Keksijä, tutkija ja tietokirjailija, James Lovelock, kuoli tänä kesänä 103-vuotiaana. Lovelock tuli tunnetuksi Gaia-teoriasta, jossa Maapalloa tarkastellaan fysiologisessa tasapainossa olevana eliönä. Myöhempinä vuosina Lovelock pohti miten ihmisen aiheuttamista rajuista fyysisistä ja biologista muutoksista kärsivä Maapallo voidaan ohjata vielä tasapainoon. Avuksi tulee ehkä tekoäly.
Tekoäly on jo monessa mukana. Helsingin yliopiston tutkija voi esimerkiksi ottaa iris.ai – nimisen ohjelman käyttöönsä julkaisutiedon hallintaan. Tavallisesta kirjallisuushakuohjelmasta poiketen se profiloi hakusanat ja luokittelee kirjallisuushaun tulokset.
Ihmislaji itsessään on isojen aivojensa ja kehittyneen aivokuoren (neokorteksi) ansiosta poikkeuksellisen älykäs. Ihminen on fyysisesti heikko verratessa esimerkiksi lähisukulaiseen simpanssiin. Ihmisen lapsuusaika on pitkä. Ihmispoikanen on huoltajistaan riippuvainen vuosikausia. Pitkä lapsuus mahdollistaa isot aivot. On esitetty erilaisia hypoteeseja siitä, miksi ihmisille kehittyi näin poikkeuksellisen isot aivot. Ainakin aivokapasiteetti toi joustavuutta käyttäytymiseen, mikä auttoi sopeutumaan jääkauden jatkuvasti muuttuviin ympäristöoloihin. Fyysistä haurautta korvaamaan tarvittiin myös vahva yhteisö, eikä pelkkä kommunikointi riittänyt. Yksi vahva isojen aivojen kehittymiselle esitetty skenaario onkin sosiaalisen aivon hypoteesi. Sen mukaan aivokapasiteettia tarvittiin sosiaalisten suhteiden ylläpitoon. Toimivassa yhteisössä Ihmisen täytyy ylläpitää luottamusta ja ystävyyttä, ei pelkästään lisääntymiskumppaniin, vaan myös muihin yhteisön jäseniin. Hypoteesiin liittyy rauhanomainen näkökulma ihmisen evoluutioon. Ihminen ei kehittynyt sotimaan luontoa ja lajitovereita vastaan, vaan elämään harmoniassa (1).
Pelkän aivojen koon ja sosiaalisuuden yhteys ei ole suoraviivainen. Sosiaalinen yhteisö voi myös täydentää yksilön aivokapasiteettia. Muurahaisilla, joilla on hyönteismaailman monimutkaiset ja suurikokoiset aivot, on myös kehittyneet aistit ja aivotoiminta. Eri muurahaislajeista on tehty mielenkiintoinen havainto. Itsenäisemmin työskentelevillä työläismuurahaisilla on isommat aivot, kun yhteistyössä sieniä viljelevien lajien muurahaisilla. Antoisaa luettavaa muurahaisista saa suomalaisten tutkijoiden muurahaiskirjasta (2.).
Nyt näyttää siltä, että ihmiskunnan kohdalla ehkä rauhanomaisesta alusta huolimatta isot aivot ovat johtaneet sotimiseen ja ympäristön tuhoon. Lovelockin mukaan Gaia voidaan vielä pelastaa ulkoistamalla suunnittelu tekoälylle. Lovelock visio tieteiskirjamaisen Novoseenin maailman, jossa tekoäly johtaa ja Maapallo säilyy ihmisellekkín elinkelpoisena. Viehättävä Lovelockin 100-vuotisvideo (3.) avaa keksijän ajattelua helpolla tavalla.
Suvi Viranta-Kovanen
dosentti, anatomian vanhempi yliopistonlehtori
- https://hhs.uncg.edu/pcs/wp-content/uploads/sites/7/2019/11/2018-Fry-Evolutionary-Logic-of-Peace.pdf
- Bargum, K & Helanterä, H. 2021 Suuri suomalainen muurahaiskirja. Minerva.
- https://www.newscientist.com/article/mg24332401-000-james-lovelock-at-100-the-creator-of-gaia-theory-on-humanitys-future/