Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelija
Olin vaihdossa Namibiassa, Windhoekissa keväällä 2019, mikä tarkoittikin päiväntasaajan sillä puolella syyslukukautta. Vaihtoyliopisto oli UNAM eli University of Namibia.
 |
 |
||
(University of Namibia)
Ennen lähtöä. Sain kuulla, että Helsingin yliopisto oli valinnut minut vaihtoon muistaakseni jo maaliskuussa 2018. Sen jälkeen alkoi hakeminen kohdeyliopistoon, mikä olikin pitkä prosessi. Toimitin saamieni ohjeiden mukaisesti hakemukset liikkuvuuspalveluille, josta ne lähetettiin UNAMille. Meidän piti kuitenkin myös tehdä sähköinen hakemus, koska he ovat ilmeisesti siirtymässä sähköiseen käytäntöön. Sain hakemukset valmiiksi jo muistaakseni toukokuussa, mutta hyväksymispäätös Namibian yliopistolta tuli vasta marraskuussa, minkä eteen piti lähettää muutamia kyselyviestejä paikalliselle vaihtarivastaavalle. Tässä sainkin jo esimakua siitä, miten asiat Namibiassa toimivat 😀
Kun vaihtoon lähtö oli vihdoin varmaa, aloin hakea Namibiaan viisumia, joka todellakin kannattaa hakea ajoissa. Itselläni viisumin hakeminen tapahtui todella sutjakkaasti, mutta tämä olikin enemmän poikkeus kuin sääntö. Toinen Helsingistä lähtenyt vaihtari ei saanut lopullista viisumia koskaan, ja ne vaihtarit, jotka hakivat viisumia vasta Namibiassa, saivat sen vasta kolmen kuukauden ja lukuisten virastovierailujen jälkeen. Viisumin lisäksi varasimme nopeasti myös lentoliput. Ostimme menopaluun ja itse en kyllä tätä suosittele, ellet oikeasti tiedä, että sinun täytyy juuri tuolloin olla takaisin Suomessa; itse olisin voinut jäädä Namibiaan pidemmäksikin aikaa.
(UNAM kampus ennen lukukauden alkua)
Saapuminen vaihtokohteeseen. Saavuimme vaihtokohteeseen yhdessä toisen Helsingin vaihtarin kanssa lauantaina 19.1.2019. Olimme mielestämme sopineet vaihtarivastaava Aune Samin kanssa, että tulemme tuolloin Namibiaan, ja he olivat luvanneet tulla lentokentälle vastaan. Ketään ei siellä kuitenkaan ollut ja noin puolen tunnin kuluttua otimme itse taksin kohti UNAMia. Perille päästyämme huomasimme, että yliopisto olikin täysin tyhjä, eikä siellä ollut mikään paikka auki, koska lukukausi ei ollut vielä kunnolla alkanut ja oli viikonloppu. Löysimme kuitenkin onneksi naisen, joka tiesi Aunen ja sai hänen tavoitettua. Pian Aune tulikin meitä auttamaan ja sai meille järjestettyä huoneet Vanhasta hostellista, mikä oli ehkä hieman vaikeaa, koska yliopistolla ei tosiaan ollut ketään vielä töissä, varsinkaan viikonloppuna. Tämän takia kannattaakin varmistaa useaan otteeseen, milloin olette saapumassa Namibiaan, jotta lentokenttäkyydit ja alkujärjestelyt sujuisivat paremmin.
 |
|
| (Hostellin käytävät ja paviaani) |
Asuminen. Saimme huoneet Vanhasta hostellista. Olimme tosiaan tulleen yliopistolle kaksi viikkoa ennen kuin luennot alkoivat, joten hostelli oli täysin autio (lukuun ottamatta siellä vierailevia paviaaneja), siivoamatta ja hieman remontin keskellä. Kun kuitenkin huoneensa sai siivottua ja hostelliin alkoi tulla lisää väkeä, siitä tuli oikein mukava asuinsija.
Mitään ruuanlaittovälineitä tai jääkaappia meillä ei kuitenkaan ollut. Meille oli luvattu kyllä jääkaapit, mutta kahden rikkinäisen laitteen jälkeen kävimme ostamassa uuden, koska kesällä oli hyvin kuuma, eikä mikään ruoka tahtonut säilyä pitkään ilman jääkaappia. Toiset vaihtarit saivat lopulta kaksi jääkaappia hostellin puolesta, mutta siihen meni 1-4 kuukautta. Suomen vaihtarit ostivat myös keittolevyjä, joita käytimme yhdessä.
 |
|
| (Matkalla Windhoekin keskustaan) |
Opiskelujen alkaminen. Ensimmäisenä yliopiston rekisteröitymispäivänä kampuksen elämä muuttui täysin. Tapasimme aamulla Aunen, joka laittoi rekisteröintiprosessin käyntiin, minkä jälkeen meidän piti kulkea ympäri kampusta ilmoittautumassa kursseille ja hostelliin. Joka paikkaan oli pitkät jonot, mutta meille vaihtareille kokemus oli kuitenkin varmasti helpompi, koska saimme mukaamme avustavan opiskelijan, joka veti meidät pitkien jonojen ohi. Mukaan kannattaa varata jotain pientä evästä, koska jonottelussa voi tulla nälkä. Homma oli kuitenkin hoidettu iltapäivään mennessä, jolloin meillä oli vihdoin lukujärjestyksetkin selvillä.
Rekisteröitymispäivä on aika sekava, varsinkin jos on juuri saapunut maahan. Prosessia helpottaa, jos sinulla on valmiiksi jo Suomessa printatut dokumentit, (joita en nyt kaikkia muista) mutta ainakin kopio passista, hyväksymiskirje, opintosuoritusote ja opintosuunnitelma (kurssien tiedot, jotka aiot ottaa) kannattaa varata mukaan. Itse suosittelen Foundations of Oshiwambo kurssia J Kursseja voi vielä muuttaa tiettyyn päivään mennessä, mutta se vaatii taas odottelua ja jonotusta, joten parempi, jos saa kerralla hommat hoidettua.
 |
|
| (Auringonlasku UNAMilla) |
Opiskelu ja opetus. Opiskelu UNAMissa riippuu paljon kursseista, mitä valitset. Jos haluaa suoriutua helpolla, kannattaa ottaa ensimmäisen vuoden kursseja, jotka vastaavat monissa määrin Suomen lukiotasoa. Kolmannen ja neljännen vuoden kursseilla on jo paljon enemmän tekemistä ja tiedonhakua, joten niiden kurssien läpipääsyyn pitää tehdä jo enemmän töitä.
Opetuskin riippuu paljon kurssista ja opettajasta. Itselleni sattui onneksi kursseja, joilla oli oikein mukavat opettajat. He saattavat kysellä paljonkin Suomen asioista verrattuna Namibiaan, joten siihen voi varautua. Jotkut opettajat osasivat rakentaa kurssinsa selkeiksi kokonaisuuksiksi, mutta toiset taas antoivat koko ajan uusia tehtäviä, mitä piti tehdä, eikä kurssin suorittamisvaatimuksista aivan ottanut selvää.
(Sossusvlei, deadvlei)
Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville. Luonnollisesti turvallisuus oli Namibiassa paljon enemmän mielessä kuin Suomessa. Ainoa asia, mitä todella kaipasinkin Suomesta, oli vapaus liikkua miten ja milloin halusin, yksin ja turvallisesti. Kuitenkin perus maalaisjärjellä pääsee hyvin pitkälle ja aika pian tottuu uusiin käyttäytymismalleihin.
Taksien käytöstä moni varoitteli, emmekä käyttäneet normaaleja takseja ensimmäisen parin viikon aikana – tilasimme aina tutun kuskin puhelimitse. Kun paikat alkoivat kuitenkin tulla tutuiksi, aloimme käyttää normitakseja päiväsaikaan, mikä helpotti elämää huomattavasti, koska tilattavilla takseilla kesti kauan ajaa UNAMille hakemaan meitä ja ne ovat kalliimpia. Pimeän aikaan en kuitenkaan missään nimessä ottaisi normaalia taksia varsinkaan yksin, koska vaikka suurin osa kuskeista onkin hyviä ihmisiä, siellä on myös kuskeja, jotka ottavat tilaisuudesta hyödyn irti.
Aktiviteettien puolesta UNAMilla on erilaisia opiskelija kerhoja, joihin voi osallistua, mutta itse en liittynyt mihinkään niistä. Windhoekissa järjestetään mielestäni paljon tapahtumia, mistä nautin kovasti. Erityisesti pari kertaa kuussa järjestettävä City Market kannattaa testata ja erilaisiin musiikkitapahtumiin osallistua. Myös Katuturasta löytyvä kapana-paikka on mahtava.
Vaihtokohteena Namibia on silmiä avaava ja odottamaton. Uusi erilainen kulttuuri vaatii sopeutumista, joten matkan aikana oppii hurjasti maailmasta, muista ihmisistä ja itsestä. En jättäisi kokemusta pois mistään hinnasta.