Vaihtokertomus, University of Otago, syksy 2019

Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelija

 

Ennen lähtöä

Kun olin saanut Helsingistä hyväksymistiedon ensimmäisestä hausta, vaihtoyliopistoon nominoinnin jälkeen sain vaihtokohteesta hakuohjeet ja listan asioista, jotka minun tulisi tai olisi hyvä hoitaa ennen vaihtoa. Näihin lukeutuivat muun muassa yliopistoon ilmoittautuminen, kielitaitotodistuksen hankkiminen, kurssivalintojen ja vakuutusten hoitaminen, viisumin hakeminen sekä asunnon hakeminen. Vaihtoyliopistoon ilmoittautumisen viimeistelyä varten tuli orientaatioviikolle ottaa Suomesta mukaan passi sekä viisumi.

 

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Itse kohdemaahan ja yliopistolle päästyäni alkubyrokratioiden hoitaminen sujui nopeasti. Orientaatioviikon alkuseminaaria ennen passit ja viisumit kerättiin henkilöllisyyden tarkastamista varten, ja seminaarin päätteeksi saimme ne takaisin, kun viimeistelimme yliopistoon ilmoittautumista. Kaupungin asukkaaksi tai paikalliselle poliisille ei tarvinnut ilmoittautua.

 

Asuminen

Asumisvaihtoehtoja on Dunedinissa kourallinen. Ylivoimaisesti suosituin ja helpoin niistä on asua Uniflatsin tarjoamassa kimppakämpässä. Niihin Uniflatsin henkilökunta sijoittaa vaihto-opiskelijoita heidän hakemustensa perusteella, jotta kussakin talossa olisi samanoloista porukkaa ja henkilökemiat toimisivat hyvin yhteen. Kaikissa taloissa asuu vaihto-opiskelijoiden kanssa myös vähintään yksi paikallinen opiskelija, kiwihost, jolta on hyvä kysellä neuvoa jos mihinkin asiaan, ja paikallisesta kulttuurista jutteleminen auttaa hyvin sopeutumisessa uuteen ympäristöön.

Uniflatsin asunnoissa kaikilla asukkailla on oma huone, jonka oven saa lukittua. Tämän lisäksi on yhteiskäytössä olevat kylpyhuoneet, keittiö ja olohuoneen tapainen hengailutila. Koko talo on kalustettu, joten mitään ruoanlaittovälineistä tai pyyhkeisiin ei välttämättä tarvitse itse ostaa. Uudessa-Seelannissa voi talvella olla sisätiloissa aika kylmä, koska taloja ei ole eristetty samaan tapaan kuin Suomessa ja ikkunoissa on vain yksinkertainen lasitus. Hyvä puoli Uniflatsilla asumisessa on se, että jokaisella on omassa huoneessaan pieni patteri, jota saa huudattaa niin lämpimällä kuin on tarvetta, sillä sähkö kuuluu vuokran hintaan. Samoin heidän puolestaan kaikilla asukkailla on lämpimät peitot ja yhteistiloissa ilmalämpöpumppu pitämässä yhteistiloja lämpiminä. Itse talot sijaitsevat hyvin lähellä yliopiston kampusta, lähimmät vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä.

On toki myös mahdollista hakeutua asumaan Residential College -majoitukseen, jossa asutaan käytännössä suuressa asuntolassa, joissa säännölliset ruoat asuntolan ruokalassa kuuluvat asumiseen. Kolmas vaihtoehto on etsiä itse huone vapaiden markkinoiden asunnoista. Yliopiston puolesta Uniflatsilla asuminen on suositeltu vaihtoehto, ja itse olin siihen enemmän kuin tyytyväinen.

 

Opiskelu ja opetus

Kurssivalinnat suoritetaan osana vaihtoyliopistolle ilmoittautumista Suomesta käsin. Apuna valintoihin kannattaa käyttää sikäläisen yliopiston nettisivuja, joissa on hyvin kattavat kuvaukset kurssien sisällöistä. Myös vaihtoyliopistolle ilmoittautumisen suorittamisen ohjeissa kerrotaan, miten kursseja kannattaa valita ja miten niille ilmoittautuminen käytännössä tapahtuu. Kursseille, joille tarvitaan esitietoja omista yliopisto-opinnoista, on haettava erillislupaa osallistua, mutta luvan saaminen on nopeaa ja vaivatonta, jos oma tausta sopii kurssin aihepiiriin.

Suositeltu kurssimäärä on 3-4 kurssia lukukaudessa. Riippuu hyvin paljon siitä, mitä opiskelee, mutta usein ainakin käytännön labraosuuksilla tai tutoriaaleissa on läsnäolopakko, minkä takia kannattaa huolella katsoa, että kurssien luentojen ja labrojen tai tutoriaalien ajat eivät mene päällekkäin. Päivät ovat myös pidempiä kuin Helsingissä, koska aamupäivisin on luentoja ja iltapäivisin on labroja tai tutoriaaleja, säännöllisesti iltaviiteen tai -kuuteen asti koko lukukauden ajan.

Kurssien arviointia tapahtuu pitkin lukukautta. Kurssista riippuen muutamasta kymmenestä prosentista noin puoleen kokonaisarvosanasta määräytyy ennen loppukokeita tehtävillä tehtävillä, jotka voidaan suorittaa joko itsenäisesti tai ryhmässä, ne voivat olla lyhyitä tehtäviä tai pitkiä esseitä, työselostuksia, esitelmiä, projektiluontoisia rupeamia tai välikokeita.

Itse luennot ja harjoitustilaisuudet ovat samankaltaisia kuin Helsingissä. Labraosuuksilla töitä tehdään usein pareittain, ja apua ja ohjeita saa kysyttyä helposti opettajilta ja assistenteilta. Kurssien henkilökunta ja vastaavat opettajat sekä luennoitsijat vastaavat myös erittäin mielellään kysymyksiin maan ja taivaan väliltä ja he auttavat myös tarvittaessa kurssien valinnassa ja niille valmistautumisessa sekä kokeita ennen niihin liittyvistä askarruttamaan jääneistä asioista. Osa luennoitsijoista järjesti jopa yliopiston kahvilassa erillisiä tapaamisia, joissa pystyi kertailemaan kokeisiin.

 

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Terveydenhuolto on yliopistolla järjestetty YTHS:ää vastaavalla yliopiston oman Student Health -järjestelmällä. Sen aiheuttamia kustannuksia voi periä takaisin jokaiselle opiskelijalle pakollisesta terveysvakuutuksesta. Itse en Student Healhilla käynyt, mutta moni kämppiksistä sai nopeasti vastaanottoajan, kun sellaista tarvitsivat. Terveydenhuollon rakennus sijaitsee muiden yliopiston palveluiden tapaan kampusalueella.

Yleinen hintataso on aika samaa luokkaa kuin Suomessa, joskin ruoka on hieman halvempaa, samoin ulkona syöminen. Uusi-Seelanti ja Dunedin ovat turvallisia paikkoja asua ja opiskella, mutta tietenkin aina on hyvä pitää liikkuessa maalaisjärki mukana ja kiinnittää huomiota ympäristöönsä. Erilaisiin ongelmatilanteisiin saa helposti apua yliopiston puolesta. Jos ei tiedä, mistä apua voisi alkaa kysymään, on kampuksella iso ja helposti lähestyttävä alue varattu Ask Otago -palvelulle, jonka henkilökunta osaa ohjata kysyjiä oikeaan suuntaan. Kurssien luennoitsijat ja vastuuopettajat vastaavat mielellään kursseja koskeviin kysymyksiin, Exchange Servicen henkilökunta vaihto-opiskeluun liittyviin asioihin ja Uniflatsin henkilökunta Uniflatsillä asumiseen liittyviin kysymyksiin. Jos jotain yllättävää käy asunnolla, voi soittaa Campus Watchille ja kysyä heiltä neuvoa tai pyytää heitä tulemaan paikan päälle ratkomaan ongelmaa. Meillä esimerkiksi yksi kotiavain jäi ulko-oveen jumiin ja katkesi lukkopesän sisälle, kun yritimme irrottaa avainta. Campus Watchilta tulivat puhelun jälkeen katsomaan tilannetta ja tilasivat lukkosepän paikalle sekä ohjeistivat uuden avaimen saamisessa. Heiltä voi kysyä apua hyvin laajaan skaalaan ongelmia, ja tarvittaessa he voivat saattaa kampukselta kotiin, jos jostain syystä ei tunne oloa hyväksi tai turvalliseksi kotimatkalla.

Vaikka Dunedin on verrattain pieni kaupunki, täällä riittää vapaa-ajalle tekemistä. Uniflats järjestää pitkin lukuvuotta asukkailleen erilaisia ilmaisia tapahtumia, kuten kokkauskursseja, rugby-otteluiden seuraamista stadionilla, rugbyn pelaamista, tietokisailtoja ja alueillallisia. Yliopistolla on myös suuri liuta erilaisia kerhoja, joiden kautta pääsee harrastamaan kaikkea vaeltamisesta teen juontiin ja laser-hippaan. Itse kaupungissa riittää myös nähtävää museoista kasvitieteelliseen puutarhaan, kävelyreitteihin ja rantoihin. Kävellen pääsee kätevästi ympäri kaupunkia, ja tarvittaessa paikallisbusseilla pääsee hieman kauemmaksi. Tosin kaupunkien välillä liikkuminen julkisilla yhteyksillä on hieman hankalampaa, kun vaihtoehtoina on yleensä joko lentäminen, noin kerran päivässä menevä bussi tai vuokra-auto, jos omaa autoa ei täällä omista. Eteläsaarella on kuitenkin mukavaa ajella ympäri lähikaupunkeihin, eivätkä vuokra-autojenkaan hinnat hirvittäviä ole, jos kokoaa matkaan muutaman hengen seurueen.

Utbytesberättelse, University of Waikato, våren 2019

Före avfärden

Jag har alltid velat åka på utbyte och har länge tänkt att jag skulle göra det under mina universitetsstudier. Det var inte lätt att ta tag i saken då jag inte riktigt visste vart det var jag ville åka. Efter många om och men kom jag i sista sekunden fram till att jag skulle söka till Nya Zeeland och har inte ångrat mig en sekund. Jag hade aldrig varit i Nya Zeeland förut men visste att de hade en helt otroligt vacker natur och vänliga invånare. Varför det blev just Univeristy of Waikato i Hamilton vet jag inte riktigt, hade aldrig hört om det förr men efter en del undersökning kom jag fram till att det nog inte fanns något dåligt alternativ i Nya Zeeland, så jag valde det.

Ansökningsprocessen var lång och jobbig och jag minns att det var mycket nervöst väntande hela året. Man ansökte om utbytesplatsen till Helsingfors Universitet redan över ett år förrän man faktiskt åkte och själva bekräftelsen från Nya Zeeland kom först någon gång i november vilket gjorde att jag bara hade två månader på mig att fixa allting. Jag var själv kanske lite onödigt nervös för att av någon orsak inte få åka på utbyte och skulle säkert ha kunnat ordna saker före bekräftelsen, men bättre kändes det att vara på säkra sidan förrän man iallafall beställde flygbiljetten. Förutom flygbiljetten sökte jag boende genom universitetet som jag lyckligtvis fick. Sedan sökte jag även visum från ’Immigration New Zealands’ hemsida, vilket inte tog mera än kanske två veckor. Sedan var det bara att meddela FPA och magistraten om att jag skulle flytta utomland och se till att ändra på studiestödet och be om att få hållas inom den sociala tryggheten i Finland. I slutändan gick allting smidigare än vad jag tänkt.

Byråkratin vid utbytesdestinationen

Jag kom till universitetet i början av orienteringsveckan och skulle skriva in mig i universitetet samtidigt som alla andra nya studeranden och utbytesstuderanden. Man kan säga att det var en ganska hektiskt process och trots att personalen försökte hjälpa till så gått det gick så var det nog en lite onödigt krånglig och lång process. Som tur visste jag färdigt vilka kurser jag ville gå och då jag sedan fick dem alla godkända slapp jag relativt lätt igenom hela processen. Under processen betalade jag också den obligatoriska försäkringen som förövrigt var jätte smidig och praktisk då man inte behövde ordna en egen.

Just att bestämma kurserna var en av de svåraste skedena under hela ansökningsprocessen, då det var svårt att veta hur man skulle leta efter dem samt veta vilka man faktiskt kunde ta. Men då man gjort detta gick det även snabbare att på plats bli inskriven i universitetet. Den slutliga samlingen av kurser som jag sedan valde bestämde jag mig dock först där, veckan före kurserna började, vilket var skönt eftersom man hade en möjlighet att ändra sina val ganska lätt.

Under orienteringsveckan lärde man sig mycket om universitetet och allt som hade med utbyteseleverna att göra. Orienteringsveckan var nog en utav de roligaste veckorna under utbytet, med en massa evenemang där man lärde känna många nya människor, främst andra utbytesstuderanden.

Boendet

Som en utbytesstuderande kände jag att det var viktigt för mig att välja ”rätt” boende. Jag ville bo på campuset i ett av universitetets ’student halls’ och gick till slut med Orchard Park där boendet var ’self catered’ alltså att man lagade maten själv. I dom andra studentkorridorerna var maten inräknad i hyran och all mat serverades i matsalar. Detta ledde ganska naturligt till att alla första års studeranden samlades i dessa hallar medans de äldre samt nästan alla utbytesstuderanden bodde i Orchard Park. Om jag skulle säga en sak som jag är gladast över i hela utbytet är det beslutet att söka boendet i Orchard Park, trots att dom andra studentkorridorerna kanske var lite modernare och snyggare.

Dom flesta aktiviteterna skedde tillsammans med de som man bodde med och det var även dessa människor man kom närmast under utbyte. Det var även ofta tävlingar mellan de olika studenthemmen på campuset. Orchard Park är en liten ”stug-by” där det bor 4-6 människor i varje stuga som då delar på badrum och kök. Det största minuset var att husen i Nya Zeeland är ganska dåligt byggda och håller inte kylan ute så värst bra. Ganska samma pris på hyran som här i Finland, med kvaliteten inte helt den samma.

Orchard Park, Waikato
Orchard Park, Waikato

Studier och undervisning

I Nya Zeeland har man 4 kurser (papers) per termin, vilket gick upp i 60 studiepoäng som i Finland motsvarar ca. 26 studiepoäng. Jag valde att läsa tre kurser i ämnet Environmental Planning samt en kurs om Maori kulturen (kan varmt rekommendera att bekanta sig med Maori kulturen då detta är en stor del av landets identitet). Kurserna var riktade till första och andra året studeranden och jag upplevde inte att någon av kurserna var speciellt svår och tyckte att det krävde en ganska lämplig mängd studerande.

Mina kurser bestod främst av vanliga föreläsningar samt några handledningstimmar i mindre grupper. I stora drag var föreläsningarna på bra nivå och i de flesta kurserna hade vi även någon sorts extra utflykt eller uppgift som krävde att man gjorde någonting utanför föreläsningssalen. Jag upplevde dock att det var mera prov och förhör än vad jag är van vid och istället mindre grupparbeten. Man fick även mycket läsmaterial som man skulle läsa men som jag upplevde att jag klarade mig bra utan då jag inte hann.
Jag var inte speciellt nervös över att studera på engelska då jag gått många kurser på engelska förr, men ett nytt ämne och nytt system är alltid lite svårt i början. Som ett stort plus så fick man alltid feedback på sina prov och essäer och vitsordet baserade sig på många olika arbeten och inte enbart på slut tentan. Studierna slutade redan i slutet av maj som sedan följde två veckors läs lov och sedan slut tentorna. Många hade inga tentamen och slutade därför redan i maj medan jag hade två stycken i mitten av juni. Detta vet man ju inte då man köper flygbiljetten dit vilket gjorde att jag därför köpte enkelbiljetter. Fick dock först i April veta datumen för mina tentamen och att beställa flyg hem var därför inte heller så lätt.

Användbar information för de nästa som åker på utbyte

Att åka till Nya Zeeland innebär inte någon större kulturchock och det var väldigt lätt att lära känna människorna där. Inte heller är det stora skillnader i prisklassen men man skall kanske vara beredd att det går lite mera pengar än vanligt, speciellt i mataffären. Det kan vara värt att fundera på att öppna ett Nya Zeeländskt bankkonto (vilket gick smidigt genom universitetet) eftersom transaktionerna är ganska dyra och man kan förlora onödigt då man måste ta ut pengar med sitt finska kort.

En annan sak att fundera på är att den kollektiva trafiken inte riktigt fungerar så jätte bra och att om man hade tänkt resa mycket så kanske det lönar det sig att skaffa bil. Alla i Nya Zeeland har bil och det finns en orsak till det. Själv skaffade jag inte bil men de som gjorde det hade absolut stor nytta av den. I Nya Zeeland säljer och köper man bilar i lite annan takt än här då många just kommer dit för att resa runt ett tag och sedan ger över bilen till någon annan. Ibland kan det kännas som ett lite för stort beslut att ta när man kommit till ett nytt land, speciellt om man inte kan så mycket om bilar, men skulle varmt rekommendera att fundera på det och kanske köpa en tillsammans med någon. Det lönar sig dock definitivt att skaffa det internationella körkortet ifall man vill hyra bil, vilket jag gjorde två gånger. Uber används också ganska mycket i alla större städer i Nya Zeeland och är relativt billigt. Om man vill resa runt i landet och inte spendera pengar på bil är det även många som åker buss och liftar, oftast väntar liftarna inte mera än fem minuter.

Det som jag önskar att någon berättat till mig lite mera om är vädret. Solen är otroligt stark och varma sommardagar kan bli mycket heta. Mot hösten blev det dock kallt och på nätterna till och med under noll strecket. Det lönar sig att ta med ordentliga utkläder men även varma innekläder så som sockor (innetofflor kan även vara en bra ide att inskaffa då man oftast går med skorna på inne) och långkalsonger. Isoleringen i husen fungerar inte bra alls och under de kalla månaderna är det väldigt kallt inne.

Om jag får ge ett tips ännu så är det at åk och res runt. Nya Zeeland har nog det vackraste och mest varierande landskapet jag sett. Jag åkte själv dit två veckor före orienteringsveckan och reste runt södra ön och fortsatte sedan under året att åka runt och se nya ställen. Landet är förvånansvärt stort och för att se allt det fina behövs det ganska mycket tid. Det finns även aktiviteter för alla: vandring (det lönar sig att ta med vandringskängorna om man är intresserad), surfing, skidåkning, fallskärmshoppning, river rafting osv. Det lönar sig att aktivt åka iväg för även om jag var där i fem månader hann jag nog inte göra allting.

Vaihtokertomus, University of Waikato, kevät 2019

Humanistisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Tiesin, että haluan lähteä vaihtoon jo opintojeni alkuvaiheessa, mutta kohdemaan ja -yliopiston valintaan meni minulta aikaa. Olin käynyt Uudessa-Seelannissa aikaisemmin kuukauden mittaisella reppureissulla, joten tiesin maasta jo jonkin verran. Erityisesti minua kiehtoi maan monimuotoinen luonto ja upeat matkailumahdollisuudet sekä rikas alkuperäisväestön eli maorien kulttuuri. Siksi päätinkin lähteä opiskelemaan juuri Uuden-Seelannin Pohjoissaarelle Waikatoon.

Hakuprosessi oli pitkä ja hermoja raastava, sillä Suomessa vaihtohaku tehtiin jo edeltävän vuoden keväällä, mutta vaihtoyliopiston hakemus täytettiin vasta syksyllä. Odotin viimeistä hyväksyntää Waikatosta viikkotolkulla, ja lopulta se pamahti sähköpostiin marraskuun alussa. Koska halusin lähteä reissuun jo heti vuodenvaihteessa, vaikka opinnot alkoivatkin vasta helmikuun lopulla, tuntui alle kahden kuukauden valmistautumisaika hieman lyhyeltä. Olin kuitenkin melko luottavainen siihen, että saisin hyväksynnän myös vaihtokohteesta, joten otin innokkaasti selvää asioista jo alkusyksystä.

Kun Offer of Place kilahti sähköpostiini, aloin saman tien tekemään valmisteluja lähtöä varten: ostin lentoliput, selvitin opiskelija-asuntoni jälleenvuokrausta ja täytin Exchange Student -viisumihakemuksen Immigration New Zealandin nettisivuilla. Viisumipäätös tulikin nopeasti, ja vaikka hakuprosessi voi olla mutkikas, ei siitä kannata ottaa suurta stressiä.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Saavuin Hamiltoniin hyvissä ajoin ennen pakollisen orientaatioviikon alkua ja tarkoituksenani oli hoitaa yliopistolle kirjautuminen ennen orientaatioviikon ruuhkia. Tämä prosessi osoittautui kuitenkin hieman monimutkaisemmaksi kuin luulin, koska orientaatioviikkoa edeltävällä viikolla yliopistolla ei juuri oltu varauduttu innokkaisiin vaihto-opiskelijoihin. Lopulta päädyin jonottamaan kirjatumistani muutamaan otteeseen jopa tuntien ajan. Prosessiin kuului siis yliopistolle kirjautuminen, kurssien valinta ja hyväksyminen sekä pakollisen opiskelijavakuutuksen maksaminen.

Orientaatioviikolla pääsin osallistumaan muun muassa uusien opiskelijoiden tervetuliasseremoniaan eli powhiriin yliopiston maraella, amazing raceen sekä tiedekuntien infotilaisuuksiin. Lisäksi vaihto-opiskelijoille ja muille kansainvälisille opiskelijoille järjestettiin infotilaisuuksia, joiden yhteydessä pääsi myös tutustumaan muihin vaihtareihin.

Kurssivalintojen tekeminen alustavasti jo hakuvaiheessa auttoi opintosuunnitelman tekemistä, mutta lopulliset kurssivalinnat tein vasta paikan päällä vaihtokohteessa, kun kurssien aikataulut ja sisällöt olivat paremmin selvillä. Stressasin valinnoista ensimmäisen viikon aikana melkoisesti, sillä en ollut vielä täysin varma, millaisia ennakkovalitsemani kurssit olisivat sisällöltään. Kursseja olisi pystynyt vaihtamaan vielä noin viikon ajan niiden alettua, eli jos joku niistä ei tuntuisikaan omalta, saa asiaan vielä vaikutettua helposti paikan päällä.

 

Waikato river jakaa Hamiltonin itä- ja länsipuoliin

Asuminen

Asumisjärjestelyni Hamiltonissa olivat moniin muihin vaihtareihin verrattuna hieman erilaiset. University of Waikato tarjoaa vaihto-oppilaille pääasiassa huonetta yliopiston kampusasuntoloista, mutta koska avopuolisoni lähti kanssani reissuun working holiday -viisumilla, en saanut majoittua kampuksella. Suurin osa vaihtareista ja muistakin opiskelijoista kuitenkin asuu juuri kampuksen asuntoloissa, joten jos olet lähdössä vaihtoon itseksesi, suosittelen tätä vaihtoehtoa! Välillä tuntui, että iso osa aktiviteeteista ym. oli suunniteltu juuri asuntoloissa asuville opiskelijoille ja esimerkiksi asuntoloiden välisiä urheilutapahtumia järjestettiin paljon. Sen verran osaan kampusasuntoloista kertoa, että useimmissa asuu noin 4-6 opiskelijaa per asunto ja niissä on jaettu keittiö ja kylpyhuone. Vaihtoehtoina on joko paketti, joka sisältää myös ruokailut tai self-catered asuntola, jossa kokkaus hoidetaan itse.

Jouduimme siis etsimään asuntoa omatoimisesti kampuksen ulkopuolelta, ja tästä syystä saavuimmekin Hamiltoniin noin kymmenen päivää ennen orientaatioviikon alkua. Nettipalstojen lisäksi kysyin apua etsintään yliopiston Accommodation Officesta, josta sain nipullisen papereita, joissa kerrottiin yleisesti vuokraamisesta Uudessa-Seelannissa. Sopivan asunnon löytymiseen meni muistaakseni viisi päivää ja hieman yllättävästi se löytyi yliopiston läheisiä alueita kävellen tutkimalla ja ottamalla yhteyttä lähes jokaiseen ikkunoissa näkyvään ”for rent” -ilmoitukseen. Saimme huoneen viiden huoneen soluasunnosta aivan yliopiston vierestä, joten koulumatka ei ollut ainakaan pitkä. Asunto oli kalustettu ja huoneessamme oli muun muassa oma wc sekä jääkaappi, mikro, vedenkeitin ja leivänpaahdin. Yliopiston ympäristössä onkin paljon opiskelijoiden jakamia asuntoja ja kämppisasumista kutsutaan yleisesti termillä ”flatting”. Vuokra maksetaan Uudessa-Seelannissa yleensä viikoittain ja hintataso on suunnilleen samaa luokkaa kuin Suomessa.

Opiskelu ja opetus

Lukukauden aikana opiskelin 4 kurssia (papers), jotka olivat jokainen laajuudeltaan 15 paikallista opintopistettä. Päätin suorittaa lähinnä vapaavalintaisia opintoja, joten valitsin pääasiassa 100-levelin eli ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnattuja kursseja. Kaikki kurssit kestivät koko lukukauden ajan, ja välissä oli kahden viikon mittainen mid semester break.

Kurssisisuoritukseen kuuluu yleensä noin kaksi tuntia luentoja sekä yksi tutoriaali viikossa. Lukujärjestyksen suunnittelun kannalta on haastavaa, että tutoriaalien aikataulut eivät näy kurssiaikatauluissa, vaikka ne ovat pakollisia. Yleensä tutoriaaleja järjestetään kuitenkin useita viikoittain eli sen saa hyvin sovitettua omaan lukujärjestykseen. Minulla kävi niin, että kurssiaikatauluihin jäi yhden tunnin päällekkäisyys, mutta lähetin asiasta sähköpostia kurssien opettajille ennen opetuksen alkua ja he sanoivat, että päällekkäisyydestä ei ole haittaa. Pystyinkin hyvin suorittamaan molemmat kurssit käymällä kummankin luennolla vuoroviikoin, sillä toisella kurssilla luennot myös videoitiin.

Opetuksen taso oli mielestäni hyvä ja opettajat ja kurssituutorit olivat innostavia. Osa kursseista painottui luentoihin ja loppukokeeseen, mutta tutoriaalien myötä opiskelu oli osallistavampaa ja interaktiivisempaa kuin suomalaisen yliopiston massaluentokursseilla. Kaikilla kursseilla oli myös lukukauden aikana palautettavia tehtäviä tai esseitä, jotka muodostivat melko suuren osan loppuarvioinnista. Opiskelussa saa siis olla aktiivinen koko lukukauden ajan, eikä pelkkä kokeeseen pänttääminen riitä. Työmäärä ei kuitenkaan mielestäni poikennut paljoa Suomessa käymistäni yilopistokursseista.

Lukukausi kesti orientaatioviikko mukaan lukien 18.2.-21.6. Opetus loppui jo toukokuun lopussa, mutta tämän jälkeen oli ”study week” ja kaksi loppukokeille varattua viikkoa. Omilla kursseillani suurin osa kokeista järjestettiin jo viimeisellä luentoviikolla, mutta yhden kurssin tentti osui tenttiviikolle. Tenttiviikon aikataulu saatiin tietää vasta mid semester breakin jälkeen, mikä vaikeutti paluulentojen suunnittelua. Itselläni viimeinen koe sattui kuitenkin jo ensimmäisen tenttiviikon alkuun, joten pääsin lomailemaan jo hyvissä ajoin ennen kesäkuun loppua.

 

University of Waikaton kampusta

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Elämä Uudessa-Seelannissa on länsimaiseen kulttuurin tottuneelle helppoa. Ihmiset ovat ystävällisiä ja kiwi-slangiinkin pääsee sisään pienen totuttelun jälkeen. Hintataso on samaa luokkaa kuin Suomessa, mutta pieniä poikkeuksia löytyy. Esimerkiksi tietyt ruokatuotteet kuten maitotuotteet ja ei-sesongissa olevat kasvikset ovat kaupoissa kalliimpia, mutta ulkona syöminen vastaavasti hieman halvempaa. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että monet putiikit, pankit, kahvilat ym. sulkevat ovensa jo neljän ja viiden välillä iltapäivällä. Iltaisin ei kaupungissa siis ole hirveästi elämää ravintoloita lukuun ottamatta.

Myöskään julkinen liikenne ei ole ihan samaa tasoa kuin Helsingissä. Bussikortilla pystyy ostamaan yksittäisiä lippuja alennettuun hintaan opiskelijakorttia näyttämällä, mutta minkäänlaista kausikorttisysteemiä ei ole. Bussit myös lopettavat liikkumisen kello yhdeksän aikaan illalla. Koska yliopistolta on noin neljän kilometrin matka keskustaan, ei ainakaan itselläni tullut vietettyä keskustassa ihan niin paljoa aikaa kuin etukäteen ajattelin.

Pääasiallinen liikkumiskeino Uudessa-Seelannissa on auto ja sen hankkiminen vaihdon ajaksi ei ole ennenkuulumatonta. Auto auttaa myös viikonloppureissujen tekemisessä, sillä vaikka julkista bussiliikennettä kaupunkien välillä löytyy, busseja saattaa kulkea vain yksi koko päivänä. Lisäksi autokyydillä pääsee tutustumaan vapaammin Uuden-Seelannin henkeäsalpaaviin luontokohteisiin, jotka usein sijaitsevat bussireittien ulottumattomissa. Itse mietin auton ostoa maahan saapuessani, mutta en lopulta ollut valmis ottamaan vastuuta ja stressiä sen ylläpidosta ja eteenpäin myymisestä. Sen sijaan käytin viikonloppureissuihin joko vuokra-autoa tai halpaa Skip -bussiyhtiötä. Jos arvelet ajavasi autoa Uudessa-Seelannissa, suosittelen kansainvälisen ajokortin hankkimista jo Suomesta. Itse en näin fiksu ollut, vaan jouduin hankkimaan virallisen käännöksen ajokortistani, joka maksoi noin 30 euroa. Uudessa-Seelannissa ajokortti ei myöskään riitä henkilöllisyyden todistamiseen esimerkiksi baarissa, joten passia täytyy kantaa mukana.

Uuden-Seelannin ilmasto on hyvin vaihteleva ja erilaisiin säätilojen vaihteluihin on hyvä varautua jopa yhden päivän aikana. Saapuessani helmikuussa kesä oli kuumimmillaan, ja lämpötilat liikkuivat 20-30 asteen välillä. Tänä vuonna kesä oli erityisen pitkä ja lähes hellelukemista sai nauttia pitkälle huhtikuuhun saakka. Toukokuun loppu oli huomattavasti kylmempi ja sateinen, joten lämmintäkin vaatetta on hyvä varata mukaan. Hamiltonissa sää ei usein laskenut alle kymmenen asteen, mutta etenkin Etelä-Saarella lämpötilat tuntuivat todella kylmiltä, vaikka mittari olikin plussan puolella. Kannattaa myös huomioida, että taloissa ei ole samanlaista eristystä kuin Suomessa, joten myös sisätiloissa saattaa tulla kylmä.

Suosittua ajanvietettä Uudessa-Seelannissa on ”tramping” eli erilaiset kävelyt tai vaellukset. Kannattaa siis varata mukaan myös ulkoiluvaatteita ja vaelluskengät, jos sellaiset kaapista löytyy. Maisemat vaihtelevat vehreistä sademetsistä ja rannoista geotermaalisiin ihmeisiin ja etelän lumihuippuisiin vuoriin. Itse rakastuin etenkin kasvien monimuotoisuuteen ja luonnon kuumissa lähteissä kylpemiseen. Yliopisto järjestää vaihto-oppilaille muutaman päiväretken lukukauden aikana esimerkiksi Hobbittoniin, Waitomon kiiltomatoluoliin ja Raglaniin surffaamaan, mutta suosittelen olemaan myös itse aktiivinen, jos maata haluaa nähdä laajemmin. Lisäksi suosittelen tutustumaan Uuden-Seelannin maorien uniikkiin kieleen ja kulttuuriperintöön.

 

Noho Marae oli yksi yliopiston järjestämistä retkistä, jolla pääsimme tutustumaan maori-kulttuuriin ja yöpymään maraessa.

 

Blue Springs on yksi Uuden-Seelannin kauniista luontokohteista