Valtiotieteellinen tiedekunta
Elokuun lopulla pakkasin tavarani ja lähdin Pariisiin. En ollut aikaisemmin asunut ulkomailla ja halusin kokea, minkälaista se on. Minua vähän jännitti, löydänkö kavereita ja viihdynkö Pariisin kaltaisessa suurkaupungissa.
Ennen lähtöäni olin etsinyt itselleni asunnon ja tehnyt kurssivalinnat. Asunnon löytäminen osoittautui haastavaksi. Pariisissa vuokrat ovat korkeat, ja tarjolla olevien edullisten asuntojen kunto vaikutti huonolta. Opiskelija-asuntoja on hyvin rajallinen määrä ja monet niistä sijaitsevat kaupungin ulkopuolella. Lopulta vuokrasin huoneen suomalaisen Facebook-ryhmän kautta ja jaoin asunnon kahden suomalaisen kanssa.
Kursseille ilmoittautuminen taas oli nopeuskilpailu, jossa omaksi onnekseni pärjäsin yllättävän hyvin. Pääsin kolmelle neljästä kurssista, jolle ensisijaisesti toivoin pääseväni. Lisäksi onnistuin ilmoittautumaan vielä yhdelle kurssille, joka sekin osoittautui mielenkiintoiseksi. Olin valmistautunut kurssi-ilmoittautumiseen hyvin. Tein pitkän listan kiinnostavista kursseista ja mietin, miten ne sopivat ajallisesti yhteen.
Ensimmäiset viikot Pariisissa
Saavuin Pariisiin noin viikkoa ennen orientaatioviikon alkua. Minulle iski jonkinlainen alkushokki, ja ensimmäiset päivät menivät totutellessa uuteen ympäristöön. Elokuinen Pariisi oli kuitenkin ihanan aurinkoinen ja täynnä nähtävää, joten pian olinkin jo ihan innoissani tulevasta.
Orientaatioviikko oli aika yllättävä. Odotin viikon sisältävän paljon tapahtumia, mutta en lainkaan varautunut ensimmäisten esitelmien tekoon. Meille opetettiin ranskalaista metodologiaa, ja sitä hyödyntäen pidimme pareittain esitelmiä muulle ryhmälle. Aikaa esitelmän tekoon ei ollut kovin paljon, koska meillä oli aamusta iltaan erilaisia tapahtumia viikon aikana.
Meille opetettu metodologia oli minulle ja suurimmalle osalle muista vaihtareista uudenlaista, joten esitelmät aiheuttivat jonkin verran stressiä.
Ihmetystä aiheutti myös orientaation hinta, joka oli yli 200 euroa. Orientaatioviikko oli siis vapaaehtoinen ja osallistuminen tuli maksaa etukäteen tietämättä juuri mitään viikon ohjelmasta. Jälkikäteen ajateltuna hinta oli todella korkea viikon tapahtumiin nähden. En kuitenkaan kadu osallistumistani, koska löysin parhaat vaihtarikaverini juuri orientaatioviikon pienryhmästäni.
Arki vaihdossa
Tavallinen arki Pariisissa oli ihanaa varsinkin alkusyksystä, kun kaikki kursseistani eivät olleet vielä alkaneet ja esseiden palautuspäivät sekä esitelmien esityspäivät olivat kaukana edessä. Minulla oli luentoja yleensä enintään kaksi per päivä, joten aikaa muuhun tekemiseen riitti hyvin. Kävimme muiden vaihtareiden kanssa ravintolaillallisilla, nauttimme cocktaileja terasseilla ja kiersimme nähtyvyyksiä sekä museoita.
Asuntoni keskeisen sijainnin ansiosta pystyin kulkemaan paljon kävellen. Yliopistokampus oli 1,5 kilometrin päässä, joten saatoin kävellä luennolle. Metrolla kulkeminen oli myös helppoa ja käytinkin paljon metroa etenkin säiden viiletessä.
Opiskelijaruokalat tulivat myös nopeasti tutuiksi. Kampuksella oli useita ruokaloita, joissa suurimmassa osassa kuitenkin oli samat täytetyt patongit lounasvaihtoehtoina. Ehdin kyllästyä patonkeihin jo ensimmäisten viikkojen aikana.
Lyhyen matkan päässä toisen yliopiston rakennuksessa oli lämpimiä aterioita tarjoava opiskelijaruokala, jossa kävimme muutamaan kertaan muiden vaihtareiden kanssa. Hintataso oli samaa kuin Unicafessa, mutta mielestäni ruoan maku ja laatu eivät olleet ihan yhtä hyviä. Tähän ruokalaan oli myös pitkät jonot, joten sinne ei kannattanut kiireessä edes yrittää ehtiä.
Lukukauden kesto ja lomat
Lukukauden kesto oli lähes sama kuin Helsingin yliopistolla. Kurssit alkoivat syyskuun alussa ja loppuivat joulukuussa tenttiviikkoihin. Toisin kuin Helsingin yliopistolla meillä oli Pariisissa viikon loma lukukauden puolessa välissä lokakuussa. Moni vaihtareista lähti lomaviikon aikana reissuun Ranskan ulkopuolelle.
Reissuja pystyi lisäksi tekemään helposti viikonloppuisin. Teimme yhdessä vaihtarikavereideni kanssa viikonloppureissuja muihin Ranskan kaupunkeihin kuten Mont Saint-Micheliin, Saint-Maloon ja Aix-en-Provenceen. Lisäksi kävin Reimsissä ja Strasbourgissa. Junilla ja busseilla kulkeminen oli helppo tapa matkustella Ranskan sisällä, mutta liput kannatti ostaa ajoissa. Hinnat saattoivat nousta yllättävän korkeiksi.
Säädin hieman lukujärjestystäni ensimmäisellä opetusviikolla, jotta pystyisin tekemään kolmen päivän pituisia viikonloppureissuja. Vaihdoin ranskan kurssini, jotta sain maanantain vapaaksi. Lähes kaikilla kursseilla oli nimittäin aika tiukka läsnäolopakko ja poissaololle täytyi olla hyvä peruste. Kurssisuorituksen saaminen saattoi olla vaarassa perusteluista huolimatta, jos poissaoloja oli enemmän kuin pari.
Kurssit ja opetuskulttuuri
Kaikilla kursseillani, ranskan kielen kurssia lukuun ottamatta, opetuskieli oli englanti. Olisin tietysti päässyt kehittämään ranskan kielen osaamistani paremmin ranskankielisillä kursseilla, mutta se olisi todennäköisesti aiheuttanut minulle turhan paljon stressiä. Englanninkielisillä kursseilla suurin osa opiskelijoista oli muita kuin ranskalaisia, joten tutkinto-opiskelijoiden joukkoon oli helppo sulautua enkä tuntenut oloani koskaan ulkopuoliseksi.
Kurssien opettajat tulivat myös monista eri maista ja monet heistä tekivät opettamisen rinnalla muita töitä yliopiston ulkopuolella. Tämä oli mielestäni hyvin arvokasta ja toi esiin erilaisia näkökulmia opiskeltaviin ilmiöihin. Opetuksessa oli useammin esillä myös käytännöntason näkökulma, eikä ilmiöitä opiskeltu vain teoreettisella tasolla eristyksissä käytännön realiteeteista.
Kurssini olivat kuitenkin monilta osin hyvin samanlaisia kuin tutkintooni kuuluvat Helsingin yliopiston kurssit. Suurin osa kursseistani oli seminaarikursseja, joissa opetusryhmät ovat pienempiä kuin tavallisilla luentokursseilla. Ne olivat myös hyvin interaktiivisia. Meillä oli paljon ryhmätöitä, esseitä ja esitelmiä.
Tenttejä minulla oli vähän. Tein koko lukukauden aikana yhden ison tentin, jossa piti kirjoittaa esseevastaukset kuulakärkikynällä paperille. Tämän lisäksi minulla oli pienempiä testejä ranskan kurssillani. Näissäkin oli käytössä kynä ja paperi eikä läppäri, mikä tuli minulle aluksi yllätyksenä.
Loppusyksystä oli iloinen, etten ollut hamunnut liikaa kursseja. Neljässä kurssissa oli nimittäin todella paljon tehtävää viimeisten viikkojen aikana. Vietin päiväni lähinnä kirjastossa istuen ja ryhmätöistä jutellen ryhmäläisteni kanssa kiireisimpien viikkojen aikana.
Suomeen palaaminen
Palasin kotiin muutama päivä ennen joulua. Pariisista lähteminen oli haikeaa. Minun piti hyvästellä kaverini, joiden kanssa olin viettänyt todella paljon aikaa koko syksyn ajan. Pariisissa olisi riittänyt nähtävää vielä paljon, vaikka olinkin ahkerasti kiertänyt nähtävyyksiä, museoita, puistoja ja eri kaupunginosia.
Toisaalta oli myös ihana tulla takaisin omaan kotiin ja viettää joulua sekä uuden vuoden vaihtumista yhdessä läheisten kanssa. Totuin arkeen Suomessa melko nopeasti, vaikka muistelenkin edelleen aikaani Pariisissa jatkuvasti.
Huomioita vaihtoon lähtevälle
Samaan kohteeseen vaihtoon lähteviä neuvoisin etsimään asuntoa hyvissä ajoin, ottamaan kursseja maltillisesti ja pakkaamaan mukaan paljon myös lämpimiä vaatteita. Itse harmittelin marras-joulukuussa, etten lähtiessäni elokuun helteiden aikana ollut pakannut esimerkiksi villasukkia mukaan.
Suosittelen lämpimästi vaihtoon hakemista Pariisin Sciences Po:hon. Minulla oli todella hauska syksy, ja aika kului siivillä. Pariisissa on loputtomasti tekemistä ja Sciences Po:ssa on ihanan kansainvälinen ilmapiiri.