Author: jkekoivi

Posted on

Utbytesberättelse, Université de Genève, Schweiz, hösten 2021

Studerande vid juridiska fakulteten

Jag åkte höstterminen 2021 på utbyte till Genève i Schweiz. Jag läser juridik vid Helsingfors Universitet så jag åkte till Genève för att specialisera mig på internationell rätt och ta del av kurser som inte erbjuds vid Helsingfors universitet.

Före utbytet

Direkt då jag fick veta att jag blev nominerad till en utbytestermin vid Université de Genève började jag att söka boende. I Genève finns väldigt lite studentboenden så det är svårt att få tag i ett. De rekommenderade därför från utbytesuniversitetet att lämna in sin ansökan så snabbt som möjligt. Jag lämnade in min ansökan om studentbostad i maj 2021 och fick svar på sommaren att jag hade fått ett rum i ett delat kollektiv i ett stort studentboende. Innan jag kunde få nycklarna till mitt rum behövde jag betala en garantihyra via ett schweiziskt företag som sedan kunde skickade ett bevis på att jag betalat min garantihyra till de som har hand om studentboendet. För boendet behövdes flera olika bilagor bifogas bland annat antagningsbesked från universitet och ett dokument där mina föräldrar undertecknar att de kan betala min hyra ifall jag inte kan. Jag behövde även betala min första hyra i förskott. Det har varit problem tidvis med studentboendet och de har inte alltid varit hjälpsamma.

Eftersom Schweiz inte är med i Europeiska unionen var det en hel del saker jag behövde ta tag i innan jag kunde åka på utbyte. Bland annat mobilabonnemanget måste pausas eftersom roaming i Schweiz med ett finskt abonnemang vanligtvis inte ingår i avtalet och är väldigt dyrt. Även reseförsäkring skaffade jag. För mitt studentrum behövde jag även ha en bostadsförsäkring vilken jag enklast tecknade hemma eftersom det hade varit dyrare att göra det på plats via ett försäkringsbolag i Schweiz.

Före utbytet var det även mycket pappersarbete som behövde göras för ansökan till utbytesuniversitetet. Jag behövde bland annat skicka en skriftlig ansökan per post till dem. Jag skrev även ut bland annat passkopior, tog passfoton och kopior på diverse försäkringsintyg eftersom jag hade hört att allt behövdes nere i Genève.

Byråkrati

Tyvärr är Schweiz ett väldigt byråkratiskt land och inga anmälningar kan göras online utan du behöver göra allt fysiskt, skriva ut papper, ta foton och sedan skicka det per post. Då jag landande i Genève hade jag två veckor på mig att ansöka om ett residence permit (uppehållstillstånd) vilket är obligatoriskt att ha. För den ansökan behövdes bland annat passfoto, passkopia, kopior på att jag var antagen till universitetet och bevis på att jag hade ”tillräckliga medel” för att kunna finansiera min vistelse. Det var väldigt knepigt för det första att förstå vad ”tillräckliga medel” innebar så jag hade bland annat mina föräldrar att skriva under dokument där de sade att de kunde finansiera mitt utbyte ifall att det behövdes och jag skickade med bankkontoutdrag från sparkonto och andra konton.

Eftersom försäkring är obligatoriskt i Schweiz behövde jag även posta kopior på mitt europeiska sjukvårdkort, passfoto och passkopia till en annan myndighet. Gjorde man inte detta på utsatt tid kräver Schweiz att man betalar den allmänna försäkringen som är väldigt dyr. Ungefär tre veckor innan jag var påväg hem från mitt utbyte fick jag post om att jag behöver personligen komma in till migrationsmyndigheten för att göra ett ”biometrical print” för att kunna få mitt uppehållstillstånd samt även betala för det. Det gjorde jag och ungefär en vecka innan jag åkte hem från mitt utbyte fick jag mitt uppehållstillstånd. Sammanfattningsvis behöver du som åker till Genève eller Schweiz vara beredd på mycket pappersarbete och många dokument som behöver scannas, skrivas ut och postas till diverse olika myndigheter. Dessutom sker all kommunikation med myndigheter på franska vilket är väldigt knepigt ifall man inte kan franska. Tur att appen google translate finns där man kan använda kamerafunktionen för att översätta all post från myndigheterna.

För att kunna få stipendiet från utbytesuniversitetet krävdes det även att man öppnade ett schweiziskt bankkonto och då behövde jag gå till banken med diverse olika dokument. De var väldigt hjälpsamma på banken, jag rekommenderar dig att använda dig av UBS då det var gratis för studerande att öppna bankkonto där.

Boende

Mitt studentboende hade ett bra geografiskt läge. Jag bodde endast en 25 min promenad från universitetet och hade relativt bra bussförbindelser från mitt boende. Jag hade mitt eget rum i ett stort kollektiv där jag delade ett litet kök med 15 andra personer. Men badrum och dusch delade jag endast med 7 andra personer. Alla studeranden i Genève bor i delade lägenheter eller kollektiv så det var roligt att testa på hur det var att leva så. Det är inte heller ovanligt att studeranden och andra bor i Frankrike och pendlar till Genève. Hyrorna i Genève är väldigt höga och för en etta kan du behöva betala mellan 2000–3000 € på den privata marknaden. Jag rekommenderar dig därför att så snabbt som möjligt söka studentboende via universitetet.

Studierna

Under höstterminen läste jag 30 studiepoäng fördelat på fem kurser. Jag var väldigt nöjd med kurserna, de var intressanta och professorerna var engagerade i ämnet. Vid universitetet är det vanligt att studeranden får material och artiklar att läsa innan varje lektion för att kunna delta i diskussioner och på förhand bekanta sig med innehållet. Det fungerade väldigt bra tycker jag eftersom kurserna var väldigt avancerade och på hög nivå var det välbehövligt att få bakgrundsinformation före. Det gjorde att jag hängde med lättare på lektionerna. För varje kurs hade jag två lektioner varje vecka. Lektionerna är 45 min men de var alltid hopslagna så 1,5 h lektioner i en viss kurs per vecka. Det är ett lite annat system än vad jag var van vid från Finland men jag tyckte att det fungerade bra. Tre av mina tenter var även muntliga tenter som fungerar så att man drar en eller flera tentfrågor och sedan svarar till professorn. De andra tenterna var skriftliga tenter som innehöll bland annat essäfrågor. Överlag var kurserna väldigt arbetsdryga och det förväntas att studeranden verkligen förbereder sig för lektionerna. Alla mina kurser som jag valde gick även på engelska. Det var möjligt att välja mellan juridiska kurser antingen på engelska eller franska.

Bra att veta

Jag trivdes väldigt bra i Genève. Det är en internationell stad ungefär i samma storlek som Helsingfors. Människorna är väldigt trevliga och hjälpsamma. Kollektivtrafiken fungerar helt okej och förbindelserna är många. Genève är väldigt rent och bra skött samt väldigt säkert eftersom kriminaliteten är låg.

Det du bör tänka på att det administrativa jobbet ökar enormt då Schweiz inte är med i EU. Valutan är även annorlunda vilket leder till lite ökat arbete med öppnande av bankkonto, uttag av pengar och växlingskurser. Dessutom, trots att Genève är en mycket internationell stad, är franska det dominerande språket eftersom Genève ligger i den fransktalande delen av Schweiz.

Posted on

Vaihtokertomus, Universidade Nova de Lisboa, Portugali, syksy 2021

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija 

Ennen lähtöä

Vietin syyslukukauden 2021 vaihdossa Lissabonissa, Nova School of Social Sciences & Humanities- yliopistossa. Opiskelen pääaineenani yhteiskuntapolitiikkaa, mutta vaihtoyliopistooni kirjauduin sosiologian laitoksen kautta. Ennen vaihdon alkamista sain tiedon hyväksymisestäni, sekä kattavan ohjekirjan koskien yliopistoa, sähköisiä järjestelmiä sekä vaihto-opiskelua Lissabonissa. Learning Agreement tuli palauttaa yliopiston oman järjestelmän kautta ennen vaihdon alkamista, johon saimme myös yksityiskohtaiset ohjeet etukäteen. Novan vaihtokoordinaattori kirjasi kurssi-ilmoittautumisemme järjestelmään heti orientaatiotilaisuudessa, ja muutoksia kursseihin pystyi vielä tämän jälkeen tekemään sähköpostin välityksellä. Myös ensimmäiseen orientaatiopäivään tuli ilmoittautua etukäteen sähköisen järjestelmän kautta.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Orientaatiopäivä antoi kuvaavan ensikosketuksen portugalilaiseen kulttuurin; tilaisuus alkoi myöhässä, ja kesti alle puolet ilmoitetusta ajasta, sillä opiskelijat haluttiin päästää nauttimaan kauniista säästä. Kaupungin asukkaaksi ei tarvinnut ainakaan neljän kuukauden vaihtoajalle ilmoittautua.

Yhteydenpito vaihtoyliopiston kanssa oli melko mutkatonta, kysymyksiin sai nopeasti vastauksen vaihtokoordinaattorilta ja tärkeistä ilmoittautumisista ja päivämääristä tiedotettiin etukäteen. Kurssitiedot syksyn kursseista julkaistiin kuitenkin myöhään, ja ensimmäinen Learning Agreement- tulikin tehdä vanhoilla kurssitiedoilla. Muutama viikko ennen lähtöäni sain tiedon englanniksi järjestettävistä kanditason kursseista, mutta maisteritason kurssit julkaistiin vasta jo maassa ollessani, pari viikkoa ennen opintojen alkamista. Lisäksi sain tietää vasta maahan päästyäni, että olin velvoitettu suorittamaan vähintään yhden sosiologian kurssin vaihtoni aikana. Sosiologian kursseja ei ollut tarjolla englanniksi, mutta sain sovittua erillisjärjestelyistä, ja suorittaa yhden kurssin englanniksi tenttimällä. Jouduin siis tekemään Learning Agreementin useampaan kertaan, ja kurssisuunnittelu aiheutti alkuun hienoista stressiä ja vilkasta sähköpostien vaihtoa yliopiston henkilökunnan kanssa. Lopulta sain kuitenkin kurssivalinnat tehtyä, ja opiskelut lähtivät käyntiin heti alkuun yhtä vaikeuksien kautta voittoon kokemusta rikkaampana. Käsittääkseni yliopiston yleisenä käytäntönä on, että vähintään yksi kurssi on suoritettava vastaanottavan laitoksen (omassa tapauksessani siis sosiologian) kurssivalikoimasta, ja näistä ei välttämättä aina löydy englanninkielisiä vaihtoehtoja. Tähän kannattaa siis varautua, mutta kuten omassakin tapauksessani, pienen säädön jälkeen asiat saa varmasti sovittua ja yliopiston henkilökunta auttaa parhaansa mukaan.

Opiskelu ja opetus

Opiskelin vaihdossa lähinnä historiaa, sillä vaihtovuonnani historian kursseja oli tarjolla monipuolisesti englanniksi myös maisteritasolla. Opetustyyli riippuu varmasti paljon professorista ja opiskeltavasta aineesta, mutta Suomeen verrattuna luennot olivat luonteeltaan keskustelevampia ja opiskelijoita osallistavampia; usein luentoja varten luettiin etukäteen yksi artikkeli, josta myöhemmin keskusteltiin. Toisaalta luentojen rakenne ei ollut yhtä systemaattinen kuin Suomessa, professorit eksyivät usein aiheesta pitkää puheenvuoroa pitäessään, ja esimerkiksi diaesityksistä ei ollut tietoakaan. Tämä teki opetuksen kuuntelemisesta toisaalta paikoin raskasta, mutta parhaimmillaan hyvin viihdyttävää. Kurssinumero muodostui lähinnä loppuesseiden kirjoittamisesta, ja aiheen sai valita yllättävän vapaasti. Lisäksi valmiista esseestä käytiin usein myös kahdenkeskeinen palautekeskustelu professorin kanssa kurssin lopuksi. Aktiivinen osallistuminen keskusteluun oli lähes aina mainittu kurssinumeroon vaikuttavana tekijänä, mutta professorit tuntuivat huomioivan tämän vaihtelevasti. Maisteritasolla kurssin luennot järjestettiin useimmiten kerran viikossa kolme tuntia kerrallaan, kanditasolla opetus oli jaettu kahteen puolentoista tunnin sessioon viikossa. Portugalin opiskelutyylissä yllätti erityisesti se, miten myöhään osa kursseista järjestettiin: erityisesti moni maisterikursseista saattoi jatkua kymmeneen asti illalla. Omat kurssini ajoittuivat kuitenkin mukavasti kahden ja viiden välille.

Asuminen

Asunnon etsimiseen kannattaa hyödyntää Facebookista löytyviä asuntoryhmiä, joista suurin osa vaihtareista löysi asunnon, tai luotettavia vuokranvälityssivustoja. Valitettavasti asuntomarkkinoilla on liikkeellä myös huijareita, joista ei takuuvuokran maksamisen jälkeen kuulu mitään: varovaisuutta tulee siis asuntoa etsiessä harjoittaa. Lisäksi kannattaa olla suhteellisen aikaisin liikkeellä, erityisesti jos haluaa asunnon keskeiseltä sijainnilta. Asuntoja on kaupungissa kuitenkin tarjolla paljon, ja erityisesti kimppakämppäasunnon löytää suhteellisen edullisesti. Kämppisasuminen on myös mahtava tilaisuus tutustua uusiin ihmisiin! Talvella tulee varautua siihen, että asunnot ovat hyvin kylmiä ja lämmitys olematonta (myös yliopiston tiloissa), eli villasukat kannattaa pakata mukaan.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Kaupunkina Lissabon on uskomattoman eläväinen, värikäs ja monipuolinen. Pitkään jatkuvat illalliset ystävien ja perheen kanssa, viini lounaalla kesken työpäivän ja kahvittelu toista tuntia paikallisen pastelarian terassilla kuvastavat sitä rentoa ja nautiskelevaa elämänasennetta, johon kaupungissa pääsee käsiksi. Alkuun systemaattisuuden puute ja hidas tyyli kaiken hoitamiseen saattavat ärsyttää; kun bussi yliopistolle on tuttuun tapaansa reilusti myöhässä, kahvilan työntekijät vitsailevat keskenään ennen tilauksen vastaanottamista tai kaupan kassa jää rupattelemaan edelliselle asiakkaalle kymmeneksi minuutiksi, kärsivällisyys voi olla koetuksella. Hitaampaan tapaan hoitaa asioita kuitenkin tottuu, ja rento elämäntyyli vie mennessään. Paikalliset ovat myös hyvin avuliaita ja ystävällisiä, ja englannin kielen taso on hyvä. Koska ravintoloiden hintataso on Suomea alhaisempi, ulkona pääsee opiskelijanakin syömään (ja juomaan) useammin, ja kaupungista löytyykin lukemattomia erinomaisia ravintoloita ja kuppiloita. Edullisen hintatason ansiosta myös Portugalin muihin kaupunkeihin, kuten Sintraan tai Portoon matkustaminen onnistuu vaihdon aikana mukavasti. Turvallisuus on hyvällä tasolla, vaikka taskuvarkaat saattavat olla välillä ongelma ja tähän kannattaa tietysti kiinnittää huomiota; toisaalta paikalliset esimerkiksi myös auttavat turisteja huomauttamalla metrossa liian auki olevasta laukusta.

Lissabon on täydellinen yhdistelmä urbaania kaupunkielämää ja upeita rantoja, ja kaupunkia värittävät lukuisat ulkoilmateatterit, open jam- illat ja second hand-pihakirppikset. Myös Erasmus- toiminta erilaisine bileineen ja aktiviteetteineen on suosittua ja vilkasta, mutta itse halusin vaihtokokemukseltani jotain erilaista. Kaupunki on kansainvälistynyt kymmenen vuoden sisällä huomattavasti, ja turismin vaikutus näkyy kaupungissa ja sen kehityksessä; silti Lissabonin omaleimainen rosoisuus näkyy kaupunkikuvassa edelleen ja saa ihastumaan kaupunkiin yhä uudestaan ja uudestaan.

Posted on

Vaihtokertomus, Università di Bologna, Italia syksy 2021

oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Yleiskuva kaupungista

Ennen lähtöä

Minut valittiin vaihtokohteeseeni Helsingin yliopiston puolesta maaliskuun 2021 alussa. Vaihtoyliopistoni (Unibo) lähetti hyväksynnän vastaavasti maaliskuun lopussa. Tämän jälkeen minun tuli rekisteröityä vaihtoyliopistoon, mikä oli kohtuullisen vaivatonta. Rekisteröitymistä varten tarvitsin virallisista dokumenteista vain passikuvani, minkä jälkeen sain tunnukset yliopiston sähköpostiin, jota tuli seurata tulevaa tiedotusta varten.

Virallisen hyväksymisen jälkeen Unibo lähetti seuraavan viestin kesäkuun lopussa, jossa annettiin ohjeita opintosuunnitelman (LA) täyttämiseen. Kotiyliopiston allekirjoittaman opintosuunnitelman lähettämiselle ei ole virallista määräaikaa, mutta Unibo suosittelee sen lataamista vaihtoyliopiston sivuille viimeistään kaksi kuukautta ennen vaihdon alkamista eli tapauksessani heinäkuun lopussa. Bolognaan saapumista puolestaan suositeltiin vähintään viikkoa ennen opintojen alkamista. Lisäksi ennen paikalle saapumista Unibo järjesti tervetuliastilaisuuksia etäyhteydellä useampana päivänä.

Lähtövalmistelut sujuivat melko vaivattomasti asunnon metsästämistä lukuun ottamatta. Asunnon etsiminen kannattaakin aloittaa jo hyvissä ajoin Bolognan huonohkon asumistilanteen vuoksi. Lisäksi stressasin hieman, etten ehtisi saada toista koronarokotetta tarpeeksi hyvissä ajoin ennen lähtöäni, mutta tämäkin asia selvisi lopulta rokotusaikataulujen aikaistumisen myötä. Toisaalta jo tätä ennen ulkomaille muuttaville annettiin mahdollisuus toisen annoksen aikaistamiseen.

Kaksi tornia 

Due torri – kaksi tornia

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

 Alkubyrokratia vaihtokohteessani oli onnekseni melko vähäistä. Saavuttuani Bolognaan syyskuun alussa ensimmäisenä oli tehtävä vaihtoyliopiston check-in, joka tuli varata jo ennakkoon. Tämän jälkeen minun tuli käydä yliopistolla tulostamassa opiskelijakorttini sekä täyttää Unibon opintosuunnitelma (eri kuin LA), jolle ei kuitenkaan ollut määräaikaa ennen vaihdon päättymistä.

Asuminen

 Kuten jo alussa mainitsin asunnon etsiminen oli vaihtoprosessin haastavin vaihe. Etsin asuntoa muun muassa monilta eri facebook-sivuilta sekä sivustoilta kuten Uniplaces, Immobiliare, Airbnb, Sais, Subito, Idealista ja Bakeca.

Päädyin laittamaan myös ilmoituksen Erasmusu nimiselle sivustolle, jossa eräs ranskalainen vaihtari otti minuun yhteyttä. Lopulta etsin asuntoa yhdessä kyseisen ranskalaisen sekä kahden espanjalaisen vaihtarin kanssa. Toinen espanjalaisista puhui sujuvasti italiaa, joten hän soitteli vuokranantajille, mikä helpotti prosessia huomattavasti, sillä kaikki vuokranantajat eivät puhuneet englantia. Sopimusta oli kuitenkin vaikea kirjoittaa alle vuodeksi, joten päädyimme lopulta maksamaan hieman enemmän ja vuokraamaan yksittäiset huoneet samasta asunnosta. Löysimme DoveVivon tarjoamat huoneet HousingAnywhere nimiseltä sivustolta.

Jaoin asunnon lopulta viiden muun vaihtarin sekä yhden paikallisen opiskelijan kanssa, mikä oli vaihtokokemukseni kannalta vain hyvä asia. Jokaisella oli omat lukolliset huoneet, minkä lisäksi jaoimme kaksi isoa parveketta, keittiön sekä kaksi kylpyhuonetta. Rakennuksessamme oli muutenkin ainoastaan vastaavia asuntoja, joten tutustuin moneen samassa osoitteessa asuvaan vaihtariin hyvin helposti.

Kuva omasta huoneestani

Kuva huoneestani

Opiskelu ja opetus

Opintosuunnitelma tuli täyttää edellisvuoden kurssien perusteella, minkä vuoksi jouduin muuttamaan alkuperäistä suunnitelmaani muutamaan otteeseen. Toisaalta toisella kertaa muutin suunnitelmaa omasta tahdostani, sillä löysin edellistä mielenkiintoisemman kurssin. Lopulta valitsin seuraavat kurssit: International and Transnational Civil Litigation, Foundations of Private Comparative Law, Corporate Law ja Corso di lingua italiana.

Opintosuunnitelman täyttämisen jälkeen kursseille ei tarvinnut enää ilmoittautua erikseen. Italian kielikurssille tuli kuitenkin hakea jo heinäkuussa ja paikat täyttyivätkin hyvin nopeasti. Kurssille pääsemiseksi täytyi suorittaa sekä kirjallinen että suullinen koe, joiden mukaan opiskelijat jaoteltiin taitotasonsa mukaisiin ryhmiin. Alhaisin mahdollinen taitotaso oli A2.

Luentoja oli lähtökohtaisesti joka päivä. Opetusta ei järjestetty niinkään suurina massaluentoina, vaan pienemmissä ryhmissä, mikä mahdollisti interaktiivisemmat luennot. Opetus keskittyikin pääosin luento-opetukseen, ja suurella osasta kursseistani oli 70 %:n läsnäolovaatimus oman valinnan mukaisesti joko lähi- tai etäopetuksessa.

Tentit olivat pääosin suullisia, mikä oli minulle uutta. Kaikki tenttini koostuivatkin suullisesta osuudesta, minkä lisäksi kahdella kurssilla oli lisäksi kirjallinen osuus. Kirjallinen tentti koostui monivalinnasta ja/tai esseistä. Suullisessa tentissä kysyttiin puolestaan satunnaisia kysymyksiä pitkälti oman tietotason mukaisesti yleensä muiden kurssilaisten läsnä ollessa. Kurssit arvioitiin asteikolla 18–30, jonka mukaan alle 18 oli hylätty ja 30 paras mahdollinen arvosana.

Virallisesti ensimmäisen lukukauden kurssit ajoittuisivat aikavälille 20.9.–10.12.2021 ja tenttijakso aikavälille 10.1.–18.2.2022. Viimeinen luentoni oli kuitenkin 14.12. ja kolme ensimmäistä tenttiäni jo joulukuun puolivälissä. Toisaalta neljäs ja samalla viimeinen tenttini on vasta virallisen tenttijakson mukaisesti tammikuussa.

Kuva luentosalista

Kuva luentosalista

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Vaihtojärjestöt ESN ja IC järjestävät vaihtareille paljon erilaista ohjelmaa, joihin kannattaa osallistua etenkin vaihdon alussa, sillä näissä tapahtumissa uusiin ihmisiin tutustuminen on hyvin helppoa. Molempien järjestöjen kortit maksoivat kymmenen euroa ja kortit oikeuttavat myös useisiin erilaisiin alennuksiin. ESN-kortti voikin olla järkevää hankkia jo ennen lähtöä, sillä kortilla saa alennuksia niin lennoista kuin majoituksistakin. Järjestöillä on myös WhatsApp-ryhmiä, joista saa paljon ajankohtaista tietoa.

Liikkuminen kaupungissa on myös hyvin helppoa, sillä ensinnäkin ns. muurien sisällä kaikki palvelut sijaitsevat maksimissaan n. 40 minuutin kävelymatkan päässä toisistaan. Toiseksi Unibo tarjoaa vaihtareille Bolognan sisäisen bussikortin vuodeksi vain kymmenellä eurolla. Kolmanneksi Mobike-sovelluksella pääsee ajelemaan kaupunkipyörillä joko kerta- tai kausimaksuilla. Lisäksi käytetyn pyörän ostaminen on vaihtoehto, jota monet myös suosivat.

Lopuksi kannattaa hankkia italialainen verotunnus suurlähetystöstä jo hyvissä ajoin ennen vaihtoon lähtöä, sillä sitä tarvitaan yleensä muun muassa vuokrasopimukseen ja erilaisiin tilauksiin.

Katettu jalkakäytävä jouluvalaistuksella

Katettu jalkakäytävä jouluvalaistuksella

Posted on

Vaihtokertomus, University of Nottingham, Iso-Britannia, kevät 2020

Ennen lähtöä

Ennen lähtöäni sain vaihtoyliopistoltani hyväksymistiedon, jossa ilmoitettiin, että sain opiskelupaikan Nottinghamin yliopiston School of English -nimiseen yksikköön, joka opettaa englantilaista lingvistiikkaa ja kirjallisuutta. Heidän tarjouksensa opiskelupaikasta piti hyväksyä vielä erikseen. Tämän jälkeen yliopisto lähetti sähköposteja tarkoilla ohjeistuksilla siihen, miten opiskelijan tulisi edetä, jotta hän saapuisi kampukselle valmiina. Ohjeistukset liittyivät kurssivalintojen tarkistamiseen, asumisen hoitamiseen, yliopisto tunnuksien aktivoimiseen, käytännöllisten tarvikkeiden hankkimiseen, kuten monitoiminen ”yliopisto-kortti”, joka toimi sekä henkilökorttina, maksuvälineenä että sisäänpääsy korttina. Yliopisto myös kehotti varmistamaan saapumisaikataulun ja julkaisi tapahtumakalenterin, johon sisältyneet tapahtumat tutustuttaisivat opiskelijan omaan yksikköönsä ja yliopiston menetelmiin.

Nottinghamin kaupunki

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Vaihtoyliopiston opiskelijapalveluihin täytyi mennä vielä virallisesti ilmoittautumaan lukukaudelle, kun lukukausi alkoi – Nottinghamin yliopistossa se alkoi 27.1.2020 School of English -yksikössä. Hankin asuinpaikan kampuksen asuntolasta, jonne saapuessani täytyi myös vain allekirjoittaa saapumisensa paikalle. Yliopisto ei vaatinut muita byrokraattisia menetelmiä, mutta kehotti esimerkiksi tutustumaan terveydenhuoltopalveluihin menemällä kampuksella sijaitsevaan sairaalaan ja lisäämään itsensä ikään kuin sairaalan systeemiin, mikäli opiskelija tarvitsee palvelua ja jotta se sujuisi sulavasti valmiilla tiedoilla opiskelijasta. Alkubyrokratia ei myöskään ollut kovin monivaiheinen, sillä ehdin lähteä Britteihin ennen kuin Brexit virallisesti katkaisi Britannian ja EU:n välit, mikä vaikuttaa nyt huomattavammin myös EU-kansalaisiin.

Asuminen

Hankin tosiaan asuinpaikan yliopiston kampuksen asuntolasta. Onnekseni sain hyvän kokoisen huoneen yhdelle henkilölle, johon kuului oma kylpyhuone, mutta tietysti tämä oli myös hintavampi vaihtoehto. Huone kampuksen asuntolasta on tosiaan kätevä ja nopea sekä turvallisempi vaihtoehto saada asuinpaikka, etenkin esimerkiksi Nottinghamin yliopistossa, jolla oli myös oma majoitus-palvelu (”accommodation service”) ja joka mukavasti otti toivomukseni huomioon. Rehellisesti kuitenkin, tässä oli iso miinus asuntola ”naapurit”, jotka koostuivat enimmäkseen äänekkäistä ensimmäisen vuoden opiskelijoista. En kuitenkaan pyrkinyt etsimään yksityistä asuntoa, sillä se on luonnollisesti vieläkin hintavampi vaihtoehto ja olisi vienyt enemmän aikaa ja vaatinut tarkempaa taustatutkimusta. Asuntolan hyvä puoli oli kuitenkin myös se, että sieltä oli hyvät kulkuyhteydet toisille kampuksille sekä keskustaan.

Opiskelu ja opetus

 

Britanniassa yksi kurssi saattaa vastata meidän järjestelmän mukaan 10 opintopistettä, jolloin vaihtoyliopistossa suoritin vain kolme kurssia, jotka kaikki liittyivät englantilaiseen kirjallisuuteen. Yliopistossa oli todella mukava tapa pitää kursseja, jotka koostuivat sekä luennoista että pienryhmä seminaareista, joissa syvennyttiin luennoilla esitettyihin aiheisiin. Tästä tuli miellyttävä opetusmenetelmä etenkin kirjallisuuden opiskelijalle, joka ei aina koe saaneensa tarpeeksi tietoa tai syvempää ymmärrystä kurssiaiheista luennoilla. Kurssit vaihtelivat tämän opetusmenetelmän kanssa: jotkin järjestivät tunnin mittaisia luentoja ja sitten kahden tunnin mittaisia seminaareja ja jotkut järjestivät toisinpäin.

Verrattuna Helsingin yliopistoon, Nottinghamin yliopiston englantilaisen kirjallisuuden linja oli intensiivisempi, sillä jokaiselle viikolle lukemista oli paljon enemmän. Tähän kuitenkin sopeuduin ja se osoittautui miellyttäväksi haasteeksi sillä kirjallisuuteen syvenemistähän varten olin vaihdossa. Tapanani oli jäädä usein kirjastoon lukemaan ja kirjoittamaan, sillä se oli paras tapa keskittyä. Isompi tila tuntui myös mukavammalta, jossa oli valmiiksi kahvila ja joka sijaitsi lähellä kaikkea: opetusrakennuksia, kauppoja, kahviloita ja mukavia kävelypuistoja, joissa saattoi antaa mielelle vähän taukoa. Tiesin mitä odottaa kurssisuorituksilta tai että miten ne tulisi hoitaa enkä koskaan epäröinyt kysyä kurssinvetäjiltä lisää neuvoja tai ohjeita. Luennoitsijat antoivat aina selkeitä sekä tiukempia ohjeita juuri esseiden kirjoittamiseen, sillä eri yliopistoilla on eri vaatimukset englantilaisen kirjallisuuden opiskelijoille. Nottinghamin yliopistossa omien kurssieni kohdalla täytyi esimerkiksi nimenomaan käyttää MHRA -viittausformaattia (Modern Humanities Research Association -viittausmenetelmää) —Helsingin yliopistossa annetaan vapaammat kädet käyttää opiskelijalle sopivaa menetelmää.

Koska kursseja oli vain kolme, vaikka ne vaativat enemmän lukemista, ne kuitenkin antoivat aikaa nähdä kaupunkia ja vierailla muissakin kaupungeissa. Lukumateriaalia ei kuitenkaan kannattanut laiminlyödä, sillä juuri seminaareissa kannustetaan keskustelemaan muiden opiskelijoiden kanssa ja luennoitsijalla on parempi näkyvyys ja lyhyempi etäisyys opiskelijoihin.

School of English buildingSchool of English

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Pidin hyvässä tallessa kaikki dokumentit, joista varmistui hyväksytty ja varmistettu opiskelupaikkani ja otin selvää vakuutusasioista eli mitä kannatti hankkia. Hankin myös Eurooppalaisen sairaanhoitokortin ja varmistin, että Kela on tietoinen matkastani sekä tein matkustusilmoituksen ulkoministeriölle heti kun asuinpaikkani varmistui. Mikäli kustannukset epäilyttävät ja opiskelija luulee, ettei hänen rahansa riitä, kannattaa harkita lainan ottamista, jotta raha-asioista ei tarvitsisi huolehtia liikaa vaihtomaassa. Vaihtomaassa ollessa kannattaa ottaa selvää liikennepalveluista eli bussi- ja junaliikenteestä, jos haluaisi matkustaa ympäri maata ja kannattaa aina ottaa mukaan vain tarpeellinen, jotta meno ja paluu sujuisi sulavasti. Ja jos tietenkin kampuksen oma toiminta kiinnostaa, Brittiläisillä yliopistoilla on kivoja järjestöja, jotka koostuvat Society-opiskelijajärjestöistä (niin sanotusti pikku ”yhteiskunnista”), joista jokainen keskittyy tiettyyn teemaan ja jotka saattavat järjestää aktiivisesti erilaisia tapahtumia kampuksella. Muista myös, että vaihtoaika eri maassa on hyvä aika tutusta itseensä, mihin kykenee ja mitkä asiat kiinnostavat! Yksin olemisen voi käyttää esimerkiksi eri kaupunkien tutkiskeluun ja lukemiseen.

Puisto School of Englishin takana

Posted on

Vaihtokertomus, Université de Liège, Belgia, syksy 2019

Humanistisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Aloitin vaihtoon valmistautumisen tutustumalla vaihtoyliopistoihin. Vaihtoehtoina oli muutama yliopisto ja pitkällisen pohdinnan jälkeen päädyin valitsemaan Liègen yliopiston Belgiassa. Opiskelen ranskaa, joten halusin lähteä joko Ranskaan tai Belgian ranskankieliseen osaan. Lopulta Belgia vei voiton, koska olin kiinnostunut tutustumaan muihinkin ranskankielisiin maihin kuin vain Ranskaan, joka oli jo aiemmin tullut tutummaksi matkustamisen ja opiskelujen kautta. Liègen yliopisto oli tuolloin ainoa vaihtokohde Belgiassa, johon oli mahdollista hakea ranskan opiskelijana, joten sen jälkeen, kun olin valinnut Ranskan ja Belgian välillä, valinta oli helppo.

Sain vaihtoyliopistoltani tiedon hyväksymisestä muistaakseni kesäkuun loppupuolella, lukukausi alkoi siellä syyskuun puolen välin tienoolla. Sain yliopistolta infokirjeen, jonka mukana tuli neuvoja asunnon etsimiseen ja muihin käytännönasioihin. Yliopisto tarjosi myös jokaiselle mahdollisuuden saada belgialaisen ”kummin”, jolta voisi kysyä myös neuvoja jo ennen maahan saapumista ja joka voisi auttaa myös maahan saavuttua käytännön asioissa. Koin itse ainakin kivaksi, että pystyin viestittelemään ennen vaihtoon lähtöä jonkun paikallisen kanssa.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Kaikkien vaihtareiden piti käydä ilmoittautumassa yliopistossa ensimmäisten päivien aikana ja silloin kannatti olla varautunut jonottamaan. Yliopisto järjesti myös pari orientaatiopäivää eri kampuksilla. Siellä sai paljon tietoa käytännönasioista ja sai tutustua yliopistoon ja sen eri kampuksiin sekä muihin vaihto-opiskelijoihin. Muuton jälkeen suositeltiin myös ilmoittautumista kaupungin asukkaaksi. Kotivakuutus oli myös yksi asioista, mikä oli tärkeää hoitaa alussa. Itse sain siihen apua ”kummiltani” ja sain vakuutuksen hankittua ihan kätevästi netistä.

Asuminen

Yliopisto antoi kesällä jo joitain ehdotuksia nettisivuista, joilta voisi alkaa etsiä asuntoa, ja lopulta päädyinkin sivustolle, jossa vuokranantajat laittoivat ilmoituksia vapaana olevista asunnoista. Ranskankielisessä Belgiassa käytetään usein sanaa ”kot”, kun puhutaan opiskelijoille tarkoitetuista solukämpistä. Minut yllätti, että monessa asuntoilmoituksessa vaadittiin muun muassa kuvat vanhempien palkkakuiteista ja henkilökorteista ennen vuokrasopimuksen kirjoittamista. Tämä oli vähän hassua, koska ne piti lähettää, vaikka oli asunut jo monta vuotta itsenäisesti. Tämä vaikutti kuitenkin olevan aika yleinen tapa, eikä vuokranantaja suostunut vuokraamaan huonetta muuten, vaikka oli tästä toki poikkeuksiakin.

Katsomieni huoneiden hintataso oli tuolloin ehkä vähän kalliimpi kuin mitä olisin halunnut maksaa pienestä huoneesta ja jaetuista yleisistä tiloista. Löysin lopulta kuitenkin huoneen, joka oli kävelymatkan päässä keskustasta ja jossa minulla olisi oma huone jääkaapilla, liedellä ja mikrolla varustettuna sekä jaettu kylpyhuone ja keittiötila. Perille saapuessani kävi kuitenkin ilmi, että jaettu keittiö oli remontissa, joten se ei olisi käytettävissä. Huoneessani oli kuitenkin riittävä varustelu ruuanlaittoon, mutta kämppiksiin tutustumisen kannalta oli ikävää, että talossa ei ollut oikeastaan mitään tilaa, jossa olisi voinut tavata muita ihmisiä. Välillä törmäsin muihin asukkaisiin eteisessä tai matkalla kylpyhuoneeseen, mutta muuten kaikki olivat omissa huoneissaan. Tutustumisen kannalta olisi siis ehkä mukavampaa, jos jokaisella ei olisi omaa keittiötä huoneessa tai jos asunnossa olisi edes jokin yhteinen tila.

Muuttaessani asuntoon, minulle selvisi myös, että talossa ei ole pyykkikonetta vaan pyykit pitäisi käydä pesemässä omatoimipesulassa, joita Liègessä oli kyllä useita. Vaikutti siltä, että siellä oli aika yleistä, että pyykit käytiin pesemässä lähimmässä kadunkulmassa sijaitsevassa pesulassa. Pyykkikoneen sai päälle laittamalla koneeseen kolikoita ja muistaakseni koneellinen pyykkiä maksoi reilun kolme euroa.

Opiskelu ja opetus

Olin tehnyt alustavan suunnitelman kursseista, jotka tekisin Belgiassa, mutta lopulta valintani menivät aika lailla uusiksi. Ensimmäisten viikkojen aikana oli kuitenkin mahdollista tehdä muutoksia kurssivalintoihin ja löysin lopulta kurssit, jotka tuntuivat sopivilta hyväksilukua ja tasoani ajatellen – ja jotka myös tuntuivat kiinnostavilta. Muita vaihtareita oli oikeastaan joka kurssilla, joten useimmiten ei tarvinnut olla ainoana ulkomaalaisena missään. Apua oli mahdollista kysyä opettajilta, toisilta opiskelijoilta ja vaihtareilta eli yksin ei tarvinnut kärvistellä. Joillain kursseilla oli luento-osuus sekä käytännönläheisempi ryhmäopetusosuus, jossa kurssin osallistujat oli jaettu pienempiin ryhmiin. Kaikki kurssit olivat ranskaksi, mutta pääosin niitä oli kuitenkin aika helppo seurata. Suurimmalla osalla kursseista oli myös erikseen luentodiat sekä niitä laajempi, kurssin aiheet kokoava ”tiivistelmä”. Näiden sekä omien muistiinpanojen avulla oli mahdollisuus pärjätä ihan hyvin. Osa kursseista oli kyllä aika vaikeita, jos ei puhunut äidinkielenään ranskaa, mutta en ollut laittanut mitään kovia tavoitteita arvosanojen suhteen. Pääsin kaikista kursseista läpi ja joistain sain jopa ihan hyvän arvosanan, se riitti minulle hyvin ja vältyin liialta stressiltä. Arvosana-asteikko oli 0–20 ja läpi pääsemiseen vaadittiin vähintään numero 10.

Lukukauden lopuksi tammikuussa oli tenttiviikot. Myöhästyin niiden takia viikon Suomen kevätlukukauden aloituksesta, mutta sain sen hyvin sovittua kurssien opettajien kanssa. Tenttiviikot olivat aika raskas rupeama ja mitä pitkäjänteisemmin oli opiskellut lukukauden aikana, sitä helpompi niistä oli selvitä. Jos kertaamisen aloitti vasta tammikuussa, kävi urakka aika raskaaksi. Tenttiviikot kestivät muistaakseni kolmesta neljään viikkoa ja kaikkien kurssien tentit oli jaoteltu tälle ajanjaksolle. Minulla oli suurimmaksi osaksi kirjallisia tenttejä, mutta kahdesta kurssista oli myös suullinen koe. Ajatuksena suullinen koe kuulosti aika vieraalta ja pelottavalta, mutta todellisuudessa ne olivat tilanteena ihan mukavia ja opettajat olivat todella ymmärtäväisiä vaihto-opiskelijoita kohtaan.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähtijöille

Belgiasta on helppo matkustaa muualle Eurooppaan bussilla tai junalla ja myös Belgian sisällä on mukava matkustella eivätkä lippujen hinnat ole päätä huimaavia. Kannattaa tutustua sekä Belgian ranskankieliseen että hollanninkieliseen osaan, niiden välillä voi huomata monia eroja. Yliopisto järjesti myös retkiä vaihtareille, mikä oli vaivaton tapa lähteä reissuun. Vaihtareita oli ainakin Liègen yliopistossa paljon ja yleensä muihin vaihtareihin on helppo tutustua, koska kaikki ovat samassa tilanteessa: vieraassa maassa tuntematta ketään. Jos haluaa tutustua paikallisiin, joutuu ehkä näkemään vähän enemmän vaivaa. Ranskaa pääsi kuitenkin oppimaan vaihtareiden kanssa jutellessa, kursseilla ja jokapäiväisiä asioita hoitaessa, vaikka kontaktit paikallisten kanssa olisivatkin jääneet vähemmälle.

 

Posted on

Vaihtokertomus, University of Life Sciences Prague, Tšekki, syksy 2019

maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelija

Vietin syksyn 2019 opiskellen Prahassa taloustieteiden opintoja osana Helsingin Yliopiston ympäristö- ja elintarviketalouden opintojani. Vaihtokertomukseni kuvaa vaihtoa Prahassa ennen koronapandemian alkua, joten keskityn siksi kertomaan tarinassani ennen kaikkea yleisesti elämästä Prahassa!

Kuva sisältä kahvilasta

Kuvateksti: Karlín on täynnä ihania kahviloita!

Ennen lähtöä

Lähtövalmistelut Suomen päässä liittyivät pääasiassa Helsingin asuntoni alivuokraamiseen ja opintotukiasioiden selvittämiseen. Sain yliopistolta hyväksymiskirjeen hyvissä ajoin kesän aikana, joten pystyin kesän aikana alkaa valmistautumaan lähtöön ja tekemään esimerkiksi OLS-kielitestin Suomesta käsin. Luin ennen vaihtoon lähtöä vaihtokertomuksia ja kyselin myös asumiseen liittyviä kysymyksiä aiempien vuosikurssien opiskelijoilta, joiden tiesin olleen Prahassa vaihdossa.

Päätin osallistua ennen virallisen lukukauden alkua viikon kestävälle Tšekin
kielikurssille, joka osoittautui todella hyväksi ideaksi! Tutustuin tuon viikon aikana eri maiden vaihto-opiskelijoihin ja virallisen lukukauden aloitus tuntui hieman helpommalta, koska koululla olikin monta tuttua kasvoa vastassa, kun osallistuimme ensimmäisen päivän infotilaisuuksiin

Kuva joutsenesta puiston lammikossa

Kuvateksti: Yksi lempipuistoistani Prahassa oli Stromovkan puisto. Kävin täällä usein viikonloppuisin kävelemässä!

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Tšekin tasavalta oli vuoteen 1989 saakka kommunistisen hallinnon alla. Ollessani Prahassa vuonna 2019 juhlimme 17.11. Samettivallankumouksen 30-vuotisjuhlapäivää, jolloin kommunismin ajan päättymisestä tuli kuluneeksi 30 vuotta. Kommunistista historiaa oli välillä helppo havaita maan tavoissa hoitaa asioita. Esimerkiksi koululla tehtävät järjestelyt tuntuivat välillä jopa sotilaallisen byrokraattisilta. Me taloustieteen opiskelijat saimme koululta siniset Study Book-vihkoset, joihin meidän oli kerättävä kursseista kaikki suoritukset ja opettajien allekirjoitukset, vaikka kurssisuoritukset olivat nähtävissä myös sähköisesti. Tämä allekirjoitusten metsästys aiheutti erityisesti vaihtoajan lopussa vaikeuksia, koska opettajat antoivat yksittäisiä tapaamisaikoja, jolloin he olivat tavoitettavissa yliopistolla, vaikka monilla oli jo kiire lentää takaisin kotimaahansa. Uskallan epäillä, että näihin käytäntöihin on voinut tulla muutoksia nyt koronan myötä, kun läsnäolon määrä on vähentynyt koululla.

Asuminen

Asunnon löytäminen ainakin vuonna 2019 oli Prahassa haastavaa. Olin jo kuullut etukäteen, että Prahan kaltaisessa suuressa kaupungissa kysyntä asunnoille oli kovaa ja asunnoista saatettiin myös pyytää paljon keskivertovuokria enemmän, erityisesti ulkomaalaisilta. Yliopisto ei pystynyt tarjoamaan majoitusta kuin hyvin harvalle vaihtoon tulijalle, jonka vuoksi asunto oli löydettävä omin avuin. Käytin ennen vaihtoon lähtöä hieman aikaa tutkien Prahan omia asunnonvuokrauskanavia, mutta epämääräiset ilmoitukset ja riski huijatuksi tulemisesta johti siihen, että päätimme toisen vaihtoon lähtevän opiskelukaverini kanssa vuokrata pari viikkoa ennen opintojen alkua Prahasta muutamaksi viikoksi Airbnb-asunnon, ja lähteä etsimään asuntoa Prahasta käsin.

Löysin lopulta itselleni huoneen Student Flat Room.com-sivuston kautta ja opiskelukaverini löysi Facebookin kautta itselleen sopivan huoneen. Asuin Prahassa Smíchov-nimisellä alueella, joka tunnetaan myös Praha 5-asuinalueena. Viihdyin alueella hyvin ja koin sijainnin itselleni sopivaksi. Yliopisto sijaitsi melko kaukana keskustasta ja kulkeminen koululle oli ajoittain melko tuskallista täyteen ahdettujen bussien vuoksi. Matka koululle kesti metro+bussi yhdistelmällä vajaan tunnin, mutta tein matkan kuitenkin mielelläni, koska halusin ennemmin asua keskustan alueella kampusalueen sijaan.Kuva asunnon ulko-ovesta

Kuvateksti: Päädyin lopulta asumaan Smíchoviin, josta pidin kovasti.

Opiskelu ja opetus

Keskityin vaihtokursseja valitessani erityisesti taloustieteeseen painottaviin kursseihin. Pyrin myös valitsemaan kotiyliopistoni tarjonnasta eroavia kursseja. Valitsemani kurssit keskittyivät business & managementtiin, mutta joukkoon mahtui myös esimerkiksi Economics of Brewing-kurssi, jossa tutustuimme oluen markkinoihin ympäri maailmaa!

Vuonna 2019 meillä oli myös vaihtoehtona suorittaa kursseja joko tavallisina koko lukukauden kestävinä kursseja tai vastaavasti viikon mittaisina intensiivikursseina, jolloin päivän luento saattoi kestää 4-5 tuntia, mutta kurssista järjestettiin koe jo saman viikon perjantaina. Yhdistelin näitä intensiivikursseja ja lukukauden mittaisia kursseja keskenään ja suoritinkin syyslukukauden aikana kahdeksan kurssia, mikä oli todella paljon verrattuna Suomessa suorittamiini kursseihin lukukautta kohden!

Kuvassa tietokoneen ruudlulla Euroopan kartta ja edessä muovimukissa olutta

Kuvateksti: Olutkurssilla perehdyimme eri maiden oluisiin ja oluen kulutukseen.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähtijöille

Joukkoliikenne oli Prahassa erittäin edullista, erityisesti opiskelijalle. Yliopiston myöntämän kansainvälisen opiskelijakortin avulla sain hankittua itselleni kausilipun koko Prahan joukkoliikenteeseen ja pärjäsin tällä lipulla koko opiskeluajan. Opiskelija-alennus myönnettiin muistaakseni ainoastaan korkeintaan 25-vuotiaille opiskelijoille.

Prahan julkinen liikenne

Kuvateksti: Suosin Prahassa liikkuessa erityisesti ratikkaa.

Suosittelen myös Prahassa ollessa hyödyntämään hyviä juna- ja bussiyhteyksiä, joiden avulla viikonloppureissujen tekeminen ympäri Eurooppaa esimerkiksi Budapestiin ja Krakovaan onnistui minulta vaivattomasti. Lippujen hinnat ovat opiskelijoille edulliset ja kohdevaihtoehtoja on loputtomasti.

Tšekki on täynnä erilaisia luonnonpuistoja, joista itse kävin Hruboskalskon sekä Bohemian Switzerlandin luonnonpuistoissa. Järjestimme päiväretket yhdessä isomman vaihtoporukan kanssa, jolloin matkajärjestelyt pystyttiin jakamaan useamman ihmisen kesken!

Kuvateksti: Teimme ystäväni kanssa Krakovassa pyöräretken Zakrówek-järvelle.

Posted on

Vaihtokertomus, Tbilisi State University, Georgia, syksy 2020

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Covid-19-pandemian aiheuttamista poikkeusoloista huolimatta vietin syyslukukauden 2020 vaihdossa Tbilisissä, Georgiassa. Vaihdon toteutuminen näin erikoislaatuisessa tilanteessa oli hyvin epävarmaa loppuun asti – jopa vielä matkalla Georgiaan. Tähän epävarmuuteen koitin sopeutua parhaani mukaan, lähinnä olemalla ajattelematta asiaa liikaa ja menemällä virran mukana. Rento asenteeni saavutti rajansa vain kerran, kun yllätys matkustusrajoituksissa sai vihdoin stressin purkautumaan välilaskukohteessani Amsterdamissa. Schipholin lentokentällä kokemani epätoivo ei kuitenkaan seurannut minua Tbilisiin asti, vaan tämä jälkikäteen vaatimaton vastoinkäyminen jäi vaihtokokemukseni suurimmaksi kriisiksi.

Vaikka koronarajoitukset ymmärrettävästi vaikuttivat oleskeluuni ja opiskeluuni Georgiassa, vaihto oli ikimuistoinen kokemus ja mahtava tilaisuus päästä kokeilemaa asumista ja opiskelua vieraassa maassa. Tbilisiä vaihtokohteena suosittelen lämpimästi. Vaihtoyliopistoni Tbilisi State University (TSU) oli vuonna 2020 tarjolla uutena vaihtokohteena, jonne pääsin lähtemään ensimmäisenä Helsingin yliopiston opiskelijana.

 Ennen lähtöä

Georgiaan lähtö on Suomen kansalaiselle periaatteessa helppoa, sillä alle vuoden oleskelulle ei tarvita viisumia. Suoria lentoja Georgiaan ei tosin Suomesta tällä hetkellä ole, vaikkakin niitä on suunnitteella. Rokotuksista kannattaa harkita perusrokotusten lisäksi A- ja B-hepatiittirokotteen ottoa. Huomioitavaa on myös vaihdon ajoituksessa. Lukukaudet ajoittuvat Georgissa hieman eri kuukausille, kuin Suomessa: syyslukukausi syys-/lokakuulta tammi-/helmikuulle ja kevätlukukausi helmi-/maaliskuulta aina heinäkuulle asti. Kannattaa siis suunnitella etukäteen, miten toimit, jos palaat Suomeen esimerkiksi puolessa välissä oman yliopistosi kolmatta periodia.

Matkustusjärjestelyjen helppoudesta huolimatta maailmanlaajuinen poikkeustila laittoi omassa tapauksessani hieman kapuloita rattaisiin. Sain vaihtoyliopistoltani hyväksymiskirjeen sähköpostitse heinäkuun alussa, mutta näissä olosuhteissa yliopisto ei vielä suositellut lentolippujen ostamista tai muiden suurempien maksujen maksamista. Olin alun perin suunnitellut lähteväni Georgiaan jo elokuun puolella, mutta jouduin odottamaan matkustusrajoitusten avautumista aivan viime tinkaan saakka. Kommunikointi sekä Helsingin yliopiston liikkuvuuspalveluiden että TSU:n vaihtokoordinaattorin kanssa sujui tänä aikana (ja myöhemmin) hyvin, ja sain tukea epätavalliseen tilanteeseen. Georgialla ei ole Suomessa varsinaista suurlähetystöä, mutta olin yhteyksissä myös Georgian lähetystöneuvokseen, jolta sain paljon apua.

Syyskuun alussa vaihtoyliopisto lopulta ilmoitti maahanpääsyn olevan mahdollista, ja pääsin matkaan reilu viikkoa myöhemmin 14.9. Valitettavasti yliopiston tiedot maahanpääsyrajoituksista olivat kuitenkin vajanaiset: lentoyhtiöni Georgian Airways vaati myös opiskelutarkoituksessa maahan tulevilta suomalaisilta kulttuuri- ja opetusministeriön kirjallista lupaa, mistä emme tienneet etukäteen. En siten päässyt ensimmäiselle jatkolennolleni Tbilisiin, ja jouduin odottamaan välilaskukohteessani Amsterdamissa viisi päivää uutta lentoa, jonka TSU tarjoutui huomaavaisesti kustantamaan. Etenkin tässä yllättävässä tilanteessa olisin saattanut jäädä neuvottomaksi ilman Georgian lähetystöneuvoksen ystävällistä apua. Mikäli vaihtoon on lähdössä edelleen jatkuvissa poikkeusolosuhteissa, tällaisen luvan tarvetta kannattaa mahdollisesti tiedustella muiltakin tahoilta, kuin omalta yliopistolta. 

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Omalle kohdalleni osui Georgiaan saavuttaessa kahdeksan päivän hotellikaranteeni, jonne siirryttiin suoraan lentokentältä yhteiskuljetuksella. Myös tämän karanteenin vaihtoyliopisto päätyi ystävällisesti kompensoimaan sinne joutuneille opiskelijoille – muussa tapauksessa viikko olisi ollut omakustanteinen. Saapuessa Tbilisiin ei pitänyt ilmoittautua kaupungin asukkaaksi tai tehdä muitakaan ilmoituksia. Rahaa kannattaa tietysti nostaa mahdollisimman pian, vaikka Visa Electronillakin pystyy yleensä maksamaan kaupoissa ja ravintoloissa. Georgian larien vaihtokurssi on hieman muuttunut vaihtosyksystäni, mutta karkeasti euro on noin neljä laria. Puhelinliittymän hankkiminen kävi helposti, ja paikallisten operaattoreiden (esim. Magti) toimipisteitä on kaupungissa kaikkialla. Ostamani liittymä maksoi muistaakseni 12 laria eli noin kolme euroa kuussa. Myös julkista liikennettä varten kannattaa hankkia matkakortti, vaikka Tbilisissä toimivat myös Bolt ja muut hyvin edulliset taksipalvelut. Kaupungissa Bolt-kyytien hinnat saattoivat olla lyhyelle matkalle vain pari laria, pidemmät matkat 10–15 (ilman tippiä). Matka julkisella liikenteellä kustansi 50 tetriä eli alle 15 senttiä.

 Asuminen

Tbilisi on vaihto-opiskelijalle monella tapaa erinomainen valinta. Georgia on suhteellisen pienestä koostaan huolimatta täpö täynnä upeita kohteita, joista monet ovat vain muutamien tuntien ajomatkan päässä pääkaupungista. Kukkuloiden ympäröimässä Tbilisissä on kauniita vanhoja alueita, paljon tekemistä ja hyvää ruokaa. Hintataso on Suomeen verrattuna hyvin alhainen, mitä paikalliset eivät tosin välttämättä pidä kohteliaana päivitellä kovaan ääneen. Julkinen liikenne toimii kohtuullisesti ja etäisyydet ovat kuitenkin tarpeeksi lyhyitä, ettet todennäköisesti asu kovin kaukana muista vaihto-opiskelijoista. TSU tarjoaa vaihtareille myös omaa asuntolaansa huokeaan hintaan (noin 40€/kk), mutta sen syrjäisesti sijainnista johtuen päädyin vuokraamaan asunnon itsenäisesti. Asunnon etsinnässä tarjoutuivat ystävällisesti auttamaan poikaystäväni georgialaiset sukulaiset, joten en osaa kertoa enempää asunnonvälityssivustojen toiminnasta. Vuokrataso vaihto-opiskelijoiden keskuudessa oli yleensä 200–300 euron luokkaa, mutta halvempia ja kalliimpiakin asuntoja löytyy. Maksuautomaattien käyttö erilaisten laskujen maksamiseen on yleistä.

En kokenut sopeutumista uuteen ympäristöön kovin vaikeaksi. Paremmasta georgian tai venäjän kielen taidosta olisi ollut monesti hyötyä, sillä englantia osaavat lähinnä nuoret. Myös georgian kirjaimiston opettelu oli välillä avuksi, mutta tämäkään ei ole välttämätöntä. Etenkin omalle kohdalleni osuneissa olosuhteissa oli tärkeää olla omatoiminen muihin opiskelijoihin tutustumisen suhteen, sillä yliopisto joutui perumaan lähes kokonaan normaalit orientaatiotapahtumat. En osaa myöskään kertoa mitään TSU:n muusta opiskelijatoiminnasta, joka olisi normaaliolosuhteissa ollut varmaankin aktiivisempaa. Muuten olin onnekas siinä, etteivät koronarajoitukset olleet ensimmäisten vaihtokuukausieni aikana kovin tiukkoja. En kokenut juuri koskaan Georgiassa oloani turvattomaksi, mutta perusvarovaisuutta kannattaa noudattaa. Esimerkiksi jalankulkijana kannattaa pysyä varuillaan myös vihreillä valoilla tietä ylittäessä. Lisäksi rahaa vaihtaessa kannattaa pitää tarkasti huolta omistaan, vaikka asioisi maan suurimman pankin toimistossa. En myöskään sairastellut vaihtoni aikana, joten paikalliset terveyspalvelut jäivät kokematta.

Suomesta poiketen ruokaostosreissuni sisälsivät tyypillisesti pysähdyksiä monessa eri paikassa. Paras valikoima tuoreita hedelmiä ja vihanneksia löytyy yleensä vihannesmyyjiltä, joiden kojuja on kaupungissa tiheään. Muut perustavarat ostin Carrefourista tai paikallisilta ketjuilta, mutta näiden leipävalikoima on jostain syystä heikko. Täten oli välillä suunnattava vielä erikseen leipäostoksille, johon liittyen suosittelen paikallisten suosimia, shoti-leipää yleensä yhden larin hintaan myyviä pieniä leipomoita. Suuremmissa kaupoissa on ihan hyvä valikoima kansainvälisiäkin tuotteita (myös Valion), mutta jotkut suomalaisesti lähikaupasta löytyvät perusjutut, esimerkiksi tofu, olivat aika kiven alla. Sen sijaan paikallisen satokauden herkkuja – ja muuta tavaraa – kannattaa suunnata ihailemaan lähikojujen lisäksi basaareille, kuten päärautatieaseman läheisyydestä levittäytyvä Dezerter Bazaar, jota on kokonaisuudessaan varmaan lähes mahdoton kahlata läpi yhdelle visiitillä. Kaikkialla myytävä paikallinen välipala churchkhela päätyy sekin hyvin helposti osaksi arkeasi.

 Opiskelu ja opetus

Koronan aiheuttama poikkeustilanne vaikeuttaa kurssitarjonnan ja opetuksen tason reilua arviointia vaihtoyliopistossani. Ennen vaihtoa olin varautunut siihen, että yliopiston todellinen kurssitarjonta tuskin vastaisi täydellisesti niitä TSU:n sivuilta löytyneitä listauksia, joihin olin perustanut learning agreementini. Yliopiston yrittäessä sopeutua muuttuvaan tilanteeseen ja vaihto-opiskelijoiden tavallista pienempään määrään suuri osa vielä syyskuun lopussa valitsemistani kursseista päädyttiin perumaan. Onneksi sain kuitenkin valittua riittävän määrän kiinnostavia kursseja, joista sain koottua tutkintooni yhtenäisen valinnaisten opintojen kokonaisuuden. Yliopistolla oltiin ilmoittautumisen aikarajojen suhteen varsin rentoja, ja vaihto-opiskelijoiden toiveet pyrittiin täyttämään mahdollisuuksien mukaan. Tämä rentous päti tosin myös toiseen suuntaan, ja osalta opettajia olisin toivonut parempaa kykyä pitäytyä sovituissa opetusajoissa ja kurssiaikataulussa, joihin saattoi tulla äkkinäisiäkin muutoksia. Suomalaiseen opetukseen tottuneelle tämä voi tulla yllätyksenä, mutta hyvänä puolena poissaolojen suhteen ei oltu kovin tiukkoja.

Kurssini olivat kaikki 5 ECTS:n arvoisia, ja samat kurssit jatkuivat koko lukukauden. Tärkeimmät kurssisuoritukset olivat midterm-tentit, lopputentit ja esseet, vaikka myös tuntiaktiivisuutta otetiin arvostelussa huomioon. Pidin kurssien arvostelua varsin kevyenä, mutta poikkeukselliset olosuhteet saattoivat vaikuttaa tähänkin. Taloustieteen opiskelijoille työtä vaikutti riittävän huomattavasti enemmän, kuin muille yhteiskuntatieteiden aloille. Koronatilanteen takia kaikki opetus tapahtui lisäksi etänä Zoomissa muutamaa poikkeustapaamista lukuun ottamatta. Olin siis hieman turhaan valinnut asunnon aivan yliopiston vierestä. Tämä ei kuitenkaan sinänsä ollut ongelma, sillä TSU:n pääkampus sijaitsee kauniilla alueella lähellä keskustaa, ja kampuksen ravintola tarjosi viihtyisällä terassilla lounasta jopa paikalliseen tasoon nähden edullisesti. Lisäksi etäopetus mahdollisti aikaiset lähdöt viikonloppureissuille.

Eräs paikan päällä ilmennyt erikoisuus oli luentojen kellonaika. Georgiassa maisteritason opiskelijat käyvät usein opintojensa ohella töissä, mistä johtuen kaikki luentoni georgian kielikurssia lukuun ottamatta alkoivat aikaisintaan neljältä iltapäivällä, myöhimmillään yhdeksän aikoihin illalla. Lisäksi luennot keskittyivät tiistaille, keskiviikolle ja torstaille, ja useimmille vaihtareille ainakin perjantai jäi vapaapäiväksi. Georgiassa joulua juhlitaan juliaanisen kalenterin mukaisesti 7.1. Uuttavuotta sitä vastoin vietetään sekä virallisesti gregoriaanisen kalenterin mukaisesti 1.1. että epävirallisemmin 14.1. Siten yliopistojen talviloma alkaa yleensä vasta suomalaisen joulun jälkeen. Ainakaan omilla kursseillani opettajat eivät tosin panneet pahakseen, mikäli vaihto-opiskelijat eivät osallistuneet luennoille jouluaattona. Loman jälkeen pidettiin vielä viikko tai pari normaalia opetusta, minkä jälkeen oli lopputenttien aika.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Vaihdon aikana tulee varmasti tutustuttua paikalliseen ruokakulttuuriin, mukaan lukien georgialaiseen supraan eli juhlaillalliseen. Myös viinien ystävän kannattaa valita vaihtokohteeksi Georgia, sillä maa kuuluu maailman vanhimpiin viininviljelyalueisiin. Jos paikallinen ruoka alkaa jossain vaiheessa herkullisuudestaan huolimatta kyllästyttämään, vaihtoehtojen puutetta ei tarvitse Tbilisissä pelätä, sillä muutkin ruokakulttuurit ovat kaupungissa edustettuina. Tbilisi itsessään on aika kosmopoliittinen ja vapaamielinen kaupunki, mutta etenkin maaseudulla voi varautua konservatiivisempaan kulttuuriin. Georgia on lisäksi kuuluisa vieraanvaraisuudestaan, ja monet vaihtoni unohtumattomimmista kokemuksista liittyvät juuri tähän piirteeseen. Välillä tuntui hieman epämukavaltakin saada apua tai ottaa vastaan ruokaa tuntemattomilta ihmisiltä, jos meillä vierailla ei ollut tarjota mitään vastalahjaa. Oli vain muistutettava itselleni, että vieraanvaraisuus on maan kulttuurissa suuresti arvostettu piirre, jossa ei ole kyse rahallisesta vaihtokaupasta.

Jos lähdet vaihtoon syksyllä, kannattaa mahdollisuuksien mukaan toteuttaa haluamiasi reissuja jo syys- ja lokakuussa, kun säät ovat lämpimät. Esimerkiksi viininviljelystä tunnettuun Kakhetin maakuntaan kannattaa suunnata sadonkorjuun aikaan syys- ja lokakuun vaihteessa. Matkustaminen onnistuu helpoiten ja halvinten minibusseilla (marshrutka), joiden aikatauluja ja hinnastoja voi kysellä suoraan kuskeilta bussiasemilla. Liikkuminen näillä busseilla on toki vuoristoisilla seuduilla ajoittain vähän hurjaa. Muutaman kerran vuokrasimme myös auton vaihtariporukalla, mikä ei tuottanut mitään ongelmia, kunhan porukasta löytyy riittävän vanhoja kuskeja.

 

Posted on

Vaihtokertomus, Tel Aviv University, Israel, syksy 2019

humanistisen tiedekunnan opiskelija

Olin Erasmus+ vaihdossa Israelissa, Tel Avivin yliopistossa syyslukukauden 2019-2020. Israel valikoitui vaihtokohteekseni sekä yleisen Lähi-idän kiinnostukseni vuoksi että myös siksi, että Tel Avivin yliopistossa oli mahdollisuus suorittaa rauhan- ja konfliktintutkimuksen opintoja, aihepiiri, jota olin jo Suomessakin opiskellut.

Alkubyrokratia ennen lähtöä

Ennen lähtöni valitsin Helsingin yliopiston kielikeskuksen valikoimista Raamatun heprean peruskurssin, jotta ainakin tulevan kohdemaani aakkoset olisivat jollain tavoin hallussa. Vaikka opintoni olivatkin englanniksi ja valtaosa kohtaamistani ihmisistä puhui englantia ainakin välttävällä tasolla, oli heprean aakkosten osaamisesta hyötyä esimerkiksi joidenkin paikkojen ja liikkeiden paikantamisessa.

Täytin ja lähetin vaihtoon vaadittavat dokumentit lähtöä edeltävänä syksynä. Vaihtoon pääsyn varmistuttua aloin kerätä kasaan myös Tel Avivin yliopiston vaatimia dokumentteja. Alkutahmeuden jälkeen kielitaitotodistus, suosituskirje, vakuutuskopiot ja viisumi kuitenkin järjestyivät sangen mutkattomasti ja nopeallakin aikataululla. Kysymysten herätessä sai liikkuvuuspalveluista nopeasti pyytämällä apua.

Tel Avivin yliopisto lähetti luettelon kurssitarjonnastaan minulle sähköpostitse. Kurssit tuli valita ennen vaihtoon saapumista. Kehotus kuului valita hieman aiottua enemmän kursseja, sillä kursseille ei voi enää ilmoittautua jälkikäteen mutta niiltä voi pudottautua pois. Valitsin ensisijaisesti neljä itseäni eniten puhuttelevaa kurssia kansainvälisestä Conflict Resoluton and Mediation -maisteriohjelmasta. Perille päästyäni selvisi, että vain kaksi kursseista todella järjestettiin. Oli siis hyvä, että minulla oli varalla muutama muukin kurssi, joihin olin ilmoittautunut.

Asuminen

Olin lukenut, että Israelissa asunto kannattaa käydä itse tarkistamassa ennen sen vuokraamista, jotta säästyy ikäviltä yllätyksiltä. Tämän vuoksi olin varannut ensimmäiseksi viikoksi huoneen hostellista läheltä rantaa muutamaa viikkoa ennen lukuvuoden alkamista. Näin minulla oli sekä aikaa hieman lomailla, tutustua kaupunkiin, että myös etsiä asuntoa rauhassa ennen koulun alkua. Liityin erilaisiin facebook ryhmiin, kuten Secret Tel Aviv, ja ilmoitin siellä etsiväni asuntoa. Sain muutamia yhteydenottoja ja löysinkin itselleni vuokrahuoneen, jossa asuin läpi koko visiitin. Lähtijän on hyvä huomata, että Tel Avivissa yksiöt eivät ole yleisiä, monet asunnot ovat isoja ja kimppa-asuminen on suosittua. Lisäksi vuokrat eivät ole kovin edullisia.

Ensimmäisten asioiden joukossa paikan päällä hanki israelilainen kännykkäliittymä, se helpottaa arkeasi kummasti. Näin asunnon etsiminen ja vuokranantajien tavoittaminen on helpompaa, etkä ole riippuvainen hostellin tai lähikuppiloiden WIFI-verkosta. Puhelinliittymiä kauppaavat myyjät löytää nopeasti esimerkiksi kauppakeskuksista omista kojuistaan, ihan kuten Suomessakin. Tel Aviv kaupunkina on melko liberaali, mutta muualla Israelissa matkustaessasi kannattaa varautua konservatiivisempaan meininkiin. Itse koin Tel Avivin turvallisena kohteena, mutta täytyy pitää mielessä, että kyse on maasta, jossa vuosikymmeniä kestänyt konflikti on arkipäivää ja saattaa kärjistyä koska vaan.

Opiskelu ja opinnot

Ennen varsinaisten opintojen alkua TAU järjesti vaihto-opiskelijoille muutaman tunnin kestoisen orientaatiopäivän, jossa kerrottiin niin yliopiston käytänteistä kuin kierrettiin pikaisesti kampus ja sen tilat. Saimme opiskelijakortit ja paperiset todistukset, jotka oikeuttivat opiskelijahintaiseen bussilippuun. Itse opinnot alkoivat viikko orientoitumisen jälkeen ja opiskelutahti oli tehokasta. Opetus oli laadukasta ja näin suomalaisesta näkökulmasta myös hyvin interaktiivista. Luennot olivat pääasiassa massaluentoja, opiskelijoilta odotettiin paljon puheenvuoroja ja myös suulliset esitelmät olivat suosittuja. Puolivälissä lukukautta palautettiin midterm-esseet ja lukuvuoden lopussa palautettiin joko loppuessee tai osallistuttiin loppukokeeseen.

Israelissa arki alkaa sunnuntaina ja päättyy torstaina. Näin viikonloppu alkaa jo torstai-iltana ja päättyy lauantaina. Luentoja minulla oli neljänä arkipäivänä viikossa, toisina päivinä useampi peräkkäin. Läsnäolo toisilla kursseilla oli melko välttämätöntä, sillä niissä osa tenttimateriaaleista pohjasi täysin omien muistiinpanojesi varaan. Joulun aikaan meillä oli viikon mittainen hanukkaloma.

Yliopiston kampuksella oli useampikin ravintola, josta saattoi hakea pientä purtavaa tai syödä isomman lounaan opintojen lomassa. Yliopistolla oli, kuten monissa muissakin julkisissa laitoksissa Israelissa, omat turvajärjestelynsä ja esimerkiksi kampukselle tultaessa kuljetaan Security Checkin kautta. Toisinaan laukkusi sisältö saatetaan tarkistaa. Jonkinlainen henkilötodistus on hyvä olla aina mukana, sillä turvatarkastuksia tehdään paljon ja se saattaa olla edessä, kun asioit esimerkiksi Supermarketeissa, elokuvateattereissa, ravintoloissa tai kauppakeskuksissa. Tähänkin tottuu nopeasti.

Vapaa-aika ja turvallisuus

Tel Avivin julkinen liikenne toimi hyvin ja aikataulut saattoi ladata puhelimeen. Vaikka hintataso Israelissa muutoin niin ruoan kuin asumisen suhteen oli korkea, oli junalla ja busseilla matkustaminen suhteellisen edullista. Matkustinkin itsekseni paljon, niin ympäri Israelia kuin Länsirannalla ja Jordaniassakin. Yksin matkustavana naisena en kohdannut ongelmia. Matkailijan on kuitenkin hyvä, etenkin Länsirannalla matkatessaan seurata sen hetkisiä turvallisuusohjeita ja noudattaa yleistä varovaisuutta.

Jäitä on hyvä pakata hattuun, sillä kärsivällisyys on Israelissa välillä koetuksella, asiat kun eivät aina toimi yhtä joutuisasti kuin Suomessa. Lähi-idän tilanteeseen ja Israelin politiikkaan, samoin kuin kulttuuriin ja uskontoihin on hyvä tutustua jo ennen lähtöä. Itselleni vaihdosta jäi päällimmäiseksi tunteeksi kiitollisuus ja ihmisten lämmin vieraanvaraisuus, molemmin puolin rajaa.