Hain Helsingin yliopistolta Erasmus + vaihtopaikkaa vuosi ennen vaihdon alkua ja tulin hyväksytyksi jo maaliskuussa. Nominaatio kohdeyliopiston puolelle oli mahdollista tehdä kesän loppupuolella ja vaihtoon pääseminen vahvistui lopullisesti lokakuussa. Meni vielä kuukausi, ennen kuin lähtöorientaation aika koitti. Koska lähtöorientaatiosta jäi vielä kolme kuukautta vaihdon alkuun, tein tarkat muistiinpanot orientaatiossa, jotta kaikki tarpeellinen tieto olisi tiedossa myös vaihdon alkaessa.
Minulla olikin runsaasti aikaa tehdä kaikki hakemukset ja toimittaa tarpeelliset liitteet molemmille yliopistoille. Mielestäni prosessi oli hyvin selkä sekä koti- että vaihtoyliopiston puolella ja apua oli hyvin saatavissa.
Alkubyrokratia vaihtokohteessa
Saavuin Tallinnaan laivalla noin viikkoa ennen vaihdon alkua. Oikeustiedettä Tarton yliopistossa on mahdollista opiskella Tarton lisäksi heidän Tallinnan osastolla. Itse valitsin opiskelupaikaksi Tallinnan ja olin melkein ainut vaihto-opiskelija, joka opiskeli Tarton ulkopuolella. Tämä tarkoitti luonnollisesti, että kahden päivän pituinen orientaatiokurssi järjestettiin Tartossa, jonne matkustin bussilla.
Euroopan Unionin kansalaisen täytyy rekisteröidä yli kolme kuukautta kestävän oleskelu ja sen jälkeen on vielä haettava Viron henkilökortti eli ID-kortti. ID-korttia pystyy käyttämään henkilöllisyystodistuksen lisäksi esimerkiksi monen kaupan ja ravintolan jäsenkorttina. Tarton yliopisto ohjeistaa oleskelun rekisteröitymisestä ja ID-kortin hakemisessa vaihto-opiskelijoita orientaatiokurssilla, joten asiaa ei tarvitse jännittää ennen vaihdon alkua.
Asuminen
Tartossa on tarjolla huoneita asuntoloista sekä runsaasti yksityisten vuokraamia asuntoja. Koska Tarton yliopiston Tallinnan yksikkö on ’’erikoistapaus’’, Tallinnasta joutuu käytännössä etsimään asunnon itse yksityiseltä vuokranantajalta. Viron asuntoja voi hakea esimerkiksi City 24 sivustolta, joka on saatavilla myös suomen kielellä. Hintataso on Suomeen verrattuna varsin edullinen, noin 300 eurolla voi löytää kivan kalustetun asunnon, tosin hinnat riippuvaisia myös sesonkista. Tartossa pärjää hyvin pitkälle kävelemällä tai pyöräillen, sillä kyseessä on pieni varsin kaupunki, mutta Tallinnassa kannattaa tarkistaa julkisen liikenteen yhteydet.
Hintataso on yleensäkin Suomea alhaisempi, mutta esimerkiksi ruokakaupassa hinnat vastaavat Suomen hintatasoa. Toisaalta taas ulkona syöminen ja muut aktiviteetit ovat usein edullisempia kuin Suomessa.
Opiskelu ja opetus
Opetus yliopistossa erosi jonkin verran siitä mihin olin tottunut Helsingin yliostossa. Ensinnäkin luennot eivät olleet niin massaluonteisia, vaan ryhmäkoot olivat pienempiä ja opiskelijoilta kysyttiin luennon aikana mielipiteitä ja tuotiin muutenkin aktiivisesti opetukseen mukaan, joka voi aluksi olla vierasta.
Tarton yliopiston opetus ei ole jaettu periodeihin, vaan tentit painottuvat lukukauden lopulle. Kesken lukukauden voi olla joitakin välikuulusteluja, mutta opetus keskittyy kuitenkin pääasiassa luentoihin ja seminaareihin.
Tiedot opetuspaikoista ja aikatauluista löytyivät yliopiston opintojärjestelmästä sekä yliopiston seinältä. Muutenkin tekniset ratkaisut eivät ole huonot ja käytössä on kotiyliopistosta tuttu Moodle-alusta.
Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville
Voi olla yllättävää, että Virossa on pakollista käyttää heijastinta pimeällä ja sen puuttuessa voi saada poliisilta sakot. Onneksi yliopisto on varautunut tilanteeseen ja jakaa kaikille vaihto-opiskelijoille heijastimet vaihdon alussa.
Virossa pärjää yleensä melko hyvin englannilla ja jossakin paikoissa myös suomen kielellä. Maan läheisen sijainnin ansioista on helppoa pyytää läheiset vaikka vapaana viikonloppuna katsomaan meininkiä Virossa tai mennä yhteiselle kylpylälomalle.
Matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan opiskelija
Ennen lähtöä
Päätin lähteä Espanjaan vaihtoon, sillä rakastan Espanjan maata, kieltä ja kulttuuria ja halusin parantaa kielitaitoani sekä kliseisesti saada uusia kokemuksia ja tutustua uusiin ihmisiin. Omasta tiedekunnastani Espanjan vaihtomahdollisuudet olivat melko rajalliset, eli vaihtokohteeksi valikoitui melko helposti jo minulle ennestään tuttu kaupunki Barcelona ja Universitat Autònoma de Barcelonan yliopisto eli UAB.
Ennen lähtöä pitää hoitaa jonkin verran käytännön asioita, joista suosittelen tekemään to do -listan, jotta kaikki asiat tulevat varmasti hoidettua. Näitä yleisiä käytännön asioita ovat muun muassa ilmoitus Kelalle väliaikaisesta muutosta ulkomaille, opinto- ja asumistuen päivittäminen, ilmoitus Ulkoministeriölle oleskelusta ulkomailla, Erasmus-kielitestin suorittaminen (itse suoritin englannin kielitestin, sillä opintoni olivat englanniksi), matkavakuutuksen hankkiminen/pidentäminen ja eurooppalaisen sairaanhoitokortin hankinta, jos sitä ei vielä löydy lompakosta. Lisäksi minun tuli hoitaa joitakin asioita vaihtoyliopistolleni, kuten pre-registration kursseille netissä. Vaihtoyliopiston sivuilta selvisi myös ensimmäisen viikon, eli International Welcome Days:ien aikataulu. UAB:in nettisivut ovat melko hyvät ja kattavat (myös englanniksi), joten sieltä löytää jo etukäteen paljon tietoa mm. yliopistosta ja kursseista.
Alkubyrokratia kohteessa
Espanja on jokseenkin byrokraattinen maa, eli alkubyrokratiaan on hyvä varautua henkisesti sillä se saattaa välillä hieman raastaa hermoja. Ensimmäinen asia joka yliopistolla piti hoitaa, oli ilmoittautuminen vaihto-opiskelijoiden toimistoon. Lisäksi tuli hankkia paikallinen opiskelijakortti ja mennä rekisteröitymään omaan tiedekuntaan. Myös kurssi-ilmoittautumislomake ja Learning Agreement tuli käydä allekirjoitettavana paikallisen vaihtokoordinaattorin luona. Virallinen kursseille ilmoittautuminen jo mainitsemani pre-registrationin jälkeen hoidettiin oman tiedekunnan toimistolla. UAB:issa on systeemi, että kurssi-ilmoittautumisia voi muuttaa noin 3 viikon ajan kurssien alkamisesta, jonka jälkeen ilmoittautumiset lopullistuvat, eikä niitä voi enää muuttaa.
Vaihtoyliopistoni neuvoi hankkimaan paikallisen NIE-numeron, joka toimii ulkomaalaisen henkilötunnuksena Espanjassa. NIE:n hankkiminen on kuitenkin todella pitkä ja kärsivällisyyttä vaativa byrokraattinen rumba, eikä sitä käytännössä tarvitse, ellei aio esimerkiksi työskennellä maassa tai avata paikallista pankkitiliä. Muiden vaihtarien kanssa juteltuani päädyimme siihen, että jätämme NIE:n hankkimatta. Prosessi vaatii mm. käyntiä poliisiasemalla ja muissa toimistoissa ja virastoissa ja paljon paperitöitä. Itse pärjäsin koko vaihtojaksoni hyvin ilman NIE:ä.
Asuminen
Asuminen Barcelonassa ei ole erityisen halpaa, hinnat vastaavat suunnilleen Helsingin hintoja tai ovat hieman niistä halvempia. Minä ja suurin osa muistakin UAB:in vaihtareista olimme kuitenkin päättäneet asua keskustassa. UAB sijaitsee noin 30 minuutin junamatkan päässä Barcelonan keskustasta, mutta mielestäni kannattaa ehdottomasti silti etsiä asunto keskustasta UAB:in asuntolan sijaan, sillä esim. melkein kaikki vaihtaritapahtumat ja muutkin aktiviteetit tapahtuvat keskustassa. Siinä saa myös oikean katsauksen paikalliseen elämään asuessaan kaupungin keskustassa paikallisten ympäröimänä. Barcelonan keskustassa on muutenkin todella paljon vilinää ja tekemistä, esimerkiksi lukuisia kahviloita, baareja ja ravintoloita, joissa paikalliset viettävätkin paljon aikaa. Jotkut vaihtarit asuivat kuitenkin UAB:in asuntolassa, joka sijaitsi yliopiston vieressä eli noin puolen tunnin junamatkan päässä keskustasta. Omasta mielestäni asuntola ei ollut järin viihtyisän oloinen, mutta siellä asuneet vaihtarit tuntuivat viihtyvän siellä ihan hyvin, vaikkakin jotkut muuttivat sieltä myöhemmin keskustaan asumaan.
Itse päätin hankkia asunnon vasta paikan päältä pystyäkseni käydä katsomassa asuntoa pelkkien kuvien näkemisen sijasta myös ja välttyäkseni siten mahdollisilta huijauksilta. Asuntotarjonta on Barcelonassa melko hyvä ja on olemassa monia nettisivuja, joilta asuntoa voi etsiä (esim. Idealista tai Uniplaces). Itse löysin asuntoni Idealistasta, jossa on hyvin tarjolla myös kalustettuja asuntoja ja soluasuntoja eri puolilta kaupunkia. Suosittelen etsimään asunnon läheltä jotakin junapysäkeistä, joilla UAB:ille menevät junat pysähtyvät. Itse asuin todella lähellä keskustaa Eixamplen alueella, mistä lähimmälle junapysäkille olikin vain 5 minuutin kävelymatka. Matka-aika yliopistolle kuitenkin kasvaa huomattavasti, jos joutuu junan lisäksi vaihtamaan esim. metroon. Yksi ystävistäni asui Barcelonetalla eli aivan rannan lähellä ja joutuikin matkustamaan sieltä yliopistolle yli tunnin molempiin suuntiin joka päivä. Suosittelen siis tutustumaan yliopistolle kulkeviin junalinjoihin ja niiden pysäkkeihin ja ottamaan niiden sijainnin huomioon asuntoa valitessa.
Opiskelu ja opetus
UAB:issa on vaihto-oppilaille sääntö, että vähintään puolet vaihdon opintopisteistä on suoritettava omassa tiedekunnassa. Tämä aiheutti itselleni jonkin verran päänvaivaa, sillä pääaineeni maantiede oli UAB:issa eri tiedekunnassa kuin Suomessa eli matemaattisluonnontieteellisen sijasta humanistisessa tiedekunnassa. Maantieteen kurssitarjonta ollut kovin laaja ja humanistisen tiedekunnan muut aineet eivät kiinnostaneet minua lainkaan. Olisin alun perin halunnut opiskella vaihdossa juuri muista tiedekunnista jotakin aivan uutta, enkä niinkään omaa pääainettani, sillä jätin vaihtoon suoritettavaksi pääasiassa valinnaisia opintoja. UAB:issa suurin osa kanditason kursseista on katalaaniksi, jota en osaa, eli mikään näistä kursseista ei tullut kysymykseen. Pieni osa kursseista on myös espanjaksi tai englanniksi, mutta tämä määrä on melko mitätön, ainakin oman tiedekuntani kohdalla. Kauppatieteistä on tarjolla paljon kursseja englanniksi, mutta pääasiassa kaikista muista aineista kurssit ovat enimmäkseen katalaaniksi ja jonkin verran myös espanjaksi. Eri aineiden kurssitarjonta, kurssikuvaukset ja kurssien opetuskieli löytyvät melko kattavasti UAB:in nettisivuilta.
Päädyin lopulta pitkän pohdinnan, selvittelyn ja muutaman eri kurssin kokeilun jälkeen ottamaan kaksi maantieteen kurssia (joista toinen oli kokonaan verkkokurssi), yhden historian kurssin ja yhden turismialan kurssin. Kaikki nämä kurssit olivat englanniksi sillä en kokenut, että espanjan taitoni olisivat vielä riittävät kielellä opiskeluun. Lisäksi otin paikallisen kielikeskuksen espanjan kurssin, jota varten piti ensin käydä suorittamassa tasotesti, jotta tiedettiin minkä tason kurssille opiskelija sijoitetaan. Kielikurssista joutuu UAB:issa maksamaan jonkin verran.
Yleisesti ottaen opiskelu UAB:issa oli juuri sellaista kuin olin Espanjasta kuullut eli ”koulumaisempaa” kuin Suomessa. Opiskelijoille ei anneta samanlaista akateemista vapautta kuin Helsingin yliopistossa, mikä on välillä todella turhauttavaa. Suurimmalla osasta kursseja on läsnäolopakko. Monilla kursseilla on todella paljon suoritettavia tehtäviä opintopistemäärään verrattuna. Kaikki kurssit kestävät UAB:issa koko lukukauden, eli minun tapauksessani helmikuun alusta kesäkuun puoleenväliin.
Yhdellä 6 ECTS:n kurssillani oli todella vaativa ja tiukka opettaja, ja kurssilla piti kaksi kertaa viikossa pidettävien luentojen lisäksi suorittaa lukuisia eri tehtäviä, kuten lähtötasotesti, tentti, 15 sivun tieteellinen raportti, esitelmä, kenttätyö + kenttäraportti ja luennoilla tehtävät ryhmätyöt. Tämä työmäärä oli mielestäni täysin kohtuuton, eikä vastannut mitenkään vain kuutta opintopistettä. Opettajan opetustyyli ja opetuksen taso ei mielestäni ollut myöskään erityisen hyvä ja esimerkiksi luentodioja ei Suomen tapaan ollut, vaan opettaja vain puhui luokan edessä ja kirjoitti ehkä muutamia sanoja taululle. Tenttiin tullut materiaali oli täysin uutta, eikä sitä ollut käsitelty luennoilla. Tähän kurssiin en ollut siis kovinkaan tyytyväinen, mutta muut kurssini ja niiden opettajat olivat onneksi parempia ja kohtuullisempia. Pääasiassa kaikilla kursseilla oli lähiopetusta 2x2h tai 1x3h viikossa. Kaikkien kurssien lopussa oli tentti ja esitelmä, ja kurssin mittaan piti palauttaa myös muita tehtäviä. Monilla kursseilla UAB:issa pidetään myös mid-term tentit, vaikkei näitä omalle kohdalleni sattunutkaan. Kurssit arvosteltiin asteikoilla 1-10, joista ensimmäinen hyväksytty numero oli 5. Yksi minulle uusi ja minut hieman yllättänyt asia oli, että kurssien reputtaminen ei ollut mitenkään epätavallista, vaan läpäisyvaatimuksista, uusinnoista ja mahdollisesta hylätystä arvosanasta puhuttiin paljon, huomattavasti enemmän kuin HY:ssa. Lähtökohtana tuntui olevan se, että todennäköisesti huomattava osa opiskelijoista ei suinkaan pääse kurssia läpi. Yllä mainitsemani työlään kurssin reputtivatkin yli puolet opiskelijoista.
Espanjan kielikurssiin olin erityisen tyytyväinen ja koen, että espanjan taitoni kehittyivät huimasti kevään aikana, toki kielikurssin ja natiivin opettajan ansiosta, mutta myös siitä syystä, että käytin espanjaa arkielämässäni päivittäin.
Suuri huomaamani ero Espanjassa ja Suomessa opiskelun välillä on se, että UAB:issa opettajat vaativat jokaisen paperin, dokumentin, raportin ja tehtävän printtaamista, mihin en Suomessa ole lainkaan tottunut. Koko kolmen vuoden opintojeni aikana Suomessa minun ei ole tarvinnut tulostaa mitään kuin ehkä kerran, kun taas UAB:issa sitä nimenomaan vaadittiin jatkuvasti. Niin kurssin 20-sivuinen loppuraportti kuin espanjan suulliseen tenttiin tuotava kuvakin piti tulostaa, mikä oli omasta mielestäni hieman tarpeetonta paperin tuhlausta. Lisäksi suurin osa yliopiston tulostimista oli koko kevään ajan rikki. Muutenkin asioiden sähköistämisessä ollaan Espanjassa todella paljon Suomea jäljessä. Esimerkiksi kursseille piti tosiaan ilmoittautua paikan päällä, mitä tahansa asioita hoidettaessa melkein aina vaaditaan fyysinen allekirjoitus ja leima paperiin ja opettajilta ei saa tiedustella asioita sähköpostilla, vaan heille on mentävä keskustelemaan paikan päälle tiettyinä aikoina. Tämä vaati itseltäni paljon sopeutumista, sillä Suomessa olen tottunut, että kaikki kurssien epäselvyydet selvitetään sähköpostitse. UAB:issa tätä yrittäessäni, sain joka kerta yhtä kylmän vastaanoton, ja kehotuksen tulla keskustelemaan asiasta opettajan kanssa kasvotusten, vaikka kyseessä olisi ollut todella yksinkertainen kysymys ja vastaus.
UAB:in opiskelijat ovat yleisesti ottaen poliittisesti hyvin aktiivisia. Ilmeisesti yliopiston lukukausimaksut olivat nousseet viime aikoina hieman, mistä opiskelijat osoittivatkin mieltään jatkuvasti. Lakkoja ja mielenosoituksia oli miltei viikoittain, mutta ainakin vähintään kaksi kertaa kuussa ja tällöin luennot oli usein peruttu. Turhauttavaa oli se, ettei koskaan voinut tietää milloin lakko oli, toteutuiko se ja peruttiinko luennot sen takia. Näin ollen päädyin muutamaankin otteeseen matkustamaan 45 minuuttia yliopistolle turhaan luentojen ollessa peruttu, mikä tietysti selvisi minulle vasta paikan päällä. Ajoittainen espanjalainen järjestelmällisyyden puute tuli tässä loistavasti esille.
Arki kohteessa
Universidad Autonoma de Barcelona 1
Barcelona on ihana kaupunki, josta löytyy varmasti kaikille jotain: kulttuuria, kansainvälisen suurkaupungin sykettä, rantaelämää, tunnelmallisia pikkukujia ja espanjalaista elämäntyyliä riittämiin. Katalonian ja täten myös Barcelonan viralliset kielet ovat espanja ja katalaani. Oman kokemukseni mukaan espanjalla kuitenkin pärjää lähes aina. Hoidin 90% arkipäivän asioistani espanjaksi eikä kertaakaan tullut eteen tilannetta, jossa minulle ei olisi suostuttu puhumaan espanjaa takaisin vaan ainoastaan katalaania. Toki katalaaninkieliset tervehdykset, kiitokset ja hyvästit oppii Barcelonassa asuessaan nopeasti ja niitä onkin kiva käyttää paikallisen kielen huomioidakseen ja sitä kunnioittaakseen. Paikalliset ovat aina tosi iloisia, kun heidän kieltään edes yrittää puhua. Barcelonassa osataan myös Espanjaan yleisesti verrattuna melko hyvin englantia kaupungin suurten turistimäärien ja kansainvälisyyden vuoksi. Välillä käy kuitenkin niin, ettei ravintolan tarjoilija, postin virkailija tai apteekin myyjä osaakaan ollenkaan englantia vaan jatkavat sitkeästi espanjan tai katalaanin puhumista, vaikka kuinka yrittäisit puhua heille englantia, eli siihenkin kannattaa varautua. Toisaalta tämä on loistava tapa harjoitella espanjan tai katalaanin taitoa, kun muita vaihtoehtoja ei ole. Arkipäivän tilanteiden hoitamiseen ei muutenkaan vaadita kovin edistynyttä kielitaitoa.
Julkinen liikenne on Barcelonassa todella toimiva, joskin hyvin ruuhkainen aamuisin ja iltapäivisin ja viikonloppuöisin. Kuljin tosiaan UAB:iin junalla, ja usein aamujunassa yliopistolle ei voinut unelmoidakaan istumapaikasta vaan sai olla tyytyväinen, jos mahtui ylipäätään tungettua junan kyytiin. Julkinen liikenne kuitenkin toimii hyvin, ja itselläni oli käytössä melko edullinen matkakortti nimeltä T-Jove, joka on alle 25-vuotialle tarkoitettu. Edullisimmalla eli yhden vyöhykkeen hinnalla pääsee myös UAB:iin, vaikka se sijaitseekin kaupungin ulkopuolella. Matkakortteja voi ostaa automaateista miltä tahansa metro- tai juna-asemalta.
Opiskelijaelämä ja vapaa-aika
ESN eli European Student Network on todella aktiivinen Barcelonassa. Joka viikko järjestetään erilaisia aktiviteetteja ja juhlia kaikille Barcelonan vaihtareille, joita on muuten todella paljon, sillä Barcelonassa on 4 eri yliopistoa. Aktiviteetteja on joka lähtöön, ne ovat hyvin organisoituja ja edullisia ja niissä tutustuu helposti uusiin ihmisiin. Etenkin ensimmäisten viikkojen aikana ESN järjesti todella paljon ohjelmaa, eli tylsää ei ainakaan ehtinyt tulla. ESN:n kanssa voit lähteä pelaamaan lentopalloa, osallistua beerpong-turnaukseen, harjoitella eri kieliä muiden vaihtareiden ja paikallisten kanssa jutellen, käydä tutustumassa kulttuurikohteisiin niin Barcelonassa, lähteä retkille lähikohteisiin, kauemmaksi Espanjaan tai jopa Marokkoon tai Portugaliin. Lisäksi Barcelonan yöelämä on todella vilkasta ja jos se kiinnostaa niin Barcelonasta löytyy paljon vaihtoehtoja erilaisiin baareihin ja klubeihin. ESN tarjoaa kuitenkin lukuisia muitakin aktiviteetteja, eli yöelämä ei missään tapauksessa ole ainoa asia mitä Barcelonalla on tarjottavana. ESN:n lisäksi Barcelonassa on muitakin vastaavia järjestöjä.
Tylsää Barcelonassa ei siis varmasti tule! Itse rakastin viettää vapaa-aikaani ESN-tapahtumien lisäksi vain seikkaillen kaupungin kaduilla, myös vanhan kaupungin ja ns. turistikeskustan ulkopuolella. Esimerkiksi oma asuinalueeni Eixample ja sen naapurikaupunginosa Gràcia ovat kauniita alueita täynnä elämää. Barcelona on myös täynnä toinen toistaan ihanampia kahviloita, tavernoja, ravintoloita ja putiikkeja. Barcelonalaiset viettävät paljon aikaa baareissa ja ravintoloissa arki-iltaisinkin, ja minäkin opin näille tavoille hyvin nopeasti. Barcelona ei ole erityisen halpa kaupunki, ainakaan muuhun Espanjaan verrattuna, mutta ulkona syöminen ja ruoka yleensäkin on huomattavasti halvempaa kuin Suomessa. Paikallisten kauppahallien vihannes- ja hedelmävalikoimat sekä juusto- ja lihatiskit tarjoavat ison valikoiman tuoreita ja laadukkaita tuotteita.
Universidad Autonoma de Barcelona 2
Muun vapaa-ajan vieton lisäksi hankin paikalliselle salille jäsenyyden kevään ajaksi. Saliketjun nimi on DIR, jonka saleja on todella paljon joka puolella kaupunkia ja niissä on tarjolla kuntosalin lisäksi kattavasti ryhmäliikuntaa. Jäsenyys on myös melko edullinen etenkin Suomen hintoihin verrattuna, eli voinkin lämpimästi suositella kyseistä kuntosalia kaikille.
Viimeiseksi vielä pari sanaa turvallisuudesta. Barcelonassa on suurelle kaupungille ominaisesti jonkin verran rikollisuutta, esimerkiksi taskuvarkaita on keskustan turistialueilla ja metroissa paljon. Minä tai ystäväni emme onneksi joutuneet varkauden uhriksi. Kannattaa kuitenkin olla aina varuillaan ja pitää kännykkää ja lompakkoa piilossa, eikä esim. takataskussa suoraan taskuvarkaiden ulottuvilla.
Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville
Loppuun haluan antaa vielä muutamia vinkkejä tuleville Barcelonan tai UAB:in vaihtareille. Kuten jo mainitsin, UAB:issa (kandi)kurssitarjonta englanniksi on todella pieni, toki hieman alasta riippuen, mikä kannattaa ottaa huomioon vaihtokohdetta valitessa. Barcelonassa pärjää vaihdossa osaamatta espanjaa tai katalaania, mutta olipa aiempaa tuntemusta kyseisistä kielistä tai ei, suosittelen ehdottomasti ottamaan joko espanjan tai katalaanin kielikurssin yliopistolla. Omat espanjan taitoni kehittyivät valtavasti vaihtokevään aikana, kun kieltä pääsi opiskelemaan natiivin opettajan kanssa ja tunneilla työskentelykieli oli aina espanja. Oppimalla paikallista kieltä pääsee myös paremmin sisälle paikalliseen elämään ja elämäntyyliin. Jos kielitaitosi riittää, on varmasti hyvä päätös ottaa edes yksi kurssi espanjaksi. Uskon, että se on kaikista paras tapa kehittää omaa kielitaitoaan, vaikka se voikin olla ajoittain hyvin rankkaa. Toivon, että olisin itsekin pystynyt opiskelemaan espanjaksi ja täten oppimaan kielen vielä paremmin.
Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelija
Olin vaihdossa Namibiassa, Windhoekissa keväällä 2019, mikä tarkoittikin päiväntasaajan sillä puolella syyslukukautta. Vaihtoyliopisto oli UNAM eli University of Namibia.
(University of Namibia)
Ennen lähtöä. Sain kuulla, että Helsingin yliopisto oli valinnut minut vaihtoon muistaakseni jo maaliskuussa 2018. Sen jälkeen alkoi hakeminen kohdeyliopistoon, mikä olikin pitkä prosessi. Toimitin saamieni ohjeiden mukaisesti hakemukset liikkuvuuspalveluille, josta ne lähetettiin UNAMille. Meidän piti kuitenkin myös tehdä sähköinen hakemus, koska he ovat ilmeisesti siirtymässä sähköiseen käytäntöön. Sain hakemukset valmiiksi jo muistaakseni toukokuussa, mutta hyväksymispäätös Namibian yliopistolta tuli vasta marraskuussa, minkä eteen piti lähettää muutamia kyselyviestejä paikalliselle vaihtarivastaavalle. Tässä sainkin jo esimakua siitä, miten asiat Namibiassa toimivat 😀
Kun vaihtoon lähtö oli vihdoin varmaa, aloin hakea Namibiaan viisumia, joka todellakin kannattaa hakea ajoissa. Itselläni viisumin hakeminen tapahtui todella sutjakkaasti, mutta tämä olikin enemmän poikkeus kuin sääntö. Toinen Helsingistä lähtenyt vaihtari ei saanut lopullista viisumia koskaan, ja ne vaihtarit, jotka hakivat viisumia vasta Namibiassa, saivat sen vasta kolmen kuukauden ja lukuisten virastovierailujen jälkeen. Viisumin lisäksi varasimme nopeasti myös lentoliput. Ostimme menopaluun ja itse en kyllä tätä suosittele, ellet oikeasti tiedä, että sinun täytyy juuri tuolloin olla takaisin Suomessa; itse olisin voinut jäädä Namibiaan pidemmäksikin aikaa.
(UNAM kampus ennen lukukauden alkua)
Saapuminen vaihtokohteeseen. Saavuimme vaihtokohteeseen yhdessä toisen Helsingin vaihtarin kanssa lauantaina 19.1.2019. Olimme mielestämme sopineet vaihtarivastaava Aune Samin kanssa, että tulemme tuolloin Namibiaan, ja he olivat luvanneet tulla lentokentälle vastaan. Ketään ei siellä kuitenkaan ollut ja noin puolen tunnin kuluttua otimme itse taksin kohti UNAMia. Perille päästyämme huomasimme, että yliopisto olikin täysin tyhjä, eikä siellä ollut mikään paikka auki, koska lukukausi ei ollut vielä kunnolla alkanut ja oli viikonloppu. Löysimme kuitenkin onneksi naisen, joka tiesi Aunen ja sai hänen tavoitettua. Pian Aune tulikin meitä auttamaan ja sai meille järjestettyä huoneet Vanhasta hostellista, mikä oli ehkä hieman vaikeaa, koska yliopistolla ei tosiaan ollut ketään vielä töissä, varsinkaan viikonloppuna. Tämän takia kannattaakin varmistaa useaan otteeseen, milloin olette saapumassa Namibiaan, jotta lentokenttäkyydit ja alkujärjestelyt sujuisivat paremmin.
(Hostellin käytävät ja paviaani)
Asuminen. Saimme huoneet Vanhasta hostellista. Olimme tosiaan tulleen yliopistolle kaksi viikkoa ennen kuin luennot alkoivat, joten hostelli oli täysin autio (lukuun ottamatta siellä vierailevia paviaaneja), siivoamatta ja hieman remontin keskellä. Kun kuitenkin huoneensa sai siivottua ja hostelliin alkoi tulla lisää väkeä, siitä tuli oikein mukava asuinsija.
Mitään ruuanlaittovälineitä tai jääkaappia meillä ei kuitenkaan ollut. Meille oli luvattu kyllä jääkaapit, mutta kahden rikkinäisen laitteen jälkeen kävimme ostamassa uuden, koska kesällä oli hyvin kuuma, eikä mikään ruoka tahtonut säilyä pitkään ilman jääkaappia. Toiset vaihtarit saivat lopulta kaksi jääkaappia hostellin puolesta, mutta siihen meni 1-4 kuukautta. Suomen vaihtarit ostivat myös keittolevyjä, joita käytimme yhdessä.
(Matkalla Windhoekin keskustaan)
Opiskelujen alkaminen. Ensimmäisenä yliopiston rekisteröitymispäivänä kampuksen elämä muuttui täysin. Tapasimme aamulla Aunen, joka laittoi rekisteröintiprosessin käyntiin, minkä jälkeen meidän piti kulkea ympäri kampusta ilmoittautumassa kursseille ja hostelliin. Joka paikkaan oli pitkät jonot, mutta meille vaihtareille kokemus oli kuitenkin varmasti helpompi, koska saimme mukaamme avustavan opiskelijan, joka veti meidät pitkien jonojen ohi. Mukaan kannattaa varata jotain pientä evästä, koska jonottelussa voi tulla nälkä. Homma oli kuitenkin hoidettu iltapäivään mennessä, jolloin meillä oli vihdoin lukujärjestyksetkin selvillä.
Rekisteröitymispäivä on aika sekava, varsinkin jos on juuri saapunut maahan. Prosessia helpottaa, jos sinulla on valmiiksi jo Suomessa printatut dokumentit, (joita en nyt kaikkia muista) mutta ainakin kopio passista, hyväksymiskirje, opintosuoritusote ja opintosuunnitelma (kurssien tiedot, jotka aiot ottaa) kannattaa varata mukaan. Itse suosittelen Foundations of Oshiwambo kurssia J Kursseja voi vielä muuttaa tiettyyn päivään mennessä, mutta se vaatii taas odottelua ja jonotusta, joten parempi, jos saa kerralla hommat hoidettua.
(Auringonlasku UNAMilla)
Opiskelu ja opetus. Opiskelu UNAMissa riippuu paljon kursseista, mitä valitset. Jos haluaa suoriutua helpolla, kannattaa ottaa ensimmäisen vuoden kursseja, jotka vastaavat monissa määrin Suomen lukiotasoa. Kolmannen ja neljännen vuoden kursseilla on jo paljon enemmän tekemistä ja tiedonhakua, joten niiden kurssien läpipääsyyn pitää tehdä jo enemmän töitä.
Opetuskin riippuu paljon kurssista ja opettajasta. Itselleni sattui onneksi kursseja, joilla oli oikein mukavat opettajat. He saattavat kysellä paljonkin Suomen asioista verrattuna Namibiaan, joten siihen voi varautua. Jotkut opettajat osasivat rakentaa kurssinsa selkeiksi kokonaisuuksiksi, mutta toiset taas antoivat koko ajan uusia tehtäviä, mitä piti tehdä, eikä kurssin suorittamisvaatimuksista aivan ottanut selvää.
(Sossusvlei, deadvlei)
Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville. Luonnollisesti turvallisuus oli Namibiassa paljon enemmän mielessä kuin Suomessa. Ainoa asia, mitä todella kaipasinkin Suomesta, oli vapaus liikkua miten ja milloin halusin, yksin ja turvallisesti. Kuitenkin perus maalaisjärjellä pääsee hyvin pitkälle ja aika pian tottuu uusiin käyttäytymismalleihin.
Taksien käytöstä moni varoitteli, emmekä käyttäneet normaaleja takseja ensimmäisen parin viikon aikana – tilasimme aina tutun kuskin puhelimitse. Kun paikat alkoivat kuitenkin tulla tutuiksi, aloimme käyttää normitakseja päiväsaikaan, mikä helpotti elämää huomattavasti, koska tilattavilla takseilla kesti kauan ajaa UNAMille hakemaan meitä ja ne ovat kalliimpia. Pimeän aikaan en kuitenkaan missään nimessä ottaisi normaalia taksia varsinkaan yksin, koska vaikka suurin osa kuskeista onkin hyviä ihmisiä, siellä on myös kuskeja, jotka ottavat tilaisuudesta hyödyn irti.
Aktiviteettien puolesta UNAMilla on erilaisia opiskelija kerhoja, joihin voi osallistua, mutta itse en liittynyt mihinkään niistä. Windhoekissa järjestetään mielestäni paljon tapahtumia, mistä nautin kovasti. Erityisesti pari kertaa kuussa järjestettävä City Market kannattaa testata ja erilaisiin musiikkitapahtumiin osallistua. Myös Katuturasta löytyvä kapana-paikka on mahtava.
Vaihtokohteena Namibia on silmiä avaava ja odottamaton. Uusi erilainen kulttuuri vaatii sopeutumista, joten matkan aikana oppii hurjasti maailmasta, muista ihmisistä ja itsestä. En jättäisi kokemusta pois mistään hinnasta.
