Humanistisen tiedekunnan opiskelija
Saapuminen ja asunnon etsiminen
Oma vaihtokokemukseni alkoi melko ikävissä merkeissä, sillä saavuin Padovaan ilman asuntoa. Muut alkuvalmistelut olivat sujuneet melko helposti, mutta kesällä aloitettu asunnonmetsästys ei ollut tuottanut tulosta. Olin varautunut asumaan ensimmäiset viikot hotellissa ja etsimään asuntoa paikanpäältä. Asuntotilanne on Padovassa monien muiden vaihtokaupunkien tavoin hyvin hankala ja kehottaisinkin kaikkia uusia vaihtoon lähtijöitä aloittamaan asunnon etsimisen pikimmiten.
Itselleni tilanne oli todella stressaava ja jouduin jopa tosissani pohtimaan vaihdon perumista. Kodittomia opiskelijoita oli kaupungissa paljon ja vaikka kohtalotovereiden tuki kevensi mieltä, sai se toisaalta kilpailun vähäisistä asunnoista tuntumaan entistä tiukemmalta. Suuren kysynnän vuoksi myös hotellien ja Airbnb-asuntojen hinnat olivat pilvissä ja monet joutuivatkin rahapulan vuoksi palaamaan kotimaihinsa tai viettämään öitä rautatieasemalla. Padovan asuntomarkkinoilla näkee myös paljon huijareita, rasismia ja syrjintää, joten siihenkin kannattaa varautua. Onneksi erilaisissa Erasmusryhmissä jaetaan kernaasti tietoa huijareista ja annetaan vinkkejä asunnon etsimiseen. Itse sain lopulta paikan jaetusta huoneesta lähinnä tuurin ja suomalaisen passini takia. (On tavallista, että vuokranantajat etsivät asuntoihinsa vain tietyn maalaisia ihmisiä.)
Asunto oli vanha ja huonokuntoinen, mutta oikein hyvällä paikalla ja myös kämppikset osoittautuivat mitä mainioimmiksi. Asuin jaetussa huoneessa, mikä ei tuntunut siinä epätoivoisessa tilanteessa mitenkään huonolta ratkaisulta ja osoittautuikin lopulta erittäin mukavaksi asumismuodoksi. Asunto ei ollut mitenkään ideaali, mutta kämppisten kanssa absurdeillekin ongelmille pystyi onneksi nauramaan.
Ainakin itse jouduin maksamaan heti kättelyssä todella ison summan, joka kattoi takuuvuokran ja ensimmäisten kuukausien vuokran. (Koko vaihdon ajalle jaettuna vuokra oli noin 400 euroa kuussa) Rahaa kannattaa lähtiessään siis varata niin paljon kuin suinkin mahdollista. Itse olin onneksi työskennellyt pitkään ennen lähtöä ja HY:n vaihtarit saivat myös Erasmus-apurahan hyvissä ajoin ennen lähtöä.
Yllättävää oli myös se, kuinka paljon perustavaraa joutui itse ostamaan. Ikea reissulta mukaan tarttui muun muassa, petivaatteet, lakanat ja pyyhkeet ja yhdessä kämppisten kanssa ostimme keittiötarvikkeita, roskakoreja ja siivousvälineitä. Tämäkin on hyvä ottaa huomioon reissubudjetissa ja mikäli mahdollista suosittelen ottamaan jo kotoa mukaan esimerkiksi lakanoita ja pyyhkeitä.
Arki kohteessa
Asuntotilanteen ratkettua vaihtoni pääsi kunnolla käyntiin ja tykästyin todella Padovan kaupunkiin. Kyseessä on melko pieni opiskelijakaupunki, jossa todella pääsee vetäytymään opiskelijakuplaan. Mielestäni se on oiva vaihtokohde, sillä pienet piirit luovat yhteisöllisyyttä ja vaihtarin on helppo tutustua muihin opiskelijoihin sekä itse kaupunkiin. Kapunkina Padova on kaunis ja huokuu historiallista tunnelmaa. Se on sijaintinsa puolesta myös oiva kohde päiväretkiä ajatellen!
Kaupunki on melko pieni ja suurin osa opiskelijoista kulki kaikkialle pyörillä. Niitä myydäänkin halvalla erilaisissa opiskelijaryhmissä. Itse asuin niin lähellä keskustaa ja kampustani, että en kokenut pyörän ostamista tarpeelliseksi. Myös kaupunkipyörien käyttö oli helppoa. Itse puhun italiaa, joten arkipäiväiset asiat hoituivat helposti, mutta kaupungissa on niin paljon vaihtareita, että monissa paikoissa pärjää myös englannilla. Suosittelen kuitenkin opiskelemaan edes jonkin verran italiaa, sillä se kyllä helpottaa elämää ja auttaa varmasti myös saamaan vaihdosta enemmän irti.
Ystäviä oli helppo saada erityisesti muista Erasmus-opiskelijoista. Alussa kävin usein Erasmus-tapahtumissa, mutta ne olivat ainakin alkusyksystä hyvin täysiä ja melko huonosti järjestettyjä. Itse tutustuin muihin parhaiten omilla kursseillani.
Oma vapaa-aikani kului paljolti nähtävyyksiä kierrellen ja päiväretkiä tehden. Italia tarjoaa upeita kulttuurinähtävyyksiä ja sitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää! Useimmat museot ja nähtävyydet ovat opiskelijoille hyvin edullisia.
Opiskelu
Opetus oli Padovassa korkeatasoista ja yllättävän samanlaista kuin Suomessa. Itse puhun sujuvasti italiaa, joten suoritin lähes kaikki kurssini italiaksi. Se oli mukavaa, sillä pääsin todella näkemään italialaista yliopistokulttuuria. Erityisesti humanistisia aineita opiskelevalle Italia on oiva vaihtokohde, sillä kurssitarjonta on laaja ja opetusta järjestetään mitä mielenkiintoisimmista aiheista. Suomeen verrattuna kurssit ovat suurempia ja opetus yksityiskohtaisempaa. Erityisesti italiaa osaaville kurssitarjonta on laaja, mutta myös englanninkielisiä kursseja tarjotaan monilla aloilla.
Itse yllätyin siitä, että kurssien aikana ei ollut paljoa palautettavia töitä tai ennakkolukemisia, mihin Suomessa on tottunut. Luentokertoja sen sijaan oli viikossa enemmän ja kokeisiin vaadittava kirjallisuus paljon laajempi. Opiskelurytmi oli siis hieman erilainen kuin Suomessa, mutta ainakin itselleni se sopi erityisen hyvin.
Myös itse lukuvuosi on Italiassa jaettu eri tavalla kuin Suomessa. Syyslukukausi alkoi vasta lokakuun alussa ja jatkui helmikuun loppuun. Joululoma oli muutaman viikon mittainen, jolloin suurin osa vaihtareista palasi käymään kotimaassaan. Tämän lisäksi syyslukukauden aikana oli pari pidennettyä viikonloppua kansallisten juhlapyhien vuoksi.
Koekausi alkoi joululoman jälkeen ja suurin osa luennoista päättyikin jo ennen joulua. Aikaa laajan koekirjallisuuden läpi käymiseen oli siis runsaasti. Pääsääntöisesti kokeet järjestettiin tammikuun lopusta helmikuun loppuun ja jokaisen kurssin kohdalla valittavissa oli kaksi eri koepäivää. Koejakso oli stressaava ja ilmapiirin muutoksen tunsi myös kimppakämpässämme. Itse toki suoritin erityisen monta kurssia, eli helpommallakin olisi päässyt.
Suurin osa tenteistä on Italiassa suullisia kokeita, joka käytännössä tarkoittaa suullista kuulustelua professorien ja muiden kurssilaisten edessä. Itse jännitin ensimmäistä koettani paljon, sillä en tiennyt millaisia kysymyksiä kokeissa kysytään ja millaisia vastauksia opettajat odottavat. Itse kuulusteluiden tekemiseen kuitenkin tottui, eivätkä ne lopulta olleet niin pelottavia kuin miltä kuulostavat. Professorit olivat vaihtareille hyvin ystävällisiä ja ymmärsivät hyvin uuden tilanteen tuoman jännityksen.
Lopulta kamalimmaksi osuudeksi kokeissa osoittautui professorien epäjärjestelmällisyys. Ei ollut mitenkään tavatonta, että opettajat siirsivät kokeita viime tingassa ja koepäivän aikataulu oli joka kerta yksi jännitysnäytelmä. Useimmiten paikalle piti mennä aamulla, jolloin sai kuulla, missä järjestyksessä opiskelijat kuulustellaan. Mitään kellonaikaa ei siis kenellekään annettu ja omaa vuoroaan sai laskea hieman summittaisesti. Itse satuin aina listan loppupäähän ja jouduin odottamaan vuoroani pitkälle iltapäivään asti, mikä kieltämättä laski suoritusta ja keskittymiskykyä. Kehottaisin siis henkisesti varautumaan äkillisiin muutoksiin ja stressaaviin pitkiin päiviin.
Paluu Suomeen
Paluu Suomeen sujui haikeissa tunnelmissa, mutta itse organisoinnin puolesta helposti. Sain kaikki tarvittavat vaihtodokumentit sähköisesti, enkä kokenut sen suurempia ongelmia. Olin myös pitänyt asuntoni Suomessa vaihdon ajan, joten kotiinpaluu sujui siltäkin osin vaivattomasti. Ainakin itselleni oli hyvä ratkaisu varata Suomessa aikaa palautua rankasta koekaudesta ja muutoksen aiheuttamasta tunnemyrskystä.
Suosittelen vaihtoon lähtöä lämpimästi! Vaikein osuus oli alkubyrokratia ja asunnon löytäminen, mutta kaikki sen jälkeen oli ehdottomasti kaiken vaivan arvoista. Kannattaa muistaa, että lomakkeiden täyttöön ei lopulta mene kuin muutama päivä ja sen jälkeen tarjolla on upeita elämyksiä. Erasmus-vaihdon aikana saa paljon rahallista ja henkistä tukea ulkomailla oleiluun ja mielestäni se on ainutlaatuinen tilaisuus, joka kannattaa hyödyntää.
