, melko hankalan matkan päästä opiskelupaikastani. Huoneessa ei sinänsä ollut mitään vikaa, mutta täytyy myöntää, että se oli melko askeettinen omaan makuuni. Mahdollisimman halpaa ratkaisua etsivälle voisin suositella Wihastia. mutta itselleni asunnossa tärkeintä on kuitenkin sijainti, ja siksi päädyin vaihtamaan asuntolaa. Hain uutta huonetta OEAD-nimisestä opiskelija-asuntolasta ystäväni suosituksesta. Vaikka tämä kohde oli hieman kalliimpi, koin päätöksen olleen viihtyisyyden ja keskeisen sijainnin ansiosta sen arvoista.

Opiskelu ja opetus

Kuten oppilaitoksen nimikin jo saksaa osaaville kertoo, PH Wien ei ole yliopisto, vaan jonkinlainen kolmannen asteen korkeakoulu. Suomalaiseen yliopistoon verrattuna tämä tarkoitti sitä, että opetuksessa painottui tieteen sijaan käytäntö. Vaikka en sinänsä lähtenyt vaihtoon pelkästään akateemista pääomaa kerryttääkseni, tuntui se toisinaan turhauttavalta, koska koin, etteivät opinnot tarjonneet juuri haastetta. Oppilaitokseni suosituksesta valitsin vaihto-opiskelijoille suunnatun 30 opintopisteen International Programmen. Tämän ohjelman parasta antia olivat mielestäni saksan kielen tunnit sekä viikoittainen opetusharjoittelu paikallisessa alakoulussa. Suorituskieleni oli englanti, mutta kaikilla kursseillani pääsin harjoittelemaan myös saksaa, mikä oppimistavoitteitteni kannalta mukava yllätys. Suosittelisin kuitenkin, että mikäli saksa sujuu, kannattaa ottaa edes yksi kurssi paikallisten kanssa. Siellä pääsee varmasti kohentamaan kielitaitoaan, ja uskon, että myös sisällöt saattavat olla haastavuustasoltaan mielekkäämpiä.

Wien kuvattuna maailman vanhimmasta toimivasta maailmanpyörästä, Praterin Riesenradista
Wien kuvattuna maailman vanhimmasta toimivasta maailmanpyörästä, Praterin Riesenradista.

Kurssien rakenne oli lähes jokaisella kurssilla samankaltainen. Teimme paljon ryhmätöitä ja esitelmiä. Lisäksi harjoittelimme erilaisia opetusmenetelmiä käytännössä. Aiemmin mainitsemani opetusharjoittelu oli kuitenkin hyvin erilainen kurssi muihin verrattuna. Meidät jaettiin kolmen opiskelijan ryhmiin, ja näissä ryhmissä suoritimme opetusharjoittelun (kaksi tuntia viikossa koko lukukauden ajan). Vaikka harjoittelu vieraassa maassa ei ollut aina helppoa, oli mielenkiintoista tutustua paikalliseen kouluarkeen, opettajiin sekä oppilaisiin. Vaikka periaatteessa harjoittelussa olisi pärjännyt pelkällä englannilla, pääsin treenaamaan saksan kielen taitoani autenttisessa tilanteessa oikein olan takaa.

Kaikkiin kursseihin kuului jonkinlainen loppuraportti, mitkä suoritettiin lukukauden lopussa. Arvosteluasteikko on Itävallassa täysin päinvastainen kuin Suomessa: 1 on paras numero ja 5 on heikoin. Parhaisiin arvosanoihin ylsi helposti hoitamalla kaiken ajallaan ja osoittamalla omaa aktiivisuutta pitkin kurssia.

Hyödyllistä tietoa vaihtoon lähteville

PH Wienissä opiskelijaelämä ei ollut niin aktiivista Helsingin yliopistoon ja omaan ainejärjestööni verrattuna. Opinnot olivat kuitenkin yhteisöllisiä, joten niiden kautta tutustui helposti uusiin ihmisiin. Minulle muodostuikin vakituinen ystäväporukka, jonka kanssa keksimme vapaa-ajan aktiviteetteja ja mm. reissasimme paljon. Matkailu on Wienistä käsin helppoa ja halpaa: monet kohteet ovat saavutettavissa muutamassa tunnissa muutamalla kymmenellä eurolla. Kävimme mm. Prahassa ja Bratislavassa. Lisäksi vuokrasimme auton ja teimme roadtripin Alpeille. Tätä varten suosittelen hankkimaan luottokortin jo Suomesta, mikäli se on vain mahdollista. Ilman luottokorttia auton vuokraaminen osoittautui yllättävän hankalaksi. Lisäksi, koska ainejärjestötoimintaa tms. ei meidän oppilaitoksemme tarjonnut, osallistuimme EBN:n (Erasmus Buddy Network) järjestämälle laskettelumatkalle. Suosittelenkin tutustumaan tämän järjestön tarjoamiin mahdollisuuksiin, jos omassa yliopistossa ei vapaa-ajan aktiviteetteja ole tarjolla.

Laskettelureissu Itävallan Alpeille
Laskettelureissu Itävallan Alpeille

Kuten alussa jo mainitsin, Wienissä minua veti puoleensa monipuolinen kaupunkikulttuuri. Wienissä ollessani harrastuksiini kuului mm. oopperassa käynti, mikä on tehty saavutettavaksi myös opiskelijabudjetilla. Suosittelen käymään oopperassa jo ihan vain kokemuksen kannalta, vaikka se ei muuten olisikaan niin lähellä sydäntä. Sekä Staatsoper että Volksoper tarjoavat viimehetken lippuja n. 10 eurolla. Lisäksi museotarjontaa Wienissä löytyy joka lähtöön. Itse pidin erityisesti luonnoniteteellisestä museosta. Se ja vastapäätä sijaitseva taidehistoriallinen museo kannattaa tsekata ihan vain jo arkkitehtuurinkin vuoksi.

Jevgeni Onegin Wienin valtionoopperassa
Jevgeni Onegin Wienin valtionoopperassa

Itävalta on suomalaiselle melko helppo kohde. Itse en ainakaan kokenut juurikaan kulttuurishokkeja. Ehkä suurin ”shokki” oli se, että käteistä suositaan maksutapana ja monissa ravintoloissa kortti ei käy lainkaan. Itävalta on myös hintatasoltaan melko lähellä Suomea. Itävallassa kuitenkin ruokakaupassa ja ravintoloissa käynti on hieman halvempaa, mikä merkitsee vaihto-opiskelijan elämässä jo paljon. Turvallisuuskin on kokemukseni mukaan Suomen luokkaa – en oikeastaan joutunut pelkäämään kertaakaan edes yksin yöllä liikkuessani.

Wien on siis kaikin puolin helposti lähestyttävä kohde, joka kuitenkin tarjoaa kokijalleen paljon.

Vaihtokertomus, Johannes-Kepler-Universität Linz, syksy 2019

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Hei, olen 25-vuotias analyyttisen kemian maisteriopiskelija Kumpulasta. Vietin Erasmus-vaihtoni kulttuurikaupunki Linzissä, Julius-Raab Heimissa paikallisen yliopiston JKU Linzin lähettyvillä (kävellen 15 min). Tein Linzissä graduni kokeellisen osuuden, mutta juttelin myös ahkerasti muiden opiskelijoiden kanssa. Sain gradupaikan analyyttisen kemian laitoksen kautta kyselemällä yksikön ulkomaan kontakteista. Kun Erasmus-vaihto lähestyi, otin yhteyttä samaan kohteeseen lähtevään suomalaiseen vaihtariin ”JKU Exchange” Facebook-ryhmän kautta saadakseni kämppiksen (esim. Raab-Heim vaatii hakemuksessaan kämppiksen nimen). Tällöin kotimainen kontakti oli lähellä, jos esim. [ylisosiaalisten vaihto-opiskelijoiden] tavat alkoivat vieraannuttaa.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

hoidettiin varsin kitkattomasti erillisiä tiiviskursseja edeltävänä orientaatiopäivänä. Mikäli teillä on mahdollisuus, suosittelen lämpimästi ottamaan vaihtokohteen tarjoamat ja ennen varsinaista lukukautta pidettävät tiiviskurssit; ryhmätöissä oppii tuntemaan vaihto-oppilaita ennen varsinaista lukukautta, ts. rennommissa merkeissä. Linzin tiiviskursseihin sisältyi saksan kurssi, jolla samalla arvioitiin opiskelijoiden kielellistä tasoa tulevaa lukuvuotta varten. Kaiken kaikkiaan

Matkustamisesta

kävin mm. Prahassa, Pariisissa (lentäen), Wienissä, Salzburgissa, Steyrissä, Hallstatissa ja Münchenissä. Itävallan junamatkat saa puoleen hintaan, mikäli hankkii itselleen ”ÖBB Vorteilscard Student”-etukortin sivulta: https://tickets.oebb.at/en/shop. Muiden suosikkikohteita olivat Bratislava, Budapest ja Gmunden. Erityisen hauskaa oli Prahan reissu, jolle varasimme kymmenen hengen AirBNBn yhdeksän vaihto-opiskelijan voimin. Matkalla opin oikeasti tuntemaan näitä ihmisiä paremmin, suosittelen yrittämään samaa temppua.

Urheilu

Ennen lähtöäni treenasin runsaan kuukauden verran boulderointia ystävieni kanssa, sillä tiesin että itävaltalaiset ovat innokkaita kiipeilijöitä. Vaikka olenkin sosiaalisesta luonteestani huolimatta tarkka unirytmistäni ja omasta ajastani, tarvitsen yhtä lailla ystäviä ympärilleni kuin myös säännöllistä liikuntaa, minkä takia valitsin myös lajin jolla sekä huoltaa kehoa että löytää mahdollisia ystäviä. Mikäli on rahasta kiinni, JKU:lla on todella halpoja kursseja (USI-kurssit, lisätietoja saa lukukautta edeltävän orientoinnin aikana). Löysin myös slovakialaisen salsa-kumppanin yhdelle näistä kursseista.

Muu luovuus

Mikäli urheilu ei ole oma juttu, voi esimerkiksi luoda taidetta. Piirsin noin kolmasosasta (n. 112) vaihto-opiskelijoita klassisen potretin lyijykynillä. Mallit saivat muistoksi potrettinsa, mikä tuotti runsaasti iloa ja riemastusta. Raab-Heimilla oli myös musiikkihuone, jossa osa opiskelijoista soitti pianoa tai omaa tuomaansa soitinta. Kannattaa myös seurata omien harrastusten tapahtumia oman vaihtokohteen lähituntumassa: osallistuin House-tanssijameihin Salzburgissa.

Opiskelija-asuntoloista

Julius-Raab Heim (majoitukseni) oli vaihto-opiskelijoiden keskeisin asuinpaikka, jota kannattaa harkita mikäli haluaa olla tekemisissä vaihtareiden enemmistön kanssa. Toisaalta, mikäli haluaa halvemman vuokran ja vielä lyhyemmän matkan yliopistolle, voi yrittää ottaa yhteyttä KHG:seen (katolinen ylioppilasyhteisö). KHG:llä on myös sauna, joka on käytössä syyslukukauden aikana (loka-helmikuu).

Ihmissuhteista

Omasta kokemuksestani ulkomailla olo sisältää suuren riskin upota yksinäisyyteen, mikäli ei päätä pitää itsestään huolta ja olla itselle tärkeiden ihmisten kanssa. Samalla tavalla on helppo jäädä jumiin ensimmäisiin kohtaamiinsa ihmisiin, jotka saattavat olla mukavia hekin. Tärkeintä on kuulostella sitä, mitä itse haluat ja ketkä ihmisistä antavat eniten inspiraatiota ja tekevät vaihdossa olosta oikeasti sitä mitä siltä haluaa. Opiskelija-asuntoloissa on etuna että ihmiset ovat lähellä, ja ihmisiä voi heihin tutustuttuaan mennä moikkaamaan mihin aikaan päivää tahansa (mikäli muistaa huonenumeron)

Opetuksesta ja kursseista

Huomatkaa että voin puhua vain teknisen/analyyttisen kemian kursseista, vaikka olenkin kuullut että muiden aineiden (kuten kauppatieteiden kurssit) olivat kämppikselleni varsin työläitä ja puuduttavia, tai että fysikaalisen kemian kurssien opetus on pahemmassa jamassa kuin Kumpulan kemian laitoksen vastaavat kurssit. Sen sijaan teknisen kemian kurssit olivat mielestäni todella hyviä: yksikön henki oli aikanani huippuluokkaa, ja opettaja Markus Himmelsberg osasi massaspektrometriasta esitelmöintinsä loistavasti (kielenä englanti).

Viimeiseksi

haluan huomauttaa, että yli kuusi kuukautta Itävaltaan jäävät joutuvat kolmen kuukauden sisään ilmoittautumaan Aufenthaltsbürohon eli maahanmuuttovirastoon (+43 732 7070, kysykää tämänhetkistä paikkaa, 2018-2019 konttori sijaitsi Fiedlerstrassella). Toimenpide vaatii todisteita riittävästä taloudellisesta tilanteesta (liitteenä 1)tiliote sekä 2)vanhemmilta allekirjoitettu asiakirja [financial statement], jossa vakuutetaan että käytössäsi on vähintään 600-700 euroa kuussa, suosittelen tarkistamaan vaaditun määrän) sekä 3)opiskelija-asuntolan asumistodistus ja 4)yliopiston läsnäolotodistus.

Utbytesberättelse, Johannes Kepler Universität Linz, våren 2018

Studerande vid Svenska social- och kommunalhögskolan

Före utbytet

Jag var på utbyte i Österrike i Linz våren 2018. Linz är en liten stad i norr ganska nära gränsen till Tjeckien drygt en och en halv timme från Wien.

Ansökningsprocessen började med att bli nominerad från Helsingfors universitet som utbytesstuderande. För att kunna söka till Österrike och Tyskland måste en i allmänhet uppfylla Helsingfors universitet språkkrav i tyska, och dessa kan avvika från själva utbytesuniversitetets krav. Det lönar sig därför att först kolla vilka krav HU har, och sedan först utbytesuniversitetets krav eftersom att en inte kan bli nominerad av HU ifall språkkraven från deras sida inte är uppfyllda.

Själva ansökningsprocessen till Johannes Kepler Universität (JKU) var ganska lätt. Jag behövde bara fylla i en online ansökan där jag skulle bifoga alla dokument, även språkintyg där det framkommer att mina språkkunskaper är på minst B2 nivå. Innan online ansökningen hade jag utfört ett språkprov på språkcentret för att intyga mina språkkunskaper. Jag gjorde även en preliminär learning agreement som HU behövde innan jag åkte iväg.

Byråkrati

Efter min ankomst var det introduktion på universitetet. Vi fick info om allt från kursanmälan till sjukförsäkring samtidigt som alla utbytesstuderanden träffades och introducerades för varandra. Jag och fyra andra utisar fick en gemensam mentor som hjälpte oss med typ allting. Vi skrev in oss på universitetet, fick studiekort och så måste vi även skriva in oss som tillfälliga invånare i Linz.

Under introduktionen hade vi fått info om vem som är ens akademiska koordinator. Jag hade ett möte med min koordinator efter några dagar där vi gick igenom min learning agreement. Efter all praktisk info började min intensivkurs i tyska som var valfri. Den pågick i två veckor före själva terminen började i mars.

Som EU-medborgare behövdes ingenting annat än det europeiska sjukförsäkringskortet för eventuell sjukvård. Jag var en gång hos läkaren och det gick väldigt smidigt. I Österrike (eller åtminstone i Oberösterreich där jag var) har alla en lokal läkare med mottagning dit en bara ringer och beställer tid. Jag behövde inte vänta länge och visade bara mitt europeiska sjukförsäkringskort.

Boende

I samband med online anmälan gick det även att välja boende alternativ. Universitetet kan alltså på förhand fixa allt med boendet ifall en så önskar. Jag hade valt detta alternativ eftersom det var lättast. Det gick att välja mellan ettor, tvåor och det billigaste var att dela ett rum med någon. Jag valde en etta med kök som jag betalade 370 € i månade för. I priset ingick även städning och byte av lakan. Studielägenheterna låg alldeles nära campuset och där bodde mest andra utisar.

Studierna

Mina studier gick helt på tyska vilket betyder att jag inte hade så mycket kontakt med de andra utisarna under skoldagarna, eftersom att de flesta andra utisarna studerade på engelska. Därför var det speciellt viktigt för mig att delta i alla gemensamma aktiviteter och fester som mentorerna ordande för utisarna, så att jag lärde känna de andra. Men det rekommenderas nog i vilket fall som helst att gå på evenemangen!

Studierna var sådär, vissa kurser hade föreläsningar i 5 timmar i sträck medan andra bara var en och en halv timme. Jag hade också kurser som endast räckte i 3 dagar men det var föreläsning hela dagen, det vill säga 8 timmar i sträck. Oftast behövdes det inte läsas annat än föreläsningsmaterial, så lånade sällan böcker från bibban för någon kurs. Innehållsmässigt var kurserna varierande, en del kurser motsvarade inte alls det som jag hade förväntat mig och prestationssätten var också olika. Tenterna kunde bestå av flervalsfrågor eller korta öppna frågor men inga essä svar förekom. Jag måste dock skriva essäer och grupparbeten var det mycket av.

Jag tyckte inte att mina kurser var så givande men det kan ha att göra med mitt ämne. Jag gjorde mina biämnesstudier i psykologi vid JKU (Johannes Kepler Universität), men kunde konstatera att universitetet inte hade så hög nivå inom det området. Det är mera känt för ekonomi och datateknink, och de flesta av de andra utisarna studerade också någondera va dessa ämnen.

Bra att veta

Linz är en väldigt liten stad och barer och nattklubbar finns det måttligt av. Jag upplevde ändå staden som mysig med ett livligt kulturliv och fin natur alldeles nära. Floden Donau rinner igenom Linz och det finns en fin liten gammal del av staden som är idyllisk och trevlig. Campuset och studielägenheterna ligger utanför stan (ca. 20 minuter med spårvagn) och kan kännas lite öde. Camupset var ända kiva men studiebostäderna var ganska dystra. Ifall en vill bo mera centralt och hemtrevligt kan det löna sig att inte välja studiebostäderna som universitetet erbjuder, utan hyra en vanlig lägenhet i stan. Levnadskostnaderna är lägre än i Finland, så kan tänka mig att hyrorna inte är särskilt höga på fria marknaden i en liten stad som Linz. De flesta utbytesstuderanden bor ändå i studiebostäderna vid campus och där umgås och festas det en hel del.

Kursutbudet kan ändra på JKU. Min ursprungliga learning agreement ändrades en hel del, och vissa kurser jag valt ordandes inte alls under den terminen. Så det kan vara bra att förbereda sig på detta.

Tyskan i Oberösterreich är ganska obegriplig. Jag talar tyska flytande men hade ändå problem med att förstå de lokala. I och med att jag gått intensivkursen så hade jag lärt mig en del ord som används och efter en tid började jag vänja mig. Folk talar nog också engelska men nivån kan variera.

Linz är bra beläget för att resa. Med tåg och buss går det smidigt resa både inom landet och till andra länder. Själv gjorde jag resor till Italien och Ungern. Österrike är också väldigt vackert och det lönar sig definitivt att besöka Wien, Salzburg och Hallstatt. Naturen är fantastisk och det är verkligen värt att åka till alperna ifall en har möjlighet.