Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelija
Vuoden 2023 helmikuun lopusta heinäkuun puoleenväliin vietin opintovaihdossa Costa Ricassa, Universidad de Costa Rica yliopistossa maan pääkaupungissa San Josessa. Vaihto ajoittui opintojeni maisterivaiheen ensimmäiselle vuodelle.
Saapuminen Costa Ricaan ja ensimmäiset viikot
Saavuin Costa Rican lämpöön keskiyöllä helmikuun lopulla. Taksilla pääsin suoraan vaihtoaikaiseen kotiini San Josessa San Pedron kaupunginosassa. Minut toivotti tervetulleeksi uusi kämppikseni ja yksi vaihtoni läheisimmistä ystävistä, samaisessa Costa Rican yliopistossa harjoitteluaan suorittava ranskalainen opiskelija. Ensimmäisinä päivinä ennen varsinaisen orientaation alkua tutustuin uuteen naapurustooni ja yliopiston kampuksiin. Heti aluksi tutuiksi tulivat ”ferias”, eli viikoittaiset hedelmä- ja vihannesmyyjäiset, joista löytyi oikein edulliseen hintaan mangoja, ananaksia, avokadoja, ja vaikka mitä herkkuja. Maaliskuun ensimmäinen päivä yliopisto järjesti lukukauden vaihto-opiskelijoille orientaatiotilaisuuden, jossa saimme kattavasti informaatiota kursseille ilmoittautumisista ja viisuminhakuprosessista, sekä pääsimme tutustumaan toisiimme ja paikallisiin opiskelijoihin. Kohdalleni osui todella kiva vaihtariporukka, ja uusien kavereiden saaminen tuntui todella helpolta saman tien. Ensimmäiset kaksi viikkoa vietinkin lähinnä uuteen maahan ja kaupunkiin tutustuessa, sekä viisumiasiakirjoja hankkiessa (tästä lisää myöhemmin).
Arki San Josessa ja Costa Ricassa yleisesti
Kurssien alkaessa maaliskuun puolessavälissä alkoi ilokseni myös arki ja uudet rutiinit. Kotini sijaitsi noin kahden kilometrin päässä yhteiskuntatieteiden kampukselta, jossa opiskelinkin kaikki kurssini. Arkeni koostui opiskelun lisäksi harrastuksista, kuten lenkkeilystä kampuksella ja pilates-tunneista yliopiston kuntosalilla, ystävien kanssa matkustelusta joko kauemmas kansallispuistoihin tai retkeilystä lähistölle. San Josessa ja yliopistossa oli myös yllättävän paljon erilaisia tapahtumia musiikista taidenäyttelyihin. Välillä kävimme myös ulkona syömässä ja kahvittelemassa, mutta San Josen korkea hintataso vähensi ulkona käymistä merkittävästi. San Josesta ei muodostunut varsinaisesti lempikaupunkini, vaikka paljon kivaa tekemistä ja nähtävää pääkaupungista löytyykin. Liikenteen melu ja kaoottisuus tuntuivat välillä raskaalta, ja lämmin ja kostea ilma uuvuttavalta. Onneksi Costa Rican yliopistoalue ja kampus toimivat hengähdys- ja turvapaikkoina: kampusalue oli todella viihtyisä ja rauhallinen. Liikuin San Josessa lähinnä kävellen ja bussilla, ja etenkin pimeän tullen Uberilla, joka on kaupungissa varsin yleistä Costa Rica on verrattain pieni maa, ja vaihtoaikanani pääsinkin tutustumaan sen erilaisiin kohteisiin ja luontoympäristöihin. Bussilla matkustaminen oli varsin helppoa, vaikka yksityisten bussiyhtiöiden aikatauluja pitikin välillä metsästää netistä ja soittamalla terminaaleihin. (Moovit-sovellus kannattaa ehdottomasti ladata!) Costa Ricassa on tunnetusti todella rikas biodiversiteetti, johtuen valtion
maantieteellisestä sijainnista, vaihtelevasta topografiasta ja mikroilmastoista. Pitipä sitten vuoristoista, rannoista tai sademetsistä, niin Costa Ricassa riittää varmasti mieluista nähtävää ja tekemistä jokaiselle! (Ja jos ei, niin naapurivaltiot Nicaragua ja Panama ovat vain bussimatkan päässä!)
Asuminen
Opiskelija-asuminen San Josessa on pitkälti kimppakämppäilyä tai muunlaisia yhteisöasumisratkaisuja. Myös opiskelijaresidenssejä on, mutta hintataso on niissä melkoisen korkea. Hintataso kuulemani mukaan vaihtelee 200–400€/kk välillä, ja asuntoja voi metsästää mm. facebook-ryhmien kautta. Myös yliopistolta sain joitain vinkkejä asunnon etsimiseen. Itse asuin poikkeuksellisesti koko vaihtoaikani Airbnb:ssa, vaikka alunperin varasin huoneen vain väliaikaiseksi ratkaisuksi. Viihdyin asunnossa kuitenkin todella hyvin, hintataso oli kohtuullinen ja yliopisto kävelymatkan päässä.
Kurssit ja yliopisto
Opiskelin vaihdossa neljä eri maantieteen kurssia. Kurssien sisältö ja toteutus oli pääosin oikein onnistunut, ja aiheet todella kiinnostavia. Kurssit koostuivat erilaisista pienemmistä tehtävistä, ryhmätehtävistä, esitelmistä, retkistä ja kokeista, enkä itse kokenut opintoja liian työläiksi. Myös omalle kohdalle osuneet opettajat olivat todella mukavia ja kannustavia. Costa Rican yliopistossa on vuosittain melko vähän vaihtareita, ja onkin todennäköistä, että olet ainoa vaihtari luennolla. Kevätlukukauden aikana oli reilun viikon pituinen pääsiäisloma, ja pari ylimääräistä vapaapäivää. Kurssit loppuivat hiljalleen heinäkuun ensimmäisellä ja toisella viikolla.
Yllätykset, kommellukset ja vinkit
Suurimmat vaihtoaikaiset haasteet ja päänvaivat liittyivät opiskelijaviisuminhakuprosessiin. Yliopisto antoi tähän orientaation aikana todella hyvät ja yksityiskohtaiset ohjeet, mutta tekemistä dokumenttien saamiseksi oli silti riittävästi. Eri notaarien ja kääntäjien toimistoilla piti ensimmäisien viikkojen aikana ravata melkoisesti, ja tähän kului myös melkoisesti rahaa. Kannattaakin varata viisumiprosessiin pitkän pinnan lisäksi jonkin verran budjettia, sillä erilaisia todistuksia tulee aloittaa hakemaan jo Suomessa ennen lähtöä, ja koko lystiin menee todennäköisesti useampi satanen. Valitettavasti itse viisumia hyvin epätodennäköisesti saa puolenvuoden vaihdon aikana laisinkaan, sillä käsittelyprosessit ovat todella pitkät. Toisaalta reagointiajat mahdollisiin huomautuksiin ovat todella lyhyet, ja hyvin pienistäkin virheistä hakemus voidaan hylätä, ja pitää se aloittaa alusta. Costa Rican talous perustuu suuriltaosin turismiin, ja turisteja maassa onkin valtavasti. Onkin hyvä varautua siihen, että ulkomaalaisen näköistä ihmistä kohdellaan ensisijaisesti turistina. Maassa on valitettavan yleistä asettaa turisteille eri hinnat, joko virallisesti tai epävirallisesti. Esimerkiksi kansallispuistojen pääsyhinnat ovat usein jopa kymmenkertaiset turisteille. Kannattaa muutenkin kommunikoida aina mahdollisimman suoraan ja ehdottomasti espanjaksi, kun tekee ostoksia vaikkapa torilla.
Paluu Suomeen
Palasin Suomeen heinäkuun puolessavälissä, viimeisten kokeiden ja palautuksien jälkeen. Lähtö tuntui kummalliselta ja haikealta, vaikka toisaalta odotin myös kovasti jo kotiinpaluuta. Paluu Suomeen oli kuitenkin kohdallani varsin rento ja rauhallinen, ja pahimmasta jetlagista toivuttuani kotiuduin nopeasti.