Korona pisti yhteiskunnat stressitestiin

Arto Mustajoki, emeritusprofessori, Helsingin yliopisto

Yhteiskunnat pistävät pankkeja stressitestiin, jotta saataisiin selville, miten ne selviävät rahoitusjärjestelmän ja talouden häiriötilanteista. Yhteiskunnat joutuivat itse stressitestiin, kun korona aiheutti vakavan häiriötilan. Yhden miehen stressitestilautakuntana annan välilausunnon siitä, miten maailma ja erityisesti Suomi ovat selviytyneet koronan aiheuttamasta kriisistä.

TIEDE. Kun korona paljastui maailmanlaajuiseksi pandemiaksi, tutkijat ympäri maailmaan säntäsivät laboratorioihinsa kehittämään rokotetta. Samalla testaamismekanismit viritettiin maailmanennätysvauhtiin. Tulokset ovat olleet hämmästyttäviä. Nopea rahoitus, lääketehtaiden aktiivisuus ja rasvattu päätöksentekokoneisto tuottivat käyttökelpoisia rokotteita uskomattoman nopeasti. Myös valtiojohtoisissa hankkeissa Venäjällä ja Kiinassa saatiin pikavauhtia tehtyä ilmeisen luotettavia ja tehokkaita rokotteita. Rokotteiden ansiosta on jo säästynyt satoja tuhansia taudin uhreja, ja samalla talous on välttynyt pahimmalta notkahdukselta. Tällainen vauhti oli mahdollista sen vuoksi, että alalla on tehty vuosikymmenten ajan korkeatasoista perustutkimusta. Stressitestin tulos rokotteen kehittämisessä 9.

Tiedettä tarvittiin myös taudin tartuntamekanismien tutkimiseen. Vaikka tämän asian mahdollisimman nopea selvittäminen olisi auttanut ihmisten ohjeistamisessa ja rajoitusten suuntaamisesta, tutkimus on edennyt tuskallisen hitaasti. Se voi johtua itse tutkimuskohteesta. Taudin tarttumiseen vaikuttavat monet ulkoiset olosuhteet, kuten lämpötila ja tuuletus, sekä ihmisten henkilökohtaiset ominaisuudet. Syntyi kuitenkin vaikutelma, että tämä tutkimuskohde ei saanut tutkimuksen rahoittajia ja tutkijoita samanlaiseen raivokkaaseen yhteistaistoon kuin rokotteen kehittäminen. Onko syynä se, että tässä asiassa on vaikeampi saavuttaa näyttäviä läpimurtoja – en tiedä. Joka tapauksessa tarttumismekanismien tutkiminen on laahannut pahasti perässä, mikä on aiheuttanut paljon haittaa rajoitusten suuntaamisessa. Stressitestistä 6.

Tiedettä olisi tarvittu myös ihmisten reaktioiden ja asenteiden ennakoinnissa. Mikä motivoi ihmisiä noudattamaan ohjeita, mikä ei? Miksi jotkut rientävät ottamaan rokotteen ja toiset katsovat aiheelliseksi toimia aktiivisesti rokottamista vastaan? Näissä kysymyksissä tieteen ääni ei ole oikein kuulunut. Joko tutkijat ovat olleet hiljaa tai kukaan ei osannut heiltä kysyä. Lopputuloksena on ollut enemmän arvailuja kuin tutkimustietoon perustuvia johtopäätöksiä, siksi testistä vain 5.

KRIISIVALMIUS. Alkuvaiheessa meillä ehdittiin hetki iloita siitä, kuinka päättäjät ovat olleet viisaita, kun eivät ole lopettaneet huoltovarmuuskeskuksen toimintaa. Pian kuitenkin huomattiin, että keskus oli tositoimien puuttuessa nukahtanut ruususen uneen. Kriisiajan lainsäädäntökin oli jäänyt stressitestaamatta. Kun pykälät olivat epäselviä, oikeusoppineet sotkivat päätöksentekoa keskinäisellä kinastelulla. Hämmästytti myös ihmisten henkilöllisyyden suojaan liittyvät tulkinnat. Viranomaiset eivät saaneet kertoa, että Pihtiputaalla koronatartunnan on saanut kaksi 20–30-vuotiasta nuorta, kun media voi kertoa, että auto-onnettomuudessa kuoli 23-vuotias Pihtiputaalta kotoisin oleva mies. Eri toimijoiden keskinäiset toimivaltasuhteet osoittautuivat epäselviksi ja/tai epätarkoituksenmukaisiksi. Vaikka olemme selvinneet ehkä paremmin kuin muut maat, niin se ei paljon auta kun ihmisiä on kuollut huonon yhteistyön ja valmistelun vuoksi. Siksi stressitestistä vain 5.

HALLITUS. Suomen tuore hallitus joutui koronan vuoksi todelliseen tulikokeeseen. Ennennäkemättömän suuria ratkaisuja jouduttiin tekemään salamavauhtia. Kun vertaa suomalaisten päätöksentekijöiden toimia muiden maiden vastaaviin, vaikutelma on hyvin positiivinen, melkein häikäisevän hyvä. Tasapainoilu terveydellisten ja taloudellisten motiivien välillä on onnistunut pääosin hyvin. Hallituspuolueiden sisäiset näkemyserot ovat kuitenkin haitanneet sen toimintaa, ja välillä on ollut kadoksissa se kuuluisa suuri kuva. Arvosana 8.

TIEDOTTAMINEN. Jos hallitus haluaa saada kansalaiset ymmärtämään, miten pitää toimia, jaettava informaatio on pakattava selkeään muotoon. Hallituksen tiedotustilaisuudet sujuivat tyylikkäästi ja uskottavasti. Kun maan poliittinen johto astuu päivä toisensa jälkeen televisiokameroiden eteen, ihmisten on vaikea olla tajuamatta, että nyt on tosi kysymyksessä. Tapahtui myös pahoja kömmähdyksiä. Maskien käytön tarpeettomuuden selittely epidemian alkuvaiheessa sai suorastaan koomisia piirteitä. Täysin epäonnistunut oli epidemian kehittymistä kuvaavien käsitteiden valinta. Tavalliset ihmiset ja jopa toimittajat sekoittivat ja sekoittavat edelleen kiihtymisvaiheen ja leviämisvaiheen. Sen sijaan hyvä idea oli vaihtaa lockdown toisella kerralla sulkutilaksi. Kokonaisstressipisteet tästä 7.

OPPOSITIO. Demokraattisissa maissa opposition roolina on tarjota rakentavassa hengessä vaihtoehtoja hallituksen politiikalle. Kriisiajat pistävät tämän roolin koetukselle. Oppositio tajusi tilanteen vakavuuden epidemian alkuviikkoina ja antoi hallitukselle työrauhan. Vähitellen itsekkäät tavoitteet saivat kuitenkin yliotteen. Jos hallitus lisäsi rajoituksia, se oli väärin. Kun hallitus sitten muutaman viikon päästä höllensi rajoituksia, sekin oli opposition mielestä väärin. Demokraattisen valtiomuodon suurimpia ongelmia on muutenkin se, että hallituksen ajasta ja energiasta menee kohtuuttoman suuri osa väittelyyn opposition kanssa. Kriisiaikana tämä ongelma korostuu. Kun ministereiden pitäisi käyttää kaiken tarmonsa tilannekuvan luomiseen ja erilaisten toimenpiteiden puntarointiin, he joutuvat valmistelemaan vastauksia opposition välikysymyksiin. Hyvästä alusta huolimatta oppositio menestyi stressitestissä varsin huonosti, kun kriisimoodi vaihdettiin liian pian tavalliseen ”kaikki hallituksen toimenpiteet tulee kyseenalaistaa” -moodin. Arvosana 5.

MEDIA. Vaikka someviestintä on vallannut alaa ihmisten saaman tiedon lähteenä, media vaikuttaa edelleen ratkaisevasti siihen, millaisen kuvan ihmiset muodostavat heitä ympäröivästä maailmasta. Medialle kävi vähän samoin kuin oppositiolle. Jonkin aikaa se noudatti sota-ajalle tyypillistä itsesensuuria, kunnes uutisoinnin valtasivat vähitellen klikkiotsikot, joiden tarkoitus ei enää ollut oikean ja tarpeellisen tiedon levittäminen, vaan mahdollisimman suuren lukijamäärän hankkiminen. Toki mediasta on ollut paljon apua, mutta on se osannut myös sotkea asioita. Media haittasi myös lukusokeus. Se ei ymmärtänyt, että 10 000 tartuntaa on pieni määrä Brasiliassa, mutta suuri Maltalla. Otsikoiden kirjainkokoon valinnassa sotkettiin tartunnan saaneiden ja altistuneiden määrä. Kokonaisarvosana 6.

ASIANTUNTIJAT. Median eteen marssitettiin valtava määrä erilaisia asiantuntijoita. Osa heistä oli puhtaita tutkijoita, osalla oli myös hallinnollista vastuuta, osalla pelkästään jälkimmäistä. Katsojat, kuulijat ja lukijat tuskin pystyivät tekemään eroa heidän välilleen. Asiantuntijoiden saama valtava näkyvyys toi konkreettisesti esiin sen, mikä merkitys tutkimustiedolla on. Tutkijat eivät yleensä kerro omista tutkimuksistaan, vaan välittivät koko maailman tutkijakunnan tuottaman näkemyksen suomalaisten käyttöön. Haasteena oli ja on se, että tiedeyhteisöllekään ei ole aina ehtinyt muodostua yhtenäistä käsitystä asioita. Normaalioloissa tutkijat käyvät omaa sisäistä debattiaan yhteisen näkemyksen löytämiseksi. Nyt siihen ei ollut aikaa, koska päättäjät ja kansa halusivat kaiken tiedon välittömästi. Siksi tutkijoiden erilaiset näkemykset tulivat esille myös julkisuudessa, mikä tietysti hämmensi ihmisiä. Tiukka tiedotuspolitiikka ei näytä olevan mahdollista edes kriisiaikana, koska media kaivaa mielellään esiin sen tutkijan, jolla on erilainen näkemys. Kokonaisuudessaan suuri osa asiantuntijoista oppi roolinsa nopeasti. Heille kehittyi kyky vastata auliisti toimittajien kysymyksiin silloinkin, kun tarkkoja vastauksia ei ole. Silloin he turvautuvat poliitikkomaisen epäselviin toteamuksiin, kuten ”tästä ei ole vielä olemassa tarkkaa tutkimustietoa, toimimme sen tiedon varassa mikä meillä on” tai ”aika näyttää, miten eri toimenpiteet purevat”. Kokonaisuudessaan varsin hyvä suoritus asiantuntijoilta, joilla oli alussa hyvin vähän mediakokemusta. Arvosana 9.

TERVEYSHENKILÖKUNTA. Lääkärit, sairaanhoitajat ja monet muut sairaaloiden ja hoivakotien työntekijät ovat joutuneet poikkeuksellisen kuormituksen alle. Myös johto- ja suunnitteluporras on joutunut koville, kun on pitänyt jatkuvasti päivittää strategioita ja huolehtia myös muun terveydenhoidon palvelujen sujumisesta. Näin ulkopuolisen stressitestaajan näkökulmasta terveyssektori on selvinnyt aivan erinomaisesti ja ansaitsee täyden kympin.

OPETTAJAT. Muista ammattiryhmistä pitää erikseen mainita opettajat, koska heidän panoksestaan riippuu koko kasvavan nuorison elämä kriisitilanteessa. Kauan puhuttu digiloikka otettiin paljon pitemmälle kuin kukaan oli ehtinyt koskaan suunnitella. Etätunnit saatiin toteutettua, kun kaikki pistettiin peliin. Kun vanhemmat opastivat lapsiaan kotona, opettajien arvostus nousi kohisten. Ihailtavaa toimintaa, siksi siitäkin täydet 10.

YRITYKSET. Suomalaisia yrityksiä ei yleensä pidetä kovin joustavina ja innovatiivisina. Korona pisti niihin kuitenkin uudenlaista vauhtia. Monella työpaikalla siirryttiin etätöihin lennosta. Uusia tuotantohaaroja pistettiin pystyyn ihailtavalla nopeudella. Välillä ehdittiin moittia hallitusta huonosta asioiden hoidosta, mutta sitten taas ymmärrettiin, että onnistuminen on kuitenkin omissa käsissä. Jos uudenlainen rohkeus katsoa ympärille ja tehdä muutoksista tarpeellisia johtopäätöksiä jää pysyväksi olotilaksi, suomalainen yritystoiminta on saanut odottamattoman piristysruiskeen, jossa on jotakin samaa kuin sotakorvausteollisuuden pikapystyttämisessä sodan jälkeen. Stressitestistä 9.

KANSALAISET. Korona on testannut myös sitä, miten kansalaiset luottavat saamaansa informaatioon ja noudattavat annettuja ohjeita. Liiallinen kuuliaisuus ei ole aina hyvästä, mutta kriisiaikana ohjeiden noudattaminen on koko yhteiskunnan etu. Ihmiset ovat väistämättä erilaisia. Jotkut noudattavat ohjeita ehkä liiankin orjallisesti, jotkut viittaavat niille kintaalla. Välipitämättömien ja vastarannan kiiskien osuus olisi saanut olla pienempi, mutta se on pysynyt kuitenkin siedettävänä. Venäjän ja Yhdysvaltojen esimerkit viittaavat siihen, että suuressa maassa päättäjiltä tulevaan tietoon luottavia on vähemmän. Kokonaisuudessaan suomalaiset saavat testistä 8.

Arto Mustajoki
emeritusprofessori, Helsingin yliopisto

Pakollinen rokotus – tartuntatautilain rajuin keino laumasuojan saavuttamiseksi

Nopeasti edennyt covid-19-rokotteen kehittäminen tullaan muistamaan lääketieteen suursaavutuksena. Tehokkaita rokotteita saatiin käyttöön vajaassa vuodessa virusgenomin sekvenoinnin jälkeen. Kaksi annosta covid-rokotetta vähentää dramaattisesti vakavan taudin riskiä ja on sitä kautta pienentänyt tautiin kuolleisuutta.

Miksi rokotushalukkuus näyttää nyt hiipuvan niin Suomessa kuin muualla maailmassa?

Syitä on monia, kuten taudin vaikeuden aliarviointi, epäily rokotteiden vaarallisuudesta, joissain maissa epäluottamus viranomaisiin ja maaseudulla pitkät matkat rokotuspaikoille. Vahvasti mediassa näkyvä syy on rokotevastainen agitaatio. Se ei ole mikään uusi ilmiö, vaan näkyi jo 1800-luvulla ensimmäisten rokotusten tullessa käyttöön (Sivelä ym. 2018). Suomalaiset ovat perinteisesti maailman mallikansaa lasten rokoteohjelman toteuttajina. Muutamia paikkakuntia lukuun ottamatta lasten rokoteohjelman kattavuus lähentelee sataa prosenttia (Väliverronen ym. 2020). Nyt tilanne on vähän toinen.

Valeinformaatio tehoaa

Valheelliset tai liioitellut tiedot covid-19-rokotusten riskeistä leviävät tehokkaasti somessa. Ja valeinformaatio tehoaa – tutkitusti.

Keväällä 2021 ilmestyi Nature Human Behaviour -lehdessä satunnaistettu ja sokkoutettu tutkimus siitä, miten informaatio sivuvaikutuksista vaikutti ihmisten halukkuuteen ottaa covid-rokote (Loomba ym. 2021).

Kontrolliryhmä sai oikeaa tietoa rokotteen haittavaikutuksista. Testiryhmälle tarjottiin valheellista informaatiota, jossa liioiteltiin sivuvaikutuksia. Se vähensi merkittävästi ihmisten halua tulla rokotetuksi – niidenkin joukosta, jotka alun perin ilmoittivat ehdottomasti haluavansa rokotteen. USA:ssa heidän halukkuutensa tulla rokotetuksi putosi 6,2 ja Briteissä 6,4 prosenttia.  Lisäksi tutkijat osoittivat, että ”tieteelliseksi” verhottu valetieto pienensi kaikista tehokkaimmin rokotusintoa.

Kärkkäinen: ”Nuorten rokottaminen on mielisairasta”

Tuorein esimerkki tästä on torstain 19.8.2021 Iltalehden etusivun otsikko: ”Kärkkäinen kehotti työntekijöitä kieltäytymään rokotuksesta”.

Lehden haastattelussa Juha Kärkkäinen kertoo covid-rokotuksen haittavaikutuksista seuraavasti: ”Veritulppia, aivoverenvuotoja ja ihan puhtaita kuolemia. Nuorten rokottaminen on mielisairasta. Yhtään alle 30-vuotiasta ei ole kuollut koronaan, mutta aletaan rokottaa nuoria ja lapsia. Sehän on sairasta. Vaikutukset ovat tuhat kertaa isommat kuin koronan haittavaikutukset”.

Hän on myös jakanut linkkiä Magneettimedia-lehteensä, jossa ”tiedemiehet ja professorit… puhuvat siitä asiasta”. Magneettimedia-lehti tunnetaan huuhaa-terveyskäsityksistä ja lisäksi antisemitismistä. Missään yhteydessä ei mainita, että covid-19-rokotteilla on saatu pandemiaa kuriin ja vähennetty kuolleisuutta.

Rokotevastaisuus nousee otsikoihin lähes päivittäin:

Hoitohenkilökunnan rokotekattavuus on usein paikoin liian alhainen”

”Kieltäytymiset Modernan rokotteesta ihmetyttävät Suomessa”

”Israel oli koronarokotusten mallimaa, kunnes jarrut iskivät – tämän takia kunnianhimoinen tavoite on yhä saavuttamatta”

”Oppilaille lähetettiin rokotevastaista sisältöä Wilmassa”

”Lasten koronarokotuksia vastustava ryhmä on ottanut käyttöönsä nimen Pelastetaan lapset, joka muistuttaa erehdyttävästi Pelastakaa Lapset ry:tä.”

Miksi pykälää 47 ei ole nostettu julkiseen keskusteluun?

47 §

Pakollinen rokotus

”Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää järjestettäväksi pakollinen rokotus, jos kattava rokottaminen on välttämätöntä väestön tai sen osan hengelle ja terveydelle vakavaa vahinkoa aiheuttavan yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi. Pakollinen rokotus voidaan rajoittaa myös tiettyyn väestön osaan, ryhmään tai ikäluokkaan.

Kunnan on järjestettävä 1 momentissa tarkoitettu pakollinen rokotus.”

Pykälä 47 on yksiselitteinen: Tilanteen niin vaatiessa Suomen hallituksella on mahdollisuus rokotuttaa koko kansa, joku riskiryhmä tai tietyn alueen asukkaat. Rokotuspakon käyttöönotto on raju toimenpide, mutta niin on covid-19-tautikin. Mitä nopeammin laumaimmuniteettiin päästään, sitä helpompi olisi avata yhteiskunta ja palata normaaliin järjestykseen. Vaikka täysin rokotettujen osuus on jo lähes puolet väestöstä, deltavariantin tehokas leviäminen antaa syyn pohtia järeitä keinoja suomalaisten suojaamiseksi.

Tartuntatautilakia on täydennetty monelta osin covid-pandemian takia. Etätyöskentely, aukiolo- ja kokoontumisrajoitukset tartuntojen estämiseen on otettu käyttöön. Koronapassi on tulossa. Miksi pykälää 47 ei ole nostettu julkiseen keskusteluun?

Deltavariantin tartuttavuus on vesirokon luokkaa, ja se leviää vauhdilla. Olemme siirtyneet covid-19-taistelussa maratonista pikajuoksuun. Tässä kisassa voitto tulee vain laumaimmuniteetin avulla – vai tuleeko?

Kysyin laumaimmuniteetista HY:n zoonoosivirologian professori Olli Vapalahdelta:

”Siihen vaikuttaa viruksen tartuttavuuden lisäksi esimerkiksi populaation kontaktien määrä. Covid-19-viruksen tartuttavuuteen perustuva arvio on, että laumasuoja saavutettaisiin 80–90 prosentin rokotekattavuudella. Covid-19-deltavariantin erityispiirre on kuitenkin, että osa rokotetuista erittää edelleen virusta ja ainakin periaatteessa voisivat tartuttaa virusta. Sen ja immuniteetin hiipumisen takia väestön rokotekattavuuden pitäisi olla covidin osalta käytännössä yli sata prosenttia, ainakin Aalto-yliopiston mallintaja Pauliina Immosen mukaan. Käytännössä pelkästään rokotuksiin perustuva viruksen kokonaan lopettava laumasuoja voi olla mahdoton.”

Kysyin myös hänen mielipidettään pakkorokottamisesta.

”Siitä voisi tulla haitallinen vastareaktio. Suosin mieluummin pehmeämpiä keinoja, jotka houkuttelevat ottamaan rokotteen. Yhtenä esimerkkinä voisi mainita koronapassin, jonka ovat jo ottaneet käyttöön useat Euroopan maat. Suomalaiset matkustavat runsaasti ja joutuvat joka tapauksessa käyttämään koronapassia ulkomailla. Vaikka en ehdottomasti vaatisi sen käyttöönottoa Suomessa, se saattaisi olla yksi rokotukseen kannustava keino.”

Hannu Sariola
kehitysbiologian professori, Helsingin yliopisto
lastenpatologian ylilääkäri, HUSLAB

 

Kirjallisuutta:

Loomba S, de Figueiredo A, Piated S, de Graaf K, Larson H. Measuring the impact of COVID-19 vaccine misinformation on vaccination intent in the UK and USA. Nature Human Behaviour 5:337-348, 2021

Sivelä J, Launis V, Jääskeläinen S, Puumalainen T, Nohynek H. Käsitykset rokotuksista ja rokotuskattavuuteen vaikuttavat tekijät. Lääkärilehti 73; 638-653, 2018

Väliverronen E, Sivelä J, Nohynek H. Suomalaisten suhde rokotuksiin – mitä tuoreet kyselytutkimukset kertovat. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 57: 356-365. 2020

Syyslukukausi alkaa – jo neljäs lukukausi koronan aikana

Viime vuoden keväästä alkaen olemme eläneet varsin poikkeuksellisia aikoja koronapandemian takia. Aluksi Suomi oli asetettu poikkeustilaan, ja yhteiskunta oli lähes täydellinen suljettuna, jotta turvattiin, että terveydenhuolto pystyi venymään ja hoitamaan koronan aiheuttaman lisäkuorman tukehtumatta. Samaan aikaan yliopistolla opetus- ja tutkimushenkilökunnalle tuli valtavasti haasteita pystyä suoriutumaan välttämättömistä töistä, ja opiskelijoille tuli paljon uusia haasteita selvitä etänä lähes kaikesta.

Taas havaittiin, että pakko on kohdalle osuessa erinomainen motivaattori. Vuosia puhuttu digiloikka tapahtui sitten oikeasti muutamissa viikossa keväällä 2020. Emme vieläkään ole vielä täysin vapaita toteuttamaan lähityön ja etäilyn yhdistelmää optimaalisesti, koska koronan neljäs aalto on parhaillaan käynnissä. Monet etätyön, etäopetuksen ja etäoppimisen muodot ovat niin hyviä, että ne vakiintuvat ja muuttuvat pysyväksi toiminnaksi koronaepidemian jälkeen. Tämä on erittäin arvokas oppi, jota ei tule unohtaa silloin, kun on taas mahdollista epidemian rauhoituttua ”palata vanhaan”. Tietenkään digimaailma ei korvaa kaikkia aitoja fyysisiä tapaamisia, onhan ihminenkin selvästi sosiaalinen eläin ja kaipaa todelliseen tulokselliseen vuorovaikutukseen, innovointiin ja hyvinvointiin myös aitoja kohtaamisia muitten lajitovereittensa kanssa. Siksi nyt on erittäin tärkeätä kaikkien alkaa aktiivisesti pohtia, mitkä etäilyn muodot jäävät ja mistä voidaan luopua, kun tilanne sen sallii.

Tuoreimmat tartuntaluvut Uudeltamaalta kertovat valitettavasti, että korona ei ole vielä hellittämässä. Päivittäiset luvut ovat nousseet 1 000 tapaukseen vuorokaudessa. Koska rokotekattavuus on koko ajan paranemassa, ja kaikki ikäluokat 12-vuotiaista ylöspäin voivat saada rokotteen, on syytä olla toiveikas, että ehkä nämä lopulta saavat epidemian hallintaan. Muuttuvat viruskannat, kuten deltavariantti, tuovat tähän uuden huolen, sillä uusimman tiedon mukaan ainakin eräiden rokotteiden teho tätä uutta kantaa vastaan on vain puolet siitä, mitä suojateho on alkuperäistä kantaa vastaan.

Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa, mutta korona on edennyt niin arvaamattomasti, että tämän epidemian kulun ennustaminen on aivan poikkeuksellisen vaikeaa. Kesällä 2020 aloimme jo toivoa, että ehkä tämä oli sitten tässä. Valitettavasti näin ei ollutkaan. Syyskuun alussa 2020 lääketieteellinen tiedekuntamme oli esillä hetken valtakunnallisessa mediassa, kun suurehko joukko opiskelijoita infektoitui ja jouduimme siirtämään satoja opiskelijoita etäopetukseen muutamaksi viikoksi. Koska meidän kurssimme alkavat jo pari viikkoa aikaisemmin kuin muualla yliopistossa, olimme tavallaan tiennäyttäjiä muille Helsingin yliopiston opiskelijoille. Näin suuria tartuntaryvästymiä ei sitten muilla kampuksilla nähtykään syksyllä 2020.

Ihmisten aktiviteetit lisääntyvät voimakkaasti kesällä ja nyt kesälomien jälkeen, joten lukukauden alkaessa on todella tärkeää kaikin keinoin rajoittaa infektion leviämistä kansalaisten keskuudessa. Uusien opiskelijoiden opetus alkaa Meilahden kampuksella maanantaina 16.8. Jo moneen kertaan kuullut ohjeet, joita ei kuitenkaan voi liikaa kerrata, ovat edelleen tuiki tärkeitä ohjeita meille kaikille: turvavälien pitäminen, hygieniasta huolehtiminen, käsidesit ja maskit tungoksissa. Tulemme jakamaan kaikille suurempiin läsnäolotilaisuuksiin osallistuville avajaistilaisuuksiin FFP2-maskit, joiden käytöstä varadekaani Marjukka Myllärniemi on tehnyt hienon videon.

Lisäksi toivon, että opiskelijoiden vapaa-ajan tapahtumat, kuten alfajaiset ja muut lukukauden alkuun suunnitellut juhlat, voitaisiin lykätä lokakuun alkuun, jolloin opiskelijoilla alkaa kaikilla olla kaksi rokotetta, mikä mahdollistaa paremmin siirtymisen kohti normaalia eloa.

Lääkiksessä tulevan syksyn ajan isot luennot pidetään etänä, mutta muuten suurin osa pienryhmäopetuksista toteutetaan lähiopetuksena samoin kuin tentitkin. Muutamia isompia ensimmäisten vuosikurssien avajaistapahtumia tullaan järjestämään yliopiston tiloissa tarkoilla turvajärjestelyillä, ohjatuilla sisääntuloilla ja FFP2-maskien suojassa, jotta aloittavat opiskelijat pääsevät heti mukaan yliopistoyhteisöön. Samoin klinikkakursseilla potilasopetukset edelleen järjestetään HUSin turvaohjeita noudattaen.

Lopullisesti korona saataneen hallintaan vasta tehokkaiden ja turvallisten rokotteiden avulla. Nyt ollaan aivan uuden edessä; koronavirus ja sen aiheuttama tauti tunnistettiin ja sen genomi sekvenoitiin tammikuussa 2020. Jo maaliskuussa ensimmäinen rokotekandidaatti oli ensimmäisen faasin kokeissa muutamilla kymmenillä vapaaehtoisilla ihmisillä. Heinäkuussa 2020 muutama lääkeyritys ilmoitti jo kolmannen faasin kokeista, joissa kussakin on mukana jo 30 000 testattavaa. Ensimmäiset rokotettavat saivat pistoksensa jo joulukuussa 2020.

Tämä suoritus on oikeastaan aivan käsittämätön! Uusi patogeeni ja sen aiheuttama infektiotauti tunnistettiin tammikuussa 2020, ja vielä saman vuoden puolella oli kliinisesti erinomaisia ja turvallisia rokotteita tarjolla kansalaisille. Globaali tiedeyhteisö ja tutkiva lääketeollisuus ovatkin näyttänyt tässä yhteisen voimansa. Aikaisemmin pelkästään rokotteiden kehittäminen uutta tautia vastaan kesti vuosikausia, eikä kaikkia infektiota vastaan edelleenkään ole hyviä rokotteita.

Menestystä teille kaikille tulevaan edelleen vähän haastavaan syksyyn, niin lääkiksen väelle opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon parissa toimiville kuin myös kaikille opiskelijoille; hybridimallilla mennään lähi- ja etäopetuksessa.

Hyvää alkavaa lukuvuotta kaikille!

Risto Renkonen
dekaani, lääketieteellinen tiedekunta
glykobiologian professori, HY, ylilääkäri, HUS
risto.renkonen@helsinki.fi