Vaihtokertomus, Lund University, syksy 2021

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Opiskelen oikeustiedettä viidettä vuotta Helsingin yliopistossa ja olen haaveillut vaihto-opinnoista niin kauan kuin jaksan muistaa. Hakuvaiheessa Lund vaikutti kaupunkina itselleni täydelliseltä vaihtokohteelta, sillä halusin pieneen yliopistokaupunkiin, jossa kuitenkin olisi paljon tekemistä ja aktiivinen opiskelijaelämä. Yliopisto on arvostettu ja opintotarjonta vaikutti mieleiseltä. Halusin oppia puhumaan ruotsia paremmin ja kehittää erityisesti akateemista englannin kielen taitoani. Lundissa oli mahdollisuus valita kursseja myös oman tieteenalan ulkopuolelta. Nämä kaikki yhdessä tekivät Lundista sen itselleni ainoan ja oikean, enkä hakenutkaan lopulta kuin tähän yhteen vaihtokohteeseen.

Koko prosessin aikaa vievin osuus oli vaihtokohteen ja kurssien valitseminen. Kun Helsingin yliopisto oli vahvistanut valintani juuri tähän vaihtoyliopistoon, tein vielä erillisen hakemuksen kohdeyliopistoon. Vaihtoyliopisto lähetti kaikki tarvittavat ohjeet sähköpostilla. Lopullisen hyväksymisviestin ja tiedot kurssivalinnoistani sain toukokuussa 2021. Alkukesästä yliopisto lähetti tietoa opintojen aloittamisesta, orientaatiosta, asumisesta sekä Studentlundista, joka on Lundin tiedekuntajärjestöjen ja osakuntien kattojärjestö. Jokaisen opiskelijan tulee liittyä Studentlundiin (ohjeet tulevat sähköpostilla) ja lisäksi vielä johonkin osakuntaan eli nationiin (tämä hoidetaan vasta paikan päällä). Kursseista tuli tarkempaa infoa sähköpostitse elokuun puolella. Ennen opintojen alkamista oli mahdollista liittyä mentoriryhmään, suosittelen lämpimästi!

Byrokraattisia lähtövalmisteluja ei ollut eikä paikan päälläkään tarvinnut ilmoittautua millekään viranomaiselle. Toki pandemia-ajan luoma epävarmuus toi omat haasteensa lähtöön valmistautumisen osalta, en esimerkiksi uskaltanut vuokrata asuntoa vielä keväällä. Ennen lähtöä hankin matkavakuutuksen, ilmoitin Kelaan vaihdosta ja hain opintotuen asumislisää. Tein myös matkustusilmoituksen ja väliaikaisen osoitteenmuutoksen, mutta näiden lisäksi tehtävälistalla oli lähinnä pakkaamista.

Asuminen

Asunnon löytäminen syksyllä oli haastavaa, mutta ei mahdotonta. Opiskelija-asuntoja tarjoavat AF Bostäder, LU Accommodation sekä osakunnat. AF Bostäder on asunnontarjoajista suurin ja heillä on ”novish lotteri” heinäkuussa ja joulukuussa. Tällöin uusille opiskelijoille on jaossa suuri määrä asuntoja, joita voivat hakea myös vaihtarit. Yliopisto lähettää paljon vaihto-opintoihin ja asumiseen liittyvää ohjeistusta sähköpostilla. Ohjeita löytyy myös AF Bostäderin nettisivuilta ja facebookista. LU Accommodationin asuntoja haetaan erillisellä hakemuksella suunnilleen samaan aikaan kuin milloin opiskelijan tulee lähettää hakemus vaihtoyliopistoon. Nopeus on valttia, ja asuntohakemus kannattaakin tehdä heti haun auettua, vaikkei olisi vielä lähettänyt hakemusta kohdeyliopistoon. Facebookista löytyy asuntoryhmiä, joista vaihdonaikaista kotia voi myös etsiä.

Itse sain asunnon AF Bostäderin asuntolottojonosta. Maksoin Delphissä sijaitsevasta korridor-asunnosta 3850 kruunua kuukaudessa eli noin 385 euroa. Asuntoja on sekä kalustettuja että kalustamattomia, tarjontaan voi perehtyä AF Bostäderin nettisivuilla. Opiskelija-asuntojen vuokrat vaihtelevat noin 250-500 euron välillä, yksityiseltä vuokraaminen on hieman kalliimpaa, mutta jos on valmis asumaan hieman kauempana Lundin keskustasta, voi vuokra-asunnon löytää alle 500 eurollakin. Suosittelen lämmöllä korridor-huonetta vaihdonaikaiseksi asuinpaikaksi. Vuokra on kohtuullinen ja useimmissa korridor-asunnoissa on oma wc ja kylpyhuone. Hyvin varusteltu keittiö jaetaan yleensä noin 8-14 ihmisten kesken. Tämä kuulosti alkuun melko paljolta, sillä suomalaisena tällaiseen asumiseen ei ole tottunut, mutta jälkikäteen olen todella onnellinen, että sain napattua asuntohausta tällaisen asumismuodon vaihdon ajaksi. Korridorissa asui sekä paikallisia että kansainvälisiä opiskelijoita, ja pääsin ahkerasti käyttämään kotona sekä englantia että ruotsia. Korridor-asuminen oli erittäin yhteisöllistä ja mikä parasta, ruoka- ja hengailuseuraa löytyi aina. Järjestimme yhdessä myös leffailtoja sekä useat juhlat syksyn aikana (erityismainintana perinteiset TDC-bileet, joissa vieraillaan jokaisen huoneessa ja pelataan erilaisia pelejä). Opiskelijataloista löytyy hyvät pesutuvat ja joissakin kohteissa on myös yhteisiä opiskelutiloja.

Delphi on Lundin suurin opiskelija-asuinalue ja siellä asuu yli 1000 opiskelijaa. Itse tykkäsin Delphistä todella paljon! Lenkkeilymaastot ja ruokakaupat sijaitsivat lähellä. Etäisyys Lundin keskustasta oli n. 2 km, joten matka yliopistolle sujui nopeasti. Suurin osa opiskelijoista kulkee lähes koko vuoden pyörällä, mutta myös julkinen liikenne toimii hyvin. Lundin alueen bussilippu maksaa noin 45 e/kk. Mikäli käy usein Malmössä tai lähikunnissa, kannattaa ottaa suoraan usean vyöhykkeen lippu, se maksaa itsensä nopeasti takaisin. Ruotsissa on käytössä Skånetrafiken-sovellus, josta voi ostaa junalipun myös Tanskaan liikuttaessa. Suurin osa vaihtarikavereistani asui Lundissa tai lähikunnissa, joista oli hyvät kulkuyhteydet.

Opiskelu ja opetus

Lundin yliopisto on perustettu vuonna 1666 ja on kansainvälisesti erittäin arvostettu. Kun aloitin vaihto-opinnot elokuussa, orientaatio järjestettiin etänä pääasiassa Zoomin välityksellä, joitakin live-tapahtumiakin onneksi oli. Viikon aikana tuli hankkia LU-kortti, jonka sai haettua yliopiston kirjastoista. Kortti toimi avaimena useissa yliopiston tiloissa (oikeustieteellisessä ei päässyt luentosaliin ilman korttia – tai sen puuttuessa – ilman avuliasta kaveria) ja tulostuskorttina. Orientaatioviikon ohjelmassa oli paljon yleistä tietoa yliopistosta, terveysturvallisuudesta sekä ruotsalaisesta yhteiskunnasta. Orientaatioviikon jälkeen kaikkien valitsemieni kurssien opetus toteutettiin lähiopetuksena pandemiasta huolimatta, ja tästä olinkin todella onnellinen.

Lukuvuosi Lundissa on jaettu neljään periodiin, ja kurssit ovat joko 7,5 tai 15 opintopisteen laajuisia. Opintoni olivat pääasiassa englanniksi. Suoritin vaihdossa maisterivaiheen valinnaisia opintoja. Opetus oli sekä luento- että seminaarimuotoista, ja opiskelijoiden odotettiin osallistuvan opetukseen aktiivisesti. Luennoille oli usein ennakkolukemista, opetus oli keskustelevaa ja ryhmätöitä tehtiin melko paljon. Lähtökohtaisesti luennoille osallistuminen oli vapaaehtoista, mutta seminaarit olivat pakollisia. Tenttejä minulla ei syksyn aikana juuri ollut, vaan kurssien lopputehtävät suoritettiin esseemuodossa (pituus noin 4000 sanaa). Arvosteluasteikko kursseillani oli A-F.

Osallistava opetustyyli tuntui aluksi jännittävältä, mutta sen myötä oppi todella paljon, ja interaktiivisen opetusmuodon myötä kursseilla pääsi tutustumaan hyvin toisiin opiskelijoihin, kun vaihtoehtona ei ollut ”vain istua hiljaa takarivissä”. Kurssit olivat työläämpiä kuin Suomessa, mutta samalla erittäin antoisia eivätkä kuitenkaan liian vaikeita, jos opiskeluun jaksoi panostaa. Opettajat olivat osaavia ja antoivat henkilökohtaista palautetta kaikista tehtävistä. Kannattaa panostaa materiaalin lukemiseen kurssin aikana ja osallistua aktiivisesti opetukseen, sillä pääsee pitkälle!

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähtijöille

Lundissa on erittäin aktiivinen opiskelijaelämä, ja jokaiselle löytyy varmasti mukavaa ja omannäköistä tekemistä. Oikeustieteellisen tiedekunnan kv-tuutorit järjestivät meille tapahtumia, joiden lisäksi osallistuin aktiivisesti osakuntien tapahtumiin. Opiskelijaelämä pyörii pääasiassa osakunnissa, ja tarjolla on paljon erilaista tekemistä kuten klubi- ja pubi-iltoja, brunsseja ja urheiluaktiviteetteja. Lähes kahden vuoden tauon jälkeen oli mahtavaa päästä jälleen sitseille! Liityin itse Lunds nationiin ja osallistuin myös heidän fuksiviikolleen. Kun kuuluu yhteen osakuntaan, saa osallistua kaikkien osakuntien tapahtumiin (pl. fuksiviikko), joten ei kannata olla huolissaan, jos vaihtarikaverit eivät liittyneen samaan. Osakuntien tapahtumat järjestetään vapaaehtoisvoimin, ja kannattaakin ehdottomasti osallistua jonkin tapahtuman järjestämiseen (palkkiona näistä esimerkiksi kiitossitsit ja ilmaisia lounaita). Vaihdon aikana tutustuin moniin uusiin ihmisiin ja löysin hyviä ystäviä, joiden kanssa vietimme esimerkiksi leffailtoja ja teimme reissuja lähikaupunkeihin. Lundissa on hyvät harrastusmahdollisuudet, ja opiskelijana saa kuntosalikortin edullisesti sekä Gerdahallenista että Acticista. Osakunnista sai ostaa ruokaa lounasaikaan noin 4 eurolla, mutta Unicafe-tyyppistä opiskelijaruokailukulttuuria ei Ruotsissa ole. Kahvia saa kampuksilta edullisesti. Lundissa on erinomaisia opiskelutiloja sekä yliopiston pääkirjastossa että tiedekuntien omissa tiloissa.

Yleinen hintataso on melko lailla sama kuin Suomessa. Asunnon saaminen erityisesti syksyllä saattaa olla melko haastavaa, ja sen etsimiseen kannattaa varata aikaa ja hermoja. Itse yövyin University Guest Housessa syyskuun alkuun saakka, tätä vaihtoehtoa suosittelen ehdottomasti, jos asuntoa ei ole löytynyt ennen vaihtoon lähtöä taikka sen saa vasta esimerkiksi seuraavan kuukauden alusta (kuten omalla kohdallani kävi). Kun liikkuu Tanskan ja Ruotsin välillä, on syytä muistaa pitää ajokortti mukana rajalla toteutettavan sisärajavalvonnan vuoksi.

Sekä englannin että ruotsin käyttäminen voi tuntua aluksi raskaalta, itse olin varsinkin alkuun todella väsynyt iltaisin. Skånen murretta oli alkuun melko vaikea ymmärtää, mutta siihenkin tottui kuukauden kuluessa. Paikallisiin oli mielestäni helppo tutustua, kun osasi kieltä ja osallistui osakuntien toimintaan eli oli itse aktiivinen. Lundissa on paljon vaihtareita, joten uusien ystävien löytäminen oli helppoa. Yhteishenki osakunnissa on aivan omaa luokkaansa eikä kielimuuria kannata pelätä; esimerkiksi fuksiviikko toteutettiin kokonaan englanniksi. Reissukohteiksi suosittelen erityisesti Lomman uimarantaa, Kööpenhaminaa ja Tanskan pikkukaupunkeja (esim. Roskilde) sekä lähialueella sijaitsevia vanhoja linnoja. Aivan eteläinen Ruotsi on upeaa roadtrip-seutua. Julkinen liikenne toimii hyvin koko Skånen alueella, ja erityisesti junalla pääsee hyvin lähikaupunkeihin ja Tanskan puolelle. Kannattaa käydä myös Malmössä ja Ribersborgs Kallbadhusissa, josta löytyy mahdollisuus uida meressä ja kokea bastu (huom. EI sauna, terveisin suomalainen 😀 Löylyn heittäminen oli kielletty).

Vaihto oli kokonaisuutena ihana, ikimuistoinen ja itsessään hyvin ainutlaatuinen kokemus. Vaihdon aikana nautin elämästä ja opin itsestäni paljon uutta. Elämä ei vaihdossakaan ole tietenkään pelkkää ruusuilla tanssimista; on koti-ikävää ja välillä arki voi olla haastavaa, kun ne oman elämän läheiset ihmiset ovat eri maassa ja itse on uudessa paikassa yksin. Itselläni oli lukukauden aikana tavallista enemmän terveyshaasteita ja välillä oli itkukin silmässä niistä johtuen, mutta elämää se elämä on vaihdossakin.  Vaihtoaika meni todella nopeasti, joten kaikkiin kiinnostaviin mahdollisuuksiin kannattaa tarttua. Vaihtosyksyn aikana opin ennen kaikkea sen, että kaikki kyllä aina järjestyy ja elämä kantaa. Erityisesti pandemia-ajan koettuani olen todella kiitollinen kaikista vaihdossa solmimistani ihmissuhteista, lukemattomista kohtaamisista uusien ihmisten kanssa sekä tuosta koko tapahtumarikkaasta syksystä, josta jää elämänmittaisia muistoja!

Ruotsalaiset rakastavat fikapausseja eli suomalaisittain pullakahveja ja ovat myös erityisen ylpeitä fika-kulttuuristaan. Kuvassa pullia ja leivonnaisia vitsiinissä.

Lundin yliopiston pääkirjasto. Kuvassa näyttävä tiilirakennus, jonka seinustalla kiemurtelevat runsaat köynnökset.

Upea Lomman ranta, josta näki Tanskaan asti.

Vaihtokertomus, Tukholman yliopisto, kevät 2021

Kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelija

Olen kolmannen vuoden kasvatustieteen opiskelija Helsingin yliopistosta. Lähdin vaihtoon Ruotsiin, Tukholman yliopistoon keväällä 01/2021. Sain tiedon vaihtoon lähtemisestä ensin Helsingin yliopistolta, että minut on hyväksytty vaihto-ohjelmaan ja sen jälkeen sain varmennuksen Tukholman yliopistolta, että minut on hyväksytty vaihto-opiskelijaksi.

Ennen lähtöä

Opinnot piti ensin suunnitella Tukholman yliopiston kurssivalikoimasta. Sain kurssit kasaan melko helposti, sillä heidän nettisivunsa olivat helposti ymmärrettävät. Kaikki oli kumminkin aluksi todella sekavaa, koska vaihtoprosessin aloittaminen vaatii sinnikkyyttä ja hermoja. Kaikki kumminkin selvisi ohjeita seuraamalla. Tätä helpotti molempien yliopistojen nopea vastaaminen sähköpostiviesteihin. Tukholman yliopiston koordinaattori oli todella avulias, ja hyvä niin, sillä kyllä niitä kysymyksiä aluksi riittikin. Koronatilanteen takia olin aluksi turhautunut, sillä maiden rajoitukset vaihtelivat, mutta kaikki kumminkin selvisi.

Alkubyrokratia

Kun lähdet vaihtoon, huolehdi aluksi kaikki asiat valmiiksi Suomen puolella. Pidä huolta, että olet hoitanut kielitestin, vaihtorahahakemuksen, vakuutuksen, asumisen, kela-asiat (opintotuki & asumislisä), ja ennen kaikkea sinulle tärkeät henkilökohtaiset asiat. Tämä saattaa kuulostaa tyhmältä, mutta hammaslääkärissä käynti voi olla esimerkiksi hyvä asia hoitaa ennen vaihtoon lähtöä. Passin/henkilökortin voimassaoloaika kannattaa tarkastaa, sillä Tukholman yliopisto halusi kopion voimassa olevasta passista. Otin passista kopion itselleni varmuuden vuoksi. Koronatilanteen takia jouduin ostamaan lentolipun viikkoa aikaisemmin lähtöä. Lentolipun ostaminen kannattaa silti hoitaa hyvissä ajoin ja seuraa molempien yliopistojen suosituksia ja maiden välisiä rajoituksia.

Asuminen

Tukholman yliopisto tarjosi minulle huoneen Tukholmasta, aivan yliopiston kampuksen lähettyviltä. Paikka on nimeltään Lappis ja suosittelen ehdottomasti muuttoa kampukselle, jos vain se on sinulle mahdollista. Asumisprosessi oli melko helppo, sillä minun tuli valita kolme eri vaihtoehtoa, joissa haluaisin asua Tukholmassa. Tukholman yliopisto (SSSB) ilmoitti minulle hyvissä ajoin paikan saamisesta. Tämäkin siis hoitui ongelmitta, mihin olin erittäin tyytyväinen. Sain erasmus -vaihtorahan kuukautta aikaisemmin lähtöäni ja maksoin tällä rahalla vuokrani (tammi-kesäkuu). Huoneen vuokra oli noin 460 € kuussa ja maksoin sen kahdessa osassa, ja tähänkin oli selkeät ohjeet.

Saapuminen Tukholmaan hoitui ongelmitta. Viime tammikuussa, Ruotsi ei vaatinut Suomesta matkustavilta koronatestiä eikä karanteenia. Lensin Arlandan lentokentälle ja otin express junan Tukholman keskustaan (t-centralen). Lippu maksoi n. 18 euroa, mutta se oli helppo ja nopea tapa matkustaa matkatavaroiden kanssa. Keskustasta jatkoin metrolla (tunnelbanan) punasta linjaa kohti Lappiksen kampusta (universitet). Saavuin yliopiston kampukselle (Frescati campus) ja hain samalla avaimet yhdestä kampuksen rakennuksesta, mutta tästäkin oli annettu selkeät ohjeet, kuinka toimia. Minua vastassa oli mukavaa henkilökuntaa, jotka mieluusti ohjeistivat avainten ja asumisen kanssa. Pääsin uuteen huoneeseeni ja siitä alkoi matkani täällä.

Vaihtokohteessa

Hoidin ensimmäisellä viikolla kaiken olennaisen ja käytännöt asiat kuntoon. Täällä metrolla matkustaminen on helppoa, kun oppii tuntemaan eri linjat ja pysäkit. Kannattaa tehdä ensin hakemus opiskelijakortista Tukholman yliopiston nettisivujen kautta. Kortin saa ladattua puhelimeen ja tilattua kotiin myös. Tein molemmat varmuuden vuoksi. Opiskelijakortilla saat matkakortista alennuksen. Matkakortin nimi on SL card. Otin kuukausi kerralla” arvoa” ja lipun hinta 620 sek eli vähän reilut 60 euroa. Itse matkakortin ostaminen ja” lataaminen” hoituu jokaisen aseman palvelupisteestä, jotka ovat auki metron aikataulujen mukaisesti. Kertalippu opiskelijalta on noin 2,5 €. Kuukausilipun ottaminen kannattaa, sillä pääset matkustamaan lipulla missä vain Tukholman alueella. (Metro, juna, spora)

Opiskelu ja opetus

Opintoni alkoivat heti seuraavana päivänä saapumisesta, ja koronatilanteen takia kaikki opiskelu tapahtui etänä. Tukholman yliopisto käyttää Athena nimistä alustaa opiskeluun, ja sen saa käännettyä suomen kielelle. Athena ja Ladok ovat alustoja, joita käytät koko opiskelun ajan ja saat näihin selkeät ohjeet, milloin sinun tulee rekisteröityä alustoille. Opiskelun aloittaminen vieraalla kielellä etänä, oli minulle aluksi hankalaa. Mutta niin kuin ihmisellä on tapana, tähän kaikkeen sopeutuu todella nopeasti. Sain ensimmäisiä kavereita koulusta ryhmätöiden takia. Minun vinkkini tähän on, että rohkeasti vain kysymään muita opiskelijoita opiskelemaan yhdessä taikka kävelylle. Kursseilla on muita vaihto-oppilaita sekä ruotsalaisia opiskelijoita, jotka ovat minun kokemukseni mukaan erittäin innokkaita tapaamaan myös kansainvälisiä opiskelijoita. Ensimmäinen kurssi piti sisällään ryhmätöitä, ennakko lukemisia ja loppu esseitä (final paper). Etänä opiskelu saattaa aluksi tuntua hankalalta, mutta kannattaa muistaa, että kaikki ovat samassa tilanteessa ja virheiden tekeminen ei ole maailman loppu. Luin aina ennakkomateriaalit, sillä se helpotti seminaarien/luentojen aikana tapahtuvaa opiskelua ja läsnäoloa. Helsingin yliopistoon verrattuna, Tukholman yliopisto vaatii enemmän läsnäoloa seminaarien aikana, joten siihen kannattaa tottua. Akateemiseen kirjoittamiseen saa apua yliopiston kautta.

Ruotsissa opintopisteet jakautuvat eri tavalla kuin Helsingin yliopistossa. Otin kolme kurssia, joista yhteensä kertyi 33,5 opintopistettä. Yksi kursseistani oli ruotsin kielen kurssi, jota suosittelen ottamaan. Ennen kurssille pääsemistä jouduin tekemään lähtötasotestin. Koordinaattori tarkasti ruotsin kielen tasoni ja sain päätöksen kurssille pääsemisestä hyvissä ajoin. Ruotsin kieleni ei ollut kovinkaan vahva tullessani tänne, mutta näin jälkeenpäin pystyn kumminkin käyttämään kieltä kaupoissa sekä ravintoloissa, mutta ehkä akateeminen puhuminen jäi aika vaisuksi. Tämä kumminkin riippuu omasta tahdosta ja motivaatiosta. Tukholman yliopiston opettajilla sekä professoreilla on selkeä englannin kieli, joten seminaarien seuraaminen oli helppoa. Koronatilanteen takia tietyt kampuksen rakennukset olivat suljettuja, mutta kirjasto ja studenthuset olivat auki. Näitä kannattaa hyödyntää itsenäiseen opiskeluun.

Vapaa-aika

Sopeutuminen alkoi melko nopeasti, mutta en valehtele, etteikö se olisi ollut aluksi hankalaa. Tapasin ensimmäiset kaverini dormissa, jossa asuin. Minulla oli oma huone ja kylppäri, mutta jaoin 12: sta muun ihmisen kanssa keittiön. Kannattaa rohkeasti mennä tutustumaan uusiin ihmisiin, sillä kaikki ovat samassa tilanteessa ja kaipaavat seuraa ja ystäviä. Koronatilanteen takia juhlien ja tapahtuminen järjestäminen oli kumminkin hankalaa ja tällaiset tapahtumat olivat kiellettyjä. Näin kumminkin uusia kavereitani pienissä porukoissa, eikä se haitannut vaihtokokemustani. Sain kavereita kampukselta ja kursseilta. Menin kerran jopa seminaarin aikana puhumaan yksityisellä viestillä yhdelle vaihto-oppilaalle ja sovimme jo seuraavalle päivälle tapaamisen, joten kaikki keinot kannattaa ottaa käyttöön 😀

Yleinen hintataso Tukholmassa on melko samaa luokkaa kuin Suomessa. Söin melko paljon kotona, sillä opiskelijana ulkona syöminen on kallista. Tukholmassa ei niinkään ole opiskelijaravintoloita, joten syöminen kotona kannattaa. Ruokakauppojen hinnat ovat samaa tasoa kuin Suomessa. Suosittelen kumminkin ennen vaihtoon lähtöä säästämään rahaa tai käyttämään opintolainaa. Itse olin säästänyt rahaa, joten minun ei tarvinnut nostaa opintolainaa. Opintolainahakemus kannattaa hoitaa kuntoon kelan kanssa ennen lähtöä.

Turvallisuus

Yleinen turvallisuus Tukholmassa on hyvä, ja maalaisjärjellä pärjää eri tilanteissa. Ruotsalaiset ovat hyvin avuliaita ja ystävällisiä, joten apua kannattaa pyytää, jos sitä tarvitsee. Koronatilanteen takia maskin käyttö on suotavaa julkisessa liikenteessä.

Vaihdon aikana jouduin moniin tilanteisiin, joissa jouduin poistumaan omalta mukavuusalueelta, ja välillä tilanteet tuntuivat todella haastavilta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tällainen on normaalia. Tilanteista oppii ja tämä kannattaakin ottaa hyvänä asiana oman kasvun kannalta. Voisin jopa sanoa, että jokainen palaa vaihdosta kasvaneena ihmisenä, sillä olet joutunut hoitamaan asioita ja tilanteita yksin. Aina kumminkin saa ja pitää pyytää apua, jos siltä tuntuu. En kokenut suurta kulttuurishokkia, kun saavuin Tukholmaan, sillä Suomi yleisesti ottaen on melko samalainen maa kuin Ruotsi.

Vaihtokertomus, University of Gothenburg, Ruotsi, kevät 2020

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Olin päättänyt lähteä Ruotsiin vaihtoon jo jonkun aikaa ennen haun alkamista. Ruotsissa viehätti yliopistojen korkea taso, samankaltainen kulttuuri, sekä kielitaidon kohentuminen. Toivoinkin kehittäväni ruotsin kieltä englannin kielen ohessa mahdollisimman paljon, sekä löytäväni yliopiston, joka tarjoaisi kursseja, joita pystyisin mahdollisimman hyvin hyödyntämään omissa opinnoissani. Opiskelen oikeustieteellisessä ja hainkin ensimmäisenä vaihtoehtona Uppsalaan, sillä olin kuullut, että siellä on laadukkain opetus ja vilkkain opiskelijaelämä. Göteborgista en tiennyt juuri mitään, mutta valitsin sen toiseksi kaupungin perusteella. Päädyinkin lopulta jälkimmäiseen ja nyt voi sanoa, että ei olisi voinut käydä parempi tuuri.

Hakuprosessi oli mielestäni helppo ja sujuva, sekä kotiyliopistossa, että vaihtoyliopiston päässä. Lokakuussa sain tiedon hyväksymisestä vaihtoyliopistosta, vaikka valinta oli teoriassa jo selvä. Suhteellisen myöhään – vasta joulukuussa – teimme kurssivalinnat sähköpostilla tulleen lomakkeen mukaisesti ja saimme tietoa asunnon hakemisesta. Kaikki sujui kuitenkin hyvin.

Jälleenvuokrasin HOASin kaksioni vaihdon ajaksi, mikä oli ideaali päätös, jottei kuluja tullut kotimaassa. Säästin myös rahaa etukäteen jonkin verran ja jälkikäteen voi sanoa, että se kannatti. Laskin jonkinlaisen budjetin vaihtoa varten, mutta ylimääräisiä kuluja tulee jatkuvasti ja vaihdossa on kiva pystyä tekemään kaikkea ylimääräistä, mistä ehkä kotona säästää. Itselläni myös esimerkiksi hajosi yllättäen läppäri ja jouduin opinnoista selvitäkseni ostamaan välittömästi uuden, mikä oli iso lovi budjettiin.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Ruotsi on siitä helppo maa lähteä, ettei tarvitse olla huolissaan byrokratiasta. Yliopisto lähetti jokin aika ennen lähtöä sähköpostilla useamman dokumentin, muun muassa vakuutustodistuksen, jotka pyydettiin tulostamaan ja tuomaan mukana. Näitä dokumentteja en itse ainakaan koskaan tarvinnut, mutta hyvä tehdä kaikki ohjeiden mukaan.

Asuminen

Näkymä huoneeni ikkunasta
Näkymä huoneeni ikkunasta.

Göteborgissa toimii paikallinen HOAS: SGS Studentbostäder. Haku tehtiin jo yliopiston haun yhteydessä ja se toimi todella hyvin. Hakiessa sai toivoa asuntoa tietyltä alueelta, mutta itselle ainakin kaikki alueet näyttivät samankaltaisilta, joten jätin toiveet tyhjiksi. Yliopistolta kerrottiin, ettei välttämättä kaikille pystytä tarjoamaan asuntoa, varsinkaan syyslukukausina, mutta käytännössä asunnon saaminen on varmaa, varsinkin jos on valmis maksamaan hieman enemmän. Sain asuntoehdotuksen joulukuussa ja hyväksyin sen saman tien. On mahdollista myös hylätä tarjous, mutta voi tulla kiire saada toinen tarjous, joten en ehkä lähtisi yrittämään.

Asuntoni oli solu, jossa jaoin keittiön neljän muun kanssa. Jokaisella oli siis oma kylpyhuone, mistä tykkäsin kovasti. Asuin itse Olofshöjdin alueella, jossa onnekkaasti asuivat myös kaikki vaihtarikaverini ja suurin osa opiskelijoista muutenkin. Oma taloni oli pienimmästä päästä, suurimmissa asui jopa 20 henkilöä, jotka jakoivat useamman keittiön keskenään. Tällä alueella lähes kaikki asunnot ovat soluja, mutta lähettyvillä sijaitsee myös SGS:n yksiöt, joissa joitakin tuttaviani asui. Solujen hinnat pyörivät 3000-4000 kruunussa, yksiöt 5000 kruunusta ylöspäin, eli hintataso on Suomen opiskelija-asuntojen luokkaa. Omista mieltymyksistä riippuen kannattaa miettiä, haluaako rahaa käyttää asumiseen vai mieluummin aktiviteetteihin. Soluasunnot ovat vanhahkoja ja keittiöt eivät ole siisteimmästä päästä, mutta kaikki toimi kuitenkin hyvin ja koin ainakin itse, ettei vaihdossa juuri ehdi aikaa viettämään kotona (tosin korona luonnollisesti muutti tätä), joten hieman alkeellisempi koti riittää hyvin.

Pieni vinkki tähän vielä, että ainakin SGS tarjoaa kesäkuu-elokuu vuokravapaina kuukausina! Eli jos olet lähdössä varsinkin kevätlukukaudeksi, joka jatkuu kesäkuun puolelle, ei välttämättä tarvitse kiirehtiä kotiin. Itse vietin juhannuksen Ruotsissa ja se oli ehdottomasti yksi kivoimmista juhlista!

Opiskelu ja opetus

Kuva yliopiston pääovilta
Kuva yliopiston pääovilta

School of Economics, Business & Law (Handelshögskolan) eroaa siinä mielessä muista Ruotsin oikeustieteellisistä, että täällä on yhdistetty kauppakorkeakoulu ja oikeustieteellinen. Käytännössä tämä yhdistäminen ei vaikuttanut opiskeluihin, oli lähinnä avartavaa, kun pääsi tapaamaan myös kauppatieteitä opiskelevia vaihtareita ja löysinkin parhaat kaverini juuri siltä puolelta. Oikeustieteellinen oli siis eritelty selkeästi ja kurssit olivat saman tyyppisiä mihin olen kotonakin tottunut, jaoimme kauppatieteiden kanssa vain rakennuksen. Mitä tulee kurssikirjallisuuteen, en joutunut ostamaan mitään kirjoja fyysisinä kappaleina. Jotkut kurssikavereistani ostivat ja hinnat olivat noin 50-100 euroa kappaleelta. Kirjat löytyivät myös sähköisinä versioina ja suurin osa materiaaleista tuli opettajilta. Tämä on kuitenkin hyvin yksilöllistä, ja kauppakorkean puolella opiskelleet kaverini esimerkiksi joutuivat ostamaan suurimman osan kirjoistaan.

Oikeustieteellisen kurssitarjonta vaihtareille oli melko suppea, mutta toisaalta kurssit olivat useimmiten 15 opintopisteen laajuisia, joten ei tarvinnut valita kuin kaksi. Toisaalta taas kahden kaikkein mielenkiintoisimman valitseminen oli haastavaa ja olisin ehkä mieluummin ottanut esimerkiksi neljä 5 opintopisteen kurssia. Kurssini olivat International Criminal Law ja Comparative Legal History. Ensimmäinen kurssi sijoittui aikaan ennen koronaa ja jälkimmäinen suoritettiin täysin etänä. Molemmat osoittautuivat mielenkiintoisiksi kursseiksi.

Meillä opiskelu oli puoliksi luento-opetusta ja puoliksi seminaarityöskentelyä. Kursseilla oli mukavasti vain noin 20 henkilöä, mikä poikkeaa omasta tiedekunnastani suuresti. Suurin osa osallistujista oli vaihtareita, mutta myös paikallisia oli mukana. Luennot eivät olleet pakollisia, seminaareissa läsnäolo oli ja näitä oli noin kerran viikossa. Seminaarityöskentely oli mielestäni paljon mukavampaa kotiin verrattuna nimenomaan ryhmäkoosta johtuen, sillä kaikki saivat vuoronsa ja keskustelua todella syntyi. Erityisesti vertailevan oikeushistorian kurssilla saimme alulle valtavan monta kiinnostavaa keskustelua eri maiden oikeuskulttuureista, sillä kurssilla sattui olemaan henkilöitä hyvin laajasti eri valtioista ympäri maailmaa.

Kummallakin kurssillani arvostelu perustui loppuesseeseen ja osittain myös seminaarityöskentelyyn. Tämä oli mielestäni toimiva konsepti, sillä esseetä sai tehdä rauhassa koko kurssin ajan eikä tarvinnut stressata tentistä, kuten kotona. Helsingin yliopistossa arvosana on pelkästään hyväksytty/hylätty, mutta Göteborgin päästä sai arvosanan AB (Pass with distinction), BA (Pass with credit) ja B (Pass). Koin, että esseiden taso oli osaamiseni kanssa linjassa, ensimmäisellä kurssilla koin joitain haasteita puutteellisen ohjeistuksen kanssa, mutta kirjoittaminen itsessään sujui ilman suurempia ongelmia. Professorit olivat mukavia ja kannustavia ja seminaarit hyvin opettavaisia. Toki tämä riippunee paljon muista opiskelijoista ja heidän aktiivisuudestaan, minulle sattui luultavasti myös hyvä tuuri.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Ruotsiin sopeutuminen on varsin helppoa eikä varsinaista kulttuurishokkia tullut missään vaiheessa. Hintataso on samanlainen Suomen kanssa, joten budjetin suunnittelu on helppoa. Kaikki käytännön asiat toimivat hyvin, esimerkiksi julkinen liikenne on täsmällinen ja kattava. Ruotsalaiset, varsinkin göteborgilaiset, ovat todella mukavia ja avoimia, sekä hyvin kansainvälisiä. Göteborg on vaihtareiden lisäksi todella kansainvälinen paikka ja muualta muuttaneita on valtavasti, joten joukkoon sopeutuminen on helppoa. Göteborg ei ole ehkä se tunnetuin kohde suomalaisille ja tapasinkin vain yksittäisiä suomalaisia vaihtoni aikana, joten pääsi todella tutustumaan muihin kulttuureihin.

Kaupunkina Göteborg on upea. Se on noin Helsingin kokoinen, mutta tuntuu pitävän sisällään paljon enemmän. Esimerkiksi keskellä kaupunkia on suuri kasvitieteellinen puutarha ja eläintarha, ulkoilumaastot ovat muutenkin omaa luokkaansa. Göteborgissa on todella suuret korkeuserot, joten maisemat ovat usein hienot. Luonnon lisäksi suurkaupungin tunne on kuitenkin läsnä ja kaikille löytyy omanlaista tekemistä. Kaupunki on hyvin turvallinen ja samanlaista maalaisjärkeä käyttäen, kuten vaikkapa Helsingissä, pärjää oikein hyvin. Handelshögskolan on todella hieno ja uusi rakennus, sekä sen yhteydessä uusittu Handelspub on kokemisen arvoinen joka keskiviikko.

Göteborgs botaniska trädgård (Kasvitieteellinen puutarha)
Göteborgs botaniska trädgård (Kasvitieteellinen puutarha)

Sääolosuhteet ovat merelliset, eli sadetta ja tuulta on odotettavissa paljon. Talvi on leuto ja lunta ei juuri näy. Kevät kuitenkin tulee selkeästi aiemmin kuin Suomessa ja jo huhtikuussa saimme paikoittain nauttia yli 20 asteen lämpötiloista.

Opiskelijaelämä

Teimme yhden roadtripin neljän kaupungin läpi alkukeväästä ja reissun Tukholmaan, sekä koronan puhjettua vuokrasimme kaksi eri kertaa airbnb:n Göteborgin saaristosta, jossa vietimme aikaa lähinnä syöden hyvin ja rentoutuen, kun jokaisella alkoi soluhuoneen seinät kaatua päälle. Göteborgista on myös todella helppo matkustaa Kööpenhaminaan ja Osloon etäisyyksien takia, mutta ne jäivät tällä kertaa haaveeksi.

Onnekseni koronaepidemia puhkesi vasta maaliskuussa, joten ehdimme lähes kaksi kuukautta viettää normaalia elämää ja esimerkiksi kaksi ensimmäistä viikkoa, jotka olivat orientaatioviikot, olivat aivan huikeat ja täynnä ohjelmaa. Handelshögskolan ja sen oppilaskunta ovat todella innoissaan vaihtareista ja ohjelmaa järjestettiin alussa joka ilta. Tämän kuulin olleen poikkeuksellista verrattuna joihinkin muihin tiedekuntiin. Elämä ehti olla normaalia niin pitkään, että ystäviä ehti kertyä ja loppukevät meni mukavasti, vaikka aktiviteetteja oli vähemmän. Paras ja kliseisin vinkki minkä haluan antaa on: ole avoin, ennakkoluuloton ja osallistu kaikkeen! Samana iltana, kun virallinen saapumispäivä oli, järjestettiin Pub Hangout läheisessä pubissa, jossa tarkoituksena oli vain rennosti tutustua muihin vaihtareihin ja tutoreihin. Menin paikalle jännittyneenä ja istuin ensimmäiseen pöytään, jossa näin vapaan paikan. Löysin tuosta pöydästä yhden tämänkin hetken parhaimmista ystävistäni. Ihmiset tekevät vaihtokokemuksesta unohtumattoman ja minulle jäi Ruotsista useita sydänystäviä, toivottavasti loppuelämäkseni. Vaihtokokemus on jotain mitä on mahdoton selittää ja ymmärtää, ennen kuin sen on itse kokenut.

Vaihtokertomus, Stockholms universitet, Ruotsi, syksy 2019

Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelija

Menin Tukholman yliopistoon vaihtoon syyslukukaudeksi 2019. Tukholmaan houkuttelivat paitsi haave ruotsin kielen treenaamisesti että rakkaus kaupunkia itseään kohtaan – ja olihan sinne myös helppo houkutella tuttuja käymään! Voin suositella Tukholmaa lämpimästi vaihtokaupunkina.

Ennen lähtöä

Pääosin kaikki sujui todella nopeasti ja kätevästi ennen lähtöä. Sain jo parin viikon kuluttua mobility online -hausta hyväksymissähköpostiviestin Tukholman yliopistolta – yllätyin ihan, luulin että pitäisi odottaa kuukausia! Tämän jälkeen minun piti vain täyttää melko lyhyt sähköinen lomake, johon en pohjoismaista tulevana tarvinnut edes kielitodistusta. Ainoa kompastuskivi olivat kurssivalinnat. Tutkin ohjeistuksen mukaisesti kursseja yliopiston nettisivuilta, mutta jouduin useamman kerran lähettämään sähköpostia yliopiston vaihtokoordinoijalle, sillä osa kursseista oli jo täynnä (vaikka sitä ei mistään nähnyt). Paikalliset opiskelijat tekevät ilmeisesti kurssivalinnat todella varhaisessa vaiheessa, verrattuna käytäntöihin Suomessa; tein valintoja alkukesästä syksyä varten, vaikka kotona Helsingin yliopistolla en välttämättä edes tietäisi, mitä kursseja on saatavilla tuolloin!

Kurssivalintoja hiukan hämmensi myös Tukholman yliopiston erilainen periodijärjestelmä. Käytännössä kursseja ei voinut olla samaan aikaan kuin yksi tai kaksi, joten kurssit olivat melkeinpä intensiivikursseja. Syyslukukausi jaettiin kahteen periodiin, jotka puolestaan jaettiin kahteen pienempään osaan (A ja B). Kurssit olivat (kielikursseja lukuun ottamatta) 7.5 noppaa tai 15 noppaa; eli jo lähtökohtaisesti suurempia. 15 nopan kurssi kestäisi yhden kokonaisen periodin, jonka aikana ei ole lainkaan muita kursseja; 7.5 voi joko kestää koko periodin (jolloin kaksi yhtä aikaa) tai periodin puolikkaan, jolloin ei ole muita kursseja samaan aikaan. Itse pidän kyllä parempana Helsingin yliopiston järjestelmää, mutta onhan intensiivisyydessä oma etunsa. Erikoista on myös se, että syyslukukausi jatkuu joulun yli ja loppuu noin tammikuun puolessa välissä. Jouluna on lomaa ja suurin osa vaihto-oppilaista meni silloin käymään kotonaan, minä mukaan lukien.

Tukholma sellaisena kuin sen muistan
Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Alkubyrokratian sijaan tekisi mieli puhua alkuinnostuksesta! Tutustumisviikolla sattui ja tapahtui kaikenlaista ohjelmaa, yleensä vaihto-oppilaiden kesken. Tämä olikin pääsääntöisesti se vaihe, jossa tutustuin niihin ihmisiin, joiden kanssa viettäisin loppuvaihtoajan. Kannattaa siis ehdottomasti osallistua tapahtumiin! Niihin oli myös selvästi panostettu ja Tukholman yliopisto arvoa korostettiin myös juhlallisemmassa tilaisuudessa Aula Magnassa. Mieleeni tuli, oliko tarkoituksena houkutella opiskelijoita tulemaan myöhemmin opiskelijoiksi tai töihin Tukholman yliopistolle – ainakin yksi kurssiopettajani oli tullut Tukholmaan alun perin juurikin vaihtoon, ja jäänyt sille tielleen.

Mutta, kyllä sitä byrokratiaakin löytyi. Erityisesti hämmennystä aiheutti opiskelijakortin hankkiminen. Kortteja on on itseasiassa kaksi: yliopistokortti (universitetskortet, fyysinen kortti) ja kampuskortti (campuskortet, pääasiassa sovelluksena). Yliopistokorttia käytetään lähinnä kirjastonkirjojen lainaamiseen, ja minä en koskaan saanut sitä, vaikka tilasin pariin otteeseen; toisaalta, pärjäsin hyvin ilman, sillä kursseillani ei pääosin käytetty kirjoja vaan artikkeleita. Monilla muillakin oli vaikeuksia yliopistokortin saamisessa, mutta kyllä suurin osa sitä hakeneista sen ymmärtääkseni sai. Yliopistokortin tilaamiseen tarvitsee yliopiston tunnukset, jotka sai vasta paikan päällä, sekä paikallisen osoitteen, johon se lähetetään.

Kampuskortti sen sijaan on melkein välttämätön, sillä sen avulla saa julkisessa liikenteessä opiskelija-alennuksen. Kortin saadakseen pitää liittyä Tukholman yliopiston ylioppilaskuntaan (Stockholms universitets studentkår) ja tätä varten pitää maksaa jäsenmaksu, joka on noin 12 euroa. Kortti on saatavilla sähköisesti sovelluksena, ja sen saa melko nopeasti (noin viikko). Kortti ei voi hankkia ennen lukuvuoden alkamista.

Kampuskortin hankkimisen yhteydessä voi ilmaiseksi liittyä yhteen tiedekuntajärjestöön, mikä kannattaa tehdä, sillä tiedekunnat järjestävät myös paljon erilaista ohjelmaa. Tiedekuntajärjestöt vastaavat jossakin määrin Helsingin yliopiston osakuntia ja tiedekunnilla on omia huviloita pääkampusalueella (Frescati). Huviloihin voi tulla iltaisin viettämään aikaan ja niillä on kohtuulliseen hintaan tarjolla juomaa (myös alkoholia) ja pientä naposteltavaa.

Asuminen

Suurin hankaluus Tukholman yliopistossa opiskelemisessa on selvästi asunnon hankkiminen. Yliopistolla on kyllä tarjolla asuntolahuoneita vaihto-oppilaille, ja suurin osa vaihto-oppilaista asuukin Frescati-kampuksen lähellä olevassa asuinalueella nimeltä Lappis eli Lappkärsberget. Itselleni ilmoitettiin jo hyvissä ajoin, että koska olen Nordplus-vaihto-oppilas, ei minun ole mahdollista saada yliopistolta asuntoa. Näin ollen en tiedä yliopiston hakuprosessista, paitsi että ainakin yksi espanjalainen psykologian vaihto-oppilas jäi myös vaille asuntoa yliopistolta – mutta muut psykologian vaihto-oppilaat (noin 8) taas saivat yliopistolta asunnon. Asuntola-asunnoissa oli yhdellä käytävällä noin 8-10 huonetta ja yhteinen keittiö.

Itselleni kävi asunnonhaussa hyvä tuuri. Äitini ystävä sattuu asumaan Tukholmassa, ja hänellä oli tilaa ja kiinnostusta ottaa minut asumaan luokseen – maksoin kyllä vuokraa, mutta huomattavasti kohtuullisemmin kuin vapailla markkinoilla. Eräs toinen suomalainen opiskelija oli löytänyt asunnon facebook-ryhmän kautta. Ymmärsin, että yliopiston asuntohaussa kauemmasta maasta tulevia vaihto-oppilaita suositaan, eli suomalaisena kannattaa varautua siihen, että yliopistolta ei välttämättä saa asuntoa, ja tutustua hyvissä ajoin tarjolla oleviin asuntoihin.

Opiskelu ja opetus

Kurssien suurempaa laajuutta (15 tai 7.5 op.) ja intensiivisyyttä (1-2 kurssia samaan aikaan) lukuun ottamatta kurssit vastasivat metodeiltaan hyvin paljon Helsingin yliopistoa. Itse suoritin psykologian maisteriopintoja. Oikeastaan kaikki kurssit muodostuivat luennoista (ei läsnäolopakkoa) ja pakollisista seminaareista, joita varten piti tutustua 3-5 artikkeliin. Tämän lisäksi kurssiin sisältyi yleensä joko kirjallinen työ tai esitelmä. Intensiivisyydestä johtuen luentoja tai muita tapaamisia oli yleensä melko usein, joten useamman kuin ohjeistetun määrän kursseja tekeminen yhtä aikaa on vaikeaa. Valitettavasti olin mokannut kurssivalinnoissani siten, että yhdessä periodin puolikkaassa minulla oli kaksi kurssia päällekkäin. En suosittele!

Opetus oli pääosin hyvälaatuista ja Helsingin yliopiston tapaan kurssien luonnoitsijat toimivat myös tutkijoina. Suurimmalla osalla kursseista oli vaihtuvia luennoitijoita siten, että luennoitsijat puhuivat juuri omasta erikoistumisalastaan. Ilmeisesti huomattava osa maisteriohjelmista on Tukholman yliopistolla kokonaan englanniksi. Yksittäisellä kurssilla vaihto-oppilaita saattoi olla jopa puolet osallistujista. Opetusryhmät olivatkin yleisesti pieniä, noin kymmenen henkeä, mikä helpotti keskustelua seminaareissa.

Psykologian opiskeleminen Ruotsissa jaetaan kahteen linjaan: kliiniseen ja tutkimuspainotteiseen. Suomessa tällaista jakoa ei ole, vaan valmistuttuaan voi työskennellä niin kliinisen työn kuin tutkimuksen parissa. Kliinisen linjan opinnot ovat ainakin Tukholman yliopistolla ei-kurssimuotoiset: opiskelijat saavat valmiit lukujärjestykset, eikä valinnaisuutta juuri ole. Tälle linjalle vaihto-oppilaita ei juuri päästetä ja sen opetus on ruotsiksi. Itse kävin tutkimuslinjan opintoja, jotka vastaavat melko hyvin teoreettisia ja syventäviä kursseja Helsingin yliopistossa. Tutkimuslinja on kokonaan englanniksi.

Tukholma psykologian kampusalue oli oikein vehreä ja kaunis
Vapaa-aika ja elämä kampuksella

Suurin minuspuoli Tukholman yliopiston kampuksella oli ehdottomasti ruoka. Kun on tottunut unicafen halpaan ja hyvään ruokaan, oli vaikea sulattaa kampuksen hintoja. Ateriat olivat kyllä kampusalueella olivissa ruokaloissa halvempia kuin ravintoloissa, mutta silti noin kahdeksan euron luokkaa per ateria. Suurin osa opiskelijoista tuo kampukselle mukanaan rasiassa itsetekemäänsä ruokaa, kampuksilta on löydettävissä mikroja. Itsekin totuin tähän käytäntöön.

Mainitsin jo aiemmin tiedekuntajärjestöt, jotka siis vastaavat melko lailla Helsingin yliopiston osakuntia. Tiedekuntien huviloissa voi sekä vain viettää aikaa että osallistua varsinaisiin tapahtumiin. Periaatteessa tiedekuntien tapahtumissa ja huviloissa saa olla vain, jos kuuluu kyseiseen tiedekuntajärjestöön; se, kiinnostaako väkeä varsinaisesti vahtia tätä, vaihtelee. Kampuskortin hankkimisen yhteydessä yhteen näistä voi liittyä ilmaiseksi. Ei ole pakko liittyä siihen tiedekuntajärjestöön, jonka tiedekuntaan kuuluu, vaikka tämä onkin yleisintä.

Yliopistolla on myös muita järjestöjä, tosin huomattavasti vähemmän kuin Helsingin yliopistolla. Itse olin vähän pettynyt huomatessani tämän, sillä olen Helsingissä nauttinut ajan vietosta järjestöjen parissa. Osallistuin kuitenkin SNNC:hen eli Student’s noble nightcuppiin, joka järjestää Nobelin juhlien viralliset jatkot (joissa tosin pääasiassa väkeä, joka ei ole osallistunut varsinaiseen juhlaan). Tämä veikin huomattavan osan vapaa-ajasta syksyllä. Näin jälkikäteen ajatellen, ehkä sen ajan olisi voinut käyttää ennemmin vaihtokavereiden keskuudessa.

Yliopistojen ulkopuolisia harrastuksia ym. varten suosittelen käyttämään meet-up – sivustua. Sivustolla on paljon erilaisia harrastusmahdollisuuksia: kieliklubeja, lautapelejä, neulomista, patikointia ja vaikka mitä. Palvelu itsessään ei maksa mitään, tapahtumasta riippuen niissä voi olla jonkinlainen pieni osallistumismaksu. Itse kävin erityisesti lautapelaamassa monta kertaa. Monet tapahtumat ovat englanniksi, joten myös ilman ruotsin kielen taitoa pärjää.

Suomalaisena Ruotsissa

Olin kuullut vähän ristiriitaisia kommentteja etukäteen siitä, miten Ruotsissa suhtaudutaan suomalaisuuteen ja esimerkiksi suomenruotsiin. Yksi etukäteisiä surkuhupaisia kokemuksia oli, kun äitini kanssa kaupoissa käydessämme monet vaihtoivat kielen englantiin, vaikka puhuimme varmasti molemmat ymmärrettävää ruotsia: yhdessä kaupassa keskustelimme niin, että me puhuimme aina ruotsia myyjälle, joka taas jatkoi meille englanniksi. Tämä tapahtui ennen varsinaisen vaihdon alkamista ja olin vähän onneton, kun ajatuksena oli, että pääsisin käyttämään ruotsin kieltä vaihdon aikana.

Olinkin siis positiivisesti yllättynyt, kun ruotsalaiset opiskelutoverit jaksoivat hyvin kuunnella kun haen ruotsin sanoja ja kehuivat kielitaitoa. Toisaalta vietin suurimman osan ajastani muiden vaihto-oppilaiden kanssa, sillä olimme tutustuneet aluksi, joten ruotsin puhuminen jäi vähemmälle kuin haaveilin. Toisaalta puhuin ruotsia aina kun keskustelutoveri sitä ymmärsi, enkä kohdannut kertaakaan englantiin vaihtamista tai vastaavaa. Kannustan puhumaan ruotsia, vaikka olisikin haasteita! Joidenkin murteiden ymmärtäminen oli hankalaa, mutta pääosin selvivin hyvin ja opin paljon.

Toinen kieli, mitä pääsin käyttämään yllättävän paljon, oli suomi. Ruotsissa on huomattava suomalaistaustainen vähemmistö, sanoisin mututuntumalla että ehkä suurempi kuin suomenruotsalaiset Suomessa (tai ehkä tämä vain korostuu Tukholmassa). Hyvinkin satunnaisissa tilanteissa kohtasin muita suomalaisia tai suomalaistaustaisia ja pääsin puhumaan suomea; vielä enemmän tuntui olevan niitä, joille ei ole suomea opetettu, mutta joiden esimerkiksi toinen vanhempi on suomalainen. Kun koti-ikävä korostui vaihdon loppupuolella, kuulin metrossa jonkun huutavan kovaäänisesti ”Perkele” ja ilahduin – hetki oli jotenkin koominen.

Hyödyllistä tietoa vaihtoon lähteville

(tässä jossakin määrin kertausta aiemmin mainituista)

Ruotsalaiset käyttävät henkilötunnusta ihan kaikkialla! Sitä kysyttiin esimerkiksi, kun ilmoittauduin flamencotunneille. Yliopistolta saa eräänlaisen keksityn henkilötunnuksen, mutta sitä ei voi käyttää muualla kuin yliopiston sivuilla. Ruotsalainen henkilötunnus on aika samanlainen kuin suomalainen (xxxxxx-xxxx), paitsi että syntymäaika ilmoitetaan vuosi-kuukausi-päivä.

Ruotsalaiset käyttävät paljon omaa Mobilepayn kaltaista sovellusta nimeltä Swish – sillä voi maksaa monissa kahviloissa, kaupoissa ym., ja tuntuu, että sitä käytetään paljon enemmän kuin Mobilepayta Suomessa. Sovellusta ei valitettavasti voi saada ilman ruotsalaista henkilötunnusta.

Sen sijaan käteistä ei oteta vastaan monissa kahviloissa ja kaupoissa! (kun joskus nostin kruunuja, ne jäivät vain oleilemaan lompakon pohjalle – siellä on niitä edelleen)

Jos asut jonkun luona kylässä, on kaikkiin osoitteisiin kirjoitettava c/o ja siellä virallisesti asuvan nimi, muuten kirjettä tai pakettia ei edes toimiteta perille.

Tukholman metro on tuskastuttava. Liekö mistä johtuu, mutta usein metroja jää välistä ja on erilaisia vikoja – myöhästyin tästä syystä jopa lennolta. Jos kuljet metrolla johonkin tärkeään tapaamiseen tms., kannattaa varautua.

Tukholman yliopistolla opiskelijakortteja on kaksi. Campuskortet on olennainen, sillä se mahdollistaa halvemman joukkoliikenteen – se kannattaa hankkia heti kun lukukausi alkaa. Universitetskortet mahdollistaa lähinnä kirjojen lainaamisen, eikä ole välttämätön jos et tarvitse kirjoja.

Tiedekuntajärjestöt vastaavat paljolti Helsingin yliopiston osakuntia ja järjestävät tapahtumia ja hengailua. Tiedekuntajärjestöillä on omat huvilansa, joissa voi hyvin tutustua ihmisiin ja viettää iltaa.

Kannattaa tutustua Meet-up sivun tarjontaa, siellä on paljon hauskaa tekemistä kaupungissa joko ilmaiseksi tai halvalla. Huomattava osa myös englanniksi.

Ruotsissa on muitakin kaupunkeja kuin Tukholma! Itse en ollut ennen missään muualla käynyt – nyt vietin pari yötä Göteborgissa ja tein päiväreissun Upsalaan. Suosittelen matkaamaan itseäni enemmän, sillä Ruotsissa kyllä piisaa muutakin nähtävää.

Tukholmassa on paljon museoita, ja huomattava osa nistä on ilmaisia.

Jostakin syystä oma nettini toimi hyvin huonosti erityisesti psykologian kampusalueella – yliopistolla on kyllä myös oma wifi joka taas toimii.

Vaihtokertomus, Sveriges Lantbruksuniversitet, Ruotsi, syksy 2019

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelija

Kuva: Julia Virtanen
Ennen lähtöä

Hakuprosessin päätyttyä ja SLU:sta vahvistuksen saatuani oli aika hoitaa monia vaihtoon liittyviä asioita. Asunnon sain yliopiston kautta, joten siitä ei tarvinnut huolehtia. Muista tarkistaa matkavakuutuksen ja kotivakuutuksen voimassaolot, tutkia orientoivien päivien aikataulut ja hankkia lentoliput ajoissa, tehdä Kelaan tarvittavat hakemukset ja sekä ilmoittaa virastoihin väliaikaisesta muutostasi ulkomaille. Myös vaadittava OLS-kielitesti kannattaa tehdä ajan kanssa. Tarvittavat lomakkeet ja todistukset kannattaa tulostaa paperiversioiksi mukaan.

Asuminen
Kuva: Julia Virtanen

Vaihtohakua tehdessäni ilmoittauduin asunnonhakijaksi, jolloin sain asuntotarjouksen yliopiston kautta. Olin onnekas ja sain tilavan yksiön läheltä Ultunan kampusta, opiskelijoiden asuinalueelta Lilla Sunnerstasta. Lilla Sunnersta koostui yksiöistä ja perheasunnoista, ja lemmikkejä asukkailla oli ihanan paljon. Asunto oli valmiiksi kalustettu ja perussiisti, HOAS:in kaltainen opiskelija-asunto. Vuokra oli halpa ja maksettiin kuukausittain tilille, joko verkkopankin kautta ulkomaan tilisiirtona tai fyysisesti pankissa asioiden. Oma yksiö ja sen tuoma rauha olivat itselleni todella tärkeitä, mutta yhteisöllisyyttä ja soluelämää kaipaavalle tämä ei ehkä olisi ihanteellisin vaihtoehto.

Byrokratia vaihtokohteessa

Asioiden hoitaminen Uppsalassa sujui pääsääntöisesti oikein hyvin, toiminta oli paljolti Suomen kaltaista. Yliopistolla sai hoidettua vaadittavat todistukset sekä alussa että lopussa mallikkaasti. Pidempään vaihdossa olevien kannattaa hakea Ruotsin sosiaaliturvatunnusta, jolloin esimerkiksi mahdolliset terveyskeskuskäynnit hoituvat helpommin.

Opiskelu ja opetus
Kuva: Julia Virtanen

Opinnot ja opetuksen taso SLU:ssa yllätti todella positiivisesti ja koen saaneeni erittäin hyvää opetusta Ultunassa. Työmäärä oli suhteessa Viikin kursseilla totuttuun paljon suurempi ja opinnot olivat paikoitellen todella aikaavieviä. Onneksi kurssien sisältö oli inspiroivaa ja monipuolista! Yksi kurssi oli 15 opintopistettä ja syksyn aikana suoritin siis 30 noppaa. Opetus oli interaktiivisempaa kuin monet Viikin luentokurssit ja sisälsivät luentokeskustelujen lisäksi myös paljon ryhmätöitä.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville
  • SLU:ssa joka rakennuksessa on jääkaapit ja mikrot, joissa säilytetään ja lämmitetään oma lounas koulupäivän aikana. Valmistaudu siis tekemään omat ruokasi mukaan!
  • Uppsalassa on paljon opiskelijaelämää. Voit valita itsellesi sopivimman “nation:in”, riippuen omista intresseistäsi. Jotkut järjestivät paljon bileitä, toiset taas sunnuntaibrunsseja ja joogaa.
  • Hanki pyörä heti ensimmäisinä päivinä. Uppsalassa KAIKKI polkevat pyörillä, sekä kouluun että keskustaan.
  • Opiskelija-alennusta saat vain kuukausilipusta. Hiukan halvemmalla saat joukkoliikenteen kertaliput lataamalla UL-sovelluksen, jonne voit ladata arvoa maksukortiltasi.

Vaihtokertomus, Lunds Universitet, Ruotsi, syksy 2018

Svenska social- och kommunalhögskolanin opiskelija

Ennen lähtöä

Päätin jo varhaisessa vaiheessa, että haluan mieluiten Lundin yliopistoon vaihtoon ja nimenomaan genusvetenskap-tiedekuntaan. Tiedekunta on arvostettu ympäri maailmaa ja olin kuullut paljon hyvää myös opiskelukavereilta heidän omista vaihtokokemuksistaan. Lundin oma selkeä vaihto-opiskelijoille suunnattu esittelylehtinen ja kurssilista vahvistivat päätökseni. Vaihto oli myös minulle keino kokeilla hiipivää ajatusta muuttaa ulkomaille. Ehkä kaksikielisyyteni vaikutti valintaan hakeutua juuri Ruotsiin. Päämääräni oli tyypillisen vaihtokokemuksen lisäksi saada jokin kontakti paikalliseen kulttuuriin ja ihmisiin. Paneuduin tutustumaan paikkaan jo etukäteen. Huomasin että Lund on varsin elävä kulttuurikaupunki kokoonsa nähden ja bongasin itselleni valmiiksi ajanvietettä, kuten minifestareita ja tanssikursseja.

Hakuprosessi ja alkubyrokratia

Kurssikaverini kertoi iloisesti miten hän oli vain päättänyt laittaa vaihtohakemuksen vireille pari tuntia ennen määräaikaa ja unohtanut koko homman kunnes hän oli saanut myönteisen päätöksen vaihtoon lähtemisestä. Sitten hän pakkasi kamppeet, lapsi ja mies lähtivät mukaan. Vaihtoon kannatti ehdottomasti hakea, kun se oli niin vaivatonta… Minun täytyy myöntää, että oma kokemukseni hakemus prosessista ei ollut yhtä kevyt ja mutkaton. Jälkiviisaana olisin voinut asennoitua paremmin siihen että hakuprosessi on hidas ja aikaa vievää. Vaihtoon lähtö vaatii monen asian selvittämistä jo siinä vaiheessa kun konkreettista päätöstä lähdöstä ei vielä ole tullut. On hyvä asennoitua positiivi-sesti, ongelmat on tehty ratkaistaviksi asenteella, ja seurata tarkasti Liikkuvuuspalveluiden sekä vaihtoyliopiston ohjeita. Sehän on itsestään selvää että omat kokemukset eroavat kaverin kokemuksista, mutta se pääsee välillä unohtumaan. Ole armollinen itsellesi.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa ei tuottanut ongelmia. Sain vaihtoyliopistolta tietoa jo ennen lähtöäni. Tietysti on hyvä noudattaa ohjeita tarkasti. Koordinaattorilta saa apua ja paikalle saapuminen on tehty hyvin helpoksi. Kastrupin lentoaseman aulassa seisoo sinipaitaisia tuutoreita, jotka ovat neuvomassa vaihtareita. Heti orientaatioviikon alkuun jaetaan aikataulut ja infopaketit tulijoille. Vaihtareille järjestetään myös infotilaisuus ja muutenkin ihmiset auttavat mielellään. Opiskelijoille on jopa järjestetty IKEA-reissuja minibusseilla ja tyynyjä, peittoja, ja pussilakanoita myydään päärakennuksen pihalla. Oikeastaan minkäänlaista häslinkiä ei syntynyt. Minulta puuttui paikka yhdeltä toivomaltani kurssilta ja sekin hoitui, kun kävin juttelemassa koordinaattorin kanssa.

Asuminen

Asunnon löytäminen Lundista on haastavaa, mikä tuli yllätyksenä, että myös tässä pikku yliopistokaupungissa. Yliopiston asuntojonoon kannattaa laittaa itsensä heti kun on mahdollista, vaikka ei ole vielä saanut virallista päätöstä. Asuntoa voi hakea myös netistä esimerkiksi Blocket tai AF Bostäder sivustojen kautta ja eri Facebook-ryhmissä. Malmö kannattaa myös ottaa huomioon etsinnässä. Huijareita on paljon liikkeellä. Esimerkiksi Blocket varoittaa ja listaa huijari s-posteja kotisivuillaan ja heiltä voi suoraan kysyä neuvoa jos epäilee vilppiä. Nyrkkisääntö on, että mitään vuokrasopimusta ei allekirjoiteta tai vuokria makseta ennen kuin asunnon on itse tai kaveri käynyt katsastamassa. Itselläni kävi tuuri. Löysin unelmakodin Facebook-ryhmästä – huone kollektiivista lyhyen matkan päästä yliopistosta. Mitä tulee asunnon etsimiseen Facebook-ryhmissä on hyvä olla varuillaan, valitettavasti kaikenlaisia yhteydenottoja tulee välttämättä. Siinäkin tapauksessa jos asuntoa ei löydy ennen vaihtoon lähtöä ei kannata panikoida. Asunto järjestyy tavalla tai toisella. Moni yöpyy hostellissa tai Air-bnb:ssä vaihdon alussa kunnes löytää jonkun asunnon tai huoneen paikan päältä.

Opiskelu ja opetus

Ennen vaihtoa en tarvinnut opinnoissani käyttää englantia juuri ollenkaan. Se jännitti. Tunsin olevani todella epävarma englantini kanssa ja kävin parilla englannin kielen kurssilla ennen kuin hain vaihtoon. Vaihdon aikana puhuin lähinnä englantia. Kurssit ja kaikki ryhmätyöt olivat englanniksi. Luokkahuoneessa sai kuulla hyvin eritaustaisia englannin puhujia. Oli helpottavaa huomata etten ollut ainoa, jota englannin käyttö aluksi hermostutti. Kollektiivi kämppisten kanssa puhuimme toki ruotsia kukin omalla murteellaan. Yliopisto järjestää myös heti alkuun ruotsin kielen kursseja, jotka ovat suosittuja. Yliopistolla on myös “språkcafeer”, eli pienryhmiä, joissa voi harjoitella vieraalla kielellä puhumista opiskelukavereiden kesken.

Lundissa sekoittuu hämäävästi pikkukaupungin mentaliteetti ja kansainvälisyys – joka lukuvuosi yliopistolla opiskelee noin tuhat kansainvälistä opiskelijaa. Orientaatioviikkojen aikana meille vaihtareille kerrottiin ruotsalaisesta opetustavasta ja opinnoista. Eroavaisuuksia ei sen kummemmin ollut, muuta kuin että kurssien aloitustunneilla täytyi ehdottomasti olla paikalla, muuten oman kurssipaikkansa saattoi menettää. Kurssien aloituspäivät eivät myöskään aina satu uuden opetusperiodin alkuun – eli aloitusluentojen ajankohdat kannattaa jo etukäteen ottaa selville.

Lundin genusvetenskap osoittautui maineensa veroiseksi. Opetus ja kurssien taso jopa ylitti odotukseni. Mielestäni myös koko luokkahuonedynamiikka oli erilainen. Tunneilla vaadittiin aktiivisempaa osallistumista kuin kotona ja kun kerran avasi suunsa piti myös osata argumentoida mielipiteensä puolesta. Tämä oli virkistävää kun ensimmäisestä shokista oli päässyt yli. En ollut kuin kerran aikaisemmin seissyt luokan edessä esittämässä jotain opintojeni aikana puhumattakaan seminaarin pitämisestä englanniksi. Seminaareja oli parhaimillaan kaksi kertaa viikossa. Ne sisälsivät ryhmätyöskentelyä ja presentaation oman ryhmän kanssa. Lukemista oli enemmän ja yleisesti ihmiset myös valmistautuivat tunneille paremmin kuin mihin olin tottunut. Olen kuitenkin ymmärtänyt että kurssin taso saattaa vaihdella paljon myös Lundissa. Kokemukseni perustuu tiedekunnan sisäisiin kursseihin. Kaiken kaikkiaan itse opiskelu haastoi ja innosti, samalla kun se kehitti omaa argumentaatiokykyäni.

Lundissa on vilkas opiskelijaelämä. Jokainen liittyy Studentlundiin sekä jonkin osakunnan (nation) jäseneksi. Muistaakseni silloin, kun itse olin vaihdossa, oikeus opiskelijakorttiin oli sidoksissa myös jäsenyyteen, mutta se voi olla muuttunut. Silloin opiskelijakortin pystyi lataamaan kännykkään ja käyttämään sitä virtuaalisesti, mikä oli kätevää. Studentlundiin liitytään netissä ja nationin jäseneksi paikan päällä. Orientaatioviikkojen aikana eri nationit esittäytyvät. Sillä ei ole niin suurta väliä minkä sitten valitsee. Järjestetty aktiviteetti alkaa jo orientaatioviikon alusta. Lippuja eri tapahtumiin voi ostaa ensimmäisestä tulopäivästä lähtien ja tarjolla on myös muitakin sosiaalisia tapahtumia kuin sitsejä. Kannattaa olla ajoissa paikalla, liput myydään nopeasti loppuun.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Yleinen hintataso on aika sama kuin mihin olin tottunut Helsingissä. Kuitenkin vaihdon aikana rahaa kuluu yllättäviin asioihin ja tähän on syytä varautua. Ruotsissa on myös tapana ostaa kurssikirjoja, kun kirjoja ei aina ole saatavilla tai tarpeeksi kirjastossa. Minä kuitenkin pärjäsin ostamatta kirjan kirjaa ja monet artikkelit löytyivät netistä. Kelaan kannattaa olla myös hyvissä ajoin yhteydessä kaikkiin tukiin liittyen.

Vaihtareita kehotetaan hankkimaan pyörä niin nopeasti kuin mahdollista. Kaikki pyöräilevät Lundissa ja se on kätevin ja nopein tapa liikkua kampusten välillä. Pyöräliikkeitä on monia, myös käytettyjen pyörien myyjiä. Pyörää ostaessa kannattaa tarkistaa sen kunto ja tehdä taustatutkimusta eri liikkeistä. Ihmiset kaupittelevat vanhoja pyöriään Facebookissa, poliisilla on löytöpyörien huutokauppa pari kertaa vuodessa. Itse ostin Facebookista todella halvan mutta huonokuntoisen käytetyn pyörän, joka sitten kätevästi hajosi viimeisellä viikolla.

Monet ottavat ilon irti vaihtoajasta ja matkustelevat ympäri Ruotsia ja muuta Eurooppaa. Lundista on helppo lähteä vaikka minne. Junalla pääse Osloon tai Berliiniin. Skånen sisällä matkustamiseen kannattaa käyttää Skånetrafiken sovellusta. Myös matkustaessa Lundiin voi Kööpenhaminan lentokentälle laskeuduttuaan ostaa Skånetrafiken sovelluksessa junalipun kentältä Lundiin. Skånetrafiken sovelluksen lippu toimii myös Kööpenhaminan ja Lundin välillä. Kansainvälisyys ja kätevät junamatkat muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin ovat yksi parhaista asioista Lundissa. Yliopiston instagram tilejä seuratessa voi fiilistellä lisää. Niitä kannattaa ehdottomasti seurata. Sieltä saa hyvän kuvan kaupungista ja ympäristöstä sekä käytännön vinkkejä oppilailta.

Lopuksi haluan vielä todeta että erilaisia vaihtokokemuksia on yhtä paljon kuin vaihtareita. Jollekin se on elämyksellinen välivuosi, toiselle se mahdollistaa tärkeän sivuaineen opiskelun, kolmas ehkä palaa kotiin todetakseen että “hemma bäst”. Minulle se oli tärkeä ja avartava kokemus. Sain aikaa pohtia ulkomaille muuttoa ja itsevarmuutta toteuttaa toiveeni. Päädyin työharjoitteluun Kööpenhaminaan ja luultavasti tämän jälkeen minua odottavat jatko-opinnot Malmössä. Vaihto oli alku kansainvälistymiselle.

Vaihtokertomus, Örebro universitet, Ruotsi, lukuvuosi 2019-2020

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Kun Helsingin yliopisto oli hyväksynyt vaihtohakemukseni, hyvin pian sen jälkeen pystyin tekemään hakemuksen Örebron yliopistolle. Sain vapun tienoilla tiedon, että minut on hyväksytty vaihto-opiskelijaksi seuraavalle lukuvuodelle. Örebron yliopistolta tuli muutama sähköposti kattaen kaiken tärkeän tiedon saapumiseen ja asumiseen liittyen hyvissä ajoin kesällä ennen vaihdon alkua. Vaihto-opiskelijoiden vapaa-ajan aktiviteeteista vastaa ESN ja heidän tuutorinsa, fadders. Vaihtarit jaetaan Örebrossa satunnaisiin ryhmiin, ja ryhmän tuutorit laittoivat myös sähköpostia ennen saapumista Örebrohon ja tarjosivat apuaan.

Kuva Örebrosta
Kuva: Aili Joutsela
Asuminen

Vaihto-opiskelijat asuvat kampuksen viereen rakennetuissa opiskelija-asunnoissa muiden opiskelijoiden joukossa. Vaihtoehtoja on kaksi: 1) oma huone + vessa/suihku kahdeksan hengen asuntoloissa, joissa jaetaan keittiö. 2) oma huone punaisessa omakotitalossa toisella puolella kampusta, missä jaetaan talon yleiset tilat sekä kylpytilat muiden kanssa (asukkaita noin 12). Yliopistolle hakiessa saa esittää toiveen kummassa asuu mieluummin. Kämppiksinä sinulla voi siis olla muita vaihtareita sekä paikallisia opiskelijoita.

Kesän aikana lähetetyissä sähköposteissa annetiin linkki facebook-ryhmään, jossa pois lähtevät vaihtarit myyvät ”starter packejä”. Starter packien sisällöt vaihtelevat henkilöittäin, mutta niissä on aina kaikkea pientä elämiseen tarvittavaa kuten tyyny, peitto, henkareita ja astioita (vinkki: välttämättä ei tarvitse ostaa omia astioita, sillä keittiöissä on yleensä yhteisiä astioita ja pannuja kaikkien käyttöön). Vaihtarien huoneet ovat kalustettuja, mutta muut tarpeelliset tavarat puuttuvat. Itse en ostanut starter packiä, mutta suosittelen sellaisen ostamista. Siinä säästää rahaa ja usein myytävät tavarat ovat uusia (vain myyjän max vuoden käyttämiä) ja hyvässä kunnossa. Saat ne myös jo saapumispäivänä. Jos et osta starter packiä ja osallistut kuitenkin orientaatioon (erittäin suositeltavaa!), ensimmäisten päivien aikana ESN järjestää reissun IKEAan, jolloin pääset ostamaan kaiken tarvitsemasi. Joten varaudu elämään muutama päivä vain mukaan ottamillasi tavaroilla.

Sisään- ja ulosmuutto ovat hyvin vaivattomia. Kun saavut kampukselle ensimmäistä kertaa, sinulle annetaan avain käteen ja lähtiessäsi sinun tulee viedä se kampuksella sijaitsevaan toimistoon.

Muutosta Ruotsiin ja Örebrohon ei tarvinnut ilmoittaa Ruotsin puolella millekään viranomaiselle. Et saa ruotsalaista henkilötunnusta, vaikka olisit koko lukuvuoden vaihdossa. Minulla tämä aiheutti pientä lisävaivaa, kun jouduin käymään lääkärin vastaanotolla. Tällöin minulle luotiin kertakäyttöhenkilötunnus.

Kuva Örebron opiskelija-asunnoista
Kuva: Aili Joutsela
Opiskelu ja opetus

Örebron nettisivuilla on lista vaihto-opiskelijoille soveltuvista kursseista, joiden opetuskieli on englanti. Näiden kurssien ulkopuolella (jos käy katsomassa ruotsinkielisiltä sivuilta) on lisää vaihtoehtoja, joiden kohdalla usein lukee, että kurssi voidaan järjestää englanniksi, jos mukaan tulee vaihto-opiskelijoita. Jostain syystä näitä kursseja ei pysty lisäämään yliopistoon haettaessa omaan opintosuunnitelmaansa hakujärjestelmässä, mutta paikan päällä voi opintokoordinaattorin avulla vaihtaa kursseja. Kursseille ilmoittaudutaan sähköisen järjestelmän kautta.

Örebron yliopistolla kursseja on kolmenlaisia. 1) Full time (100%) kurssi on yleensä lyhyt (n 1kk) ja opetusta on jokaisena arkipäivänä. Samaan aikaan tämän kurssin kanssa ei käydä muita kursseja ollenkaan, sillä tämä vie kaiken opiskeluajan. 2) Half time (50%) kursseja voi käydä kaksi samaan aikaan. 3) Part time (25%) kursseja voi ottaa useamman, mutta ne kestävät usein kauemmin, esim. lukukauden. Näistä on selkeät taulukot yliopiston sivuilla. Kursseista saa 7,5 tai 15 opintopistettä. Millaisia kurssit ovat, vaihtelee aloittain. Minulla oli koko vuoden aina kaksi kurssia samaan aikaan, kun toista ainetta opiskelevalla kaverillani oli aina yksi kurssi kerrallaan.

Opiskelen matematiikkaa ja suurin osa kursseistani oli teknillisen osaston järjestämiä. Kurssini olivat 7,5op laajuisia ja rakenteeltaan vastasivat hyvin pitkälti Helsingin yliopiston matematiikan osaston kursseja. Luentoja oli 2-3 kertaa viikossa, jonka lisäksi oli yleensä yksi kahden tunnin mittainen laskuharjoitustilaisuus, jossa käytiin laskut läpi. Kursseilla joutui esiintymään enemmän kuin Helsingissä. Tehtäviä piti mennä yksin kirjoittamaan taululle ja pitää pieniä esitelmiä kurssiin kuuluvista aiheista. Joskus viimeiset laskarit saattoivat olla isompi projektimainen työ. Ryhmäkoot olivat tosi pienet matematiikalla ja ryhmähenki oli hyvä ja rento. Laskarit tuli tehdä omalla ajalla, mutta opettajat auttoivat kyllä mielellään esim. sähköpostin välityksellä. Kurssien arvosteluissa on kaksi arvosanavaihtoehtoa. ”G” tarkoittaa läpipääsyä ja ”VG” tarkoittaa läpipääsyä hyvällä arvosanalla/hyvillä taidoilla. Arvosana määräytyy usein sen mukaan, kuinka paljon jaksaa tehdä töitä.

Kurssien tenttiminen vaihtelee paljon. Minulla oli kaksi kurssia, joissa laskujen laskeminen ja osan niistä ryhmälle esittäminen riitti. Muutamalla kurssilla oli perinteinen tentti kurssin lopussa. Kerkesin tenttiä yhden tentin perinteisellä tavalla, ennen kuin koronaviruksen takia kaikki siirtyi etäopetukseen ja tentit tehtiin kotona. Tenttejä varten on omat isot salinsa, joissa pulpetit ovat siisteissä jonoissa. Tenttitilaisuus muistutti enemmän ylioppilaskirjoituksia kuin kurssitenttiä. Tenttiaikaakin on aina viisi tuntia. Vaikka kysymyksiä olisi vain viisi tai kuusi, saattaa koko tenttiaika kulua. Tentteihin tulee myös ilmoittautua erikseen, mikä oli itselle hankala muistaa, sillä Helsingissä ei ole ennen tarvinnut ilmoittautua erikseen kurssitentteihin.

Helsingin yliopistolla opetetaan hyvin puhdasta matematiikkaa. Lauseet ja niiden todistaminen on keskeisessä osassa. Örebrossa matematiikan opetus on paljon soveltavampaa ja käytännön läheisempää. Matlabia käytetään kuulemma jo ensimmäisenä vuonna ja itsekin käytin sitä kolmella kurssillani. Tykkäsin tästä täysin erilaisesta painotuksesta Örebrossa. Sen avulla en oppinut vain uusia teorioita, mutta myös niiden soveltamista eri tavalla.

Helsingin yliopisto hyväksyi opintosuunnitelmani, johon olin valinnut vuodelle 45op edestä kursseja. Örebron yliopistolta tuli kuitenkin pyyntö, että valitsisin kursseja niin, että suoritan 60op vuoden aikana, heillä kun vaihtareilta vaaditaan täysipäiväistä opiskelua, joka tässä tapauksessa on 30op/lukukausi.

Keväällä aivan viimeisessä jaksossa, olin valinnut sivuaineestani yhden kurssin. Minulla meni useampi viikko tajuta, että kurssi on liian haastava minulle, eikä minulla ole tarpeeksi esitietovaatimuksia suorittaa kurssia. Helsingin yliopistolle ei ollut mikään ongelma, että jättäisin tuon yhden 7,5op laajuisen kurssin suorittamatta, mutta Örebron vaihtokoordinaattorille tämä oli pieni ongelma. Kurssisuunnittelija sanoi, että yliopiston puolesta kurssin poisjättäminen oli hyväksyttävää. Toivottavaa olisi ollut, että otan toisen kurssin tilalle, mutta jaksoa oli kulunut jo niin kauan, etten kerkeäisi uuteen kurssiin mukaan, eikä minulle oikein löytynyt sopivaa toista kurssia. Vaihtopalvelujen työntekijä painotti, että vaihto-opiskelijoiden tulisi tehdä se 30op/lukukausi, mutta lopulta he antoivat periksi ja sain jättää kurssin pois. Mene ja tiedä olivatko he muodollisuuden vuoksi tiukkoja linjastaan vai tuliko tilanteen takia heidän taipua suostumaan siihen, että jätin kurssin kesken.

Kuva Örebron yliopiston kampuksesta
Kuva: Aili Joutsela
Koronaviruksen vaikutus vaihtoon keväällä 2020

En keskeyttänyt vaihtovuottani koronan takia. HY antoi vaihto-opiskelijoiden itse päättää palaammeko vai jäämmekö. Örebron yliopisto ilmoitti siirtyvänsä täysin etäopetukseen maaliskuun aikana sekä, että vaihto-opiskelijat saisivat jäädä yliopistolle opiskelemaan, jos haluavat. Kampuksen opiskelutilat olivat koko kevään auki ja välillä kävin siellä opiskelemassa. Ruotsin linjaus koronan leviämisen ehkäisemiseksi oli paljon löysempi kuin Suomessa. Rajauksia ja kieltoja oli vähemmän, mutta noudatin pitkälti yleisiä ohjeita hygieniasta ja turvaväleistä sekä välttelin keskustaa ja muita suosittuja julkisia paikkoja. En paljoa käy ulkona yleensäkään, mutta koronan takia rajoitin menoni vain kauppareissuihin. Suomeen paluuni ei hankaloitunut ollenkaan. Julkiset kulkivat Ruotsissa normaalisti ja lentoja Tukholmasta Helsinkiin oli joka päivä. Pidin kahden viikon karanteenin Suomeen palattuani ja se oli oikeastaan oikein hyvä tapa aloittaa elämä uudelleen Suomessa. Sai aikaa käsitellä maisemanvaihdosta ja kulunutta vuotta.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähtijöille

 

Kuten olettaa saattaa, Ruotsi ei kulttuurillisesti eroa paljoakaan Suomesta. Itse en kokenut ollenkaan kulttuurishokkia. Joitain asioita tehdään eri tavalla, mutta nämä asiat ovat pieniä ja helposti omaksuttavia.

Hintataso Ruotsissa on suurin piirtein sama kuin Suomessa. Suurin ero on valuuttaa ja ne hämmentävät hetket, kun kananmunapaketti maksaa 21 euroa—eikun kruunua huh!

Örebro on pieni suuri kaupunki. Keskustassa on kaksi katua, joiden varsilla on paljon vaate- ja sisustuskauppoja. Siellä on myös iso torialue, jonne kesällä baarit rakentavat ulkoterassinsa. Örebron maamerkki on Örebron linna. Siihen törmää varmasti heti ensimmäisellä reissulla juna-asemalta kampukselle. Keskusta on hyvin ytimekäs ja pian sen ulkopuolella alkaa kauniita lähiöitä monenlaisine omakotitaloineen. Kaupunki on rauhallinen ja turvallinen asua ja elää. Pimeällä liikkumistakaan ei tarvitse pelätä, kuten ei Suomessakaan.

Örebro on hyvällä sijainnilla, jos haluaa matkustella. Muutamassa tunnissa pääsee Tukholmaan, Göteborgiin, Osloon, Malmöön ja Kööpenhaminaan. Arlandan lentokentällekin menee useampi suora bussiyhteys päivässä. Junat ja bussit ovat keskimäärin kalliimpia kuin Suomessa. Opiskelijoille ei ole omia alehintaisia lippuja, mutta nuorisolippuja on 18-25 vuotiaille.

Ruotsissa on myös Alkon kaltainen alkoholikauppa, Systembolaget. Se on samaan tapaan auki ma-la, mutta hieman tiukemmilla aukioloajoilla. Ruokakaupoissa ei myydä yli 3% alkoholijuomia ollenkaan, eli perus siideritkin tulee ostaa Systembolagetista. Ruoka- ja vaatekaupatkin menevät aiemmin kiinni kuin Suomessa. Huomioi tämä, kun suunnittelet shoppailureissuja.

Yksi asia, mitä ei kannata jättää ostamatta, on pyörä! Kampus on noin 3,5km päässä keskustasta ja Örebrossa ei ole paljoa mäkiä kaupunkialueella, joten pyörällä pääsee helposti ja nopeasti paikasta toiseen ja matkalla kerkeää nauttia kauniista maisemista! Kampuksella on kuitenkin oma bussipysäkkinsä, jonka kautta kulkee kolme bussia. Arkipäivinä busseja menee noin 10 minuutin välein, viikonloppuisin harvemmin. Rahallisesti pyörä on halvempi. Bussin kuukausikortti on suhteessa kalliimpi Helsinkiin verraten sekä yksittäiset liput ovat pari euroa ja voimassa vain tunnin.

Ruotsissa maksetaan kortilla enemmän kuin Suomessa. Monissa liikkeissä ei oteta käteistä vastaan ollenkaan ja Örebron lähiliikenteen busseissa et voi maksaa käteisellä.

Kun saavut ensimmäisenä päivänä yliopistolle, sinulle annetaan käteen pieni vihkonen, jossa on lähes kaikki elämiseen liittyvä käytännön tieto, mitä saatat vaihtosi aikana tarvita.

Vaihto-opiskelijoiden orientaatio kestää seitsemän viikkoa ja siitä tulee maksaa noin 90e, mutta se kannattaa ehdottomasti. Näille viikoille on varattu paljon tekemistä, niin ettet välttämättä edes jaksa osallistua kaikkeen! Ohjelmaan kuuluu muun muassa bileitä 2-3 kertaa viikossa, leffailtoja, pubikierroksia, keilausta, kilpailuja, päiväreissuja esim. puistoon ja escape room centeriin ja tietenkin oman ryhmän kanssa yhteistä tekemistä. On paljon tapahtumia, joissa voi juoda alkoholia, mutta myös paljon holittomia tapahtumia eikä kukaan painosta juomaan.

Örebron yliopistolla ei ole haalareita eikä ainejärjestöjä. Siellä puhutaan osastoista, ”sections”. Tätä voisi verrata tiedekuntiin Helsingissä. Yksi osasto koostuu esimerkiksi teknillisten tieteiden opiskelijoista, toinen humanisteista, opettajiksi opiskelevista sekä yhteiskuntatieteitä opiskelevista. Jokaisella osastolla on omat t-paitansa sekä hupparinsa. ESN, johon kaikki vaihtarit kuuluvat, on oma osastonsa. Jokaisella osastolla on myös omat huutolauseensa, joita he huutavat aina kaikissa tapahtumissa, kovempaa kuin muut osastot totta kai!

Kampuksella on oma yökerhonsa, joka on auki joka perjantai. Jokaisena torstaina on ”time beer” klo 16 alkaen. Olut ja siideri maksaa kruunuissa aina sen verran, mikä kello on (16kr, 17kr jne.). Samaan aikaan on aina musiikkitietovisa. Päivisin klubi toimii kahvilana.

Kampuksella on muutama lounasravintola, mutta ne eivät ole mukavan opiskelijahintaisia kuten Helsingissä. Lounaan hinta on noin 8e kaikille. On myös muutamia kioskeja, joista voi ostaa täytettyjä patonkeja ja salaatteja, mutta nekään eivät ole halvimmasta päästä.

Kampukselta löytyy myös kuntosali, joka järjestää myös ryhmäliikuntoja. Hintataso on kalliimpi kuin unisportilla, mutta silti suhteellisen edullinen ja lyhyen kävelymatkan päässä asunnolta.

Kampus esitellään orientaation alussa ja käytössä on sovellus, jonka avulla helposti hakee luentosalien sijainnit ja suunnistaa kampuksella.

Opiskelijoille ei ole omaa terveydenhuoltoa, kuten Helsingissä. Onneksi lähin terveyskeskus on 800 metrin päässä.

Vaihtokertomus, Lund Universitet, kevät 2018

Ennen lähtöä

Hain Nordlys-vaihtoon helmikuussa 2017, ensisijaisena toiveenani Lundin yliopiston sosiaalitieteellinen tiedekunta. Opiskelen itse valtiotieteellisessä yhteiskuntapolitiikkaa maisterivaiheessa, ja Lundin yliopisto valikoitui kohteeksi sopivan opintotarjonnan, sekä kauniin ja maineikkaan yliopiston vuoksi. Halusin päästä erityisesti pieneen yliopistokaupunkiin, ja olin kuullut paljon hyvää Lundista ja sen aktiivisesta opiskelijaelämästä. Olin tehnyt ensimmäisen vaihtoni Lissabonissa, ja nyt toisen vaihtoni motiivit olivat selkeämmin akateemisia ja käytännöllisiä; halusin oppia myös puhumaan ruotsia paremmin.

Helsingin yliopiston hyväksymisen jälkeen sain sähköpostia Lundista syyskuun puolivälissä, jossa oli selkeät ohjeet hakemisesta ja kurssivalintojen tekemisestä. Marraskuun loppuvaiheessa sain lopullisen hyväksymissähköpostin ja tiedot kursseista, joille olin päässyt – toinen oli ykköstoiveeni ja toinen kolmosvaihtoehto. Ensimmäisenä alkavalta kurssilta sain ilmoittautumisviestin joulukuussa, ja vaikka yliopisto on antanut paikan kurssilta, pitää siihen vielä rekisteröityä erikseen. Joulukuun alussa sain myös lisää informaatiota Lundin yliopistolta saapumisesta: sain LU-numeroni (opiskelijanumero), tietoa orientaatioviikosta ja Studentlundista sekä vinkkejä asumiseen. Studentlund on Lundin opiskelijajärjestöjen ja osakuntien kattojärjestö, johon jokaisen Lundin yliopiston opiskelijan tulee liittyä – myös tästä tuli toinen sähköposti Studentlundilta.

Lundin yliopisto tarjoaa myös kansainvälisille opiskelijoille mentoriryhmiä, joita suosittelen lämmöllä. Omat mentorini olivat sekä Ruotsista että muista maista, ja juuri paikallisten mentoreiden ansiosta sulautuminen ruotsalaiseen opiskelijakulttuuriin oli hyvin helppoa ja ryhmästä löytyi myös uusia ystäviä. Mentorit tulivat lisäksi vastaan Kööpenhaminan lentokentälle (josta menee juna suoraan Lundiin), sekä juna-asemalle saapumispäivänä.

Ennen lähtöä oli myös käytännön järjestelyitä, kuten kotini alivuokraus, ilmoitus Kelalle ja maistraattiin väliaikaisesta muutosta ulkomaille ja asumistuen hakeminen Lundiin. Ilmoitin myös vakuutusyhtiölle muutosta, mutta en ottanut muuta laajempaa vakuutusta. Lundiin kannattaa ottaa mukaan eurooppalainen sairasvakuutuskortti, yliopiston hyväksymiskirje ja kurssivalintalomake.

Asuminen

Opiskelija-asuminen Lundissa on järjestetty enimmäkseen AF Bostäderin sekä LU Accommodationin kautta, mutta myös osakunnat omistavat joitain asuntoja. AF Bostäderillä on jonotussysteemi, mutta se ei takaa asunnon saamista. Asunnon löytäminen voi olla hankalaa, joten tähän suosittelen pitkiä hermoja sekä omien verkostojen hyödyntämistä. Facebookissa kannattaa liittyä Lund Exchange students -ryhmään ja kysellä vapautuvista asunnoista. Myös yksityisiä asuntojentarjoajia on, mutta niihin suosittelen suhtautumaan pienellä varauksella. Jotkut ystävistäni asuivat kauempana Lundista, osa Malmössä, toiset jopa Höörissä asti, mutta julkinen liikenne on varsin kätevä. Junia Malmöseen kulkee parin minuutin välein, ja matka kestää alle 10 minuuttia.

Olin itse sekä autuaan tietämätön vaikeasta asuntotilanteesta että onnekas, sillä löysin asunnon jo aikaisin syksyllä Facebookin kautta. Postasin kyselyn Lundin asunnoista, ja kaverini kaveri laittoi viestiä kertoen lähtevänsä itse kevääksi vaihtoon Lundista, joten pääsin alivuokralle hänen kotiinsa Vildandenin opiskelija-asuntolaan. Lundissa on varsin paljon suomalaisia, mikä oli suuri etu asunnonsaannin suhteen! Maksoin vuokraa kalustetusta korridor-asunnosta 390 euroa eli 3900 kruunua, sisältäen pyörän käytön. Vuokrien hinta vaihtelee noin 250 ja 500 euron välillä, riippuen asumismuodosta ja sijainnista. Tyypillinen asunto on korridorilla eli käytävällä sijaitseva oma huone, johon kuuluu vähintään oma vessa, yleensä myös suihku. Yhteiskeittiö jaetaan noin 15 muun henkilön kanssa ja jokainen vastaa omalla siivousviikolla keittiön kunnosta. Alivuokrattu asunto on myös siitä hyvä löytö, ettei sisustuksesta tarvitse huolehtia, mutta jokaisessa AF Bostäderin asunnossa on peruskalustuksena sänky, pöytä ja kirjahylly. Yhteisasuminen omassa korridorissani sujui erinomaisesti, ja vietimme paljon aikaa yhdessä. Korridoreissa järjestetään myös perinteiset Tour de Chambre -bileet, joissa pääsee tutustumaan kämppiksiin hyvin!

Itse nautin Vildandenista suunnattomasti, vaikka alueella on ”kaukainen” maine, koska se sijaitsee radan toisella puolella. Pyörällä olin kuitenkin kymmenessä minuutissa kampuksella, ja lähellä on kauniita lenkkimaastoja sekä ostoskeskus Nova. Lund on sen verran pieni kaupunki, että kaikkialta on lyhyt matka keskustaan ja kampuksille, joten sijainnista ei kannata stressata!

Opiskelu ja opetus

Orientaatioviikolla saa paljon lisätietoa opiskelukäytännöistä ja tällä viikolla on myös tapaaminen oman koordinaattorin kanssa, jonka luona katsotaan läpi kurssivalinnat. Hän on myös se henkilö, jonka allekirjoituksen tarvitsee vaihtotodistukseen Helsingin yliopistolle vaihdon päättyessä. Vaihtokoordinaattorin lisäksi yliopiston kansainväliset palvelut ja tiedekunnan opiskeluneuvonta ovat avuliaita, eikä kurssi-ilmoittautumisen missaaminenkaan ollut ongelma. Orientaatioviikolla tulee hakea itselle myös oma LU-card, joka toimii sekä tulostuskorttina että avaimena. Lundissa on mahdollista osallistua ruotsin kursseille opintojen ohessa, mutta koin itse pitkän oppimäärän lukeneena kurssien sisällön olevan turhan helppoa ja keskityin höpöttämään paikallisten kanssa vapaa-ajalla.

Maisterivaiheen kurssit ovat joko 7,5 tai 15 opintopisteen kokoisia, ja lukuvuosi on jaettu neljään periodiin. Kurssit ovat maisteritasolla pääsääntöisesti englanniksi. Omaan tutkintooni parhaiten sopivat kurssit olivat 15 nopan sosiologian kurssi Organization theory and the public sector sekä poikkitieteellisemmän tiedekunnan Graduate Schoolin kurssi Globalization, conflict, security and the state. Yhdessä periodissa oli käynnissä vain yksi 15 op:n kurssi, mikä sisälsi kaksi 1,5 tunnin luentokertaa taukoineen ja seminaarin joka viikko. Seminaareihin luettiin useita artikkeleita ja valmisteltiin joko ryhmätöitä, esitelmiä tai omia reflektiopapereita, mutta tärkeintä oli keskusteluihin osallistuminen ja tiedon omaksuminen. Läsnäolopakkoa ei luennoilla ollut, mutta seminaarien skippaamisesta piti tehdä korvaavia tehtäviä.

Kursseilla voi olla mid-term -kokeita, johon kuului sekä monivalintakysymyksiä, että lyhyitä esseevastauksia. Molemmilla kursseillani kirjoitettiin myös final papersit, eli laajat loppuesseet, joiden pituus oli noin 5000 sanaa. Loppuarvosana jakaantui joko välikokeen ja loppuesseen, tai ryhmätöiden ja loppuesseen kesken.

Kurssit olivat työläitä, mutta myös hyvin antoisia. Itsenäistä työskentelyä on paljon ja yleinen ilmapiiri on varsin opiskeluorientoitunut. Professorit olivat onneksi myös hyviä luennoimaan ja osallistava opetustyyli toi mukavaa vaihtelua pelkälle luennoilla istumiselle. Opetus oli myös henkilökohtaisempaa ja sain palautetta kaikista töistäni. Arvosteluasteikot ja -vaatimukset ilmoitetaan kurssien alussa selkeästi, ja perusteluita arvosanoille saa kysyä, jollei palaute riitä. Lähtökohtaisesti kurssikirjallisuuden käyttö oli vaatimus esseissä, joten lukemiseen kannattaa panostaa. Asteikko oli omilla kursseillani A-F.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähtijöille

Lund on pyöräilykaupunki! Hommaa siis itsellesi toimiva pyörä ja kunnon lukko, sillä varkauksiakin on valitettavan paljon. Myös pyörän valo on välttämätön, ja opin poliiseilta, ettei kaverin kyyditseminen tarakalla ole sallittua. Pyöräilin itse koko lukukauden tammikuusta kesäkuuhun, pahimpina myräkkäpäivinä nappasin bussin, jonka lipun saa kätevästi ja edullisesti ostettua Skånetrafiken-sovelluksesta. Kuukausikorttina on mahdollista käyttää myös Jojo-korttia, jotka jaetaan uusille opiskelijoille. Sim-korttia en hommannut, vaan käytin samaa liittymää kuin Suomessa.

Lundissa rakastetaan falafelrullia ja pullakahveja, eli fikapausseja. Tiedekuntien kahviloista saa edullisia opiskelijakahveja (halvimmillaan alle euron) varsinkin omaan mukiin, sekä kahvin lisäksi erilaisia leipiä ja lounasaikaan salaattia (noin 5e). Unicafe-tyylistä ravintolaketjua ei ole, ja hyvin monet ottavatkin omat lounaat boksissa mukaan ja lämmittävät ruokia mikroissa. Joissain osakunnissa on tarjolla itse tehtyä lounasta edullisesti (noin 3-4 euroa), mutta vain tiettyyn kellonaikaan ja määrät ovat rajallisia. Suosittelen silti osakuntalounaita, jolleivat kalliit ravintolalounaat tai omat eväät houkuttele.

Opiskelijakulttuuri on aivan omaa luokkaansa Lundissa, ja kaikki opiskelijat kuuluvat johonkin yli kymmenestä osakunnasta (nation). Osakunnat järjestävät viikoittain valtavasti tapahtumia lounaista pubeihin ja brunsseista klubeihin, kaikki vapaaehtoisvoimin. Kävin myös tekemässä pari vuoroa oman osakuntani Wermlands nationin pubissa ja brunssilla, mitä suosittelen! Osakuntien yhteisöllinen henki on mieletön, ja toiminnasta löytää helposti paljon uusia kavereita. Osakunnat järjestävät sitsit myös uusille jäsenille! Suurin osa vapaa-ajasta käytetäänkin juuri osakuntien tarjoamissa tapahtumissa, mikä on sekä budjettiystävällistä että muutenkin hauskaa. Lundin paikallinen Unisport on Gerdahallen, jolle vaihtoehtona on myös Fitness 24Seven. Opiskelijoilla on myös ilmainen terveydenhuolto, mikä toimii hyvin.

Näin suomalaisena sopeutuminen Lundiin ei ollut kulttuurisesti vaikeaa, ja paikallisiin oli suhteellisen helppo tutustua varsinkin, jos osasi ja uskalsi puhua ruotsia. Vaihtareita on Lundissa myös todella paljon ja omanhenkistä seuraa löytyy varmasti. Lundista pääsee myös kauniille Lomman rannalle sekä Skryllen luonnonpuistoon, ja 45 minuutin junamatka Köpikseen mahdollistaa klubi-illan Tanskassa (meno-paluun hinta noin 25-30e). Pieniä haasteita ilmeni vain skånen murteen kanssa ja Systembolagetin aukioloaikoihin totuttelemisessa, mutta muuten kevääni Ruotsissa oli ihana, opettavainen ja täynnä naurua!

Lundin yliopiston pääkirjasto, kuva: Silva, S.
Gamla Kirurgen eli yksi sosiaalitieteiden rakennuksista., kuva: Silva, S.

Vaihtokertomus, Göteborgs universitet, syksy 2017

Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelija

Olin Nordplus-vaihdossa Göteborgin yliopistossa psykologian maisteriopintojeni loppupuolella. Voin lämpimästi suositella niin Göteborgia kaupunkina kuin vaihtoon lähtemistä vielä maisterivaiheessakin.

Göteborg.

Ennen lähtöä

Göteborgin yliopiston sivuilla on selkeät ohjeet siihen, miten vaihtohakemuksen kanssa toimitaan sen jälkeen, kun hyväksynnän on saanut kotiyliopistolta. Ohjeet tuntuivat kuitenkin koskevan ensisijaisesti Erasmus-vaihtoon lähtijöitä, minkä uskon johtaneen siihen, etten saanut virallista hyväksyvää päätöstä Göteborgin yliopistolta, ennen kuin sen perään lähdin kyselemään toukokuussa. Hyväksyntä oli kuitenkin sinänsä pääteltävissä siitä, että olin saanut Helsingin yliopistolta sähköpostin, jossa minua ohjeistettiin ottamaan yhteyttä Göteborgin yliopiston psykologian opintokoordinaattoriin suunnittelemieni kurssivalintojen vahvistamiseksi. Sain haluamani kurssit ja myöhemmin opintokoordinaattori myös kirjoitti minulle pyynnöstäni hyväksymiskirjeen. Koska Nordplus-ohjelmassa opiskellaan pohjoismaisella kielellä, asioin heti alusta alkaen ruotsiksi yliopiston päähän. Kielen käyttämistä ei kannatakaan arastella, vaan ottaa hyöty irti kaikista harjaantumismahdollisuuksista.

Pientä päänvaivaa ennen lähtöä aiheutti myös apuraha, joka toimii eri tavalla Nordplus-ohjelmassa kuin Erasmus-ohjelmassa. Lukemani ohjeet antoivat ymmärtää, että apurahaa tulisi hakea ennen vaihtoon lähtöä, mutta en saanut tietoa tai ohjeistusta sen hakemisesta. Helsingin yliopistolta oltiin puolestani yhteydessä psykologian Nordplus-verkostoon, mutta sieltä ei kuulunut vastausta. Lopulta Helsingin yliopisto maksoi apurahani. Nordplus-verkostosta oltiin minuun yhteydessä vasta vaihtoni lopussa ja koko vuoden Göteborgissa vaihdossa olleelta psykologian opiskelijalta kuulin, että apuraha maksettiin hänelle vasta tammikuussa. Nordplus-verkostot ovat kuitenkin oppiainekohtaisia, joten toivon mukaan asiat hoituvat sutjakammin muiden aineiden verkostoissa.

Nordplus-ohjelman kautta vaihtoon lähtemisessä isona etuna on taattu opiskelija-asunto SGS Studentbostäderiltä. Asuntohakemuksen tekoon löytyy suora linkki yliopiston sivuilta ja kesäkuun puolessa välissä SGS lähetti sähköpostilla ohjeen tarkemman hakemuksen rekisteröimisestä. Rekisteröinti on tärkeä tehdä mahdollisimman nopeasti, koska taatusta asunnosta huolimatta asuntotilanne on Göteborgissa tiukka ja asumiskuviot on mukava saada varmistettua ajoissa. Heinäkuun alussa sain tarjouksen asunnosta. Kesäkuun aikana yliopistolta tuli erilaisia infoviestejä, ja kaiken kaikkiaan lähtövalmistelut sujuivat kivuttomasti niin kohdeyliopiston kuin Helsingin yliopistonkin selkeiden ohjeiden avulla. Vaihtoon valmistauduin muuten virittäytymällä ruotsin kieleen lukemalla ruotsinkielisiä kirjoja ja kuuntelemalla Ruotsin yleisradion (SR) kanavia.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Ruotsissa ei sen suurempaa byrokratiaa tarvinnut kohdata. Ensimmäisenä päivänä avainten hakua varten on mukana oltava henkilöpaperit, kuitti maksetusta vuokrasta ja todistus opinto-oikeudesta. Olin sopinut ensimmäisille päivillä tapaamisen psykologian opintokoordinaattorin kanssa, joka rekisteröi minut opiskelijaksi valitsemilleni kursseille. Yliopiston ATK-tunnukset piti hakea valitsemastaan servicecenteristä, mutta siihen saa ohjeet yliopiston nettisivuilta ja orientaatioviikon infotilaisuuksissa.

Brännö.

Asuminen

Sain asunnon Olofshöjdin suurelta opiskelija-asuntoalueelta, jonka otin iloisin mielin vastaan. Asuinalue on hyvien liikenneyhteyksien päässä ja myös kävelyetäisyydellä Göteborgin keskustasta. Toinen asuinalue, jonne Nordplus-opiskelijoita sijoitetaan, on Ostkupan, joka on hieman kauempana keskustasta ja sen asunnoissa myös kylpyhuone jaetaan. Olofshöjdissa asuntonani oli 18 neliömetrin huone remontoidulla kylpyhuoneella. Kalustetun asunnon varusteisiin kuuluvat sänky, lipastollinen kirjoituspöytä, tuoli, nojatuoli ja kirjahylly. Lisäksi eteisessä oli reilusti kaappitilaa. Talot ovat pienkerrostaloja, joissa jaettuun keittiöön kuljetaan rappukäytävän kautta. Keittiön jakoi 8 asukasta. Jokaisella huoneistolle oli osoitettu numerokyltein yksi kuivakaappi ja yksi vetolaatikko. Keittiössä oli neljä jääkaappia, mutta jääkapeissa selkeää hyllyjakoa ei oltu tehty. Koin vaikeaksi yhteisten sääntöjen luomisen keittiöön ja siisteydessä oli usein parantamisen varaa. Ikävä vastuun hajautumisen ilmiö oli nähtävissä muun muassa ylitsepursuavissa roskapusseissa. Keittiöissä on vaihtelevasti muiden jättämiä astioita ja ruoanlaittovälineitä. Itse hankin muutaman astian ja ruokailuvälineet, mutta kattilat ja pannut löytyivät keittiöstä. Hintaa asunnolla oli 3662 kruunua. Käytössä oli monta nettivaraussysteemillä toimivaa pesutupaa ja sauna, jota en käyttänyt.

Opiskelu ja opetus

Opiskelin syksyn aikana vain kaksi kurssia, jotka molemmat olivat 15 opintopistettä ja jatkuivat siten koko syksyn ajan. Opintopisteiden määrä tuntui silti suurelta verrattuna Helsingin yliopiston opintoihin, vaikka niiden pitäisi olla vertailukelpoisia. Keveyden tuntu liittyi vahvasti siihen, että minulla oli vain kaksi luentoa viikossa, enkä käynyt samaan aikaan töissä, kuten Helsingissä olin tehnyt. Sinänsä kursseihin sai kuitenkin käytettyä paljon aikaa, sillä niihin sisältyi paljon palautettavia töitä ja etukäteisvalmisteluja vaativaa työskentelyä. Kurssit olivat keskenään eri tyyliset, mutta molemmat olivat ns. fristående kurser, jotka eivät siis olleet osa psykologian tutkinto-opintoja. Missbrukspsykologi –kurssilla oli paljon valmistuneita psykologeja, sosiaalityöntekijöitä ja muita ammattilaisia. Kurssi oli jaettu kahteen osaan, jossa ensimmäisellä kuunneltiin perinteisiä luentoja ilta-aikaan ja noin puolessa välissä annettiin ohjeistus kotitenttiin. Tentissä oli neljä kysymystä, joihin tuli kirjoittaa kahden sivun vastaukset lähdeviitoituksin. Tenttiä oli aikaa kirjoittaa melkein kuukausi, mikä oli ruhtinaallisesti minulle, jolla ei ollut päivätyötä. Toinen osa oli soveltavampi ja sen aikana tuli palauttaa lyhyitä tehtäviä tapausesimerkkiin liittyen. Toisen osan aikana tehtiin myös ryhmätyötä, jonka esitykset pidettiin viimeisellä kerralla. Tentti arvosteltiin hylätty, hyväksytty (G) tai VG (väl godkänd). Socialpsykologi –kurssilla opiskelijoita oli vain kourallinen, mikä teki seminaarimuotoisista keskustelupainotteisista opetuskerroista kuumottavia. Jokaiseen seminaariin piti valmistautua kahdella kirjallisella vastauksella ja 2-3 keskusteluvastauksella. Lisäksi piti keksiä omia keskustelukysymyksiä ennakkomateriaalin pohjalta. Kirjallisista vastauksista sai henkilökohtaista palautetta. Kurssin loppupuolella annettiin runsaammin aikaa 5-8 sivun kirjallisuuskatsauksen kirjoittamiseen, jonka pohjalta kurssin arvosana muodostui (G tai VG). Viimeisellä kerralla omasta katsauksesta tuli pitää esitelmä. Kurssi oli haastava ja kehittävä sekä akateemisesti että kielitaidon kannalta. Ruotsiksi opiskeleminen tuntui antoisalta ja erityisesti kirjoittamisen suhteen kehitystä tapahtui nopeasti. Puheen harjaantumisen kannalta olisin kaivannut lisää kontaktiopetusta viikkoon. Ruotsi on kaikesta huolimatta ryhmätöiden ja keskustelemisen luvattu maa, joten Nordplus-vaihdossa suun avaamiselta ruotsiksi ei voi kokonaan välttyä.

Psykologian laitos.

Vapaa-aika ja muu eläminen

Ennen vaihtoa sai ilmoittautua Student Buddy –toimintaan, jossa saapuvat vaihto-opiskelijat jaettiin pienempiin ryhmiin, jotta ryhmäytyminen onnistuisi paremmin. Vaihto-opiskelijoille järjestettiin paljon hauskaa toimintaa, eikä alussa jaettu ryhmä lopulta vaikuttanut kohdallani siihen, keiden kanssa vaihtoaikani vietin. Yliopiston tutortoiminnan lisäksi Student Göteborg järjestää erilaisia ilmaistapahtumia kaikille opiskelijoille. Alkuun uusiin ihmisiin tutustui helposti myös vaihtareiden Facebook-ryhmän kautta, jossa ihmiset huhuilivat seuraa esimerkiksi saaristoretkille. Göteborgin luonto ja erityisesti kaunis saaristo ihastuttivatkin minua suuresti. Tein vaihdon aikana reissut Tukholmaan, Malmöön ja Kööpenhaminaan. Myös Osloon on Göteborgista hyvät kulkuyhteydet. Kävin yliopiston järjestämän ruotsin kurssin korkeimman (4) tason, mutta sekin oli odotettavasti liian helppo. Kurssilla tapasi kuitenkin muita vaihtareita ja antoisinta oli päästä höpöttelemään ruotsiksi tanskalaisen vaihtarin kanssa, joka myös osasi ruotsia hyvin. Göteborgissa on opiskelijoille suunnattu liikuntakeskus, mutta sen hinnat ovat aivan toista luokkaa kuin meidän Unisportilla. Päädyin ottamaan jäsenyyden paremman sijainnin ja silloisen tarjouksen vuoksi Nordic Wellness –ketjulta, johon olin tyytyväinen. Myös joukkoliikenne on opiskelija-alennuksesta huolimatta kalliimpaa. Göteborg on kaunis ja sopivan kokoinen kaupunki, jossa raitiovaunut kuljettavat joka suuntaan. Göteborgissa puhutaan letkeää, mutta selkeää ruotsia ja pidin erityisesti siitä, etteivät ruotsalaiset koskaan vaihtaneet kanssani englantiin, kuten Tukholmassa usein kuulee käyvän.

Galterö.

Vaihtokertomus, Stockholms universitet, kevät 2018

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Suoritin kandivaiheen vaihto-opintoni Tukholman yliopistossa kevätlukukautena 2018.
Tukholman yliopistoon hakeminen oli varsin helppoa: lähetettyäni yliopiston nettisivuilta löytyvän hakemuksen, englanninkielisen motivaatiokirjeen sekä virallisen opintorekisteriotteeni sähköpostitse vaihtoyliopistoni koordinaattorille sain parin viikon kuluttua yliopiston asumispalveluiden ohjeet asunnon hakemiseksi. Olin hieman skeptinen valitessani ensisijaiseksi toiveekseni yksiön, mutta yllätyksekseni sain kuin sainkin toivomani asunnon Lidingöstä! Kun olin saanut Tukholman yliopistolta hyväksymiskirjeen sekä solminut vuokrasopimuksen, uskalsin viimein ostaa menolipun Tukholmaan.

Vaihdon alussa

Ensimmäiset viikot Tukholmassa menivät käytännön asioita hoitaessa. Yksi tärkeimpiä ja ensimmäisten joukossa hankittavia asioita on Access-matkakortti, jonka voi ostaa miltä tahansa Pressbyrånilta. Vaikka suurin osa opiskelija-asunnoista on jo valmiiksi kalustettuja (sänky, pöytä + tuolit jne.), ei huonekaluostoksilta voi täysin välttyä. Rahan säästämiseksi suosittelen shoppailun keskittämistä Ikeaan, johon kulkee arkisin useita maksuttomia bussivuoroja. Yliopiston järjestämä orientaatioviikko on myös hyvin hyödyllinen uuden opiskelijan näkökulmasta. Orientaatioviikko pitää sisällään infotilaisuuksia käytännön asioista, hauskoja aktiviteetteja sekä uusiin ihmisiin tutustumista. Osallistuin omalla orientaatioviikollani muun muassa kampuskierrokselle, turistikiertoajelulle sekä tervetulojuhlaan.

Asuminen

Tukholma on Helsinkiä kalliimpi kaupunki asua niin vuokrien kuin myös matkustamisen sekä ruoan suhteen. Matkakortti kustantaa opiskelijalle noin 570 kruunua kuukaudessa, mutta kirpaisevaa hintaa kompensoi laaja matkustusalue. Olin onnekas saadessani yksiön Tukholman yliopiston asumispalvelujen kautta, sillä maksoin 24 neliön asunnostani vain 4500 kruunua kuukaudessa. Opiskelijat, jotka vuokrasivat asunnon yksityisiltä vuokranantajilta, saattoivat maksaa jopa 9000 kruunun kuukausivuokraa. Ruotsissa ei ole myöskään tuettua kouluruokailua, jonka vuoksi suosittelen pienellä budjetilla matkustavia opiskelijoita varautumaan henkisesti omien eväiden valmistamiseen. Frescati-kampukselta löytyy paitsi lukuisia mikroaaltouuneja, myös useita lounasravintoloita, joissa ruokien hinnat vaihtelevat 50 kruunusta 100 kruunuun. Halvin (ja paras) lounas löytyy Matbutikenista, josta voi ostaa täyttävän vegaanisen lounaan 50 kruunulla. Kasvisruokailu tulee Tukholmassa yleisestikin ottaen edullisemmaksi kuin sekaruokavalio, sillä lihan hinta on kaupoissa huomattavasti korkeampi kuin Suomessa.

Opiskelu ja opetus

Opiskelin Tukholman yliopistossa filosofiaa niin ruotsiksi kuin myös englanniksi. Suoritin mm. seuraavat kurssit:

– lääketieteen etiikka (15 op)
– ruotsin kurssi (9 op)
– kielifilosofia (7,5 op) sekä
– metafysiikka (5 op)

Kursseilla tehtiin paljon ryhmätöitä, joka osoittautui paikoittain hieman haasteelliseksi puutteellisen ruotsin kielitaitoni vuoksi. Helsingin yliopistoon verrattuna kursseista sai vähemmällä työllä enemmän opintopisteitä sekä parempia arvosanoja, jonka vuoksi opiskelu oli hyvin rentoa ja mukavaa vaihtelua. Suomesta poiketen lähes jokaiselle kurssille piti ostaa oppikirjat, jotka maksoivat useita satoja kruunuja. Kampukselta löytyy käytettyjä oppikirjoja myyvä kauppa, josta suosittelen etsimään kirjoja ensisijaisesti.

Muihin Ruotsin yliopistoihin verrattuna Tukholmassa ei ole juurikaan opiskelijaelämää, vaan paljon on opiskelijan oman aktiivisuuden varassa. Frescati-kampukselta löytyy esimerkiksi humanistisen sekä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ’’villoja’’, joissa järjestetään viikottain baari-iltoja, joissa pääsee nauttimaan edullisista juomista. Harva kuitenkaan jaksaa viettää jokaista viikonloppuaan kampuksella, joten suosittelen lämpimästi keksimään muita hauskoja ajanviettotapoja muiden opiskelijoiden kanssa – Tukholmasta ei nimittäin tekeminen lopu.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Kannustan kaikkia uusia vaihtoon lähtijöitä kokeilemaan rohkeasti ruotsinkielisille kursseille osallistumista kielitaidon kehittymisen kannalta. Riikinruotsia oppii parhaiten kuuntelemalla ja keskustelemalla, ja kevään lopussa se ei tunnu enää lainkaan niin vaikealta kuin vaihdon alussa. Lisäksi suosittelen osallistumaan yliopiston järjestämiin kielikahviloihin, joissa ruotsinkielinen opiskelija keskustelee ruotsiksi opiskelijoiden kanssa, jotka haluavat parantaa ruotsin kielen osaamistaan. Tukholman yliopisto tarjoaa myös erinomaisia koko kevään ajan kestäviä ruotsin kielen kursseja, jotka koin itse todella hyödyllisiksi ja hauskoiksi. Ruotsissa ihmiset suhtautuvat hyvin ihmisiin, jotka vielä harjoittelevat kyseistä kieltä. Käytä siis rohkeasti ruotsia missä tahansa se vain on mahdollista, niin kevään lopussa osaaminen on kasvanut jo valtavasti