Vaihtokertomus, Université Jean Moulin, kevät 2018

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Olin vaihdossa Lyonissa, Ranskassa kevätlukukauden 2018. Vaihtoyliopistoni oli Jean Moulin 3, ja opiskelin englanninkielisessä SELF-ohjelmassa. Ennen lähtöä vaihto jännitti luonnollisesti melko paljon. Jännitystä lievitti erinäisten käytännönasioiden hoitaminen. Sain päätöksen vaihtoon hyväksymisestä Helsingin yliopiston puolelta jo alkukeväästä 2017, mutta varmistus kohdeyliopistosta tuli vasta loppuvuodesta, marraskuun kieppeillä. Tässä onkin ensimmäinen asia, joka kannattaa pitää mielessä; malttia. Tiedonkulku ei missään vaiheessa ollut nopeaa tai turhan selkeää. Vaikka on syytä olla kärsivällinen, kannattaa kuitenkin aina varmistaa, että on kartalla kaikista seuraavista vaiheista. Kysyin joka kerta, kun mieltäni askarrutti jokin asia. Ennen lähtöä minulle annettiin ristiriitaista tietoa esimerkiksi sen suhteen, tuleeko minun tehdä englanninkielen kielikoe vai ei, vai riittäisikö esimerkiksi pelkkä Helsingin yliopiston kielitodistus. Aluksi keväällä sain liikkuvuuspalveluista eri tiedon. Olin myös yhteydessä kohdeyliopistoon, josta sain myös tiedon, ettei koetta tarvitsisi tehdä. Myöhemmin syksyllä minuun oltiin yllättäen yhteydessä ja minun pyydettiin toimittamaan yliopiston kielitodistus ja minulle ilmoitettiin, että kielikoe olisi vaadittu, mutta sen suhteen tehtiin poikkeus.

Rekisteröityminen yliopistoon tehtiin kahdessa vaiheessa: ensiksi suomessa, nettisivuilla ja toinen osa Lyonissa. Kurssivalinnat teimme netissä etukäteen, mutta kurssien alussa oli kuitenkin mahdollista muuttaa valintoja paikan päällä. Osa kursseista oli kuitenkin suositumpia kuin muut ja kaikille ei ollut näillä tilaa. Itse olin suunnitellut onneksi valintani jo etukäteen melko hyvin ja en joutunut taistelemaan paikoista paikan päällä. Rekisteröitymissivusto ei ollut toimivuudeltaan parhain ja kurssivalintoja tehdessäni sivustolla oli useita häiriöitä. Jotkut kurssikaverini olivat olleet kohdeyliopistoon suoraan yhteydessä ongelmien ilmetessä, jotta he onnistuivat varmistamaan paikkansa tietyiltä kursseilta. SELF-ohjelmassa kaikkien alojen opiskelijat saavat ottaa mitä tahansa kursseja, joten lähinnä kilpailluimmat kurssit eivät valikoituneet niinkään aiheidensa puolesta, vaan sen suhteen miten ne sijoittuivat yleiseen aikatauluun (suurin osa halusi perjantait vapaaksi matkustamisen vuoksi).

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Osa rekisteröitymisestä tuli tosiaan tehdä netissä ja tässä yhteydessä yliopistolle tuli toimittaa tiettyjä papereita etukäteen: kopio eurooppalaisesta sairasvakuutuskortista, passikuva ja nettisivuilta tulostettu todistus rekisteröitymisestä. Käsittääkseni, ei olisi ollut kuitenkaan suuri ongelma, mikäli näitä ei olisi  lähettänyt etukäteen, sillä toimiston sihteeri oli yllättynyt, kun olin ensimmäinen opiskelija, jolla oli kaikki asiakirjat kunnossa. Tämä tosin nopeutti asioiden prosessointia ja sain opiskelijakorttini heti. Opiskelijakorttia puolestaan tarvitsi kaikkiin tärkeimpiin: paikallisen moodlen käyttöön, yliopiston wifiin kirjautumiseen, yliopiston sähköpostiin kirjautumiseen sekä esim. paikallisen matkakorttia haettaessa, opiskelija-alennusta varten. Jotta opiskelijakortin sai, tuli toimistolla näyttää todistus paikallisesta vastuuvakuutuksesta. Tällaisen vakuutuksen pystyi ostamaan esim.  kotivakuutuksen yhteydessä. Ranskassa on tarjolla useampia yhtiöitä, jotka tarjoavat koti- ja vastuuvakuutusta juuri opiskelijoille, eivätkä ne kustantaneet paljoa. Vakuutus oli myös helppo ostaa suoraan netistä.

Asuminen

Yleisesti ottaen Lyonissa asunnot ovat halvempia kuin Helsingissä. Vaihtoehtoja on useampia. Asuin itse opiskelija-asuntolassa, joka oli yksityisen yrityksen omistama ja johon pystyin rekisteröitymään kohdeyliopiston International Association kautta. Tämä ei ollut halvin tapa, mutta helpoin. International Associationin kautta olisi ollut mahdollista hakea myös asuntoa HOASia vastaavasta paikallisen järjestön tarjoamista asuntoloista, jotka olivat halvempia. Rekisteröityminen International Associationin kautta aukesi melko myöhään syksyllä. Ohjeet asunnon hakemiseen tuli samassa vahvistusviestissä, jossa tulivat ohjeet rekisteröitymiseen kohdeyliopistoon. Osa vaihtoystävistäni olivat löytäneet asunnon esim. facebookin kautta, airbnb:n kautta sekä erinäisten kämppishakusivustojen tai asuntoilmoitussivustojen kautta. International Associationin kautta ilmoittautuessa tuli maksaa 400€ deposit, jonka sai myöhemmin takaisin (lukuun ottamatta 50€ käsittelymaksua). Asuntolaan minun tuli maksaa vielä lisäksi erillinen n.500€ deposit, jonka takaisinsaanti kesti 2kk lähdön jälkeen. Asuntoni oli pieni yksiö, jossa oli erillinen kylpyhuone ja keittoliesi. Olin tyytyväinen siihen, sillä sen enempää en olisi tarvinnutkaan. Myöskin ilmoittautumisprosessi oli stressitön ja yksinkertainen. Ilmoittautuessa sai valita 3 mieluisinta vaihtoehtoa, johon opiskelijat laitettiin nopeusjärjestyksessä. Olin katsonut asuntojen sijaintia ja googlettanut asuntojen nettisivuja etukäteen. Asuin itse yliopiston ja keskustan välissä noin 10minuutin kävelymatkan päässä yliopisto.

Opiskelu ja opetus

Opetus SELF-ohjelmassa toteutettiin englanniksi ja opettajat ainakin omilla kursseillani olivat kaikki natiivipuhujia. Kursseja tuli valita neljä ja sen lisäksi kaikille kuului pakollinen ranskanopetus. Ranskanryhmiin jakauduttiin tasokokeen mukaisesti, joka tehtiin ensimmäisellä viikolla. Koe oli monivalinta ja sitä tehtäessä tuli kyllä melkoinen kiire. Omalla kohdallani kurssin taso ei valitettavasti ollut ihan oikea enkä saanut ranskanopinnoistani mielestäni tarpeeksi irti. Tasoa ylempi olisi ollut mahdollisesti parempi, jotta olisin oppinut enemmän. Nyt opetus jäi kertauksen tasolle eikä puhumista harjoiteltu juuri ollenkaan. Kursseilla ryhmäkoot olivat huomattavasti pienemmät erityisesti verrattuna omiin kursseihini Helsingissä ja opettajat tunsivat kaikki opiskelijat nimeltä. Kurssit olivat melko helppoja. Opetus keskittyi vahvasti luentoihin eikä niiden ulkopuolella juurikaan ollut luettavaa tai tehtäviä sen enempää. Jokaiseen kurssiin kuului kuitenkin esitelmä, joko yhdessä tai yksin. Ranskan kurssilla meidän tuli pitää jopa 3 esitelmää yhteensä. Luennot olivat hyvin vuorovaikutteisia ja niissä heijastukin opettajien britti- ja amerikkalaistaustat. Ranskassa tavallisesti luennoilla ei juuri ole vuorovaikutusta ja professorit käyttävät ajan lähes kokonaan yksin luennointiin ja opiskelijat kopioivat kaiken tämän sanomat asiat muistiinpanoihinsa. Tällaista SELF-ohjelmassa ei tosiaan ollut. Kuuntelemalla ja keskittymällä tunnilla, pärjäsi loppukokeissa jo melko pitkälle. Otin pitkin kevättä kuitenkin muistiinpanoja, joista oli erittäin paljon hyötyä myöhemmin. Tiettyjä kirjoja ei ollut luettavana vaan kokeet perustuivat täysin opettajien luentomateriaaleihin. Osa opettajista jakoi luentodiansa esimerkiksi Moodle-alustalla ja osa ei. Lopulta, kaikki kokeet olivat 2 viikon sisällä ja opiskelu painottuikin juuri näille ”koeviikoille”. Kurssimateriaalia ei ollut liikaa, mutta määrä yllätti kyllä. Olisin näin jälkikäteen ajateltuna voinut ehkä aloittaa lukuprosessin aiemmin, jotta viimeisille päiville ei olisi tullut niin kova kiire.

Opiskelijaelämä ja vapaa aika

Vaihtareiden opiskelijaelämä ja vapaa aika oli lähes täysin opiskelijoiden omalla vastuulla. Mitään yhteistä orientaatiota käytännönasioiden ulkopuolella ei järjestetty. Jotkin paikalliset järjestöt järjestivät juhlia omille opiskelijoilleen ja jotkin tietyt koko kaupungin Erasmus-järjestöt järjestivät juhlia myös, mutta niistä tiedottaminen jäi heikoksi ja tietoa niistä oli tarjolla lähinnä sosiaalisen median kanavilla. Yliopiston International Association järjesti muutamia tapahtumia (yhteinen illallinen yms.), mutta niihin mahtui vain rajoitettu määrä opiskelijoita ja ilmoittautua piti erikseen. Ensimmäisellä viikoilla oli tärkeää olla itse aktiivinen, jotta muihin opiskelijoihin tutustui, sillä aloitusluentojen jälkeen ei ollut järjestetty mitään yhteistä ohjelmaa.

Yleisesti Lyonissa oli mahdollista harrastaa ja tehdä paljon asioita. Yliopiston kautta oli mahdollista ostaa 30€ urheilukortti, jolla oli mahdollista liittyä eri lajien joukkueisiin/käydä treeneissä, ottaa tanssitunteja, käydä yogassa tai salilla (ohjatusti). Urheilukortilla sai myös alennuksia esim. seinäkiipeilystä ja uinnista.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoonlähtijöille

Lyonissa on hyvä julkinen liikenne. Ostin itse paikallisen matkakortin, joka maksoi kuukaudessa n. 30€ opiskelijalta. Matkakorttiin kuului niin ratikat, bussit sekä metro. Matkakorttia hankkiessa mukaan kannattaa varata, opiskelijakortti, henkilöllisyystodistus sekä yksi passikuva. Kaupungissa oli käytössä myös kaupunkipyörät, joiden käyttö ei maksanut paljoakaan. Näihin pystyi ostamaan, joko päivälipun, viikkolipun sekä vuosilipun. Pyörät toimivat samalla periaatteella kuin Helsingin Alepa-pyörät.

Ranskassa asioiden hoitaminen saattaa sujua hieman hitaasti. Paikallisen hallinnon kanssa asioidessa kannattaa muistaa, että suurin osa toimistoista (pankki, posti, yliopiston kansainvälinen toimisto) on keskellä päivää n. 2 tunnin verran kiinni.

Suomalaiset opiskelijat ovat oikeutettuja hakemaan paikallista opintotukea (CAF), mutta sen prosessoimiseen saattaa mennä jonkin verran aikaa. CAF:in hakemista varten tulee avata ranskalainen pankkitili. Avasin itsekin paikallisen pankkitilin. Minua oli varoiteltu prosessin vaikeudesta, mutta se ei ollut läheskään niin vaikeaa, kuin oli annettu ymmärtää. Pankkiin tuli varata aika, ja tilin avaaminen hoitui yhdellä käyntikerralla, kun oli vaadittavat asiakirjat mukana. Kysyimme aikaa varatessa, mitä meidän tarvitsi ottaa mukaan.

Käytin koko vaihdon ajan suomalaista liittymääni. Omaan sopimukseeni kuului ainakin 10Gt rajatonta nettiä sekä puhelut ja tekstiviestit kuten Suomessakin. Puhelin toimi siellä ja muuallakin Euroopassa vallan mainiosti ja tällä tavoin säästyin uuden liittymän avaamisen vaivalta.

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *