Vaihtokertomus, University of Veterinary and Pharmaceutical Sciences Brno, kevät 2018

Farmasian opiskelija

Ennen lähtöä

Helsingin yliopiston hyväksynnän jälkeen olin heti sähköpostilla yhteydessä vaihtoyliopistoon, josta vastattiin nopeasti. Minun ei lopulta tarvinnut edes lähettää vaihtoyliopistoon erillistä hakemusta tai muita dokumentteja, vaan sain vastauksen hyväksymisestä saman tien. Paperityöt ja byrokratia vaihtoyliopistoon kävivät myös yllättävän helposti. Kielitodistusta ei tarvinnut, vaan ainoa vaadittu dokumentti oli Helsingin yliopistossa hyväksytetty opintosuunnitelma. Jopa paikka yliopiston asuntolasta varattiin puolestani. Siispä ehdin hyvissä ajoin hoitaa muut lähtöön liittyvät asiat, kuten passin uusimisen, matkavakuutuksen, muuttoilmoituksen ja oman opiskelija-asuntoni alivuokraamisen vaihdon ajaksi.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Saavuin Brnohon joitakin päiviä ennen lukukauden alkua hoitaakseni paperiasiat ennen lukukauden alkua. Yliopiston vaihtokoordinaattori ei kuitenkaan ollut paikalla, joten asioiden hoitaminen jäi myöhemmäksi. Vaihtoyliopistolla oli vaihto-opiskelijoille erinomainen tuutorointiohjelma, eli jokainen sai halutessaan tuutoriksi tšekkiläisen opiskelijan, joka auttoi alussa kaikissa käytännön asioissa. Tämä oli valtava apu, sillä esimerkiksi useimmat asuntolan työntekijät eivät puhuneet sanaakaan englantia, ja avainten saaminen, sopimusten kirjoittaminen ym. olisi yksin ollut hankalaa. Itse olin ollut yhteydessä tuutoriini jo Suomesta käsin ja saanut vastauksia moniin kysymyksiin. Lukukauden ensimmäisenä päivänä tuutori tuli kanssani yliopistolle tapaamaan vaihtokoordinaattoria ja auttoi kurssivalintojen tekemisessä. Lisäksi kävimme hankkimassa matkakortin julkiseen liikenteeseen sekä toisen, suuremman yliopiston opiskelijaruokaloiden käyttöön oikeuttavan kortin. Alkubyrokratia hoitui siis helposti ilman suurempia ongelmia. Kaupungin asukkaaksi tai poliisille ei tarvinnut vaihto-opiskelijana ilmoittautua.

Asuminen

Asuin yliopiston asuntolassa, jonne kaikki vaihto-opiskelijat saivat automaattisesti paikan. Asuntola sijaitsi noin 2 kilometrin kävelymatkan päässä yliopistolta ja noin 3 kilometrin päässä keskustasta. Huoneistoissa oli kaksi kahden hengen huonetta yhteisellä keittiöllä, kylpyhuoneella ja vessalla. Jaoin siis huoneen toisen vaihto-opiskelijan kanssa. Huoneet olivat valmiiksi kalustettuja, hyvin siistejä ja avaria. Sähkön, veden ja netin lisäksi vuokraan kuului jopa yhteisten tilojen siivous joka arkipäivä sekä liinavaatteet ja niiden vaihto kolmen viikon välein. Imurin ja pyykinpesukoneen sai käyttöönsä pientä maksua vastaan. Pohjakerroksessa oli lisäksi erillinen hiljainen tila opiskelua varten.

Opiskelija-asuntolan sisäänkäynti

Opiskelu ja opetus

Yliopistossa oli tšekinkielisen ohjelman lisäksi mahdollisuus suorittaa koko tutkinto englanniksi, joten valinnanvaraa kursseista oli paljon. Lisäksi olisi ollut mahdollista valita kursseja minkä tahansa vuosikurssin opinnoista. Jouduin tekemään muutamia muutoksia opintosuunnitelmaani vielä vaihtokohteessa päällekkäisyyksien tai kurssien peruuntumisen takia. Vaihtokoordinaattori oli halukas auttamaan vaihto-opiskelijoita kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa parhaansa mukaan. Monet kursseista olivat opintopistemäärältään melko suppeita, joten niitä täytyi ottaa useita saadakseen koko lukukauden opintopisteet kasaan.

Valitsemani kurssit olivat pääosin luentokursseja. Osa sisälsi myös seminaareja, harjoitustöitä tai ekskursioita, joissa oli pakollinen läsnäolo. Ensimmäisten kahden viikon aikana kurssivalintoihin oli mahdollista tehdä muutoksia. Erilaista Suomeen verrattuna oli se, että usealla etenkin valinnaiseksi luokitellulla kurssilla oli niin vähän opiskelijoita. Koska luennot eivät olleet pakollisia, toisinaan oli normaalia, että olin luennolla vain yhden tai kahden muun opiskelijan kanssa. Toisaalta tämä oli mukavaa, sillä jotkin luennoitsijat esittivät enemmän kysymyksiä ja luennot olivat siten interaktiivisempia. Luennoitsijoiden englannin kielen taito oli pääosin hyvä.

Moodlea ei käytetty millään omista kursseistani, vaikka se periaatteessa yliopistossa olikin käytössä. Jotkin luennoitsijat olivat printanneet materiaalit etukäteen ja jakoivat ne ennen luentoa, osa taas ei halunnut jakaa niitä ollenkaan missään muodossa, jolloin muistiinpanoja sai tehdä luennon aikana ahkerasti. Ryhmätöitä ei ollut ollenkaan, ja muutamalla kurssilla piti pitää yksin lyhyt suullinen esitelmä. Varsinaisia kotitehtäviä ei ollut, vaan oppiminen oli pitkälti kiinni omasta aktiivisuudesta opiskella luennolla käytyjä asioita.

Kaikki tentit olivat lukukauden lopussa. Muutamalla kurssilla oli lukukauden viimeisellä viikolla ensin suppeampi testi, jonka läpäisy oikeutti vasta pääsyyn varsinaiseen tenttiin. Tenttien ajankohdista kuunneltiin hyvin opiskelijoiden toiveita. Tentin suorittamiseen oli aina useampia vaihtoehtoisia päiviä, mikä helpotti luku-urakan jaksottamista. Useimmat tentit olivat kirjallisia, ja muutamalla kurssilla oli suullinen koe.  Kirjalliset tentin olivat useimmiten monivalintatehtäviä ja/tai lyhyitä avoimia kysymyksiä. Tenttimateriaalia oli useimmilla kursseilla melko runsaasti, mutta pitkin lukuvuotta asioita hieman opiskelleena tenttien läpäisy oli kohtuullisen helppoa. Kokeen sai uusia tarvittaessa kaksi kertaa. Edellisten vuosien tenttikysymyksiä sai usein nähtäväksi ennakkoon toisilta opiskelijoilta, mikä helpotti tentteihin valmistautumista.

Opiskelijaelämä ja vapaa-aika

Koin, että vajaa 400 000 asukkaan Brno oli juuri täydellisen kokoinen vaihtokaupungiksi. Kaupungissa oli helppo liikkua ja välimatkat paikasta toiseen olivat niin lyhyitä, että kävellenkin pääsi hyvin kulkemaan moneen paikkaan. Tekemistä kuitenkin riitti, sillä opiskelijoita kaupungissa oli suhteessa paljon (yli 80 000), joten erilaisia opiskelijatapahtumia riitti bileistä patikointiretkiin. Julkinen liikenne toimi todella hyvin ja esimerkiksi busseja kulki aina ympäri vuorokauden keskustasta jokaiseen kaupunginosaan. Kaupunki tuntui hyvin turvalliselta myös yöllä liikkuessa.

Brnon keskusaukio

Suomalaiselle Tšekin hintataso on mukavan alhainen. Asuntolan vuokra oli noin 130 euroa kuukaudessa, opiskelijaruoka maksoi 1,5–3 euroa ja ravintolassakin sai kunnon illallisen jo 6–8 euron hintaan. Kolmen kuukauden opiskelijalippu julkiseen liikenteeseen maksoi alle 30 euroa. Rahaa jäi siis elämisen lisäksi onneksi myös matkusteluun, sillä Brnon sijainti aivan Keski-Euroopassa tarjosi loistavat mahdollisuudet viikonloppureissuihin. Tšekissä kannattaa myös nauttia edullisista kulttuuritapahtumista, sillä esimerkiksi tasokkaaseen balettiin oli mahdollista saada opiskelijalippu jopa vain muutamalla eurolla.

 

Patikkaretkellä läheiseen linnaan

Sopeutuminen ja käytännön vinkit arjen tueksi

Sopeuduin uuteen kaupunkiin ja uudenlaiseen arkeen nopeasti varsinkin, kun mitään ongelmia paperiasioiden hoitamisessa tai asunnon kanssa ei ollut. Varsinaista koti-ikävää ei oikeastaan edes tullut missään vaiheessa. Asiaan vaikutti varmasti se, että tšekkiläinen kulttuuri ei lopulta eroa kovin suuresti suomalaisesta kulttuurista. Toisista vaihto-opiskelijoista sai myös nopeasti ystäviä. Tšekkiläinen ruoka oli parempaa kuin olin etukäteen kuvitellut, ja lihapainotteisesta ruokakulttuurista huolimatta opiskelijaruokaloissakin oli tarjolla kasvis- ja jopa vegaanivaihtoehtoja.

Toisinaan hankaluuksia esimerkiksi kaupassa asioidessa tuotti se, että tšekkiläiset nuoria lukuun ottamatta eivät puhuneet oikeastaan yhtään englantia. Kannattaa siis opetella edes muutama sana tai yksinkertainen fraasi tšekin kielellä, jolloin saatat saada myös hieman ystävällisempää asiakaspalvelua. Itse en hankkinut paikallista puhelinliittymää, enkä myöskään tarvinnut paikallista pankkitiliä, sillä asuntolan vuokra maksettiin käteisellä. Useissa paikoissa, myös ravintoloissa, oli mahdollista maksaa kortilla.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Kannattaa harkita kansainvälisen ISIC-opiskelijakortin hankkimista ennen vaihtoon lähtöä. Toisin kuin luulin, en saanut vaihtoyliopistosta mitään muuta opiskelijakorttia, joten minun piti hankkia ISIC-kortti opiskelijakortiksi heti vaihdon alussa, mutta siitä oli hyötyä myös reissujen aikana muissa Euroopan maissa. Kannattaa myös varata mukaan paljon pieniä passikuvan kokoisia kuvia, sillä niitä tarvittiin useaan paikkaan. Skannasin varmuuden vuoksi sähköpostiin joitakin todistuksia ja dokumentteja, kuten kopion passista, mutta mitään niistä en missään vaiheessa kuitenkaan tarvinnut. Koska matkalaukussani oli tilaa, otin valmiiksi mukaan mm. muutamia kevyitä astioita ja keittiövälineitä, joita tiesin kuitenkin heti tarvitsevani, ja jotta ihan kaikkea ei tarvinnut ostaa paikan päältä.

Oma vaihtoaikani

Kaiken kaikkiaan vaihtoaika vastasi odotuksiani ja oli monessa mielessä opettavainen kokemus. Suullinen kielitaitoni parani, ja vaihdon aikana tutustuin moniin ihmisiin, joista osaan tulee varmasti pidettyä yhteyttä vielä vaihdon jälkeenkin. Oma kaveripiirini koostui lähinnä muista Erasmus-opiskelijoista, ja huonekaveristani tuli yksi parhaista vaihdon aikaisista kavereista. Vaikka hintataso onkin paljon Suomea alhaisempi, rahaa kului tavallista enemmän reissuihin ja illanviettoihin, mutta ehdottomasti kannattaa osallistua niistä madollisimman moneen. Oman kokemukseni perusteella voin hyvin suositella Tšekkiä vaihtokohteeksi.

 

Fudan-yliopisto, Shanghai, kevät 2018

Humanistisen tiedekunnan opiskelija

Olin kevätlukukauden 2018 vaihdossa Shanghaissa Fudan-yliopistossa. Edellisen syyslukukauden opiskelin muualla Kiinassa, joten viisumi- ja saapumisjärjestelyni poikkeavat jonkin verran suoraan Suomesta lähtevien kanssa. Kertomus vaihtoajasta kuitenkin toivottavasti antaa tuleville lähtijöille ja muillekin lukijoille osviittaa siitä, minkälaista voi olla vaihtarielämä Fudanissa.

Ennen lähtöä

Monista vaihtoon lähtijöistä poiketen siirryin Fudaniin suoraan toisesta kiinalaisesta yliopistosta. Tämän vuoksi siirtymisen Shanghaihin piti olla helppo nakki ilman viisumimurheita – teoriassa. Käytännössä asia ei ollut näin yksinkertainen, sillä tänä vuonna kiinalaisen uudenvuoden aatto osui helmikuun puoleenväliin. Juhla kestää kymmenisen päivää, ja sekä ennen sitä että sen jälkeen yli 300 miljoonaa ihmistä matkustaa ympäri Kiinaa sukuloimaan, joten Kiinan sisäinen matkustaminen on tänä aikana epätoivoinen tehtävä. Saavuin monen mutkan kautta Shanghaihin juuri ajallaan rinkka täynnä länsimaalaisia ylellisyystuotteita: käsidesiä, deodoranttia ja Fazerin suklaata. Näistä kolmesta jälkimmäinen on hyvä lahjaidea esim. tulevalle kielikaverille.

Byrokratia vaihtoyliopistolla

Liikkuvuuspalveluiden hyväksynnän tultua Fudaniin haettiin heidän nettisivujensa, jotka eivät meinanneet tyypillisesti toimia millään Internet Explorer 0:a uudemmalla selaimella, kautta. Hyväksyntä tuli ajallaan ja asiat hoituivat Fudaninkin puolelta jämptisti. Vaikka hakuprosessini Fudaniin ei muuten poikennut normaalista, vaikutti tilanteeni viisumi- ja oleskelulupa-asioihin: en hakenut Fudanissa opiskelua varten opiskeluviisumia Suomessa, vaan kävin Fudaniin saavuttuani ja rekisteröidyttyäni paikallisella poliisiasemalla vaihtamassa jo olemassa olevan oleskelulupani asuinpaikan Shanghaiksi. Shanghaissa elää koko Manner-Kiinan suurin ulkomaalaisväestö, joten kaupungin itäosassa on ulkomaalaisasioihin erikoistunut poliisiasema. Täällä asiat hoituivat hyvin, ja samanlaista palautetta kuulin myös maahan ensimmäistä kertaa saapuneilta vaihtareilta. Tarvittavat liitteet ja poliisiaseman osoitteen sai yliopistolta.

Opiskelin aiemmin pienemmässä ja vähemmän nimekkäässä kiinalaisessa yliopistossa, ja siellä kaiken tekeminen oli ulkomaalaiselle hankalaa: vaikka kaikissa toimistoissa ja virastoissa oltiin yhtä mieltä siitä, ettei ulkomaalainen voi noudattaa samoja prosesseja kuin paikallinen, ei kukaan silti tiennyt, miten asiat vaihtareiden kohdalla sitten tulisi tehdä. Fudanissa ei ollut tätä ongelmaa, sillä ulkomaalaisia opiskelijoita on tuhansia. Ilmoittautumispäivänä kaikki tarvittava tehtiin ennalta määrätyssä numerojärjestyksessä, ja henkilökunta muistutti koko ajan, mitä myöhemmin tulisi hoitaa. Jos kuuntelee ohjeet, noudattaa sääntöjä ja lukee läpi saamansa infopaketin, ei Fudaniin ilmoittautumisessa päällisin puolin tulisi olla suurempia ongelmia.

Oleskelulupaa varten tarvitaan kaiken muun lisäksi Kiinassa suoritettu terveystarkastus (Suomessa suoritettu ei tänä lukuvuonna käynyt, vaikka joskus aiemmin näin on kuulemma ollut), josta en Fudanin osalta voi valitettavasti kertoa sen enempää, sillä suoritin omani jo aiemmin pienemmässä kiinalaisessa kaupungissa. Siellä en tavannut yhtäkään lääkäriä, vaan kaikkiin raportin kohtiin täytettiin oletuksena ”ok”, ja tarkastus oli sillä selvä. Esimerkiksi sydänfilmi hoitui antamalla lomake ”kardiologin” työhuoneen ovesta sisään, ja muutaman minuutin päästä se tuli hyväksytysti leimattuna ulos. Fudanissa opiskelijoille oli varattu tietty päivä lukukauden alusta, jolloin kaikki pääsivät ryhmänä ennalta määrättyyn sairaalaan suorittamaan tarkastuksen, joten tässäkin asiassa kannattaa unohtaa oma-aloitteisuus ja mennä joukon mukana.

International Students’ Dormitory -alueen päärakennus (sininen) kaukaa

Asuminen

HY:n ja Fudanin sopimukseen turvin sain asua ilmaiseksi neljän vaihtarin opiskelijasolussa. Jokaisella on oma sängyllä, kaapilla ja kirjoituspöydällä varustettu parvekkeellinen huoneensa, koko asunnossa on kaksi kylpyhuonetta ja yhteinen keittiö. Veden ja sähkön kulutus maksetaan itse, mutta kulut ovat pieniä, esimerkiksi itselläni alle 200 RMB koko lukukaudelta. Lukukauden alussa saapujille myytiin kohtuuhintaisia peitto+tyyny+lakanat -paketteja. Pyykit sai pestyä kellarikerroksen ”rahat sisään, pesu alkaa” -tyylisillä pesukoneilla. Ostin itse kännykkäliittymän, johon sisältyi rajaton data, joten en tarvinnut erillistä reititintä kämppääni, kampuksen ilmaisen WiFin nopeus kun jätti toivomisen varaa. Kämppäkavereita ei voi valita, mutta itselläni kävi hyvä tuuri. Vaikka teoriassa kaikenlainen häiriökäyttäytyminen on kielletty, saapuu yliopistoon varsinkin kevätlukukaudella paljon ”bilevaihtareita”, ja joiltain opiskelutovereiltani jäi jopa arkiöisin unet väliin naapureiden elämäntyylin vuoksi. Pidemmälle edenneiden ryhmissä opiskelijoilta vaaditaan tunneilla kovaa keskittymistä, eivätkä jatkuvat muutaman tunnin yöunet tarjoa tähän kovin hyvää pohjaa. Tämän vuoksi moni päätyi katselemaan kämppää yksityisiltä markkinoilta. Jos suomalaisena opiskelijana suunnittelee asunnon hankkimista kampuksen ulkopuolelta, kannattaa huomioida, että KELAn maksama opintotuen asumislisä on Kiinan-vaihtareille vuokrasta riippumatta 210 e/kk, koulun tarjoamassa majoituksessa sitä ei luonnollisesti saa. Jos löytää siis itsellensä alle 1500 RMB/kk asumuksen kampuksen ulkopuolelta, jää taloudellisesti voitolle. Systeemi voi kuitenkin muuttua silmänräpäyksessä, joten varmista KELAn uusimmat linjaukset ennen lähtöä. Fudanin Foreign Students’ Dormitory on omalla aidatulla alueellaan, ja toisinaan jokaisen portista tulevan tulee näyttää avainkorttiaan vartijoille tai kirjautua vieraaksi, joten (häädön uhalla kiellettyä) kavereiden yömajoittamista suunnittelevien kannattaa vakavasti harkita asunnon hankkimista muualta.

Kampusaluetta keväällä

Opiskelu & vapaa-aika

Täällä ei reflektoida omaa oppimista temaattisissa luentopäiväkirjoissa tai pohdita kielenoppijuutensa suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan; täällä luetaan, kirjoitetaan, kuunnellaan ja puhutaan kiinaa, ja opettaja opettaa! Sopeutuminen tämäntyyliseen opetukseen voi olla siihen tottumattomille alussa hankalaa, mutta niin ne kokeet läpäistään – omassa ryhmässä noin puolet koekysymyksistä ja niiden vastauksista oli käsitelty jo tunneilla.

Tasoryhmiin jakamista tai lukujärjestyksen tekemistä ei tarvitse pähkäillä itse, sillä alussa kaikki kiinaa opiskelevat laitetaan tekemään lähtötasotesti (kirjallinen ja suullinen osuus), jonka perusteella ryhmät koostetaan. Jos taso tuntuu liian helpolta tai vaikealta, on ensimmäisen viikon ajan mahdollisuus osallistua eri ryhmien tunneille ja perjantaihin mennessä hakea muutosta omaan tasoon.

Lukukausi on jaettu kahteen jaksoon, joista kumpikin kestää 9 viikkoa. Jos on poissa kolmasosasta jonkin kurssin tunneilta, oli syy mikä tahansa, putoaa automaattisesti pois kurssilta, joten reissuja yms. suunnitellessa kannattaa laskeskella poissaoloja jo etukäteen – on takuuvarmaa, että vaihtoaikaan mahtuu myös ennalta arvaamattomia sairausjaksoja. Jos on kaksi viikkoa putkeen poissa, on kohtalona suorat potkut yliopistosta. Toisaalta varsinkin edistyneemmissä ryhmissä uutta asiaa tulee joka tunnilla niin paljon lisää, että pidempi poissaolo saattaa tipauttaa kärryiltä, joten nk. work-life -balancen suunnittelussa kannattaa olla tarkkana.

Poissaolosäännöillä peloteltua voisikin mainita pari sanaa vapaa-ajasta. Shanghaissa ei vaadita kovinkaan rikasta mielikuvistusta ajanvietteen keksimiseksi, ja paikallinen vaihtariyhteisö myös avustaa tehtävässä mielellään. Myös kielikaveri, jonka yliopisto valitsee jokaiselle halukkaalle saapujalle jo ennen vaihtoajan alkua, voi olla apu kiinalaisten opiskelijoiden elämäntyyliin tutustumisessa. Paikalliset opiskelijat eivät juuri tunnu ottavan spontaanisti kontaktia vaihtareihin, vaan jäätä murtamassa tulee lähes aina olla jokin instituutio tai tapahtuma. Suosittelen lämpimästi yliopiston harrastekerhojen, joita löytyy varmasti joka makuun, toimintaan osallistumista. Parin tunnin junamatkan säteellä löytyy useita suuria ja tunnettuja kaupunkeja (Nanjing, Wuxi, Suzhou, Hangzhou, Changzhou…), et pääse luultavasti missään muualla päin maailmaa matkustamaan luotijunalla yli tuntia kymmenellä eurolla. Ei kannata kuitenkaan varata matkoja heti saapumisen jälkeen, sillä ensimmäiset viikot passi kiertää toimistosta toiseen, eikä ilman sitä voi matkustaa muualla kuin paikallisliikenteessä – joka toki sekin voi kuljettaa vaikka minne mielenkiintoisiin paikkoihin!

Kampusaluetta kesällä

Ongelmia & ratkaisuja

En kohdannut Fudanissa tai Shanghaissa ylipäätään vakavia ongelmia, ehkä suurin riesa olivat jatkuvat ruokamyrkytykset. Jäin ihmettelemään, miten Kiinan top 5 -yliopistossa voidaan suhtautua niin leväperäisesti ruokalan hygieniaan: ruokailuhallin sisällä lenteli jatkuvasti lintuja, jotka tarjoilualueiden oltua suljettuina pääsivät vapaasti lentelemään ruoanvalmistustiloihin; lattialta ja pöydiltä löytyi toistuvasti kasoittain kuolleita hyönteisiä, ja ruokailijoiden jaloissa pyöri kulkukissoja. Tässä kuvailtu ruokala on kampuksen pohjoisosassa sijaitseva, päärakennuksen vieressä olevassa ruokalassa asiat olivat silminnähden paremmin. On silti ärsyttävää kuunnella jatkuvaa muistuttelua poissaolokiintiöstä, kun osa sairauspoissaoloista on yliopiston oman välinpitämättömyyden seurausta.

Fudan velvoittaa jokaisen saapuvan vaihtarin maksamaan erillisen sairasvakuutuksen (n. 400 RMB/lukukausi) riippumatta siitä, onko opiskelijaa vakuutettu muualla. Suosittelen tästä huolimatta kattavan matkavakuutuksen hankkimista jo Suomessa, sillä Fudanin vakuutus toimii vain tietyissä paikallisissa sairaaloissa ja sen omavastuuosuus on melko korkea. Todellisen hädän tullen on helpottavaa tietää, että voi huoletta mennä englanninkieliselle klinikalle, jossa hoidetaan ennalta tutuilla menetelmillä ja luottamusta herättävällä lääkärinetiikalla.

Vinkkejä vaihtton valmistautuville

Suosittelen tutustumaan ennalta appiin nimeltä WeChat, sillä sitä kautta nyky-Kiinassa hoituu lähes kaikki – yhteydenpito kavereihin ja somettaminen, opettajien ja oppilaiden välinen viestintä, kännykkäliittymän lataaminen, Didin (eli paikallisen Uberin) tilaaminen, take-away-ruoan ostaminen… Vaikka kulttuurishokin iskiessä saattaa välillä tehdä mieli olla yksin, älä silti unohda kaveripiiriäsi, sillä monet asiat selviävät kysymällä kokeneemmilta. Kiinassa kaikki ei ratkea googlaamalla, varsinkaan kun Google on estetty. Tämän ja muutkin estot kiertävä VPN kannattaa hankkia ja asentaa laitteilleen jo ennen Kiinaan saapumista, sillä monet VPN-yhtiöidenkin sivut on estetty – VPN:ää ei siis välttämättä voi ladata ilman VPN:ää. Varman päälle pelaaja ottaa kopion asennustiedostosta muistitikulla mukaan.

Monet vaihdossa olleet muistelevat vaihtoaikaansa hymyssä suin. Jokaisella heistä on ollut omat koettelemuksensa, mutta heidän vaihdonjälkeinen asenteensa osoittaa, että mahtavat kokemukset ja näkökentän laajentuminen ovat kuitenkin lopulta ne käteen jäävät asiat. Jos Kiinassa on ongelmia, niin on ratkaisujakin. Ratkaisun löytäminen vaatii luovuutta, oveluutta ja kärsivällisyyttä – taitoja, joista on hyötyä kenelle tahansa myös vaihdon jälkeen. Te rohkeat, jotka olette lähdössä vaihtoon: nauttikaa ajastanne!

Vaihtokertomus, Université Jean Moulin, kevät 2018

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Olin vaihdossa Lyonissa, Ranskassa kevätlukukauden 2018. Vaihtoyliopistoni oli Jean Moulin 3, ja opiskelin englanninkielisessä SELF-ohjelmassa. Ennen lähtöä vaihto jännitti luonnollisesti melko paljon. Jännitystä lievitti erinäisten käytännönasioiden hoitaminen. Sain päätöksen vaihtoon hyväksymisestä Helsingin yliopiston puolelta jo alkukeväästä 2017, mutta varmistus kohdeyliopistosta tuli vasta loppuvuodesta, marraskuun kieppeillä. Tässä onkin ensimmäinen asia, joka kannattaa pitää mielessä; malttia. Tiedonkulku ei missään vaiheessa ollut nopeaa tai turhan selkeää. Vaikka on syytä olla kärsivällinen, kannattaa kuitenkin aina varmistaa, että on kartalla kaikista seuraavista vaiheista. Kysyin joka kerta, kun mieltäni askarrutti jokin asia. Ennen lähtöä minulle annettiin ristiriitaista tietoa esimerkiksi sen suhteen, tuleeko minun tehdä englanninkielen kielikoe vai ei, vai riittäisikö esimerkiksi pelkkä Helsingin yliopiston kielitodistus. Aluksi keväällä sain liikkuvuuspalveluista eri tiedon. Olin myös yhteydessä kohdeyliopistoon, josta sain myös tiedon, ettei koetta tarvitsisi tehdä. Myöhemmin syksyllä minuun oltiin yllättäen yhteydessä ja minun pyydettiin toimittamaan yliopiston kielitodistus ja minulle ilmoitettiin, että kielikoe olisi vaadittu, mutta sen suhteen tehtiin poikkeus.

Rekisteröityminen yliopistoon tehtiin kahdessa vaiheessa: ensiksi suomessa, nettisivuilla ja toinen osa Lyonissa. Kurssivalinnat teimme netissä etukäteen, mutta kurssien alussa oli kuitenkin mahdollista muuttaa valintoja paikan päällä. Osa kursseista oli kuitenkin suositumpia kuin muut ja kaikille ei ollut näillä tilaa. Itse olin suunnitellut onneksi valintani jo etukäteen melko hyvin ja en joutunut taistelemaan paikoista paikan päällä. Rekisteröitymissivusto ei ollut toimivuudeltaan parhain ja kurssivalintoja tehdessäni sivustolla oli useita häiriöitä. Jotkut kurssikaverini olivat olleet kohdeyliopistoon suoraan yhteydessä ongelmien ilmetessä, jotta he onnistuivat varmistamaan paikkansa tietyiltä kursseilta. SELF-ohjelmassa kaikkien alojen opiskelijat saavat ottaa mitä tahansa kursseja, joten lähinnä kilpailluimmat kurssit eivät valikoituneet niinkään aiheidensa puolesta, vaan sen suhteen miten ne sijoittuivat yleiseen aikatauluun (suurin osa halusi perjantait vapaaksi matkustamisen vuoksi).

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Osa rekisteröitymisestä tuli tosiaan tehdä netissä ja tässä yhteydessä yliopistolle tuli toimittaa tiettyjä papereita etukäteen: kopio eurooppalaisesta sairasvakuutuskortista, passikuva ja nettisivuilta tulostettu todistus rekisteröitymisestä. Käsittääkseni, ei olisi ollut kuitenkaan suuri ongelma, mikäli näitä ei olisi  lähettänyt etukäteen, sillä toimiston sihteeri oli yllättynyt, kun olin ensimmäinen opiskelija, jolla oli kaikki asiakirjat kunnossa. Tämä tosin nopeutti asioiden prosessointia ja sain opiskelijakorttini heti. Opiskelijakorttia puolestaan tarvitsi kaikkiin tärkeimpiin: paikallisen moodlen käyttöön, yliopiston wifiin kirjautumiseen, yliopiston sähköpostiin kirjautumiseen sekä esim. paikallisen matkakorttia haettaessa, opiskelija-alennusta varten. Jotta opiskelijakortin sai, tuli toimistolla näyttää todistus paikallisesta vastuuvakuutuksesta. Tällaisen vakuutuksen pystyi ostamaan esim.  kotivakuutuksen yhteydessä. Ranskassa on tarjolla useampia yhtiöitä, jotka tarjoavat koti- ja vastuuvakuutusta juuri opiskelijoille, eivätkä ne kustantaneet paljoa. Vakuutus oli myös helppo ostaa suoraan netistä.

Asuminen

Yleisesti ottaen Lyonissa asunnot ovat halvempia kuin Helsingissä. Vaihtoehtoja on useampia. Asuin itse opiskelija-asuntolassa, joka oli yksityisen yrityksen omistama ja johon pystyin rekisteröitymään kohdeyliopiston International Association kautta. Tämä ei ollut halvin tapa, mutta helpoin. International Associationin kautta olisi ollut mahdollista hakea myös asuntoa HOASia vastaavasta paikallisen järjestön tarjoamista asuntoloista, jotka olivat halvempia. Rekisteröityminen International Associationin kautta aukesi melko myöhään syksyllä. Ohjeet asunnon hakemiseen tuli samassa vahvistusviestissä, jossa tulivat ohjeet rekisteröitymiseen kohdeyliopistoon. Osa vaihtoystävistäni olivat löytäneet asunnon esim. facebookin kautta, airbnb:n kautta sekä erinäisten kämppishakusivustojen tai asuntoilmoitussivustojen kautta. International Associationin kautta ilmoittautuessa tuli maksaa 400€ deposit, jonka sai myöhemmin takaisin (lukuun ottamatta 50€ käsittelymaksua). Asuntolaan minun tuli maksaa vielä lisäksi erillinen n.500€ deposit, jonka takaisinsaanti kesti 2kk lähdön jälkeen. Asuntoni oli pieni yksiö, jossa oli erillinen kylpyhuone ja keittoliesi. Olin tyytyväinen siihen, sillä sen enempää en olisi tarvinnutkaan. Myöskin ilmoittautumisprosessi oli stressitön ja yksinkertainen. Ilmoittautuessa sai valita 3 mieluisinta vaihtoehtoa, johon opiskelijat laitettiin nopeusjärjestyksessä. Olin katsonut asuntojen sijaintia ja googlettanut asuntojen nettisivuja etukäteen. Asuin itse yliopiston ja keskustan välissä noin 10minuutin kävelymatkan päässä yliopisto.

Opiskelu ja opetus

Opetus SELF-ohjelmassa toteutettiin englanniksi ja opettajat ainakin omilla kursseillani olivat kaikki natiivipuhujia. Kursseja tuli valita neljä ja sen lisäksi kaikille kuului pakollinen ranskanopetus. Ranskanryhmiin jakauduttiin tasokokeen mukaisesti, joka tehtiin ensimmäisellä viikolla. Koe oli monivalinta ja sitä tehtäessä tuli kyllä melkoinen kiire. Omalla kohdallani kurssin taso ei valitettavasti ollut ihan oikea enkä saanut ranskanopinnoistani mielestäni tarpeeksi irti. Tasoa ylempi olisi ollut mahdollisesti parempi, jotta olisin oppinut enemmän. Nyt opetus jäi kertauksen tasolle eikä puhumista harjoiteltu juuri ollenkaan. Kursseilla ryhmäkoot olivat huomattavasti pienemmät erityisesti verrattuna omiin kursseihini Helsingissä ja opettajat tunsivat kaikki opiskelijat nimeltä. Kurssit olivat melko helppoja. Opetus keskittyi vahvasti luentoihin eikä niiden ulkopuolella juurikaan ollut luettavaa tai tehtäviä sen enempää. Jokaiseen kurssiin kuului kuitenkin esitelmä, joko yhdessä tai yksin. Ranskan kurssilla meidän tuli pitää jopa 3 esitelmää yhteensä. Luennot olivat hyvin vuorovaikutteisia ja niissä heijastukin opettajien britti- ja amerikkalaistaustat. Ranskassa tavallisesti luennoilla ei juuri ole vuorovaikutusta ja professorit käyttävät ajan lähes kokonaan yksin luennointiin ja opiskelijat kopioivat kaiken tämän sanomat asiat muistiinpanoihinsa. Tällaista SELF-ohjelmassa ei tosiaan ollut. Kuuntelemalla ja keskittymällä tunnilla, pärjäsi loppukokeissa jo melko pitkälle. Otin pitkin kevättä kuitenkin muistiinpanoja, joista oli erittäin paljon hyötyä myöhemmin. Tiettyjä kirjoja ei ollut luettavana vaan kokeet perustuivat täysin opettajien luentomateriaaleihin. Osa opettajista jakoi luentodiansa esimerkiksi Moodle-alustalla ja osa ei. Lopulta, kaikki kokeet olivat 2 viikon sisällä ja opiskelu painottuikin juuri näille ”koeviikoille”. Kurssimateriaalia ei ollut liikaa, mutta määrä yllätti kyllä. Olisin näin jälkikäteen ajateltuna voinut ehkä aloittaa lukuprosessin aiemmin, jotta viimeisille päiville ei olisi tullut niin kova kiire.

Opiskelijaelämä ja vapaa aika

Vaihtareiden opiskelijaelämä ja vapaa aika oli lähes täysin opiskelijoiden omalla vastuulla. Mitään yhteistä orientaatiota käytännönasioiden ulkopuolella ei järjestetty. Jotkin paikalliset järjestöt järjestivät juhlia omille opiskelijoilleen ja jotkin tietyt koko kaupungin Erasmus-järjestöt järjestivät juhlia myös, mutta niistä tiedottaminen jäi heikoksi ja tietoa niistä oli tarjolla lähinnä sosiaalisen median kanavilla. Yliopiston International Association järjesti muutamia tapahtumia (yhteinen illallinen yms.), mutta niihin mahtui vain rajoitettu määrä opiskelijoita ja ilmoittautua piti erikseen. Ensimmäisellä viikoilla oli tärkeää olla itse aktiivinen, jotta muihin opiskelijoihin tutustui, sillä aloitusluentojen jälkeen ei ollut järjestetty mitään yhteistä ohjelmaa.

Yleisesti Lyonissa oli mahdollista harrastaa ja tehdä paljon asioita. Yliopiston kautta oli mahdollista ostaa 30€ urheilukortti, jolla oli mahdollista liittyä eri lajien joukkueisiin/käydä treeneissä, ottaa tanssitunteja, käydä yogassa tai salilla (ohjatusti). Urheilukortilla sai myös alennuksia esim. seinäkiipeilystä ja uinnista.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoonlähtijöille

Lyonissa on hyvä julkinen liikenne. Ostin itse paikallisen matkakortin, joka maksoi kuukaudessa n. 30€ opiskelijalta. Matkakorttiin kuului niin ratikat, bussit sekä metro. Matkakorttia hankkiessa mukaan kannattaa varata, opiskelijakortti, henkilöllisyystodistus sekä yksi passikuva. Kaupungissa oli käytössä myös kaupunkipyörät, joiden käyttö ei maksanut paljoakaan. Näihin pystyi ostamaan, joko päivälipun, viikkolipun sekä vuosilipun. Pyörät toimivat samalla periaatteella kuin Helsingin Alepa-pyörät.

Ranskassa asioiden hoitaminen saattaa sujua hieman hitaasti. Paikallisen hallinnon kanssa asioidessa kannattaa muistaa, että suurin osa toimistoista (pankki, posti, yliopiston kansainvälinen toimisto) on keskellä päivää n. 2 tunnin verran kiinni.

Suomalaiset opiskelijat ovat oikeutettuja hakemaan paikallista opintotukea (CAF), mutta sen prosessoimiseen saattaa mennä jonkin verran aikaa. CAF:in hakemista varten tulee avata ranskalainen pankkitili. Avasin itsekin paikallisen pankkitilin. Minua oli varoiteltu prosessin vaikeudesta, mutta se ei ollut läheskään niin vaikeaa, kuin oli annettu ymmärtää. Pankkiin tuli varata aika, ja tilin avaaminen hoitui yhdellä käyntikerralla, kun oli vaadittavat asiakirjat mukana. Kysyimme aikaa varatessa, mitä meidän tarvitsi ottaa mukaan.

Käytin koko vaihdon ajan suomalaista liittymääni. Omaan sopimukseeni kuului ainakin 10Gt rajatonta nettiä sekä puhelut ja tekstiviestit kuten Suomessakin. Puhelin toimi siellä ja muuallakin Euroopassa vallan mainiosti ja tällä tavoin säästyin uuden liittymän avaamisen vaivalta.

 

 

Vaihtokertomus, Ritsumeikan Asian Pacific university (APU), kevät 2018

Kotitaloustieteen opiskelija

Ennen lähtöä

Olin ollut siinä kuvitelmassa, että Japani ei ole byrokratiansa puolesta se helpoin vaihtokohde. Kuvitelmat osuivat oikeaan, papereita tuli täyttää melko paljon ennen vaihtoon lähtöä ja kopioita usean sivun koostuvasta vaihtopaketista piti myös muistaa ottaa. Vaihtopaketin mukana tuli vastaanottavaan yliopistoon myös lähettää paperisia passikuvia. Omalta yliopistolta saimme kuitenkin hyvät ohjeet, joita noudattamalla kaikki tarvittavat paperit tuli hoidetuksi. Viisumia haettaessa konsulaatista sain myös ohjeita Japanissa tarvittavan ’resident cardin’ teettämisestä, joka onnistuikin saman tien maahantulon yhteydessä.

Saapuminen ja alkubyrokratia kohteessa

Saapuessani Japaniin Fukuokan kohtalaisen pienelle lentokentälle kaikki sujui melko sutjakasti, sillä opiskeluviisumin johdosta minut ohjattiin pitkän jonon ohi suoraan tiskille. Heti matkatavaroiden noutamisen jälkeen minua odotti kohdeyliopistoni edustaja lentokentällä kyltin kanssa ja toivotti minut hymyillen tervetulleeksi. APU tarjosi tiettyinä päivinä kohteeseen saapuville kuljetuksen kohtalaiseen hintaan, jolla pääsin suoraan lentokentältä asuntolaan. Saapuessani asuntolaan meille oli varattu ensimmäiselle illalle pieni selviytymispaketti, jossa oli vessapaperia, roskapussi sekä hieman ruokaa ja juomaa.

Orientaatioviikkojen tapahtumat oli jaettu kahdelle ensimmäiselle viikolle niin, että kampuksella oli vaihto-oppilaille järjestettyjä infotilaisuuksia 1-3 tuntia päivässä. Beppussa julkinen liikenne on kallista ja tämä verkkainen aikataulutus hieman harmitti, kun infotilaisuudet olisi hyvin voitu tiivistää noin 3 tehokkaaseen päivään. Orientaatiot olivat kohtalaisen selkeitä ja niihin sisältyi useiden papereiden täyttämistä. Tilaisuudet oli hyvin organisoitu ja kaikkialla oli aina joku ohjaamassa minne mennä ja missä jonottaa seuraavaksi. Jokaisen vaihto-opiskelija tulee osallistua kattavaan terveystarkastukseen, joka oli organisoitu tehokkaasti. Terveystarkastuksen jälkeen jokaisen opiskelijan tulee maksaa terveysvakuutusmaksu jonka jälkeen opiskelija voi käyttää koulun terveyspalveluita.

Asuminen

APU:n tarjoama asuntola sijaitsee hyvin lähellä Beppun keskustaa. Suurin osa japanilaisista opiskelijoista asuu kampuksella tai sen ulkopuolella yksityisillä vuokranantajilla, mutta vaihto-opiskelijat ja osa kansainvälisistä opiskelijoista saavat huoneen APU:n keskustasta asuntolasta. Bussilla matkustaminen Kampukselle toki maksaa noin 5e päivässä, mutta keskusta on kävelymatkan päässä.

Asuntolassa jokaisella on oma huone, johon kuuluu oma jääkaappi, parveke sekä kylpyhuone ja wc. Huoneessa on runsaasti säilytystilaa tavaroille ja matkalaukulle on käytävällä oma lukollinen säilytystila. Huoneessa on tarjolla ainoastaan japanilaistyylinen hernetyyny, joten tavallisen tyynyn hankkiminen tai tuominen saattaa olla paikallaan mikäli on tarkka tyynystään. Itse otin oman tyynyn kotoa mukaan ja sain sen pienempään tilaan hankkimalla matkavakuumipusseja. Oma pyyhe on myös hankittava tai tuotava, asuntola tarjoaa ainoastaan lakanoiden pesetyksen. Muusta pyykistä asukas vastaa itse. Jokaisessa kerroksessa on useampi pesukone, joiden käyttäminen maksaa 100yeniä/ pesukerta.

Kuva: Millie H.

Jokaisessa kerroksessa on yhteinen oleskelualue ja keittiö. Keittiöissä on jokaisella oma lukollinen kaappi, jossa voi säilyttää omia keittiövälineitään. On melko epäekologista, että jokainen opiskelija hankkii omat kokkausvälineensä, mutta onneksi facebookissa toimiva ’mini share’ kierrätysryhmä toimii melko hyvin ja sitä kautta on mahdollista ostaa ja myydä hankkimiaan tavaroita. Asuntolan huoneen vuokraan kuuluu hidas nettiyhteys, mutta huoneeseen kannattaa hankkia nopeampi netti, joka on puoleksi vuodeksi melko edullinen. Myös modeemi tulee hankkia nopeamman netin käyttämiseksi. Itse pärjäsin hyvin pelkän wifin varassa. Kampuksella oli myös nettiyhteys ja kaupungin keskustassa netti löytyi tarvittaessa myös Beppun asemalta sekä Starbucksista. En hankkinut sim-korttia ollenkaan ja japanilaiset tuttuni pystyivät auttamaan minua mikäli jonnekin tarvitsi soittaa.

Opiskelu

 APU:ssa on runsaasti tarjolla englanninkielisiä kursseja ja vaihto-opiskelijoilla ei ole tarjonnan suhteen juurikaan rajoitteita. Tarjolla on kursseja etenkin talouteen, turismiin, historiaan ja ekologisuuteen liittyen. Opetuksen taso yllätti minut negatiivisesti. Olin innolla odottanut erilaista ja mielenkiintoista opetusta ulkomailla, mutta melko pian tuskatuin kun opetus perustui pitkälti nippelitiedon ulkoa opetteluun ja monivalintatentteihin. Opettajilla on melko vanhanaikaiset opetustyylit, jossa opiskelija on passiivinen kuuntelija ja opettaja lukee suoraan power point dioistaan luennoimansa asiat tai unohtuu puhumaan aivan muista asioista kuin mitä luento käsittelee. Aika paljon siis sai lukea kirjoista itsenäisesti, onneksi monet kirjat oli mahdollista saada sähköisesti. Monet kurssit sisältävät ryhmätöitä ja tenttejä on mahdollista suorittaa vain kerran. Kurssien lisääminen ja muuttaminen samalle jaksolle ei onnistunut enää kun ilmoittautuminen oli mennyt umpeen. Toiselle jaksolle muokkaaminen oli vielä mahdollista tiettyyn päivään asti.

Japanin kielikursseja oli mahdollista ottaa, mikäli oli täyttänyt ennakkoon kielikurssianomuksen ja käynyt tasotestissä orientaatioviikolla. Kielikurssit kerryttävät 4op ja muut kurssit 2op APU:n opintopistemäärissä. APU vaatii opiskelijoita suorittamaan vähintään 10op kun Helsingin yliopisto vaatii 11op. Minimi opintopistemäärä joka tulee suorittaa on APU:n opintopisteissä siis 12op (Suomessa 23,4op). Itselläni etenkin aluksi englannin kielellä opiskeleminen vei paljon energiaa, joten olin tyytyväinen kyseisen minimiopitonpistemäärän suorittamiseen. Rinnalle otin avoimesta yliopistosta vielä pari kesäkurssia, joten opintojen suhteen pysyin kohtalaisen kiireisenä.

Kampus ja asuntola ovat hyvin kansainvälisiä ja monet opiskelijat auttavat mielellään toisiaan. Kannattaa kuitenkin pyytää itselleen japanilainen buddy. Buddy auttaa epäselvissä asioissa ja tutustuttaa hieman kaupunkiin. Buddy antaa turvaa ja lievittää yksinäisyyden tunnetta, kun kohdemaassa tuntee edes pinnallisesti jonkun. Buddy auttaa myös opintojen suunnittelussa ja antaa lisätietoja opettajista ja kurssikuvauksista.

Kuva: Millie H.

Hyvä tietää!


Japani on hyvin turvallinen maa ja kaikki ovat hyvin auttavaisia kielimuuristakin huolimatta. Beppussa pärjää hyvin pelkällä englannin kielen taidolla. Monet kaupungissa ymmärtävät englantia ja ovat kiinnostuneita ja ystävällisiä vaihtareita kohtaan. Vastausta ei aina välttämättä saa englanniksi kaikkialla, mutta palvelutilanteet kuitenkin luonnistuvat.

Hintataso kohteessa on vaihteleva. Joukkoliikenne on paljon kalliimpaa kuin Helsingissä ja bussipassia ei kannata hankkia jos koulua ei ole päivittäin. Myös osa elintarvikkeista on ruokakaupassa kalliita, mm. vihannekset, kasvikset ja liha ovat kalliimpia kuin Suomessa, mutta tofua saa pilkkahintaan ja se on maultaan parempaa Aasiassa. Ulkona syöminen on edullisempaa kuin Suomessa. Vegaaneille Beppu ei ole välttämättä se helpoin kohde, sillä kaupungissa on tällä hetkellä vain yksi ravintola joka tarjoaa varmasti täysin vegaanista ruokaa.

Kuva: Millie H.

Beppusta on melko kaukana isommista kaupungeissa, lukuun ottamatta Oitaa joka sijaitsee vain 15min junamatkan päässä. Matkustaminen Japanin sisällä on melko kallista. Bussit tai paikallisjunat ovat kuitenkin yleensä edullisimmat kulkuvälineet pitkillä matkoilla ja moniin isoihin kaupunkeihin on mahdollista matkata yön yli bussilla. Kampuksen supermarketin jäsenille on olemassa kuitenkin tarjoushintaisia lippuja moniin lähellä oleviin kaupunkeihin, jotka kannattaa hyödyntää.

Kuva: Millie H.

Japani on mielenkiintoinen maa, outoja juttuja tulee vastaan päivittäin ja se on hauskaa! Kannattaa rohkeasti maistella erilaisia ruokia ja keskustella paikallisten kanssa elämästä!

Vaihtokertomus, National Taiwan University, kevät 2018

Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelija

 

Moikka!

Olen Alice ja vietin Taiwanissa National Taiwan Universityssa kevätlukukauden 2018. Tässä postauksessa kerron vaihdostani, elämästäni Taiwanista sekä jaan vinkkejä tuleville vaihtareille.

Ennen lähtöä

Muistan tapaamisemme kesällä lähtötuutorin ja toisen vaihtoonlähtijän kanssa. Tilaisuus oli mukavan rento ja siitä alkoi pitkä odotus, sillä oma vaihtoni sijoittui kevätlukukaudelle. Pitkin syksyä kuitenkin viestittelin tutustumaani suomalaisvaihtariin, joka aloitti koko lukuvuoden mittaisen vaihtonsa jo syksyllä. Häneltä sain paljon hyviä vinkkejä tulevaa vaihtoa varten jo etukäteen.

Suurin stressinaiheeni ennen vaihtoa oli viisumin saaminen ajoissa. Olin lähdössä reissaamaan ennen lukukautta, mutta viisumihakemukseen tarvittava vaihtoyliopiston hyväksymiskirje tuli verrattain myöhään. Tämä kannattaakin pitää mielessä, kun miettii milloin lähtee Suomesta kohti Aasiaa. Lopulta sain kuitenkin viisumin kaksi päivää ennen lähtöä ja kaikki meni hyvin. Edeltävän reppureissauksen takia pakkasin kevyesti, eikä se haitannut ollenkaan. Taiwanin hintataso on Suomeen verrattuna matala ja tarjonta laaja, joten vaatekaappia on ollut helppo tarvittaessa täydentää.

Ensimmäinen viikko

Ensimmäisellä viikolla oli orientaatio, jossa kerrottiin kaikki tarvittava tieto opiskelujen aloittamiseen. Olimme saaneet myös etukäteen sähköpostia, johon oli selkeästi lueteltu, mitä kaikkia papereita tulee olla mukana yliopistolle rekisteröityessä. Paperit kannattaa olla kunnossa, sillä vasta rekisteröitymisen jälkeen saa yliopiston ID kortin, jolla voi liikkua opiskelijahintaan julkisissa kulkuneuvoissa sekä saada alennusta kampuksen ja lähiympäristön liikkeistä. Rekisteröitymiseen tarvittiin myös paikallinen puhelinnumero. 

Kevätlukukauden vaihtareille ei järjestetty yliopiston toimesta orientaatioluentoa ja kampuskierrosta kummempaa ohjelmaa, mikä vaikeutti hieman muihin vaihtareihin tutustumista. Syksyllä on kuitenkin kuulemani mukaan järjestetty melko paljon yhteistä ohjelmaa, jossa saa helposti uusia kavereita. Itse tutustuin onnekseni ensimmäisenä asuntolapäivänäni tosi mahtaviin tyyppeihin asuntolan aulassa ja olen kuullut, että muutkin ovat tätä taktiikkaa käyttäneet. Lisäksi kursseilla tutustuu helposti muihin opiskelijoihin hyvin ja kannattaa myös liittyä kaikkiin NTU:n/Taipein alueen opiskelijoiden facebook-ryhmiin. 

Ensimmäisellä viikolla alkoi myös add/drop-period kursseille. Systeemi on tosi erilainen kuin Suomessa ja tuotti ainakin mulle päänvaivaa. Kursseille rekisteröiminen tapahtuu kolmessa vaiheessa: esivalinnat ja sitä seuraavat kaksi add/drop-periodia. Esivalintavaiheessa kannattaa valita reilusti enemmän kursseja kuin aikoo ottaa, sillä todennäköisesti ei pääse kaikille niistä. Myöhemmin voi sitten valita mitkä kurssit haluaa pitää ja mitkä tiputtaa add/drop-periodien aikana. Ensimmäiset yliopistoviikot kuluivatkin minulla käydessä eri kursseilla ja valitessa niiden väliltä mielenkiintoisimmat ja aikatauluuni sopivimmat.

Asuminen

Muutin viikkoa ennen luentojen alkua yliopiston asuntolaan. Hakemusta varten tarvitsi passikuvia ja täytettäviä papereita oli paljon, mutta lopulta sain avaimet kouraan ja pääsin tarkastelemaan pientä huonettani, jossa oli valmiiksi työpöytä, vaatekaappi, kenkähylly sekä sänky ilman patjaa. Suuntasinkin heti kohti Ikeaa asuntolan aulassa sisäänkirjautumisen yhteydessä tapaamieni vaihtareiden kanssa. Olen edelleen erittäin kiitollinen tästä sattumasta, sillä tästä Ikea-porukasta muodostui erittäin tärkeä ja rakas ”vaihtoperheeni”.

Asuntolan huoneet ovat pääasiassa siistejä, mutta erittäin kosteita. Suosittelen ostamaan heti paljon kosteudenpoistajia vaatekaappiin ja huoneeseen yleisesti, jotta tavarasi eivät ala homehtua. Itselläni on paha homeallergia ja huomasin ensimmäisen viikon jälkeen patjani olevan homeessa. Homeongelmat jatkuivat ikävä kyllä koko lukukauden ajan, eikä asuntolan henkilökunta ottanut ongelmaani vakavasti, sillä home on niin yleistä Taiwanissa. Muutamalla muulla kaverillani oli samanlaisia ongelmia, eli kannattaa muistaa tosiaan pitää ikkunaa auki, vessan ovi kiinni suihkun aikana sekä lainata kosteudenpoistajalaitetta säännöllisesti asuntolan aulasta.

Asuntolan aulasta löytyy myös pieni keittolevy, jolla voi tehdä halutessaan ruokaa. Hella ei ole kovinkaan tehokas ja kaikki keittiövälineet pitää ostaa itse, joten söin pääasiassa ulkona kaikki ateriat aamupuuroa lukuunottamatta. Jokaisessa kerroksessa on vesiautomaatti, josta saa kylmää, lämmintä ja kiehuvaa vettä. Asuntolan ulkopuolelta ja kampusalueelta löytyy runsaasti huokeita ruokapaikkoja (hintataso usein 80-150 dollaria), joten yleisempi ongelma ruoan löytämisen sijaan on suuri valinnanvaikeus.

Elämä Taipeissa: opiskelu ja opetus

Opiskelu NTU:ssa on melko erilaista kuin Suomessa. Maan parhaana yliopistona kurssien työmäärä tuntui itsestäni melko suurelta, vaikka kurssit eivät olleet sisällöltään vaikeita. Esimerkiksi kiinan tunneilleni minun piti palauttaa joka viikko yksi essee sekä uuteen kappaleeseen liittyvä tehtävä. Sen lisäksi meillä oli joka toinen tunti sanakoe ja joka toinen tunti kappalekohtainen koe, johon kuului myös kielioppi. Tämän lisäksi oli kaksi isompaa koetta, lukukauden puolivälissä oleva välikoe sekä loppukoe. Itse valitsin pari vaativampaa ”normaalia” kurssia sekä muutaman ”vaihtarikurssin”, jotka olivat työmäärältään paljon kevyempiä. Vaihtareille suunnattuja kursseja ovat niin sanotut Explore Taiwan -kurssit, joissa käydään läpi kurssin aiheesta riippuen esimerkiksi Taiwanin populaarikulttuuria, taiwanilaisten naisten asemaa yhteiskunnassa tai Taiwanin luontoa. Tykkäsin tosi paljon näistä kursseista ja opin niiden aikana paljon paikallisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista.

Opetuksen taso on minusta NTU:ssa hyvää, varsinkin kiinan kielen opetus. Vaikka töitä oli tehtävä on paljon, niin ilmapiiri omilla kursseillani oli silti erittäin positiivinen ja kannustava asiantuntevien opettajien ansiosta. Melkein kaikilla kursseillani professorit halusivat vaihtaa ajatuksia opiskelijoiden kanssa ja herättää keskustelua sen sijaan, että he olisivat luennoineet itsekseen koko kaksi kolme tuntia. Ryhmätöitä oli erittäin paljon kaikilla kursseilla ja usein niiden lopputulos oli jonkinlainen esitelmä.

Elämä Taipeissa: vapaa-aika

Taipei on suurkaupunki, josta löytyy tosi paljon mielenkiintoista tekemistä. Yksi lemppariajanvietteistäni on night marketeilla kuljeskelu ja mielenkiintoisten ruoka-annosten kokeilu ystävien kanssa. Lisäksi tein viikonloppuisin kavereiden kanssa tosi monta päiväretkeä Taipein lähiympäristöön, suurimmaksi osaksi päivänmittaisia vaelluksia. Noin tunnin bussimatkan päästä löytyy myös kuumia lähteitä, salaisia kanjoneita sekä paljon muuta siistiä! Jos haluaa tehdä paljon, kannattaa aloittaa viikonloppureissujen suunnittelu jo heti vaihdon alussa, sillä tekemistä kyllä riittää. Kannattaa ottaa myös heti käyttöön Taipein kaupunkipyörät eli Ubiket, joilla pääsee edullisesti suhaamaan ympäri kaupunkia.

Hyvä tietää

Taiwan on tosi turvallinen paikka, enkä olisi turvallisuudesta kovinkaan huolissani. Paikalliset auttavat tosi mielellään kielimuurista huolimatta ja itse olen liikuttunut useampaankin otteeseen taiwanilaisten ystävällisyydestä. Kannattaa opetella perusfraasit kiinaksi, sillä varsinkin vanhemmat ihmiset Taipein ulkopuolella puhuvat heikosti englantia. Muuten Taipeihin on melko helppo sopeutua: julkinen liikenne on selkeää ja toimii hyvin, yleensä kaikkialla on hyvät ja selkeät ohjeistukset ja apua saa pyytämällä. Sää on talvella yllättävän kylmä, kun kylmä kosteus pureutuu vaatteiden läpi eikä asunnoissa ole useinkaan lämmitystä. Kesällä lukemat saattavat taas nousta yli +35 ja aurinko porottaa täydeltä taivaalta, joten suosittelen myös hyvää aurinkorasvavarastoa ja päähinettä.  Ai niin, täällä tosi moni ihonhoitotuote valkaisee ihoa paikallisten kauneusihanteiden mukaisesti, joten haluat ehkä harkita omien ihonhoitotuotteiden tuomista Suomesta tänne.

Suosittelen lämpimästi hankkimaan paikallisen sim-kortin heti Taoyuanin lentokentältä: vaihtarit saavat tosi hyvään hintaan liittymän, johon kuuluu rajaton netti! Taipeista pystyy ostamaan pelkästään prepaid-liittymiä, joihin pitää sitten aina käydä puhelinliikkeissä lisäämässä saldoa ja yksi giga maksaa noin 100 dollaria, eli noin 3e. Toki kampusalueella on wifi, mutta se ei toimi ihan kaikissa paikoissa ja netti helpottaa tosi paljon, jos haluaa Taiwanissa muuten matkustella. Lisäksi moni rajattoman netin ostanut ei tarvinnut wifi-reititintä huoneeseensa, sillä he pystyivät jakamaan puhelimensa netin kannettavaansa. Myös kierrätyspyörän ostaminen lukukauden alussa on hyvä sijoitus, sillä kampus on iso ja varsinkin kuuman kesän tullen välimatkat on kiva taittaa nopeasti pyörällä. Taipeissa ikävä kyllä sataa todella paljon ja sade saattaa alkaa erittäin yllättäen, joten sateenvarjo kannattaa olla mukana kaikkialla ja Suomesta voi pakata matkalaukkuunsa hyvällä omatunnolla sadetakin sekä kumpparit.

Toivottavasti tämän luettuasi sinulla on parempi kuva Taiwanista ja innostuit tulevasta vaihdostasi! Vielä tärkein vinkki tähän loppuun: NAUTI! Vaihto on ainutlaatuinen ajanjakso elämässäsi ja tulet todennäköisesti oppimaan paljon itsestäsi. Kannattaa myös muistaa, ettei vaihto ei ole joka hetki uusia siistejä kokemuksia, vaan myös elämään täällä kuuluu tylsiä velvollisuuksia ja huonoja päiviä. Tämän faktan hyväksyminen helpotti itseäni ottamaan vaihto tietyllä tavalla rennommin, eikä tarvinnut potea huonoa omatuntoa, jos halusikin joskus vain jäädä huoneeseen lepäämään. Yritä olla stressaamatta myös liikaa kursseista, vaikka paikallisten opiskelijoiden opiskelutahti saattaakin olla melko hurja. Jouduin teroittamaan vielä midtermsien koerumbastressin aikana itselleni sen, mitä olen tullut hakemaan vaihdoltani ja mitkä asiat ovat minulle tärkeitä. Tämä auttoi ainakin minua panostamaan ja priorisoimaan aikaani vaihdossa niihin asioihin, joilla oli itselleni merkitystä. Ihanaa vaihtoa!

Halein,

Alice