Vaihtokertomus, Tokion yliopisto, syksy 2023

Lääketieteellinen tiedekunta, psykologia

Olin syyslukukauden 2023 vaihdossa Tokiossa, Japanissa. Japani on aina kiinnostanut minua maana, olin matkustanut siellä aiemminkin ja olin myös kuullut paljon hyvää opiskelijavaihdoista siellä, joten se valikoitui melko luontevasti hakukohteeksi. Kaupungin ja yliopiston valinta Japanin sisällä olikin sitten vaikeampaa. Lopulta kuitenkin olin todella tyytyväinen, että pääsin ja lähdin juuri Tokioon. Tokio on huikea kaupunki, josta löytyy varmasti jokaiselle jotakin kiehtovaa.

Tokiossa opiskelin Tokion yliopistossa eli japanilaisittain tuttavallisemmin Todaissa (東大). Kanditason vaihtarit opiskelevat USTEP-ohjelmassa, jossa kursseja voi pääsääntöisesti valikoida kahdelta kampukselta, Komabasta ja Hongosta. Syyslukukauden vaihto kesti suurin piirtein lokakuun alusta tammikuun loppuun, mutta orientaatiota varten maahan tuli saapua jo syyskuun puolella.

Ennen lähtöä

Kannattaa rakentaa itselleen kattava to do -lista hyvissä ajoin, sillä monenlaista hoidettavaa ja muistettavaa ennen lähtöä on yllättävän paljon. Byrokratiaan liittyviin asioihin kuitenkin sai onneksi Tokion yliopiston päästä aika hyvät ohjeet, joten sitä ei erityisemmin tarvitse stressata. Pääsääntöisesti virallisten asioiden hoitaminen ja järjestely toden teolla alkaa (syyslukukaudella vaihtoon lähtiessä) vasta kesällä, mutta tietysti muuta valmistelua ja esim. lentojen ostamisen voi ja kannattaakin tehdä jo keväällä. Jos ostaa Finnairilta lennot, niin Economy Classic -lippuun kuuluu lentopäivien muutosoikeus, joten lennot voi ostaa jo hyvissä ajoin vaikkei vielä tietäisi menon tai paluunkaan tarkkoja päivämääriä. Rahaa ei tarvitse vaihtaa etukäteen, suomalaisella debit-kortilla saa nostettua käteistä ja myös maksettua ainakin Tokiossa monessa paikassa.

Saapuminen ja ensimmäisten viikkojen tunnelmat

Saavuin Tokioon syyskuun alussa. Päätin tarkoituksella saapua jo pari viikkoa ennen yliopiston orientaatiopäiviä, jotta olisi aikaa henkisesti laskeutua ja ihmetellä uuden väliaikaisen asuinmaan tunnelmia, ja toki hoitaa myös kaikenlaisia alkuun liittyviä asioita (mm. kaupungintalolla asukkaaksi rekisteröityminen). Itse matka sujui ihan hyvin vaikka 13 h lennon jälkeen olo oli nukkumaanmenoon asti lievästi sanottuna sekava, sillä en juurikaan saa nukutuksi lentokoneessa. Perillä passiin liitettyä opiskelijaviisumia immigration-tiskillä näyttämällä sain zairyuu cardin eli paikallisen ulkomaalaisten henkilökortin, joka tulee periaatteessa pitää aina mukana ulkona liikkuessa. Olin ladannut eSimin puhelimeen jo Suomen päässä, jonka ansiosta sain myös netin kätevästi heti laskeuduttua toimintaan. Suica-kortti eli paikallinen koko maassa toimiva julkisen liikenteen matkakortti (IC card) minulla oli olemassa jo edellisestä reissusta, mutta matkakortin voi ja kannattaa hankkia myös heti lentokentältä.

Ensimmäisinä päivinä aloitin heti innokkaan kaupungin kiertelyn ja askelia kertyikin helposti joka päivä useampi kymmenen tuhatta. Vaikka olin käynyt Tokiossa kerran aiemminkin, niin siitä oli vierähtänyt jo 5 vuotta, joten kaikki tuntui tavallaan myös aika uudelta. Syyskuussa oli vielä melkein jokaisena päivänä yli 30 astetta lämmintä, mikä tuntui korkean ilmankosteuden kanssa melkein kuin saunalta. Japanissa on onneksi vähän joka puolella juoma-automaatteja, joista löytyy vaihteleva valikoima erilaisia kylmiä (talvisin myös lämpimiä) teejuomia, jääkahveja, limuja ja vesiä. Nämä olivat itselläni etenkin ensimmäiset viikot hyvin kovassa käytössä sillä superhelteinen sää + jokapäiväiset pitkät kävelyt = helposti myös jatkuva nestehukka…

Syyskuun loppupäässä molemmilla kampuksilla oli omat orientaatiopäivänsä joihin kuului yleinen virallisempi esittelytilaisuus, kampuskierroksia ja melko vapaamuotoista tutustumista vaihtarien ja tuutoreiden kesken. Orientaation jälkeen oli vielä vajaat pari viikkoa aikaa ennen kurssien alkua, jonka aikana muun kaupunkiin tutustumisen ohessa mm. kävimme katsomassa paria eri matsuria (eli perinteistä japanilaista festivaalia) kavereiden kanssa. Matsurit ovat tosi hauskoja esityksineen ja katuruokakojuineen ja niitä järjestetään lähinnä lämpiminä vuodenaikoina, joten jos on menossa Japaniin syksyllä, kannattaa jo heti alkuun bongailla missä ja milloin niitä järjestetään!

Arki ja vapaa-aika

Pyhättö ja matsurin kojuja

Tokiossa on todella paljon kiinnostavaa tekemistä ja nähtävää. Itse vietin paljon aikaa sekä yksin että kavereiden kanssa niin, että lähdimme metrolla tai junalla johonkin kiinnostavan oloiseen kaupunginosaan esim. joku kiintopiste mielessä, ja perillä teimme pitkiä kävelyitä – mielestäni yksi parhaista aktiviteeteista Tokiossa, sillä kaupungissa on niin paljon erityylisiä alueita, joista ihan vain kulkemalla ja ympärilleen katselemalla voi löytää kaikenlaista mielenkiintoista. Syöminen oli myös suosikkiaktiviteettejani, sillä japanilainen ruoka on järkyttävän hyvää ja myös ulkona syöminen Suomeen verrattuna halpaa. Bongailin kiinnostavia ravintoloita sekä vain sattumalta ohi kävelemällä sekä myös netin suositusten ja Google Mapsin kautta. Shoppailusta innostuneelle Tokiossa on paljon kirppistapahtumia, pieniä kivijalkaputiikkeja ja käsittämätön määrä eri kauppakeskuksia, joista löytää varmaan ihan mitä tahansa. Itse kiertelin etenkin vaatekauppoja, sillä huomasin löytäväni Japanista paljon omantyylisiä vaatteita.

 

Vaikka Tokio onkin hyvin tiheästi rakennettu, löytyy sieltä kuitenkin paljon valtavia vehreitä puistoja ja japanilaistyylisiä puutarhoja, jotka ovat upeita etenkin ruskan aikaan. Marras-joulukuuhun sijoittuva ruska-aika on Japanissa lähes yhtä odotettu ja hehkutettu kuin kirsikankukka-aika, ja syystäkin, sillä se on todella värikäs! Tykkäsin käydä myös perinteisillä buddhalaisilla temppeleillä ja shintolaisilla pyhätöillä, joita myös on Tokiossa vähän joka puolella. Ne ovat kauniita ja rauhoittavia ympäristöjä kaupungin hektisyyden keskellä.

Japanin ruskaa vuorilla ja valaistustapahtumassa

Tokiossa on myös paljon tapahtumia, esim. keikkoja, kirppiksiä, kaupunginosafestivaaleja, ruokafestivaaleja… sekä tietysti erilaisia näyttelyitä, huvipuistoja, viihdekeskuksia, onsen-kylpylöitä, karaoketaloja, pelihalleja yms. Tekemisen mahdollisuudet eivät todellakaan loppuneet kesken. Tokion ilmasto on myös sen verran lämmin, että erilaisia ulkoilmatapahtumiakin on ympäri vuoden.

 

Korkealta kaupungin skaalan näkee hyvin

Tokiosta on myös helppoa tehdä päivä- tai viikonloppuretkiä kauemmaskin kätevän junaverkoston ansiosta, ja retkimahdollisuuksista löytyy hyvin tietoa netistä. Kävin mm. Tokion länsipuolella sijaitsevilla upeilla Takao- ja Mitake-vuorilla patikoimassa ja tein retkiä lähikaupunkeihin. Erityisesti vuorilla ja muissa luontokohteissa käymistä suosittelen, Japanin luonto on upea ja melko erilainen kuin Suomessa.

Alkeellisesta japanin kielitaidostakin on muuten arjessa todella paljon hyötyä, sillä japanilaiset puhuvat keskimäärin heikosti englantia, mukaan lukien asiakaspalvelijat, kassatyöntekijät yms. Jo heti ensimmäisestä päivästä alkaen pääsi, tai oikeastaan joutui, käyttämään erilaisia perusfraaseja vaikkapa kaupassa. Tokiossa on kuitenkin hyvin opasteita englanniksikin ja kyllä ilman japanin taitoakin selviytyy, etenkin puhelimen kääntäjän kanssa. Ruokakaupassa vähäisestäkin lukutaidosta (tai puhelimen kääntäjän kameratoiminnosta) on paljon hyötyä, sillä valikoima on aika erilainen kuin mihin Suomessa on tottunut.

 

Teishoku-ateriat ovat hyviä ja edullisia

Vaikka Japanissa söinkin aika paljon ulkona ja myös ostin usein bentoja eli valmisaterioita (jotka ovat Japanissa keskimäärin todella hyviä), tykkään myös laittaa ruokaa itse. Aluksi supermarketissa ostosten teko oli melko hämmentävää, mutta pikkuhiljaa opin yhä enemmän ostamaan ja käyttämään kaikenlaisia japanilaisia aineksia. Jos kokkaa itse, kannattaakin ennemmin yrittää kokata käyttäen niitä, sillä esim. japanilaiset kasvikset ovat huomattavasti halvempia kuin tuontikasvikset.

Tokion katumaisemia

Vaihtoyliopiston opetus, lukukaudet, kurssit ja niiden suorittaminen

Syyslukukauden kurssit tosiaan alkoivat lokakuun alussa, ja samat kurssit jatkuivat tammikuun loppuun. Sen jälkeen helmikuun alussa oli vielä intensiivijakso. Ainoa varsinainen loma syyslukukaudella oli noin viikon mittainen vapaa uudenvuoden tienoilla, mutta esim. jouluna yliopistolla ollaan ihan tavalliseen tapaan.

Kursseja Tokion yliopistossa voi oman kielitaidon mukaan opiskella englanniksi ja/tai japaniksi. Itse kävin vain englanninkielisiä kursseja. Englanninkielinen kurssivalikoima on melko laaja, etenkin luonnontieteisiin ja humanistisiin tieteisiin liittyviä kursseja oli paljon tarjolla. Suoritin itse sivuaineopintojani, joten valikoin vähän kaikenlaista, mikä kuulosti mielenkiintoiselta. Kurssien alkaessa oli parin viikon “kokeilujakso”, jonka aikana kurssivalintoja sai vielä muuttaa, jos jokin kurssi ei ensimmäisten luentojen perusteella napannutkaan ja sen halusikin vaihtaa toiseen – ihan hyvä systeemi, sillä kaikkien kurssien esitteistä ei saanut kovin hyvää käsitystä esim. siitä, millaista työmäärää kurssi vaatii. Kurssit olivat kuitenkin opintopisteiltään pääsääntöisesti kaikki 2 op (joka vastaa suomalaisissa opintopisteissä 4 op).

Kurssivalintoja tehdessä kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen kummalla kampuksella kurssi järjestetään (Komaba vai Hongo), sillä ne sijaitsevat melko kaukana toisistaan. Ainakaan samalle päivälle ei välttämättä kannata valikoida kursseja molemmilta kampuksilta.

Opiskelu oli vähän erilaista kuin mihin olin HY:llä tottunut. Oppitunneilla luennoitsija yleensä luennoi vain pienehkön osan tunnista, ja muu aika käytettiin mm. keskusteluihin pienryhmissä. Viikoittaisia kotitehtäviä oli lähes jokaisella kurssilla ja lisäksi oppitunneilla oli pääsääntöisesti läsnäolopakko. Tenttejä tai kokeita itselläni ei ollut ollenkaan (japanin kielen kurssin pieniä välikokeita lukuun ottamatta), vaan kaikki kurssit suoritettiin esitelmillä ja/tai loppuesseillä, mutta muilta kuulin että monilla kursseilla oli tenttejäkin. Kaikki tämä tuntui kuitenkin ihan mukavalta vaihtelulta pääaineopinnoille Suomessa ja ryhmätyöpainotteisuus helpotti myös muihin vaihtareihin tutustumista. Lisäksi vaikka tekemistä opintojen osalta oli paljon, ei kurssien arvostelu kuitenkaan tuntunut olevan lainkaan tiukka.

Tokion yliopiston kampusalueilta

Molemmat kampusalueet olivat suuria, viihtyisiä ja vehreitä. Kampuksilla on useampia ruokaloita, joista sai kohtuuhintaista pääosin japanilaistyylistä ruokaa, ja myös kauppoja joista voi ostaa eväitä ja opiskelutarvikkeita. Yliopisto järjesti myös jonkin verran tapahtumia joihin pyrittiin houkuttelemaan sekä vaihtareita että paikallisia, osallistuin itse esim. teeseremoniatapahtumaan. Yliopistolla on myös monenlaisia kerhoja ja harrastusryhmiä, mutta niitä ei erityisemmin mainostettu vaihtareille – liittyminen on kyllä mahdollista mutta vaatii omaa aktiivisuutta.

Asuminen

Tokiossa toimii useita tahoja jotka vuokraavat kalustettuja asuntoja (pääosin yksiöitä) lyhytaikaiseen asumiseen, ja vuokrasin itse asuntoni tällaisen kautta. Asuntoja tuntui olevan hyvin saatavilla. Osalla näistä kalustettuja asuntoja vuokraavista firmoista vuokrat ovat tosin todella kalliita, mutta osalla hyvinkin kohtuullisia. Omassa yksiössäni oli kalusteiden lisäksi minikeittiö varustettuna mm. riisinkeittimellä, liedellä ja mikro-uunilla sekä ammeellinen kylpyhuone, sijainti aivan juna-aseman vieressä ja vuokra oli n. 600€ kuukaudessa. Myös yliopisto tarjoaa asuntola-asumista, joka on vielä edullisempaa. Asuntolahuoneissa käsittääkseni osassa on oma kylpyhuone ja osassa ei, ja keittiö on kaikille yhteinen. Asuntolan tai muun asunnon sijaintiin kannattaa kiinnittää huomiota: vaikka Tokion julkinen liikenne on todella kattava, matka-ajat voivat kuitenkin olla pitkiä, joten kannattaa katsoa etukäteen, että asunto on hyvien yhteyksien päässä siitä kampuksesta jolla uskoo pääsääntöisesti opiskelevansa. Oma koulumatkani oli aseman vieressä asumisesta huolimatta noin 40 min eli ei optimaalinen, mutta toisaalta junalla liikkuminen oli niin mukavaa ja helppoa ettei pitkä matka ehtinyt erityisemmin alkaa ärsyttämään.

Mikä yllätti minut vaihdon aikana

En ehkä kokenut mitään kovin valtavia yllätyksiä tai ainakaan kulttuurishokkia, sillä tiesin japanilaisesta kulttuurista jo paljon ennestäänkin. Eniten yllätyin vain positiivisesti siitä, miten hyvin viihdyin Tokiossa ja ehkä myös siitä, miten edullista moni asia oli Suomeen verrattuna, osittain myös heikon jenin ansiosta. Sen sijaan julkinen liikenne on kallista ja vaikka sen periaatteessa ennestään tiesinkin, silti ehkä vähän yllätyin kuinka paljon siihen loppujen lopuksi kuluikin rahaa. Välillä yllätyin myös siitä, miten valtavia väentungoksia monissa paikoissa oli ja ne myös usein ärsyttivät paljonkin, vaikka toki maailman suurimmassa kaupungissa ei voi muuta odottaa. On muuten myös hyvin tavallista, että suosituimpiin ravintoloihin jonotetaan oven ulkopuolella, joskus tunnin tai parikin. En tiedä oliko se aina ihan sen arvoista, mutta hauska paikalliskokemus kuitenkin!

Talviaikaan tuli opiskeluiden ohessa käytyä esim. Disneylandissa ja erilaisissa valaistustapahtumissa

En ollut aiemmin kokenut talvea Japanissa, joten siihen liittyi hienoisia yllätyksiä sekä hyvässä että pahassa. Aina sanotaan, että asunnot ovat talvella kylmiä ja sen kyllä allekirjoitan. Vaikka ilmastointilaitteessa oli lämmitys, ei silläkään saanut asuntoa kovin lämpimäksi. Tohvelit tai paksut sukkakerrastot olivat pakolliset ja pahimpina päivinä hengailin kotona ulkotakki päällä. Kylmimpinä aikoina oli paljon mukavampaa mennä esim. kirjoittamaan esseitä ihan suosiolla kahvilaan tai kampuskirjastoon. Toisaalta ulkona lämpötila tuntui Suomeen verrattuna melkein koko talven miellyttävältä ja hyvin kevyet talvivaatteet riittivät pääasiassa. Aurinko myös paistoi läpi talven melkein päivittäin, mikä oli ihanaa!

Mitä vaihtoyliopistoosi hakevan opiskelijan kannattaisi mielestäsi huomioida

 

Jos tekee vertailua eri Japanin vaihtokohteiden välillä, kannattaa kurssivalikoiman vertailun lisäksi kiinnittää huomiota esim. siihen tarjoaako yliopisto asuntolahuoneita ja millaisia ne ovat. Huomionarvoista on myös se, että Tokion yliopistossa minimivaatimus on 6 kurssia/lukukausi, vaikka muissa Japanin vaihtokohteissa se on 7 (syynä tähän ilmeisesti se, että yksittäiset oppitunnit ovat pidempiä). Englannin kielitestiä (TOEFL/IELTS) ei vaadittu kaikkiin yliopistoihin, mutta Tokion yliopistoon vaaditaan ja se pitää maksaa itse. Jos on kiinnostunut JASSO-stipendin hakemisesta vaihtoajalle, niin kannattaa tarkistaa onko se haettavissa kyseisellä lukukaudella siinä yliopistossa johon hakee. Jos on, niin kannattaa ehdottomasti hakea (hakemiseen tulee ohjeet yliopistolta).

Paluu Suomeen

Paluu Suomeen tuntui melkein puolen vuoden jälkeen kummalliselta ja kieltämättä sopeutumisessa kesti vähän aikaa, etenkin siksi että palasin helmikuussa keskelle talvea. Toisaalta monia läheisiä oli ikävä ja siinä mielessä paluuaika tuntui sopivalta, toisaalta olisi ollut muilta osin ehkä helpompaa palata vasta kun kevät on Suomessa pidemmällä. Suomen pimeys tuntui hieman raskaalta, kuten myös tietynlainen tyhjyys. Tokiossa jo äänimaisemakin on hyvin erilainen, kun ihmisiä on joka puolella ja esim. juna-asemilla soi jatkuvasti erilaisia kuulutuksia. Helsingissä taas on talvella melkein kaikkialla kovin hiljaista. Vaihto oli kaiken kaikkiaan todella antoisa ja ainutlaatuinen kokemus. Viihdyin Tokiossa hyvin, opin paljon uutta, koin monenlaista upeaa ja tutustuin tosi kivoihin ihmisiin, ja nyt jälkeenpäin mietin kaikkea kokemaani haikeudella ja etenkin kiitollisuudella.