Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelija
Tein päätöksen lähteä vaihtoon vasta toisena opiskeluvuotena parantaakseni kielitaitoani. Olin opiskellut saksaa jo ala-asteelta saakka, muttei se ollut haluamallani tasolla. Kovista kielivaatimuksista huolimatta päätin lähteä tekemään vaihto-opintoni täysin saksaksi. Hyväksytyn vaihtopäätöksen jälkeen kävinkin kielikeskuksella kielikokeessa, jonka myös läpäisin ja vaihtoon lähtö alkoi näyttää sinetöidyltä.
Saksassa lukukaudet menevät hieman eri tavalla kuin Suomessa. Syyslukukausi kestää lokakuun alusta maaliskuun alkuun ja kesälukukausi huhtikuusta elokuun alkuun. Vaihtoyliopiston koordinaattorit olivat avuliaita ja pitivät säännöllisesti yhteyttä tuleviin vaihto-oppilaisiin, jotta alkuhässäkkä kävisi mahdollisimman mutkattomasti. Pian olikin lokakuu ja olin matkalla Bonniin.
Asuminen
Asuntotilanne Bonnissa on hyvin vaikea ja monet opiskelijat joutuivatkin viettämään sohvilla ja hostelleissa ensimmäisiä öitä. Itsekään en löytänyt asuntoa ennen saapumistani, mutta olin onnekas ja saksalaisen ystäväni isä suostui vuokraamaan tyhjillään olevan asuntonsa minulle vaihtoni ajaksi. Paikalliset vaihtokoordinaattorit auttavat parhaansa mukaan ihmisiä löytämään asunnon, mutta etsiminen kannattaa aloittaa heti vastaanottavan yliopiston vahvistuksen jälkeen. Suurin osa vaihtokavereistani asui Studentenwohnheimissa eli soluissa, joita yliopiston alueella on paljon. Soluihin oli mahdollista laittaa hakemus heti vaihdon varmistuttua joskin vain murto-osa vaihto-opiskelijoista pääsi asumaan sellaiseen. Vuokrahinnat olivat hieman alhaisemmat kuin Suomessa.
Byrokratia
Jos Suomi tuntuu byrokraattiselta maalta, on Saksa siitä vielä kuuluisampi. Ensimmäisellä viikolla jouduimme tehdä ilmoittautumisen yliopistoon ja tiedekuntaan (erikseen) sekä kaupungin asukkaiksi. Kaikki nämä piti tehdä käymällä virastossa henkilöllisyystodistuksen kanssa. Sama rumba täytyi toistaa uudelleen vaihdon lopulla päästäkseen pois kirjoilta, joko postitse tai paikan päällä käymällä. Sähköisiä palveluita ei tuntunut olevan muita kuin yliopiston Moodle. Lankapuhelimet ja faksi olivat edelleen käytössä ja ajoittain tuntui kuin olisi matkannut kehityksessä parikymmentä vuotta taaksepäin.
Opiskelu
Saksa opetuskielenä osoittautui aluksi hyvin vaikeaksi, mutta lähti parin viikon jälkeen luonnistumaan. Kursseja oli monenlaisia vaihdellen tyypillisestä luentokurssista erilaisiin seminaari- ja ryhmätyökursseihin. Kohteen kielivaatimukset osoittautuivat itsellenikin suureksi haasteeksi ja jouduin muuttamaan opintosuunnitelmaani lähes täysin. Helpotuksia opintoihin vaihto-oppilaat eivät kursseilla tiettävästi juurikaan saaneet. Sain kuitenkin ottaa yhteen kokeeseen sanakirjan mukaan, muuten kaikilla vaihto-oppilailla oli kursseilla samat vaatimukset kuin paikallisilla oppilailla. Luennot itsessään olivat varsin mielenkiintoisia ja luennoitsijat painottivat interaktiivisuutta kursseilla. Läsnäolopakkoa luennoilla ei ollut. Lukukauden lopuksi on n. viisi viikkoa kestävä koeaika, jolloin tentit pidetään eikä luentoja ole. Yliopistolla on iso kirjasto aivan Rein-joen varrella, jota opiskelijat käyttävät lukemiseen. Tätäkin varten tosin täytyy hankkia kirjastokortti, että edes pääsee sisään lukusaliin.
Vapaa-aika
Bonn on sympaattinen n. 300 tuhannen ihmisen opiskelijakaupunki varustettuna hyvillä joukkoyhteyksillä. Köln, Saksan 4. suurin kaupunki oli 25 minuutin junamatkan päässä, jossa kävimme kavereiden kanssa usein. Yliopiston erasmus-lukuvuosimaksun yhteydessä saimme koko lukukaudeksi osavaltion alueen kattavan julkisen liikenteen lipun, jolla pääsi käymään kätevästi myös muissa ympäröivissä kaupungeissa. Vaihdon aikana tosin totesin ettei saksalainen täsmällisyys päde ainakaan julkisessa liikenteessä vaan aikataulut olivat hieman sinnepäin ja liikenteessä oli häiriöitä koko ajan. HSL:n täsmällisyyteen tottuneena tämä söi ajoittain hermoja.
Bonnissa oli varsin rikas opiskelijaelämä ja ihmiset kokoontuivat pitkin viikkoa iltaisin paikallisiin baareihin seurustelemaan ja pelaamaan biljardia tai pöytäfutista. Opiskelija-asuntoloissa järjestetään myös paljon teemabileitä. Viereinen suurkaupunki Köln tarjoaa monipuolisesti tekemistä, jossa tuli käytyä lähes joka viikonloppu. Paikalliseen opiskelija- ja baarikulttuuriin on helppo tykästyä halpojen olut- ja viinihintojen myötä. Lukukauden loppu kulminoitui Vappuun verrrattavaan Karneval-nimiseen juhlaan maaliskuun alussa, jolloin kadut ovat täynnä naamiaisasuihin pukeutuneita ihmisiä.
Bonnista löytyy myös paljon luontoa joissa voi nauttia ulkoilmasta ja harrastaa liikuntaa. Puistoalueita on varsin paljon keskustan ympäriltä ja ihmiset käyvät paljon lenkillä Rein-joen varrella. Yliopisto tarjoaa myös kuntosalipalveluita opiskelijahinnoin.
Hyvä tietää
Saksassa hintataso ruoan ja asumisen suhteen on hieman alempi kuin Suomessa, jonka erityisesti huomaa kauppalaskuista. Kortilla maksaminen ei ole suosittua, vaan käteistä rahaa on hyvä pitää aina mukana. Isoissa ruokakaupoissa tosin yleensä löytyy pääte maksamiseen.
Kulttuurierot saksalaisten sekä suomalaisten välillä eivät ole kovinkaan suuria ja koin itse kotoutuvani melko nopeasti. Saksalaiset ottavat mielellään mukaan keskusteluun vaikka ei puhuisikaan natiivitasolla saksaa ja sitä kannattaa hyödyntää. Länsi-Saksassa kieli on vielä melko ”puhdasta” ilman vahvaa murretta. Suosittelen lämpimästi saksaksi opiskelua, jos haluaa parantaa omaa kielitasoaan.