Vaihtokertomus, Universität Leipzig, kesä 2023

Lääketieteellinen tiedekunta, psykologia

Ennen vaihtoa

Leipzigin yliopisto valikoitui vaihtokohteekseni siten, että halusin suorittaa vaihtoni saksankielisessä maassa. Olin kuullut siitä etukäteen hyvää entiseltä vaihto-oppilaalta, joten valinta tuntui hyvältä. Itse hakuprosessi oli suhteellisen suoraviivainen, vaikkakin koin stressaavaksi pitkät odotusajat sekä epätietoisuuden. Tilannetta helpotti Leipzigin sekä Helsingin yliopiston vaihtokoordinaattorit, jotka vastasivat nopeasti ja kärsivällisesti kysymyksiin koko vaihtoprosessin ajan. Saksaan lähtiessä piti huomioida terveysvakuutuksen todistaminen, mutta eurooppalaisella sairasvakuutuskortilla asia järjestyi helposti. Kohdeyliopistolla oli kaikkiin hoidettaviin asioihin todella kattava ja selkeä muistilista, jonka avulla vaihtoon lähtöön liittyvät käytännönasiat tuntuivat helpommilta.

Asuminen

Minua jännitti etukäteen asunnon saaminen, koska olin kuullut Keski-Euroopan vaikeasta asuntotilanteesta. Minulle kuitenkin järjestyi nopeasti hakemisen jälkeen huone neljän hengen solusta opiskelija-asuntolasta. Erityisesti Itä-Saksan hintataso on maltillinen Helsinkiin verrattuna ja maksoin noin 270 € kuukaudessa suhteellisen isosta, kalustetusta huoneesta todella hyvällä sijainnilla aivan keskustan vierestä. Suurin osa vaihtareista sai asunnon opiskelija-asuntoloista ja loput löysivät kämppisasuntoja. Iso osa paikallisista opiskelijoista asui myös jaetuissa asunnoissa, joten niitä oli hyvin tarjolla.

Kurssit ja lukukausi

Saksan lukukaudet poikkeavat Suomesta, mikä teki vaihdon aikatauluttamisesta hieman haastavampaa. Saksassa yliopistoilla on huhtikuusta heinäkuuhun kestävä kesälukukausi sekä lokakuusta tammikuuhun kestävä talvilukukausi. Leipzigissa vaihto-opiskelijat saavat periaatteessa lukea mitä tahansa ja myös ”puolikkaita” kursseja ja näin rakentaa todella vapaasti oman näköisensä lukukauden. Itse luin sellaisia psykologian kursseja, joita ei ole ollut tarjolla Helsingin yliopistossa sekä muutaman saksan kielen kurssin, jotka olivat erityisesti kohdennettu kansainvälisille opiskelijoille. Luin kursseja 26 opintopisteen edestä ja pidin määrää todella hyvänä. Kursseja pystyi myös muuttamaan ensimmäisillä viikoilla ja jokaisella opiskelualalla oli oma koordinaattorinsa, joka ohjeisti kurssien valinnassa ja ilmoittautumisessa. Yksittäisiä lomapäiviä oli muutamia lukukauden aikana, mutta pääsiäisloma oli ainoa pidempi loma kesälukukaudella. Leipzigissa ei ollut periodeja, joten kaikki kurssit jatkuvat koko lukukauden ajan ja päättyvät tentteihin heinäkuun lopussa.

Arki kohteessa

Vasemmalla yliopiston päärakennus

Saavuin sateiseen Leipzigiin maaliskuun alussa ja ainakin alkukeväästä sateenvarjo sekä tuulitakki olivat kovassa käytössä. Leipzig on asukasmäärältään samankokoinen kuin Helsinki, ja pidin kaupungin koosta todella paljon. Leipzigissa riitti tekemistä, mutta sen kuitenkin oppii tuntemaan suhteellisen nopeasti ja jo ensimmäisen viikon jälkeen uskalsin pikkuhiljaa luopua google mapsista tutuilla reiteillä. Ensimmäiset päivät tuntuivat aika tyhjiltä, mutta nopeasti alkanut kolmen viikon mittainen kieli- ja orientaatiokurssi helpottivat arjen aloittamista. Kurssi oli intensiivinen ja siinä tutustui hyvin muihin vaihtareihin. Olo helpottui vielä entisestään yliopiston alkaessa kunnolla.

Opetuskulttuuri

Pidin Leipzigin tavasta järjestää kurssit. Yleensä viiden opintopisteen kurssiin kuului viikoittainen 1,5 h luento sekä 1,5 h seminaari, jossa tavattiin pienemmällä ryhmällä keskustelemaan luennon aiheesta ja syventämään tietoa käytännön harjoituksilla. Ainakin minulle sopi todella hyvin tällainen kaksiportainen järjestelmä. Opiskelin kaikki kurssini saksaksi, mikä itsessään jännitti etukäteen. Olin koulussa lukenut pitkän saksan ja lähdin Saksaan tasolla B2. Ensihämmennyksen jälkeen koin, että pärjäsin kursseilla hyvin. Ymmärsin suurimman osan luennoista ja professorien diat olivat todella hyviä sekä informatiivisia. Usein seminaareissa vielä tarkentui osa asioista, joita en välttämättä ollut vielä ihan sisäistänyt luentojen aikana. Luentojen jälkeen kävin vielä diat läpi kääntäjän kanssa ja varmistin, että olin ymmärtänyt kaiken. Olen todella tyytyväinen, että uskalsin suorittaa kurssit saksaksi ja haluankin kannustaa muita suorittamaan jollain vieraalla kielellä opintoja!

Yleistä Saksassa on lukukauden lopussa suoritettavat raportit, mutta minulla oli ainoastaan tenttejä. Kolme niistä oli kirjallisia (käsin kirjoitettavia) ja yksi tenteistä oli suullinen. Hieman vastoin odotuksia suullinen tentti oli kaikista miellyttävin ja helpoin. Professorit olivat todella ymmärtäväisiä ja pystyin hyvin myös käyttämään englantia, jos saksankielinen sana unohtui. Kaikki kirjallisista tenteistä oli ns. ”pikatenttejä” eli aikaa oli 60 min ja usein kysymyksiä 15-20 kappaletta. Kysyin professoreilta jo lukukauden aikana helpotusta, koska minua jännitti, etten pystyisi ilmaisemaan osaamistani niin nopeassa ajassa saksaksi. Professorista riippuen sain erilaista helpotusta tentteihin. Kaikissa sain luvan käyttää sanakirjaa, yhden kirjoitin englanniksi ja kahdessa sain 30 min lisäaikaa. Vaikeimmassa tentissä sain ainoastaan sanakirjan käyttöön, mutta riittävällä opiskelulla sekin oli ihan mahdollinen. Tenttien vaikeustaso oli vastaava Helsingin kanssa.

Vapaa-aika

Sydämenmuotuoinen järvi Kirchbruch.

Yliopistolla oli todella kattava urheilutarjonta edullisesti ja itse päädyin kokeilemaan ihan uusina lajeina judoa sekä dancehallia. Urheiluryhmät olivat myös loistava tapa päästä tutustumana paikallisiin opiskelijoihin ja yliopiston tapahtumiin. Vaihtareille suunnatut järjestöt olivat myös aktiivisia, ja järjestettyjä retkiä lähialueen kaupunkeihin sekä luontokohteisiin sekä muuta toimintaa oli viikoittain. Erityisen suosittua vapaa-ajalla oli pyöräillä Leipzigin läheisille järville viettämään lämpimiä päiviä, ja ne olivatkin kaupungin parasta antia.

Mikä yllätti

Vastoinkäyminen tai asia, johon kannattaa varautua on saksalainen byrokratia. Tiesin siitä etukäteen, mutta silti se yllätti jäykkyydellään sekä monimutkaisuudellaan. Monet asiat hoidettiin vielä paperin ja postin välityksellä ja harva asia meni ensiyrittämällä ilman ylimääräisten sähköpostien lähettämistä. Varsinkin alussa oli vaikeaa, kun tuntui, etteivät asiat edenneet tai kaikesta oli tehty tahallaan hankalampaa kuin tarvitsisi. Tässä auttoi muiden vaihto-oppilaiden vertaistuki. Muille jaettiin vinkkejä erinäisistä muistettavista papereista ja kiemuroista, ja myös yhdessä byrokratiasokkelolle oli helpompi itkeä ja nauraa. Vaihdon lopussa asioiden hoitaminen tuntui jo todella paljon helpommalta, ja siihen liittyi paljon vähemmän vastoinkäymisiä. Vinkkinä Leipzigiin lähtijälle, että kannattaa rohkeasti ottaa heti yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse (jos mahdollisuus, niin parasta aina mennä paikan päälle) ja usein asiat kuitenkin hoituivat, kun vain jaksoi selvittää ja selittää. Usein virkailijat olivat todella ystävällisiä ja auttamishaluisia.

Sächsische Schweizin vaellusmaastot löytyivät Leipzigin läheltä.

Toinen asia, mihin kannattaa varautua on sää. Maaliskuussa lämpötilat pyörivät vielä alle kymmenessä ja itse olisin tarvinnut ehkä vielä talvitakkia. Kuitenkin kesäkuusta eteenpäin lämpötila pysyi taas pitkiäkin aikoja hellelukemissa, eikä monissa paikoissa ollut ilmastointia. Vaatevarastoa kannattaakin miettiä aika laajalla skaalalla.

Asia, joka ei yllättänyt, oli kulttuuri. Itse en kokenut kulttuurishokkia Saksaan saapuessa. Olen aikaisemminkin oleillut eri mittaisia aikoja Saksassa, mikä varmasti vaikutti asiaan, mutta ihmisten tapa olla on hyvin samanlainen kuin Suomessa. Siinä mielessä koin sopeutumisen sekä paikallisiin tutustumisen helpoksi.

Paluu Suomeen

Viimeisen tentin jälkeen vietin vielä muutaman päivän hyvästellen kaikki ystävät ja hoitaessani huoneen luovuttamisen ja muut pakolliset paperityöt, ennen kuin suuntasin Suomeen. Matkustin maata pitkin muutamilla lyhyillä pysähdyksillä ja koin sen hyvänä tapana myös itse totutella vaihdon loppumiseen. Hitaasti matkustaessa myös mieli pysyi paremmin mukana muutoksessa ja lähetessä Suomea koin olon jo aika tottuneeksi ajatukseen paluusta.

Vaihtokertomus, Taiwanin National Tsing Hua Yliopisto, kevät 2023

Moikka! Nimeni on Roosa ja opiskelen Helsingin yliopistossa Genetiikan ja molekyylibiotieteiden maisteriohjelmassa. Opiskelin ”molecular and celullar biology” linjalla kevätlukukauden 2023 National Tsing Hua University:ssä (NTHU), joka sijaitsee Taiwanin pääkaupungista Taipeista noin tunnin bussimatkan päässä Hsinchun kaupungissa. Hsinchu on hyvin perinteinen kaupunki, jossa on noin puoli miljoonaa asukasta ja kaksi isoa yliopistoa.

Infot koulun alkamisesta lähetettiin sähköpostitse joulukuun lopussa, ja koulu alkoi helmikuun toisella viikolla. Infot olivat kattavat ja sisälsivät ensimmäisen viikon kulut. Ensimmäisellä viikolla maksetaan asuntola, petivaatteet ja sähkökortti. Itse lensin Taiwaniin kahdeksan päivää ennen koulun alkua, mikä oli hyvä ratkaisu: pääsin sopeutumaan kulttuuriin ja uuteen aikavyöhykkeeseen rauhassa ennen kuin luennot alkoivat.

Tammikuun aikana saimme yhteystiedot omakohtaiseen tuutoriin ja isäntäprofessoriin. Olikin todella helpottavaa tietää, että joku paikallinen on koululla auttamassa minua sopeutumaan. Oman tuutorin kanssa meistä tulikin todella hyvät ystävät. Muutama päivä ennen kurssien alkua meillä oli infotilaisuus, jossa kerrottiin tärkeitä asioita opiskelusta ja elämästä NTHU:ssa, jonka jälkeen tapasimme tuutorit. Tuutorit esittelivät meille kampusta ja näyttivät asuntolat. Minut yllätti taiwanilaisten aito kiltteys ja halu auttaa sekä se kuinka ahkeria he ovat töissä ja koulussa.

Ensimmäinen kouluviikko meni luokkien etsimisessä ja oikeiden kurssien valinnoissa. Onneksi isäntäprofessori ja oma tuutori auttoivat näiden kanssa. Jouduinkin usein soittamaan tuutorilleni, että olen eksynyt. Ensimmäisellä viikolla oli pakollinen terveystarkastus, joka oli hyvin laaja terveydentilantarkastus. Terveystarkastukseen kuuluu mm. laajat verikokeet, virtsakokeet, yleiset tiedot (paino, pituus, jne), selän röntgenkuvaus ja lääkärin tapaaminen. Kokemus oli hyvin hämmentävä, sillä pisteillä toimittiin liukuhihnatekniikalla, mutta olen hyvin kiitollinen, että sain näin laajat terveydentilantarkastukset. Näistä tietenkin piti maksaa, mutta koulun kautta sen sai n. 30 eurolla.

Kursseja täytyy ottaa 13 credits (Suomessa vastaa 26 opintopistettä), mutta tavoite on 15 credits (Suomen 30 opintopistettä). Suosittelenkin ottamaan 15 opintopistettä, sillä on todennäköistä, että joku kurssi ei ole mieluisa, jolloin siitä voi luopua. On mahdollista, että kurssi on merkattu englanninkieliseksi, vaikka opetus onkin kiinaksi. Kurssien välillä on eroja, joten mieluummin ottaa liikaa kursseja alkuun ja luopuu niistä kuin toisinpäin. Kurssit kestävät 16–18 viikkoa. Huhtikuun alussa oli viikon loma, jonka paikalliset viettävät perheensä kanssa. Professorit olettavat opiskelijoiden opiskelevan loma-ajan, sillä mid term alkaa pian loman jälkeen. Mid term on viikon kestävä ajanjakso, jolloin on kokeita, esitelmiä tai raportteja riippuen opettajasta. Lukukauden viimeisellä viikolla on finals, joka on samanlainen kuin mid term. Itsellä professorit ovat hajauttaneet niiden ajoitusta, joten omat mid term ja finals kestivät noin kolme viikkoa. Pidin tästä tavasta, sillä muuten itsellä olisi ollut 6 koetta/esitelmää/raporttia viikossa. Nyt ehdin panostamaan jokaiseen tarpeeksi.

Taiwanissa monet työskentelevät ja/tai opiskelevat 12 tuntia päivässä, mutta myös ottavat tehopäiväunia missä tahansa, milloin tahansa – tapa, jota olen itsekin opetellut täällä. Kursseista pääsee läpi maisteritasolla, jos saa 70 % koepisteistä, kandivaiheen opiskelijoilla on hiukan matalampi prosentti. Usein tunneille osallistuminen on 10 % loppuarvosanasta, mikä kannustaa opiskelijoita osallistumaan tunneille. Itse olen päässyt kokemaan hyvin autenttisen kokemuksen kursseilla, sillä olin ainut eurooppalainen vaihto-oppilas. Muutenkin vaihto-oppilaita kursseillani on hyvin vähän, vaikka kurssit ovat englannin kielellä. Muihin vaihto-oppilaisiin tutustuminen oli kuitenkin suhteellisen helppoa, sillä meitä oli kampuksella vain noin 40 opiskelijaa kevätkaudella. Heidät tunnisti joukosta nopeasti ja monia pystyi lähestymään helposti.

Viikot vaihdossa kuluivat hyvin nopeasti koulun ja matkustelun ohella. Viikonpäivinä minulla oli keskimäärin kaksi 2–3 tunnin luentoa päivässä. Osallistuin koulun cheerleading joukkueen toimintaan, jolloin minulla oli harjoitukset maanantaisin ja torstaisin. Tiistaisin kävin kavereiden kanssa koulun kuntosalilla. Yliopistolla on myös uima-allas sekä pesäpallo- ja koriskenttä. Jos on innostusta urheiluun, suosittelen osallistumaan liikuntakursseille. Liikuntakursseille on tunkua, joten rohkeasti vaan ilmoittautumaan usealle. Kursseilla on droppaus mahdollisuus myöhemmin. Kuulemma taitotaso ei ole vaativa, mutta ohjeistus pääsääntöisesti on kiinaksi. Viikonloppuisin usein lähdimme porukalla matkustelemaan ympäri Taiwania. Suosittelen myös varaamaan aikaa vaihdon jälkeen matkusteluun Taiwanissa uusien kavereiden kanssa. Taiwanissa matkustelu julkisilla on helppoa ja halpaa. Bussi matka Hsinchusta Taipeihin maksaa 3 € ja luotijuna Etelä-Taiwaniin maksaa noin 30€. Matkustin myös Japaniin ja Etelä-Koreaan vaihdon aikana. Omien kurssien takia matkoja täytyi suunnitella huolella, sillä minulla oli 10% arvosanasta läsnäoloa.

Asuin vaihtoni ajan opiskelija-asuntolassa, joka oli tarkoitettu maisterivaiheen naispuolisille opiskelijoille. Kulttuurierona on, että miehiltä on pääsykielletty asuntolalle kello 17–08 välillä ja muutoin täytyy pyytää lupa miesvierailijoille, mutta naiset kuitenkin saivat mennä miesten asuntoloihin vapaasti. Jaoin huoneeni taiwanilaisen kämppikseni kanssa, jonka lisäksi jaoimme vessan ja suihkun kahden muun opiskelijan kanssa. Kämppiksestäni on tullut hyvä ystäväni ja hän on aina ollut todella ystävällinen.  Asuminen asuntolassa on ollut mieluisaa, vaikka siinä on omat rajoituksensa. Hinta-laatu suhde oli kohdallaan sillä maksoin vain noin 450 € puolesta vuodesta. Tämä maksetaan kerralla ensimmäisellä viikolla. Asuntolan huone on myös käytössä noin viikon verran finals kokeiden jälkeen, joka mahdollistaa oleskelun Taiwanissa opintojen jälkeen. Asuntolalla on yksi jääkaappi ja yksi mikro, jolloin kaikki ruokailu tapahtuu ulkona. Kampuksella on kolme ruokalaa, josta saa muutamalla eurolla aterian. Ruoka onkin kohtuullisen halpaa, usein söin 2–5 eurolla.

Vaihdon kustannukset olen saanut kustannettua apurahalla, asumistuella, opintotuella ja opintolainalla. Itse matkustelen vielä Aasiassa ennen kuin palaan Suomeen. Suomessa minun täytyykin heti alkaa raportoimaan vaihdon kursseja Helsingin yliopistolle.

Vaihtokertomus, Kioton yliopisto, kevät 2023

Oikeustieteellinen tiedekunta

Olin vaihdossa Kioton yliopistossa Japanissa puoli vuotta. Hain Japaniin sillä olen oikeustieteellisen ohessa tehnyt Aasian tutkimuksen opintoja. Kioto on erinomainen paikka Japanin kulttuurista ja historiasta kiinnostuneille. Kaupunki oli maan hallinnollinen keskus yli tuhannen vuoden ajan ja se on täynnä kauniita historiallisia paikkoja.

Saapuminen ja ensimmäisten viikkojen tunnelmat

Kioton yliopisto järjesti hieman ennen saapumista kattavan infon ja ohjeisti kattavasti ennen saapumista. Tiedot keväällä järjestettävistä kursseista ja niihin ilmoittautuminen tulivat melko myöhään. Joitain infoja ja yhteisiä tapahtumia järjestettiin myös saapuessa paikan päällä. Saapuessa opiskelijoiden tulee rekisteröityä kunnan asukkaaksi kunnantalolla. Tämä piti tehdä itse, mutta kunnantalolla sai ohjausta, toki enimmäkseen japaniksi.  Opiskelijaviisumilla on mahdollista tehdä 28 tuntia viikossa töitä opintojen ohella kunhan täyttää erikseen sitä varten lomakkeen. Täytin työluvan varmuuden vuoksi, vaikka ulkomaalaisten työllistyminen Japanissa ei ole helppoa.

Lensin Osakaan, jossa on lähin lentokenttä ja otin junan Kiotoon. Japanissa on erilaisia luonnon ääri-ilmiöitä. Latasin sen vuoksi luonnon katastrofeista ilmoittavan sovelluksen jo ennen saapumista, joka osoittautui hyödylliseksi. Kioton yliopisto ohjeistaa hyvin ja järjestää harjoituksia maanjäristysten varalta. Puhelimeen pystyy myös hankkimaan sim-kortin kätevästi etukäteen niin, että sen voi vain noutaa operaattorin pisteeltä lentokentältä maahan saapuessa.

Kioton kansainvälisillä opiskelijoilla on some-ryhmiä, joiden kautta sai hyvin etukäteen yhteyden kevään vaihtareihin. Tämän kautta kuulin whatsApp-ja Line-ryhmistä, joiden kautta kuuli yhteisistä menoista sekä tapahtumista. Menimme esimerkiksi pienellä porukalla ekalla viikolla Kioton yliopiston vieressä sijaitsevalle Daimonji-vuorelle, josta oli hienot näkymät kaupunkiin. Kioton kansainvälisten opiskelijoiden seura (KUISC) järjestää vaihto-opiskelijoille saapumisjuhlat ja erilaista hauskaa toimintaa pitkin vuotta. Yliopisto järjesti myös useita lounaita, joissa vaihto-opiskelijat lounastivat paikallisten opiskelijoiden kanssa.

Yliopiston pääkampuksella on söpö, pieni talo (Kizuna), josta saa neuvontaa ja apua tarvittaessa. Japanissa opiskelijoiden seurat yliopistoilla ovat iso juttu. Ensimmäisellä viikolla kiersimme läpi urheilukentän tutustumassa yliopiston eri seuroihin. Mukana oli lukuisia eritasoisia baseball-joukkueita ja jopa mölkky-seura nimeltään Ankka. Kiinnostavia seuroja löytyy joka makuun ja niiden toimintaan kannattaa tutustua.

Asuminen ja arkikohteessa

Kioton yliopistolla ei ole asuntolapaikkoja kaikille vaihto-opiskelijoille, vaan ne arvotaan etukäteen. Ylioopiston sivuilla ja some-ryhmissä Kioton yliopiston kansainvälisille opiskelijoille on neuvoa niille, joita arpaonni ei suosi. Pääsin Hyakumanbenin asuntolaan, joka sijaitsee Yoshida-kampuksen vieressä ja hieman yli puolen tunnin kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta. Arki toimi hyvin kun luennoille oli lyhyt matka ja vuokra oli hyvin edullinen (¥33,500). Asuntolassa oli jaetut keittiö ja suihkutilat. Kodista löytyi hätäpaketti maanjäristysten varalta.

Yliopistolla voi syödä edullisen ja hyvän luonaan. Tosin lukukauden alussa keskipäivällä ruokaloihin on pitkät jonot. Kampuksella on myös useita kauppoja. Kasvisruoan tarjonta oli hyvin rajallista. Yliopiston lähellä on myös useita kauniita kävelyreittejä kuten filosofien polku tai Kamo-joen varsi. Kansainväliset opiskelijat pääsevät joihinkin Kioton museoihin ja nähtävyyksiin ilmaiseksi tai alennuksella tiettyinä ajankohtina.

Kioton yliopiston kampuksella sijaitsee vanha asuntola, jonka opiskelijat ovat vallanneet. Yliopisto ei ylläpidä asuntolaa, joten se on huonossa kunnossa. Yliopisto haluaisi purkaa vanhan asuntolan, mutta opiskelijat taistelevat sen säilyttämisen puolesta kovasti. Vanhalla asuntolalla on taidetapahtumia ja tukikeikkoja sen säilyttämiseksi. Lisäksi siellä on villi kanala, täynnä söpöjä kanoja.

Vaihtoyliopiston kurssit ja opetuskulttuuri

Ryhmäkoot olivat pienemmät kursseilla kun ainakin omassa tiedekunnassani ja professorit muistivat meidät nimeltä. Opinnoissa korostettiin paljon läsnäoloa. Joskus kova läsnäolon korostus näkyi siinä, että väsyneet opiskelijat nukkuivat luennoilla pää pulpeteissa professoreiden luennoidessa.

Opetus oli kiinnostavaa ja helppoa seurata. Opetuksessa oli eri tavoin toteutettuja välikokeita ja heinäkuun lopussa loppukokeet. Jotkin tentit tehtiin käsin kirjoittaen paperiin ja kokeet eivät olleet vaikeita.

Kioton yliopisto tunnetaan kansainvälisessä vertailussa hyvänä tutkimusyliopistona. Pääsin tutustumaan Kioton yliopistossa tehtävään avaruustutkimukseen, jossa kehiteltiin asuinrakennuksia ihmisiä varten Kuuhun ja Marsiin. Yliopistossa tehtävään tutkimukseen tutustuminen vaihdossa oli myös todella kiinnostavaa. Kiotossa järjestettiin useita kiinnostavia seminaareja.

Lukukauden kesto ja lomat

Lukukausi alkoi huhtikuun alussa. Japanissa kouluvuosi alkaa aina huhtikuun alussa. Tuolloin oli myös kirsikkapuiden kukkimisaika. Kiotossa oli hanami-juhla, joten julkiset liikennevälineet olivat täynnä turisteja muualta Japanista ja ympäri maailmaa.

Meillä oli vapaa viikko opintojen alussa kultaisella viikolla (Golden weekillä 29.5.-5.5.), joka on kansallinen vapaa viikko sitten taukoja ei ollut heinäkuun loppuun asti. Loppukokeet järjestettiin heinäkuun lopussa. Elokuun ensimmäisellä viikolla oli vielä palauteviikko. Japanilaiset professorit korostivat kuinka tärkeää on olla läsnä vielä tuolloin palauteviikolla ja paheksuivat vaihto-opiskelijoita, jotka lähtivät jo kiertämään Japania silloin. Muut professorit eivät järjestäneet tuolloin ollenkaan palauteluentoja.

Mikä yllätti sinut vaihdon aikana ja mitä vaihtoyliopistoosi hakevan opiskelijan kannattaisi mielestäsi huomioida

Kiotossa pärjää ilman Japanin taitoa, mutta vaihdosta saa enemmän irti jos osaa japania edes vähän. Monet Japanissa eivät puhu englantia. Useimmiten ihmiset ujostelevat englannin puhumista, jopa sitä hyvin puhuvat opiskelijat Kioton yliopistolla.

Kuulin eräällä luennolla professorilta ja opiskelijoilta siitä mitä haasteita varsinkin nuoret naiset voivat kohdata hakiessa apua terveydenhuollosta Japanissa. En itse sairastunut vaihdon aikana, joten olen toisen käden tiedon varassa. Useampi opiskelija kertoi, että terveydenhuollossa haasteena olleen sen ettei heitä kuunneltu.  Pidempään Japanissa olleilta opsikelijakavereilta tai yliopistolta, voi saada neuvoja, jotta löytää ne terveydenhuoltopaikat, joissa tulee hyvin kohdatuksi.

Kioton lukuisat perinteiset festivaalit yllättivät ja ne olivat todella mielenkiintoisia kokemuksia. Mitarashi-festivaali, joka järjestetään kesän kuumimpana aikana Kioton yliopiston läheisessä Shimogamon-pyhäkössä oli erityisen vaikuttava.

Paluu Suomeen

Japanissa saa oleskella puoli vuotta, joten opintojen jälkeen on mahdollista jäädä hetkeksi. Opinnot loppuivat elokuun alussa ja asuntola oli vuokrattuna elokuun loppuun. Elokuun ja heinäkuun vuokra maksettiin molemmat heinäkuussa.

Vaihtokertomus, Ludwig-Maximilians-Universität München (LMU), kesä 2023

Kasvatustieteellinen tiedekunta

Saapuminen ja ensimmäisten viikkojen tunnelmat
Saavuin Müncheniin 1.4 ja kesän lukukauden opetus alkoi virallisesti 17.4. Kävin rekisteröitymässä asuinpaikkani virastolla ensimmäisten viikkojen aikana. Sen jälkeen osallistuin kahden viikon orientaatio-ohjelmaan, jonka järjesti Münchenin teknillinen yliopisto TUM (maksullinen). Se oli itselleni hyvä päätös, sillä tapahtumien kautta pystyin tutustumaan paremmin vaihto-oppilaihin, kaupunkiin sekä kulttuuriin. Se auttoi sopeutumisessani kaupunkiin ja auttoi luomaan tiiviitä ystävyyssuhteita vaihdon ajalle. ESN Mesa München järjestää myös kaikille vaihto-opiskelijoille alkuorientaatiota ja joka kuukausi paljon yhteisiä tapahtumia sekä retkiä.
Asuminen
Münchenissä on todella korkea elintaso ja asuntojen hinnat ovat jopa korkeampia kuin Helsingissä. Asunnon etsimiseen kannattaa jättää aikaa, sillä helppoa se ei ole. LMU:hun hakiessa voi hakea samalla opiskelija-asuntoa (n.350e), mutta usein paikat menevät kauempaa tulleille vaihto-opiskelijoille. Itse löysin lopulta asuntoni LMU:n avulla, kun he lähettivät sähköpostilla muutamien vuokranantajien yhteystietoja, jotka tarjosivat huoneita/asuntoja opiskelijoille. Vuokrani maksoi noin 800e, jonka lisäksi maksoin netistä. Etsinnässä kannattaa hyödyntää Facebook ryhmiä, esim. Suomalaiset Münchenissa, mutta varoa myös huijauksia ja muistaa kriittisyys liian hyvien tarjousten kanssa. Myös www.wggesucht.de voi auttaa löytämään huoneen vaihdon ajaksi. Monet asuvat täällä kimppakämpissä. Huomaa että monissa asunnoissa tulee lupautua olemaan vähintään kuusi kuukautta. Vuokrien hintoja lukuun ottamatta hintataso on täällä hieman halvempi Suomeen verrattuna. Sen huomaa kauppalaskuista sekä ulkona syömisessä ja juomisessa. Koin myös Münchenin todella turvalliseksi asua.
Vaihtoyliopiston kurssit ja opetuskulttuuri, kokeet
Itse suoritin vaihtoni yliopistonlaajuisella sopimuksella Psykologian ja Pedagogiikan tiedekunnan alla ja kaiken kaikkiaan suoritin 21 opintopistettä saksaksi. Pystyin valitsemaan 40 % kursseistani myös muiden alojen alta, joten valitsin muutaman kurssin kauppatieteistä. Erasmus opiskelijana tulee itse ilmoittautua kursseille ja kokeisiin laittamalla professoreille sähköpostia. Opintokoordinaattorini auttoi kuitenkin tässäkin. Saksassa on myös teitittelykulttuuri, joten sekä oppilaita että opettajia teititellään suullisesti että kirjallisesti.
Melkein kaikki valitsemani kurssit olivat tyypiltään Vorlesung kursseja eli isoja massaluentoja ja laajuudeltaan 3 opintopistettä. Yksi kurssi oli kuitenkin seminaari, jossa oli noin 30 opiskelijaa ja opetukseen osallistuttiin aktiivisemmin. Seminaareihin kuuluu myös useammin erilaisia esityksiä ja tehtäviä kokeiden sijaan, esimerkiksi itse pidin suullisen esitelmän kokeen sijasta. Muuten kokeeni olivat monivalintatenttejä, joissa on rajoitettu aika (kiire) tai pitivät sisällään muutamia avoimia kysymyksiä, joihin tuli kirjoittaa lyhyitä esseitä. Opetuskulttuuri on yleisesti aika samanlainen Suomeen verrattuna, mutta opiskelijat ovat aktiivisempia myös isommilla luennoilla ja kysyvät rohkeasti.
Lukukauden kesto ja lomat
Saksan lukukaudet eroavat Suomen lukukausista paljonkin, sillä täällä kesälukukausi alkaa noin 17.4 ja opetus loppuu 19.7. Luentojen jälkeen on aikaa lukea kokeisiin ja suorittaa ne. Itselläni oli opetusperiodin jälkeen melkein joka viikko yksi koe ja viimeinen koe oli 3.8. Tämä on kuitenkin kurssikohtaista. Lomia ei tähän 4kk opetusperiodiin mahdu, mutta pidempiä viikonloppuja saatiin pyhäpäivien ansiosta.
Arki kohteessa
Oma viikoittainen aikatauluni piti sisällään noin 1–2 luentoa per päivä, eikä kurssin aikana annettu juurikaan välitehtäviä, joten vapaa-aikaa jäi myös kivasti. Usein on myös mahdollista suunnitella kurssit niin, että voi pitää koko perjantai päivän vapaana. Kesälukukausi on siitä kiva, että luentojen jälkeen tai niitä ennen voi hyvin mennä esimerkiksi lähellä olevaan puistoon (Englisher Garten) viettämään aikaa ja nauttimaan auringosta. Mikäli tykkäät urheilusta, yliopisto tarjoaa todella paljon erilaisia kursseja (ZHS), mutta ilmoittautumisen avautuessa tulee olla todella nopea. Itse en saanut paikkoja haluamilleni kursseille, joten päätin ostaa lukukausikortin lähellä olevalleni salille (n.30e/kk) sekä kävin kerran viikossa pelaamassa itse Tennistä Olympiapuistossa olevilla ZHS:n kentillä. (n. 7-13e/h). Tykkäsin siitä, että München on eläväinen kaupunki, tapahtumia sekä Open air festivaaleja oli järjestetty koko kesän läpi. Keväällä järjestetään myös Frühlingsfest, jonne ehdottomasti kannattaa mennä käymään. Se on kuten Oktoberfest, mutta pienempi. Viikonloppuisin oli myös hyvin aikaa lähteä reissun päälle, josta Münchenin sijaintia voikin kiittää. Junalla tai Flixbussilla pääsee edullisesti muutamissa tunnissa lähimaihin ja kaupunkeihin, sekä Saksasta löytyy upeita vaellusmahdollisuuksia. Lukukauteni aikana Saksassa otettiin käyttöön hyödylliseksi todettu Deutschlandticket lippu (49e/kk), joilla sai kulkea kaikilla lähijunilla ja muilla kulkuneuvoilla koko Saksassa. Muuten opiskelijakortilla voi matkustaa Münchenissä ilmaiseksi 18–06 välillä.
Münchenissä on todella paljon vaihto-opiskelijoita, joten yksin et varmastikaan jää. Meillä oli ESN Mesa Whatsapp ryhmä kaikille Münchenissä oleville vaihto-opiskelijoille, jossa oli yli 1000 henkilöä ja jossa tiedotettiin tulevista tapahtumista.
Mikä yllätti sinut vaihdon aikana?
Suomeen verrattuna täällä on joutunut tottumaan siihen, että kaupat tai apteekit eivät ole auki sunnuntaisin tai pyhäpäivinä ollenkaan paitsi rautatieasemalla. Lisäksi monessa paikassa odotetaan, että ruoan tai juomien päälle maksetaan tippiä. Yleensä riittää, jos summan pyöristää ylöspäin. Varaudu myös siihen, että monessakaan paikassa ei aina toimi kortti.
Saksalaiset seuraavat sääntöjä ja monesti asiakaspalvelijat saattavat olla myös töykeitä. Jouduin käymään myös Saksan ensiavussa vaihtoni aikana, mutta se oli todella positiivinen kokemus. Näyttämällä eurooppalaista sairaanhoitokorttia saat helposti apua ja pääsin nopeasti ilman pitkää jonottamista lääkärin vastaanotolle. Saksassa melkein jokaisella on myös kotilääkäri (Hausarzt), joten voi olla hyvä ottaa selvää myös siitä ennen lähtöä.
Mitä vaihtoyliopistoosi hakevan opiskelijan kannattaisi mielestäsi huomioida?
Kannattaa tarkistaa oman tiedekunnan kielivaatimukset ja hoitaa todistukset kuntoon ajoissa. Saksa on byrokraattinen maa, joten heidän tiedotustensa kanssa tulee olla tarkkana, selvitä ajoissa mitä todistuksia sinun tulee esittää mitäkin asiaa varten. Lisäksi kannattaa katsoa mitä haluamiasi kursseja on tarjottu viime lukukaudella ja varautua siihen, että kaikki kurssit eivät ole enää seuraavalla lukukaudella saatavilla. Muutoksia siis usein kurssivalintoihin tulee tehdä.
Kannattaa säästää vaihtoa varten, jos vain mahdollista, varsinkin jos haluat matkustaa eri maihin. Yllättävän paljon sitä rahaa vaihdossa silti kuluu.
Paluu Suomeen
Ennen Suomeen paluuta tein poismuuttoilmoituksen netissä ja peruutin kaikki tarvittavat sopimukseni, esimerkiksi Internetin ja Deutschlandticketin. Suomeen palasin elokuun keskivaiheilla kokeiden jälkeen ja latasin Mobility Onlineen vielä kaikki tarvittavat dokumentit, kuten Learning Agreement, Transcript of Records ja Letter of Confirmation.
Tsemppiä vaihtohakuun ja itse vaihtoon! Lähtekää rennosti mukaan tapahtumiin ja tapaamaan uusia ihmisiä ☺

Vaihtokertomus, Universitá degli Studi di Milano, kevät 2023

Farmasian tiedekunta

Olin kevään 2023 vaihdossa Milanossa, Italiassa. Alun perin toiveena oli espanjankielinen kohde, sillä halusin kehittää kielitaitoani, mutta lopulta päädyin hakemaan Milanoon, koska espanjan kielen taitoni ei ollut sillä tasolla, että olisin voinut opiskella kursseja espanjaksi. Milanossa oli laaja valikoima englanninkielisiä kursseja ja olin lopulta todella tyytyväinen valintaani lähetä Milanoon tekemään vaihto-opintoja.

Milanon tärkein nähtävyys Duomo di Milano.

Ennen lähtöä

Hakuprosessi oli mielestäni hyvin yksinkertainen ja selkeä. Kohdeyliopiston puolesta kursseja sai valita vapaasti ja yliopiston vaihtokoordinaattorilta sai apua itseään askarruttaviin asioihin. Lisäksi yliopisto tarjosi mahdollisuuden asua opiskelija-asuntolassa, joten tätä kautta asunnon saaminen oli helppoa. Hakuprosessin aikana sähköpostia kannattaa seurata ahkerasti, sillä esimerkiksi viesti asunnon saamisesta tuli niin, että aikaa vahvistaa asunnon vastaanottaminen oli alle vuorokausi.

Muita asioita, jotka kannattaa huomioida ennen vaihtoon lähtöä, on tehdä ilmoitukset Kelaan ja digi- ja väestötietovirastoon opiskelusta ulkomailla sekä hankkia ulkomailla voimassa oleva tapaturmavakuutus. Lisäksi Italiassa on käytössä henkilökohtainen veronumero ”codice fiscale”, jota tarvitsee mm. julkisen liikenteen korttia varten sekä yliopistolla kirjastovarausten tekemiseen. Tätä veronumeroa voi hakea jo Suomesta Italian suurlähetystöltä, jolloin se on valmiina vaihtoa varten.

Ensimmäiset viikot kohteessa

Saavuin Milanoon muutamia päiviä ennen kurssien alkua. Luentoni alkoivat 27.2. ja viimeinen kokeeni oli 27.6. Lukukauden aikana ei ollut mitään pidempiä lomia, mutta yksittäisiä juhlapyhiä oli jonkin verran. Erasmus-yhteisön tervetulotapahtumat olivat alkaneet jo pari viikkoa ennen luentojen alkua, mikä kannattaa huomioida, jos näihin haluaa osallistua. Itseltäni nämä jäivät välistä, mutta myöhemminkin pääsi hyvin porukkaan mukaan, joten siitä ei kannata huolehtia. Itse yliopiston puolesta ei ollut orientaatiota, joten alkuun piti selvittää itse aika paljon asioita, esimerkiksi miten kursseille ilmoittaudutaan.

Olin kuullut, että Italiassa englannin kielen taito vaihtelee paljon, ja huomasinkin tämän heti asuntolalle saapuessani. Lisäksi asuntolalla oli jokin sekaannus huoneestani, joten ensimmäisen viikonlopun aikana jouduin majoittumaan ”hätähuoneessa”, jonka jälkeen seuraavalla viikolla sain oikean huoneeni.

Ensimmäisten viikkojen aikana Milano kaupunkina tuntui hyvin isolta. Matka kaupungin puolelta toiselle saattaa kestää julkisilla jopa yli tunnin, mikä vaati aluksi totuttelua. Ensimmäisen kuukauden jälkeen kaupunki alkoi kuitenkin jo tuntumaan paljon selkeämmältä.

Opiskelu vaihdossa

Eläinlääketieteen kampus, jossa omat luentoni olivat.

Vaihtoyliopistossani oli kaksi kokonaan englanninkielistä farmasian maisteriohjelmaa. Päädyin valitsemaan kurssini ohjelmasta, joka keskittyy toksikologiaan ja lääkevalmisteiden turvallisuuteen. Suoritin vaihdon aikana 22 opintopistettä. Kurssit olivat luentokursseja, joista yhteen kuului myös tutoriaaleja. Opiskelu vastasi mielestäni aika lailla Suomessa opiskelua. Osa luennoista kesti kuitenkin jopa neljä tuntia, mikä tuntui itselleni hyvin pitkältä. Lisäksi luennot saattoivat alkaa jopa puoli tuntia myöhässä riippuen siitä, mihin aikaan opettaja saapui paikalle. Kaikilla kampuksilla (muun muassa omallani) ei ollut ruokalaa, mikä kannattaa ottaa huomioon. Lähettyviltä löytyi kuitenkin kahviloita, joissa yliopiston opiskelijat saavat alennusta sekä vähän matkan päässä myös ruokala, jossa oli tarjolla mm. pizzaa ja pastaa n. 5 euron hintaan.

Kokeet Italiassa ovat pääosin suullisia. Omilla kursseillani minulla oli kaksi suullista koetta, sekä kaksi esitelmää, jotka korvasivat näiden kurssien loppukokeet. Suulliset kokeet jännittivät etukäteen aika paljon, sillä en ollut koskaan aikaisemmin osallistunut suulliseen kokeeseen enkä tiennyt mitä odottaa. Koetilanne oli lopulta paljon rennompi mitä olin etukäteen ajatellut, joten jännitys oli ollut aivan turhaa.

Asuminen

Yliopiston asuntola.

Asuin vaihdon ajan yliopiston asuntolassa, jossa jaettu huone maksoi 300 €/kk. Asuntolasta löytyi myös yhden hengen huoneita, jotka ovat hieman kalliimpia, mutta käsittääkseni vaihto-opiskelijat eivät näitä yleensä saa. Huoneessa oli oma WC ja jääkaappi, mutta asuntolalla oli vain yksi isompi keittiö, joka oli usein melko täynnä ja sotkuinen. Asuntola sijaitsi hieman kauempana Milanon keskustasta, mutta julkisilla kulkeminen oli kuitenkin kätevää. Kaiken kaikkiaan suosittelen asuntolassa asumista, mikäli huoneen jakaminen ei haittaa, sillä hintataso Milanossa on muuten melko korkea. Asuntolassa asuu myös paljon vaihto-opiskelijoita, joten sitä kautta on helppoa tutustua uusiin ihmisiin. Jos asuntoa hakee yksityiseltä vuokranantajalta, kannattaa olla varuillaan, sillä paljon huijareita on liikkeellä. Asuntoa ei missään nimessä kannatta ottaa vastaan ennen kuin sen on nähnyt paikan päällä.

 

Käytännön asioita Milanosta ja Italiasta

Milano on melko iso kaupunki, minkä myötä kannattaa huomioida esimerkiksi taskuvarkaiden ja muiden huijausten määrä. Taskuvarkaita kannattaa varoa etenkin mm. täydessä metrossa tai muilla paikoilla, joissa on paljon ihmisiä. Julkinen liikenne toimii suurimmaksi osaksi hyvin lukuun ottamatta lähes viikoittaisia lakkoja. Julkisen liikenteen nuorisolipun hinta (22€) on myös melko edullinen verrattuna esimerkiksi Helsingin hintoihin. Muuten hintataso Milanossa on melko samaa luokkaa kuin Suomessa. Milanosta on helppo matkustaa junalla useisiin paikkoihin Pohjois-Italiassa ja alle parissa tunnissa pääseekin upeiden maisemien äärelle. Lisäksi Milanosta löytyy paljon tekemistä: museot, ravintolat ja tapahtumat tarjoavat paljon uutta koettavaa.

Kuten aiemmin mainitsin, Italiassa kaikki eivät osaa englantia, joten ennen vaihtoon lähtöä kannattaa yrittää opiskella joitain yleisiä fraaseja, jotka voivat auttaa näissä tilanteissa. Ruokaan liittyviä kulttuurieroja on Italiassa jonkin verran. Aamupalaksi Italiassa syödään lähestulkoon aina jotain makeaa, mikä tuntuu itselle erikoiselta edelleen. Lisäksi suuri osa ravintoloista sulkee ovensa klo 15-19 välillä, ja tavallinen aika illalliselle onkin yleensä n. klo 20 jälkeen. Italialaiset ovat myös hyvin ylpeitä omasta maastaan ja kulttuuristaan.

Paluu Suomeen

Vaikka vaihtoni on jo ohi, meinaan vielä lomailla Italiassa heinäkuun, joten Suomeen paluu ei ole vielä niin ajankohtaista. Olo on kuitenkin haikea, kun mietin paluuta. Vaihto on ollut upea kokemus; olen tavannut ihania ihmisiä, nähnyt upeita paikkoja ja oppinut pärjäämään uusissa tilanteissa. Osaan jo nyt kuvitella, että arkeen paluu Suomessa tulee tuntumaan haastavalta. Olen Italiassa nauttinut erityisesti siitä, että elämästä osataan nauttia, vaikka elämässä olisi vaikeita hetkiä. Tulen myös ikävöimään tietenkin ruokaa ja upeita maisemia.

Vaihtokertomus, National Taiwan University, kevät 2023

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Lähtövalmistelut ja saapuminen

Taiwaniin lähteminen oli varmasti koko vaihdon ärsyttävin osa. Vaihtoon lähteminen kannattaa ehdottomasti silti, mutta en aio kaunistella lähtöä. Ennen vaihtoon menemistä jouduin hoitamaan pitkän listan asioita: löytämään vuokralaisen asuntooni, tyhjentämään asuntoni, hankkimaan viisumin, hankkimaan matkavakuutuksen ja täyttämään paljon erilaisia lomakkeita. Kaikkein ärsyttävintä varmasti oli se, että National Taiwan University vaatii, että kaikkien tulijoiden on käytävä lääkärintarkastuksessa. Tätä ei julkinen tai opiskelijoiden terveydenhuolto hoitanut, joten matkaan lähtemiseen kuului ylimääräinen noin 500 euron lasku lääkärintarkastuksista. Mahdollisesti vaihdon huonoin kokemus oli, kun lääkäri suomalaisella terveysasemalla naureskeli lomakkeen todella oudoille kysymyksille. Onneksi tämän jälkeen pääsin lähtemään ilman suurempia mutkia.

Yksi 4 tunnin ja yksi 12 tunnin lento sujuivat hyvin ja yhtäkkiä olinkin Taiwanissa, kaukana kotoa ja paikassa, johon olin kaksi vuotta unelmoinut pääseväni. Eroja oli heti paljon: tullessani kaikkialla oli vielä maskipakko, Taipeissa kaikki oli isompaa ja kiireisempää. Toisaalta olin vain todella onnellinen päästessäni vihdoin elämään suurkaupungissa ja näkemään taiwanilaista elämää. Ensimmäinen viikko sujui hyvin Taipein matkakohteisiin tutustuessa ja toisella viikolla orientaatio alkoi. Orientaatiossa pääsimme tutustumaan muihin opiskelijoihin ja kampukseen. Koin, että orientaatio oli suunniteltu hyvin, sillä pääsin heti alussa tutustumaan ihmisiin, joiden kanssa olinkin samoilla kursseilla myös myöhemmin.

Arki Taiwanissa

Arjessa Taiwanissa on selviä eroja Suomeen verrattuna. Selvin on se, että asunnoissa ei usein ole keittiötä. Asunnossani ei ollut keittiötä, joten söin jokaisen aterian ravintolassa. Tämä ei tosin ollut suuri ongelma, sillä halvimman aterian sai yliopistolla noin 1,5 euron hintaan ja ravintoloita, joista aterioita saa 2–4 eurolla, on helppo löytää. Yleisesti arkeni koostui paljolti samoista asioista kuin Suomessakin. Aamulla menin yliopistolle luennoille ja muuten päivän aikana opiskelin kirjastossa. Illalla kävin usein aterioilla ystävieni kanssa, kävimme kuuntelemassa live-musiikkia tai teimme jotain muuta. Silti todellisuudessa opiskelin selvästi enemmän ja myöhempään kuin Suomessa. Kahdesti viikossa luentoni loppuivat klo 21.05 illalla ja usein ne alkoivat klo 8.10 aamulla. Pitkiä päiviä oli siis paljon ja osa illoista käytettiin luennoilla.

Opinnot

Kurssivalikoima opiskelemallani alalla eli politiikan tutkimuksessa oli hyvä. Englanniksi tarjottiin noin 30 eri kurssia, joista lopulta otin vain 2. Tämän lisäksi tein kurssin musiikkitieteestä, kaksi kurssia kiinan kielen opintoja ja yhden vapaaehtoistyön kurssin. Yleisesti koin, että vaihtareille oli tarpeeksi kurssivaihtoehtoja, muttei yllin kyllin. Tuntui myös, että moni hieman erikoisempi kurssi oli opetettu englanniksi, kun taas peruskurssit olivat kiinaksi. Esimerkiksi filosofian laitokselta olisi voinut tehdä kurssin aikamatkustuksen filosofiasta ja itse kävin kurssin musiikkitieteen soveltamisesta ilmastokysymyksiin. Samalla kurssitarjonta vaihteli paljon alakohtaisesti. Politiikan tutkimuksen kursseja oli paljon englanniksi, sosiologian ja antropologian kursseja vain muutama.

Yliopiston kirjasto löytyy palmukujan lopusta

Opetuskulttuuri oli selvästi erilainen kuin Helsingin yliopistossa. Yhdellä kurssilla suurin osa kokeesta oli vain asioiden ulkoa opettelua. Opettelimme yhdistämään valtion johtajia heidän valtioihinsa ja määrittelemään paljon eri termejä. Ulkoaopettelua painotettiin paljon enemmän kuin Suomessa politiikan tutkimuksen alalla. Toisaalta joillain kursseilla oli melko tuttu opetuskulttuuri, mutta yleisesti sanoisin että ainakin politiikan tutkimuksen kurssit olivat hyvin vahvasti opettajavetoisia. Opettajat pitivät omaa luento-osuuttaan tärkeänä ja keskustelua oli melko vähän.

Kokeita ei ollut montaa. Kiinan kokeeni olivat hyvin samanlaisia Suomeen verrattuna. Toisaalta Afrikan politiikkaa koskevan kurssin kokeeseen kuului paljon ulkoa opettelua, mikä oli hyvin erilaista suomalaisiin kokeisiin verrattuna. Muuten minulla ei ollut kokeita, vaan kurssit suoritettiin esseillä ja esitelmillä. Esseetkin olivat hieman outoja. Suomessa politiikan tutkimuksessa painotetaan vertailua ja kritiikkiä, kun taas Taiwanissa opettaja halusi vain summauksen artikkelin pääargumenteista. Opettajan mukaan vertailu ja kritiikki olivat vapaaehtoista.

Asuminen

Asuin itse pienessä yksityisesti omistetussa asunnossa, joka oli aika tyypillinen Taipeille; siellä oli kaikki tarvittava (tosin ei keittiötä), mutta ei pahemmin ylimääräistä tilaa ja se maksoi noin 400 euroa. NTU tarjoaa myös asuntola-asumista, missä suuri osa vaihto-opiskelijoista asui. Kuulin näistä pääosin hyviä asioita. Oma kokemukseni oli hyvä myös yksityisen asunnon kanssa, vaikka niitä on tosin usein hieman vaikea löytää. Asunnon etsinnässä käytin myroomabroad-nimistä verkkosivua, joka erikoistuu asunnon tarjoamiseen ulkomaalaisille Taipeissa. Itsekseen asunnon etsiminen vapailta markkinoilta voi olla haastavaa, joten suosittelen kyseisen verkkosivun käyttämistä tai avun pyytämistä paikalliselta tutulta. Ongelmana on, että yleensä Taipeissa vuokrasopimukset ovat minimissään vuoden pituisia, joten lyhyitä vuokrasopimuksia voi olla vaikea solmia.

Lukukausi

Lukukausi kesti 16 viikkoa. Se alkoi helmikuun lopussa ja kesti kesäkuun alkuun asti. Tämän lisäksi meillä oli joitain yksittäisiä lomapäiviä ja huhtikuussa oli muutama vapaapäivä peräkkäin, jolloin maanantaista keskiviikkoon oli vapaata. Tätä moni paikallinen kutsui NTU:n kevättauoksi. Satunnaisia kansallisia vapaapäiviä Taiwanissa on enemmän kuin Suomessa, mutta kaikki näistä eivät olleet opiskelijoille lomapäiviä.

Vaihdon yllätykset

Taipei 101 on nähtävissä kaupungin joka kolkasta

Vaihdossa eniten yllätti taiwanilaisten ystävällisyys ja avuliaisuus. Olen matkustanut noin 35 eri maassa, enkä ole ikinä tavannut yhtä avuliaita ihmisiä. Taiwanilaiset kysyvät usein, voivatko he auttaa, jos näytät olevasi hukassa ja ovat aina todella ystävällisiä ja avuliaita, kun heiltä pyytää apua. Keskustelimme esimerkiksi Kiinan läksyistämme ulkona ystäväni kanssa ja vieressä oleva taiwanilainen sanoi kysymättä, että vastaa mielellään kysymyksiimme. Keskusteltuamme jonkun aikaan hän pyysi meidät lounaalle. Taiwanilaiset ovat todella kiinnostuneita ulkomaisista ja todella ystävällisiä. Tiesin tämän jo ennen tulemista, mutta tämä todella yllätti käytännössä.

Yllättäviä asioita ovat olleet myös roska-autot. Taloyhtiöissä ei ole roskiksia, joten roskat on vietävä tiettyyn aikaan tulevaan roska-autoon. Olin yllättynyt, että Taiwanista löytyy halpoja klubeja, joissa hintaan kuuluu jatkuva ilmainen juoman täyttö. Ilmankosteus myös yllätti minut ja osa vaatteistani homehtui vaihdon alussa, sillä en tajunnut, että vaatteita ei voi jättää sisään kuivumaan, ellei tuuletus ole päällä.

Huomioitavaa NTU:hun hakevalle

NTU:hun hakevan kannattaa huomioida, että NTU:hun lähtemistä kannattaa alkaa valmistelemaan hyvissä ajoin. Käytännön järjestelyt Suomen päässä ja Taiwanin päässä ovat monesti hieman hitaita ja ylimääräiset odottamattomat asiat (kuten NTU:n vaatima lääkärintodistus) hoituvat helpommin kun on hyvissä ajoin liikkeessä. Toiseksi suosittelisin opiskelemaan edes hieman kiinaa. Taipeissa on paljon ravintoloita ja kauppoja, joissa englannin taso on aikalailla olematon. Niinpä aivan perusasiat kiinaksi kuten “haluan tämän” ja “paljonko maksaa” ovat todella hyödyllisiä.

Paluu Suomeen

Olen palaamassa Suomeen vasta noin kaksi kuukautta tämän julkaisemisen jälkeen, mutta odotan innolla ystävieni ja perheeni näkemistä. Uskon, että myös kotiin palaaminen tuo omat haasteensa, mutta niistä varmasti selvitään. Toivottavasti tästä blogista on hyötyä jollekin vaihtoon lähtevälle. Itse sanoisin, että Taiwan on ollut erityisen antoisa maa, juuri sen takia että se on niin erilainen Suomeen verrattuna. Viiden kuukaudenkin jälkeen jokin jatkuvasti yllättää ja jotain outoa tapahtuu. Se tekee elämästä täällä hauskaa ja jännittävää, mutta myös todella opettavaista. Kohtaamalla jatkuvasti uutta ja odottamatonta oppii paljon itsestään ja omasta kulttuuristaan. Suosittelen siis vahvasti lähtemään kauas ja hyvin erilaisiin kulttuureihin, sillä niistä oppii erityisen paljon!

Exchange semester at Nanyang Technological University, Spring 2023

Student at the Faculty of Science

Night show at Gardens by the Bay

My exchange semester in Singapore was one of the most unique experiences I have had in my life. It opened my eyes to a different part of the world and gave me an unforgettable experience.

 

 

Arriving in Singapore and first impressions

I got confirmation of getting into this exchange programme just a month before it would start. Therefore I arrived in Singapore at the beginning of January, just after New Year’s ended here in Finland. I arrived just a day before orientation as flights to Singapore can get quite expensive around the new year. There was one main orientation event on Friday of that week where they gave instructions and told us about the University itself. There was additionally a short tour around the main campus area. However, I got to know the campus area and its best spots by exploring myself during the first few weeks.

The hive: Teaching building which I found the most impressive building on campus.

My first few impressions of the country were that it was very warm and humid. It was something that I wasn’t used to before. Having it be 30 degrees every day was a bit of a shock after leaving Finland during the winter. Another thing that I was hit by was jet lag. It was especially bad during the first few days but I got used to it fairly quickly. Singapore is culturally very different and has many cultures integrated into one. The country was generally very clean and the streets were well taken care of. The campus area was huge and very green. It was something I had never seen before. I feel like in the beginning Singapore felt like its own world with all the high buildings and how technologically advanced it was.

The first few weeks were generally me getting to know my campus area and seeing some tourist sights. I do recommend having some Singaporean dollars before you arrive in Singapore as I had to pay my prepaid sim card with cash at the airport. Additionally, during these weeks all the visa matters were sorted at the university. Something you needed to fill out before coming to Singapore was the IPA (in principle approval letter). This would allow you to pass through the automated gates without any problems.

Daily life

I got used to daily life quite quickly as I arrived just before the teaching period started. Studying started almost immediately with weekly assignments and reading to do. So getting used to the teaching pace wasn’t too difficult. The food culture in Singapore and on campus was very heavy on food courts. These would have different stalls that you could order from. Mainly Chinese, Indian, Thai, Japanese, Korean, Malay etc. There would occasionally be more Western food stall. Eating at these food stalls would become part of your daily life as it is cheaper to eat at these than other restaurants and cooking wasn’t an option as an exchange student. You could, however, heat meals or make instant ramen. So it is generally recommended to eat at these food stalls. A meal would vary from 4 to 9 dollars on campus. It would also be cheaper to eat on campus than outside.

One difficulty I had during my exchange was finding vegetarian food. In Singapore, a lot of the foods would be very heavy on meat and chicken options. There would be a few vegetarian options and if you eat fish then it’s less of a problem. However, being completely vegan is almost impossible. Another adjustment I had to get used to is not having a fridge. The hall rooms weren’t equipped with fridges or pantries. Me and my roommate decided to not take a fridge as it would have cost and you would have had to pay the university a fridge fee due to it being considered a big electrical appliance. So in the beginning it was a bit difficult but it’s manageable.

Housing

My side of the room and look out of the window

During my exchange period, I lived in the dorms which are called halls that were scattered around the main campus area. The campus of NTU was really impressive as it reminded me of a small city/ village just outside the main road. In the hall, I lived with a roommate. When applying to NTU you can choose between having a single room or a double room. Single meaning having a room to yourself and double meaning having a roommate. However, it was notified beforehand that single rooms were only subject to availability. The room I was in was equipped with the most basic necessities being a bed, a closet, a desk and some storage area. The room also had a fan and aircon. During the exchange period, the fan becomes your best friend as in the first few months of my exchange me and my roommate couldn’t use the aircon. This was due to not having a local card to top up the payment for using the aircon. Later on, the university made it possible to use a phone application to pay as well as control the machine.

View from outside my door. Most blocks would have the hallways directly to the outside.

The halls were also equipped with shared bathrooms, a laundry room and a pantry that had a microwave, a stovetop and hot/cold water. The laundry room had a few machines and one dryer. Every block would have two laundry rooms. (the halls are divided into around 4 blocks) For the machines, you had to pay with the new 3rd generation 1 dollar coin. Getting these coins would be a bit difficult, however, some of the student representatives of the blocks would arrange money exchanges. Or you can also exchange bills for these coins in laundromats, which I would usually do. I would also recommend drying your clothes in the dryers as Singapore is very humid which makes drying clothes more difficult and prone to getting mould.

Semester length and holidays

This year was the year of the rabbit which meant that there were some cultural thighs/ decorations relating to it including a parade on the actual days.

The semester was broken up into two parts. From January to the end of February and then from the beginning of March until the midpoint of April. This was divided by a week. This week was called recess week. It generally is for studying or looking into content that starts after this week. However, for many students and exchange students, this week was more of a travel week. I knew a lot of students that went travelling to either south-east Asia or other parts of Asia. During this time I went to Japan where I visited Tokyo and Kyoto. I chose to visit Japan because it was a long-time goal and a country where I wanted to travel to. There were still a few other national holiday days during the semester which included the Chinese new year which in total was 4 days.

Even though the semester was divided by a week the contents of the courses were still connected in contents. A few of my courses did change professors after this halfway point. In April started a so-called reading period. This lasted two weeks until the exams started at the beginning of May. Some exchange students went on more travelling during those two weeks but I stayed at campus to study for the final exams.

Courses, teaching and exams

I took 6 courses in total during my exchange period which were then in total 15 AU (credit system used in Singapore). Which added up to 30 credits at Helsinki University. I took 3 courses that were directly related to chemistry as that is what I’m studying in Helsinki. These 3 courses had a larger content pack than what I was used to at my home university as we have 4 periods which break the content. I also took 3 other courses that were a bit easier so that I wouldn’t have too heavy workload during this semester. These were a language, an ethics course and a forensic science course. The latter course was my favourite course during my exchange as it was really interesting. The forensic science and ethics courses were conducted in an online environment. The rest of my courses were held on campus. So this would mean that they were lecture based with an occasional tutorial class period. Meaning that it could have a tutorial class in the first half of the semester of the second.

At NTU some courses would have midterms just before the recess week would start meaning that you would have an exam based on the contents that you studied during the first half of the semester. This would be part of the continuous assessment. My language course had 2 oral examinations and a written/reading assessment. The two online courses didn’t have a final. The ethics course had weekly content and a final written assessment and peer review. The forensic science course had 2 case studies and peer reviews based on other works. This course also had weekly online lecture-type videos. The final examination period was conducted at the very end of April and the beginning of May. Most exams would, however, end on the 5th of May already. The final exams would have content based on the first half of the semester and the second half. I had two final exams from two of my chemistry courses. The exam situation reminded me of the finals that we would have during high school in Finland. However, these exams are conducted on paper and would be from 1 hour to 2 hours. In Singapore the grading system was with letters, the best being an A+ which represents a 5 at our university.

Generally, I found the workload to be a bit more than at Helsinki, however, assignments during the week were about the same. The biggest difference was that for one exam you would read content from 14 weeks (the number of teaching weeks) and not the 6-7 as in Helsinki. The courses were similar in style to what we have being that there are lecture slides which are based on book material. These would be given to us in the NTU online environment which was called ntulearn. This is very similar to our Moodle environment and easy to use. Courses were chosen in a Stars environment and these would be subject to availability. You would also have to choose the course based on time and which fits the schedule. In general, you were not allowed to take overlapping courses or if exams would overlap. So in the beginning I had to be very careful that my courses wouldn’t overlap with each other. Additionally, as an exchange student, it made me a bit sad that I couldn’t take any lab courses.

In Singapore, the studying culture is very rigorous. Meaning that studying is taken very seriously. People do a lot of studying and then their free time would be used for various sports or other hobbies. At our university, there were a lot of different clubs. The most common ones were something related to sports. Also, a lot of halls would have their own sports clubs and they would then compete against each other. My hall had various sports clubs and also a music club. I also know that some other exchange students did dancing. There were also some events like cooking and arts and crafts which you could apply to. I joined one of these and it was a very nice change to the studying period. Additionally, alcohol isn’t a big part of student life except for some events. A lot of the exchange students were surprised by this and thought alcohol was quite expensive. However, I feel like it is pretty similar in price range to Finland.

Student life and events

Lazarus Island with some of the exchange students.

Exchange students also did arrange some of their own events during the semester. These included going to some clubs, outings, or just hanging out. During the first week, I went with a few exchange students to Lazarus Island which is a bit smaller and harder to get to than Sentosa Island which is connected to Singapore island by public transportation. We went there during the morning and rented a boat that would take us there. The same boat would get us in the evening at around ten. I recommend visiting this island as it is different to Singapore. It was a lot calmer and rich in nature. Additionally, the ocean water was very warm due to it being 30 degrees mainly. This surprised me coming from Finland.

Most of the exchange student events were organized by the students themselves. This would be done via a WhatsApp group that was made at the beginning of the semester. There were a few events organized by the university as well. These were for example, in the beginning, to get to know some of the exchange students, an event for Chinese new year to get to know how it is celebrated in Singapore (you also got a mandarin and red envelope) and an end of the semester “good-bye” event. It was also possible to join some of the events arranged by the halls. For example, my hall which was hall 9 had some events like a food drive for acai bowls and they also provided snacks to get through the reading period for finals. The hall also arranged some board game nights and sports events. Hall 9 was also big on cycling so if you’d wanted you could have joined a cycling event across the country which I found to be an interesting concept. Most of these events were announced on hall-specific telegram groups or Instagram. For main student events, we would get emails and sign-up information.

What surprised me the most

In Singapore, students are similar to Finnish students being more reserved and to themselves. This point was made by my professor. Singaporeans are also mainly in their friend groups. Another thing that surprised me was that water is drinkable from taps but not that cold. You can However find cold water from water tanks and fountains scattered around in halls and on campus. So I recommend having a water bottle.

Singapore also has many weird laws such as; no chewing gum and not eating on public transportation. These two things are part of what I was used to living in Finland but a big no-no in Singapore as you can get fined for it.

In the very beginning masks were also something you had to use. So coming from Finland where we haven’t used them for a while it was something to get used to again. You weren’t allowed on public transportation if you didn’t wear one. However, this was changed a few months in with the decrease in covid cases.

During this exchange, I also learned a lot of Singaporean history and culture that I wasn’t aware of before arriving.

Return to Finland

The last week of being in Singapore was really weird for me. This is it? was a question that was repeated many times during this week. I felt like at times it went by a bit slow but overall the 5 months went by in a blink of an eye. This experience helped me grow as a person and become more open-minded. This is something I recommend anyone to have as an exchange student. This truly was an unforgettable experience and I met some amazing people.

Returning to Finland hadn’t hit me yet. This is because I and many other exchange students still decided to travel around as Singapore is a hub for travelling around Asia. I still personally visited Malaysia and South Korea with a friend for a few weeks. However, my return flight was from Singapore.

Jewel at Changi airport

The last day in Singapore then finally hit me and returning to Finland felt weird. This is because I had now lived 5 months in Asia and returning to Finland felt odd. Additionally, the reverse culture shock was a thing a lot of people mentioned when returning home. I can say this hit me as well. A funny thing that also happened was that I lost the concept of time when I arrived in Finland. However, overall it was nice to return home where it is a bit calmer and you can catch a break from the big city life. As it isn’t as hectic to live in Helsinki as in Singapore. Looking back this was a one-of-a-kind experience which I am thankful for having had.

Some things to take into consideration

  • Apply on time – This helps with the stress of applying and getting everything done before the exchange semester begins. I only had a few months as applied to filler spots. So this is to get everything done so I recommend starting early. Also, remember all the deadlines for important documents and course registration.
  • Check for vaccinations – Before I got to Singapore I had to get the yellow fever vaccination and hepatitis B vaccination was recommended. Additionally, you had to have all three doses for covid-19 (this might change however in the future)
  • Clothing- Take clothes that you can use in summer conditions. You don’t need warm clothes as the climate doesn’t change from humid and 30 degrees.
  • Climate – Be prepared for the heat and humidity
  • Sunscreen – Buy sunscreen from Finland as it might be expensive in Singapore and a bit harder to get.
  • Fan – The fan in your room is your best friend as aircon is not guaranteed in all rooms. Some exchange students didn’t have aircon in their rooms.
  • Mold – This is something I experienced while in Singapore so I’d suggest being wary of this problem.
  • Grab – Download the Grab app. It is very useful for getting food and taxis. This is useful as public transportation doesn’t run after midnight so if you need transportation this is your best bet. This app is also useful in Southeast Asian countries.
  • Mrt – THis is the local metro line. You can buy a card for it but Finnish Mastercard works as well. I used it and found that the price was still okay regardless of the change rate. It was monthly a bit cheaper than what I would pay for HSL.
  • Laws – Remember to read the laws of Singapore as they can be quite strict but it is generally fine and not a dangerous country. You’ll be fine with general knowledge.
  • Language courses – Take a language course as it’s very interactive and you get to know some locals. I met some of the funniest people through this course.
  • Travelling – Travel outside Singapore as well. Singapore is an amazing hub to get around Asia and I recommend doing that as well. This made my experience a whole lot more valuable and culturally rich.

Lastly, I want to wish you luck on applying and I do recommend Singapore as an exchange country.

 

Vaihtokertomus, Universität Wien, kevät 2023

Humanistinen tiedekunta, Kielten kandiohjelma

Saapuminen ja ensimmäisten viikkojen tunnelmat

Saavuin Wieniin noin viikon ennen opetuksen alkua. Lentomatka Helsingistä oli lyhyt, mutta saavuin myöhään illalla ja yövyin ensimmäisen yön hotellissa. Jo seuraavana päivänä piipahdin nopeasti IKEA:ssa ja lähdin etsimään asuntolaan.

Ensimmäiset viikot hurahtivat lähinnä alueeseen tutustumisessa ja alkubyrokratian hoitamisessa. Aluksi Wieni tuntui todella isolta kaupungilta, mutta opin nopeasti suunnistamaan ja huomasin paikan olevan kooltaan pienempi kuin Helsinki. Maahan tulo jännitti jonkin verran, sillä en puhu paikallista kieltä (eli saksaa) ollenkaan, mutta onnekseni moni paikallinen puhuu kuitenkin englantia hyvin.

Asuminen ja arki kohteessa

Asuin vain 15-minuutin päässä keskustasta, mikä oli hyvin kätevää. Matka yliopistolle oli myös suhteellisen lyhyt. Asuntolasta oli itse asiassa lyhyt matka kaikkialle: yliopistoon, kauppakeskukseen, keskustaan ja lentokentälle. Itse asuin huoneessa, josta löytyi oma suihkutila, pieni hella ja jääkaappi. Pesutupa ja muut yhteiset tilat löytyivät alakerrasta. Pidin tästä vaihtoehdosta todella paljon, sillä se tarjosi yksityisyyttä. Kaikissa asuntoloissa näin ei kuitenkaan ole. Edullisemmissa kohteissa opiskelijat jakavat esimerkiksi suihku- ja keittiötilat.

Oma arki vaihtokohteessa oli hieman erikoisempi kuin täällä kotiyliopistossa. Googlailin etukäteen kulkuyhteyksiä Wienistä muualle, ja päätin hyödyntää kaupungin hyvää sijaintia. Matkustelin siis vaihdon aikana yllättävän monta kertaa. Tungin kaikki mahdolliset kurssit kahdelle päivälle ja loppuajan sain rauhassa tutkiskella Wieniä ja matkustella lähimaihin. Matkustelun vuoksi moni vaihto-opiskelijoille tarkoitettu tai asuntolan yhteinen tapahtuma jäi välistä.

Vaihtoyliopiston kurssit ja opetuskulttuuri

Vaihtoyliopiston kursseja oli moneen eri lähtöön. Löysin tarjonnasta useamman etäkurssin, mutta suurin osa kursseista vaati läsnäoloa kampuksella. Valitsin kurssit puhtaasti oman kiinnostuksen mukaan, sillä suoritin jo pakolliset kurssit kotiyliopistossa. Tämä puolestaan mahdollisti joustoa ja vapautta valintaan. Koska opiskelin pääasiassa kieltä, tartuin ilomielin mahdollisuuteen opiskella kulttuuria koskevia kursseja Wienissä.

Luentojen kesto tai rakenne ei juurikaan eronnut Helsingin yliopistosta. Yllätyin eniten kurssi-ilmoittautumisten yhteydessä ja ensimmäisen luennon päätteeksi. Kun ilmoittaudut kursseille, saat 1000 pistettä, jotka on jaettava kurssien kesken. Mitä enemmän annat pisteitä kurssille, sitä tärkeämpänä pidät sitä eli  pistesysteemin avulla pääset ilmaisemaan omat prioriteetit tiedekunnan professoreille. Opiskelijoiden valinta ei siis perustu “first come, first served” – sääntöön. Toinen yllättävä kultuurriero liittyi kiitoksen ja arvostuksen  esittämiseen. Jokaisen luennon (tai esimerkiksi toisen opiskelijan esityksen) päätteeksi ei anneta aplodeja. Taputusten sijaan opiskelijat kolkuttavat nyrkillä pöytää vasten.

Kokeet

Jokainen professori päätti itse loppukokeen pitämisestä. Yhteen kokeeseen jouduin erikseen virallisesti ilmoittautumaan u:spacen (Sisun tapainen järjestelmä) kautta ja toiseen ei tarvinnut ilmoittautua lainkaan. Osan kursseista sain läpäistyä osallistumalla luennoilla ja kirjoittamalla loppuesseen.

Kokeita pidetään sekä kampuksella että etänä. Jokaisen kurssin yhteydessä kannattaa siis kirjoittaa ylös, miten tulisi suorittaa kurssi ja miten se arvioidaan. Yleensä itse professorit muistuttavat kokeista ja rekisteröitymisistä, jos niitä on.

Lukukauden kesto ja lomat

Kun ensimmäisen kerran kuulin lukukausista ja lomista, olin ymmälläni. Nimittäin Itävallassa lukuvuosi jakautuu talvi- ja kesälukukauteen. Talvilukukausi alkaa vasta lokakuussa ja opetus päättyy tammikuun lopussa. Kesälukukauden opetus alkaa maaliskuussa ja päättyy vasta kesäkuun lopussa. Saatat siis joutua tilanteeseen, jossa suomalaista yliopistoa käyvät kaverisi istuvat paahtavat jo opiskelun parissa, kun sinulla ei ole paljon mitään tekemistä. Toki myös suomalaiset hieman hihittelevät, kun joudut kesähelteiden keskellä istumaan luentosalissa ja stressaamaan viimeisiä tehtävän palautuksia.

Wienissä kevät-kesälukukauden viettäneenä olin hyvin innoissani, sillä paikallinen pääsiäisloma kesti kaksi viikkoa. Myös muita lyhkäisempiä lomia löytyi ja päälle vielä sai nauttia yksittäisistä vapaapäivistä. Itselleni tämä mahdollisti useamman eri matkan ja vierailun. Kannattaa vain muistaa, että Itävallassa juhlapyhinä on hyvin hiljaista ja suurin osa paikoista (kaupat, museot, leffateatterit jne.) on silloin kiinni.

Yllätyksiä ja huomioita

Jos sinulla on mahdollisuus opetella saksaa ennen lähtöä, lämpimästi suosittelen tekemään juuri niin. Paikallisen kielen osaaminen (vaikka vain alkeista olisi kyse) helpottaa elämääsi todella paljon, vaikka Itävallassa puhutaankin suhteellisen hyvin englantia. Kielen osaaminen helpottaa perusarkea ja mahdollistaa myös helpomman tutustumisen paikallisiin.

Kannattaa varata myös mukaan käteistä jonkin verran. Yllättävän monissa paikoissa joudut maksamaan käteisellä ilman että on edes mahdollisuus maksaa kortilla. Maan pienemmissä kaupungissa, etenkin vilkkaimmissa turistipaikoissa, käteisellä maksaminen voi olla ainoa vaihtoehto.

Muista rekisteröityä. Joudut tekemään sen kahdesti. Vaikka et tarvitsekaan viisumia Itävaltaan, joudut silti käymään paikallisissa virastoissa.  Ensin joudut piipahtamaan alueesi virastossa rekisteröimässä uuden osoitteen (anmelden) ensimmäisen vaihtoviikon sisällä. Sinun ei tarvitse varata vielä aikaa etukäteen, mutta tarvitset vuokranantajan allekirjoitukseen lomakkeeseen. Seuraavaan rekisteröintiin (EU-rekisteröinti, jos tiedät, että joudut oleskelemaan maassa enemmän kuin kolme kuukautta) tarvitaan ajanvaraus. Kannattaa ehdottomasti varata aika jo täällä Suomessa, sillä jonotusaika on yleensä hyvin pitkä. Vaihdon lopuksi (enintään kolme päivää ennen lähtöä) joudut vielä käymään uudestaan samaisessa virastossa ilmoittamassa, että muutat takaisin Suomeen.

Valitettavasti moni byrokraattinen homma hoituu vanhanaikaisesti eli vain ja ainoastaan kasvotusten ja paperilla. Henkilökunta on kuitenkin todella ystävällinen ja on aina valmis auttamaan. Rohkeasti saa kysyä, jos jokin jäi epäselväksi.

Paluu Suomeen

Rehellisesti sanottuna takaisin palaaminen tuntui hieman oudolta. Viimeiset viikot hurahtivat nopeasti ohi lopputenteissä ja muissa puuhissa kuten pakkaaminen, loppusiivoaminen jne. Vielä lentokentällä oli vaikeaa sisäistää, että vaihto päättyi.

Loppujen lopuksi aika meni todella nopeasti ohi. Suosittelen kuitenkin lämpimästi vaihtoon lähtemistä. Opintopisteiden lisäksi sain paljon hienoja kokemuksia, joita tuskin olisin täällä kotiyliopistossa saanut. Itse pääsin kätevästi matkustelemaan Wienistä ja näkemään uusia paikkoja, ihmisiä ja kulttuureja.

 

Vaihtokertomus, Free University of Bozen-Bolzano, kevät 2023

Maatalous- metsätieteellinen tiedekunta

Opiskelin kevätlukukauden, tai kuten kohdeyliopistossa sanotaan, kesälukukauden Bolzanon yliopistossa Etelä-Tirolin autonomisessa osassa Pohjois-Italiassa. Bolzanon kaupunkia ympäröivät Alpit, ja itseasiassa kaupungin sanotaan olevan portti Dolomiiteille. Sanomattakin on varmasti selvää, että vuoret ja niiden mahdollistamat aktiviteetit olivat yksi pääsyistä, miksi hain vaihtoon juuri Bolzanon yliopistoon. Toki myös kiinnostava kurssivalikoima ja mahdollisuus päästä hiomaan italian kielitaitoja olivat yhtä painavia syitä valita juuri Bolzano.

Saapuminen ja ensimmäisten viikkojen tunnelmat

Saavuin aurinkoiseen Etelä-Tiroliin helmikuun lopussa. Ensimmäinen majapaikkani sijaitsi Bressanonessa Bolzanon sijaan, mutta tästä lisää kohdassa ”asuminen”. Saavuin alueelle muutaman päivän ennen suurinta osaa muista vaihto-opiskelijoista, joten ensimmäiset päivät menivät yksin kaupunkiin tutustuen. Bolzanoa ja myös Bressanonea ympäröivät vuoret houkuttelivat ja päätin lähteä tutustumaan Dolomiittien laskettelurinteisiin yksin laskuseuran puutteessa.

Ensimmäisten yksinvietettyjen päivien jälkeen muita vaihto-opiskelijoita alkoi saapua kaupunkiin ja ryhmächatit aktivoituivat. Seuraa ja tekemistä löytyi helposti laskettelun, vaelluksen tai kiipeilyn merkeissä. Vaihto-opiskelijoille tarkoitetulla orientoivalla viikolla pääsimme tutustumaan Bolzanon yöelämään ja paremmin muihin vaihtareihin.

Ensimmäisellä orientoivalla viikolla opetukseen osallistuminen ei ollut pakollista, ja tiedekuntakohtaiset infotkin sijoittuivat ensimmäisen viikon loppupuolelle. Osa vaihtareista kävi jo ensimmäisellä viikolla luennoilla, osa ei. Itse en käynyt, sillä epäselvän ohjeistuksen lisäksi tiedekuntani nettisivut olivat kaatuneet, eikä kukaan osannut edes sanoa olisiko minulla ollut ensimmäisiä luentoja vai ei (myöhemmin selvisi, että pari luentoa oli ollut). Mutta tämmöiset epäselvät tilanteet varmasti kuuluvat vaihtokokemukseen Italiassa.

Seuraavat ensimmäiset viikot seurasivat aika lailla samaa, ihanaa kaavaa: luentoja, laskettelua, Aperol Sprizejä, ja satunnaisia opiskelijatapahtumia.

Arki Bolzanossa

Hyppytunnin viettoa Talvera -puistossa.

Arkeani Bolzanossa rytmittivät luennot, joita saattoi olla milloin vain aamukahdeksan ja iltakahdeksan välillä maanantaista perjantaihin. Lukujärjestys muuttui melkein joka viikko, joten jokainen viikko Bolzanossa näytti erilaiselta. Tavallinen päivä Bolzanossa alkoi usein espressolla ja cornettolla yliopiston kahvilassa, jonka jälkeen jatkoimme luennoille. Ensimmäisten luentojen jälkeen oli kahden tunnin ruokatauko, jolloin ehti rauhassa syödä, sosialisoida ja juoda jälleen espressot. Ruokatauolla söin lähes aina koulun ruokalassa, jossa oli ihan ok ruokaa hintaan nähden. Yliopistoruokailu ei ollut Suomen tasolla, mutta odotin jostain syystä pahempaa. Pastalounas kustansi 2,98 € ja tilauksesta valmistettu pizza 3,80 € (ruokalassa oli pizzauuni).

Laskettelua vapaapäivänä.

Useimmiten luennot loppuivat joko neljältä tai kuudelta, jonka jälkeen menimme joko urheilemaan (ks. kiipeilemään) tai istumaan iltaa johonkin paikalliseen baariin.
Arki Bolzanossa oli mukavan aktiivista, sillä suurin osa muistakin vaihtareista on valinnut kaupungin sen tarjoamien aktiviteettien takia. Vapaapäivät, joita minulla oli arkenakin yllättävän paljon varsinkin lukukauden alussa, käytimme tehokkaasti lasketellen tai vaeltaen.

Vaihtoyliopiston kurssit, tentit ja opetuskulttuuri

Bolzanon yliopisto on erittäin joustava kurssivalintojen suhteen. Kursseja pystyi tekemään kaikista tiedekunnista, kunhan vain varmisti asian luennoivalta professorilta. En kuullut tilanteesta, jossa professori olisi kieltänyt kurssille osallistumisen. Itse vaihdoin tiedekuntaa kokonaan kurssivalintoja tehdessäni, sillä virallisesti olin hakenut vaihtoon taloustieteiden tiedekuntaan, mutta valitsin kaikki kurssit maatalous-, ympäristö- ja ruokatieteiden tiedekunnasta. Olisin voinut tehdä kursseja molemmissa tiedekunnissa vaihtamatta virallisesti tiedekuntaani, mutta käytännön syistä vaihdoin tiedekuntaa myös paperilla. Tämä kertoo Bolzanon yliopiston joustavuudesta vaihto-oppilaiden kurssivalintoja kohtaan.

Aiemmin mainitun jatkuvasti vaihtuvan lukujärjestyksen huono puoli oli opintojen vaikea suunnittelu, mikäli haluaa ottaa useamman eri koulutusohjelmasta, sillä kurssit menevät päällekkäin eri tavoin eri viikoilla. Tämä johtuu siitä, että opintopolut koulutusohjelmissa ovat määrätty tarkasti jo etukäteen, ja esimerkiksi koulutusohjelmassa, jota seurasin Bolzanossa, ei ollut yhtäkään vapaavalintaista kurssia koko kevätlukukaudella. Koko vuosikurssi teki siis täsmälleen samat kurssit, mikä oli varmaan suurin ero verrattuna omiin opintoihini Helsingin yliopistossa. Vuosikurssin opiskelijat olivatkin kuin yksi iso kaveriporukka, joka otti myös vaihtarit lämpimästi vastaan ja sainkin kurssilaisistani monta läheistä ystävää. Bolzanoon suuntaaville suosittelenkin ehdottomasti yhden koulutusohjelman aikataulun seuraamista. Se teki opiskelusta helpompaa aikataulutusten suhteen ja antoisampaa luokan yhteishengen takia.

Ekskursiolla Stelvion kansallispuistossa.

Seurasin yliopistossa Environmental Management of Mountain Areas -maisteriohjelman kursseja. Näillä kursseilla, kuten muillakin tiedekuntani koulutusohjelmilla oli lukukauden lopuksi paljon hyödyllisiä ja hauskoja ekskursioita Alpeille. Pidin muutenkin kurssien sisällöistä ja suurimmasta osasta professoreistani. Iso miinus Italian yliopistokulttuurille tulee aikatauluttamisesta: Ensin oli kolme kuukautta luentoja, joiden lisäksi ei ollut mitään kursseihin liittyviä hommia. Sitten yhden kuukauden sisään oli lähes kaikki ekskursiot, esitelmät, raportit ja tentit tehtävänä, joihin ei annettu ohjeistusta yhtään aikaisemmin. Puolensa tietysti kummallakin, mutta itse olisin suosinut hieman tasaisemmin kuormittavaa lukukautta.

Kahdeksasta kurssistani kuudessa oli kirjallinen tai suullinen tentti, joka testasi lähinnä luentomateriaalien ulkoa muistamista. Kahdella muulla kurssilla lopputyönä oli kirjallinen raportti, joka tehtiin ryhmissä. Näiden lisäksi melkein jokaisella kurssilla oli parityönä tehtävä esitelmä. Helpolla Bolzanon yliopistossa ei siis noppia kertynyt, mutta tenttien ja raporttien arviointi oli melko lepsua.

Asuminen

Bolzanon yliopisto tarjoaa isolle osalle vaihto-opiskelijoista mahdollisuutta saada huoneen jostakin yliopiston opiskelija-asuntolasta. Tähän riittää yhden lomakkeen täyttö mahdollisimman nopeasti ja ilman virheitä heti sen avauduttua. Omalla kohdalla tämä ei onnistunut, joten jouduin tukeutumaan yksityisiin vuokramarkkinoihin. Huone opiskelija-asuntolassa olisi kustantanut vajaat 300 euroa kuussa, markkinoilta yksityisiä huoneita löytyi 450–600 eurolla. Asumistilanne vaikutti ahdistavalta, kun yritin Suomesta käsin etsiä huonetta. Löysin kuitenkin tilapäisen majoituksen läheisestä kaupungista. Bolzanoon saavuttuani löysinkin melkein heti vapaan huoneen, jota pääsin katsomaan ennen vuokrauspäätöstäni. Vierailin myös yliopiston opiskelija-asuntoloissa, ja Bolzanoon suuntaaville minulla onkin suositus: Täytä se opiskelija-asuntola lomake nopeasti ja virheettömästi! Asuntolat olivat erittäin kivoja, ja hinta-laatu-suhteeltaan erinomaisia. Vaikka kyllä yksityiseltäkin löysin loppujen lopuksi erittäin viihtyisän vaihtoehdon.

Lukukauden kesto ja lomat

Lukukausi alkoi helmi-maaliskuun vaihteessa, jolloin alkoi myös vaihto-opiskelijoiden orientoiva viikko. Lukukausi päättyi 1.6., jonka jälkeen oli tenttiperiodi, jolloin oli tenttejä, esitelmiä, ekskursioita ja muita palautuksia. Virallisesti lukukausi päättyi 8.7.

Lukukauden pisin loma oli pääsiäisloma, joka oli saman pituinen kuin Suomessa. Lisäksi oli muutamia pitkiä viikonloppuja muiden kansallisten ja uskonnollisten juhlapyhien vuoksi. Joskus myös luennot ajoittuivat niin, että oli perjantaista maanantaihin vapaata. Muita lomia ei lukukauden aikana ollut, eikä niitä kaivannutkaan, sillä kevätlukukausi on aika lyhyt.

Vaihdon tarjoamat yllätykset

Suurin yllätys vaihdon aikana oli varmaankin se, miten ihana alue Bolzano oli! Olin ajatellut alueen varmaan olevan hieno, mutta en aikeisemmin ole ollut näin pohjoisessa Italiassa tai Alpeilla ylipäätään. Kevään tultua vihreät kukkulat ympäröivät kaupunkia Dolomiittien siintäessä horisontissa. Kaupunkia halkoo Talvera-joki ja jokea ympäröivä kilometrien pituinen puisto. Myös kaupunki itsessään oli kaunis ja erittäin siisti.

Erittäin positiivinen yllätys vaihdon aikana oli julkinen liikenne. Se toimi alueella erittäin kattavasti ja aika täsmällisesti, muutamia lakkoja lukuun ottamatta. Kaikkialle, mihin piti päästä, oli se sitten vaeltamaan, laskettelemaan tai tutustumaan muihin kaupunkeihin pääsi helposti ja edullisesti junalla tai bussilla. Erityisen edullista oli matkata Etelä-Tirolin alueella, opiskelijalle tarkoitetulla matkakortilla. Matkakortin hinta oli 150 €/vuosi, ja vaikka käytin sitä vain neljä kuukautta, oli hinta mielestäni erittäin kohtuullinen siihen nähden, että se kattoi tosiaan koko Etelä-Tirolin bussit ja junat.

Myös Bolzanon sää yllätti minut aurinkoisuudellaan. Olen aina ajatellut Pohjois-Italian olevan harmaa ja kylmä verrattuna etelään, mutta en olisi voinut olla enempää väärässä. Bolzanossa paistoi aurinko melkein jokaisena päivänä, ja t-paitakelit alkoivat heti lukukauden alussa. Kesäkuuhun tultaessa sää alkoi olemaan jo turhankin lämmin, mutta vuoret tarjosivat aina paikan viilentyä.

Yllätyksiä olisi vaikka kuinka paljon lisää, sillä rehellisesti odotukseni eivät olleet mitenkään erityisen korkealla vaihdon suhteen. Ajattelin mennä vaihtoon rennosti ja katsoa mitä se tuo tullessaan stressaamatta asiasta sen enempää, ja taktiikka kannatti. Tapasin paljon uusia upeita ihmisiä, ja vuoret tarjosivat jatkuvasti uusia elämyksiä.

Näkymä yliopiston terassilta illalla.
Castello Mareccio ja sitä ympäröivä viinitarha kaupungin keskustassa.

Vapaa-aika ja opiskelijatapahtumat

Pääsin tutustumaan Dolomiittien via ferrata tarjontaan. Via ferratat ovat vaeltamisen ja helpohkon kiipeilyn yhdistelmiä.

Lukijalle on saattanut tulla tässä kohtaa selväksi, millaista vapaa-aika Bolzanossa on. Itselle siihen sisältyi paljon vuorilla olemista. Parhaiten Bolzano sopiikin henkilöille, jotka ovat kiinnostuneet vaeltamisesta, laskettelusta, kiipeilystä tai muusta vuoriin liittyvästä tekemisestä. Tällä en tarkoita, ettei kohteeseen voisi lähteä ilman, että näitä harrastaa. Itse en ollut edes nähnyt vuoria aikaisemmin elämässä, saatikka sitten lasketellut tai vaeltanut niitä.

Seikkailut vuorilla peittosivat yöelämän 100–0.

Opiskelijatapahtumia tai vaihtareille suunnattuja tapahtumia oli aika vähän lukukauden aikana, ainakin verrattuna Suomen opiskelijaelämään. Orientoivan viikon jälkeen Erasmus-opiskelijoille oli vain muutamia tapahtumia ja kaksi päiväretkeä muualle Italiaan. Vaihto-oppilaita oli kuitenkin suhteellisen vähän, noin 80, että niissä muutamissa tapahtumissa, mitä meillä oli, ehti tutustumaan suureen osaan ihmisistä ja löytämään omat kaverit. Oma aktiivisuus oli tärkeää, niin ystäväsuhteiden luonnissa kuin tekemisien järjestämisessä.

Kaupungissa oli välillä upeita juhlia erikoisissa paikoissa, kuten museossa tai vanhoissa linnoissa, mutta muuten Bolzanon yöelämä ei täysin vakuuttanut. Kivat illanvietot ystävien kanssa paikallisissa baareissa kuuluivat tietysti lukukauteen, mutta kaupungin yökerhotarjonta ei ollut kummoinen. Tämä toisaalta mahdollisti energian vuoristosta nauttimiseen. Ja luennoille tietysti.

Vinkit Bolzanoon lähtijöille

Olenkin aikaisemmissa kappaleissa jo maininnut joitain vinkkejä, mutta tässä vielä kootusti:

  1. Lähde Bolzanoon vaihtoon, mikäli olet kiinnostunut vuorien mahdollistamista aktiviteeteista, ja olet kiinnostunut näkemään pienemmän kaupungin yliopistoelämää.
  2. Älä lähde vaihtoon Bolzanoon, mikäli odotat vaihdolta kreisiä yöelämää.
  3. Seuraa vain yhden koulutusohjelman kursseja, mikäli haluat päästä mahdollisimman monille luennoille ja tutustua myös paikallisiin.
  4. Täytä asuntolahakemus nopeasti ja virheettömästi.
  5. Klassikko: Lähde avoimin mielin ja kokeile rohkeasti uusia asioita (ks. urheilulajeja).
  6. Liity paikan päällä alppikerhon jäseneksi, jotta saat kaikki vuoristolajit kattavan vakuutuksen.

Paluu Suomeen

Bolzanossa vietetyt neljä kuukautta olivat eittämättä elämäni parhaita ja paluu Suomeen pelotti etukäteen. Hyvästit ystäville ja Bolzano-elämälle tuntuivat pahalta, mutta kun olin fyysisesti Suomessa ja läheisten ihmisten seurassa, kotiinpaluu tuntuikin ihanalta. Tässä viimeinen vinkki varsinkin, jos saavut kotiin päiväsaikaan: Järjestä jotain tekemistä heti paluupäiväksi, varsinkin jos kotiinpaluu vähän kauhistuttaa.

Vaihtokertomus, University of Zambia, kevät 2023

Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Saapuminen ja ensimmäisten viikkojen tunnelmat

Lähdin tammikuussa 2023 vaihtoon Sambiaan. Lähdin innoissani ja hyvillä mielin matkaan, koska olin ystävystynyt sambialaisten vaihtareiden kanssa jo viime syksynä Suomessa, kun he olivat vaihdossa Helsingin yliopistossa. Toinen ystävistäni odottikin minua lentokentällä! Ystäväni hoiti samalla tuutorin roolin, koska Sambiassa ei erikseen ole tuutoreita vaihtareille. Sambia on todella rauhallinen maa ja lentokenttä on pieni ja hiljainen. Sambiaan ei tarvinnut etukäteen hankkia viisumia, vaan ilmaisen 30 päivän oleskeluluvan saa lentokentältä heti sisään tullessa.

Ystäväni vei minut Marshland’s villageen, jossa kaikki vaihtarit Helsingin yliopistosta saavat asua ilmaiseksi. Asunto on kalustettu, mutta astiat pitää ostaa itse. Talo tarjoaa lakanat ja peitot. Asuin aluksi japanilaisen vaihtarin kanssa soluasunnossa, jossa minulla oli oma huone. Muutaman viikon jälkeen muutin toisen suomalaisen vaihtarin kanssa kimppakämppään, jossa meillä oli sängyt samassa huoneessa.

Olen asunut Afrikassa ennenkin, joten en hämmästy pienestä. Kuitenkin ensimmäisinä päivinä olin shokissa asumisesta, koska asunnon kunto oli heikompi kuin asunnot, joissa olin Helsingissä tottunut asumaan. Vesi eikä sähkö toiminut ensimmäisinä päivinä lähes lainkaan. Sopeuduin kuitenkin nopeasti ja naureskelin sille, kuinka olemattomasta asian tein ongelman aluksi. Tällaiset alkushokit kuitenkin kuuluvat asiaan, kun tulee uuteen ympäristöön.

Marshlandista tuli nopeasti mukava paikka asua ja kivojen kämppisten kanssa asuminen oli siinä parasta. Meillä klikkasi heti hyvin kämppisten kanssa ja meistä tuli hyvät ystävät. Marshlandissa on myös vaihtoehtona asua yksiössä, mutta me emme toisen vaihtarin kanssa halunneet muuttaa erilleen, koska meillä oli niin hauskaa yhdessä. Marshland on todella kiva paikka asua opiskelijana ja pihalla on paljon luontoa, jossa pystyin tekemään aamujoogaa.

Marshland’s villagen piha

Kun tulee Sambiaan, vaatii hieman sopeutumista, että oppii ymmärtämään sambialaista mentaliteettia. Sambiassa eletään rennosti ja ollaan kärsivällisiä, koska asiat tapahtuvat todella hitaasti. Jos on jokin ongelma niin siihen suhtaudutaan kevyesti nauramalla ja iloisella mielialalla. Sambiassa asumisesta tulee mahtava kokemus, jos on valmis sopeutumaan heidän tapoihinsa ja kulttuuriin.

 

 

Vaihtoyliopiston kurssit ja opetuskulttuuri

Opiskelen Helsingissä yleistä ja aikuiskasvatustiedettä pääaineena ja tulin UNZA:an opiskelemaan sivuainekokonaisuutta. Valitsin kasvatuspsykologian. Löysin itselleni mielenkiintoisia kursseja: 1) educational psychology, 2) classroom management, 3) Zambian education and development, 4) indigenous religions in Southern Africa and 5) organizational psychology. Voin suositella indigenous religions in Southern Africa kurssia, koska siellä pääsee kuulemaan African uskonnoista ja siitä, miten ne vaikuttavat nykypäivänä vaikkapa korruption pois kitkemiseen.

Opiskelu UNZA:ssa on erilaista ja rennompaa kuin Helsingissä. Opiskelu muistutti lukiota, koska piti paljon opiskella asioita ulkoa kokeita varten, eikä tarvinnut reflektoida mitään. Opiskelu oli aika helppoa, mutta välillä oli stressiä sen takia, että kurssivalintojen tekeminen kesti monta viikkoa ja informaation kulku oli hankalaa. Sambiassa hallinnolliset asiat hoituvat todella hitaasti.

Lukukausi alkoi helmikuussa ja päättyi kesäkuun lopussa. Kurssit alkoivat kuitenkin vasta maaliskuun lopulla. Minulla oli tunnin pituisia luentoja joka päivä 2–4 kpl, mutta usein luennot peruuntuivat, jos luennoitsijat olivat kiireisiä. Sambiassa on paljon lomapäiviä ja pidennettyjä viikonloppuja, joiden aikana ehti tehdä mukavia asioita tai matkailla.

Opinnot koostuivat esseistä, esitelmistä, testeistä ja loppukokeista. Jos valitsee puolen vuoden kursseja, niin joutuu osallistumaan lopputentteihin. Minulla oli siis enemmän kokeita verrattuna ystäviini, joilla oli koko vuoden kursseja. Jos siis haluaa päästä vähemmällä työmäärällä, kannattaa valita koko vuoden kursseja.

Yliopisto on noin 10 min kävelymatkan päässä Marshlandista. UNZA:lla on hyvä lounasravintola, jossa kävin luentojen välissä syömässä. Lempipaikkani oli opiskella pienellä järvellä, joka on UNZA:n pihassa. UNZA:lla on myös hyvä kirjasto.

Arki ja vapaa-aika kohteessa

Sambiassa voi elää rikasta ja hauskaa opiskelijaelämää. Aina on ystäviä ympärillä, joiden kanssa viettää aikaa. Usein vietimme aikaa vaihto-oppilaiden kanssa, mutta Sambiassa on myös helppo ystävystyä opiskelukavereiden kanssa. Paikalliset ovat todella ulospäinsuuntautuneita ja tulevat tutustumaan nopeasti. Vaihtareita oli yhteensä seitsemän, eli aika pieni ja tiivis porukka.

Eniten pidin siitä, kuinka UNZA:lla oli tarjolla erilaisia harrastuskerhoja. Minä ja ystävämme liityimme tanssikerhoon, jossa opimme kizombaa, salsaa ja bachataa. Se maksoi koko lukukaudelta 2,5e yhteensä. Kävin myös pelaamassa jalkapalloa. Sambialaiset viettävät suurimman osan ajastaan kirkossa tai muissa hengellisissä tapaamisissa, joten yhteisöllisyyttä, laulua ja tanssia saa kokea paljon. Iltakävelyillä voi löytää opiskelijoita rukoilemassa äänekkäästi yliopiston pihalla olevalla pellolla.

Tavallisesti arkena olimme aamulla ja iltapäivällä luennoilla, tapasimme lounaalla, koulun jälkeen menimme urheilemaan, ottamaan aurinkoa, torille tai vaateostoksille. Joskus opiskelimme yhdessä kahviloissa. Illalla kävimme usein ravintoloissa syömässä. Sambiassa on paljon ostoskeskuksia, joissa on kauppoja ja ravintoloita. Lusakassa on paljon tekemistä viikonloppuisin. Löysimme kivoja yökerhoja tai juhlia, jotka järjestettiin ulkona. Chez Ntemba oli yökerho, jossa saa kokea paikallista menoa ja tunnelmaa.

Viikonloppuisin tai lomilla teimme matkoja Lusakan ulkopuolelle, muun muassa Siavongaan, jossa voi uida ja ottaa aurinkoa. Lusakan sisällä matkustetaan Yangolla tai Ulendolla tai paikallisella bussilla. Tiffany’s canyon on järvi lähellä Lusakaa, jossa voi uida ja viettää kesäpäivää. Usein vietimme aikaa uima-altailla, joista Twangale park oli lempipaikkani. Chamunikassa voi kävelyttää leopardeja ja Kalimba reptile parkissa voi käydä katsomassa krokotiileja ja matelijoita. Mielenkiintoinen kokemus oli käydä lepakkoluolassa Lusakassa. Yliopisto järjesti matkan Sambian päänähtävyyteen Livingstoneen Victoria vesiputoukselle, johon pääsimme mukaan. Suosittelen käymään kuumalla lähteellä nimeltä Kapishya. Sambiassa on monia safareita, joista suosituimmat ovat Kafue, Lower Zambezi ja South Luangwa national park. Jotkut käyvät myös Samfya järvellä lomalla.

Mikä yllätti sinut vaihdon aikana

Ensimmäinen yllätys oli Sambian sää. Tulin Sambiaan etuajassa jo tammikuussa, jolloin oli sadekausi. Silloin satoi joka päivä, eikä aurinkoa näkynyt paljoa. Lämpötila oli kuin Suomen kesä. En nauttinut siitä lainkaan, mutta se loppui onneksi helmikuussa. Sen jälkeen alkoi kuumat kelit.

Toinen yllätys oli se, ettei Sambiassa ole junia. Lyhyetkin etäisyydet kaupungista toiseen tuli taittaa bussilla, ja matkat kestivät monta tuntia huonojen teiden takia. On tavallista istua bussissa 10 h, jos haluaa matkustaa jonnekin Sambiassa. Busseissa ei ollut vessoja ja aina kun pysähdyttiin, oli 10 min aikaa käydä huoltoaseman vessassa. Jos ei ehtinyt siinä ajassa, niin jäi kyydistä pois. Bussilla matkustaminen on oikea afrikkalainen elämys!

Kolmas yllätys oli, ettei Lusakassa näkynyt paljoa torakoita tai käärmeitä. Luulin, että käärmeitä olisi asunnossa ja kaikkialla mihin astut. Hämähäkitkin olivat pieniä ja torakoita oli asunnossa vain vähän. Neljäs yllätys oli se, että ihonväriini ei suhtauduttu vihamielisesti. Ghanassa kohtasin paljon vihaa valkoihoisuuteni vuoksi, koska kolonialismin arvet ovat vielä enemmän pinnalla siellä. Odotin samanlaista reaktiota, mutta Sambiassa minuun suhtauduttiin ystävällisesti.

Opiskelijoiden terveydenhuolto kohdemaassa

Sambiassa ei tarvitse pelätä sairastumisen varalta, koska UNZA:lla on sairaala yliopisto kampuksella, jossa saimme hyvää ja ilmaista hoitoa. Lähellä on myös hyvä sairaala nimeltä Victoria’s hospital. Minä ja ystäväni kärsimme vuorotellen vatsavaivoista, ja ystäväni joutui sairaalaan lavantaudin takia. Lusakassa ei ole paljoa malariaa ja itselläni ei ollut malarialääkitystä.

Turvallisuus

Sambia on melko turvallinen maa ja usein tuntui samalta, kuin Euroopassa. Pimeällä ei kannata kävellä yksin kaduilla. Sambiassa pitää olla varuillaan ryöstöjen varalta. Sambiassa on paljon autoja, jotka liikkuvat illalla ja varastavat ihmisiltä laukkuja. Ryöstäjät ovat niin hyviä työssään ja onnistuivat varastamaan laukkuni aivan kotini lähellä. Hämärällä kannattaa kävellä tiellä, jossa autot eivät pääse lähelle. Edellisenä vuonna kaksi vaihtaria joutui varkauden kohteeksi. Vaikein osuus tapahtumassa oli asioida korruptoituneen poliisin kanssa, koska he eivät olleet halukkaita auttamaan. Minulle ei käynyt fyysisesti mitään ja matkavakuutus korvasi kaiken takaisin. Sambiaan tullessa kannattaa olla hyvä matkavakuutus.

Hintataso ja vaihdon kustannukset

Sambia on edullinen vaihtokohde, koska opinnoista eikä asumisesta tarvitse maksaa. Suurin summa meni viisumiin, joka maksoi noin 300 euroa. Erasmus rahat riittivät hyvin koko ajaksi ja lentoihin. Lounas maksaa tavallisesti 1–3 euroa yliopistolla. Ostoskeskuksissa hintataso on korkeampi ja siellä ravintolaillallinen voi olla 10–15 euroa. Paikallisissa toreilla ja ravintoloissa on kuitenkin todella halpaa.

Täällä ei ole pyykinpesukoneita ja monet pesevät pyykit käsin. Itse kokeilin tätä, mutta päädyin antamaan pyykkini naisille, jotka usein koputtavat oveen ja pyytävät töitä. Yhdestä pyykkikerrasta maksoin valintani mukaan 2,5e-5e. Elokuvissa käynti on todella halpaa, vain 2,5e. Kuntosalijäsenyys oli 25 euroa kuukaudessa. Sambiassa selviää pienellä budjetilla, mutta jos haluaa matkailla ja käydä luonnonpuistoissa, niin siellä kyllä kuluu rahaa.

Paluu Suomeen

Vaihto loppui kesäkuussa, mutta päätin jäädä Afrikkaan vielä matkailemaan. Sambia on muuttanut minua ihmisenä, eikä ole ollut yhtään ikävä Suomeen. Katson nyt eri tavalla kotimaani suorittamiskulttuuria, jossa arki koostuu kiireellisestä elämästä ja työnteosta. Sambiassa oppii rentoutumaan ja nauttimaan elämästä, sekä kohtaamaan jokaisen vastaan tulevan ihmisen kunnioituksella. En ole missään tavannut niin ystävällisiä ja lämpimiä ihmisiä, kuin Sambiassa. Suosittelen Sambiaa vaihtokohteeksi jokaiselle! Vaihto on ollut huikea, eikä takaisin paluu houkuttele. Sambiassa on jotakin erityistä. Monet vaihtarit ovatkin palanneet Sambiaan ja jäänet sinne pitkäksi aikaa asumaan. Elämäni Sambiassa on ollut upea kokemus ja lähden kotiin rikkaampana kaikkien uusien ystävien ja mahtavien kokemuksien ansiosta.