Vaihtokertomus, Leiden University, kevät 2018

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Sain tiedon, että Helsingin yliopisto on valinnut minut vaihtoon keväällä 2017, minkä jälkeen seuraava askel oli hakea itse kohdeyliopistoon. Haku aukesi alkusyksystä, enkä sitä ennen saanut sähköpostia tai muuta yhteydenottoa Leidenistä. Osa yliopistoista ottaa yhteyttä tuleviin vaihto-opiskelijoihin, mutta tässä tapauksessa kaikki tieto tuli etsiä itse yliopiston internetsivuilta. Tiedonhakuun ja hakuprosessiin tutustumiseen kannattaa käyttää aikaa ajoissa, ettei tärkeät päivämäärät vahingossa jää huomaamatta.

Minun ei tarvinnut hankkia kielitodistusta, vaan yliopistolle riitti opintosuoritusote, josta ilmeni englannin kielikurssin suorittaminen. Itse hakeminen oli lopulta helppoa, kunhan viimein löysi oikean informaation yliopiston sivuilta. Aikaa vievin prosessi oli valita suoritettavat kurssit. Tietoa aikatauluista ei ollut saatavilla, joten valitsin kurssit vain niiden sisällön perusteella. Lopulta en saanut kaikkia valitsemiani kursseja, mutta yliopiston opintoneuvoja auttoi valitsemaan korvaavat tilalle. Haun jälkeen hyväksymisviestin saaminen kesti noin kuukauden, joten prosessi oli todella hidas. Hyväksymisen jälkeen pystyin hakemaan asuntoa yliopiston kautta.

Kevätlukukausi alkoi helmikuun alussa orientaatioviikolla ja hoidinkin melkein kaikki loput valmistelut (vakuutukset, lennot yms.) vasta tammikuussa. Myös asuntotarjous yliopistolta tuli myöhään, noin kolme viikkoa ennen lähtöä. En tiennyt Hollannista tai Leidenistä paljoakaan ennen vaihtoon lähtöä, mutta kaikki järjestyi todella sujuvasti. EU-kansalaisena en tarvinnut mukaan muita todistuksia kuin passin ja lisäksi minulla oli eurooppalainen sairaanhoitokortti.

Asuminen

Asuntotarjous yliopistolta tuli tosiaan vasta muutamaa viikkoa ennen lähtöä, joten siihen saakka joutui jännittämään, missä yönsä kevään aikana viettää. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että jos lähettää asuntohakemuksen heti hyväksymisen saatuaan, mahdollisuudet tarjouksen saamiseen ovat hyvät. Tietenkään et välttämättä saa tarjousta ensimmäisestä vaihtoehdostasi. Yliopiston asuntotoimisto tarjoaa asuntoja/huoneita sekä Leidenistä että Haagista, joka sijaitsee reilun 10 minuutin junamatkan päässä Leidenistä.

Sain huoneen yhdestä Leidenin kolmesta kansainvälisille opiskelijoille tarkoitetuista rakennuksista. Rakennus oli yli satavuotias entinen vanhainkoti ja tietyissä asioissa iän huomasi. Huoneeni oli suhteellisen iso ja valmiiksi kalustettu sekä juuri remontoitu. Lisäksi jaoin keittiön, suihkut ja WC:t yhdeksän muun opiskelijan kanssa. Vuokraa maksoin 540 euroa kuussa, joka sisälsi internetin, veden, sähköt yms. Yhteisissä tiloissa kävi siivoojat päivittäin ja yleisellä tasolla asunnot olivat hyvässä kunnossa ja siistejä. En ollut koskaan aiemmin asunut vastaavassa asuntolassa tai soluasunnossa, mutta pidin siitä, että sain asuntolasta nopeasti uusia kavereita ja järjestimme paljon yhteistä tekemistä asuntolan yhteisissä tiloissa. Asuntolaan muuttaessa pelkäsin tietenkin joka iltaista biletystä ja menetettyjä yöunia sekä sotkuista keittiötä ja riitoja naapureiden kanssa. Asuntolassa kuitenkin noudatettiin yleisiä hiljaisuusaikoja todella hyvin ja keittiön muutamaa likaista astiaa lukuun ottamatta kaikki pelkoni jäivät toteutumatta.

Haagissa asuminen tarjoaa erilaisen vaihtokokemuksen, sillä kaupunki on paljon Leideniä isompi ja lisäksi sijainti tarkoittaa enemmän matkustamista. Junia kuitenkin kulkee tiuhaan ja myös yöaikaan. Lisäksi osa luennoista järjestetään Haagissa, Leidenin yliopiston toisessa toimipaikassa.

Opiskelu ja opetus

Oikeustieteellinen tiedekunta Leidenissä on kansainvälisestikin arvostettu ja opetus on tasokasta. Tämä näkyy myös siinä, että vaatimustaso kursseilla on korkea. Kokeet arvostellaan asteikolla 1–10 ja tarvitset vähintään 60 % pisteistä päästäksesi läpi. Kurssin aiheesta ja vastuuopettjasta riippuen tenttiin saattaa saada ottaa lakeja tai muita materiaaleja mukaan, mutta tämä täytyy tarkastaa jokaisen kurssin kohdalla erikseen.

Monet professorit ja luennoitsijat vaativat aktiivisempaa osallistumista luennoilla, kuin mihin Helsingissä on totuttu. Esseitä kirjoitetaan suhteellisen paljon ja lisäksi jokaiselle luentokerralle on osoitettu tietty etukäteislukemisto. Osalla kursseista on myös seminaarimuotoista opetusta sekä ryhmätöitä. Kurssista riippuen osallistujat ovat joko osaksi tai kokonaan kansainvälisiä opiskelijoita. Kaikki kuitenkin sujuu hyvin englanniksi, eivätkä opettajat mielellään edes vastaa hollanniksi esitettyihin kysymyksiin.

Jokaiselle kurssille tulee yleensä hankkia kirja, ja niitä ei yleensä ole saatavilla yliopiston kirjastosta. Itse onnistuin luovimaan kevään läpi ostamatta kirjoja, sillä lainasin kavereiden kirjoja ja osan löysin verkkoversiona. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että jonkin verran rahaa kuluu myös opiskelumateriaaleihin. Oikeustieteellisellä tiedekunnalla on oma kirjasto yliopiston yleisen kirjaston lisäksi, joissa opiskelijat tosiaan istuvat aamusta iltaan. Välillä oli jopa mahdotonta löytää vapaata istumapaikkaa. Omista tavoitteista riippuen aikaa jää kuitenkin hyvin myös vapaa-ajalle. Viimeiset tentit järjestettiin kesäkuun alussa.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Leiden sijaitsee loistavalla paikalla noin 20 minuutin päässä lentokentältä ja reilun 30 minuutin päässä Amsterdamista. Kaupunki on kuin pieni Amsterdam kanaaleineen ja vanhoine rakennuksineen. Itse ainakin pidin siitä jopa enemmän, sillä turistimassoista ei ollut tietoakaan ja sen sijaan paikalliset istuivat terasseilla helmikuusta lähtien ja opiskelijat olivat iso osa katukuvaa.

Koska vietin Hollannissa vain neljä kuukautta, minun ei tarvinnut käydä ilmoittautumassa viranomaisille. Kaupungintalolla ilmoittautuminen kuitenkin tarvitaan, jos esimerkiksi haluat avata pankkitilin Hollannissa. Sitä tarvitaan esimerkiksi, jos haluaa paikallisen puhelinliittymän tai esimerkiksi hankkia alennuskortin julkiseen liikenteeseen. Hollantilainen pankkikortti voi osoittautua käytännölliseksi, sillä hollantilainen pankkijärjestelmä vierastaa ulkomaisia pankkikortteja ja monissa paikoissa jouduinkin maksamaan ostokset käteisellä. Esimerkiksi vain yksi ruokakauppaketju hyväksyi suomalaisen pankkikorttini. Selvisin kuitenkin hyvin varautumalla aina myös käteisellä.

En myöskään hankkinut alennuskorttia julkisiin, sillä minulla ei ollut luentoja Leidenin ulkopuolella ja liikuin kaikkialle pyörällä. Pyörä onkin ehdoton ensimmäinen hankinta Hollantiin saapuessa. Itse vuokrasin pyöräni noin 11 euron kuukausihinnalla, joka sisälsi myös korjauspalvelun. Pyörällä liikkuminen on todella kätevää ja nopeampaa kuin muut vaihtoehdot. Hyvä pyörätie kulkee lähes jokaisen tien varrella ja pyörien valtavaan määrään sekä liikenteeseen tottuu nopeasti.

Sairaustapauksessa paikallisessa järjestelmässä sinun täytyy ensin nähdä yleislääkäri (GP), jonka löytäminen saattaa vaatia sinnikkyyttä, sillä juuri muuttaneena sinulla ei ole omalääkäriä. Yleisen käsityksen mukaan GP:t eivät yleensä määrää esimerkiksi antibiootteja yhtä helposti kuin Suomessa ja muutenkin oman kokemukseni mukaan jatkotutkimuslähetteitä on vaikea saada.

Yleisellä tasolla sopeutuminen Leideniin kävi todella nopeasti ja jo parin viikon jälkeen tunsin sen kodikseni. Isoimpia eroja Suomeen oli ehkä asuntojen kylmyys öisin ja etenkin talviaikaan sekä pankkikorttien toimimattomuus. Leidenistä tai muualtakaan hollannista on myöskin mahdotonta löytää mäkiä tai pitkiä portaita, muualta kuin talojen sisältä, mikä on tietysti loistavaa, jos pitää esimerkiksi juoksemisesta ja pyöräilystä. Yliopiston liikuntakeskuksen tarjonta oli todella kattava ja lisäksi kaupungissa on tarjolla paljon erilaisia kuntosaleja ja muita liikuntakeskuksia. Ruokakaupoissa valikoima oli todella kattava ja söin lähes samaa ruokaa kuin Suomessakin. Hintataso on hieman alhaisempi, mutta arjessa säästetyn rahan saa kyllä kulumaan illanvietoissa ja muissa tapahtumissa. Junalla matkustaminen ympäri Hollantia on suhteellisen edullista ja junia kulkee tiheästi kaikilla reiteillä. Lisäksi rahaa voi säästää ostamalla ryhmälippuja yhdessä kavereiden kanssa.

Lukukausi alkoi orientaatioviikolla ja senkin jälkeen opiskelijajärjestöt järjestivät viikoittain erilaisia tapahtumia ja retkiä ympäri Hollantia sekä muutaman myös ulkomaille. Suosittelen ehdottomasti osallistumaan näille retkille mahdollisimman paljon, sillä niillä pääsin kaikista parhaiten tutustumaan hollantilaisiin perinteisiin ja kulttuuriin. Valitettavasti muutoin hollantilaiset opiskelijat pysyivät paljon omissa porukoissaan ja heihin tutustuminen oli työn takana. Parhaat ystäväni vaihdosta asuvatkin ympäri maapalloa.