Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija
Ennen lähtöä
Ajatus Italiasta vaihtokohteena sai alkunsa vaihtohakua edeltävän vuoden lomamatkalta Roomasta. Olin ideoinut vaihtokohteekseni Euroopan maata, joka olisi kuitenkin riittävän erilainen verrattuna Suomeen ja mieluusti myös lämpimämpi, johon Italia kulttuuriarvoineen sopikin täydellisesti. Italian kaupungeista nimenomaan Bologna valikoitui kohteeksi sen historiallisen yliopiston, sijainnin sekä suuria kaupunkeja pienemmän ja sympaattisen kaupunkimielikuvan ansiosta.
Hakuprosessi oli sujuva sekä Helsingin että Bolognan yliopiston osalta. Vaihtoyliopiston tieto hyväksymisestä tuli hyvissä ajoin maaliskuun alussa. Bolognan yliopiston osa prosessista ei sisältänyt enää varsinaista hakua vaihtoyliopistoon, vaan hyväksymissähköpostin ohessa ohjattiin ainoastaan suorittamaan online-rekisteröinti ennen saapumista Italiaan. Kommunikointi vaihtoyliopiston kanssa oli sujuvaa ja kysymyksiini vastattiin sähköpostitse pääasiassa heti saman päivän aikana.
Tämän jälkeen lähdön valmistelu jatkui asunnon etsinnällä sekä lähempänä lähtöä muilla valmisteluilla lentolippujen hankkimisesta matkustus- ja muuttoilmoituksiin. Bolognan yliopisto ei asettanut mitään tiettyä saapumispäivämäärää, joten aikataulun sai itse organisoida kurssien alkamisajan mukaan.
Alkubyrokratia vaihtokohteessa
Saavuin Bolognaan pari viikkoa ennen luentojen alkua. Käytännössä Bolognaan saapuessa oli huolehdittava vain parista hallinnollisesta asiasta: rekisteröityminen yliopistoon (check-in) ennen opintojen alkua ja opiskelijakortin hakeminen automaatista, sekä ns. codice fiscalen hankkiminen vuokrasopimusta varten. Italiassa vuokrasopimukset tulisi vuokranantajan verotukseen liittyvistä syistä rekisteröidä (tosin kaikki eivät tätä tee), jota varten vuokralaisella tulisi olla virallinen veronumero. Bolognan yliopisto antaa myös opiskelijoille oman codice fiscalen, mutta jostakin syystä kyseinen veronumero ei kelpaa vuokrasopimuksen rekisteröintiin. Codice fiscale hankitaan käymällä virastossa (Agenzia delle Entrate) paikan päällä, mutta virastossa ei juuri puhuttu englantia, mikä kannattaa ottaa huomioon, jos virastossa päätyy käymään omatoimisesti.
Asuminen
Asuntoa etsiessä selvisi pian, ettei Bolognan yliopisto tarjoa opiskelijoille asuntoloita, joten asunnon etsiminen jää oman aktiivisuuden varaan. Bolognassa on tunnetusti opiskelijakaupunkina hankala asuntotilanne ja asunnon etsiminen kannattaa siten aloittaa hyvissä ajoin. Olen kuullut opiskelijoista, jotka ovat tehneet vuokrasopimuksen keväälle jo edellisen vuoden kesäkuussa, mutta myös opiskelijoista, jotka ovat alkaneet etsimään asuntoa vasta saavuttuaan Bolognaan. Etsinnässä kannattaa hyödyntää erilaisia asunnonvälityssivustoja sekä Facebook-ryhmiä. Tiukka asuntotilanne tuo mukanaan lieveilmiönä myös tilanteesta hyötyviä huijareita, joten asuntomarkkinoilla kannattaa olla varovainen.
Asumismuotona kimppa-asuminen on selkeä pääsääntö, eikä Italiassa oikeastaan asuta lainkaan yksiöissä tai ylipäätään yksin. Yksiöitä on siten markkinoilla hyvin vähän tarjolla ja ne ovat yleisesti ottaen reilusti kalliimpia kuin vastaavat Helsingissä. Kimppakämppien osalta hintahaarukka on suuri. Vuokra-asunnon hintaa arvioitaessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, sisältääkö vuokra myös muut asumiskulut (’spese’) eli jätemaksun, lämmityksen, veden ja nettiyhteyden vai ei, sillä niistä voi muodostua suurikin summa vuokran päälle.
Suurin osa opiskelijoista päätyy asumaan Bolognan keskusta-alueelle ns. muurien sisälle, jonka etuna ovat lyhyet etäisyydet ja helppo kulkeminen paikkaan kuin paikkaan. Bologna ei kuitenkaan ole muurien ulkopuoleltakaan iso kaupunki verrattuna esimerkiksi Helsinkiin, jonka vuoksi kannustan laajentamaan tarvittaessa aluetta myös muurien ulkopuolelle, joilla on useita mukavia asuinalueita edelleen kävelymatkan päässä keskustasta.
Päädyin itse vuokraamaan välityssivuston kautta huoneen kimppakämpästä, joka sijaitsi keskustan ulkopuolelta rauhallisella asuinalueella. Asunto oli perussiisti italialainen kerrostaloasunto, jonka jaoin kolmen muun tytön kanssa ja josta pääsi yliopistolle kävellen näppärästi vartissa.
Opiskelu ja opetus
Yhtenä valintakriteerinäni oli mahdollisuus opiskella täysin englanniksi, ja Bolognan yliopistossa olikin tarjolla hyvä valikoima englanninkielisiä kursseja. Opintojen suunnittelu oli helppoa hyvien yliopiston nettisivujen ansiosta. Kursseja selatessa kannattaa huomata, että Bolognan yliopistolla on useampi eri kampus eri kaupungissa, joten kurssivalikoima määräytyy oman kampuksen mukaan. Kursseille ei tarvinnut erikseen ilmoittautua, ja yliopistossa olikin tavallista, että lukukauden alkaessa käydään kaikilla itseä kiinnostavien kurssien luennoilla tutustumassa ennen kurssien valitsemista. Ilmoittautumisen sijaan kurssivalinnat täytettiin nettiportaalissa pakolliseen opintosuunnitelmaan, Study Planiin. Opintosuunnitelman tekemiselle ei kuitenkaan ollut muuta aikataulua kuin se, että kurssien täytyy olla merkittynä opintosuunnitelmaan tenttiin ilmoittautuessa. Suunnitelmaa voi myös muokata vapaasti lukukauden aikana.
Oikeustieteellisessä kurssit olivat kestoltaan koko lukukauden pituisia ja lukukauden päätteeksi järjestettiin loppukokeet. Kalenteria rytmittivät luennot, joita jokaisella kurssilla järjestettiin 2-3 kertaa viikossa. Monilla kursseilla ei vaadittu pakollista läsnäoloa, mutta kurssin suoritusmuoto riippui siitä, suorittiko kurssin ns. läsnäolevana opiskelijana vai käymättä luennoilla. Usein läsnäolevat opiskelijat suorittavat kurssin loppukokeen kirjallisesti esseellä tai monivalintakokeella ja muut suullisena tenttinä.
Vaatimustason ja kuormittavuutensa osalta pidin opiskelua helpompana kuin Suomessa. Luettavaa oli yleisesti ottaen vähemmän ja koko lukukauden jatkuvilla luennoilla ehdittiin käsitellä ja opettaa kaikki, mitä kurssin oppimistavoitteisiin sisältyi. Summaten opiskelu oli kuitenkin hyvinkin perinteistä, eikä ainakaan omilla kursseillani tehty ryhmätöitä, esitelmiä tai seminaaritöitä.
Merkittävin ero kurssien suorittamisessa tuli esiin tenteissä: Italiassa nimittäin suositaan suoritusmuotona paljon suullisia tenttejä. Alkuun ajatus suullisesta tentistä hirvitti, mutta lopulta todellisuus ei onneksi vastannut uhkakuvia: kokeessa ymmärrettiin hyvin, että jännitys sekä suoritus vieraalla kielellä vaikuttavat suoritukseen, ja lisäksi suullisen tentin etuna on se, että kysymyksiä esitetään joustavasti oman osaamistason mukaan.
Suurin osa kevään opetuksesta järjestettiin koronavirustilanteen vuoksi etäopetuksena, josta minulla ei ole mitään huonoa sanottavaa: sekä äkillinen siirtymä etäopetukseen että koko kevään jatkunut etäopetus järjestettiin mielestäni todella sujuvasti. Teknisiä ongelmia ei ollut ja opettajat osasivat myös ottaa etäluennoinnin realiteetit todella hyvin huomioon opetuksessaan, jonka ansiosta luentoja jaksoi seurata koko kevään suuremmitta ongelmitta.
Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville
Italia on monessa suhteessa hyvin erilainen verrattuna Suomeen, joten alkuun monissa asioissa oli ihmeteltävää. Ensimmäisinä päivinä haasteena oli esimerkiksi löytää läppärin laturiin sopiva adapteri: kun Bolognassa suositaan suurten tavaratalojen sijaan pieniä erikoistuneita kivijalkaliikkeitä, joita ei myöskään löydy Googlesta, edellytti tavaroiden etsiminen yksinkertaisesti tutkimusretkeilyä pitkin keskustan pieniä katuja. Sopeutumista helpottivat huomattavasti mukavat paikalliset: vaikka haparoi käytänteissä eikä osannut kieltä, sain lähes poikkeuksetta ainoastaan avuliasta kohtelua.
Muutamina yksittäisinä vinkkeinä sanoisin vielä seuraavat:
- Bologna on sijainniltaan loistava valinta matkustelun kannalta ja tunnin matkan päästä löytyvät mm. ihanat Venetsia, Firenze ja Verona. Matkustelusta kannattaa siten ottaa kaikki irti vaihdon aikana! Omilla reissuillani liikuin eniten paikallisjunilla, joilla pääsi edullisesti ja nopeasti kaupungista toiseen.
- Kannattaa pakata mukaan ainakin villasukat ja tohvelit. Lämpimiin sisätiloihin tottuneena oli Italian koti talvikuukausina yllättävän viileä, koska kivilattiat ovat jääkylmät ja asuntoja lämmitetään korkeiden lämmityskulujen takia todella säästeliäästi.
- Liikkumisen osalta kannattaa hyödyntää yliopiston tarjoamaa bussikorttietua, sillä yliopisto tarjoaa vaihtareille 10 eurolla bussikortin Bolognan alueelle koko kevääksi.
Kaiken kaikkiaan en voisi olla tyytyväisempi siihen, että sain kokea vaihdon juuri Bolognassa. Kaupunki oli kaikessa italialaisuudessaan valloittava ja samalla niin kotoisa: ihmiset olivat mukavia ja saivat olon tuntumaan tervetulleeksi, opiskelijaelämä tekee kaupungista elävän, niin hyvää italialaista ruokaa saa lähes mistä tahansa raflasta ja koko kaupunki on maalattu samaan punertavaan sävyyn, jota lisäksi koristavat UNESCOn maailmanperintökohteeksikin nimetyt katetut jalkakäytävät. Vaihdon loputtua ainoa asia, joka oikeastaan jäi harmittamaan, oli se, ettei saanut jäädä vielä pidemmäksi aikaa!