Vaihtokertomus, kevät 2018, Hokkaido University

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Olin vaihdossa Hokkaidon yliopistossa Sapporossa kevätlukukauden 2018. Vaihto-ohjelmani oli englanninkielinen HUSTEP, joka on tarkoitettu kandivaiheen opiskelijoille, jotka eivät puhu japania.

Ennen lähtöä

Hakemus yliopistoon tehdään syksyllä (jos lähtö on huhtikuussa) ja siihen tarvitaan mm. lääkärintodistus. Hakemuksen yhteydessä on mahdollista ruksia, haluaako hakea samalla JASSO-apurahaa (jota ei siis välttämättä myönnetä kaikille, mutta kannattaa ehdottomasti kokeilla). Hyväksymistieto ja ohjeet asunnon hakemiseen saapuivat tammikuun lopussa. HUSTEP-oppilaiden on pakko asua yliopiston asuntolassa, muut vaihtarit saavat käsittääkseni asua myös yksin. Hyväksymisen jälkeen viisumia varten tarvittavia todistuksia sai odottaa kauan, ja ne saapuivat vasta noin kolme viikkoa ennen lähtöä. Onneksi Japanin viisumin saa nopeasti. Yliopisto lähetti tässä välissä yleisiä ohjeita ja täydennettyjä kurssilistoja yms. ja ohjeisti saapumaan Sapporoon tiettyinä päivinä, jotta pääsee suoraan asuntolaan. Yleisesti tieto kulkee hieman hitaasti, mutta koska kyseessä on kuitenkin Japani, kaikki hoidettiin huolellisesti eikä missään vaiheessa hakuprosessia tullut ongelmia tai kysyttävää.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Kaikkia vaihtareita ohjeistettiin saapumaan muutaman päivän sisällä ja heti saapumisen jälkeen seuraavana aamuna olivat edessä kaikki byrokratia-asiat. Jokaiselle vaihtarille nimetään tuutori (yhdellä tuutorilla on useita vaihtareita), jonka tehtävä on kävelyttää vaihteri eri virastojen läpi yhdessä päivässä ja auttaa täyttämään kaikki tarvittavat lomakkeet. Ensimmäisenä päivänä rekisteröidytään Sapporon asukkaiksi kaupungintalolla (jos lentää Japaniin jonkun pienen kentän kautta eikä saa residence cardia lentoketältä niin se haetaan ilmeisesti samasta paikasta), haetaan Japanin yleistä sairausvakuutusta ja opiskelijoiden pakollista vakuutusta (lisäksi on mahdollista hakea vielä erillistä vahinkovakuutusta; tajusin vasta kieltäydyttyäni siitä ettei oma matkavakuutukseni esimerkiksi kata mahdollisia asuntolassa aiheuttamiani vesivahinkoja tms…), avataan pankkitili (sillä ei välttämättä tee juuri mitään jos ei saa stipendiä) ja tehdään Japanin postille ositteenmuutosilmoitus. Suosittelen lämpimästi tekemään kaiken tämän yhdessä tuutorin kanssa!

Hassu juttu: Japanissa kaikki viralliset paperit täytetään mustalla kuulakärkikynällä, joten sellainen kannattaa ottaa mukaan. Ja kaikesta otetaan noin miljoona kopiota.

Seuraavina parina päivänä oli yliopiston orientaatio, josta saatiin mukaan paksu nippu erilaisia ohjelehtisiä. Koulu alkoi varsinaisesti vasta seuraavalla viikolla, ja normikursseille ilmoittaudutaan virallisesti vasta pari viikkoa myöhemmin.

Asuminen

Jokaisen HUSTEP-opiskelijan pitää asua yliopiston asuntolassa. Ennen lähtöä on mahdollista asettaa asuntolat toivejärjestykseen, jota noudatetaan vähän miten sattuu. Osa asuntoloista (Keiteki ja Sosei ryo) on ihan merkittävästi halvempia kuin muut, mutta niiden tasokin on sitten sen mukainen. Kannattaa siis harkita ja ehkä säästää jostain muusta kuin asumisesta.

Omassa dormissani on neljä kerrosta ja jokaisessa kerroksessa noin 10 asukasta. Jokaisella on oma huone, jossa on oma jääkaappi ja lavuaari (josta tulee vain kylmää vettä). Vessat ja suihkut ovat yhteiskäytössä, samoin keittiö. Uunia ei ole, liedet ovat iduktioliesiä, mikä hämmentää monia vaihtareita aluksi, kun tavalliset kattilat eivät toimi niillä (keittiövälineet pitää siis ostaa itse). Asuntolat on jaoteltu sukupuolen mukaan, ja vastakkaisen sukupuolen edustajia ei saa tuoda edes kylään. Alakerrassa on dorm manager, joka valvoo dormia ja auttaa tarvittaessa kaikissa käytännön jutuissa. Vuokra maksetaan kerran kuussa jossakin konbinissa (convenience store, esim. Lawson).

Opiskelu ja opetus

Vaihtareilla on viisumivaatimusten takia oltava vähintään 7 mitä tahansa luentoa viikossa. Yleensä yhdestä kurssista on yksi luento viikossa, ja siitä saa 2 op. Teen itse sivuaineopintoja täällä ja vaikka aiheet eivät kaikilla kursseilla ole ennestään kovin tuttuja, kurssien vaikeustaso tuntuu silti matalalta. Kannattaa lukea etukäteen kurssilistaa ja valita kursseja, joiden vaikeustaso on jotain muuta kuin 1000 (helpoin). Toisaalta läksyjä tulee melko paljon, jokaiselle tunnille pitää yleensä lukea joku artikkeli etukäteen ja lähettää siitä tiivistelmä tai kysymyksiä proffalle. Useimmat kurssit kestävät puoli vuotta, ja niissä on joko koe puolivälissä ja lopuksi, tai essee/esitelmä kurssin lopussa. Kursseilla on läsnäolopakko (yli 70% pitää olla läsnä) ja opetus on muutenkin koulumaisempaa kuin Suomessa. Harvalla kurssilla on kurssikirjaa, vaan opettaja linkkaa opiskelijoille vaaditut artikkelit. Kenties siksi, että kirjaston kirjavalikoima on melko suppea…

Kursseille ilmoittaudutaan vasta kun ne ovat jo alkaneet, joten aluksi voi käydä kuuntelemassa useita luentoja ja miettiä, mikä kiinnostaa eniten. Tavallisille kursseille ei yleensä ole osallistujakiintiötä, mutta niiden lisäksi on tiiviskursseja kesällä ja ”lottery courses” -kursseja, joissa on osallistujakiintiö. Yleensä niihinkin kuitenkin mahtuu. Kursseja ei voi jättää noin vain kesken, mutta lukuvuoden puolivälissä on erillinen viikko, jolloin saa keskeyttää ne kurssit, joita ei haluakaan käydä loppuun.

Vaihtareiden on mahdollista opiskella Japania, mutta japaninkursseille on ilmoittauduttava etukäteen netissä (ohjeet tulee sähköpostitse). Kielikursseista saa yleensä yhden op:n ja niiden työmäärä on siihen suhteutettuna tosi iso. Opetusta on 2 tai 3 kertaa viikossa per kurssi ja joka kerralle tulee läksyjä ja yleensä pieni testi. Tahti on kova, joten kannattaa harkita, riittääkö aika kovin moneen kurssiin.

Muuta hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

  • Residence card pitää Japanissa olla aina mukana kun lähtee ulos.
  • Opiskelijat kuuluvat julkisen terveydenhuollon piiriin, ja lääkäriin kannattaa ottaa mukaan joku japanintaitoinen.
  • HUSTEP-vaihtareille ei järjestetä mitään ryhmäyttävää yliopiston puolesta, joten kannattaa olla aluksi niin sosiaalinen kun mahdollista ja tunkea kaikkeen mukaan.
  • Yliopistolla on paljon kerhoja ja harrastusporukoita, mutta niihin vaaditaan yleensä japanintaitoja. Hyvä vaihtoehto kielitaidottomalle on esim. English-Speaking Society, jossa on paljon japanilaisia, jotka osaavat myös englantia.
  • Sapporo on älyttömän turvallinen kaupunki, mutta joka paikassa varoitellaan kulteista (ilmeisesti herätysliiketyyppisiä buddhalaisryhmiä). Myös kaasulämmittimien käyttöohjeet ja yliopistolta saatava maanjäristysvihkonen kannattaa lukea.
  • Ulkona syöminen on halvempaa kuin Suomessa, ruokakaupat taas kalliimpia (erityisesti vihannekset ja hedelmät).
  • Suomesta kannattaa ottaa mukaan ainakin deodorantti (täkäläiset ovat huonoja ja poikkeuksetta voimakkaan hajuisia) ja itseruskettava (sitä ei myydä missään).

Vaihtokertomus, Ritsumeikan Asian Pacific university (APU), kevät 2018

Kotitaloustieteen opiskelija

Ennen lähtöä

Olin ollut siinä kuvitelmassa, että Japani ei ole byrokratiansa puolesta se helpoin vaihtokohde. Kuvitelmat osuivat oikeaan, papereita tuli täyttää melko paljon ennen vaihtoon lähtöä ja kopioita usean sivun koostuvasta vaihtopaketista piti myös muistaa ottaa. Vaihtopaketin mukana tuli vastaanottavaan yliopistoon myös lähettää paperisia passikuvia. Omalta yliopistolta saimme kuitenkin hyvät ohjeet, joita noudattamalla kaikki tarvittavat paperit tuli hoidetuksi. Viisumia haettaessa konsulaatista sain myös ohjeita Japanissa tarvittavan ’resident cardin’ teettämisestä, joka onnistuikin saman tien maahantulon yhteydessä.

Saapuminen ja alkubyrokratia kohteessa

Saapuessani Japaniin Fukuokan kohtalaisen pienelle lentokentälle kaikki sujui melko sutjakasti, sillä opiskeluviisumin johdosta minut ohjattiin pitkän jonon ohi suoraan tiskille. Heti matkatavaroiden noutamisen jälkeen minua odotti kohdeyliopistoni edustaja lentokentällä kyltin kanssa ja toivotti minut hymyillen tervetulleeksi. APU tarjosi tiettyinä päivinä kohteeseen saapuville kuljetuksen kohtalaiseen hintaan, jolla pääsin suoraan lentokentältä asuntolaan. Saapuessani asuntolaan meille oli varattu ensimmäiselle illalle pieni selviytymispaketti, jossa oli vessapaperia, roskapussi sekä hieman ruokaa ja juomaa.

Orientaatioviikkojen tapahtumat oli jaettu kahdelle ensimmäiselle viikolle niin, että kampuksella oli vaihto-oppilaille järjestettyjä infotilaisuuksia 1-3 tuntia päivässä. Beppussa julkinen liikenne on kallista ja tämä verkkainen aikataulutus hieman harmitti, kun infotilaisuudet olisi hyvin voitu tiivistää noin 3 tehokkaaseen päivään. Orientaatiot olivat kohtalaisen selkeitä ja niihin sisältyi useiden papereiden täyttämistä. Tilaisuudet oli hyvin organisoitu ja kaikkialla oli aina joku ohjaamassa minne mennä ja missä jonottaa seuraavaksi. Jokaisen vaihto-opiskelija tulee osallistua kattavaan terveystarkastukseen, joka oli organisoitu tehokkaasti. Terveystarkastuksen jälkeen jokaisen opiskelijan tulee maksaa terveysvakuutusmaksu jonka jälkeen opiskelija voi käyttää koulun terveyspalveluita.

Asuminen

APU:n tarjoama asuntola sijaitsee hyvin lähellä Beppun keskustaa. Suurin osa japanilaisista opiskelijoista asuu kampuksella tai sen ulkopuolella yksityisillä vuokranantajilla, mutta vaihto-opiskelijat ja osa kansainvälisistä opiskelijoista saavat huoneen APU:n keskustasta asuntolasta. Bussilla matkustaminen Kampukselle toki maksaa noin 5e päivässä, mutta keskusta on kävelymatkan päässä.

Asuntolassa jokaisella on oma huone, johon kuuluu oma jääkaappi, parveke sekä kylpyhuone ja wc. Huoneessa on runsaasti säilytystilaa tavaroille ja matkalaukulle on käytävällä oma lukollinen säilytystila. Huoneessa on tarjolla ainoastaan japanilaistyylinen hernetyyny, joten tavallisen tyynyn hankkiminen tai tuominen saattaa olla paikallaan mikäli on tarkka tyynystään. Itse otin oman tyynyn kotoa mukaan ja sain sen pienempään tilaan hankkimalla matkavakuumipusseja. Oma pyyhe on myös hankittava tai tuotava, asuntola tarjoaa ainoastaan lakanoiden pesetyksen. Muusta pyykistä asukas vastaa itse. Jokaisessa kerroksessa on useampi pesukone, joiden käyttäminen maksaa 100yeniä/ pesukerta.

Kuva: Millie H.

Jokaisessa kerroksessa on yhteinen oleskelualue ja keittiö. Keittiöissä on jokaisella oma lukollinen kaappi, jossa voi säilyttää omia keittiövälineitään. On melko epäekologista, että jokainen opiskelija hankkii omat kokkausvälineensä, mutta onneksi facebookissa toimiva ’mini share’ kierrätysryhmä toimii melko hyvin ja sitä kautta on mahdollista ostaa ja myydä hankkimiaan tavaroita. Asuntolan huoneen vuokraan kuuluu hidas nettiyhteys, mutta huoneeseen kannattaa hankkia nopeampi netti, joka on puoleksi vuodeksi melko edullinen. Myös modeemi tulee hankkia nopeamman netin käyttämiseksi. Itse pärjäsin hyvin pelkän wifin varassa. Kampuksella oli myös nettiyhteys ja kaupungin keskustassa netti löytyi tarvittaessa myös Beppun asemalta sekä Starbucksista. En hankkinut sim-korttia ollenkaan ja japanilaiset tuttuni pystyivät auttamaan minua mikäli jonnekin tarvitsi soittaa.

Opiskelu

 APU:ssa on runsaasti tarjolla englanninkielisiä kursseja ja vaihto-opiskelijoilla ei ole tarjonnan suhteen juurikaan rajoitteita. Tarjolla on kursseja etenkin talouteen, turismiin, historiaan ja ekologisuuteen liittyen. Opetuksen taso yllätti minut negatiivisesti. Olin innolla odottanut erilaista ja mielenkiintoista opetusta ulkomailla, mutta melko pian tuskatuin kun opetus perustui pitkälti nippelitiedon ulkoa opetteluun ja monivalintatentteihin. Opettajilla on melko vanhanaikaiset opetustyylit, jossa opiskelija on passiivinen kuuntelija ja opettaja lukee suoraan power point dioistaan luennoimansa asiat tai unohtuu puhumaan aivan muista asioista kuin mitä luento käsittelee. Aika paljon siis sai lukea kirjoista itsenäisesti, onneksi monet kirjat oli mahdollista saada sähköisesti. Monet kurssit sisältävät ryhmätöitä ja tenttejä on mahdollista suorittaa vain kerran. Kurssien lisääminen ja muuttaminen samalle jaksolle ei onnistunut enää kun ilmoittautuminen oli mennyt umpeen. Toiselle jaksolle muokkaaminen oli vielä mahdollista tiettyyn päivään asti.

Japanin kielikursseja oli mahdollista ottaa, mikäli oli täyttänyt ennakkoon kielikurssianomuksen ja käynyt tasotestissä orientaatioviikolla. Kielikurssit kerryttävät 4op ja muut kurssit 2op APU:n opintopistemäärissä. APU vaatii opiskelijoita suorittamaan vähintään 10op kun Helsingin yliopisto vaatii 11op. Minimi opintopistemäärä joka tulee suorittaa on APU:n opintopisteissä siis 12op (Suomessa 23,4op). Itselläni etenkin aluksi englannin kielellä opiskeleminen vei paljon energiaa, joten olin tyytyväinen kyseisen minimiopitonpistemäärän suorittamiseen. Rinnalle otin avoimesta yliopistosta vielä pari kesäkurssia, joten opintojen suhteen pysyin kohtalaisen kiireisenä.

Kampus ja asuntola ovat hyvin kansainvälisiä ja monet opiskelijat auttavat mielellään toisiaan. Kannattaa kuitenkin pyytää itselleen japanilainen buddy. Buddy auttaa epäselvissä asioissa ja tutustuttaa hieman kaupunkiin. Buddy antaa turvaa ja lievittää yksinäisyyden tunnetta, kun kohdemaassa tuntee edes pinnallisesti jonkun. Buddy auttaa myös opintojen suunnittelussa ja antaa lisätietoja opettajista ja kurssikuvauksista.

Kuva: Millie H.

Hyvä tietää!


Japani on hyvin turvallinen maa ja kaikki ovat hyvin auttavaisia kielimuuristakin huolimatta. Beppussa pärjää hyvin pelkällä englannin kielen taidolla. Monet kaupungissa ymmärtävät englantia ja ovat kiinnostuneita ja ystävällisiä vaihtareita kohtaan. Vastausta ei aina välttämättä saa englanniksi kaikkialla, mutta palvelutilanteet kuitenkin luonnistuvat.

Hintataso kohteessa on vaihteleva. Joukkoliikenne on paljon kalliimpaa kuin Helsingissä ja bussipassia ei kannata hankkia jos koulua ei ole päivittäin. Myös osa elintarvikkeista on ruokakaupassa kalliita, mm. vihannekset, kasvikset ja liha ovat kalliimpia kuin Suomessa, mutta tofua saa pilkkahintaan ja se on maultaan parempaa Aasiassa. Ulkona syöminen on edullisempaa kuin Suomessa. Vegaaneille Beppu ei ole välttämättä se helpoin kohde, sillä kaupungissa on tällä hetkellä vain yksi ravintola joka tarjoaa varmasti täysin vegaanista ruokaa.

Kuva: Millie H.

Beppusta on melko kaukana isommista kaupungeissa, lukuun ottamatta Oitaa joka sijaitsee vain 15min junamatkan päässä. Matkustaminen Japanin sisällä on melko kallista. Bussit tai paikallisjunat ovat kuitenkin yleensä edullisimmat kulkuvälineet pitkillä matkoilla ja moniin isoihin kaupunkeihin on mahdollista matkata yön yli bussilla. Kampuksen supermarketin jäsenille on olemassa kuitenkin tarjoushintaisia lippuja moniin lähellä oleviin kaupunkeihin, jotka kannattaa hyödyntää.

Kuva: Millie H.

Japani on mielenkiintoinen maa, outoja juttuja tulee vastaan päivittäin ja se on hauskaa! Kannattaa rohkeasti maistella erilaisia ruokia ja keskustella paikallisten kanssa elämästä!