Vaihtokertomus, Universität Wien, kevät 2023

Humanistinen tiedekunta, Kielten kandiohjelma

Saapuminen ja ensimmäisten viikkojen tunnelmat

Saavuin Wieniin noin viikon ennen opetuksen alkua. Lentomatka Helsingistä oli lyhyt, mutta saavuin myöhään illalla ja yövyin ensimmäisen yön hotellissa. Jo seuraavana päivänä piipahdin nopeasti IKEA:ssa ja lähdin etsimään asuntolaan.

Ensimmäiset viikot hurahtivat lähinnä alueeseen tutustumisessa ja alkubyrokratian hoitamisessa. Aluksi Wieni tuntui todella isolta kaupungilta, mutta opin nopeasti suunnistamaan ja huomasin paikan olevan kooltaan pienempi kuin Helsinki. Maahan tulo jännitti jonkin verran, sillä en puhu paikallista kieltä (eli saksaa) ollenkaan, mutta onnekseni moni paikallinen puhuu kuitenkin englantia hyvin.

Asuminen ja arki kohteessa

Asuin vain 15-minuutin päässä keskustasta, mikä oli hyvin kätevää. Matka yliopistolle oli myös suhteellisen lyhyt. Asuntolasta oli itse asiassa lyhyt matka kaikkialle: yliopistoon, kauppakeskukseen, keskustaan ja lentokentälle. Itse asuin huoneessa, josta löytyi oma suihkutila, pieni hella ja jääkaappi. Pesutupa ja muut yhteiset tilat löytyivät alakerrasta. Pidin tästä vaihtoehdosta todella paljon, sillä se tarjosi yksityisyyttä. Kaikissa asuntoloissa näin ei kuitenkaan ole. Edullisemmissa kohteissa opiskelijat jakavat esimerkiksi suihku- ja keittiötilat.

Oma arki vaihtokohteessa oli hieman erikoisempi kuin täällä kotiyliopistossa. Googlailin etukäteen kulkuyhteyksiä Wienistä muualle, ja päätin hyödyntää kaupungin hyvää sijaintia. Matkustelin siis vaihdon aikana yllättävän monta kertaa. Tungin kaikki mahdolliset kurssit kahdelle päivälle ja loppuajan sain rauhassa tutkiskella Wieniä ja matkustella lähimaihin. Matkustelun vuoksi moni vaihto-opiskelijoille tarkoitettu tai asuntolan yhteinen tapahtuma jäi välistä.

Vaihtoyliopiston kurssit ja opetuskulttuuri

Vaihtoyliopiston kursseja oli moneen eri lähtöön. Löysin tarjonnasta useamman etäkurssin, mutta suurin osa kursseista vaati läsnäoloa kampuksella. Valitsin kurssit puhtaasti oman kiinnostuksen mukaan, sillä suoritin jo pakolliset kurssit kotiyliopistossa. Tämä puolestaan mahdollisti joustoa ja vapautta valintaan. Koska opiskelin pääasiassa kieltä, tartuin ilomielin mahdollisuuteen opiskella kulttuuria koskevia kursseja Wienissä.

Luentojen kesto tai rakenne ei juurikaan eronnut Helsingin yliopistosta. Yllätyin eniten kurssi-ilmoittautumisten yhteydessä ja ensimmäisen luennon päätteeksi. Kun ilmoittaudut kursseille, saat 1000 pistettä, jotka on jaettava kurssien kesken. Mitä enemmän annat pisteitä kurssille, sitä tärkeämpänä pidät sitä eli  pistesysteemin avulla pääset ilmaisemaan omat prioriteetit tiedekunnan professoreille. Opiskelijoiden valinta ei siis perustu “first come, first served” – sääntöön. Toinen yllättävä kultuurriero liittyi kiitoksen ja arvostuksen  esittämiseen. Jokaisen luennon (tai esimerkiksi toisen opiskelijan esityksen) päätteeksi ei anneta aplodeja. Taputusten sijaan opiskelijat kolkuttavat nyrkillä pöytää vasten.

Kokeet

Jokainen professori päätti itse loppukokeen pitämisestä. Yhteen kokeeseen jouduin erikseen virallisesti ilmoittautumaan u:spacen (Sisun tapainen järjestelmä) kautta ja toiseen ei tarvinnut ilmoittautua lainkaan. Osan kursseista sain läpäistyä osallistumalla luennoilla ja kirjoittamalla loppuesseen.

Kokeita pidetään sekä kampuksella että etänä. Jokaisen kurssin yhteydessä kannattaa siis kirjoittaa ylös, miten tulisi suorittaa kurssi ja miten se arvioidaan. Yleensä itse professorit muistuttavat kokeista ja rekisteröitymisistä, jos niitä on.

Lukukauden kesto ja lomat

Kun ensimmäisen kerran kuulin lukukausista ja lomista, olin ymmälläni. Nimittäin Itävallassa lukuvuosi jakautuu talvi- ja kesälukukauteen. Talvilukukausi alkaa vasta lokakuussa ja opetus päättyy tammikuun lopussa. Kesälukukauden opetus alkaa maaliskuussa ja päättyy vasta kesäkuun lopussa. Saatat siis joutua tilanteeseen, jossa suomalaista yliopistoa käyvät kaverisi istuvat paahtavat jo opiskelun parissa, kun sinulla ei ole paljon mitään tekemistä. Toki myös suomalaiset hieman hihittelevät, kun joudut kesähelteiden keskellä istumaan luentosalissa ja stressaamaan viimeisiä tehtävän palautuksia.

Wienissä kevät-kesälukukauden viettäneenä olin hyvin innoissani, sillä paikallinen pääsiäisloma kesti kaksi viikkoa. Myös muita lyhkäisempiä lomia löytyi ja päälle vielä sai nauttia yksittäisistä vapaapäivistä. Itselleni tämä mahdollisti useamman eri matkan ja vierailun. Kannattaa vain muistaa, että Itävallassa juhlapyhinä on hyvin hiljaista ja suurin osa paikoista (kaupat, museot, leffateatterit jne.) on silloin kiinni.

Yllätyksiä ja huomioita

Jos sinulla on mahdollisuus opetella saksaa ennen lähtöä, lämpimästi suosittelen tekemään juuri niin. Paikallisen kielen osaaminen (vaikka vain alkeista olisi kyse) helpottaa elämääsi todella paljon, vaikka Itävallassa puhutaankin suhteellisen hyvin englantia. Kielen osaaminen helpottaa perusarkea ja mahdollistaa myös helpomman tutustumisen paikallisiin.

Kannattaa varata myös mukaan käteistä jonkin verran. Yllättävän monissa paikoissa joudut maksamaan käteisellä ilman että on edes mahdollisuus maksaa kortilla. Maan pienemmissä kaupungissa, etenkin vilkkaimmissa turistipaikoissa, käteisellä maksaminen voi olla ainoa vaihtoehto.

Muista rekisteröityä. Joudut tekemään sen kahdesti. Vaikka et tarvitsekaan viisumia Itävaltaan, joudut silti käymään paikallisissa virastoissa.  Ensin joudut piipahtamaan alueesi virastossa rekisteröimässä uuden osoitteen (anmelden) ensimmäisen vaihtoviikon sisällä. Sinun ei tarvitse varata vielä aikaa etukäteen, mutta tarvitset vuokranantajan allekirjoitukseen lomakkeeseen. Seuraavaan rekisteröintiin (EU-rekisteröinti, jos tiedät, että joudut oleskelemaan maassa enemmän kuin kolme kuukautta) tarvitaan ajanvaraus. Kannattaa ehdottomasti varata aika jo täällä Suomessa, sillä jonotusaika on yleensä hyvin pitkä. Vaihdon lopuksi (enintään kolme päivää ennen lähtöä) joudut vielä käymään uudestaan samaisessa virastossa ilmoittamassa, että muutat takaisin Suomeen.

Valitettavasti moni byrokraattinen homma hoituu vanhanaikaisesti eli vain ja ainoastaan kasvotusten ja paperilla. Henkilökunta on kuitenkin todella ystävällinen ja on aina valmis auttamaan. Rohkeasti saa kysyä, jos jokin jäi epäselväksi.

Paluu Suomeen

Rehellisesti sanottuna takaisin palaaminen tuntui hieman oudolta. Viimeiset viikot hurahtivat nopeasti ohi lopputenteissä ja muissa puuhissa kuten pakkaaminen, loppusiivoaminen jne. Vielä lentokentällä oli vaikeaa sisäistää, että vaihto päättyi.

Loppujen lopuksi aika meni todella nopeasti ohi. Suosittelen kuitenkin lämpimästi vaihtoon lähtemistä. Opintopisteiden lisäksi sain paljon hienoja kokemuksia, joita tuskin olisin täällä kotiyliopistossa saanut. Itse pääsin kätevästi matkustelemaan Wienistä ja näkemään uusia paikkoja, ihmisiä ja kulttuureja.